Vapaus, March 26, 1953

              fafky's G(
KILPELÄINEN JA j ^ f
ITARiO AUTO 81
korjataaaT^'
Autojen, hlnauspairjjj
t n b snösiUaJa rav
n ^ O APPETEEsl
FnlieUn BA. 1265
>Mege St. Tont^^
ne vastaan tilauksia
U l k o m a i l t a tuotett
Ineiden spesialistit
iniuaiuuuunniiiiiiiiMiuiiiiiiu
'ONEKALUi
k e n l a i s i a kodin ja ]
»Ja. K a a s u - j a shk
ääkaappeja j a pyyfe^
i mattoja Ja muita
•lacoffs Fiiniitinel
Pnlielin WA. 6812 ,
« n S t . W. Toromo,(
illlliHlllilliimiiiiiii,,,,
rinvay Baken
a ruoka- Ja
a. nimipäivä- ja
orppuja y j n.
lELIN EM3-7676
in st. W. Torontoni
ONNI TEBVO
iiiiiiiiiiiiiiiitTfifiiniiiii
ND ^LEANERS
tS AND TAILOB
tiainen puhe
cöasu o n edustavajab
imusta.V Teemme!
pubdistusalaan
Sptöä haetaan. Eaii
palvelus.
Ave, Puhelin GEJ
inpr D r . Puhelin GEiL
s o i t t a a myös illalla) ^
äkuötettu säilytyi-^l
mnadää^
NS' B U I L D I NG
i Toronto^ Ontarln
TAI MYYNTIÄ
iissä asioissa.
L S I A K K A A T .
myyntipaikkaa, ja nois j
a rehellinen palvelmj
Ja pieniä. Soittaa]
»nto,:Ont.
onto;, Opt.
S T A T E
ioard
fTÖ, ONTARIO
ie Böardin jäsen.
1 palveluksen,
csella.
:.pJA
i k a a n o p e an
i m n i n p a l v e l us
STÖ T. SALO
ML 6554
L KÄRSITTE?
itsäraklcokivut
äÖpua, ret
Snne alle, oikealla «j
antä'Ja katkeraa 1
jij^tä j a huimau
pähörmaalista vati
CfiÖI' > T R E AT
senhe eruinmlltä
a. H e t i ensir
H i n t a ainoastaan I
OAAILaiASSA
l u t a millään,
s i i n , niveheu
iin, pakottaviin i
hih, rintaan, ajel
Uriin, nilkkoituDrJ
uvalooD, t a i tu
n a h a n alla,
l o n a i n o a:
imtema Ja käy
aonta alnoastaanj
tilauksenne
U l l a ;
iijNO EKMAN:
\tiomen valtuuskunta
VKSHn vastaanotolla
'.Seuran p i i r i s i h t e e r i U u n o E k -
jojta viime vuoden l o p u l l a lyte-
SN-Seuran valtuuskunpan n u i -
Neuvostoliitossa, o n SNS-Iehdel»
ajoittanut käynnistä:'VOBB'in
itolla seuraavaa:
hennys V O K S tarkoittaa
tliiton ulkomaisia I n i l t t u u r i -
hoitavaa järjestö?; jonka
a myös S N - S e u r a n v i i m e k -
puriroaassamme käynyt valtuusr
sai tilaisuuden v i e r a i l l a N e u v i i ^ -
Aivan niatkamme alkuväi^
eli samana päivänä k u i n saa-f
le jioskovaan valtuuskutjtamme
lettiin kokonaisuudessaan ,VÖK-järjestämiUe
k u t s u i l l e . ;
Suomesta lähtjessänune: meitä
tUin tiedolla, että juuri.tässä
essa r a t k a i s t a a n matkamme
ta ja pääpiirteissään myös s i i h en
"työohjelma". E n n a k k o v a li
luksi olimmekui pitäneet neuvot-
"Punaisessa nuolessa" kiitäte-^
le Leningradista Moämvaa-köhti.
kokosinune johtajamme v A a r -
valtuuskuiman Jäsen,ten ehdo-ja
toivomukset:esitettäviksi.Vi
le. • • / _ . i
rossin komean keskustoimitalott
meidät o t t i v a s t a a n järjestön
ipuheenjohtaja professori ^Denisov
toinen puheenjohtaja rva Baslo-joideii
vilpitön ystäväUisyys j a s i -
lyt hienotunteisuus tekivät v o l -
vaikutuksen. Y a l t u u s k u n -
£ matkan k a n n a l t a m e r k i t y k s e l -
neuvottelutilaisuus oli alkanut,
unohtumattomasti' pihrtynyfc
^l^" Ef**' I Tosiasia on. ettäV suomalaiset v a i -
toteuttaa oioatdkeusperiaatteensa Ja tuuskunnat eivät ole kbkeneet « Ä y s -
oman itsenäisyytensä.
S i i h e i i asti Suomi' k u u l u i tsaarin
Venäjän yhteyteen. Joka Heraehin.
L e n i n i n j a S t a l i n i n sanojeii mukaan
pU kansojen vankila. Tilanomista­j
i e n Ja porvarifen'ajaman p o l i t i i k an
mukaan l i e t s o t t i i n k a n s a l l i s u u s k i l h -
}m Ja vfthefnmistöjä s o r r e t t i h i.
: L e n i n J a i9tälin katsoivat, että S u o ­m
e n hallitessa erota Venäjästä sen
It^määräämisoikeus o n oikeutettu Jä
perusteltu.
k u n vuonna 1917 I^okakuun Suuren
Sosialistisen Vallankumouksen s e i u a -
'uksena i ^ d e t t i l n l a k i Suomen itse-n
ä i ^ d ^ t ä , n i i n Suomen kansäh e-dustajät
salvat sen L e n h i t a j a S t a l i -
lUn kädestä. • • , •
, Siitä alkaa toinen vaihe ' Suomen
histotiassa, j o t a S t a l i n o n käsitellyt
monen.esiintymisensä yhteydessä m m .
on
ileni syvinmpiin s o p u k o i h i n ensl-sena
oppitunthaa meille S N -
an työntekijöille sekä s a m a l l a
kallisarvoisten s a n o j e n J a a j ä -
1 vuoksi, j o t k a n y t professori D er
^vin ja rouva K i s l o v a n lausumina
Neuvostoliiton yiraDjiseltä tä-
JSfikoisesti prof. Denisöv k a s i t -
tervehdyspuheessaan Sudmeii jti
byostoliiton suhteita sekä möniaJS-teuran
työn k a n n a l t a t ä x ^ i t ö k y -
[lyksiä niin perustedlisestlv.jä . ^ -i
sti että siinä o l i p a l j p j i opitta^
i jokaiselle suomateiseUe. j';^^
ifessori Denia>vin teiyetulia.{s^
Ivaltuuskuimafiemme sisäiSl Ä
Qojen mukaan ;iseuräiiyatf: \ ' 'f '{
aittemme väliset suhteet Ovat ' p i tr
' aiset ja n i i d e n mleiec^iiintioinäi ,
jakautuu kahteen, ajahjfiik^r
nainen a j a n j a k s o ' kfesti^vii^-:
puheessaan Suomen Ja Neuvostoliiton
ystävyysr* yhteistyö- j a avunantosopi­muksen
allekirjoittamistilaisuudessa.
' . Meolemme.kahdesti sotineet J a p a l ­j
o n oh verta vuotanut kummankin
maan taholta. "Monet suomalaiset i h ­mettelevät,
miksi Neuvostoliitto d
miehittänyt Suomea, k u n sillä olisi
o l l u t s i i h e n mahdollisuus sodan.seu-raulcsena.
Miksi Suomea ei k y t k e t ty
Nedvostoliittoon? Tätä mintdta e r i ­koisesti'
k y s y t t i i n käydessäni Suomes­s
a vuonna 1949.
' Neuvostoliitto olisi imperialistinen
valtio.^^jos se menettelisi k y ^ m y k s en
esittähiällä tavalla. Fyysilliseh v o i ­m
a n o h e l l a ovat olleet vaikuttamassa
moraaliset ja.' yhteiskunnalliset v o i -
mati. j o t k a yhdessä sanelivat. Neuvos-atolli
t on ohjelman tässä kysymyksessä.
Lisäksi' ovat olleet vaikuttamassa
suurpoliittiset, humaaniset j a v a l t l o lr
jisetteldjät. Väkivallalla e l voiiia; r a ­k
e n t a a , mitään/
V Neuyostoliittb. vie e r i l a i s i a tuottei­ta
-muihin t j n a i h l n , m u t t a ^ v a l l a n k u -
.mqusta-r ei viedä NeuvostolUtonf: t a ­h
o l t a ininndcään. K a i l d l l a kansoil­la
. :,olk£>on .
Neövoistöliitto p y r k i i ' v a i n s i i h e n ; että
sotaa ei; enää millolxikaan Icäytälsi,
[vaan'ys^JÖ^ysVJ^ Suomen kuten
k a i k i k a ^ . : Olemme
.yakuuteituja^^ 'että,; tämä pyrkimys
vastaa myös. isuomen. etuja; Olenune
täväUisyyttä NeuvostoUitoA ' t a h o l ta
Me voimmekin vakuuttaa, että missS
knlknssa -Neuvostoliittoa Jiikuttekin^
te ette tule tapaamaan epäystävälli-syyttäneuvostolhmlsten
t a h o l b . . M e U -
lä' ovat.; rotuopit - Ja -kansalUsuusviba
Jaissa kieUettyJä.
Nyt on kyQrmyksessä kahden maan
Jo 'saavuttaneet i » l j o n tulolcsia näissä
merkeissä . J a .Suomi—Ne^^
;öäucö'6h'väitavä."; '
"Tarkoin vaUttu ohjehnlstö j a paras teknilMnen taso ovat ne peri->
aatteet, jotka määräävät LEUONA-levytyk£et. Jokainen sävellys,
ja sovitus samoin k u i n orkesterien kokoonpano t u t k i t a a n t a r k o i n . J a '
laulajat sekä I n s t r u m e n t t i s o l i s t i t l a i u l u v a t . S u o m e n tämän hetkeni
valioluokkaan. Äänitys, m a t r i s o i n t l J a l e v y j en puristus ovat J a f t u - P;
vasti t a r k k a i l u n a l a i s i n a . TUmän t a k i a s o i v a t k i n L E L 7 0 N A - l e v y t ^
kauheimmln J a k a u i m m h i . " — R l s - K o O Y .
• •
UUDET LEIJONA-LEVYT i
OVAT SAAPUNEET
Nyt ilmoitamme Canadan siiomalaifsille äänilevy^
jen ystäville, että liikkeemme on saanut suinen',
lähetyksen LEUONA-Ievyjä. -
T.5(ö5 KeväUempeä. valsiL. LeiJoAa orkttteri :
Sen laineen» ]swIanitann>-IielJon».orice8teil
iivoIOampptaJenaila, v a l n i , J ^ .
Bfennyt lAiva, taneg» fiero Väi«
T-5052 Hämärtyvä kaäinndti, kmr-tii^ Efro Väre
T.508 Ajutatm^fmui^ valssi, Eero V i » J» Metro-tylöt ' ^
Snzy, pleiii netlEeriftyUo. fMT-tnt, H e t t o - i ^
T-5025.8nnletnpcetfInotln, v a l s s i , v S i n J k k a T i ^^
pienet tähOeft lotsfaa, alofr-irax, Sinikka Tontnrf , v« '
T-5054 Baaveflna. ibnr-fox, Eero Väre
Hnja» kulkee knotvalsal, Eero V i r e -
T.504t Tanstl kanssani, nimbSi Maire Ojanen •>•':
Bolpp» hel^ Ameiildnlafaien polkka, Maire Ojanca r -^^^
T-5041 FtenimUin Joikfca, Eeco Vire
Tuollaiset »fnhnmät. valssi, Eero V i r e r ; .
^irlt^«#f,f|^^|^^--^nff^,^tj^^T•tly»l^, valssi, Eero V3re '
Knm kinilto^
LÄHETÄiom LEVYJÄ^K CANADASSA^
HINTA $1^5 K F L .
(Ostajan maksettava IShetysknltit)
P o s t i t i l a u s t a tulee kimittää vähintäin k o h n e i ^
^nLATKAA OSOITTEELLA:^ .••' '
leijona-levyjen vSfuttäis^ jd iuklqmyi^^o"^^
100 Elm Si. W(BS| P. p. iBox 69 Sndbnry, Ontario
ystävyyden kehittämhien Ja siinä s u h ­teessa
Suomi-Neuvostollitto-Seuran
työ o n korvaamatonta. TStä työtä on
tehtävä h y m y i l l e n j a luottaen S y o m i -
Neuvostoliitto-Seuran tulevaisuuteen.
E n usko mitä u l k o m a i l l a khrjoit-tavat
suomalaisista. Tiedän, että te
olette työtätekevää Ja i l o i s t a kansaa.
Joka luonnnon kovissa olosuhteissa on
osoittanut omaa tahtoansa j a k a r a i s ­t
u n u t t a voimaa. Luonto el ole t o d e l ­l
a k a a n h e n u n t l t e l l u t suomalaisia. A s ­kel
askeleelta on Suomi " v a l l o i t e t t u"
työn tuloksena, kansan työllä. T a i s ­t
e l u el ole tukahduttanut suomalaisen
lempeätä sydäntä: Suomalaiset osaa-yat
rakastaa ystäviään Ja v i h a t a v i ­h
o l l i s i a a n . Orjat eivät osaa tehdä
kumpaakaan. Suomalaiset eivät ole
orjakansaa. . ' -
Neuvostoliitto pyrkii tasaveroisuu­teen
Suomen kanssa. Suomalaisilla
o n oltava oikeus-vapauteen j a Iloon.
T o i v o n että Suomen kansa voisi elää
maassaan Iloisena Ja onnellisena.
V a i n roisto voi s u r r a sitä että naapuri
menestyy, ktmnon ihminen o n tästä
Iloinen.
'Kumoan käsitykset, jotka on huo­nossa
mielessä lausuttu Suomen k a n ­sasta;
Tällä kertaa Suoml-Neuvosto-l
l l t t o - S e u r a heijastaa Suomen k a n s a l ­l
i s t a , olemusta, jossa molenunlnpuoU-nen
vuorovaikutus on pälvänkysymys.
Suomi-Neuvostollitto-Seura tekee t y ö ­tä,
jotta eri yhteiskuntapiirit Suo­messa
alkaisivat nähdä laajemmin
Neuvostoliitoa. Me olemme rauhtm
ihmisiä, emmekä näinollen h a l u a p e l ­kästään
väUnpitämättömhiä katseUa,
k u i n k a - ' ' Suomi-NeuvostoUlttOi-Seura
tekee .'rauhan ja ^ ystävyyden tRötä.
S i k s i haluamme auttaa teitä esimer­kiksi'
kutsumalla valtuuskuntia vie­r
a i l u l l e meidän'maahamme.
Sanotaan,' e t t ä ' s e joka' tietää k a i ­ken'
Vei tiedä kaytännöllife^tr' katsoen
mitään.' O l e n elänyt tässä "Äilaässa 46
vuotta, mutta " e h olfe käynyt lähes-kääh
kaffilssä' tasavalloissa! '
Toivon, että' käyntlnne'Neuvostolii­tossa
muodostuu hyödylliseksi j ä a n ­t
o i s a k s i ' j a että tMltä mehtyäitoe'klr-j
o l i k t t ^ ' . l u k u j a s i i h e n ' ' s u u r e « i '^
AjTrytiemihe kh-jaan, JÖssa i i b i l a Itikuja
o n jo paljon klrjoitettimä^'^^^"'-^^
Useat vaituiiskunhät ovat öttahept
myöiiemmäksl tehtäväkseen kitkeä
ennakkoluulot ja valheelliset tiedot
kansansa keskuudesta.
S a n a n l a s k u sanoo, ettei pidä t a r t ­tua
siihen matoon. Jonka sisällä on
koukku. On Itse v a l i t t a v a keskuste­lunaiheet
eikä annettava vastustajan
tehdä tätä. Peruutusmielessä k a n n a t ­taa
tarttua v a i n n i i h i n a i h e i s i i n j o l l ia
o n merkitystä, joissa on järkeä. E l
esimerkiksi maksa vaivaa ruveta v a ­kavissaan
kumoamaan sellaista v a l ­h
e t t a että Neuvostoliitossa n e u l o t t a i ­s
i i n 40 hengen p a t j o j a kolhooseja v a r ­ten,
koska n ä i s ^ ovat n a l s e t k h i " k a n -
salUstutettu".
On keiTottavä omista kokemuksista
Jä siitä mitä o n nähty., SeUahicn
t a i s t e l i j a voittaa. >
Neuvostoliitto el ole yleensä r y h ­tynyt
kumoinamaan huhuja, koska
s i i h e n el riitä aikaa luovalta työltä.
S a n a n l a s k u k i n sanoo: " K o i r a , h a u k ­kuu,
mutta karavaani kulkee eteen-
Uusi canadalainen
kirja Kiinasta
"Flve Stars Over China". Ur-r
Joittanut Mary Austin Endlcotfc
3S3 Ovia. 75 kuvaa, fllkta $1.5^
kappale mutia kirjoittaja larjoaa
niitä $1 kappale niille. Jotka os­tavat
myytäväksi kynimehed Mr*
iaA tai nseampta'kapaieitxk ' K i r ­joittajan
osoite on ist Glehhölme
Avfc, Toronto, ^' '^^
\ T^mä K i i n a s s a käynisen ensimmäi-?
.ien canadalaiäen k i r j a Uudesta B 3 i -
nasta herättää s u u r t a mietenkiiuAoa
'Danadassa, -huclhnatta laini&aan l u ­k
i j a n anlelipltielslä. Tämä pitää
paikkansa erjslnhäkivi' s e n v u i ^ bJIn
k i r j a i l i j a o n canadailainen m r s . M a r y
E n d i c o t l , Jonka ensimmäistä k i r j aa
'My Journey f o r Peace"', m y y t i i n - l O , -
JOO kappaletta.
T o i s e k s i , v a i k k a (Kiinasta o n k l r - ;
j o i t e t tu l u k u i s i a k i r j o j a , l i a r v a t n i i s ­tä,
Jos'mitikään, yhdistävät vanhan
j a uuden K i i n a n toisiinsa. Tämän
- i r j a n k i r j o i U a J a , J o k a yhdessä tmf-netuu:
miehensä t r i J a m e s E n d l c o t t in
icanssa u h r a s i elämästään 22 vuotta
lähetystyöhön K i h i a s s a , v i e r a i l i v U -
me vuonna uudelleen K i i n a s s a näh­däkseen
itse, mitä o a tapahtunut sen
jälkeen k u n uusi h a l l i t u s n o u s i valy
taan. Tämä muutos j a sen tulokset
k i i h o i t t a v a t Ja Innoittavat mieliä, i
l i ^ r y E n d i c o t t a n t a a k o k o n a i s k u ­van
tästä 450 miljoonaa.(käsittävästä
suuresta kansasta, Jonka hän mie­hensä
k a n s s a t u l i lähetysl^öntäcijöi-nä
h y v i n tuntemaan.
Y l i . toinen , p u o l i heidän uudesta
vierailua j a e t a a n kului v i e r a i l u i h in
k i r k o i s s a sekä k^Irkkojen jäsenten.Ja
j o h t a j a i n l u o n a J a <tässä k i r a s s a e s i ­tetäänkin
m a i n i o kuvaus K i i n a n ^ k h r -
kon kehityksestä.
O n vaikea o l l a t u n t e n / a t t a l i i k u t u s ­ta,:
lukiessa tämän k i r j a i l i j a n k u ­vausta
siltä, mitä K i i n a n ' maarefor­mi
on antanut K i i n a n talonpojille.
torjassa on myös dramaattinen k u ­vaus
.sUtä. mitä o n t e h t y vuosisatoja
suunnattoman suurta tuhoa aiheut-i
a n e i d e n t u l v i e n kontrolloimiseksi.
Me saamme tutustua tässä k i r j a s ­s
a Uikemiehiin, t a i t e i l i j o i h i n j a Jiuo-
•rlln Ihmisiin, J o t k a o v a t olleet ääret-tötnän
kurjissa oloissa Ja myös v a -
»raUcalslln k i i n a l a i s i i n . Me saamme
kuvauksen siltä mitä kommunisllt
ovat tehneet naisten Ja lasten elä­män
helpclttamiseksi.
. : K h - j a i l l j a väUttää l u k i j a l l e e n sel­l
a i s t e n ihmisten timteet j a v a i k u t ­teet,
k u i n esimerkiksi nuori k o m -
munlstlättl G r e e n Jade, k i i n a n r e -
formeeratun k l r L u n Johtava henkilö
t r i Y . T . , ' W U i Torontossa koulutuk­sensa
saanut Nuorten Miesten K r i s ­t
i l l i s e n Yhdistyksen sihteeri R y t h W u
j n e .
- . ' K i i n a l a i s t e n jättiläismäiset ponnls
t e l u t "omien asioidensa ^ n n o s t a m i'
s e k s i " vuosikymmeniä' kestäneiden
t u h o i s i e n eotien ja turmeltuneen
hadUtuskomennon jäleltä; tekee täy
sin selväksi sen, että k i i n a l a i s e t p y r ­kivät
k a i k i n voimin rakentamaan
Uutta yhteiskuntaansa: ^ T j a että l.«li
nalafset haluavat ja tarvitsevat en­n
e n muuta rauhaa.- -
Sivu.*nennen sanoen tässä k i r j a s sa
todetaan, että. K i i n a n kansallisessa
rauhanliikkeessä on m i l j o o n i a jäse
nlä, ja että-tämän järjestön toimin
ta ulottuu p i e n i m p i i n k i n k y l i i n.
Huolimaitta lahikaan siltä onlten
l u k i j a suhtautuu Mary Endicottln
mielenkiintoiseen a r v i o i n t i i n K i b i an
sosiaalisista Ja poliittisista asioista,
hänen'cäytyy k u i t e n k i n myöntää, et­tä
tama k i r j a antaa panoksensa
a j a t t e l u l l e rauhan säilyttämisen h y ­väksi.
. NTe maanmiehemme, jotka voivat
englannlrikioltä lul.':a, eivät var-maaricaan
kadu, jc-s h a n k k i v a t Itsel­l
e en 'tämän kirjauutuuden.
Ktihi kumdakirim
haksi palMntoa
T o i s e n maailmansodan päättymi­sen
JälLven maanpakolaisuudessa o l ­lut
unkarilainen näyttelijä fiandors
Sved päätti käydä YhdysvaUolsta k o ­timaassaan.
" K o t i m a a n i oU sUloih raunioiden
peitossa", k i r j o i t t i hän. IMlJattain
newSrorkUalselle omqiattiiceljeUcen,
M e t r o p o l i t a n i n oopperan Qäyttemäl-le
J . BerllngUle. " M u t t a k U n i Iraksi
vuotta s i t t e n palasin k o k o n ^ n i k o t l -
nvaahanl, n i i n : sUn^ehl eteckrläVAU-t
i i t i u u s i m a a i l m a : 'wA l v a n kviih^'maan
altä. o l i kohonnut: ^kokonaisia' ^ ^ I n -
kortt^iielta j a uusia t u o t a n t o l ^ t o k -
sla. Missään" e l li&kynyt s o d a n Jäi-'
Itäkään. Kansamtnei. voima, ;oU< r a -!
kentanut k a l k k i uudestaap.'' '
Torstaina,ma9lisk.26p. — Thursäay,March2$, 1953 ' BaniS / 1
kirjolta» Unkarin kaman rauhan­omaisesta
rakennustyöstä j& isiitä,
kuinka suurella ilolla hän itse pai-velee
Jtansalle kuuluvaa taidetta,
' ^ a i lä el tunneta teatterlkriUilä.
/ I .
vaan taidetta pidetään n i i n suuren­s
a arvossa, ettei a i k a i s e m m i n s e l l a i ­s
e l t a ollut mitään käsitystäkään.
Kirjoituspöydälläni ' o n k a k s i knmnia-;
k i r j a a , kaksi p a l k i n t o a , Jbtka 'muls4
tuttavat m i n u l l e aina'iyllämäinitus-ta.
Nämäpalkinnot olen saanutXJnn
k a r h i kansalta; Ensimmäinen oni
todistus xto^Utllle .nlm^tyi) 1 i ^ t a k u p - )
n a n p a l k l n n o n a n ^ a m i s e ^ . ^mtnuUe
Ja toinen o n todistus U n k a r i n ' kan>.
santasavallan kantuumäj^telijä' kun>i
n i a n l m e n a^xtamteesta." ' ' • '
U n k a r i l a i n e n l a u l a j a ^ k l r j o t t t a a ambn
r i k k n l a l s e l l e ämihattitovterilläch 'sUtä;
mlUateta Ilo» Jiäö. t t e e *^>"*n4N»
työtä rauhan- J» koko Uunj^vco»»
hy.väksi, synnyinmaansa onneksi; lat-le
uhraa eUljnähsä Ja työnsä' koko'
Unkvln^kansa."'' / • . . ? _
6ISAK1JSTEN 8ESBEN 4 ^
Poika oli kosinut Ja saanut rukka-
6et,mutta tyttö tahtoi hieman lieven­tää
epuutaan Jä lohdutta, että kyllä
hän sUU mlelclHmn; fahtoo uijaa, olla,
pojalle.kutosisar.^ ''•-J -
— Hm, sanoi po^ka..nousi' sd^p-toiaah
Ja työnsi kädet ia&kuuiL
talnl^anfieoAslAkoklh. 'Kuulepa«,-8i8-
ko kiUti, lainaapa minulle pari satas­ta,
niin tainä vien mailia erästä töistä
tyttöä - e l o K U v ^ n . . '
SUDBURYN KUOROJEN
HYVÄ KEVÄTKONSERTTI
trlNNJSH-HA4LILLÄ 7 ^
V i i m e s u n n u n t a i n a oU y k s i merkki? klpllrelssä;hyvin tunnetun Johtajansa
tilaisuus S u d b u r y n ' ' P i n n l s h - h a a l J i l la
— ' S J : n SudbiuTn osaston, kuorojen
kevätkonsCTtti.; Y l e i s e s t i ; t l e ä e t^
Jo etukäteen, että tässä.t^^^
t u l t a i s i i n näkemään ja- kuulemaan
melkoisen k o r k ^ t a s o l s l a m u s i k a a l i ­sia
esityksiä j a iiäkmäänmuli|^< a r ­vo!
» a i l t a j ä myöskin hausköjs4^i^el-manumerolta,
sillä o l i h a n 40-50-lie'n-k
i n e n l a u l u u n J a h i t t o o n Innostunut
joukko tehnsrt k u i & a u s l e n ajan: a J i -
k e r a s t l työtä tämän t i l a i s u u d e n o n ­nistumiseksi.
Edellämalnltulssa iair-veluissa
e l pietyttykään, sillä «bnser-tin
ydeiEtaso oU keskinkertaisuuden
yläpuqleUä j a muutamat numerot k o ­hosivat
huomattavan korkealle t a l -
teelliselle tasolle.
Ensimmäiseksi esiintyi sekakuoro
Sävel, tolklssa canadalalslssa m u s l l k -
päin."
Antautumhien tuollaiseen väittelyyn
a l e n t a a ihmisarVoa. O n siis vastat­t
a v a Vain naiunilla. N a u r u o n p a l j on
voimakkaampi ase k u h i atomipommi,
se kohottaa tervettä ihmistä. Siis
enemmän naurua turhiUe huhuiUe.
Amerikkalaiset puhuvat paljon
Neuvostoliiton vankileireistä. Joku
k e r r a n pyysi; että hänelle näytettäi­s
i i n näitä. Miksi? Että hän voisi
kumota niiden olemassaolon!
M u t t a n i i n k a u a n irtiin maailmassa
o n sodanlietsojia j a ihmistyön riistä­jiä
v a n k i l o i t a t a r v i t a a n . Emme o l i si
v a l t i o ; j o l l e i meillä o l lM n o i t a l a i t o k ­sia.
Niitä o n Jokasessa valtiossa. K y r
symys on v a i n siitä kenen haUussa
ovat avaimet, k u k a taasen i s t u u sisä-p
u o l e l l a --- sodanlietsojia tai riistäjä
valko päinviistoln rauhanpuolustaja.
Meillä parannuslaltosten tarkoitukse­na
oh t u r v a t a työn herruus. Näitä l a i ­t
o k s i a on k a h t a tyyppiä; cnsIkslME
ojennusleirit pienten rikosten tekijöi­t
ä v a r t e n Ja t o l s e k d v a n k i l a t , j o l ta
o n väl>anmän.jnutta ajoissa k u r i ön
a n k a r a m p i . Missään tapaukseJssa i h ­misarvoa
c i l o u k a t a . Pärahnusketoo-na
on yhtetoen työ. Työstä saadaan
p a l k k a a . Osa tästä merkitään säästö-k
i r j a a n Ja poislähtiesöän asianomai­n
e n saa r a h a t k ä t e e n i alkupääomak-ri
työtä etsieaisään-
T o h i e h tällainen kysymys on m d -
dän annldjamme o l e m a s i Ar-mAJä
o n Neuvostoliiton kansoille k a l ^
lis asia, se o n väittifahät^ K u k a vä^
littäirt mddän mielipiteestämme, jos
me tällä hetkellä ollshnme Ilman a r ­meijaa?
Nykylrin aseeton m a a o l i si
v a l l a t t u muutamassa "viikossa. Meillä
6ä o l t a v a m i n i m a a l i n e n a r m e i j a v a i k ­ka'
äetysti biisi KySdyksL että k a i k ki
miehet voisivat ' o l l a imukana rakefa--
nustyössä.
S t a l i n on sanonut: "Me tuotamme
ari kaUlperlsia atomiaseita Jä t u l e m ­me
t u o t t a i n a a n niitä puolustuuBUurinl-telman
m u k a i s e s t i . " Muutamat ovat
o a h o i l l a a n i^tä, että N e u v o s t o l i i t o si
valmistetaan atomiaseita. Neuvosto­liiton
pitäisi m u k a o l l a aseetoh' Nä­mä
Ihmiset toivovat, ettei Neuvosto-
U i t o l l a biisi atomipommeja tai o l i si
v a i n vähän. M u t t a Juuri tämänta­paisten:
i h n i i s t e n t a k i a meidän o n o l ­t
a v a v a l p p a i n a . Jos emme v a l m i s t a i ­si
atomipommeja olisimme t u r v a t t o ­mia.
. ,
L o p i i k s l prof. Denisov vielä l e i k i l l i ­sesti
totesi, että i m p e r i a l i s t i n e n S u o ­mi.
Jonka sotalipussa 611 k i r j o i t us
••Uralille" e l m l U o h i k a a n päässyt U -
r a l l l l e . ; S e n s i j a a n V O K S i n kiit^unia
valtuuskunta p ä ^ . eikä veripjisaraa^'
kaan- t a r v i n n u t v u o d a t t a a . : Heikokitf
osoittautui s i i s väkivalta m u t t a vahva
Ja vphmakM 6U :^töVyT?«.^ ;
•Ilhän t a p a a a sUs p r o f e s M r i D e ^
sov p u h u i . /
J a tämän totuudeninukai8en.'rel^^
puheen Jälkeen s i i r r y i m m e jou^
ti käsittelemään yandnaistä, ttiatkadh-
Jelmaanime. iValtuusicuntamme esi­t
y s l i s t a oU m o n i p u o l i n e n tutiistuml»-
k o h t e i s l l n nähd«i Ja Itse m a t k ah
suuntaa oU v a i k e a ' v a l i t a , k u n m a h ­d
o l l i s u u k s i a t u n t u i <}Ievian äärettömiin.
K a i k k i e n meidän m i e l i p a l o i k u i t e n ­kin
Jonnekin N e u v o s t o l i i t o n eteläosiin
j a pelastavana ratkaisuna Isäntävä-kemme
ehdottivat "reittiä Mdskovä—
klev--I>iiepropetrOv8k'-Odessa^ K a i ­ken
lisäksi P m y r b p e t r o v s k o l i k a u ­p
u n k i , Josfta ainoakaan suomaiabien
valtuuskunta <ä ollut ^ ^ k a i s e m m ln
käynyt. Hyväksyhnme vilplttöihällä
Ilolla J a yksimielisyydellä t e h d y n e h ­dotuksen,
olimme saaneet, t i l a i ­suuden
käydä U k r a i l h a i i i^iäioitipim-gissa
Kievissä, t u t u s t u a X M ^ t t l h äla-
J u o k s ^ sljaltsevaan^rkeään teräis-teoUisunskauptmkiln
J a ennenkaikkea
viettää m u u t a m a päivä Biustanmeren
r a n n a l l a Odeaassa, kylpylöiden J a s a ­n
a t o r i o i d e n kaupungissa. Takaisin
tullessamme viipyldnune vielä inuutar
man 'fiSiivSn BCoskovassa. Kokonaisuu­dessaan
n. 3 viikkoa kestävä matkam­me
oli nyt todellakin aikonut.
C a r l ( ^Sundholmin•• johdolla.. Kuoro
l a u l o i neljä l ^ u a j ä osoitti niillä
olevaiMa erittäin / korkeatasoisessa
kunnossa.. K u t i kaUcen lisäksi laulut
oli hiyvin onnistuneesti v a l i t t u j a . iel
yleisön äpioodeista meinannut tulla
loppu» -ja siksi o l i k i n yksi - l a u l u i s ta
vielä? t o i s t e t t a v a . Koska sellainen o n
harvi^ i i ^ ^ meidän oloissaraiiie n i in
voidaan «en perusteella arviolida, m i ­tä
yleisö tykkäsi kuoron nykyisestä
tasosta.
K u o r o n jälkeen seurasi Rauha
Mäen kauniit soololaulut: " K u in
lapsena ennen" Ja "Valkovuotjjt".
R a u h a n esitykset totesivat hänen
Jatkifyastl pitäneen huolta äänensä
kehittämisestä j a omaavan , korkean
l a u l u t a i d o n jä k a u n i i n äänen. Yleisö
p a l k i t s i k l n esitykset reippaasti suo-slonosoltiflcsillaa
nl
K u n sitten Alertsin tytöt olivat
esittäneet, kauniin - kansantanhun
ylelsöri i l o k s i Ja saaneet siitä anisaltut
aplocdit. astui rampplvalöon Nais­kuoro,
Ja e s i t t i uutteran jahtajansa
R a u i i a 'Mäen 'johdolla koimc kaunis­ta
laulua. Myöskin nalziifaoron voi­t
i i n todeta olevan hyvässä vireessä ja
tehneen huolellista työtä, r.iltykscfc
p a l k i t t i i n suosionosoituksilla.
Välillä s i t t e n huvittivat Uuno Ja
Emppu- yleisöä pllaesityksellä. Esitys
'•Seinän t a k a n a " onnistui h y v h i.
•Nuorten laulama " M a a i l m a n de-mckraättlstcn
nuorten m a r s s i " . Joka
sitteil seurasi, oli uusittava yleisön
vaatimuksesta.
iMyösklri mieskuoron esltyk^t.
R a u h a "iB£äen johtamina, tempasivat
yleisön mukaansa Ja saivat voimak­kaat
suoslonosolukset.
" O l g a :Sidän Johdolla harjoiteltu
JauEuntacsitys " E i k o s k a a n enää so­taa"
oli, t q d d l a yaiJjJttava ja kor­keatasojen/
esltys,^;^ yleisö otti
tarkkaavaisesti vastaan Ja palicltsl
r u n s a i n ' itättaitaputuksin.
Väliajan, jälkeen esJlntyi sekakuoro
Sävel Jälleen erittäin onnistuneesti,
laulaen k o l m e kaunista l a u l u a , Joista
v a r s i n k i n v i i m e i n e n " K o t i k u u s i " saa
JcTiaLsen «ua-Toalalsen r i n n a n <lämpe-nunään.
' - „•.•
A s i a l l i s e n juhlapuheen piu E d w in
Buisi. k u t e n Jo 'tiistaina lehdessäm­me
k e r r o t t i i n.
Norman. L a i l a n Ja K a i j a n " M i m ­m
i " ja " T o t i s e n pojan J e n k l / i " t u n ­tuivat
o l e v a n e^kolsestl yleisöön me­neviä,
sJUä Icättentaputukset u u s i n -
tulvat Useita k e r t o j a vielä sien Jäl­keen,
k u n e s i r i p pu o l i vedetty k l l n hL
U u s i i n t u n e i s t a vaatimuksista h u o l i ­matta
e l u u s i n t a a k u i t e n k a a n saatu,
johon lienee olltxt syynä varsinkin
K a i j a a vaivannut ankara nuha.
' E i n o Nordbergr lauloi sitten k a u ­n
i i s t i j a mlellyUävästi "Isoisän o l k i ­h
a t u n ' Ja ' ^ K u l k u r i n h u i l u n " . Jou­tuen
yleisön vaatimuksesta toista­maan
t o i s e n lauluistaan.
kaksoiB-trioh esittämät k a k s i l a u ­lua
esiteitHn anyöskln taidcdla J a o n ­nistuneesti
yleisön tyydytykseksi.
"Kopernikuksen juhla \^iiD$i"
tänä vuonna Puolassa
Vuonna. 1943;j(lll suuren puola­laisen
atiUUetelUJänKopemlkak.
sen knolenun .400 vuotlsjuhlapäl-vä.
Silloin Puolassa vallitsi H i t.
• lerin miehitysvalta Ja siksi Puo­l
l a n Tiedeakatemian Johdolla pää-
: tettlln julistaa > vuosi 1953 suuren
piiolalolsen tähtitieteilijän 4IQ
vuoUskuolInpälvän vuoden <*Ko-
, pe mlk uksen Juhlavuodeksi". Vuo­den
kunniaksi, pidetään Puolassa
useita jublallisnuuksia. .
KraKovassa.pidetään P u o l a n Täh-titietellijähi
"Yhdisto^ksen suojelukses­sa
Jo täpidn 'vuoden ensimmäisinä
Luukansina puolalaisten. Ja u l k o l a i s ­t
en tähtitieteilijäin konferenssi.
Saman a i k a l s c k s f s u u n n i t e l l a a n t i e .
teellistä kokousta.. j o k a on omistettu
Puola.n renesanssllle, j o n k a l i p u n k a n ­t
a j a K o p e r n i k u s o l i . Tämän kokouk­sen
Järjestävät K i r j a l l i s u u d e n T u t ­kimusseura
Ja P u o l a n Tiedeakatemia.
Samaan aikaan Krakovassa avataan
suuri .näyttely "NikoII K o p e r n i k u s r e -
nesanssin alLukaudella". Tämä näyt­tely
s i j o i t e t a an Jagellonlen yliopiston
C o l l e g i um M a l u s s a l e i h i n Krakovassa,
joissa nyöri "Nicolaus N i k o l a i de
Thuromla Copernlkus" k u u n t e l i l u e n ­t
o j a , k u t e n kevättodlstus vuodulta
1491—92 hänen omine a l l e k i r j o l t u k -
sineen todistaa.' Sielä säilytetään
p a i t s i k a i k e n l a i s i a IHhtitletccUIsiä k o ­j
e i t a siltä kaudelta Ja myöskin täy­d
e l l i n e n kokoelma Kopernikuksen
työvällnertä, j o t k a bjinsan Pubia'öii
entisöinyt luettelon mukaan, jonka
tanskalainen tähtitieteilijä Tyko
Bräh^ o l i l a a t i n u t ; Käatuaan ne' Wär -
m l a n . K a p i t a u l i l t a Koi)ernikuksen
kuoleman jälkeen. ' -
Juhlavuonna ilmestyy K o p e m i k u i i :*
se^ pääteoksen "De revolutionlbus
ori}ium coeleftium Ubi-i V I " uusi k r i i ­t
i l l i n e n painos jiiiölan J a l a t i n a n Iclc-iillä.
Teos o n toimitettu K o p e r n l k u l c'
sen äutografiah perusteella. Joka ölJ
löydetty sata vuotta sitten eräästä
yksityisestä Afjkoelmasta (Praliässa.
S e n lisäksi V a l t i o n TleteeHIhen kus­tannusyhtiö
valmistelee Calähusin
'Dialogien" käännöstä i t a l i a n k i e l e l ­lä,
jotka ovat omistetut K o p e r n i k u k ­sen
puolustamille teorioille. O n m a i ­n
i t t a v a myös K c p e r n l k u k s e n talous­tieteelliset
kirjeet; samoin k u i n hä­nen
muistelmansa kuvitetttma älbU
m i n a .
A a m e n j a A i m o n k u p l e t t i , j o k a y l e i ­sön
tyydytykseksi käsltteU kotoisia
hcmmia — kuoron touhuja — piti
lylefsöä hilpeällä inlelellä, v a i k k a ei
o l l u t k a a n yhtä suurella huoleUa vai»
mlstettu k u i n muut tämän konsertin
ohjelmanumerot.
R a u h a Mäen j a E i n o Nordbergin
läulukuvaelma 'Yrjänä j a •Marjatta"
oli todella k a u n i s J a hyvä esitys, jota
yleisö i j j u n t e l i henkeään pidätellen
j a j o n k a se p a l k i t s i r u n s a i l l a kätten­t
a p u t u k s i l l a .*
S t t t e n l a u l o i vielä naiskuoro kolthe
i h a n a a daulua j a sekakuoro mahta­van
" O S J : n m a r s s l n ".
Vielä esitettiin hauska pilapala
" i l a k a s E e m e l i " , j o k a sai yleisön n a u ­ruhermot
kovalle koetukselle. Kuten
muut/kin ohjelmanumerot, oli sekin
h y v i n harjoiteltu Ja yleensä k a i k bi
s<m esittäjät önnletulvat osillaan.
r.*ikä k a i k k e i n p a r h a i n o l i tällä k e r -
r a i l a Ester S i r e n puHanpyörlttäjän
eihäntänä, m u t t a ' h y v i n kunnostau­tuivat
myöskhi K a l j a , » I a r t ) a , J a l -
n i a r , E i i i o j a V i l l ^ , Esityis s a i k i n r u n ­saat
suosionosoitukset.
<Lopuk4i ö n sanottava, että kuorof
laiset, jotka tämän tilaisuuden onr
hlstumlsesta vastasivat, o l i v a t suorit­taneet
sulyren Ja v a a t i v a n työn e r i -
k.oiseUa h u o l e l l a Ja o n n i s t u i v a t siinä
todella kUieUävällä t a v a l l a . K o n s e r t ­t
i totesi selvällä^ t a v a l l a . eUä meillä
' o n , m a i n i o t ' musikaaliset voimat: ja
p a l j o n u h r a u t u v a a Joukfaja, Joka on
valmista käjrttämään vapaa-aikansa
kulttuurityömme eteenpäin viemi­seksi
j a saattamiseksi entistä kor­keammalle
tasolle.
H u o n o i n puoli asiassa o l i se, etUi
' k o t u e r i i n ajaksi sattui erittäin huo­no
l i m a , vesisade.' Joka pidätti monen
kaupunkilaisen täetä h a r v i n a i s e n a r ­vokkaasta
tilaisuudesta Ja saattoi
farmiseutujen tiet sellaiseen kuntoon,
että l i i k k u m i n e n autoilla oU melki^in
mahdotonta: NiinjÄ siis v a i n p a r i ­sen
sataa ihihlstä o l i k i n saapunut
tähän merkkttiiaisuuteen. Jonka o n -
ni^umi^esta kuuluu klitbkset enOn-näkln
kuorojen JphtajiUe C a r l S u n ^
hofcnille Ja R a u h a Mäelle^ m U U ^
myftsöUnkaikllle m u i l l e k u o r o j e n t o i - ,
m i n t a a n Ja tämän kevätkonsertin
v a l m i s t e l u i h i n osallistuneille; —: a
K-ansan P u o l a k u n n i o i t t a a K o p e r ­n
i k u k s e n elämäntyötä k o l m e l l a muis­tomerkillä:
; Varsovan lähelle ^ r a k e n ­n
e t a a n Yliopistojen välinen* Tähti­tieteellinen
L a i t o s . , Joka' varustetaan
suurllinsslsellä kaukoputkella J a s en
lisäksi rakennetaan kaksi obäervato-'
r l o t a ,
'Katoviceen J a ' V a r s o v a a n rakenne­t
a a n kansanpmaiset tähtitieteelliset
laitokset, Jotka vanistetaan k a i k i l la
nykyatkalsiUa tähtitieteellisillä 'väli­neillä
tähtitaivaan nöyttämlseks:
K u i k i l l e halukkaUle. [
Näitten observatorloltton Ja p l a n e - ;
t a r l o l t t e n järjestämisestä tulee h u o - '
l e h t l n i a a n Kopernikuksen Juhlavuo- ^
den aloitteentekijä — P u o l a n tähti­tieteen,
harrastajain; yhdistys, -
mmim m
8.8051
. A r v o i a h t l ja' JäSu tMmt^ftn
'tm
MQtOAS 8c EQinPMEUt;
6S Lairch St. • , S^cQuutf
Ftthelia 8-8344
PALVELLUT SUOMALAtr.
e P0BD'«k MöKAitcni ^^hfe^'
« FOItl» KOOBUA-AtrroiA
Suomakdne$ myyji ^ ,
'C;^JJI A C K S~ö N C- A-l' N A R D
r ; i ^ n i c m l (Lhapd j g ^ A n i l n U a i u ,
HAUTAUKSIA ALmiSIuJli HIN^^OILM
RUOLEtLINEN PAJLVELUS
« i
* 1
5 ^
CXlj iiilSilillii
S4 Elmj Wi ' ^^v , ^'Sädbitot'^^
U C K U N A N - ' p i i l i
SISÄ- ja MMCO-OVIA
Qiemmee «iterttiä aiaitomnli; VäUlämn^
Lile Ja Arborite-levyJä sekä maalla.
SU&BUliV ^lANING MILLS
m CLAIR st.
D. Gr. B l U M i l L A K ; omistaja
PUtlELIN 6-6771 ' SUOBVBY
POIKAIN
ALOTUS-
"CRUMBLES"
ovat
pitkän
aikaa
saaneet
suurta
suosiota
kautta
maari!
TILATKAA
JO TÄNÄÄN
CKUMBLES
TUKUTTAIN JA VAHirrAIM >
mm mm
m
il