Vapaus, March 10, 1956

              V |: \ Mmt , "lauantaina, nmlisk-10 p, ^ Saturday, March 10,1956
i ;
«MAMI »>r. A m7. AotfMMtted
CMBM D(p«i1iB<a^ OtUVA. Pub-l
U M a»ft» «reekly: Tnesäft/^
iESnndfti» ttatf fiafsnlay» I7 Vs^us
n i f l f d i i n s Coaqttnf XM, s t SOO-102
S n iSt. W, 0Dtfbnry, Oat* CazuKla.
T«Iq;rtiooes: 1 ^ Office Oö- 4h4a0i;
$diirest: Box «9, SadbOTT. Ontaxio.
AdrertMiog rste» tipoa jvpUcftttoD.
Traxsalatioa ftiee of cftarge.
IXLiAUSBDiHAT;
Cteutdafisa: 1 tk. 7il0 kk. f.1»
3 kk. 225
YM^aSoia»: X «k: ADO « kk. 4 ^ ewmmMi X «k, 8 M 0 kk. 4 ^
i
i
S
'^Jännar näytebnäldlpailiit luvassa
U 1^fuore^ IcaarUn naytelmäkRpaJlutjJcita-on <lSJ;n toimesta aikai-
' isemmin liyvaUa ^enfestykselJä järjestetty, käyttävät muodostuvan
«nitistä mielen^intolsemmiksi tänä vuonna/
-'/J [, li^aikkdn «nsurnnäisenä mainht&hoon, että k i l p a i l u ^ on jo v i -
.f^dlisesti jamoUtäutunut neljän ^aikjcakunnan nuoret näytt^ijät, jotka
^tid^vät esittämää Ituusi J-näytölcsisfa näytelmää." Mutta tämäkään
fibleaivanlopullinen tteto. Me olemme saaneet esimerkiksi Imulla,
eVk iVstnupin nuoret liafjolttelevat l-näyföksistä näytelmää siinä mie-
13e$areltä Ji^tn voivat tulla mukaan. Mahdollisesti on vielä joitakin
^ ouiitakin lyJmuä, joilla on samanlaista suunnitelmia. Tässä yhteydes-
/^"iialuaisinmie Ituitcnkin korostaa, että viralliset ilmoittautumiset,
olirf tebtavä viiyyttel«nättä. Tosiasiassa viralHnen ilmoitusaika on jo
' "ii^peen kulunut, inutta jos ifanolttauturni^et tehdään hetikohtaisesti,
.^^m^ne.epäaeniätta otetaan. vJelä vaslaan. Kysymys ei' liioin ole pel-t^
lki^ muodollisuudesta,^ «ikä edes Icilpailutoimitsijain työn helpotta-rmisestd,
sillälietikanohvirallinenosanotioilmoittautuminenon tehty
iidee asiasta tosi ja Idlpailunäytelmää ruvetaan tosimielessä liarjoitte- ^^lilliiBiiÄiÄliiii^^
^^^^UKvtin sanottu, tähän mennessä on jo neljän paikkalcunnan nuo-
«ret<4iayttelijat Bntoitfaneet, että he tulevat esittämään luiikldaan 1^
' lUi^pianaytelniäa, jmsta 5 suomenkielistä ja 1 englanninkielinen. Tä-m
^ l e isä sanottu^ että englanninkielinen näytelmä on aivan yht^ hyvä
4dl»uiunäytefana kuin «uomenkiellit^Rkin, niin he ovat joka vuosi esit-
\' 'lianeet aina^n-toisen puolen suonienkielisiä näytelmiä —J3s nyt esit|
, ' ' ^ ^ t viisi suomeitkielistä näytelmää kuudesta..
' Näyttää siltä, että nuori kaarti ,on vaikeuksia pelkäämättä teh-
' iiayt, tärkeän «nyonnytyfetn vanhemmalle teatteriyleisölle, jonka on
' -^iraiifbea seurata englannitikieli^ näytelmää. Nuori polvi haluaa siis
' »'^esittää näytelmänsä sillä kidellä, <mitä suurempi yleisömäärä parem-
, '^^in ymmärtää — ^ me -uskomme, että *'vanha kaarti^' suhtautuu
» *l^äii iisealotteisesti syntyneeseen huomaavaisuudenosoituksecn hyvin
' , J t i i t o f l ! ^ . . f : \j
' ^ , allitta meistä tuntuu myös, että tämä asia iilottuu "kielikysy-njystä"
syvemmälle. Meillä on lukemattomia esimerkkejä ciipuolil-ta
maata, että Omadan suomalainen nuoriso halua vaalia vanhempaan­sa
ja jKi^-«sienSä kulttuuriperinteitä aivan samalla tavalla kuin niitä
•t^ivkimuidenlcln kan?allisuusryhmien nuoret. Toisin sanoen, Ca§;
..naäansuomjJainen nuoriso on hyvääcanadalaista nuorisoa, joka vaalii
' - . imia.' IcttKtuurip^rinteitään voidakseen siten antaa mahdollisemman
I r 'tä^eläiien panoksen Canadan kulttuurielämän hyväksi. Vain tämä
' \ V l y t t ä ä meidän käsittääksemme loppukädessä s?n miksi nuorikaarti
.ron^. nyt .-^innutl!valtaosalta/'suomcnkieh kilpailunaytelmiä, vaikka
Ci^T^^«'«sitys^ onkin englanninkielen Itoulun käyneille nuorille vai-
, ;>.läämtpäa'kuin;engl^nninkielu näytelmien esitys. Nuoret Haluavat;
«äytell^ jakiiaMlla,näytteljm paremmuudesta. «Mutta*sen lisäksi he
' '<h'fl}uavai saada ''^IsäftÖä"^ naytelmäkilpailuihinsa ja tämän "sisällön",
/s^emuksena on hddän^^o^^
. plkobn ylläesitetyn ajatuksen kanssa niin tai näin, mutta kaikki
'S%emt"«viittaavat sUhen, että Sudburyssä pääsiäispyhien aikana pidet-t^
rislS CSJ':n järjestämistä nuoren kaartin näytelmäkilpailuista tulee
. '«mielenkiintoisia ja arvokkaita kulttutiritilaisuuksia niin näyttelijäille
itselieen kyin suurelle ylelsqllekin.
ikikoisen ilahduttavana on pidettävä nuoren kaartin tervettä siuh-|
tautumiista varsinalseert* kilpailuun. Tämä ilmaistiin mainiosti ensi
'^^eriaa näytelmäkilpailuun osallistuvien cobäliHaisten nuorten toimes­s
a : latisunnolla: .. Vaikka emme voi taata, että'se kaunis pokaali
•tulee Cobaltiin, niin saatte olla varmoja, että parhaiinsa jokainen yrit­tää."
Tässä terveessä kilpatlukannassa on paljon opittavaa vanhem-
' millekin. Kilpailu selLpisenaan ei ole mitään, ellei kilpailuun lähdetä to­simielessä.
On pantava liikkeelle koko voima ja taito. Vain siten
päästää paiiaaseeh mahdplliseen tulokseen ja vain siten voidaan k i l -
" paäunavulla edistää yhteistä asiaa. :Muita "voitto** ei ole sittenkään
j^äasia.. Tärkeintä on se, että osallistutaan rehtiin kilpailuun siinä
fn^lessä, että voittajalle annetaan tunnustus, että mahdollisesta hä-
;^östä <%>itaan, ja, että seuraavalla kerralla onnisttitaan paremmin. .
£ f ' Jäämme mielenkiinnolla odottamaan pääsiäisen aikana Sudburys-pidettäviä
nuoren kaartin näytelmäkilpailuja.
I
;
!
1-,
Biitaimian töryillä on pulmia
1
~ /Torstaina saapuneet-uutii>tiedot tiesivät kertoa, että Brltaimian
|4oiyhallitus sai myrskyisen ulkoiToliittisen keskustelun päätyttyä alu-iuioneen^
luottamuslauseen keskiviikkoiltana. Sir Anthony Edenin
^atjltifg^cai tämän luottamtislauseei^ 312 äänellä 252 ääntä vastaan,
l mutta sittenkin olisi^ väärin otaksua, .että-, nämä äänimäärät ku\'aa\'at
todellista Ulannetta.
l Kaildii merkit viittaavat siihen, että Britanniassa oni.kehitt>-mäs-
* sä sekä taloudellinen että poliittinen kriisi, mikä aiheuttaa sir .\nthonyn
* liallituksdle vielä monta päänv-aivaa. "Ulkomailla käiiityt tappiot ja
i taloudellisen lamakauden varjot kotimaassa, on nostattanut yli puo-
] luerajojen ulottuvaa tv^ytymättöyiyyltä. Sir .\nthony Edenin johto-
, asentaa «vastaan on noussut a ^ i n taisteluhaaste niin kpnservatiivipuo-
[ lueen parlamenttijäsenten kuin laboristienkin laholta'' kijroitti Xe\v
{ York Timesin kirjeenvaihtaja Drew Middleton viime keskiviikkona,
^i^div^Uiää ennen ylläniai^ luottamuslauseäänestyksen suoritusta. >
« ViitatetI siihen, että konser\'attiivicn oikeistoryhmä, ns. "Suesin rj-h-
*'mä" vaatii liallitnkselta sotaisempaa ohjelmaa Länsi-Idässä, Middle-ii
ton sano^, etta Se kuvaa *konser\'atiivien mielialoja* Britannian maa-l
ilmavallan laskun^ johdosta k9tona ja ulkomailla. Lopuksi mr. Mid-
* dletott;töteaa, että brittiläiset vierittävät \*hä suuremmassa määrässä
^; * syyn 'Keski-Idän sekasorrosta Yhdysvaltain kannettavaksi.
'^V I Merkillqjantavaa onkin, että Britannian alahuoneessa äskeisen
,; * ' i luottamuslausekysymyksen yhteydessä käydyssä keskustelussa arvos-
*^ * i teltiin miltei enemmän Vhdys\-altoja kuin sir Anthonyn johtamaa tory-
\\' I J tiallitusta. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka pääministeri sir An-l
thony mrsti väittelj-n kulussa kätensä ylös ja sanoi; "ettei hallitus tie-
IlllSlif ^ ä miidtälaista ohjelmaa se tulee Keski4däs5ä lähitulevaisuudessa to-
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
mzaaaniatsta, jxtaalisknu» 12 jäivi-^
nä 90 vuotta.
Ananfs* Kttieaeo, Torontosta,
täyttää ke^viikkom. foziVaiuua H
päivänä €9 vuott»/
Yhdymme «ufeuJaJsten ja tuttavaJn
onnentoivotuiEäin.
Mitä muut sanovat
NIIN, KipNENiM ABKTXIKKA?
Toronto Telegram-Iehden äskettäin
}u£calstu6sa tojmltusr^irjo^tulcses^a
'eanotaan otsikossa: 'Meidän aritiUt-kamae
J^TcuvostoJen «Umän kohtee-na-
Soäka Yhd:nvaltain lippu liehuu
EUe3mere»«aaresta lähtien halki atkr
tilkan aina- Bafflnin lahdeUe asti; me
volsUnme hyvällä syyllä kycyä Tfele-[
grammllta: ^"Kenen aiktiikasta te pur j
huttekaan." — Canadian TrJtoune.
Porkkala ei
itkekaäh
^Isäntinä omassa talossamme
"ItKerä Porkkala", otaikoi-XU-,
f^ifillasIehU 10.^ Ifohnitokselllsen
artikkellnxa. Josta Jo tatuksl käy­neeseen
henkeen tdytyi ,iani. sea-raavs
'^vahito^: "Sen sifaan, et­tä
kanlemme^Uim htratoia: Ja ftar»
keloa, koemmekfai vpfvotosta Ja
itkua.". T^tä vastaan .Doasee |eh-
^dehivlintenaoierdssa syntyperäi­nen
jiorklialalnen, ylioppilas Bo
Xnndell. Joka vastineessaan "I^ork-kala.
ei |lke?paheluiia Ylioppilas­lehden
onuksinnaa asennetta mnv^^^;^^^
seuraavin samoin;
"Mitä suurimmalla hämmästyksellä
Jamieliharmilla luin Ylioppilaslehden
Johtavan artikkelin "Itkevä Porkka^
la'V^ Joka todisti kohtalokasta: arvoste­lukyvyn
puutetta. Uskooko Ylioppi­laslehti
aivan Vakavissaan, että Pork-jtala
(ts. Porkkalan asukkaat) puh­kesivat
itkuun? Mikään el ole vir-heelllsempi'kuin
sellamen käsitys; Va.
litettavasti ^'esiintyy' aina -marisijoita,
Jotka paholttelevat./nenetettyjäv talo­ja
j a likaantuneita: taloja Ja' klrjoit-tavfit
niistä. Mutta on surullinen to­siasia;
että myös osa. sanomalchiimie-histä
lankeaa samaan syntiin.
ön totta, että porkkalalaiset eivät
nyt o*e varsin,iloisia, mutta se ei to­dellakaan
Johdu tyytymättömyydes­tä
i Porkkalan hoitoon vuokraralkana;
He muistavat, että he itse eivät ol­leet
niin kovin, IjuolelUsia^ vetäytyes­sään
^ mtmtama vuosi' $itteil l^auko-karjalasta.
£i, ven|lläislä ei voida
syyttää. Valitus' tiilee 'meidän itsem­me*,
^valtion (valtion asettamien ko­miteoiden)
osalle."
Kirjoittaja käsittelee tämän Jälkeen
korvauskysymyksen valheita, viittaa
mamintoihin' Karjalasta,.Ja Jatkaa:.:
«•Ylioppilaslehti^ etslntäkuulat-
: ti suorempaa- Iloa porkfcalalaisten ^
beskoudessa. JSitä esiintyy kyllä;
takaan sen. Ja myös rakkaatta
• synnyinmaahan, mutta vielä el
ole keksitty hormoonivalmlstetta.
Joka mauttalsi sen karun luon­teenlaadun,
Jota m^lä kalkilla
täällä Saömessa' on enemmän tai
vähemmän."
.Ylioppilaslehden kunniaksi mainltr
takoon;että se.Julkaisi vastineen sa­malla
sivulla, Jolla porkkalalaisia
edellisessä numerossa itketettiin.
Nemokraatfisn
tedlisuustuotanfo
Teollisuustuotannon kasvun vauh-dlssa:
kansandemokraattiset maat
ovat huomattavasti edellä kapitalisti­sia
maita.. Puolan'^ teollisuustuotanto
ylitti viime V vuonna ;sodanedeUisen
tuotantotasoa yli 4rkertal)^ti. Bulga­rian
yli örkertaisesti,^Tshekkoslova-kian
ylt l^-kertaisesU, Unkarin 35-
kertaisesti. Romanian:; miltei 3-ker-taisesU,
Albanian yli ll-kertaisesU ja
Saksan demokraattisen tasavallan y l i
2-kertaisesti.
Kiinan kansantasavalta. Joka a l ­koi
sosialismin rakentamisen toisia
myöhemmin, on ^ saavuttanut sansen
hyviä tuloksia: spdanedelliseeu kor­keimpaan
tuotantotasoon verraten
txn •teollisuustuotanto ; on • kasvanut
yli 2-kertaisesti, mutta vuoteen 1949
verraten, yli 4-kertaisesti.
^ ylennys USA:n
rautatier^didille
Washington: — Valtioiden välinen
kauppakomissio tiedoitti viime vii­kon
lopulla,, että se .tulee hyiliksy-mään
yleisen «.prosentin>korotuksen
rahUtaksoissa tämän maan rautateil­lä,;
alkaen keskiviikkona, maaliskuun
7. pnä. Rautatiet öUvat vaatineet 7
prosentin korotusta "kohonneiden
kustannuksien" peittämiseksi.
Idrf. John Stewart
: ,(The: Canadian Tribnne-iehden
toimittaja)
: Kuvitelkaänune tätä haomls-pälvän
^ Canadaamme - r maata.
Jossa asnn 25 mUJoonaa^^^^^^^l^^
tai enemmänkin. • >^ •
Asnmine saarissa ja kaonllssEa
tEorJaliston osia vaUl» otevlsis»
kanpnngelssa^ hJDIalsIssa; kylissä
Jaikaoppalol^ vlhantavill^
meillä . . .
Ylpeänä kansallisesta itsenäi­syydestämme,
perinteistämme,
saavntokslstamme ''Ja rauhassa '
kalkkien maiden Ja kansojen
kanssii; vapaana : nykyisestä. j>e-losta
atomlsodiin vaaroista.
, Rakentaensuuria teolUsaoksla,
muuttaen: jokien nomla: ja kehitf
taen vesivcimavaroja, öijyn^
Inonnonkaason, blviblilen Ja
oranlomln tuotantoa yhä kasva? :
van talouden edistämiseksL
Asuen talevalsacteen laottaen
aina. kehdost^. haataaä asti ->•
terveysvakautas: syntymästämme: ^
johtaneiden knlujenkorvaamisdb^v^i
:si - Ja- sairaudesta johtavien haö^'r
Ilen poistamiseksi; kapnolllset
palkat iaataksenune täydellisen Ja.|^
onnellisi;n elämän; :. v riittävätj
eläkkeet takaamaan: vanbuaden'
naGtinnolllseksI. < >
^Työskennellen :' nykyailuisella.^-
konelsfoUa 33-tuntista ;ty5viikkoa:
ja tuottaen taotteita, joissa ..aars.
'Valmistetta Canadassa"-Ieima.:.^;
Isäntinä omassa talossamme —
•, Canadan liittoatomlsen aikaanpa-nijoldenuneliha.
Haluamme lo-:
pettua ikäisiksi ajoiksi maamme
hallinta ulkomaalaisten taholta,
; että me voisimme itse valita oman V
elintapamme.
• • *
TäMinen on se kuva SO^^^v^^
kana kehittyv2istä kansallisesta tulOr
vaisuudestamme, Joka esitettin asketi
täin Labor-Progresslve: Puolueen toi-J
mesta 20,000 sanaa käsittävänä lau-
"suntona Canadan taloudellista tule­vaisuutta
tutkivalle: Gordonin kuninr-kaalliselle
komissi9l'e.
tSe tuntuu aivan kuin kuvaukselta
sosialistisesta Canadasta. mutta ätä
se ei kuitenkaan ole, sillä se päättyy;
seiu-aavaan kohtaan:
"Sosialististen mielipiteiden kan­sallisten
Ja sosiaalisten ongelmiemme
lopullisessa ratkaisussa ei tule Jäkaä
canadalaisla heidän - pyrkimyksissään
tiuvata Canada taloutemme ulkomaa­laisen
hallinnan seurauksilta Eri mie-lipiteltä:
omaavia canadalaisla yh­distää
nyt kysymys nykyisen politii­kan
syrjäyttämisestä ja sen demo­kraattisen
vaihtoehdon hyväksymisesi
tä, että. taistelemme kansallisen talou.^
den 3a canadalaisten: elämän kalk­kien
v^eiden täyderUsen canadalal-;
sen kontrollin puolesta."
Kautta lausunnon esiintyy ylpeys
canadalaisten saavutuksien johdosta.
Eräässäkin kohdassa kuvataan sitä
seuraavasti:
"Useammasta eri maasta saapui
kovaan ja rasittavaan tjöhön Ihmiislä,
joita innoitti tmelma uuden maan ke^-
hittämisestä h3rväksi asuinpaikatei^
SUtä: me olemme kasvaneet urahUlnr-tajien
maasta: yhdeksi, kehittyneim­mäksi
teollisuus- ja maatalousmaak­si
maailmassa. *
Canadan kansallistunto ja -ylpeys
kehittyy kaikkien kansalaistemme
keskuudessa. Se; onmitä toivorikkain
ilmiö ja esiintyy yhä selvempänä'4väs-takohtana
Yhdysvaltain sekaantumi­selle.
' ,f'„leuttamaan"-
. < vostelun aiheit
mikä sellaisenaan antoi enenmfiän kdin riittäyästi^^^i^^^^^^^^^
^ ,«r..»v*„« aiheitta oppositiolle.
i l ^ | # V Reuterin uutistiedon mukaan alahuoneen istunnossa tuomittiin
/T - ' sekä laboristien että toryjen toimesta se kun Yhdysx-altain imperia-
^ i i i E^ismi yrittää ^periä" Britannian etupiirit Keski-Idässä ja ennen Bri-y
t^.; i^/taiuuas tnaailmanrvallan kuolemaa.
tulevilla öljyrahoilla, ja hän ihmetteli: ' O n kummallista,^että maail­man
etumaisin kommunismivastainen maa* antaa käyttää rahoiaan,
jotta \-oitaisiin kehittää tyhjö, mihin voi kommuni^i tulla," .
Toinen laboristi, Arthur Henderson sanoi, että kun Yhdys%allat
antaa tankkeja Saudi Arabialle, niin tämä teko uhkaa \'älittömästi'
anglo-amerikkalaista yhteistoimintaa.
Tor>pi»luecn parlamenttijäse^ majuri Edward Legge-Bouike.
sanoi, että 'Sissit Amerikasta löhtöisin olevat yksityiset liikepiirit'.'-
kaivavat inaaperää pois Britannian alta Keski-Idassä.
Mitä Labor-Progressive Puolue
oleellisesti ehdbttaai-Ganadan eduksi?
:;yiJasi kaitsallinen ohjelma jAa
cosien tilanteiden, vallitessa ta­kaisi,
että tnlevan 50 vaoden ai­kana
tapahtuva talondeUlnenke-^^^^
hltys tekisi Canadasta todellisen
snarvallan. On olemassa mahdol-lisaodet-
Canadan kansalle täy­dellisesti
täyttää maamme lUtto-
':valtton perustajien unelmat ja:
tavoitteet'
KuninkaalliseUe komissiolle eite­tyssä
lausunnossa huomioidaan, että
komissio istuii ; ^ihistoriaUisera : het­kellä'?
Jolloin: Geneven konferenssi on
todennut, että maailma kykenee ;saa^:
vuttamaan - rauhallisen rinnairKnjfi-elon,;
-ystävyyden;:- to
poistamaan: sodan/, kieltämään atomi­aseet
ja askel askeleelta riisumaan
aseet. Jonka seurauksena olisi suurr.
ten; aseistamismenojen'vähenenUnen.
;. Sellaisin toivein Canada voisi taZou-dellisesti
suuresti edistyä..
Canadalaiset havaitsevat' yhä sel­vemmin
kaksi vaarani; kolmas naaa-ilmansota'j^
tomeii talouspula.
''Ja'he käsjlttävät, että meitä lihkaa
jokin muidtto;' . ' ,
vcanadalaisten keskuudessa kasvaa
huölestimeisuuttä .uudesta vaarasta:
vaara hurjasta amerikkalaisesta val­lan
laajenemisesta, Jota useat pitävät
socfanyaaran syynä Ja yhtenä talous­pulaan
johtavana päävaikuttimena. -
V danadalaiset haluavat : ystävyyttä
.yhdysy."talaisten kanssa, mutta' väin
, tasa-ar voisuuden perusteella yhteises-:
ti:: hyötyen. Yhteistoiminnan vpuoles­ta;
airia,_ koskaan el vieraan vallan
alaisuutta." ,
CANADAN KEHITYKSEN
OMINAISUUKSISTA
: Canadan pääoman käiit^stä; tut­kiessamme
huomaamme, että: eng­lantilainen
pääoma on vähentynyt Ja
yhdysvaltalainen pääoma lisääntynyt.
Viimeksimainittu muodostaa nyt 765
prosenttia 'Ulkomaalaisista sijoituk­sista.
Jotka kokonaisuudessaan käsit­tävät
$9",500 miljoonaa:
'. :"Yhdysvaltatn' vaikutus"; sanotaan
lausunnossa,: "on juurtunut syvään
Cahadan talouteen."
Kourallinen monopoliyhtiöitä kont.
ro'loi kfUkkia tärkeimpiä teollisuus­laitoksia
ja kaikki huomattavimmat
päätökset tehdään juuri näiden mo­nopolien
etujen mukaisesti.
1 MUtta; Canadalle ominaista on se.
että johtavimmat monopolit ovat yh­dysvaltalaisten
kontrollin alaisia, että
Canadan monoolipääoma ei ole kan­sallisesti
itsenäistä, vaan se - on yh­dysvaltalaisen
pääoman nuorin osa-
•kas Ja sen vallan alaisuuäessa."
Muutamia poikkeuksia lukuunotta­matta
canada-aiset tehtailijat ja
pankkiirit: "ovat menettäneet oikeu­den
itsenäiseen päätöksentekoon kan­sallisten
>^tujen mukaisesti (Ja) pää­oman
keskittyminen Canadassa t a ­pahtuu
Yhdysvaltain pääoman mää­räysten
mukaisesti. Tämä ei johda
muuhun kuin Canadan^valtioon vai­kuttamiseen
: j a ; ' sen ; itsenäi^yden
heikentämiseen."
Mitä Canadan hallitus on teh-pyt.
täinäntOanteen johdosta?
Miten se snhtantnu: Yhdysvaltain
pcUtiikkaan, jonka tarkoitaksena .
^cn' "vallata, irääräävä
•:,Jlsanteen .^näiiden ja-alistaa maa :
• .maalima raakaTalneiden tuotta-'^ ^
jlksi?'
-iMlnkälainen • päätös, tehtiin: ;Otta-wassa
noina kohtalokkaina vuosma
1945-^7? lausunnossa annetaan vas-taius:
; "ipanadan hallitus antautui vastus­tamatta
Yhdysvaltain sodanjälkeisel­le
laajentumlspolitiikare ja siten
luopui: itsenä;ssn ; kansallisen kehi­tyksen
aatteesta. Se asetti Canadan
itsenäisenä maana jatkumisen vaka­vaan
vaaraan." .
Tämän-politiikan tuloksena on ta­pahtunut
oleeiUnen Canadan Yhdys­valtoihin
liittäminen yhdysvaltalai­sen
monopolipääoman toimesta.. .
, Ja siitä on oUut toinenkin .seuraus
— ei yksinomaan taloutemme mi'ita-risointi,
vaan myös Canadan suveree-*
nisuudesta : luopmminen kun ulko­maalaisia
. sotavoimia on sijoitettu
Canadan alueelle ja kun Canadaan
on perustettu ulkomaalaisia sotatuki..
kohtia .Canadan; hallituksen luvalla^
Uusi fisnsH»
**aainnfafntualia**
ratsastamisesta
UkatU. — Koboe kyproksrfals-ia.
«uMTflksisto raievU OMal-tt'
tana. aasOI» Mcosboasfioills ks-gjäOa,
^katskwm dtca britti-
Iäisten roiebilysjoukkojen polku-pyöräOykieltoa.
rLeikin" 1a.stt$äawrt kaopnn-pa.
sussaaaaA kafselint nsinaen,
kan occnduiset «atsasthst täy-
^ aeeistettojen brittOäisJoakko-jen
oht Eräs sotilas veU yluSen
nnomkaJafat» ptds aasin selä^
larfrjuffiffiirc*^, onko hänellä
as^ta. Sen^Ukeen pcrfka sai jat­kaa
ratfastosmatkaanss,
Bcittnilsfen antama poDmpyör
»ilyfcidto on osa idistä, toimen-pileistä.
Joiden avnlla yritetään
mtirfaa Kypnricsen väestön
papieiin^g- -
«TÄYDENTltMINEN^ TARKOIT­TAA
HAJOITTAMISTA
Yhdysvaltain*talouden "täydentä­minen"
. canadalaiseZIa taloudella on
Jättänyt ^merickinsä: Todellisuudessa,
yhdysvaltalaisen tuotannon: täyden­täminen
canadalaisella tuotaxmolla
merkitsee Canadan talouden hajoit­tamista,
j >
Esimerkiksi 'Ulkomaankaupassa
meidän riippuvaisuutemme Yhdysval­loista'
on' "l:ammä5tyttävää". Lau­sunnossa
osoitetaan, että vuonna ,1953
Canadan ; tuonnista Yhdysvalloista
muodostivat täysin 'valmistetut teh-dastuotteet
-83.6 prosenttia samanai­kaisesti
kun Canadan viennistä s i i -
SITÄ
TÄtÄ
uivm iioimsTsajCA.
aoies jrtti voimakkaistaiihaksistaaq
aivan yhtä paljon i p i i D J ^^
täänkin
•fKatsokaahan - näitä'' käsivarsia",
sanoi hän.
^Sävartet olivat todellakin hy^ät
joten eräs kuulija sanoi vähin, että
zie mahdollisesti' olivat kehittyneet
soutaessa. ~
«Souläessako"! sanoi mies. "Ne ke­hittyivät
dinär kun" jouduin hinaa-m^
an veneeseen suurinta kalaa mitä
olen koskaan nähnyt"
t ^ h i m V. 1930 J» sen Jä'keen kui-vhia
'katovuosina, 'niin silloin olisi
luonnon aikaansaaman, onnettomuu­den
TiijT^Tfi' ihmisten'aikaansaama pu.
Ia tekemässä suureinpaa iiävitystä
biin U^ahtui y. idSO./
osoitetaan. että
ja;kalkkehi tär-kotimaisten
liansonnossa
-^'ensimmäinen
: feein f fehtä^rr^ on
' maAfcinclden kehittäminen: M i ­käli
Canadan- maatalous on ko-fconaisnodess^
n: kysymyksessä,
niin voimme^ sanoai että koti-malsteii
matkkinaln sahteenisesti
snnrempl fcehutämlnen,, verrat- :
tcna vientiin^ on yksi hjrvinvoin- :
nin^ehto."
-^f^v/c^^S Kf;:,;^h'v;^''V;''--^;''f:.^';vV v,-:- '
Tämä"^i luonnollisestikaan merkit­se
sitä* että ei'ole tarpeellista: kehit­tää
myös yientiä, mutta jos :Canada
luottaa liian paljon ulkomaamarkki-.:
fcen maahan xaaka-aineet tai oslttai- noihhl, niin siinä on vaara tarjo'la."
sesti valmistetut tuotteet muodostivat
55.6 prosenttia.
: (Labor Progressive puolueen lausun­nossa
s^no^aan:
"Voiko Canada seurata itsenäistä
ulkopp'jtiikkaa ja itsenäistä Canadaa
rakentavaa kauppapoUtiikkaa silloin
kun yhdysvaltalainen kontrolli ' ja
omistus ovat niin JiuomattaYat?'' :
Vastaus on: voL^
Canadan- kansa kaimattaisi sellais­ta
hallituksen poUtiikkaa, joka jphr
taisi tähän uuteen suuntaan. Cana-^
da on . poliittisesti' itsenäinen maa,
jolla on täydet valtuudet laatia; lake­ja'torjumaan
yhdysvalta*aisen::mo-no'polin
kontrolli meidän, ^teollisuu-;
teemme Ja finanssielämäämme;; ::
Jos olisi halua, m ^ ä voitai­siin
hyväksyä lakeja^ Jotka rajoit­taisivat
: raaka-aneiden^ vientiä
Yhdysvaltoihin ja Joissa vaadit- '
täisiin, että yhä saarempi osa
niistä valmistettaisiin: Canadassa^
- : canadalalsissa tehtaissa, canada- ;
laisella työvoimalla."
Pahin sösiaa'inen tulos raaka-ai­neiden
' viennistä, sen sijaan, että
niiltä I valmistettaisiin .tehdastuottei-taLomassa>
maassa, on se, että se joh-.
taa .'oleelliseen Canadan: työväenlub-^
kan ulkomaille vientita.'''Raaka-aiT
neiden'tuotannossa?.tarvitaan: verrat-/
tain vähän työläisiä, tehdastuotan­nossa
miljoonia.
Kun maasta •viedään raaka-aineet
oman maan vtehdastuotaimopkehi-:
tyksen häviöksi, niin se merkitsee s i ­vistyksen
Ja kaikkien siltä' koituvien
hyötyjen ulkomaille vientiä, sillä lop-
^pukädessä sivistys : mitataan maan
tehdastuotannon määrällä."
SIAATALOUSPULA
Canadan maatalous joutuu myös
tarkastelun kohteeksi.: Markkinoiden
menettäminen, se, että Yhdysvallat
on vallannut meiltä 'perinteellisiä
markkinoita >"on saattanut Canadan
maatalouden samanlaiseen poljettuun
asemaan kuin^ tekstiiUtuotanto, kivi-hiilituotanto
Ja, laivarakennus."
Ja edelleen,: "jos lännen maatalous
joutuisi sellaisen luonnon aikaan­saaman
onnettomuuden xhiriksi: kuin;
-Vehnäkauppai". tulee :.edelleenkm
riippumaan -huomattavassa määrässä
ulkomaamarkkinoista,:; mutta u^£o-maakaiipän
.oli -pakostakin: muututr.^
tava. kim toiset maat, -erikoisestikin
Neuvostoliitto, Argentina; Yhdysval­lat,
Intia;-Kima Ja muut; kohottivat
tuotantoaan.
Tässä jälleen^ suurimpana syjHise-nä
on Yhdysvallat.; Läustmnossa lai^
imtaänyhdysvaltalateesta Business
•Week-jUlkaisusta, Jossa reheimeraan,
että Yhdysvallat tulee kokonaan val­loittamaan
Canadan tilan hrittilaisiL
lä markkmoilla.
ISÄNTINÄ OMASSA^ TACOSSAMME
iLausuimossa .luonnehditaan iiseita
toimenpiteitä' kansan elintason pa-rantaniiseksl;
Ja kotimaisten: markki­noiden
-parantamiseksi -—uusia me­nettelytapoja
verotuloJfn -jakamisek­si
kuntien ja maakuntien kesken, al-keiskoulukustannuksien
siirtämiseksi
maakunnille, vsosiäallsen- avun lisää­miseksi,
terveysvakuutuksen aikaanr
saamiseksi, rakennussummitelmien ja
^mtndrä ^'toimenpiteiden:: vtoteuttami-seksi:
^ : /'^ , y j\ .'
.' Siinä* kehoiietaan suuriin, maata
•kehittäviin ' rakennussutmnitelmiin
ku5en;Pundyn lahden vuorovesien ja
toisella rarmikolla, Columbian joen
vesien hyväksi käyttämiseen.
Tulevaan poliittiseen •kehitykseen ^
viitataan seuraavin sanoin: "Canadan
ranskalaisten V ja: . englanninkielisten :
canadalaisten demokraattinen vouna
ja yhtenäisyys teki-mahdolliseksi va­pautuksen
brittiläisestä siirtomaaval--
lasta ja torjui kalkki aikaisemmat^
yritykset liittää maamme Yhdysvolr
töihin.
: Me: olemme vakuuttimeita, etta nä.
mä kaksi Canadan kansaa löytävät
tien ulos nykyisestä kansallisen kehi­tyksen-
kriisistä, eslintyäkseen: isänti­nä
omassa talossaan.
Ne tulevat vaatimaan, niinkuin ai-kaisemmiiikin;
että edesvastuuttoman,-
sotaan johtavan politiikan sijasta'
omaksutaan maailman :rauhaan Ja
kaupankäyntiin, 'johtava.: kanta. Ne
kannattavat lujasti kapitalististen ja
sosialististen maiden rauhallista;rin-
(Jatkuu 3. sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
Kiiijilka paljoin pitäisi rakastaa?
On siinäkin :kysymys,;nimittäin'otsi-kossa,,
saattaa ,jokU: lukijoista .huu­dahtaa
ja muistaa tulee, että; näillä­kin
ktrjoituksilla on oma lukijakun­tansa
— misus, Pietilä ja allekirjoit­tanut
'itte".
Todellisuudessa me kaikki tiedäm-mei-
että rakkaudella on suuri jalan­sija
ihmiselämässä.
Jotkut Ihmiset eivät voi tul'a toi­meen-
Uiinkaan:ilman: Vsirpalemaista:",
siisvliaivaUa:hinnalla.ostettua ''rak­kautta",
missä piikatytöt löytävät on­nensa
'Suuruuden .herra insinöörin
vihkipaimta.
On myös Hollywoodin tyyppejä i - -
tal niin väitetään — jotka rakastuvat
i 'ensinäkemältä" j a moneen kertaan.
Sitten on'meitä tavallisia ukkomie-hiä,
lököpöksyjä,'mifä Uenemme, jot-ka
emme uskalla vHkaistakaan ketään
muita kuin "omiammer.
^Kaikki tämä on luonnostaan ilunis-
»i^mfi^n yuiilncftfl^ f»}fc&:ain"kft!?n fll-lekirjoittaneella
olemitään sitä ^vas­taan:
»-»
Mutta sitä' rakkauttakin tuntuu
olevan montaa sorttia.
Tässä olisi yksi esimeitici:
Chicagosta,' maaliskuun 8. pnä lä­hetetyssä
AP :n uutistiedossa' kenotr
tiin:
'^t-vuotias Retty Mae Jaius valitU
eilen oikeudessa, että avlomttoon aie.;
nostaan lähtisi v. 1954, helxniknän 28.
^vään asti^vJoHoin he erosvat. avio^
mies -It<k 'hänet'; asuntoon ~ ennen
työhön :Iähtöään:Hansanoi:iniehen
pistäytyneen: kaksi tai kolme :kertaa
päivässä, katsomassa onko hän edel­leen
lukittuna asunnossa.
Mrs. Janisin lakimies sanoi, että
Mnen asiakkaansa; :41-vuotias. avio^
mies ei- antanut -ystävien: eikä ^ edes
sukiilaisten vierailla vaimonsa: luo­na.
, '
Mr. Janis kielsi puhelimen sala-kuimtelun
mutta myönsi kuitenkin
sjryUistyneensä: - vaimonsa lukitsemi­seen
asuntoonsa "suuren rakkautensa
takia."
Korkea oikeusei oikein käsittänyt
näin ^'suurta rakkautta"; vaan mää­räsi
miehen -maksamaan toistaiseicsi
eronneelle vaimolleen: $30 viikossa j a
ilmoitti; että ^'suuren rakastajan" on
tultava suudelleen oikeuteen, ellei hän
sunnuntaiiiin mennessä saä muilla
keinoin : vaimoaan; vakuuttÄieeksi
'suuresta rakkaudestaan."
Sen pituinen se. ; -
Ja huolimatta siitä, mitä me itse
kukin ajattelemme tällaisista epänor.
maalisista > ilmiöistä,- -niiden puolus­tukseksi;
voidaan kuitöikin sanoa; et.
'tä kysymys: on sairaaloisista: ihmisis­tä,
henkisesti ja lyysillisesti alamit­taisista
ihmisistä. joQIe ei sovi Sen
paremmin nauraa kuin vikoite'lakaatt
— vaan hankkia>lääketieteellistä hoi.,
toa.
axutta löytyy sitä .sellaistakin "rak­kautta",
.mikä panee, rinnan alta k u ­vottamaan.
Allek^Jolttanut ' esimerkiksi otti
asiakseen 'välxän: seturata , äskettä^
vietettyä "vejjeysviikkoa", minkä p i ­täisi
edistää veljes- ja slsarrakkajit-ta
eriv, kansallisuusryhmien keskuu­dessa
>tässämaassa. Näiden tilaisuuk.^
sien leimaa-antavuia ipiirteeiut oli
ensinnäkin se, että 'vaikka erinäiset
siirtolaisryhmät muodostuvat miltei
sataprosentti^i^öläisistä; farma­reista
j a : muista: pikkuibmisistä. - hei­dän
lähentämisekseen järjestettyjen
"veljeysjuhlien" Julkishia,'keulakuvi­na'
oU 'I^ikenMsia kauppakamarin
edustajia-.täällä sekä entisiä faälsti-tarnatsijohtajia
Euroopassa^ muttei
yhtään ^Möoata' työväenmiestä tai
-naista! " , » • '
: toisellapuo-len—^
huolimatta siitä/missä kaupUn.
iissä näitä "veljeysviikon juhlia;''vie-tettiin
— oU tulta ja tulikiven käryä
lemuavien puheiden sisältö; jos el väi
littömästi kotoista - työväenliikettä
vastaan; . niin ainakin - välillisesti s i ­ten;
että haukuttiin; kilvan sosialisimia
yleensä ja erikoisesU kalkkia nUtä,
jotka, tavalla tai toisella yrittävät
toimia nykyisen kylmän sodan lopet­tamiseksi
Parhain, ial oikeammin kurjin
•veljeysviikon" puhe pidettiin ahiakin
aUekirjoittaneen mielestä N att<q|nk^
Guelphlssa, Ontariossa. Sääläisen
•'veljeysviikkon" Juhlapuhujsuoa oU
"lilons -Internationalin" entinen 'pr&>
sidentä C. Fisher.- St.-Catharinesista.
Kun hänen ' yeljeyspnheensa" kUvää
myös ytimekästä '^rakkautta".* niin
emme malta .olla<;lainaamatta siitä
osaa imls^v kosketellaan/ Alabaman
yliopistosta rotusyrjinnän v-uokti ero.:
tetun 'iteit^ Antherine Lucyn" asiaa
seuraavasti: ' ' 4
"MeiUlä on Antherine Lucy-niminen
tapaus; hän yrittää työntyä vissiin
paikkaan ja; ktm häntä ei haluta sin­ne,
eikä hän sovi sinne, hän huutaa
taivaan Korkeuteen. /
Hän on väärässä..The National As-sociationfor
the Advancement of CQ-
!ored People (Värillisten ihmisten
hyväksi toimiva kansallinen yhdis­tys)
on tehnyt itselleen karhunpalve-lun
tässä asiassa.
.:-He eivät tule koskaan sa^^ tun­nustusta
tällä tavalla. Ymmärrys ja
kunnioitus kummaltakin puolen tuot,
taa harmonian."*
Siis "syy" kokonaisuudessaan on,
neiti Lucyn tummilla hartioilla! Vaik- ^
ka Alabaman yliopisto on toiminut
selvästi Yhdysvaltain perustuslain
henk^ rikkoen ja kieltänyt erästä
kurjaa teko^Trtä hyväkseen käyttäen
ottamasta'Ensimmäistä neekeriä opis-,
kelijaksi; vaikka määri oikeuslaitos on,
niin määrännyt — sen rotusyrjin-nässä
ei jold ättenkään mitään vikaa,
ei puolenkaan sanan moittimisen va^:)
raa» Mutta neiti Lucy, niin sanoi
meille Lions-klubin entinen presi-denlti
?"veijeysvlikön" tervehdyksenä^
on' kaikeni pahuuden loppOi
vain sen vuoksi kun hän huutaa "tai­vaan
korkeuteen" — ihmis- ja vel-
Jeysolkeuksien toteuttamisen puo­lesta!
Jos me tavalliset kadun miehet ja
naiset emme jaksa Oikein käsittää yLr
lämainitun Janis-herran "suurta
rakkautta".muuna' kilin sairauden ö-miönä,
nim "velj^rsviikon" eräiden
juhlapuhujien ihmisvihaa ei läoi^
voida käsittää muuten kuin siten, et­tä
tär|a>itus on tehdä kauniilta kals*
kahtavannlmen suojiga likaista kar.
keistyötä; mustäh»taantumuksen Pii
väksL -.^.Känsäkoura. ^
•'^J?':-T>i':;SaifsfA:.":'!-frt^
.,;;"i£'::vS;';';:;5>gi;fly;;-^^^