Home

1953-03-26-02

Reference URL

Add tags

Comment

Rate

To link to the entire object, paste this link in email, IM or document
To embed the entire object, paste this HTML in website To link to this page, paste this link in email, IM or document
To embed this page, paste this HTML in website

Vapaus, March 26, 1953

1953-03-26-02

2 of 6

View Description

View PDF & Text

Download

small (250x250 max)

medium (500x500 max)

Large

Extra Large

large ( > 500x500)

Full Resolution

This page

All

PDF
Text

search this item

Text Search...

              Sivu 2 Torstaina, maaJisk, 26 p. — Thursday, Marcb 26, J953
<UIIKKVSi XBdepezuIextt Xabor
Chgan of JFlnalgh CaaatHaas. Es«
tabStibed Ki07. e, 1917. Atittiorized
M seeoiuJ dass tnail tqr tbe Post
Office Departoaent, Ottava. Pub»
lUbed Uiriee vreekXy: Taesdaya
TbnxBdayB andSatordays by Vastaus
FubUfibluff Company Ltd., at KXhm
Slm St. W., Sndbosy. Ont, Canada.
Telcpbonea: Bminm Office 4*4264
Editorial Office 4<42fö. ISanaget
B. eu&sL E d X ^ W. Skttmd. SSaUlsg
addregg.- Box €9, eudbwy, Otstatio.
AOvertiains nte» upon appUsAUäSl
Tranglatlon free of cbaiige.
TnAUSHINNAT:
Canadassa; t.ifk. 7JOO e kk. 3,75
Yhdysvanolasa: 1 vk. «410 e kk. 4 ^
suomessa < vk. 8 ^ 8 kk. 4.75
• -
4
Kun tarkoitud pyhittää kdnöt
•ii MeOfe on kerrottu> 6ttä Britannian pääministeri Ciiurchili j a ;
Jugoslavian diktaattori Tito pääsivät viimeksimainitun 'vieraillessa'
'VEritaimiassa täydelliseen yhteisymmärrykseen. Tämä sellaisenaan
1«palauttaa mieleemme miten Tito sanoi Britanniaan saapuessaan^ että
>pitäkäa' meitä liittolaisina'^ —; sfllä Jugoslavialla (Titon alaisuudes-.
t^sa) ''ori samat tavoitteet" kuin' Britanniallakin toryjobtäja Churcfaif-
J I J I ) alaisuudessa, ' ' , ' /
'I i ^ . " f SO Väinö", Suomen sosialidemokraattisen puolueen surullisien
vltuuluisa petturijohtaja Väinö Tanner sanoi n-s. iLapuan päivinä sa-
;niian asian. lausumalla noin nimeensä: Lapuan liikkeiellä ja hänen so-
«sialidemokraattisdla puolueellaan "on samat päämäärät — kommu-
• nismin hävittämmen". "Isoff Väinön" kohdalta onkin asla jo selvä
r - Lapuan liikkeen voimaperät, suojeluskunnat, rintamamiesliitot ja
kttayhdistykset on julistettu laittomiksi järjestöiksi ja Väinö "ite"
t ^i^^tasyyllisenä kalterien takana tiilenpäitä lukemassa.
I Paljon lupaavammalta el näytä Hiv
diktaattorin tulevaisuudenkuva, vaikka Lontoossa hänet otet-
«titelun ruhtinaallisesti v ^ Tässä yhteydessä lienep paikallaan
• todeta mitä torontolainen torylehti Globe and Mail Titosta kirjoitti
»viiine i tiistaina;. '^Marsalkka Tito on luonnollisesti kommunisti", sa-
5ln6i'mainittu lehti ja:selitti: "Mutta ulkomaalaiset kommunistit eivät
t sellaisenaan ole, eikä niiden pitäisi olla, aitauksen toisella puolen,
^mikäli on puhe länsunaista. Tärkeä seikka on se, kuuluvatko ne
[^![(^kovan laitokseen/ja ovat liittolaisina joko tahtoen tai tahtomat-
^« ;3»feuvostolliton rasitu^^ . . . Tilo on ollut vapaa
t näistä {siteistä lyuodes^^ jos hän koskaan oli todelliiuudessa
'UiUbin^kaantuniit.: Idän ja lännen välisessä taistelussa hän on jon-,
; ^ i n verran riskäten-^ se merkitsee enemmän
i kuuijSe kunnioittaako hänen hallituksensa siinä määrin puhevapaut<
I ta ja.omaisuusoikeuksta mitä me toivoisimme . . . " " ? '
; Toisin sanoen, tarkoitus pyhittää keinot. Globen ja sen henki-
; j ystävien liittolaisiksi kelpaa kuka tahansa, huolimatta lainkaan siitä
: «ittinkälaini^n' diktaattori ja puhevapauden sortaja hän on, kunhan
rhan'vain asennoituu poliittisesti — ja mikä tärkehitä myös sotilaallisesti
Neuvostoliittoa vastaan!
Halvalle jä alhaiselle tasolle ovat toryjohtajain poliittiset aat-
Kyspifksia ja
vastauksia
* * 4r
TIE JA KVIMVOIKEVS
KjrsjriDjrs: Onko Canadassa sellainen
tielaki, että Jos minä annan naapurin
ajaa autollaan maani läpi yhden
' votxieti' että- sellainen paikka
foldaan julistaa'yleiseksi t l l b l ' v at
enktf se vain J u t t t i a ? T i e t o a tialua-
Hk.' " ' . ' ' ' ' .•
Vastaus: Maihin nähden on yleisin
niitä koskeva rasitus "oikeus" kulkea
niiden^ poikki. Sellainen. oikeus vol-daäd
saada maiden öinis^ajan luvan
kautta, lahjana t^i käytännön kaut-ia'.
SÄtään yleistä koko Canadäa koskevaa
tielakia ei ole olemassa sillä
kullakin maakunnalla on oma lainsäädäntönsä
maihin nähden. Ontariossa
Ja useimmissa muissa maakunnissa
on laki sellainen, että Jos Jokin
henkilö tai henkilöt ovat Julkisesti 20
vuoden ajan kulkeneet Jonkin vissin
maan poikld ovat kulkijat siten. saaneet
käytännön oikeuden tähän kulkemiseen,
eikä sitä voida sen Jälkeen
peruuttaa. Ollakseen lainvoimaisen
pitää tällaisen kulkemisen tapahtua
Julkisesti, Jatkuvasti Ja kiistattomana
yleisenä oikeutena, eikä minkään-taisena
maan omistajan antamana tai
vihjaamana erikoisoikeutena. Meillä
el ote tiedossa onka laki tämän luontoinen
B.C:n maakunnassa, Jossa kysyjä
asuu.
g teet ja ihanteet laskeneet!
Kurja on myös Titonkin asema. 'Hän on joutunut vyösi vuole
deltä'Vliä-'eittmmän'<ni£JpWäIseen'^a^^ vic^4|tieq'/n|^^eit,/aha-
1^ miehistä ja pditikoitsijoi^tai Me emme luonnollisestikaan tiedä mitä
1^ kaup^ja>)L0qtdp^4>^^t I^MP^)'^'!!^'^^
i;*!''sopii pitää'liittolaisena^^ antoi vihjeen siitä", että • kysymys oli soti- !
]^Iaspoliittisista neuvotteluista. Mikään salaisuus ei piioin ole sekään,
* ' ^ i t o n Jugofilavia.I^luaisi päästä p9hjois-Atlantinpaktin jäsen-i-
r-- mutta sitäeipaktiniaajtalla millään voi sulattaa, ei aina-
>niin kauan kUfi .Trleslin^puima, on jV^elä;ratkaisematta.; Töi-]
ta^puolen vissft päkiiniäat j a erikoisestv^
haluaisivat/käyttää tätä riikinkukon^l^i
F^nintiliä;ja;'suufe^ eleillä köffleileima Titoa omaksiv hyödyke i
Ljja^toeisenä tarkoituksena.näyttää oleyait se; että' Tito päästetään "
l3At!antint»ktiirt takaoven kautta kun Itäira;'selsoo^
»häneltä "kunniallisen pääsyn"! Niinpä olemmekin sitten'nähneet, !
ELÄKEOIKEtnDESTA
Kysymys: Onko'Canadassa lailla
määifttty kuläkä kauaii pltää olla
työssä työi^ntajalla tai y^^
Uöl^ ^cntienktMn nö ovat velvbTllset lähettänyt'kiinaIa'lsUle ia^-pofi-maksamaan
työläisilleen eläkkeen.' ' -n i - •
Olen kuullut, että 25 vuotta-olisi alin
Puhuessaan alahuoneen Istuimossa
ulkoministeri Pearson sanoi, että viime
Joulul^jussa YKrn Ylelskokouk-sersa
muutetussa muodossaan hyväksytty
< Intian päätöslauselma' on
'^muoostunut lähtökohdaksi Ja- tule-vaisuuden
toiminnan perustaksi" K o rean
«odan-lopettamiseksi. ; •'
Koska toinen'asiapuoli'on kysbiseii
jJäätöslauselihan iiyljännyt;'' tämä
"lähtökohta" 'el eaä 'mitään lähte-
'mään. ' • f - ' ' •-
On kuitenkin olemassa lähtökoliiai
Joiika mr. Pearson Ja Xhtiari^päätös-lauselman
muut kannattajat ollislVat
voineet kunniallisesti hyväksyä, ^äta
toista lähtökohtaa ovat suositelleet
Globe and (Mail-lehti, Ja Canadan
Rauhankongressl aina viime loka-luusta
alkaen.
Se tolneii "lähtökohta" edellyttää
ampumisen lopettamista molemmin
puolin Ja sitten neuvottelua vielä
kiistanalaisista kysymyksistä,
llilberaallpuolueen maakuntajohtaja
Ja oppositioryhmän puhemies :6as-katchenranin
lainlaatijakunnassa^ mr>
Walter Tucker lähentyi tätä ajatusta
saneessaan äskettäin rauhanpuolustajille,
että hän kannattaa voimakkaasti
Intian ipäätöslauselmaa.
mutta myönsi, -että ampionisen lopettaminen
"olisi hyvä asia'.', Jaketta
Intian ehdoti^; voitaisiin esittää sitten
kun tykit on vaimennetu. .
.Mr.'; Pearson/-esitti 'lälahUb^elle
kirjeen; Jonka hän loli' YKrn Yiels-pxesidentln
, ominaisiUJ
jettä Titon
^«vallaksi
elettä Tito on tehnyt sotilaallisen liiton Kreikan ja .purkin kanssa, jotka \
: <i maantieteellisestä asemastaan huolimatta kuuluvat" jäseninä Atlantin I
3 paktiu»; Näin on Titosta tullut takaoven kautta .A!tlantin paktin jä-
Jsehvalta ja 'Italian nykyinen hallitus voi kansansa edessä lyödä rin-
.Jtoihuisa ja sanoa, ettäeipä vain päässyt sisälle etuoven kautta.
. •M on tietysti onneliini
nen> uudessa sutiruudessaan ja siinä maalimaa mullistavassa dlplo-
•'m^ttisessa menestyksessään joka saattaa torylehdet isälliseen
; huolenpitoon ja kyynillisten pilkkakirveilten heittoon.
l Syytös ja^^puofiistus^V
• ' • Tshekkoslovakian ulkoministeri Väcjav David esitti maanantaina
YK: n poliittisen komitean kokouksessa vakavia syytöksiä siitä että
lYhdysvallal pyrkii n.s. Yhteisen Tunrallisuuslain alaisen V i s^
fsalaisella rahastolla järjestämään sabotaashia, vakoilua ja yleehsä
Isubversiivista toimintaa kanisandemokräättisten maideh, hallituksia
j Jvas^aan. . ;;-:':>.^'"^--^ '"^i;;;-^''v''
• V; 'Esittäen poliittiselle komitealle päätödauselinäehdotukse^^^ jonka
^mukaan Yhdysvaltoja vaadittaisiin kumoamaan vuonna 1951 laati
dittu Yhteinen turvallisuuslaki, jonka perusteella rahoitetaan kaiisan-
«demokratlamaissa vakoilijoita ja aseistettuja maanpetturcita, kuten
«päätöslauselman eäittäjä selitti, mr. David syytti, että Yhdysvallat
Ion,.käynyt järjestelmällistä kampanjaa Tshekkoslovakiaa vastaan, jä
•etl$,-Yhdysvaltain lentokoneet ovat useita kertoja lentäneet Tshek-
'koslovaklan alueella.
• Vastaten näihin syytöksiin Yhdysvaltain YK: n edustaja H^hfy
jCabolt Lodge J r . veti esiin valttlässänsä ja sanoi, että ''subyertoid^s-
«saab TshekkoslovakSri demokraattisen valtion vuonna 1948>.kpm-
«muttistit antoivat ''suurimman e^inierkin subversiivisuudcsta meidän
laikJdkautenamme." Mr. Lodge sanoi edell^^
» . '*fTällaisen menneisyyden riippuessa kaiilassaan Tshekkoslbyakiari
Jnykyiset hallitsijat, jotka ehdottivat tämän päätösläiisMari inifesä
»atvostdlaan Yhdysvaltoja, eivät tule oikeuden eteen ptihtäiii käsin;
»Ti^än vuoksi hddän syytöksiään ei voida liskoa.^' ' - >i - .
' » ' .-jTä^sä sitä nyt ollaan. YMysvaltain kongressi*'läati
: i l 9 5 l erikoisen laui "likaisen toiminnan" rahoittamiseksi jä sen avuUa
(Onrtarkoitus sekaantua kansandemokraattisten maiden sisäisiin"asioi-
Jhui'-i- värvätä vakoilijoita, tuhotyön tekijöitä ja muita maanpettii-
Jreltä niiden hallituksia vastaan. Tämä on julkisesti myönnetty tosi-
;Jasiai"Salaisuuteha" on vain se, kuinka paljon ja mihin suuntaan ;
^ »tästä sadanmiljoonan dollarin rahastosta Varoja kulutetaan, Mai-
«nittakoon tässä yhteydessä vielä sekin, että kuh eras puolalainen len-ttäj^
avarasti äskettäin lentokoneen ja toi sen poliittkta asyiymoikeutta
•pyytäen Tanskaan» niin Marylandin entinen kuvernööri William Pres-
; *ton Lane Jr, joka on nyt Fairchil ^ngine and .^irplane Corporationin
; »johtokunnan jäsen, riensi julkisesti niittämään siitä kunniaa itscl-
; Jeen^^littäen, että kysymys ei ole lainkaan "poliittisesta pakolaisesta",
| v am hän maksoi $7,500 siitä, että hän jättää' maansa
rkja.tiio tullessaan yhden puolalaisen lentokoneen!
f '""Mutta Yhdysvaltain Y K : n edustaja mr. Lodge Jr. "oikeuttaa"
, Pcaiken tämän, selittäen, että kommunbtit ovat Tshekkoslovakiassa
i]|f'5yylIistyDeet" siihen tai tähän.
määrä. — Tilaaja.
Vastaus: Työ/skentelysuhteita koskevat
asiat kuuluvat maakuntien lainsäädäntövaltaan,
eikä mitään sellaista
lakia ole voimassa missään maa-kutmassa.
.
OLYMPIATULEN REITTI
Kysymys: Eikö Kreikan Atenasta
ole "suorin tie HelsinkUn Venäjän
kautto? Vai oUvatko poliittiset tekijät
syynä < siihen, että n:s. olympiatuli
kUljetettiin-Tanskan Ja Ruotsin kaut-ta^
Fohjois-Suomeen. ja sieltä .vasta
Helsinkiin? — Tilaaja.: .
'vastaus': Luoiinbllisestikiu suorin
tfö on, Neuvftätohitdä; 'alueiden kaut-ta.
j^ oiycpplatUlen 'kuljettaminen' on
propagandaa ölympUikisiien hyviksi
Ja ehkä ältä' Bj^yslä'tuli liltf kuljettda
hiähilbilislmniäh' monen'tnatu^lcautta.
PITKISTÄ SANOISTA
• Kyysniys: onko'kieliopillisesti tar-peellistajkäytt*^
$ellalsla.piJkiä'Äi|o-ja
kum ^4äm.^ idmiiälliäiiiUkuhhHn-eslmle^
ja .urheiltiseuranpuheenjohtaja?
«Utö «laVhfelfiomjJi^lukfe&sja*^
•8lttää*'jb»* eilrrdfe^' ja" puhefenjöhirfja
k^rjöitettaisUn erikseen? — Tilaaja.
Vastaus: YleineA käytäntö saattaa
ajanoloon muodostua _ kieliopilliseksi
sääimöksi ja koska pitkät sanat ovat
kaikin puolin vaikeita käytellä, olisi
siitä syystä päästävä eroon kovin pitkien
lyhdyssanojen käyttelemisestä.
Pitkien yhdyssanojen- käytteleminen
cl ole siis tarpeellista miltään kannalta
katsoen.
joiskorealaisille. Tässä kirjeessä hän
selittää Intian päätöslauselman ehdotuksia.
Hän el ole selittänyt alahuoneen
istunnolle saamaansa'Vastausta,
eivätkä sanomalehdet ole sitä
liloin julkaisseet ja niinmuodoin ca-nadalaiset
eivät tiedä miksi Intian
päätöslauselma hyljättiin.
Toinen osapuoli ei ole Pearsonin
kanssa samaa mieltä silta, että I n tian
päätöslauselma edustaa "»kohtuullista
kompromissia", sillä kuten
mr. Pearson on osoittanut, siihen s i sältyy
vapaaehtoisten kotiuttamisen
p^laäfe.
Toinen, csapuöU väittää, että "va-paaeiftolnen
kotiuttaminen" tai " e l -
pakoUlsta kotiuttamista", on soke-rillt^
v^äällystetty määritelmä "pabJl-.
liserfeif pidätykselle", jäi että toaelli^
suö^lsa Yhdysvallat jhiluaa pakkor
keinoa pidättää jouko;n sotavankeja^
siteht^rikkoen Ö|^ei^ah sopimuksia;
jollieä niukaan k^ltCkl sotayangi£' ot^
kotiutettava. y
Tämän väitöki^Jtnekisi esitetääh
sellaisia seikkoja eslmerklkal skl
että.lokakuun 4 pjiUäi^ota^lkUUn 14.
pn välillä' viime vmÄi^iöättiln 32£
kiinalaista ja pohjoiskorealaista so-
/tayan^la.
Cazädian Press Julkaisi maaliskuun
8 p^Y^onehon saarella tapahtunees-ta^
U^di^ta kahakasta seuraavan uu-tim^^:.^'
Kahdentuhannen pohjols-kori^
t^^en sotavangin kapina tukahdutettiin
lauantai-Htana kyynelkaasua.'
Ja ampiuna-aseitn käyttäen.
23 l/xoH. ja 42 haavoittui.,
Mitä tahansa nuo sotavangit vas-tustlvatkaan,
he eivät varmaankaan
vastustaneet kotiuttamista. Ja; sodan
toi;ien osapuoli ^itää klitmi siitä, että
se el koskaaq.. suostu sodan pitkittämiseen
uhan edessä kansainvälis-j
t ^ lakien periaatteiden hylkäämiseen.
•
Kiinalaisten, ja nohjoiSkore?,iaisten
vastaukset (Intian päätöslauselmaan)
ja heidän, vastaehdotuksensa löytyy
juiu:l ilmestynefestä . ..Far Eastecn
Newsletteristä .(mikä on saatavissa
15 sentitir hinnasta .osoitteella < 134
Glenholme'Ave., Toronto), _ ' *
Tämä vastaus ja esitetyt Vastaehdotukset
pitäisi saada kansakuntamme
tietoon, sillä käsitettävää on, ettei
mll.'iän väklvoimalla uhkaaminen
saa tdista osapuolta hyväksymään
Intian päätöslauselmaa. Ja me oletamme,
että voimakeinoilla ei toinenkaan
osapuoli suostu siitä luopumiseen.
Ainoa nlospääsytie on siis se,
.että lopetetaan ampuminen ja etsijään
ratkaisoa ranhallisista me-ncitelymuodols)^.
_x .
) Parlamentin oppositioryhmä on tänä
vaalivusnna. yrittänyt saada yleisön
vakuuttuneeksi siitä, että hallituksen
bimlnnan tahrana on useita
skandaaleja. Iässä on yksi skandaali
mihin hallitiis ja: oppositioryhmä
ovat syyllistyneet samalla tavalla:
t Alahuoneen ulkoasiainvaliokunta
jkieltäj^tyi vastaanottamasta Canadan
Rauhankongressin 'eMstaJistoa, joka
olisi esittänyt väitti^tä ampumisen
lopettamiseksi Koreassa,
yfli^kunnan kaiulljäsentä, Angus
TMacInnls (COP—Vancouver East) Ja
^ä^aestl'tosin enemmistön kielteistä
David Croll (lilb^-^padina Toronto)
Itantaa vastaan,
Rauhankongressl on kahdesti kirjoittanut
mainitulle ulkoasiainvaliokunnalle
ja pyytänyt sitä muuttamaan
: kantaansa. Viimeisessä kirjeessään
JBauhankongressIn sihteeri
Mary Jennison -sanÄ ulkoasiainvalio-kimnan
puheenjohtaja J, A. Bradet-
•telle, että "koko tämä maa etsir keinoja
Korean sodan lopettamiseksL
Valiol.»jnnan tulisi tutkia hyvin huolellisesti
kaikkia ehdotuksia canada-laisteii;
poikien- elämän pelastamiseksi,
"Me uskomme, että ne parlamentin
jäsenet, - jotka antoivat kannatuksensa
Intian ehdotukselle, voivat kunniallisesti
hyväksyä ajatuksen ampumisen
hetikohtalsta lopettamista
vairten ja sitä seuraavat neuvottelut,
joissa voidaan Intian ehdotukset
esittää. , .
"Kukaan ei luovu periaatteistaan
suostuessaan rauhallisiin neuvotte-,
luihin sen sijaan kun neuvottelujen
taustalla on nyt pyssyt. Tämä on
.l.»;e hyvästä tähdestä, joka koskee
molempia osapuolia samalla tavalla.
"Tämän periisteella me vetoamme
uudelleen siihen, että saisimme tilaisuuden
esittää argumenttimme ampumisen
hetikohtalsta' lopettamista
varten Koreassa sen sijaan, että so^
taa laajennettaisiin Kaukoidässä, silla
me haluamme maailman erimielisyyksien
ratkaisua rauhallisin.. kei-noin.".
. •
Neuvoist^liitÖrir tuotteet halvempia
Raulianvefoomus
on lähetettif
5 suurvallabe
,Möskova. — Täkäläiset lehdet kertovat,
että maaliskuun 17 pnä pidettiin
Wienissä kansojen zauhanpuo-lustu^
ongressln seii kom^onln Is-tunto,
r joka sai tehtäväkseeh'saattaa
hallitubjien Ja kansojen tietoon konr'
gressm vetoomuksra viidelle suurvallalle:
Avattesaan-tämän loppuiätun-n<
m iSCaaUman fauhazmeuvosto)i 'puheenjohtaja
-profeisorr-Prederlc - Jo--
libtiCune tähdensi, että rauhanpuoV
lustajain kongressin vetoomus viidd-le
suurvallalle on. saanut lämmintä'^
vastakaikua koko maapallon laajojen
kansanjoukkojen keskuudessa^
NeuvDstolUttolalnen kirJaUija Ilja
!Ehrenbur? tähdensi sitä, että- Neuvostoliiton
hallituksen ipolltllkka on
ollut ja >' pysyy räUhanpolitJikkanai
kansojen välisen srstävyyden politiiki
kana.
Komissio hyväksyi yksimielisesti j u listuksen^-'
jossa .sanotaan: Saamani-'
me tehtävän mukaisesti me olemme
maaliskuun 17 pnä 1953 lähettäneet
viiden suurvallan hallituksille kansojen
rauhanpuolustuskongressin vetoomuksen.
Me olemme ehdottaneet,
että ne ryhtyisivät -neuvotteluihin
rauhanpaktin tekemisestä. Me • katsoimme
tarpeelliseksi Ifiäntyä mul"
denkin' kuin viiden suurvallan hallituksien
puoleen huomauttaen niiden
vastuunalaisuudesta kansoilleen- ja
velvollisuudesta- ihmiskunta» kohtaan.'
:'••<••• • . •: ' V. •• : •"
Julistuksessa sanotaan iQpuksi, > että
kaikkien rauhaarakastavien ihmisr
ten on, ponnisteltava slihen:suuntaan,
että. hallitukset saatalsjin hyväksymään
kansojen rauhanpuolustuskongressin-
vetoomus.
SITÄ
BOPEABAAT
Kolme kump|»anusta saapuu V
liikkeeseen Ja selittää asiakseen,
kukellon ostamisen yhd^ieSi?
peahäälahjaksl. Katsellaan jaT
laan; mutta^^äljät eivät saai
jnlnkä kellon ostaisivat, Myyfi'
« ä vihdoin, että riemujuhlaa
noutaisi vaimonsa, että tämänkö!
mukanaf päättämässä asiasti ' •
•'-^ E i se käy. eihän hänellä olei
assa BOitään tekemistä. MinäijäjjJ
sä aion-hojieäbäitä viettää.
• — ? ? • ? <
v - ^ Niin, minä olen näet jo toh
körtaa naimisissa/ :
Sylvia Aarnio USArsta
kutsuttu Suomeen
Sibelius-juhlaan
Siiperior. — Amerlkans
laulajatar Sylvia Bachman
Joka Superiorissa on alottannt ]
jataruransa, on Sibelius JD
tean< alotteesta kutsuttu esiint:
Hels nslssä Sibel us-juhlassa
vuoden kesäkuussa. Aam'o oin i
tänyt kutsua noudattaa.
Samassa maisuudessa tuleb slnij
,'nlaorkesteria johtamaan kape
tarl iLeopoId Stokowski ja siinä i
esiintsmiääh myöskin maaliman i
lu Yluluta:te"Ilja Emil Telmänyi,i
' mä juhlat;, pidetään kesäk. 11 p, j^j
päivän välisenä aikana.
. Tolsista Juhlassa esiintyvistä l
' Iijoista ? mainittakoon- tedoriläii]ij|
• Jarma Huttunen - ja pianisti
Szalkiew!cs, entinen Duluthin
niaorkestelrln jcOitaja Tauno
ka:nen,-N?ls Eric Fongstedt ja Jiäf
Jalas.
Tankkilaiva " W i i m a n"
asiasta eduskuntakysely
... /
Suoinpn eduskunnassa ,-'äjf&en
käydyssä välikysymyslieskastiela^
käytti kansanedustaja Ville Pesii
ättpi^^t^hda
Mitä muut saiuivat
K A l K k i ASEISTimVIISKILPAiLUT
O V A T SAiMANJLAlSIA: v
OhJelmapuheessaan 'Yhdysvaltain
•presidentti Eisenhower, sanoi: "To-
• taallsen sodan välttämiseksi on * ainoastaan
ybsl keino ja se on, kylmän
sodan vo^ittaminen.".!^ "Samalla
kUn .yastalskuvoimalla on. suuri
pidättävä vaikutus hyökkäyksen
suunnittelijaan, puolustusvoimalla on
myös suuri pidätysvoima. Mikään
vihollinen el -hyökka^' tietäessään
(etukäteen joutuvansa "Uipploöh."
Ifttdysvaltaln eräs .syndlkaattlpaki-iiöltsija,
Dorothy i:iuahpa>h sanoo,
että tämä "ohjelma ei jätä mitään
':oyeä auki rauhaa v a r ^ . Pelkkä so-tUaalUsen
pidätyksen ohjelma on
olemukseltaan sotainen ja Sotaa valmisteleva;
Tämä kitsatttokanta,
Joiika alullepanijana on presidentti
;lVumäh ja valtiosihteeri Acheson^^
ollut' ]perustana historian kaikissa
.äseistumtslcllpailuissä,:. jo>tka ovat
kaikU;t^lättyneet sotaan/' :
:. i P ^ e Revlew,vmäälisk. 1953.
hintoihin ja osoittaen, kuinka
MeuvostolJiton.ja bansanden^j^l^
raattlsten maiden kanssa kayjtavä
kaupankäynti on Suomelle erittäin
edullista. Pessi laulni: -
^AsialUsesli tilanne on, tällamen: .Tshfkkosl^y^ia,'^!^^^ etiä
/Ybdysvalfitt jakaantua säi^^yi^iih asaq^iln.
'^ojketitty^ j^B^ että hän ei syystä tai toisesta pidäffiittä halli-
^^tuJb^ tyydyttää Tshekko^ovakian kansaa. Asial-fPiäixäA,
itäjpten "perustdunsa-^vmuodostavat< todistuksen stitäy
että asa os kutea Tshekkoslovakia s>yyttää
Mine-Miil voittanut
kauppalan työväelle
korkean pohjapalkan
Port Colborne, Oht. — Mine-MiU-unlon
osasto no 918 ja tämän kaup-paiah
kesken on allekirjoitettu uusi
kauppalan työläisiä koskeva työehtosopimus
mikä ahtoi työläisille kaikkiaan
-19 senttiä lisää palkkaetuja
tuntia kohden ja korotti alimmat
palkat $1.46 tunnilta. Tämä on korkein
pohjapalkka mitä. tiedetään missään
maksettavan kunnan työläisille
ja on myöskin 2.5 senttiä korkeampi
kuin teräsunlon pohjapalkka tällä
alueella.
Uusi sopimus astui voimaan taannehtivasti
maaliskuun 1 p. lähtien,
jolloin työviikon pituus lyhentyi 44
tunnista 40 tuntUn.
— Viljan tuonti Neuvostoliitosta on
kolmen viime vuoden a kana kasvanut
erittäin nopeasti, josta on ollut
suurta hyötyä maamme kansantaloudelle.
Kun.v. 1930 tuotiin viljaa Neuvostoliitosta
2,39S,034,621' markan arvosta
kohosi se vuonna 1951 5,150.|-
703;860 ja viime vuonna 10,753.649.Gfob
markkaan.
Neuvostoliitu) ei ole mitenkään painostanut
tai tyrkyttänyt viljaansa,
vaan Suomen hallitus oh katsonut
tarpeelliseksi tuottaa maahan viljaa
mahdollisimman paljon. Myös tämän
vuoden kauppasopimuksen puitteissa
olisi Suomen taholta otettu ivlljaa e-^
nemmän kuin tehty sopimus edellyttää
tarkoituksella viedä sitä läateenx
mutta Neuvostoliiton taholta on i l moitettu,
että se myy viljaa vain SUo-^
hieh omiksi tarpeiksi.
Siksi tämän vuotinen viljahtuohtl
Neuvostoliitosta ei' nouse niin suurek*'
si kuin oli suunniteltu.
Neuvostoliitosta tuotu vilja on ollut
Suomelle erittäin edullista siksi, että
se on ollut laadultaan ensiluokkaista
ja hinnaltaan halvempaa kuin monis^i-ta
länsimaista tuotu •yllja. Niinpä viime
vuoden aikana Neu-.^ostoliitosta
tuodun vehnän k lolvnta ön ollut 28:7
72 kun Yhdysvalloista tuotii vehnä
on maksanut 23:13 ollen siis 4:41 kalliimpaa;
Viime vuoden aiiiana .tuotiin vfäir.
nää Neuvostoli-tosta yli 264 milj.
loa ja YhdysvaUoLsta y l i 4i milj..iö-^
jloa. Neuvostoliitosta tuotu ruis n;»k-soi
viime, vuonna 25:7T p. kg-ja. A r gentiinasta
tuotu ruis 33:381 oäen
siis 7:61 p. kalliimpaa kuin Nejivbs-toliitosta
tuotu ruis. Viime vuoden
aikana tuotiin ruista Neuvostoliitpsta
yli 89 milj. kiloa, ja Afgentiihasta. yU
30 miU. kiloa. Neuvostoliitosta ia^-
tuotetut
-* i'i .} , ).'•' wL 'w t: . iL-.t
kilolta enemman)^kuinr>neuvpstqlUttor
laine^niaissi..! . ' •
'••'Jes ollaah<isitäi'vmieltä, että' vume
vuoden- aikana^'-olisi-;.pitänyt tuoda
mcttthälnme ^.^ähemmän -viljaa; ^ «iin
ilmeisesti slen-tuohtla olisi ollut edul-liSeinpi
- ivähentää lännestä^ < Yhdys-vaJIoistä,'
lAi-gentlinasta ja -eräistä
muista maista, sillä näistä maista
tuotu Vilja on ollut huomattavasti
kalliimpaa.
: Mitä tulee muihin artikkeleihin
Neuvostoliiton j a kansandemokraattisten
maitten kanssa käytävässä
kaupassa ovat hinnat olleet Suomelle
edulliset. Monessa- tapauksessa on
Neuvostoliitosta tuotu tavara ollut
iTUomattavasti halvempaa kuin länsl-ma;
ssa. Niinpä i.viune vuomia Neuvostoliitosta
tuodut puuvillansiemen-öljykakut
maksoivat 24:62 ,p.- kilolta
kun sitävastoin Turkista tuotu väs-
, taava tavata maksoi yli 27 markkaa
<» Ml
i
ta Belgiasta Jä 'iLtvcembturgiStaMuö^
dusta antrasiitlsta on maksettu 8,014
k lo. Neuvostoliitosta tuodutt ^auringonkukansiemenet
maksoivat 23:87 p.
kilo .ja turkkilainen 29 -70. Maapähkinä'
maksoi Neuvostoliiton kaupassa
25:41 p. kilolta, Ranskasta tuotu 26:-
34 ja Ranskan Marokosta tuodusta on
maksettu jopa .29:37 p; ; j
Neuvostoliitosta tuotu anträsiitti
on maksanut 5,742 mk tonnilta, mut-
' tonnilta on. Yhdysvalloista tuodun k i -
•vihiilen hjnta ollut 6,428 . tonnilta.
Neuvostol itosta tuotu benslml on
maksanut 13 mk kilo ja . YhdysvaK
loista tuotu bensiini y l i 15 markkaa
kUo.
Myös neuvostol.ittoon viedyn tavaran
hinnat ovat monesti olleet korkeammat
kuin lännessä. Niinpä v i . -
me vuonna viedystä^olsta on saatu
Neuvostoliitossa 247:71 p. kilolta, kun
sitävastoin Englanti on maksanut a i noastaan
197 mk kilolta. <Neuvosto-
1 itto on maksanut suomesta viedystä
voimapaperista lähes 45,030 markkaa
tonnilta ja Yhdysvallat vähän yli
29,0CO markkaa. Valmistamattomasta
kuparista on saatu Puolasta 320:84 p.
ja Länsi-Saksasta 146:05, Ruotsista
229:50 kilolta. v
^Edellä esittämäni numerot osoitta-
^ t kiistattomasti, että Neuvostoliiton
ja kansandemokraattisten maitten
kanssa käytävä kauppa on ollut
maallemme edullisempaa kuUi lännen
kauppa.
•Minkävuolcsi sitten erikoisesti 6i-keistososialidemöfcraattiset
johtajat.
MaaUskuim 20 p:nä sakotettiin
Siiigaporen satamassa olevan suomalaisen
' tankkilaiva ' "Vninuui'^
'ka;pteeni Merimaata 100 Stralts-
^ dolläHlla (8,750' äikVi liöslta' hän
oli 'käyttänyt lalvsin 'radiota' vartoili
völiiias^oievia' m^är^S^V
iVferinoaa tndnisti' läijettäne^si'
'sanoman Helsinkiin'n^liskuui'14
' pnä. '"^iima^^on oltnt'IlTiidysval-'
' täin''£o]meIl^itäden^ takia'irafeity-nä'
jatkaloiasta ^dsatfcäansa ISUn^n
' Jö==^4"viffifeoa. Maallsknan 20"pi»
- tekivät^ känsadedusta^l ^'Byömä;
Kuusine^''kin>iyni. Vuotaen ha)'
iltnkselle eduskuntakyselyn asiasta/
Kyselyn penisteluissa Ituodaan-^jul'^
ki'se,rikuinka: Yhdysvaltain hallituB
on ryhtynyt: toimenpiteisiin estääkö
seen suomalaisen : tankkilaiva' r ^'Wil-
-man" matkan KUnan Kansantasavaltaan
Ja' ^Suomen ^hallitus; vakimtte^
ltdstaan huolimatta, ei ole puuttimut
siihen painostukseen, jotta 'Yhdys-mutta
myös huomattava < osa porvaristoa
äiylkää maamme kansalliset
edut ja vastustaa kauppaa demokraattiseen
.leiriin kuuluvien maitten
kanssa? jSyyt tällaiseen menettelyyn
ovat ainoastaan polhttisia. On tunnettua,
miten Yhdysvallat-pyrkii kaikin
keinoin estämään kauaiian käyntiä
Neuvostoliiton, -Kiinan ja kansandemokraattisten
. maitten : kanssa,
mutta tällaisen j>olitiikan ajaminen
medän. maassamme tuottaa eniten
vahinkoa, omalle kansallemme.. . •
Alistuminen amerikkalaiseen politiikkaan
/Neuvostoliiton; Kiinan ja
kansandemokraattisten ' maitten
kanssa käytävän kaupan vastustamisessa
ei ole suomalailta politiikkaa
eikä valstaa känsämme etuja.
valtain täkäläisen lähetystön toiats-l
ta on ryhdytty harjoittamaan lamu-j
varustamoja vastaan näiden eni.D»|
.hau*-suorittamien rahtausten Iop«tti-|
•miseki^i.' Edelleen kyselyssä osdie.!
taan,' miten eras l^uomen kanssa
; tavallisissa suhteissa oleva ulkoTaäl
! on asettanut sotalaivojaan valteuttt.]
maan '"QTllman" lähtöä Singapäns]
; satamasta ja kuinka muitakin paiiiis-|
ti&'käliöjä"'Väitetään käytetyn mi
Itti^en ryhtytnättä mihinkään tounsi-l
piteisiin kauppamerenkulkumme SOM
-jelemiseksl. Tämän jälkeen oso!t6>|
rtftan, kuinka ulkomaaii^up|)ainni«OI
.ollut supistumäaii'päin'ja osä
IHilaivastostamme v toimettomana, jjj
suuret määrät kansalaisia ty6ttM-|
nä. .-• ^
.Lopuksi kyselyn perusteluissa viita-l
taan sli&enrhuqlestunelsuuteen jacäi')
kästykseenf jota hallituksen tänäBl
iäinen menettely on herättänyt laa. I
joissa kansalaispiUreissä j» osoitetaan, (
kuinka haUltuksella olisi ollut mahdollisuus
ja velvollisuus tarttua aaoi-j
hm tarmokkaanunln. Kysely päätt;?]
seuraavaan ponteen:
Onko hallitus tietoinen siitä, ettäl
eräiden ulkovaltojen menettely suo-j
malaisen tankkilaiva "Wiiman" aa-assa,
menettely, jonka tarkoituksaa 1
on vahingoittaa, maamme kauppaln^ j
renkiilkua. ei ole sopusoinnussa kan-säinyälisen
oikeuden eikä meidän
ninamme ja kyseessäolevien ulkoTal-tojen
välisten, vh-ällisesti ystäväläs-ten
suhteiden karissa, sekä onko hai-1
litus ja tnillä tavoin ilmaissut tai ai'|
ivooko se ilmaista; kiyseessäoleville ulkovalloille,
että se katsoo niiden menettelyn
tankkilaiva "Wiiman" aaas-
C3 kohdistuvan maamme rlippumatto-nixiutta
ja kansamme perusetuja vas-1
tään.
— Canadassa oli 1951 kaikkeaan
206 lääkkeitä ja lääkealaan kuuluvia
tarvikkeita tuottavaa . tehdaslaitosta.
Näistä tditalsta oli 94 Ontariossa ja
or Quebecissa.
dun ohran hinta on viime vuonna
20:39 p. kilolta kiih Alankomaista
tuodusta ohrasta maksettiin 39:08 p.
ja läntisestä naapurimaastanime
Ruotsista tuotu' ohra maksoi jopa
44:71 p. •
Neuvostoliitosta tuotu kaura maksoi
viime vuonna 21:03 p. ja Austraä-liasta,
tuotu kaura vähän yli 24 mlc,
samoin Alankomaista tuodun kauran
kuohinta oli 24:37.
Neuvostoliitosta tuotu maissi oli
lähes 2 mk halvänpaa kuin .Ranskasta
tuotu maissi. Neuvostoliiton',
toaissln hinta oll'24:99i Ranskan 2G:Ö8!
ja (Argentiinasta: tuodusta maissUttä*
maksettiin 36:48 p. kilolta. Argentiinalainen
nuiissl' maksoi siis 11:49. p.
Viime lauantaina julisti Moskovan
eiäs johtava radiokomentaattori u l -
köhiaiUe suunnatun radiopuheensa
yhteydessä:
'«Neuvostoliitolla ei ole koskaan o l lut,
eikä Jsillä-tule olemaankaan pienintäkään
aikozmista '^kaantuä '~ka-pltalisUm'äldimfSiiäisiin
asl^ :
- iSeiiraavän päivänä, eli Vlline sunnuntaina,-
pidettiin ^Torontotsa Prince
Georgs^ (hotellissa 'Ganadan bpl^e-^
vlkivastabten kansalllsuuksieiv blokin"
ensimmUinen kongressi (First
Congress of the Anti-Bolsheyik Block
of. Nations in Canada), minkä tar-
Lnltuksena on, kuten Olohe and Mali
siitä tiedoitti, sekaantua Neuvostoliiton
sisäisiin asioihin koska se "tukee
sovlettien orjuuttamien kansojen
kalkkia vapausliikkeitä."
Mutta nämä "bolsheviklvastaisten
kansallisuuksien blokin" herrat edustajat
me emme vielä tiedä oliko
heidän joukossaan joitakin sellaisia
kärvaJälLuja Jotka sanovat itseään
suomalaisiksi Ja siten häpäisevät
kansallista mainettamme — eivät r a joitu
vielä siihenkään, että menevät
soitellea - totahan, sosialismin tielle
kääntyneitä kaiisojä "vapauttamaan"'
tokaisin ' tilanherrojen ja*''tehtaan*-'
omiatajifen jnielivaltaisuuden;'alle.
He haluavat "vapauttaa*^''n!iyös'i»^
nadalaiset työläiset jä «itä U^tä koko
Canadan kansan < demokraattisista
oikeuksistaan ja dembkraatiästä
yleensä. Heidän* tarköltulcsensa nimittäin
pn, kuten Globe and Mali
meiUe tj^ytyväisestl selitti:
"Taisteiiä ^bmtaiUiiistista liiL'2ttä
vastaan Canadassa, yhdistää canada-^
laiset;jS^jeä»t!JbtJteaI;ö^^ kilnt^i^t
kommunismin vastustamiseen, ' jä
ihforthoidä Canadan' kansalle; Venä-^
jän imperlalisraih jä bolshevismin
suuresta vaarasta ^ •. .'*
' Tähän kuh vielä lisätään, että mainitut'
veijarit vaativat Hitlerin opetusten
mukaan kommunistipuoluei-
;den pannaan julistamista, niin eiköhän
siinä olekin kerraksi "ohjelmaa"
sellaiselta "bolshevikivastalsten kan-sjausuuksien
blokilta", joka piti vasta
ensinunäisen iijngressinsa?
Jollakin tavoin nämä "tuhannen
prosentha" canadalalset, jotka likaavat
julkisesti omaa pesäänsä, ja kaivavat
maaperää i>ois Canadan demo-
-kraattlseh yhteiskuntamuodon alta,
palauttavat mieleen kauan; kauan
sitten jonkun viisaan miehen esittämän
lausunnon: "Patriotismi on lor-
Jnltsen viimeinen pakopaikka" — mikä
' nykyaikaan sovellettiiiia merkits
e ; /'Raapaiskaa puhakanhun liet-sojaa
jä'vastaan tulee JlkbUinen".;
i "kuningas" Joe Ryan, joka mtÄt-tama
-vuosi sitten huudatutti itsensä
KansainväUsen satamatyöläisten yhdistyksen
(AIPIL) elixakälsekai;
dentiksi, antaa' meille täistä *. oivan
esimerkin'. " •• ;;. •• ^
Me kaikin niuistamme vielä esim.
sen suuren "isänmaallisen lakon"
jonka "kuäingas" Rytin järjesti muutama.
yiii>3r sitten venäläisten txu-i'Is-ten
Ic^tEtä vastaan kiristääkseen
joitakin kymmiaiiätuhänsia iddllärei-ta
lähjuÄä^ojä, ei tosin venäläisiltä,
eikä edes " ämieiiikalaisilta- kommu-nisteUta,..)
v^an hyyiltä; ainefiliacalalr
siltä porvar^ilta,-jotka sattuivat omistamaan
fc.ol .tiarkikset; Myös tiedehän,
että iiuningas Ryanin > 1 ^
n^iaallinen lakko" onnistui sataprosenttisesti
Jpsrahat. .
tapaus la^^|m,^s^y "^j^i t-^pfri\fetlv
I^ew Yorkfitt Valtiösr rlföskoyäd^c^
kuulustelussa että tammikuun 1 p:stä
i947 Ickakuun 31 päivään 195i2 hänen
'^immmtii^iilivastäiseen rahastoonsa'
4Uli lahjoituksia $1^.06?. .
|;Ja tässä on.:Imai]itimrU^sk|nil|l^
"sionin celoistxiksen mukiaif se miten
"kuningas" Ryan käytti tätä "elämän
jä Ijaolenaäh taistelua" varten kom-muni>
ti€3i' 'kuklstamisöKi lalvausyh-tiöntä'kerättyä
rahastoa: '
LainiöpiiBsiin neUvoihiln ja Ilmoituksiin
$63,422.66. Yksi lainopillinen
missä Yhdysvaltain "tuhannen po-s^
ntin ipätäbtlstr'.: tuntuu suurdt»|
lurjukselta.
; Säälittävä i e i k k a b n vain se,:etä|
jotkut' pife^tiikkaiset antavat vetÖ
itseääh johonkin, "bolshevikimtai-seen
blokUn", rnilssä Jotkut lurjt*-1
set epäilemättä rasvaavat "patiiöt
min suinuverhojen varjossa" lihat!» I
jä.karvottuhelta kämmeniään.
sntä yaralia*: jos-meille sanota^
että .^'l^irringas" -Ryan on ainoa .ti-fl
paus,-iaatuaan,-Uehce paikallaan 1^^^^
^laut^aavniieleearaie;e't^^ kun similBij
sen Luuluisa senaattori Joe McCäirtWl
ii? MrifSäl k'lrlsj»ljykäfc laSi-i m. f^Xrfem ••tavajUnen kuolevainen T/I
toä-I^-ol&t suliteaänfe-ahy^ lreär-?/f:wisc<M^^ panUtöBrl
neuvonantaja oli Ryanin sukulainen
Joseph J.Schultz joka sai $27,643^
Ryan itse kahmaisi tästä' rahastosta
Uniöpaikkansa ja suoranaisten
"lahjoitusfen" lisäksi $48.725^18 ja
mrs. Ryanin vakuutusmaksujen suo-nttamiseen;
käymtilri/^iq^^
' ^ " ' ^ . i^^gn^ . a i n a Ryanin goUiinäk-söihin,
vaatetixiiiieeh. Cädillacin kor-misisääri;
niiti tässä on iä^us;
. V . «iscSöShiiiä^SB^ panttöHri
ÄtiÖftlihÖJUiiiÄ ^1
-Ylidys*&l^''jÄvänä^ to
tisyöjänä, hän o l i maksanut velkans«;r
ja viimeisen neljän .vuoden aikani
pannut pankkitililleen $172.000 sa^f
ipalla.kun hänen hamnnollinen avns-i
tejaniia 5>JL "säästänyt" osaltaan «»^|
000.* ira"tämä sellaisessa tUanteess»!
missä senaattori McCartbyn
pivän Joen — vuositulot kongrtss-j
miehen omhialsuudiessa olivat y»'''
tl.&.000 vuodessa. ' •'''{
Kannattaa siis kiihkoilla näidfl
"tuhannen prosentin" patrioottioi >
sdesvastuuttomien kommunlstisyö^.
hyväksi Ja Järjestää "bolshevifcvas-'
täisten kansojen blokeja" täällä C»^;^
nadassakta. Jos eivät Jotkut 6U0ffl>'j
laisiksi Itseään sanovat -rintamamlel
h e f tai heidän tienklystäyänsä »f^j
,i|^'^ukääii.' jailn 'Silloin' täytyy 11"*;
teliä" tämän Äa
taluutta jä lj«omioky*yn puUt^Ml
tumlseen: —TVietyBtl vain' joIDdcn»
Valituille. ~r (Känsäkoura. *.

Object Description

Rating
Title	Vapaus, March 26, 1953
Language	fi
Subject	Finnish--Canadians--Newspapers
Publisher	Vapaus Publishing Co
Date	1953-03-26
Type	text
Format	application/pdf
Rights	Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright
Identifier	Vapaus530326

Description

Title

1953-03-26-02

OCR text

Sivu 2 Torstaina, maaJisk, 26 p. — Thursday, Marcb 26, J953 6ttä Britannian pääministeri Ciiurchili j a ; Jugoslavian diktaattori Tito pääsivät viimeksimainitun 'vieraillessa' 'VEritaimiassa täydelliseen yhteisymmärrykseen. Tämä sellaisenaan 1«palauttaa mieleemme miten Tito sanoi Britanniaan saapuessaan^ että >pitäkäa' meitä liittolaisina'^ —; sfllä Jugoslavialla (Titon alaisuudes-. t^sa) ''ori samat tavoitteet" kuin' Britanniallakin toryjobtäja Churcfaif- J I J I ) alaisuudessa, ' ' , ' / 'I i ^ . " f SO Väinö", Suomen sosialidemokraattisen puolueen surullisien vltuuluisa petturijohtaja Väinö Tanner sanoi n-s. iLapuan päivinä sa- ;niian asian. lausumalla noin nimeensä: Lapuan liikkeiellä ja hänen so- «sialidemokraattisdla puolueellaan "on samat päämäärät — kommu- • nismin hävittämmen". "Isoff Väinön" kohdalta onkin asla jo selvä r - Lapuan liikkeen voimaperät, suojeluskunnat, rintamamiesliitot ja kttayhdistykset on julistettu laittomiksi järjestöiksi ja Väinö "ite" t ^i^^tasyyllisenä kalterien takana tiilenpäitä lukemassa. I Paljon lupaavammalta el näytä Hiv diktaattorin tulevaisuudenkuva, vaikka Lontoossa hänet otet- «titelun ruhtinaallisesti v ^ Tässä yhteydessä lienep paikallaan • todeta mitä torontolainen torylehti Globe and Mail Titosta kirjoitti »viiine i tiistaina;. '^Marsalkka Tito on luonnollisesti kommunisti", sa- 5ln6i'mainittu lehti ja:selitti: "Mutta ulkomaalaiset kommunistit eivät t sellaisenaan ole, eikä niiden pitäisi olla, aitauksen toisella puolen, ^mikäli on puhe länsunaista. Tärkeä seikka on se, kuuluvatko ne [^![(^kovan laitokseen/ja ovat liittolaisina joko tahtoen tai tahtomat- ^« ;3»feuvostolliton rasitu^^ . . . Tilo on ollut vapaa t näistä {siteistä lyuodes^^ jos hän koskaan oli todelliiuudessa 'UiUbin^kaantuniit.: Idän ja lännen välisessä taistelussa hän on jon-, ; ^ i n verran riskäten-^ se merkitsee enemmän i kuuijSe kunnioittaako hänen hallituksensa siinä määrin puhevapaut< I ta ja.omaisuusoikeuksta mitä me toivoisimme . . . " " ? ' ; Toisin sanoen, tarkoitus pyhittää keinot. Globen ja sen henki- ; j ystävien liittolaisiksi kelpaa kuka tahansa, huolimatta lainkaan siitä : «ittinkälaini^n' diktaattori ja puhevapauden sortaja hän on, kunhan rhan'vain asennoituu poliittisesti — ja mikä tärkehitä myös sotilaallisesti Neuvostoliittoa vastaan! Halvalle jä alhaiselle tasolle ovat toryjohtajain poliittiset aat- Kyspifksia ja vastauksia * * 4r TIE JA KVIMVOIKEVS KjrsjriDjrs: Onko Canadassa sellainen tielaki, että Jos minä annan naapurin ajaa autollaan maani läpi yhden ' votxieti' että- sellainen paikka foldaan julistaa'yleiseksi t l l b l ' v at enktf se vain J u t t t i a ? T i e t o a tialua- Hk.' " ' . ' ' ' ' .• Vastaus: Maihin nähden on yleisin niitä koskeva rasitus "oikeus" kulkea niiden^ poikki. Sellainen. oikeus vol-daäd saada maiden öinis^ajan luvan kautta, lahjana t^i käytännön kaut-ia'. SÄtään yleistä koko Canadäa koskevaa tielakia ei ole olemassa sillä kullakin maakunnalla on oma lainsäädäntönsä maihin nähden. Ontariossa Ja useimmissa muissa maakunnissa on laki sellainen, että Jos Jokin henkilö tai henkilöt ovat Julkisesti 20 vuoden ajan kulkeneet Jonkin vissin maan poikld ovat kulkijat siten. saaneet käytännön oikeuden tähän kulkemiseen, eikä sitä voida sen Jälkeen peruuttaa. Ollakseen lainvoimaisen pitää tällaisen kulkemisen tapahtua Julkisesti, Jatkuvasti Ja kiistattomana yleisenä oikeutena, eikä minkään-taisena maan omistajan antamana tai vihjaamana erikoisoikeutena. Meillä el ote tiedossa onka laki tämän luontoinen B.C:n maakunnassa, Jossa kysyjä asuu. g teet ja ihanteet laskeneet! Kurja on myös Titonkin asema. 'Hän on joutunut vyösi vuole deltä'Vliä-'eittmmän')L0qtdp^4>^^t I^MP^)'^'!!^'^^ i;*!''sopii pitää'liittolaisena^^ antoi vihjeen siitä", että • kysymys oli soti- ! ]^Iaspoliittisista neuvotteluista. Mikään salaisuus ei piioin ole sekään, * ' ^ i t o n Jugofilavia.I^luaisi päästä p9hjois-Atlantinpaktin jäsen-i- r-- mutta sitäeipaktiniaajtalla millään voi sulattaa, ei aina- >niin kauan kUfi .Trleslin^puima, on jV^elä;ratkaisematta.; Töi-] ta^puolen vissft päkiiniäat j a erikoisestv^ haluaisivat/käyttää tätä riikinkukon^l^i F^nintiliä;ja;'suufe^ eleillä köffleileima Titoa omaksiv hyödyke i Ljja^toeisenä tarkoituksena.näyttää oleyait se; että' Tito päästetään " l3At!antint»ktiirt takaoven kautta kun Itäira;'selsoo^ »häneltä "kunniallisen pääsyn"! Niinpä olemmekin sitten'nähneet, ! ELÄKEOIKEtnDESTA Kysymys: Onko'Canadassa lailla määifttty kuläkä kauaii pltää olla työssä työi^ntajalla tai y^^ Uöl^ ^cntienktMn nö ovat velvbTllset lähettänyt'kiinaIa'lsUle ia^-pofi-maksamaan työläisilleen eläkkeen.' ' -n i - • Olen kuullut, että 25 vuotta-olisi alin Puhuessaan alahuoneen Istuimossa ulkoministeri Pearson sanoi, että viime Joulul^jussa YKrn Ylelskokouk-sersa muutetussa muodossaan hyväksytty < Intian päätöslauselma' on '^muoostunut lähtökohdaksi Ja- tule-vaisuuden toiminnan perustaksi" K o rean «odan-lopettamiseksi. ; •' Koska toinen'asiapuoli'on kysbiseii jJäätöslauselihan iiyljännyt;'' tämä "lähtökohta" 'el eaä 'mitään lähte- 'mään. ' • f - ' ' •- On kuitenkin olemassa lähtökoliiai Joiika mr. Pearson Ja Xhtiari^päätös-lauselman muut kannattajat ollislVat voineet kunniallisesti hyväksyä, ^äta toista lähtökohtaa ovat suositelleet Globe and (Mail-lehti, Ja Canadan Rauhankongressl aina viime loka-luusta alkaen. Se tolneii "lähtökohta" edellyttää ampumisen lopettamista molemmin puolin Ja sitten neuvottelua vielä kiistanalaisista kysymyksistä, llilberaallpuolueen maakuntajohtaja Ja oppositioryhmän puhemies :6as-katchenranin lainlaatijakunnassa^ mr> Walter Tucker lähentyi tätä ajatusta saneessaan äskettäin rauhanpuolustajille, että hän kannattaa voimakkaasti Intian ipäätöslauselmaa. mutta myönsi, -että ampionisen lopettaminen "olisi hyvä asia'.', Jaketta Intian ehdoti^; voitaisiin esittää sitten kun tykit on vaimennetu. . .Mr.'; Pearson/-esitti 'lälahUb^elle kirjeen; Jonka hän loli' YKrn Yiels-pxesidentln , ominaisiUJ jettä Titon ^«vallaksi elettä Tito on tehnyt sotilaallisen liiton Kreikan ja .purkin kanssa, jotka \ : uudessa sutiruudessaan ja siinä maalimaa mullistavassa dlplo- •'m^ttisessa menestyksessään joka saattaa torylehdet isälliseen ; huolenpitoon ja kyynillisten pilkkakirveilten heittoon. l Syytös ja^^puofiistus^V • ' • Tshekkoslovakian ulkoministeri Väcjav David esitti maanantaina YK: n poliittisen komitean kokouksessa vakavia syytöksiä siitä että lYhdysvallal pyrkii n.s. Yhteisen Tunrallisuuslain alaisen V i s^ fsalaisella rahastolla järjestämään sabotaashia, vakoilua ja yleehsä Isubversiivista toimintaa kanisandemokräättisten maideh, hallituksia j Jvas^aan. . ;;-:':>.^'"^--^ '"^i;;;-^''v'' • V; 'Esittäen poliittiselle komitealle päätödauselinäehdotukse^^^ jonka ^mukaan Yhdysvaltoja vaadittaisiin kumoamaan vuonna 1951 laati dittu Yhteinen turvallisuuslaki, jonka perusteella rahoitetaan kaiisan- «demokratlamaissa vakoilijoita ja aseistettuja maanpetturcita, kuten «päätöslauselman eäittäjä selitti, mr. David syytti, että Yhdysvallat Ion,.käynyt järjestelmällistä kampanjaa Tshekkoslovakiaa vastaan, jä •etl$,-Yhdysvaltain lentokoneet ovat useita kertoja lentäneet Tshek- 'koslovaklan alueella. • Vastaten näihin syytöksiin Yhdysvaltain YK: n edustaja H^hfy jCabolt Lodge J r . veti esiin valttlässänsä ja sanoi, että ''subyertoid^s- «saab TshekkoslovakSri demokraattisen valtion vuonna 1948>.kpm- «muttistit antoivat ''suurimman e^inierkin subversiivisuudcsta meidän laikJdkautenamme." Mr. Lodge sanoi edell^^ » . '*fTällaisen menneisyyden riippuessa kaiilassaan Tshekkoslbyakiari Jnykyiset hallitsijat, jotka ehdottivat tämän päätösläiisMari inifesä »atvostdlaan Yhdysvaltoja, eivät tule oikeuden eteen ptihtäiii käsin; »Ti^än vuoksi hddän syytöksiään ei voida liskoa.^' ' - >i - . ' » ' .-jTä^sä sitä nyt ollaan. YMysvaltain kongressi*'läati : i l 9 5 l erikoisen laui "likaisen toiminnan" rahoittamiseksi jä sen avuUa (Onrtarkoitus sekaantua kansandemokraattisten maiden sisäisiin"asioi- Jhui'-i- värvätä vakoilijoita, tuhotyön tekijöitä ja muita maanpettii- Jreltä niiden hallituksia vastaan. Tämä on julkisesti myönnetty tosi- ;Jasiai"Salaisuuteha" on vain se, kuinka paljon ja mihin suuntaan ; ^ »tästä sadanmiljoonan dollarin rahastosta Varoja kulutetaan, Mai- «nittakoon tässä yhteydessä vielä sekin, että kuh eras puolalainen len-ttäj^ avarasti äskettäin lentokoneen ja toi sen poliittkta asyiymoikeutta •pyytäen Tanskaan» niin Marylandin entinen kuvernööri William Pres- ; *ton Lane Jr, joka on nyt Fairchil ^ngine and .^irplane Corporationin ; »johtokunnan jäsen, riensi julkisesti niittämään siitä kunniaa itscl- ; Jeen^^littäen, että kysymys ei ole lainkaan "poliittisesta pakolaisesta", | v am hän maksoi $7,500 siitä, että hän jättää' maansa rkja.tiio tullessaan yhden puolalaisen lentokoneen! f '""Mutta Yhdysvaltain Y K : n edustaja mr. Lodge Jr. "oikeuttaa" , Pcaiken tämän, selittäen, että kommunbtit ovat Tshekkoslovakiassa i]|f'5yylIistyDeet" siihen tai tähän. määrä. — Tilaaja. Vastaus: Työ/skentelysuhteita koskevat asiat kuuluvat maakuntien lainsäädäntövaltaan, eikä mitään sellaista lakia ole voimassa missään maa-kutmassa. . OLYMPIATULEN REITTI Kysymys: Eikö Kreikan Atenasta ole "suorin tie HelsinkUn Venäjän kautto? Vai oUvatko poliittiset tekijät syynä < siihen, että n:s. olympiatuli kUljetettiin-Tanskan Ja Ruotsin kaut-ta^ Fohjois-Suomeen. ja sieltä .vasta Helsinkiin? — Tilaaja.: . 'vastaus': Luoiinbllisestikiu suorin tfö on, Neuvftätohitdä; 'alueiden kaut-ta. j^ oiycpplatUlen 'kuljettaminen' on propagandaa ölympUikisiien hyviksi Ja ehkä ältä' Bj^yslä'tuli liltf kuljettda hiähilbilislmniäh' monen'tnatu^lcautta. PITKISTÄ SANOISTA • Kyysniys: onko'kieliopillisesti tar-peellistajkäytt*^ $ellalsla.piJkiä'Äi|o-ja kum ^4äm.^ idmiiälliäiiiUkuhhHn-eslmle^ ja .urheiltiseuranpuheenjohtaja? «Utö «laVhfelfiomjJi^lukfe&sja*^ •8lttää*'jb»* eilrrdfe^' ja" puhefenjöhirfja k^rjöitettaisUn erikseen? — Tilaaja. Vastaus: YleineA käytäntö saattaa ajanoloon muodostua _ kieliopilliseksi sääimöksi ja koska pitkät sanat ovat kaikin puolin vaikeita käytellä, olisi siitä syystä päästävä eroon kovin pitkien lyhdyssanojen käyttelemisestä. Pitkien yhdyssanojen- käytteleminen cl ole siis tarpeellista miltään kannalta katsoen. joiskorealaisille. Tässä kirjeessä hän selittää Intian päätöslauselman ehdotuksia. Hän el ole selittänyt alahuoneen istunnolle saamaansa'Vastausta, eivätkä sanomalehdet ole sitä liloin julkaisseet ja niinmuodoin ca-nadalaiset eivät tiedä miksi Intian päätöslauselma hyljättiin. Toinen osapuoli ei ole Pearsonin kanssa samaa mieltä silta, että I n tian päätöslauselma edustaa "»kohtuullista kompromissia", sillä kuten mr. Pearson on osoittanut, siihen s i sältyy vapaaehtoisten kotiuttamisen p^laäfe. Toinen, csapuöU väittää, että "va-paaeiftolnen kotiuttaminen" tai " e l - pakoUlsta kotiuttamista", on soke-rillt^ v^äällystetty määritelmä "pabJl-. liserfeif pidätykselle", jäi että toaelli^ suö^lsa Yhdysvallat jhiluaa pakkor keinoa pidättää jouko;n sotavankeja^ siteht^rikkoen Ö|^ei^ah sopimuksia; jollieä niukaan k^ltCkl sotayangi£' ot^ kotiutettava. y Tämän väitöki^Jtnekisi esitetääh sellaisia seikkoja eslmerklkal skl että.lokakuun 4 pjiUäi^ota^lkUUn 14. pn välillä' viime vmÄi^iöättiln 32£ kiinalaista ja pohjoiskorealaista so- /tayan^la. Cazädian Press Julkaisi maaliskuun 8 p^Y^onehon saarella tapahtunees-ta^ U^di^ta kahakasta seuraavan uu-tim^^:.^' Kahdentuhannen pohjols-kori^ t^^en sotavangin kapina tukahdutettiin lauantai-Htana kyynelkaasua.' Ja ampiuna-aseitn käyttäen. 23 l/xoH. ja 42 haavoittui., Mitä tahansa nuo sotavangit vas-tustlvatkaan, he eivät varmaankaan vastustaneet kotiuttamista. Ja; sodan toi;ien osapuoli ^itää klitmi siitä, että se el koskaaq.. suostu sodan pitkittämiseen uhan edessä kansainvälis-j t ^ lakien periaatteiden hylkäämiseen. • Kiinalaisten, ja nohjoiSkore?,iaisten vastaukset (Intian päätöslauselmaan) ja heidän, vastaehdotuksensa löytyy juiu:l ilmestynefestä . ..Far Eastecn Newsletteristä .(mikä on saatavissa 15 sentitir hinnasta .osoitteella < 134 Glenholme'Ave., Toronto), _ ' * Tämä vastaus ja esitetyt Vastaehdotukset pitäisi saada kansakuntamme tietoon, sillä käsitettävää on, ettei mll.'iän väklvoimalla uhkaaminen saa tdista osapuolta hyväksymään Intian päätöslauselmaa. Ja me oletamme, että voimakeinoilla ei toinenkaan osapuoli suostu siitä luopumiseen. Ainoa nlospääsytie on siis se, .että lopetetaan ampuminen ja etsijään ratkaisoa ranhallisista me-ncitelymuodols)^. _x . ) Parlamentin oppositioryhmä on tänä vaalivusnna. yrittänyt saada yleisön vakuuttuneeksi siitä, että hallituksen bimlnnan tahrana on useita skandaaleja. Iässä on yksi skandaali mihin hallitiis ja: oppositioryhmä ovat syyllistyneet samalla tavalla: t Alahuoneen ulkoasiainvaliokunta jkieltäj^tyi vastaanottamasta Canadan Rauhankongressin 'eMstaJistoa, joka olisi esittänyt väitti^tä ampumisen lopettamiseksi Koreassa, yfli^kunnan kaiulljäsentä, Angus TMacInnls (COP—Vancouver East) Ja ^ä^aestl'tosin enemmistön kielteistä David Croll (lilb^-^padina Toronto) Itantaa vastaan, Rauhankongressl on kahdesti kirjoittanut mainitulle ulkoasiainvaliokunnalle ja pyytänyt sitä muuttamaan : kantaansa. Viimeisessä kirjeessään JBauhankongressIn sihteeri Mary Jennison -sanÄ ulkoasiainvalio-kimnan puheenjohtaja J, A. Bradet- •telle, että "koko tämä maa etsir keinoja Korean sodan lopettamiseksL Valiol.»jnnan tulisi tutkia hyvin huolellisesti kaikkia ehdotuksia canada-laisteii; poikien- elämän pelastamiseksi, "Me uskomme, että ne parlamentin jäsenet, - jotka antoivat kannatuksensa Intian ehdotukselle, voivat kunniallisesti hyväksyä ajatuksen ampumisen hetikohtalsta lopettamista vairten ja sitä seuraavat neuvottelut, joissa voidaan Intian ehdotukset esittää. , . "Kukaan ei luovu periaatteistaan suostuessaan rauhallisiin neuvotte-, luihin sen sijaan kun neuvottelujen taustalla on nyt pyssyt. Tämä on .l.»;e hyvästä tähdestä, joka koskee molempia osapuolia samalla tavalla. "Tämän periisteella me vetoamme uudelleen siihen, että saisimme tilaisuuden esittää argumenttimme ampumisen hetikohtalsta' lopettamista varten Koreassa sen sijaan, että so^ taa laajennettaisiin Kaukoidässä, silla me haluamme maailman erimielisyyksien ratkaisua rauhallisin.. kei-noin.". . • Neuvoist^liitÖrir tuotteet halvempia Raulianvefoomus on lähetettif 5 suurvallabe ,Möskova. — Täkäläiset lehdet kertovat, että maaliskuun 17 pnä pidettiin Wienissä kansojen zauhanpuo-lustu^ ongressln seii kom^onln Is-tunto, r joka sai tehtäväkseeh'saattaa hallitubjien Ja kansojen tietoon konr' gressm vetoomuksra viidelle suurvallalle: Avattesaan-tämän loppuiätun-n< m iSCaaUman fauhazmeuvosto)i 'puheenjohtaja -profeisorr-Prederlc - Jo-- libtiCune tähdensi, että rauhanpuoV lustajain kongressin vetoomus viidd-le suurvallalle on. saanut lämmintä'^ vastakaikua koko maapallon laajojen kansanjoukkojen keskuudessa^ NeuvDstolUttolalnen kirJaUija Ilja !Ehrenbur? tähdensi sitä, että- Neuvostoliiton hallituksen ipolltllkka on ollut ja >' pysyy räUhanpolitJikkanai kansojen välisen srstävyyden politiiki kana. Komissio hyväksyi yksimielisesti j u listuksen^-' jossa .sanotaan: Saamani-' me tehtävän mukaisesti me olemme maaliskuun 17 pnä 1953 lähettäneet viiden suurvallan hallituksille kansojen rauhanpuolustuskongressin vetoomuksen. Me olemme ehdottaneet, että ne ryhtyisivät -neuvotteluihin rauhanpaktin tekemisestä. Me • katsoimme tarpeelliseksi Ifiäntyä mul" denkin' kuin viiden suurvallan hallituksien puoleen huomauttaen niiden vastuunalaisuudesta kansoilleen- ja velvollisuudesta- ihmiskunta» kohtaan.' :'••<••• • . •: ' V. •• : •" Julistuksessa sanotaan iQpuksi, > että kaikkien rauhaarakastavien ihmisr ten on, ponnisteltava slihen:suuntaan, että. hallitukset saatalsjin hyväksymään kansojen rauhanpuolustuskongressin- vetoomus. SITÄ BOPEABAAT Kolme kump|»anusta saapuu V liikkeeseen Ja selittää asiakseen, kukellon ostamisen yhd^ieSi? peahäälahjaksl. Katsellaan jaT laan; mutta^^äljät eivät saai jnlnkä kellon ostaisivat, Myyfi' « ä vihdoin, että riemujuhlaa noutaisi vaimonsa, että tämänkö! mukanaf päättämässä asiasti ' • •'-^ E i se käy. eihän hänellä olei assa BOitään tekemistä. MinäijäjjJ sä aion-hojieäbäitä viettää. • — ? ? • ? < v - ^ Niin, minä olen näet jo toh körtaa naimisissa/ : Sylvia Aarnio USArsta kutsuttu Suomeen Sibelius-juhlaan Siiperior. — Amerlkans laulajatar Sylvia Bachman Joka Superiorissa on alottannt ] jataruransa, on Sibelius JD tean< alotteesta kutsuttu esiint: Hels nslssä Sibel us-juhlassa vuoden kesäkuussa. Aam'o oin i tänyt kutsua noudattaa. Samassa maisuudessa tuleb slnij ,'nlaorkesteria johtamaan kape tarl iLeopoId Stokowski ja siinä i esiintsmiääh myöskin maaliman i lu Yluluta:te"Ilja Emil Telmänyi,i ' mä juhlat;, pidetään kesäk. 11 p, j^j päivän välisenä aikana. . Tolsista Juhlassa esiintyvistä l ' Iijoista ? mainittakoon- tedoriläii]ij| • Jarma Huttunen - ja pianisti Szalkiew!cs, entinen Duluthin niaorkestelrln jcOitaja Tauno ka:nen,-N?ls Eric Fongstedt ja Jiäf Jalas. Tankkilaiva " W i i m a n" asiasta eduskuntakysely ... / Suoinpn eduskunnassa ,-'äjf&en käydyssä välikysymyslieskastiela^ käytti kansanedustaja Ville Pesii ättpi^^t^hda Mitä muut saiuivat K A l K k i ASEISTimVIISKILPAiLUT O V A T SAiMANJLAlSIA: v OhJelmapuheessaan 'Yhdysvaltain •presidentti Eisenhower, sanoi: "To- • taallsen sodan välttämiseksi on * ainoastaan ybsl keino ja se on, kylmän sodan vo^ittaminen.".!^ "Samalla kUn .yastalskuvoimalla on. suuri pidättävä vaikutus hyökkäyksen suunnittelijaan, puolustusvoimalla on myös suuri pidätysvoima. Mikään vihollinen el -hyökka^' tietäessään (etukäteen joutuvansa "Uipploöh." Ifttdysvaltaln eräs .syndlkaattlpaki-iiöltsija, Dorothy i:iuahpa>h sanoo, että tämä "ohjelma ei jätä mitään ':oyeä auki rauhaa v a r ^ . Pelkkä so-tUaalUsen pidätyksen ohjelma on olemukseltaan sotainen ja Sotaa valmisteleva; Tämä kitsatttokanta, Joiika alullepanijana on presidentti ;lVumäh ja valtiosihteeri Acheson^^ ollut' ]perustana historian kaikissa .äseistumtslcllpailuissä,:. jo>tka ovat kaikU;t^lättyneet sotaan/' : :. i P ^ e Revlew,vmäälisk. 1953. hintoihin ja osoittaen, kuinka MeuvostolJiton.ja bansanden^j^l^ raattlsten maiden kanssa kayjtavä kaupankäynti on Suomelle erittäin edullista. Pessi laulni: - ^AsialUsesli tilanne on, tällamen: .Tshfkkosl^y^ia,'^!^^^ etiä /Ybdysvalfitt jakaantua säi^^yi^iih asaq^iln. '^ojketitty^ j^B^ että hän ei syystä tai toisesta pidäffiittä halli- ^^tuJb^ tyydyttää Tshekko^ovakian kansaa. Asial-fPiäixäA, itäjpten "perustdunsa-^vmuodostavat< todistuksen stitäy että asa os kutea Tshekkoslovakia s>yyttää Mine-Miil voittanut kauppalan työväelle korkean pohjapalkan Port Colborne, Oht. — Mine-MiU-unlon osasto no 918 ja tämän kaup-paiah kesken on allekirjoitettu uusi kauppalan työläisiä koskeva työehtosopimus mikä ahtoi työläisille kaikkiaan -19 senttiä lisää palkkaetuja tuntia kohden ja korotti alimmat palkat $1.46 tunnilta. Tämä on korkein pohjapalkka mitä. tiedetään missään maksettavan kunnan työläisille ja on myöskin 2.5 senttiä korkeampi kuin teräsunlon pohjapalkka tällä alueella. Uusi sopimus astui voimaan taannehtivasti maaliskuun 1 p. lähtien, jolloin työviikon pituus lyhentyi 44 tunnista 40 tuntUn. — Viljan tuonti Neuvostoliitosta on kolmen viime vuoden a kana kasvanut erittäin nopeasti, josta on ollut suurta hyötyä maamme kansantaloudelle. Kun.v. 1930 tuotiin viljaa Neuvostoliitosta 2,39S,034,621' markan arvosta kohosi se vuonna 1951 5,150.|- 703;860 ja viime vuonna 10,753.649.Gfob markkaan. Neuvostoliitu) ei ole mitenkään painostanut tai tyrkyttänyt viljaansa, vaan Suomen hallitus oh katsonut tarpeelliseksi tuottaa maahan viljaa mahdollisimman paljon. Myös tämän vuoden kauppasopimuksen puitteissa olisi Suomen taholta otettu ivlljaa e-^ nemmän kuin tehty sopimus edellyttää tarkoituksella viedä sitä läateenx mutta Neuvostoliiton taholta on i l moitettu, että se myy viljaa vain SUo-^ hieh omiksi tarpeiksi. Siksi tämän vuotinen viljahtuohtl Neuvostoliitosta ei' nouse niin suurek*' si kuin oli suunniteltu. Neuvostoliitosta tuotu vilja on ollut Suomelle erittäin edullista siksi, että se on ollut laadultaan ensiluokkaista ja hinnaltaan halvempaa kuin monis^i-ta länsimaista tuotu •yllja. Niinpä viime vuoden aikana Neu-.^ostoliitosta tuodun vehnän k lolvnta ön ollut 28:7 72 kun Yhdysvalloista tuotii vehnä on maksanut 23:13 ollen siis 4:41 kalliimpaa; Viime vuoden aiiiana .tuotiin vfäir. nää Neuvostoli-tosta yli 264 milj. loa ja YhdysvaUoLsta y l i 4i milj..iö-^ jloa. Neuvostoliitosta tuotu ruis n;»k-soi viime, vuonna 25:7T p. kg-ja. A r gentiinasta tuotu ruis 33:381 oäen siis 7:61 p. kalliimpaa kuin Nejivbs-toliitosta tuotu ruis. Viime vuoden aikana tuotiin ruista Neuvostoliitpsta yli 89 milj. kiloa, ja Afgentiihasta. yU 30 miU. kiloa. Neuvostoliitosta ia^- tuotetut -* i'i .} , ).'•' wL 'w t: . iL-.t kilolta enemman)^kuinr>neuvpstqlUttor laine^niaissi..! . ' • '••'Jes ollaahiyni. Vuotaen ha)' iltnkselle eduskuntakyselyn asiasta/ Kyselyn penisteluissa Ituodaan-^jul'^ ki'se,rikuinka: Yhdysvaltain hallituB on ryhtynyt: toimenpiteisiin estääkö seen suomalaisen : tankkilaiva' r ^'Wil- -man" matkan KUnan Kansantasavaltaan Ja' ^Suomen ^hallitus; vakimtte^ ltdstaan huolimatta, ei ole puuttimut siihen painostukseen, jotta 'Yhdys-mutta myös huomattava < osa porvaristoa äiylkää maamme kansalliset edut ja vastustaa kauppaa demokraattiseen .leiriin kuuluvien maitten kanssa? jSyyt tällaiseen menettelyyn ovat ainoastaan polhttisia. On tunnettua, miten Yhdysvallat-pyrkii kaikin keinoin estämään kauaiian käyntiä Neuvostoliiton, -Kiinan ja kansandemokraattisten . maitten : kanssa, mutta tällaisen j>olitiikan ajaminen medän. maassamme tuottaa eniten vahinkoa, omalle kansallemme.. . • Alistuminen amerikkalaiseen politiikkaan /Neuvostoliiton; Kiinan ja kansandemokraattisten ' maitten kanssa käytävän kaupan vastustamisessa ei ole suomalailta politiikkaa eikä valstaa känsämme etuja. valtain täkäläisen lähetystön toiats-l ta on ryhdytty harjoittamaan lamu-j varustamoja vastaan näiden eni.D»| .hau*-suorittamien rahtausten Iop«tti-| •miseki^i.' Edelleen kyselyssä osdie.! taan,' miten eras l^uomen kanssa ; tavallisissa suhteissa oleva ulkoTaäl ! on asettanut sotalaivojaan valteuttt.] maan '"QTllman" lähtöä Singapäns] ; satamasta ja kuinka muitakin paiiiis-| ti&'käliöjä"'Väitetään käytetyn mi Itti^en ryhtytnättä mihinkään tounsi-l piteisiin kauppamerenkulkumme SOM -jelemiseksl. Tämän jälkeen oso!t6>| rtftan, kuinka ulkomaaii^up|)ainni«OI .ollut supistumäaii'päin'ja osä IHilaivastostamme v toimettomana, jjj suuret määrät kansalaisia ty6ttM-| nä. .-• ^ .Lopuksi kyselyn perusteluissa viita-l taan sli&enrhuqlestunelsuuteen jacäi') kästykseenf jota hallituksen tänäBl iäinen menettely on herättänyt laa. I joissa kansalaispiUreissä j» osoitetaan, ( kuinka haUltuksella olisi ollut mahdollisuus ja velvollisuus tarttua aaoi-j hm tarmokkaanunln. Kysely päätt;?] seuraavaan ponteen: Onko hallitus tietoinen siitä, ettäl eräiden ulkovaltojen menettely suo-j malaisen tankkilaiva "Wiiman" aa-assa, menettely, jonka tarkoituksaa 1 on vahingoittaa, maamme kauppaln^ j renkiilkua. ei ole sopusoinnussa kan-säinyälisen oikeuden eikä meidän ninamme ja kyseessäolevien ulkoTal-tojen välisten, vh-ällisesti ystäväläs-ten suhteiden karissa, sekä onko hai-1 litus ja tnillä tavoin ilmaissut tai ai'| ivooko se ilmaista; kiyseessäoleville ulkovalloille, että se katsoo niiden menettelyn tankkilaiva "Wiiman" aaas- C3 kohdistuvan maamme rlippumatto-nixiutta ja kansamme perusetuja vas-1 tään. — Canadassa oli 1951 kaikkeaan 206 lääkkeitä ja lääkealaan kuuluvia tarvikkeita tuottavaa . tehdaslaitosta. Näistä tditalsta oli 94 Ontariossa ja or Quebecissa. dun ohran hinta on viime vuonna 20:39 p. kilolta kiih Alankomaista tuodusta ohrasta maksettiin 39:08 p. ja läntisestä naapurimaastanime Ruotsista tuotu' ohra maksoi jopa 44:71 p. • Neuvostoliitosta tuotu kaura maksoi viime vuonna 21:03 p. ja Austraä-liasta, tuotu kaura vähän yli 24 mlc, samoin Alankomaista tuodun kauran kuohinta oli 24:37. Neuvostoliitosta tuotu maissi oli lähes 2 mk halvänpaa kuin .Ranskasta tuotu maissi. Neuvostoliiton', toaissln hinta oll'24:99i Ranskan 2G:Ö8! ja (Argentiinasta: tuodusta maissUttä* maksettiin 36:48 p. kilolta. Argentiinalainen nuiissl' maksoi siis 11:49. p. Viime lauantaina julisti Moskovan eiäs johtava radiokomentaattori u l - köhiaiUe suunnatun radiopuheensa yhteydessä: '«Neuvostoliitolla ei ole koskaan o l lut, eikä Jsillä-tule olemaankaan pienintäkään aikozmista '^kaantuä '~ka-pltalisUm'äldimfSiiäisiin asl^ : - iSeiiraavän päivänä, eli Vlline sunnuntaina,- pidettiin ^Torontotsa Prince Georgs^ (hotellissa 'Ganadan bpl^e-^ vlkivastabten kansalllsuuksieiv blokin" ensimmUinen kongressi (First Congress of the Anti-Bolsheyik Block of. Nations in Canada), minkä tar- Lnltuksena on, kuten Olohe and Mali siitä tiedoitti, sekaantua Neuvostoliiton sisäisiin asioihin koska se "tukee sovlettien orjuuttamien kansojen kalkkia vapausliikkeitä." Mutta nämä "bolsheviklvastaisten kansallisuuksien blokin" herrat edustajat me emme vielä tiedä oliko heidän joukossaan joitakin sellaisia kärvaJälLuja Jotka sanovat itseään suomalaisiksi Ja siten häpäisevät kansallista mainettamme — eivät r a joitu vielä siihenkään, että menevät soitellea - totahan, sosialismin tielle kääntyneitä kaiisojä "vapauttamaan"' tokaisin ' tilanherrojen ja*''tehtaan*-' omiatajifen jnielivaltaisuuden;'alle. He haluavat "vapauttaa*^''n!iyös'i»^ nadalaiset työläiset jä «itä U^tä koko Canadan kansan < demokraattisista oikeuksistaan ja dembkraatiästä yleensä. Heidän* tarköltulcsensa nimittäin pn, kuten Globe and Mali meiUe tj^ytyväisestl selitti: "Taisteiiä ^bmtaiUiiistista liiL'2ttä vastaan Canadassa, yhdistää canada-^ laiset;jS^jeä»t!JbtJteaI;ö^^ kilnt^i^t kommunismin vastustamiseen, ' jä ihforthoidä Canadan' kansalle; Venä-^ jän imperlalisraih jä bolshevismin suuresta vaarasta ^ •. .'* ' Tähän kuh vielä lisätään, että mainitut' veijarit vaativat Hitlerin opetusten mukaan kommunistipuoluei- ;den pannaan julistamista, niin eiköhän siinä olekin kerraksi "ohjelmaa" sellaiselta "bolshevikivastalsten kan-sjausuuksien blokilta", joka piti vasta ensinunäisen iijngressinsa? Jollakin tavoin nämä "tuhannen prosentha" canadalalset, jotka likaavat julkisesti omaa pesäänsä, ja kaivavat maaperää i>ois Canadan demo- -kraattlseh yhteiskuntamuodon alta, palauttavat mieleen kauan; kauan sitten jonkun viisaan miehen esittämän lausunnon: "Patriotismi on lor- Jnltsen viimeinen pakopaikka" — mikä ' nykyaikaan sovellettiiiia merkits e ; /'Raapaiskaa puhakanhun liet-sojaa jä'vastaan tulee JlkbUinen".; i "kuningas" Joe Ryan, joka mtÄt-tama -vuosi sitten huudatutti itsensä KansainväUsen satamatyöläisten yhdistyksen (AIPIL) elixakälsekai; dentiksi, antaa' meille täistä *. oivan esimerkin'. " •• ;;. •• ^ Me kaikin niuistamme vielä esim. sen suuren "isänmaallisen lakon" jonka "kuäingas" Rytin järjesti muutama. yiii>3r sitten venäläisten txu-i'Is-ten Ic^tEtä vastaan kiristääkseen joitakin kymmiaiiätuhänsia iddllärei-ta lähjuÄä^ojä, ei tosin venäläisiltä, eikä edes " ämieiiikalaisilta- kommu-nisteUta,..) v^an hyyiltä; ainefiliacalalr siltä porvar^ilta,-jotka sattuivat omistamaan fc.ol .tiarkikset; Myös tiedehän, että iiuningas Ryanin > 1 ^ n^iaallinen lakko" onnistui sataprosenttisesti Jpsrahat. . tapaus la^^|m,^s^y "^j^i t-^pfri\fetlv I^ew Yorkfitt Valtiösr rlföskoyäd^c^ kuulustelussa että tammikuun 1 p:stä i947 Ickakuun 31 päivään 195i2 hänen '^immmtii^iilivastäiseen rahastoonsa' 4Uli lahjoituksia $1^.06?. . |;Ja tässä on.:Imai]itimrU^sk|nil|l^ "sionin celoistxiksen mukiaif se miten "kuningas" Ryan käytti tätä "elämän jä Ijaolenaäh taistelua" varten kom-muni> ti€3i' 'kuklstamisöKi lalvausyh-tiöntä'kerättyä rahastoa: ' LainiöpiiBsiin neUvoihiln ja Ilmoituksiin $63,422.66. Yksi lainopillinen missä Yhdysvaltain "tuhannen po-s^ ntin ipätäbtlstr'.: tuntuu suurdt»| lurjukselta. ; Säälittävä i e i k k a b n vain se,:etä| jotkut' pife^tiikkaiset antavat vetÖ itseääh johonkin, "bolshevikimtai-seen blokUn", rnilssä Jotkut lurjt*-1 set epäilemättä rasvaavat "patiiöt min suinuverhojen varjossa" lihat!» I jä.karvottuhelta kämmeniään. sntä yaralia*: jos-meille sanota^ että .^'l^irringas" -Ryan on ainoa .ti-fl paus,-iaatuaan,-Uehce paikallaan 1^^^^ ^laut^aavniieleearaie;e't^^ kun similBij sen Luuluisa senaattori Joe McCäirtWl ii? MrifSäl k'lrlsj»ljykäfc laSi-i m. f^Xrfem ••tavajUnen kuolevainen T/I toä-I^-ol&t suliteaänfe-ahy^ lreär-?/f:wiscJL "säästänyt" osaltaan «»^| 000.* ira"tämä sellaisessa tUanteess»! missä senaattori McCartbyn pivän Joen — vuositulot kongrtss-j miehen omhialsuudiessa olivat y»''' tl.&.000 vuodessa. ' •'''{ Kannattaa siis kiihkoilla näidfl "tuhannen prosentin" patrioottioi > sdesvastuuttomien kommunlstisyö^. hyväksi Ja Järjestää "bolshevifcvas-' täisten kansojen blokeja" täällä C»^;^ nadassakta. Jos eivät Jotkut 6U0ffl>'j laisiksi Itseään sanovat -rintamamlel h e f tai heidän tienklystäyänsä »f^j ,i|^'^ukääii.' jailn 'Silloin' täytyy 11"*; teliä" tämän Äa taluutta jä lj«omioky*yn puUt^Ml tumlseen: —TVietyBtl vain' joIDdcn» Valituille. ~r (Känsäkoura. *.

Vapaus, March 26, 1953

Object Description

Description

Tags

Comments

Vapaus, March 26, 1953

Vapaus, March 26, 1953