Vapaus, July 21, 1970

              lm
'11!
mm.
< , ,1
I,:
Uusin kuva Sudburyn Sävel kuorosta on otetta viime maaliskuussa
la Nordman ja
kuoron viettäessä 25'Vuotisjuhlaansa. Etualalla kuoron johtajat Lai-
Arne Koivu.
PARHAIN TERVEHDYKSIN
siLViH mktn tAviRN
KUULUISA ATERIOISTAAN
3 juhlasalia vuokrattavana tarjoihuneen
TANSSITAAN ILTAISIN
4 Ikpl:een larfcesteri pdrjaaUt ja laiuant
Jällkeeri Mö 9 lauant «taoToikipöyfe
giSräänpääByyn.
Puhelin 673-7853 : Long Laken tien varrella
PARHAIN TERVEHDYKSIN!
1970 FORD AUTOIÄ JA MKEJÄ
edullisella Icaupalla
SULO HEINO JA CHARLES ALATALO
suomalaiset myymamieliemxne
ovat aina valmiiia auttama^ Teitä
valinnaäoa ja kaupan lebssa
CAM6RIAN FORD
OuEiadan vanhin FORD-tuotteiden välittäjä
65 Larch ja Kingsway Sudbury, Ont.
- lErääksä-aikaisemmassa suurjuhlassa' harjoitusten
aikana kuorolaisista otettu kuva. ^Vasemmalla pianon, vieressä To-
Tonton Finlandia kuoron nuori johtaja Paul Hietal^' •
Suomussahnetai^en tytön tervehdys
korplkirjaitija Ilmari Iki-Ki^nnoNe
ONNITTELUMME
SUOMALAISTEN
KULTTUURIJUHLALLE!
Dominion Automobile Association
P. RALBOVSKY. tarkastaja
Puhelin 674-2277
41 Gopper Street Sudbury. Ontario
PARHAIN TERVEHDYKSINl
Sudbury
M^mmoorriiaali WwoorrlK<is
BOB JA PAUL RUEP
Alueen ainut
''ItOCk OF AG6S
hautakivien vfiliMjä^v:
•m
ti
VILHO ARKILANDER
suomalainen linyVnilsnMt^mmo imtaa Teille
ainiliaan palvelim.
\ 453 AnOey St. Sudbury Puh. 673-1846
Kun jämerä kel<riionka kaatuu
maahan ei se siihen kuole vaan elää
yhä . . .kauan, niin puhui minulle
kerran Punaisen viivan, Ryysy-
Joosepin ja monen muun kirjan kir­joittaja
korpivilosohvi, kunniatohto­ri
Ilmari Iki^Kianto. Monesta muus­ta
asiasta hän puhui aina silloin kun
vierailin Turjanlinnassa. Hän sanoi
mm. — On parenipi kirjoittaa aina
köyhistä ihmisistä kuin rikkaista,
mitä niissä on kertomista. Ja että;
— Olen minä maita matkannut, näh­nyt
kaupunkeja ja kyli^, mutta Suo­mussalmi
on paras paikka maail­massa.
En minä siellä Helsingin ki-vierämaassa
v i i h d y . . . kuka siellä,
ei porokaan muuten kuin pakon
edessä. Vielä hän sanoi. -— Tämä
Suomussalmen tyttö saattaa nukkua
vaikka minun vieressäni, kun Mu-k-ku-
rouva puhui mihin minulle sijai­si
vuoteen.
Nukuin sitten sen lämpimän kesä­yön
Tietäväisen temppelissä jossa
tuoksuiv^ pihlajan kukat, ja orres­sa
roikkuvassa pukupussissa oli
isännän frakkipuku ja muut juhla-asusteet.
Pussin päällä oli lappu
jossa luki: Näihin ei saa vieras kos­kea,
ja luettelo mitä se sisällään
m-
Kauan minä muistan ne vierailut
ja Turjanlinnan saunan makoisat
löylyt, viilipiimän, Mirkitn leipomar
Ohrarieskan ja paistetut muikut,
Aluistan Turjanlinnan tienoota ym-
|>äröivän villin metsän. Pihai)iaa oi
nurmikkoinen, koiranputkea, ruusu
pensaita ja kukkasia kasvava. Elä
mänsä ehtoopuolella Iki-Kianto har.
rasti maalailemista ja niinpä piha
maalla olevat monet kivet ja Vekur
koppi olivat saaneet iloisen värin
li/Iyös hän oli maalanniit seiniin j<
kiviin mietelauselmiaan. Kiiltävä
turkkisesta mustasta karhukolras
taan häh sanoi: Jooseppi Kenkkuse]
lakin dli aikoinaan Vekku-niminen
koira. Vekkuhan se livahti taivaan­kin
portista Pyhän Pletarlh sitä huo­maamatta.
: Taivasasioista puhuttaessa Mirk­ku
rouva kysyi: Tulevatkohan ne sit­ten
taivaassa — jos sitä on olemas­sa
— sinun entBM vaimosi minua
vastaan? johon Kianto vastasi: Tie­tysti.
tulevat.
Sellainen kansanomainen aito suo-mussalmdainen
ihmirien oli Umari
Kianto. Turjanlinnan kurkihirressä
luki: Ihminen älä hermostu, ja tus­kinpa
talon isiintä'pienistä hermoili.
Ja silloin milloin loimahti vihaansa
Oli se äreää kuin karhun hihkaisu.
Turjanlinnassa kävi kesän aikana
paljon vieraita ja lieko kenelläkään
siellä kävijällä muuta kuin hyvaa
sanottavanaan Minkku oli vieraan­varainen
emäntä, iloinen ihminen.
Mukavia olivat ne Turjanlinnassa
vietetyt päivät. Istuimme hnnan
lautarappusilla, Iki soitti kannelta
ja lauloi omia laulujaan:
Kun ärjyivät rannan tyrskyt
niin kantelo vienosti soi
kun ulvoivat syksyn tuulet
ne kevättä rintaani toi
Vei maaihna riemuni soiton
ja rintani rauhan se vei ..
Aina silloin, milloin maailma oli
vienyt hänen rintansa rauhan, kir­jailija
palasi joka suven tultua rak­kaille
maisemilleen Suomussalmel­le.
Turjanlinna oli se paikka, jossa
mies eli elämänsä täyteläisimmät
vuodet ja kirjoitti vahvaa, pysyväis­tä
tekstiä aikalaisilleen ja vielä tule­villekin
sukupolville luettavaksi.
Ilmari Kiannolle oli siunaantunur
paljon lapsia (ja lastenlapsia) mo­nen
äidin synnyttämiä. Mutta samal­la
lämmöllä hän puhui heistä kai­kista,
niin nuorimmaisesta Raija-
Liisasta kuin, muistaakseni Kalevi-nimisestä
esikoispojastaany joka kuo
li jo aivan lapsena.
Suomussalmi, surunsalmi
tervan, pettuleivän maa...
Taasko jylhät korpimaasi
polopoikas nähdä s a a . ..
lauletaan myös eräässä Ikin laulus­sa.
Ihnari Kiannon tuotanto on laaja
ialmerkityksellinen, siitä minä' en
ylety kertomaan. PiDiukoct ne jot­ka
paremmin osaavat.
Tämä on vain erään suomussal-nelaisen
tytön viimeinen tervehdys
«»rpikirjailija Ilmari Ilcl-Kiannolle.
" Niettusaaressa nyt ja aina
jylhät korpimaasi
polopolka nähdä saa.
Elvi Kela-Mustila.
OUvinlihnah
pyhän Olavin linnan mustaljla pä$-
siljlä oli: paljoni enqrgiaa vaa^vaa;
mutta ylelsein käsityksen imikd^i)
mieluista ohjelmaa sepjjä^iKsenkuj)
Eerik Aksejinpoika Tott v. !1473 Sai
^rakennelmansa valmiiksi ;Ha\^iive>
/deii^ja,,Pih;ajaveden välissä; oleyan
kyrönsafanensaarelläi Pässin y i l '
loista viis, siUä oli jpaljoli tärkeämpi
ammattia Sen n-ii jpitää hyväia^ tii-neyden.
tilassa Jiiinanlainmasn^
tassa määkivä Idmma:;Iatiiqa. Viin-lainen
saatt^ näet. miUä hetkellä td-hansa,
ilmestyä pärittäxnään^^ - 1 ^
ja pässin pii huoleH^ttavi linnaa-herran
lammaspaistin, riittävyydes­tä.
Kunnon pä9<;iUa o!i peisiy^^tojhus-saan
myös tarkasti täsmättävä teh­tävä.
Olavm päivänä linnassa pidet­tiin
jiblat, joihin teurastettiin sinä
vuonna ensiksi syntynyt karitsa. Mi*
ä a-k-^iseramin karitsa oli syntynyt,
niin sitä lihavampi oli paisti. Par-
. haiten pässi onnistui täsmäämises-sään-
silloin, kun sai karitsan synty­mään
uudenvuoden päivänä.
Kun pässillä oli niin tärkeitä tehv
täviä, niin ei ole lainkaan ilune;
vaikka se olikin merkitty Säämingin
kirkonkirjoihin muiden Icuimon uroit
ten joukkoon.
Vuoteen 1728 musta linnapässi
täytti urhoollisesti tehtävänsä, mutta
sitten tapahtui onnettomuus. Linna-pässi
kuoli sankarina. Pässin täyt­täessä
tdiiäväänsä sen toinen taka­jalka
lipsahti ja pässi putosi Kyrön­salmen
vh-taan ja hukkui...
Savonlinnan kaupunki eli sen jäl­keen
pitkän tovin pässittöä vuosia
kunnes pääsi 325 vuoden ikään. Sil­loin
ympäristökunnat lahjoittivat
kaupungille pronssisen pässin, joka
sijoitettiin Talhsaareen. Vappuna
pässi saa Savonlinnan kieli-instituu­tin
opiskelijoilta valkoisen lakkinsa.
Vuonna 1965 pässiperinne viritet­tiin
uudelleen elämään Uhassa ja
villoissa. Matkailukauden alkaessa
musta pässi muuttaa kaupungin
maatilalta linnan edessä olevaan
Tallisaareen. Tiedossa ei ole, missä
njicyinen pässi käy lampailla.
Savonliiuian nykyisenkin pässin
elämässä on omat riskinsä; sillä pari
pässiä turistit ovat syöttäneet kuoli­aiksi.
Ja jälleen pääkohdat siitä pjli&tä
pihlajasta. Kauan, kauan sitten lin-nanpäällikkö
teki väkensä kanssa
sotaretken Karjalaan ia tuhosi siellä
koko kylän väestouj josta jäi eloon
vain pieni tyttö, jonka linn^tnpäallik-ko
toi mukanaan linnaan. Kun tyttö
oli kasvanut neidoksi, niin karjal?.!-
set saapuivat piirittämään linnia.
Silloin tyttö päästi piirittäjät sisään
oraasta portista: Linnanpäällikkd
kosti muurauttamalla tytön linnan
muuriin. Kuinka ollakaan, niin ki­visestä
muurista putkahti esiin pihr
laja, jonka tiedettiin saaneen elin­voimansa
muuriin muuratun neidon
sydämestä.
Kivisessä muurissa kasvoi todel­lakin
pihlaja, joka putosi alas vuon­na
1958.
Tietenkin linnalla on myös kum­mitusjuttunsa.
Kauan, kauan sitten
muuan sotamies rakastui linnan-päällikön
tyttäreen. Nuoret tapasi­vat
toisiaan upseerien huoneessa.
Kerran linnanpäällikkö yllätti nuo­ret
lemmenkohtauksessa ja mesta­utti
molemmat. Linnanpäällikkö
kuuluu edelleenkin vaeltelevan lin­nan
holvikäytävissä ja tavoittelevan
tyttöjä verisin käsin. — Näin va­kuutti
opasneitonen Savonlinnan
kaupungin matkailutoimistossa.
VoiMrsteliJoltajä urheilijoita juh^am
tfiliä äudburyssa aiemmin ^pidetystä suurjulilasta.
ONNITTELUMME
SUURJUHLALLE!
Hauskaa juhla-aikaa kaikille!
WANUP GENERAL
STORE
SIRKKA JA ARVO SAARI
Puhelioi 694-5142
. R. R. 3, Sdlte^lS, '
Sudbury Ontario
PARHAAT TERVEHDYKSEMME
SUURJUHLAN JOHIX)STA!
STAR HOTEL
NOTRE DAME AZILDA, ONTARIO
Juhlamarssin päättymisvailie Iskun kentällä
HAUSKAA KESÄÄ KAIKILLE!
PENAGE SUNOCO SERVICE
PHIL BARBEAU
Ensiluokkainen mekaanikko aina saatavissa
Korjaamme kaikkia merkkejä autoja ja trokeja
Maajitie 17 Penage Hotellin vler. Whitefish, Ont.
PARHAIN TERVEHDYKSIN! '
Hauskaa juhlamatkaa ia ohimenevät voiketkaa kaupas­samme
•—• olemme aivan valtatien viersssä.
TERVETULOA!
Jokaiselle jotakin — janoon ja nälkään!
AITO'S GENERAL STÖkE
Puhelin 866-2428
Highway 17 West, R. R. 1, Warthington, Ont.
PARHAAT ONNITTELUMME
CSJ:n ja SCAULn yhteiselle^
SUURJUHLALLE
Hyvää menestystä ja hauskaa juhla-aikaa kaikille!
CSJ:n Beaver Laken Osasto
Beaver Laken v.- ja u.-seura Jehu
Beaver Laken Naistenkerho \
Beaver Lake Ontario.
PARHAINTA MENESTYSTÄ
Järj^östöimlme ja liittomme yhteiselle
SUURJUHLALLE
TORONTOSSA JA PAIERMOSSA!
CSJ:n WANUPIN OSASTO
V.- JA U.- SEURA VISA
R. R 3,- - SUDBURY, ONTARIO
PARHAINTA MENESTYSTÄ-
SUURJUHLALLE!
SANTALA'S GENERAL STORE
AtNA tk rilBb SANTALA
Ruokaitarvildoeite» laaitulUihaa, vaatteitus-
' ta/jallkhidta, P r o ^ O'
the North Mtl0i Mu^i.
Poiketkm tervehlimäisä
Puh. 694-4511
Maai^tie 17 vftftell^' Wahhapiital6>«;P»^j]5\j
KAUPPA VARUSTOTU ILMASTOINnLAITTfiftäÄ<^^-
dB.
il
mi