1956-03-10-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
V |: \ Mmt , "lauantaina, nmlisk-10 p, ^ Saturday, March 10,1956 i ; «MAMI »>r. A m7. AotfMMtted CMBM D(p«i1iB<a^ OtUVA. Pub-l U M a»ft» «reekly: Tnesäft/^ iESnndfti» ttatf fiafsnlay» I7 Vs^us n i f l f d i i n s Coaqttnf XM, s t SOO-102 S n iSt. W, 0Dtfbnry, Oat* CazuKla. T«Iq;rtiooes: 1 ^ Office Oö- 4h4a0i; $diirest: Box «9, SadbOTT. Ontaxio. AdrertMiog rste» tipoa jvpUcftttoD. Traxsalatioa ftiee of cftarge. IXLiAUSBDiHAT; Cteutdafisa: 1 tk. 7il0 kk. f.1» 3 kk. 225 YM^aSoia»: X «k: ADO « kk. 4 ^ ewmmMi X «k, 8 M 0 kk. 4 ^ i i S '^Jännar näytebnäldlpailiit luvassa U 1^fuore^ IcaarUn naytelmäkRpaJlutjJcita-on <lSJ;n toimesta aikai- ' isemmin liyvaUa ^enfestykselJä järjestetty, käyttävät muodostuvan «nitistä mielen^intolsemmiksi tänä vuonna/ -'/J [, li^aikkdn «nsurnnäisenä mainht&hoon, että k i l p a i l u ^ on jo v i - .f^dlisesti jamoUtäutunut neljän ^aikjcakunnan nuoret näytt^ijät, jotka ^tid^vät esittämää Ituusi J-näytölcsisfa näytelmää." Mutta tämäkään fibleaivanlopullinen tteto. Me olemme saaneet esimerkiksi Imulla, eVk iVstnupin nuoret liafjolttelevat l-näyföksistä näytelmää siinä mie- 13e$areltä Ji^tn voivat tulla mukaan. Mahdollisesti on vielä joitakin ^ ouiitakin lyJmuä, joilla on samanlaista suunnitelmia. Tässä yhteydes- /^"iialuaisinmie Ituitcnkin korostaa, että viralliset ilmoittautumiset, olirf tebtavä viiyyttel«nättä. Tosiasiassa viralHnen ilmoitusaika on jo ' "ii^peen kulunut, inutta jos ifanolttauturni^et tehdään hetikohtaisesti, .^^m^ne.epäaeniätta otetaan. vJelä vaslaan. Kysymys ei' liioin ole pel-t^ lki^ muodollisuudesta,^ «ikä edes Icilpailutoimitsijain työn helpotta-rmisestd, sillälietikanohvirallinenosanotioilmoittautuminenon tehty iidee asiasta tosi ja Idlpailunäytelmää ruvetaan tosimielessä liarjoitte- ^^lilliiBiiÄiÄliiii^^ ^^^^UKvtin sanottu, tähän mennessä on jo neljän paikkalcunnan nuo- «ret<4iayttelijat Bntoitfaneet, että he tulevat esittämään luiikldaan 1^ ' lUi^pianaytelniäa, jmsta 5 suomenkielistä ja 1 englanninkielinen. Tä-m ^ l e isä sanottu^ että englanninkielinen näytelmä on aivan yht^ hyvä 4dl»uiunäytefana kuin «uomenkiellit^Rkin, niin he ovat joka vuosi esit- \' 'lianeet aina^n-toisen puolen suonienkielisiä näytelmiä —J3s nyt esit| , ' ' ^ ^ t viisi suomeitkielistä näytelmää kuudesta.. ' Näyttää siltä, että nuori kaarti ,on vaikeuksia pelkäämättä teh- ' iiayt, tärkeän «nyonnytyfetn vanhemmalle teatteriyleisölle, jonka on ' -^iraiifbea seurata englannitikieli^ näytelmää. Nuori polvi haluaa siis ' »'^esittää näytelmänsä sillä kidellä, <mitä suurempi yleisömäärä parem- , '^^in ymmärtää — ^ me -uskomme, että *'vanha kaarti^' suhtautuu » *l^äii iisealotteisesti syntyneeseen huomaavaisuudenosoituksecn hyvin ' , J t i i t o f l ! ^ . . f : \j ' ^ , allitta meistä tuntuu myös, että tämä asia iilottuu "kielikysy-njystä" syvemmälle. Meillä on lukemattomia esimerkkejä ciipuolil-ta maata, että Omadan suomalainen nuoriso halua vaalia vanhempaansa ja jKi^-«sienSä kulttuuriperinteitä aivan samalla tavalla kuin niitä •t^ivkimuidenlcln kan?allisuusryhmien nuoret. Toisin sanoen, Ca§; ..naäansuomjJainen nuoriso on hyvääcanadalaista nuorisoa, joka vaalii ' - . imia.' IcttKtuurip^rinteitään voidakseen siten antaa mahdollisemman I r 'tä^eläiien panoksen Canadan kulttuurielämän hyväksi. Vain tämä ' \ V l y t t ä ä meidän käsittääksemme loppukädessä s?n miksi nuorikaarti .ron^. nyt .-^innutl!valtaosalta/'suomcnkieh kilpailunaytelmiä, vaikka Ci^T^^«'«sitys^ onkin englanninkielen Itoulun käyneille nuorille vai- , ;>.läämtpäa'kuin;engl^nninkielu näytelmien esitys. Nuoret Haluavat; «äytell^ jakiiaMlla,näytteljm paremmuudesta. «Mutta*sen lisäksi he ' '<h'fl}uavai saada ''^IsäftÖä"^ naytelmäkilpailuihinsa ja tämän "sisällön", /s^emuksena on hddän^^o^^ . plkobn ylläesitetyn ajatuksen kanssa niin tai näin, mutta kaikki 'S%emt"«viittaavat sUhen, että Sudburyssä pääsiäispyhien aikana pidet-t^ rislS CSJ':n järjestämistä nuoren kaartin näytelmäkilpailuista tulee . '«mielenkiintoisia ja arvokkaita kulttutiritilaisuuksia niin näyttelijäille itselieen kyin suurelle ylelsqllekin. ikikoisen ilahduttavana on pidettävä nuoren kaartin tervettä siuh-| tautumiista varsinalseert* kilpailuun. Tämä ilmaistiin mainiosti ensi '^^eriaa näytelmäkilpailuun osallistuvien cobäliHaisten nuorten toimess a : latisunnolla: .. Vaikka emme voi taata, että'se kaunis pokaali •tulee Cobaltiin, niin saatte olla varmoja, että parhaiinsa jokainen yrittää." Tässä terveessä kilpatlukannassa on paljon opittavaa vanhem- ' millekin. Kilpailu selLpisenaan ei ole mitään, ellei kilpailuun lähdetä tosimielessä. On pantava liikkeelle koko voima ja taito. Vain siten päästää paiiaaseeh mahdplliseen tulokseen ja vain siten voidaan k i l - " paäunavulla edistää yhteistä asiaa. :Muita "voitto** ei ole sittenkään j^äasia.. Tärkeintä on se, että osallistutaan rehtiin kilpailuun siinä fn^lessä, että voittajalle annetaan tunnustus, että mahdollisesta hä- ;^östä <%>itaan, ja, että seuraavalla kerralla onnisttitaan paremmin. . £ f ' Jäämme mielenkiinnolla odottamaan pääsiäisen aikana Sudburys-pidettäviä nuoren kaartin näytelmäkilpailuja. I ; ! 1-, Biitaimian töryillä on pulmia 1 ~ /Torstaina saapuneet-uutii>tiedot tiesivät kertoa, että Brltaimian |4oiyhallitus sai myrskyisen ulkoiToliittisen keskustelun päätyttyä alu-iuioneen^ luottamuslauseen keskiviikkoiltana. Sir Anthony Edenin ^atjltifg^cai tämän luottamtislauseei^ 312 äänellä 252 ääntä vastaan, l mutta sittenkin olisi^ väärin otaksua, .että-, nämä äänimäärät ku\'aa\'at todellista Ulannetta. l Kaildii merkit viittaavat siihen, että Britanniassa oni.kehitt>-mäs- * sä sekä taloudellinen että poliittinen kriisi, mikä aiheuttaa sir .\nthonyn * liallituksdle vielä monta päänv-aivaa. "Ulkomailla käiiityt tappiot ja i taloudellisen lamakauden varjot kotimaassa, on nostattanut yli puo- ] luerajojen ulottuvaa tv^ytymättöyiyyltä. Sir .\nthony Edenin johto- , asentaa «vastaan on noussut a ^ i n taisteluhaaste niin kpnservatiivipuo- [ lueen parlamenttijäsenten kuin laboristienkin laholta'' kijroitti Xe\v { York Timesin kirjeenvaihtaja Drew Middleton viime keskiviikkona, ^i^div^Uiää ennen ylläniai^ luottamuslauseäänestyksen suoritusta. > « ViitatetI siihen, että konser\'attiivicn oikeistoryhmä, ns. "Suesin rj-h- *'mä" vaatii liallitnkselta sotaisempaa ohjelmaa Länsi-Idässä, Middle-ii ton sano^, etta Se kuvaa *konser\'atiivien mielialoja* Britannian maa-l ilmavallan laskun^ johdosta k9tona ja ulkomailla. Lopuksi mr. Mid- * dletott;töteaa, että brittiläiset vierittävät \*hä suuremmassa määrässä ^; * syyn 'Keski-Idän sekasorrosta Yhdysvaltain kannettavaksi. '^V I Merkillqjantavaa onkin, että Britannian alahuoneessa äskeisen ,; * ' i luottamuslausekysymyksen yhteydessä käydyssä keskustelussa arvos- *^ * i teltiin miltei enemmän Vhdys\-altoja kuin sir Anthonyn johtamaa tory- \\' I J tiallitusta. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka pääministeri sir An-l thony mrsti väittelj-n kulussa kätensä ylös ja sanoi; "ettei hallitus tie- IlllSlif ^ ä miidtälaista ohjelmaa se tulee Keski4däs5ä lähitulevaisuudessa to- SYNTYAAÄ- PÄIVIÄ mzaaaniatsta, jxtaalisknu» 12 jäivi-^ nä 90 vuotta. Ananfs* Kttieaeo, Torontosta, täyttää ke^viikkom. foziVaiuua H päivänä €9 vuott»/ Yhdymme «ufeuJaJsten ja tuttavaJn onnentoivotuiEäin. Mitä muut sanovat NIIN, KipNENiM ABKTXIKKA? Toronto Telegram-Iehden äskettäin }u£calstu6sa tojmltusr^irjo^tulcses^a 'eanotaan otsikossa: 'Meidän aritiUt-kamae J^TcuvostoJen «Umän kohtee-na- Soäka Yhd:nvaltain lippu liehuu EUe3mere»«aaresta lähtien halki atkr tilkan aina- Bafflnin lahdeUe asti; me volsUnme hyvällä syyllä kycyä Tfele-[ grammllta: ^"Kenen aiktiikasta te pur j huttekaan." — Canadian TrJtoune. Porkkala ei itkekaäh ^Isäntinä omassa talossamme "ItKerä Porkkala", otaikoi-XU-, f^ifillasIehU 10.^ Ifohnitokselllsen artikkellnxa. Josta Jo tatuksl käyneeseen henkeen tdytyi ,iani. sea-raavs '^vahito^: "Sen sifaan, että kanlemme^Uim htratoia: Ja ftar» keloa, koemmekfai vpfvotosta Ja itkua.". T^tä vastaan .Doasee |eh- ^dehivlintenaoierdssa syntyperäinen jiorklialalnen, ylioppilas Bo Xnndell. Joka vastineessaan "I^ork-kala. ei |lke?paheluiia Ylioppilaslehden onuksinnaa asennetta mnv^^^;^^^ seuraavin samoin; "Mitä suurimmalla hämmästyksellä Jamieliharmilla luin Ylioppilaslehden Johtavan artikkelin "Itkevä Porkka^ la'V^ Joka todisti kohtalokasta: arvostelukyvyn puutetta. Uskooko Ylioppilaslehti aivan Vakavissaan, että Pork-jtala (ts. Porkkalan asukkaat) puhkesivat itkuun? Mikään el ole vir-heelllsempi'kuin sellamen käsitys; Va. litettavasti ^'esiintyy' aina -marisijoita, Jotka paholttelevat./nenetettyjäv taloja j a likaantuneita: taloja Ja' klrjoit-tavfit niistä. Mutta on surullinen tosiasia; että myös osa. sanomalchiimie-histä lankeaa samaan syntiin. ön totta, että porkkalalaiset eivät nyt o*e varsin,iloisia, mutta se ei todellakaan Johdu tyytymättömyydestä i Porkkalan hoitoon vuokraralkana; He muistavat, että he itse eivät olleet niin kovin, IjuolelUsia^ vetäytyessään ^ mtmtama vuosi' $itteil l^auko-karjalasta. £i, ven|lläislä ei voida syyttää. Valitus' tiilee 'meidän itsemme*, ^valtion (valtion asettamien komiteoiden) osalle." Kirjoittaja käsittelee tämän Jälkeen korvauskysymyksen valheita, viittaa mamintoihin' Karjalasta,.Ja Jatkaa:.: «•Ylioppilaslehti^ etslntäkuulat- : ti suorempaa- Iloa porkfcalalaisten ^ beskoudessa. JSitä esiintyy kyllä; takaan sen. Ja myös rakkaatta • synnyinmaahan, mutta vielä el ole keksitty hormoonivalmlstetta. Joka mauttalsi sen karun luonteenlaadun, Jota m^lä kalkilla täällä Saömessa' on enemmän tai vähemmän." .Ylioppilaslehden kunniaksi mainltr takoon;että se.Julkaisi vastineen samalla sivulla, Jolla porkkalalaisia edellisessä numerossa itketettiin. Nemokraatfisn tedlisuustuotanfo Teollisuustuotannon kasvun vauh-dlssa: kansandemokraattiset maat ovat huomattavasti edellä kapitalistisia maita.. Puolan'^ teollisuustuotanto ylitti viime V vuonna ;sodanedeUisen tuotantotasoa yli 4rkertal)^ti. Bulgarian yli örkertaisesti,^Tshekkoslova-kian ylt l^-kertaisesU, Unkarin 35- kertaisesti. Romanian:; miltei 3-ker-taisesU, Albanian yli ll-kertaisesU ja Saksan demokraattisen tasavallan y l i 2-kertaisesti. Kiinan kansantasavalta. Joka a l koi sosialismin rakentamisen toisia myöhemmin, on ^ saavuttanut sansen hyviä tuloksia: spdanedelliseeu korkeimpaan tuotantotasoon verraten txn •teollisuustuotanto ; on • kasvanut yli 2-kertaisesti, mutta vuoteen 1949 verraten, yli 4-kertaisesti. ^ ylennys USA:n rautatier^didille Washington: — Valtioiden välinen kauppakomissio tiedoitti viime viikon lopulla,, että se .tulee hyiliksy-mään yleisen «.prosentin>korotuksen rahUtaksoissa tämän maan rautateillä,; alkaen keskiviikkona, maaliskuun 7. pnä. Rautatiet öUvat vaatineet 7 prosentin korotusta "kohonneiden kustannuksien" peittämiseksi. Idrf. John Stewart : ,(The: Canadian Tribnne-iehden toimittaja) : Kuvitelkaänune tätä haomls-pälvän ^ Canadaamme - r maata. Jossa asnn 25 mUJoonaa^^^^^^^l^^ tai enemmänkin. • >^ • Asnmine saarissa ja kaonllssEa tEorJaliston osia vaUl» otevlsis» kanpnngelssa^ hJDIalsIssa; kylissä Jaikaoppalol^ vlhantavill^ meillä . . . Ylpeänä kansallisesta itsenäisyydestämme, perinteistämme, saavntokslstamme ''Ja rauhassa ' kalkkien maiden Ja kansojen kanssii; vapaana : nykyisestä. j>e-losta atomlsodiin vaaroista. , Rakentaensuuria teolUsaoksla, muuttaen: jokien nomla: ja kehitf taen vesivcimavaroja, öijyn^ Inonnonkaason, blviblilen Ja oranlomln tuotantoa yhä kasva? : van talouden edistämiseksL Asuen talevalsacteen laottaen aina. kehdost^. haataaä asti ->• terveysvakautas: syntymästämme: ^ johtaneiden knlujenkorvaamisdb^v^i :si - Ja- sairaudesta johtavien haö^'r Ilen poistamiseksi; kapnolllset palkat iaataksenune täydellisen Ja.|^ onnellisi;n elämän; :. v riittävätj eläkkeet takaamaan: vanbuaden' naGtinnolllseksI. < > ^Työskennellen :' nykyailuisella.^- konelsfoUa 33-tuntista ;ty5viikkoa: ja tuottaen taotteita, joissa ..aars. 'Valmistetta Canadassa"-Ieima.:.^; Isäntinä omassa talossamme — •, Canadan liittoatomlsen aikaanpa-nijoldenuneliha. Haluamme lo-: pettua ikäisiksi ajoiksi maamme hallinta ulkomaalaisten taholta, ; että me voisimme itse valita oman V elintapamme. • • * TäMinen on se kuva SO^^^v^^ kana kehittyv2istä kansallisesta tulOr vaisuudestamme, Joka esitettin asketi täin Labor-Progresslve: Puolueen toi-J mesta 20,000 sanaa käsittävänä lau- "suntona Canadan taloudellista tulevaisuutta tutkivalle: Gordonin kuninr-kaalliselle komissi9l'e. tSe tuntuu aivan kuin kuvaukselta sosialistisesta Canadasta. mutta ätä se ei kuitenkaan ole, sillä se päättyy; seiu-aavaan kohtaan: "Sosialististen mielipiteiden kansallisten Ja sosiaalisten ongelmiemme lopullisessa ratkaisussa ei tule Jäkaä canadalaisla heidän - pyrkimyksissään tiuvata Canada taloutemme ulkomaalaisen hallinnan seurauksilta Eri mie-lipiteltä: omaavia canadalaisla yhdistää nyt kysymys nykyisen politiikan syrjäyttämisestä ja sen demokraattisen vaihtoehdon hyväksymisesi tä, että. taistelemme kansallisen talou.^ den 3a canadalaisten: elämän kalkkien v^eiden täyderUsen canadalal-; sen kontrollin puolesta." Kautta lausunnon esiintyy ylpeys canadalaisten saavutuksien johdosta. Eräässäkin kohdassa kuvataan sitä seuraavasti: "Useammasta eri maasta saapui kovaan ja rasittavaan tjöhön Ihmiislä, joita innoitti tmelma uuden maan ke^- hittämisestä h3rväksi asuinpaikatei^ SUtä: me olemme kasvaneet urahUlnr-tajien maasta: yhdeksi, kehittyneimmäksi teollisuus- ja maatalousmaaksi maailmassa. * Canadan kansallistunto ja -ylpeys kehittyy kaikkien kansalaistemme keskuudessa. Se; onmitä toivorikkain ilmiö ja esiintyy yhä selvempänä'4väs-takohtana Yhdysvaltain sekaantumiselle. ' ,f'„leuttamaan"- . < vostelun aiheit mikä sellaisenaan antoi enenmfiän kdin riittäyästi^^^i^^^^^^^^^ ^ ,«r..»v*„« aiheitta oppositiolle. i l ^ | # V Reuterin uutistiedon mukaan alahuoneen istunnossa tuomittiin /T - ' sekä laboristien että toryjen toimesta se kun Yhdysx-altain imperia- ^ i i i E^ismi yrittää ^periä" Britannian etupiirit Keski-Idässä ja ennen Bri-y t^.; i^/taiuuas tnaailmanrvallan kuolemaa. tulevilla öljyrahoilla, ja hän ihmetteli: ' O n kummallista,^että maailman etumaisin kommunismivastainen maa* antaa käyttää rahoiaan, jotta \-oitaisiin kehittää tyhjö, mihin voi kommuni^i tulla," . Toinen laboristi, Arthur Henderson sanoi, että kun Yhdys%allat antaa tankkeja Saudi Arabialle, niin tämä teko uhkaa \'älittömästi' anglo-amerikkalaista yhteistoimintaa. Tor>pi»luecn parlamenttijäse^ majuri Edward Legge-Bouike. sanoi, että 'Sissit Amerikasta löhtöisin olevat yksityiset liikepiirit'.'- kaivavat inaaperää pois Britannian alta Keski-Idassä. Mitä Labor-Progressive Puolue oleellisesti ehdbttaai-Ganadan eduksi? :;yiJasi kaitsallinen ohjelma jAa cosien tilanteiden, vallitessa takaisi, että tnlevan 50 vaoden aikana tapahtuva talondeUlnenke-^^^^ hltys tekisi Canadasta todellisen snarvallan. On olemassa mahdol-lisaodet- Canadan kansalle täydellisesti täyttää maamme lUtto- ':valtton perustajien unelmat ja: tavoitteet' KuninkaalliseUe komissiolle eitetyssä lausunnossa huomioidaan, että komissio istuii ; ^ihistoriaUisera : hetkellä'? Jolloin: Geneven konferenssi on todennut, että maailma kykenee ;saa^: vuttamaan - rauhallisen rinnairKnjfi-elon,; -ystävyyden;:- to poistamaan: sodan/, kieltämään atomiaseet ja askel askeleelta riisumaan aseet. Jonka seurauksena olisi suurr. ten; aseistamismenojen'vähenenUnen. ;. Sellaisin toivein Canada voisi taZou-dellisesti suuresti edistyä.. Canadalaiset havaitsevat' yhä selvemmin kaksi vaarani; kolmas naaa-ilmansota'j^ tomeii talouspula. ''Ja'he käsjlttävät, että meitä lihkaa jokin muidtto;' . ' , vcanadalaisten keskuudessa kasvaa huölestimeisuuttä .uudesta vaarasta: vaara hurjasta amerikkalaisesta vallan laajenemisesta, Jota useat pitävät socfanyaaran syynä Ja yhtenä talouspulaan johtavana päävaikuttimena. - V danadalaiset haluavat : ystävyyttä .yhdysy."talaisten kanssa, mutta' väin , tasa-ar voisuuden perusteella yhteises-: ti:: hyötyen. Yhteistoiminnan vpuolesta; airia,_ koskaan el vieraan vallan alaisuutta." , CANADAN KEHITYKSEN OMINAISUUKSISTA : Canadan pääoman käiit^stä; tutkiessamme huomaamme, että: englantilainen pääoma on vähentynyt Ja yhdysvaltalainen pääoma lisääntynyt. Viimeksimainittu muodostaa nyt 765 prosenttia 'Ulkomaalaisista sijoituksista. Jotka kokonaisuudessaan käsittävät $9",500 miljoonaa: '. :"Yhdysvaltatn' vaikutus"; sanotaan lausunnossa,: "on juurtunut syvään Cahadan talouteen." Kourallinen monopoliyhtiöitä kont. ro'loi kfUkkia tärkeimpiä teollisuuslaitoksia ja kaikki huomattavimmat päätökset tehdään juuri näiden monopolien etujen mukaisesti. 1 MUtta; Canadalle ominaista on se. että johtavimmat monopolit ovat yhdysvaltalaisten kontrollin alaisia, että Canadan monoolipääoma ei ole kansallisesti itsenäistä, vaan se - on yhdysvaltalaisen pääoman nuorin osa- •kas Ja sen vallan alaisuuäessa." Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta canada-aiset tehtailijat ja pankkiirit: "ovat menettäneet oikeuden itsenäiseen päätöksentekoon kansallisten >^tujen mukaisesti (Ja) pääoman keskittyminen Canadassa t a pahtuu Yhdysvaltain pääoman määräysten mukaisesti. Tämä ei johda muuhun kuin Canadan^valtioon vaikuttamiseen : j a ; ' sen ; itsenäi^yden heikentämiseen." Mitä Canadan hallitus on teh-pyt. täinäntOanteen johdosta? Miten se snhtantnu: Yhdysvaltain pcUtiikkaan, jonka tarkoitaksena . ^cn' "vallata, irääräävä •:,Jlsanteen .^näiiden ja-alistaa maa : • .maalima raakaTalneiden tuotta-'^ ^ jlksi?' -iMlnkälainen • päätös, tehtiin: ;Otta-wassa noina kohtalokkaina vuosma 1945-^7? lausunnossa annetaan vas-taius: ; "ipanadan hallitus antautui vastustamatta Yhdysvaltain sodanjälkeiselle laajentumlspolitiikare ja siten luopui: itsenä;ssn ; kansallisen kehityksen aatteesta. Se asetti Canadan itsenäisenä maana jatkumisen vakavaan vaaraan." . Tämän-politiikan tuloksena on tapahtunut oleeiUnen Canadan Yhdysvaltoihin liittäminen yhdysvaltalaisen monopolipääoman toimesta.. . , Ja siitä on oUut toinenkin .seuraus — ei yksinomaan taloutemme mi'ita-risointi, vaan myös Canadan suveree-* nisuudesta : luopmminen kun ulkomaalaisia . sotavoimia on sijoitettu Canadan alueelle ja kun Canadaan on perustettu ulkomaalaisia sotatuki.. kohtia .Canadan; hallituksen luvalla^ Uusi fisnsH» **aainnfafntualia** ratsastamisesta UkatU. — Koboe kyproksrfals-ia. «uMTflksisto raievU OMal-tt' tana. aasOI» Mcosboasfioills ks-gjäOa, ^katskwm dtca britti- Iäisten roiebilysjoukkojen polku-pyöräOykieltoa. rLeikin" 1a.stt$äawrt kaopnn-pa. sussaaaaA kafselint nsinaen, kan occnduiset «atsasthst täy- ^ aeeistettojen brittOäisJoakko-jen oht Eräs sotilas veU yluSen nnomkaJafat» ptds aasin selä^ larfrjuffiffiirc*^, onko hänellä as^ta. Sen^Ukeen pcrfka sai jatkaa ratfastosmatkaanss, Bcittnilsfen antama poDmpyör »ilyfcidto on osa idistä, toimen-pileistä. Joiden avnlla yritetään mtirfaa Kypnricsen väestön papieiin^g- - «TÄYDENTltMINEN^ TARKOITTAA HAJOITTAMISTA Yhdysvaltain*talouden "täydentäminen" . canadalaiseZIa taloudella on Jättänyt ^merickinsä: Todellisuudessa, yhdysvaltalaisen tuotannon: täydentäminen canadalaisella tuotaxmolla merkitsee Canadan talouden hajoittamista, j > Esimerkiksi 'Ulkomaankaupassa meidän riippuvaisuutemme Yhdysvalloista' on' "l:ammä5tyttävää". Lausunnossa osoitetaan, että vuonna ,1953 Canadan ; tuonnista Yhdysvalloista muodostivat täysin 'valmistetut teh-dastuotteet -83.6 prosenttia samanaikaisesti kun Canadan viennistä s i i - SITÄ TÄtÄ uivm iioimsTsajCA. aoies jrtti voimakkaistaiihaksistaaq aivan yhtä paljon i p i i D J ^^ täänkin •fKatsokaahan - näitä'' käsivarsia", sanoi hän. ^Sävartet olivat todellakin hy^ät joten eräs kuulija sanoi vähin, että zie mahdollisesti' olivat kehittyneet soutaessa. ~ «Souläessako"! sanoi mies. "Ne kehittyivät dinär kun" jouduin hinaa-m^ an veneeseen suurinta kalaa mitä olen koskaan nähnyt" t ^ h i m V. 1930 J» sen Jä'keen kui-vhia 'katovuosina, 'niin silloin olisi luonnon aikaansaaman, onnettomuuden TiijT^Tfi' ihmisten'aikaansaama pu. Ia tekemässä suureinpaa iiävitystä biin U^ahtui y. idSO./ osoitetaan. että ja;kalkkehi tär-kotimaisten liansonnossa -^'ensimmäinen : feein f fehtä^rr^ on ' maAfcinclden kehittäminen: M i käli Canadan- maatalous on ko-fconaisnodess^ n: kysymyksessä, niin voimme^ sanoai että koti-malsteii matkkinaln sahteenisesti snnrempl fcehutämlnen,, verrat- : tcna vientiin^ on yksi hjrvinvoin- : nin^ehto." -^f^v/c^^S Kf;:,;^h'v;^''V;''--^;''f:.^';vV v,-:- ' Tämä"^i luonnollisestikaan merkitse sitä* että ei'ole tarpeellista: kehittää myös yientiä, mutta jos :Canada luottaa liian paljon ulkomaamarkki-.: fcen maahan xaaka-aineet tai oslttai- noihhl, niin siinä on vaara tarjo'la." sesti valmistetut tuotteet muodostivat 55.6 prosenttia. : (Labor Progressive puolueen lausunnossa s^no^aan: "Voiko Canada seurata itsenäistä ulkopp'jtiikkaa ja itsenäistä Canadaa rakentavaa kauppapoUtiikkaa silloin kun yhdysvaltalainen kontrolli ' ja omistus ovat niin JiuomattaYat?'' : Vastaus on: voL^ Canadan- kansa kaimattaisi sellaista hallituksen poUtiikkaa, joka jphr taisi tähän uuteen suuntaan. Cana-^ da on . poliittisesti' itsenäinen maa, jolla on täydet valtuudet laatia; lakeja'torjumaan yhdysvalta*aisen::mo-no'polin kontrolli meidän, ^teollisuu-; teemme Ja finanssielämäämme;; :: Jos olisi halua, m ^ ä voitaisiin hyväksyä lakeja^ Jotka rajoittaisivat : raaka-aneiden^ vientiä Yhdysvaltoihin ja Joissa vaadit- ' täisiin, että yhä saarempi osa niistä valmistettaisiin: Canadassa^ - : canadalalsissa tehtaissa, canada- ; laisella työvoimalla." Pahin sösiaa'inen tulos raaka-aineiden ' viennistä, sen sijaan, että niiltä I valmistettaisiin .tehdastuottei-taLomassa> maassa, on se, että se joh-. taa .'oleelliseen Canadan: työväenlub-^ kan ulkomaille vientita.'''Raaka-aiT neiden'tuotannossa?.tarvitaan: verrat-/ tain vähän työläisiä, tehdastuotannossa miljoonia. Kun maasta •viedään raaka-aineet oman maan vtehdastuotaimopkehi-: tyksen häviöksi, niin se merkitsee s i vistyksen Ja kaikkien siltä' koituvien hyötyjen ulkomaille vientiä, sillä lop- ^pukädessä sivistys : mitataan maan tehdastuotannon määrällä." SIAATALOUSPULA Canadan maatalous joutuu myös tarkastelun kohteeksi.: Markkinoiden menettäminen, se, että Yhdysvallat on vallannut meiltä 'perinteellisiä markkinoita >"on saattanut Canadan maatalouden samanlaiseen poljettuun asemaan kuin^ tekstiiUtuotanto, kivi-hiilituotanto Ja, laivarakennus." Ja edelleen,: "jos lännen maatalous joutuisi sellaisen luonnon aikaansaaman onnettomuuden xhiriksi: kuin; -Vehnäkauppai". tulee :.edelleenkm riippumaan -huomattavassa määrässä ulkomaamarkkinoista,:; mutta u^£o-maakaiipän .oli -pakostakin: muututr.^ tava. kim toiset maat, -erikoisestikin Neuvostoliitto, Argentina; Yhdysvallat, Intia;-Kima Ja muut; kohottivat tuotantoaan. Tässä jälleen^ suurimpana syjHise-nä on Yhdysvallat.; Läustmnossa lai^ imtaänyhdysvaltalateesta Business •Week-jUlkaisusta, Jossa reheimeraan, että Yhdysvallat tulee kokonaan valloittamaan Canadan tilan hrittilaisiL lä markkmoilla. ISÄNTINÄ OMASSA^ TACOSSAMME iLausuimossa .luonnehditaan iiseita toimenpiteitä' kansan elintason pa-rantaniiseksl; Ja kotimaisten: markkinoiden -parantamiseksi -—uusia menettelytapoja verotuloJfn -jakamiseksi kuntien ja maakuntien kesken, al-keiskoulukustannuksien siirtämiseksi maakunnille, vsosiäallsen- avun lisäämiseksi, terveysvakuutuksen aikaanr saamiseksi, rakennussummitelmien ja ^mtndrä ^'toimenpiteiden:: vtoteuttami-seksi: ^ : /'^ , y j\ .' .' Siinä* kehoiietaan suuriin, maata •kehittäviin ' rakennussutmnitelmiin ku5en;Pundyn lahden vuorovesien ja toisella rarmikolla, Columbian joen vesien hyväksi käyttämiseen. Tulevaan poliittiseen •kehitykseen ^ viitataan seuraavin sanoin: "Canadan ranskalaisten V ja: . englanninkielisten : canadalaisten demokraattinen vouna ja yhtenäisyys teki-mahdolliseksi vapautuksen brittiläisestä siirtomaaval-- lasta ja torjui kalkki aikaisemmat^ yritykset liittää maamme Yhdysvolr töihin. : Me: olemme vakuuttimeita, etta nä. mä kaksi Canadan kansaa löytävät tien ulos nykyisestä kansallisen kehityksen- kriisistä, eslintyäkseen: isäntinä omassa talossaan. Ne tulevat vaatimaan, niinkuin ai-kaisemmiiikin; että edesvastuuttoman,- sotaan johtavan politiikan sijasta' omaksutaan maailman :rauhaan Ja kaupankäyntiin, 'johtava.: kanta. Ne kannattavat lujasti kapitalististen ja sosialististen maiden rauhallista;rin- (Jatkuu 3. sivulla) PÄIVÄN PAKINA Kiiijilka paljoin pitäisi rakastaa? On siinäkin :kysymys,;nimittäin'otsi-kossa,, saattaa ,jokU: lukijoista .huudahtaa ja muistaa tulee, että; näilläkin ktrjoituksilla on oma lukijakuntansa — misus, Pietilä ja allekirjoittanut 'itte". Todellisuudessa me kaikki tiedäm-mei- että rakkaudella on suuri jalansija ihmiselämässä. Jotkut Ihmiset eivät voi tul'a toimeen- Uiinkaan:ilman: Vsirpalemaista:", siisvliaivaUa:hinnalla.ostettua ''rakkautta", missä piikatytöt löytävät onnensa 'Suuruuden .herra insinöörin vihkipaimta. On myös Hollywoodin tyyppejä i - - tal niin väitetään — jotka rakastuvat i 'ensinäkemältä" j a moneen kertaan. Sitten on'meitä tavallisia ukkomie-hiä, lököpöksyjä,'mifä Uenemme, jot-ka emme uskalla vHkaistakaan ketään muita kuin "omiammer. ^Kaikki tämä on luonnostaan ilunis- »i^mfi^n yuiilncftfl^ f»}fc&:ain"kft!?n fll-lekirjoittaneella olemitään sitä ^vastaan: »-» Mutta sitä' rakkauttakin tuntuu olevan montaa sorttia. Tässä olisi yksi esimeitici: Chicagosta,' maaliskuun 8. pnä lähetetyssä AP :n uutistiedossa' kenotr tiin: '^t-vuotias Retty Mae Jaius valitU eilen oikeudessa, että avlomttoon aie.; nostaan lähtisi v. 1954, helxniknän 28. ^vään asti^vJoHoin he erosvat. avio^ mies -It<k 'hänet'; asuntoon ~ ennen työhön :Iähtöään:Hansanoi:iniehen pistäytyneen: kaksi tai kolme :kertaa päivässä, katsomassa onko hän edelleen lukittuna asunnossa. Mrs. Janisin lakimies sanoi, että Mnen asiakkaansa; :41-vuotias. avio^ mies ei- antanut -ystävien: eikä ^ edes sukiilaisten vierailla vaimonsa: luona. , ' Mr. Janis kielsi puhelimen sala-kuimtelun mutta myönsi kuitenkin sjryUistyneensä: - vaimonsa lukitsemiseen asuntoonsa "suuren rakkautensa takia." Korkea oikeusei oikein käsittänyt näin ^'suurta rakkautta"; vaan määräsi miehen -maksamaan toistaiseicsi eronneelle vaimolleen: $30 viikossa j a ilmoitti; että ^'suuren rakastajan" on tultava suudelleen oikeuteen, ellei hän sunnuntaiiiin mennessä saä muilla keinoin : vaimoaan; vakuuttÄieeksi 'suuresta rakkaudestaan." Sen pituinen se. ; - Ja huolimatta siitä, mitä me itse kukin ajattelemme tällaisista epänor. maalisista > ilmiöistä,- -niiden puolustukseksi; voidaan kuitöikin sanoa; et. 'tä kysymys: on sairaaloisista: ihmisistä, henkisesti ja lyysillisesti alamittaisista ihmisistä. joQIe ei sovi Sen paremmin nauraa kuin vikoite'lakaatt — vaan hankkia>lääketieteellistä hoi., toa. axutta löytyy sitä .sellaistakin "rakkautta", .mikä panee, rinnan alta k u vottamaan. Allek^Jolttanut ' esimerkiksi otti asiakseen 'välxän: seturata , äskettä^ vietettyä "vejjeysviikkoa", minkä p i täisi edistää veljes- ja slsarrakkajit-ta eriv, kansallisuusryhmien keskuudessa >tässämaassa. Näiden tilaisuuk.^ sien leimaa-antavuia ipiirteeiut oli ensinnäkin se, että 'vaikka erinäiset siirtolaisryhmät muodostuvat miltei sataprosentti^i^öläisistä; farmareista j a : muista: pikkuibmisistä. - heidän lähentämisekseen järjestettyjen "veljeysjuhlien" Julkishia,'keulakuvina' oU 'I^ikenMsia kauppakamarin edustajia-.täällä sekä entisiä faälsti-tarnatsijohtajia Euroopassa^ muttei yhtään ^Möoata' työväenmiestä tai -naista! " , » • ' : toisellapuo-len—^ huolimatta siitä/missä kaupUn. iissä näitä "veljeysviikon juhlia;''vie-tettiin — oU tulta ja tulikiven käryä lemuavien puheiden sisältö; jos el väi littömästi kotoista - työväenliikettä vastaan; . niin ainakin - välillisesti s i ten; että haukuttiin; kilvan sosialisimia yleensä ja erikoisesU kalkkia nUtä, jotka, tavalla tai toisella yrittävät toimia nykyisen kylmän sodan lopettamiseksi Parhain, ial oikeammin kurjin •veljeysviikon" puhe pidettiin ahiakin aUekirjoittaneen mielestä N att<q|nk^ Guelphlssa, Ontariossa. Sääläisen •'veljeysviikkon" Juhlapuhujsuoa oU "lilons -Internationalin" entinen 'pr&> sidentä C. Fisher.- St.-Catharinesista. Kun hänen ' yeljeyspnheensa" kUvää myös ytimekästä '^rakkautta".* niin emme malta .olla<;lainaamatta siitä osaa imls^v kosketellaan/ Alabaman yliopistosta rotusyrjinnän v-uokti ero.: tetun 'iteit^ Antherine Lucyn" asiaa seuraavasti: ' ' 4 "MeiUlä on Antherine Lucy-niminen tapaus; hän yrittää työntyä vissiin paikkaan ja; ktm häntä ei haluta sinne, eikä hän sovi sinne, hän huutaa taivaan Korkeuteen. / Hän on väärässä..The National As-sociationfor the Advancement of CQ- !ored People (Värillisten ihmisten hyväksi toimiva kansallinen yhdistys) on tehnyt itselleen karhunpalve-lun tässä asiassa. .:-He eivät tule koskaan sa^^ tunnustusta tällä tavalla. Ymmärrys ja kunnioitus kummaltakin puolen tuot, taa harmonian."* Siis "syy" kokonaisuudessaan on, neiti Lucyn tummilla hartioilla! Vaik- ^ ka Alabaman yliopisto on toiminut selvästi Yhdysvaltain perustuslain henk^ rikkoen ja kieltänyt erästä kurjaa teko^Trtä hyväkseen käyttäen ottamasta'Ensimmäistä neekeriä opis-, kelijaksi; vaikka määri oikeuslaitos on, niin määrännyt — sen rotusyrjin-nässä ei jold ättenkään mitään vikaa, ei puolenkaan sanan moittimisen va^:) raa» Mutta neiti Lucy, niin sanoi meille Lions-klubin entinen presi-denlti ?"veijeysvlikön" tervehdyksenä^ on' kaikeni pahuuden loppOi vain sen vuoksi kun hän huutaa "taivaan korkeuteen" — ihmis- ja vel- Jeysolkeuksien toteuttamisen puolesta! Jos me tavalliset kadun miehet ja naiset emme jaksa Oikein käsittää yLr lämainitun Janis-herran "suurta rakkautta".muuna' kilin sairauden ö-miönä, nim "velj^rsviikon" eräiden juhlapuhujien ihmisvihaa ei läoi^ voida käsittää muuten kuin siten, että tär|a>itus on tehdä kauniilta kals* kahtavannlmen suojiga likaista kar. keistyötä; mustäh»taantumuksen Pii väksL -.^.Känsäkoura. ^ •'^J?':-T>i':;SaifsfA:.":'!-frt^ .,;;"i£'::vS;';';:;5>gi;fly;;-^^^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 10, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-03-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560310 |
Description
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-03-10-02