Vapaus, February 20, 1964

              Sivu 2 .Torstaina, helmik. 20.p. — Thursday, Feb. 20, 1964!
INDEPENDENT LABORORGAN
V A P A U S OFFINNISH CANADIANS
< LIBERTY) EstablJshed Nov. 6. 1917
Edltor: W. Eklund Manager: E. Suksi
T^^ Office. 874-4264 — Editorial 674-4265
Pmjilshed thrlce-weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Cö..Ltd.. 100-102: EJm St. West, Sudbury. Ontario, Canada.
•; Mailing address: Box 69
Advertlfiing rates upon appMcation. translations free of charge..
Atithörized as second class mpll by t>i« Post Office pepartment, Ottawa,
• n; / / and for payment of postage in cashT^
GANAOIÄN LANGUÄGEPRESS
TULAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. «4.75 USA :ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
3 kk. 2.73 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Veljeysviikon vietto
V Kujuva viikko on omistettu erikoiseksi "veljeysviikoksi", jonka
pefuftärkoltuksena on edistää "good willin" eli hyvän naapurisovun
ja yhtei^mmärryksen ilmapiiriä kaikkien canadalaisten keskuudessa
heiden rotuunsa, kansallituuteensa ja uskomuksiin katsomatta.
Selvää on, että tällaisen veljeysviikon vietto auttaa hyvää asiaa
— ja voisi visseissä olosuhteissa auttaa enemmänkin.
Meidän lehtemme kannattaa ja edistää veljeysviikon viettoon
sisältyvien korkeiden tavoitteiden toteuttamista jatkuvasti vuodesta
toiseen, niin veljeysviikkoina kuin niiden väliajoillakin. Mitä ta^
hansa heikkouksia ja puutteellisuuksia Vapaudessa on — ja löytyy-hän-
itiita sieltä ja täältä -r- meidän lehtemme ei ole koskaan syyl-listynyt
rotu- ja kansallisuuskiihkoiluun! Pämvastoin meidän lehtem­me
katsoo, että alkuperästään huolimatta, eri kansallisuusryhmiin.
lukeutuvat asukkaat ovat ennen muuta canadalaisia. eli juutalais-ca-nadaiaisia^
ukrainalais-canadalaisia, suomalais-canadalaisia jne.
Meidän lehtemme uskoo, että vain todellisen yhteisymmärryksen
ja keskinäisen luottamuksen sekä täydellisen vapaaehtoisuuden poh­jalla
voi toteutua eri kansallisuusryhmiin lukeutuvien canadalaisten
kesken luonnollinen yhte,ensulaminen siten, että alkuperäiset rotu­ja
kansallisuusrajat lopulta katoavat. Se on tulevaisuuden tavoite jo­hon
me tietoisesti ja vastuuntuntoisesti pyrimme. Uskomme myös,
että. veljeysviikon vietto voi osaltaan auttaa tätäkin ajatusta.
Mutta paljon on kuitenkin "veljeysviikon" korkeitten tavoittei­den
"tiimoilta vielä toivomisen aihetta valtiovallamme kohdalta.
—;• Esimerkiksi täällä Sudburyssa vietettiin "veljeysviikon" juh­laa
siten, että sinne ei edes kutsuttu sellaisia ryhmiä, joiden "kat­somuksia"
eivät juhlan järjestäjät ehkä itse hyväksy! Minkälaista
veljeysaatetta eri uskomuksia omaavien keskuudessa edistetään sil­loin,
jos valtiovallan johdolla menetellään tällä tavion?
— Sudburyn kaupungissa on otettu eräitä heikkoja ensiaskeleita
maamme 100-vuotisjuhlan järjestämiseksi, mutta siinäkin yhteydessä
on valtiovallan johdolla harjoitettu diskriminaatiota niitä kohtaan,
joilla epäillään muka olevan joitakin "vääriä ajatuksia".
—: Valtiovallan myötävaikutuksella annetaan kannatusilmoituksia
joillekin "vieraskielisille" lehdille, mutta kielletään asialliset ilmoi­tukset
toisilta — ilmeisesti poliittisten uskomuksien ja katsomus­ten,
perusteella. Tarkoitus on kaiketi siten vaikeuttaa poliittisesti
eräitä työväenlehtiä, kuten Vapauttakin — mutta todellisuudessa, pit-.
kän tähtäimen perusteella, kaivetaan kuitenkin maaperää niiden leh^
tien alta, jpille annetaan POLIITTISENA PALKKIONA VALTIO­VALLAN
ILMOITUSTULOJA! Sillä perusteella ilmoitustuloja ja eh­kä
muutakin avustusta saavat lehdet eivät totisesti voi lukijakuntiensa
kunnioituksen jatkumista odottaa.
• Mitä me tarkoitamme sanoa on tämä: Veljeysviikon
vieton yhteydessä olisi huolehdittava ennenkaikkea siitä, että
valtiovallan toimesta pyrittäisiin "veljeysviikon kauniiden
tavoitteiden TOTEUTTAMISEEN MYÖS KÄYTÄNNÖSSÄ.
Kauniit puheet ovat hyviä ja miellyttäviä — mutta "vanuk­kaan
maku todetaan vasta syötäessä", kuten sanotaan.
Robartsin jarrutus torjuttava
Ontarion työväenliitto oli mielestämme tuhannesti oikeas.sa ju­listaessaan,
että Ontarion pääministeri John Robartsin esittämä ar­vostelu
Canadan eläkesuunnitelmasta edustaa läpinäkyvää sabotaashia.
jonka tavoitteena on mainitun eläkevakuutuksen edelleen
vesittäminen tai ainakin sen täytäntöönpanon viivästyttäminen:
Oikeassa ovat sekä Uuden demokraattisen puolueen että Canadan
kommunistisen puolueen puhemiehet ja kaikki muut hyvää tarkoit­tavat
kansalaiset, jotka ovat sanoneet ja esittäneet vaatimuksia, että
liittohallituksen ehdottama eläkesuunnitelmaa ei saa viivästyttää eikä
liioin entisestään huonontaa! Mikäli siihen ehdotukseen muutoksia
halutaan, sitä olisi parannettava. •
Toisaalta on toivottavaa, että liittohallitus ei enää perääntyisi
vaalilupaustensa tältä kohdalta, sillä kokemus on osoittanut', että
antaessaan periksi amerikkalaispääoman kontrolloimille suurille va­kuutusyhtiöille,
pääministeri Pearson ei saanut näitä taantumusvoi-mia
puolelleen, vaan päinvastoin, vakuutusyhtiöiden ruokahalua kas­voi
syödessä: Saatuaan liittohallituksen suostumaan eläkesuunnitel-mansa
vesittämiseen, esimerkiksi siihen, että korkein eläkevakuutus
lasHettiin 175 dollarista 150:een dollariin kuukaudessa, vakQutus-yhfiötja
niiden poliittiset puhemiehet vaativat nyt eläkesuunnitelman
edelleen huonontamista.
VAKUUTUSYHTIÖIDEN ASIALLA
• Vähänkin lähempi tutustuminen asiaan osoittaa, että arvostelles-saa
»i liittohallituksen eläkesuunnitelmaa ja vaatiessaan sitä edelleen
huononnettavaksi. Ontarion pääministeri Robartä toimii upportkkait-fenlvakuutusyhtiöiden
äänitorvena.
J V a i k k a tässä yhteydessä on puhuttu vähän muistakin asioista,
niiii pääministeri Robartsin arvostelun sydämenä on kuitenkin se, että
Gartaöan"eläkesuunnitelma "aiheuttaisi suurempia häiriöitä nyt voi­massaoleviin
eläkevakuutuksiin", ja että liittohallitus "ei ole esit­tänyt
mitään ehdotuksia, miten voitaisiin integroida eli yhteenliittää"
suurten yhtiöiden puitteissa riyt voimassaolevat eläkkeet ja liitto­hallituksen
mittakaavassa muodostettavaksi ehdotettu Canadan eiä-kesuunnitelma.
Toisin sanoen pääministeri Robarts tunnustaa alakäden kautta,
että yhdysvaltalaisen pääoman rikastuttamiseksi eläkesuunnitelmia
jär:jestäneet suuret vakuutusyhtiöt eivät pysty kilpailemaan sen —
mop.e8sa_suhteessa puutteellisen eläkesuunnitelman kanssa, jota
liittohallitus nyt ehdottaa. Ja tunnustettuaan joko tietäen tai tietä­mättään,
sillä ci ole väliä sekä vakuutusyhtiöiden eläkkeiden huo­nommuuden
että niiden rajattomat riistohalut, pääministeri Robarts
vaatii/liittohallitusta huonontamaan eläkesuunnitelmaansa edelleen
siinä määrin, että vakuutusyhtiöt tulisivat kalliine eläkevakuutuksi-ncQn
"kilpailukykyisiksi"!
, Näissä pääministeri Robartsin väitteissä on tietenkin perää sikäli,
että monet canadalaiset kieltäytyvät ottamasta vakuutusyhtiöiden kal­liita
eläkevakuutuksia silloin, jos he saavat liittohallituk.sen välityk­sellä
halvemman ja" paremman eläkesuunnlt<jlman. Tässä juuri onkin
I SYNTYMÄ-^
I PÄIViÄ
Elina Sinisalo, Nairn Centre,
Ont„ täyttää sunnuntaina helmi­kuun
23 pnä -6Q vuotta,
Hilja Väyrynen; Foit William,
Ont., täyttää maanantaina, helmir
kuun 24 pnä 78 vuotta.
Yhdymme^ sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Ministeri ennustaa
eritasoisia
niinimipalkkoja
Toronto.'—- Ontarion työministe­ri
Leslie Rownti'ee on ennustanut
että vähemmän teollistuneilla alu^
ailla, Ontariosta määrätään pienem
mät minimipalkat kuin Toronto-
Hamilton —Oshawa: alueella.
viime kesäkuun 30 päivänä hy­väksyttiin
Toronton, Oshavvan ja
Hamiltonin alueen työläisten mini
mipalkaksi $1 tunnilta miehille j::
35 Senttij tunnilta naisille sekä
$1.25 tunnilta rakennustyöläisille.
Esittäessään ministeriön toimin-tasunnitelmat
tulevalle vuodelle
hän sanoi, että ministeriön suoritta­missa
tutkimuksissa oli paljastunut
tekijöitä, jotka tekevät farpeelli.sek-si
sen. että "eri alueilla asetetaan
minimipalkat erisuuruisiksi.' '
. Työministeri sanoi, että nykyi­sellä
lainlaatijakunnan istuntokau
della tehdään näitä asioita koskevia
säädöksiä; Samalla hän sanoi, että
työministeriön tutkimus 4,-300 suu­remman
liikelaitoksen ja 6,800 alle:
15 työläistä paikkaavan liikelaitok­sen
toiminnasta antaa ensimmäisen
täydellisen kuvan ontariolai-sten
yö^ ja palkkasuhteista.,
Säkkipillinsoltön tahdissa. Britannian päämlnl steri sir Alec Douglas-Home nähdään tässä pois­tumassa
pääministeri Lester B. Pearsonin vir astosta vancouverllajsen "optimistien poikain säk-kipillisoittokunnan
tahdissa. Ottawa88a vieraillessaan sir Alec sanoi toivovansa, että Canada
lähettäisi NATO-lipun alla tuhat sotUasta Kyprokseen. — TNSkuva.
Kyproksen pohjapiirros
IF
OIKEA AJATUS
Ameiikan vierailun.sa aikana
Englannin pääministeri Sir Alec
Douglas-Home oli sanonut, että eng­lanti
käy kauppaa kaikkien maiden
.kanssa, ja perustellut tätä kantaa-sa
selittämällä: " . . . M e emme
.harjoita; syrjintää mitään maata
kohtaan : poliittisten, seikkojen pe­rusteella."
. •
Eikö Canada ja Yhdysvallat voisi
tehdä samoin? — Lukija,^Sudbury.
Kyproksessa tihentynyt jännitys
purkautui jälleen äskettäin verisik
si yhteenotoiksi saaren kreikkalai­sen
ja turkkilaisen asujamiston vä­lillä.
Samaan aikaan kansainvälisel­lä
ta.soUa etsitty ratkaisu roikkuu
yhä ilmassa, sillä Kyproksen kreik­kalainen
presidentti, arkkipiispa
Makarios, on jyrkästi torjunut Iän
slvaltojen esityksen lähettää NATO-joukkoja
— joista jo on tehty tie­dusteluja
mm. Skandinavian maihin
—- saarelle "rauhoitustehläviin".
Makarios on puolestaan esittänyt,
että kansainväliset joukot asetettai­siin
YK:n alaisuuteen, mutta sen
j länsivallat ovat torjuneet.
Lehdessämme on jo aikaisemmin
viitattu siihen, että vaikka seka
Turkki että Kreikka ovat NATOm
jäseniä, niin Kyproksen kiistan
edessä ne ovat joutuneet tiukasti
vastakkain, ja tällöin lähinnä Turk­ki
— ja sitä kautta Kyproksen turk­kilainen
vähemmistö — on saanut
taakseen länsivaltojen tuen. Ja että
perussyy, miksi sekä vakuutusyh­tiöiden
että pääministeri Robarts­in
jarrutus, olisi kaikin mokomin
torjuttava ja murrettava.
Canadalaiset eivät halua kansal­lista
eläkesuunnitelmaa "olosuhteit:
tensa huonontamiseksi, vaan van­hempien
kansalaistemme elinmah-:
dollisuuksien parantamiseksi. Siksi
ei liittohallituksen eläkesuunnitelt
ma-ehdotukse.ssa ole mitään huov
nontamisen varaa. Päinvastoin olisi
vaadittava ainakin sitä; että palat­taisiin
alkuperäiseen .SITS.OO kuu­kausieläkkeeseen,
huolimatta lain­kaan
siitä mitä vakuutusyhtiöt ja
niiden poliittiset puhemiehet siitä
sanovat.
KURJAA RISTIVETOA
Ontarion maakuntahallitusta hy­vin
lähellä oleva Toronto Globe
and Mail-lehti puolusteli maanan­taina
pääministeri Robartsin jarru-tustaktiikkaa
mm. sillä, että liitto­hallituksen
ehdotuksen mukaan
pääsisivät liian nopeasti naullimaan
täydestä eläkkeestä ne, jotka 10
vuoden kuluttua tulevat eläkeikään
(ja ovat silloin maksaneet eläke­vakuutuksensa).
Toisaalta Globe and Mail vaikeroi
sitä, että nyt jo eläkkeellä olevat:
jäisivät Canadan eläkesuunnitelman
puitteissa lapsipuolen asemaan, .sil­lä
he eivät saisi lisäeläkettä liitto­hallituksen
eläkesuunnitelman pe­rusteella
lainkaan.
Siis yhtäällä liittohallituksen elä^
Kesuunnitelma antaa muka "liian
pian ja liian paljon', multa toi-
.saalta se "ei anna riittävän paljoa
riittävän nopeasti"! Tähän kun vie
lä lisätään, että Ontarion maakun­tahallituksen
eläkevakuutussuunni-telma
lupaa joitakin muruja vasta
.50 vuoden kuluttua eli piirakan
taivaassa — niin sillonr nähdään
.<uinka hatarilla perusteilla Globe
and Mail-lehtikin joutuu pääminis­teri
Robartsin kurjaa asemaan puo­lustamaan.
VIIVVTY.STAKTIIKKA LYÖTÄVÄ
On sanottu, että pääministeri Ro
jarts voi jarrutustaktiikalla aiheut­taa
sen, että ,nyt luvattu Canadan
2läkesuunnitelma siirtyy ainakin
Kahdella vuodella eteenpäin. Tämä
sellaisenaan olisi äärettömän suuri
vahinko ja ennenkaikkea vääryys
vanhempia kansalaisiamme koh­taan.
. Me siis liitymme niihin hyvää
tarkoittaviin canadalaisiin, jotka
vaativat, että liittohallituksen elä-kclakichdotus
olisi käsiteltävä ja
hyväksyttävä nyt alkaneen parla­mentti-
istunnon aikana huolimatta'
lainkaan siitä, mitä murinaa siitä
pitävät yhdysvaltalaiset vakuutus­yhtiöt
ja pääministeri Ilobart.s,
ja muiden 1,3%.
Vuosisatoja Kyproksen kreikkalai­nen
ja turkkilainen väestönosa on
asunut rauhassa rinnakkain ja yh­dessä
se myös kävi sitkeätä kamp­pailua
siirtomaaisäntänä ollutta
Englantia vastaan. Ja kun Englan­ti
irroitti otteensa saaresta — tu­kikohtia
lukuunottamatta— ja esit­ti
pohjaksi nykyistä perustuslakia,
niin pres. Makarios varoitti jo täl­löin
ratkaisun kestämättömyydestä.
Hän oli oikeassa. Kuka siis kantaa
vastuun? Ilmeisesti he, jotka tällai­seen
ratkaisuun määrätietoisesti
pyrkivät. Ja miksi he siihen pyrki­vät?
Ilmeisesti siksi, että he yhä
voisivat pitää Kyproksen ohjaksis­saan.
— OL
Polaris nostaa
puolustusmenoja
Lontoo. — Englannin puolustus­budjetin
loppusumma varainhoitor
vuonna 1964-r^5 tulee olemaan 1,-
998,500,000 puntaa verrattuna kulu­van
vuoden 1,837 700,000 puntaan,
todetaan to:staina Lontoossa jul
kaistussa Englannin puolustusminis­teriön
ilmoituksessa.
Suurimman osuuden kokonais-
.summasta vie laivasto, jonka käy­tettäväksi
on arvioitu tarvittavan
540,577,000 puntaa. Tämä merkitsee
.56,003,000 punnan lisäystä edelli­seen
vuoteen verrattuna. Lisäys ai­heutuu
etupäässä Polaris-ohjelman
kustannuksista.
Brandf uude1(si
McNAMARA PAUKUTTI
JÄLLEEN YDINRUMPUA
Moskova. USA:n puolusius-ministeri
R. McNamärä meni il­meisesti
pideminälle kuin : yksi-.
kään toinen "vapaan maailman"
johtajista vaatiessaan USA:ta
muodosUraaan strategiset ydin­voimat,
jotka hänen sanojensa
mukaan olisivat' kykeneviä ''tu­hoamaan
yksitellen tai yhdessä
Neuvostoliiton* kommuhlstisen
Kiinan ja kommunistiset satellii­tti
itsenäisinä kahsaliisina yhtei­söinä",
huomauttaa' neuvostoliit­tolainen
armeijankenraall A.
Zhadov kommentoidessaan julki­suuteen
vuotanutta USAin puo­lustusministerin
salaista -selonte­koa
USA:n edustajainhuoneen so-tllasvaliokunhalle.
Armeijanken-raali
Zhadov sanoo, että vain lllt-leriltä
saattoi löytää vastaavanlai­sen
julistuk.scn. —;
Neuvostoliiton puolustusministe­riön
pää-äänenkannattaja Krasnaja
Zvezda (Punainen Tähti) omistaa
McNamaran puheen kommentoinnil­le
koko etusivunsa alaosan. Zhadov
kehottaa McNamaraa muistamaan
Hitlerin kohtalon, kun hän ryhtyi
toteuttamaan suunnitelmiaan, jotka
ovat verrattavissa McNamaran nyt
esittämään. Hän . kehottaa USAn
puolustusministeriä muistamaan
amerikkalaiskenraalien sanat lyö­dyn
Saksan raunioilla, sanaat, jois­sa
tunnustettiin mahdottomuus lyö-tämä
ilmeisesti liittyy länsivaltojen
laskelmiin vakiinnuttaa Turkin
kautta jalansijansa Kyproksessa,
jonka strateginen ^sema Välimeren
pohjukassa on erittäin tärkeä.
..Tämä
myös Kyproksen (kreikkalaisena
hallituksen tiedotuslehtisistä, joissa
esitetään painavia tietoja maan. ny-_
kyisestä tilanteesta ja todistetaan se'
kestämättömäksi. Tilastojen mu
kaan Kyproksessa on nykyisin asuk­kaita
seuraavasti: 448,857 kreikka­laista.
104,350 turkkilaista ja mui­ta
(brittejä, armenialaisia maro-niitleja
jne.) 24.408; Kuitenkin
maan nykyisen perustuslain mu­kaan
Varapresidentin on aina oltava
turkkilainen ja hänellä on veto-oi­keus
ulkomaan asioita, puolustusta
ja turvallisuutta koskeviin kysymyk­siin;-
Vaikka turkkilaisia on 18% väes
töstä, niin heidän tulee saada 30%
virkapaikoista ja 40% paikoista po­liisin
ja armeijan piirissä;
Kahdeksan 15 turkkilai-sesta jäse­nestä
,50 jäsentä käsittävä.ssä edus
tajahuoneessa voi estää kaikki ra­hataloudelliset
päätökset, jota voi­daan
käyttää — kuten hallitus huo­mauttaa
-— kiristyskeinoina;
Viiteen suurimpaan kaupunkiin
joissa on asukkaita 10,000- 50,000.
perustuslaki edellyttää aseteltavak­si
erityisen kunnalli.sen haninj?/>n
turkkilaisia varten:
Oikeudessa kreikkalainen tuomari
ei voi syyttää turkkilaista ja päin­vastoin,
vaikka ky,see.ssä olisi pie­nikin
rike. " " - - •(
Kiistatta: turkkilaisten ratkaisu­valta
saaren asioissa on kohtuuton.
Kun perustuslain muutosta koskeva
erimielisyys ei ole selvinnyt, turk­kilaiset
ovat vaatineet .saaren jaka­mista
kahteen valtioon. Kreikkalai­sella
taholla on tällöin huomautet­tu,
että tällainen jako on jo-^talou
delliselta pohjalta luonnoton. ' Li­säksi
on tähdennetty, että se johtai­si
väestöpoliittiseen Kaaokseen, sil­lä
saaren turkkilainen väestö —
vaikka nimenomaan Turkissa täl­laista
on väitetty -— ei asu erillisis­sä
saarekkei.s.sa. Kyprok.sen hallituk­sen
mukaan väestöllinen jakaantu­minen
on .seuraava: - '
Kuudessa suu: imniassa kaupun­gissa
asukkaita on yhteensä 15Q,401
ja heistä 103,022 on kreikkalaisia,
34,.526 turkkilaisia ja 1.5,586 muita;
Puhtaasti kreikkalaisia kyliä on
389 ja niissä a.SMkkaita 239,272;
Puhtaasti turkkilaisia kyliä on
120 ja niisiä asukkaita 3.5,840;
Sekakyliä on 106, asukkaita niis­sä
on yhteensä 88 925, heistä kreik­kalaisia
60,878 ja turkkilaisia 25,-
713;
Puhtaasti maroniittisia kyliä on
neljä, nii.ssä asukkaita 2,240, jotka
ovat asettuneet kreikkalaisten kan­nalle:
Viljelysmaista on kreikkalaisten
käsi.-^sä 78,3%, toi-kkilaislcn 20,4%
dä Neuvostoliittoa. Kirjoittaja muis­tuttaa,
että amerikkalaiset strategit
havittelivat Neuvostoliiton tuhoa­mista
jo silloin, kun heillä oli ato-mipommimonopoli
ja jolloin he Jas
kivat, ettei Neuvostoliitto pysty saa­maan
atomipommia ainakaan 10—
15 vuoteen. Hän muistuttaa, että
vastoin kaikkia amerikkalaisten las­kelmia,
Neuvostoliitto kykeni val­mistamaan
vetypommin ennen kuin
USA ja että niin ikään ensimmäise-än
se pystyi esittämään mannerten-väliset
ohjukset.
Sen jälkeen ei Neuvostoliiton oh-
,iusydinvoima ole koskaan jäänyt
jälkeen amerikkalaisesta ja se on
ollut Pentagonin "raivopäitä hillit-
.sevä välineistö", muistuttaa armei­jankenraall
Zhadov. Hän lisää, että
imperialistit ovat useita kertoja mi­telleet
voimiaan Neuvostoliiton
Kanssa ja aina hävinneet. Jos Mc-
Namara ja kumppanit rohkenevat
ryhtyä .sotaan Neuvostoliittoa vas­taan,
niin. Neuvostoliitto heittää
hyökkääjän päälle tulivöFman, joka
hävittää aggression ja .sodan voimat
ikiajoiksi, vakuuttaa kirjoittaja.
— Otetaan putki jossa on reikä
— Opettaja, eikö kaiki.ssa pulkis­sa
ole reikä?
— Kyllä, mutta eihän teille voi
koskaan selittää tarpeeksi perus­teellisesti
. . .
Boj^n. ~ L^|asl|:l§i^|l^ sosiali:.
demol^^ttf^ .puipjiu^eei» ;ylini^^-
räinen puoluekokous valitsi vii­me
sunnuntaina yIivoimaisell9
ääntenenemjnistöllä Länsi-Berlii­nin
pormestarin Willy Brandtin
puolueen uudeksi puheenjohta­jaksi.
Hän sai 334 valitsijoilta 321.0
ääntä.
Samassa Bad Godesbergin ko­kouksessa
puoluekokous valitsi
Brandtin myös p^olueeQ, lij^tto-kansIeriehdoldi^
aaksV vupjDQa, 19$5t
tapahtuvaan vaaliin. Tässä äänes-tyksesrsä
hän sai 3 2 3 ääntä.
Brandt, 50,: valittiin edesmenneen
Erich : Ollenhauerin seuraajaksi
puolueen johtqon täysin yksimieli­sesti,
eikä hänellä ollut edes vasta-ehdokkaita.^
• -
Varapuheenjohtajiksi valittiin sa'
moin yksimielisesti Herbert Weh
ner ja Fritz Erler, jotka molemmat
saivat samoin yli kolmesataa ääntä.
Kun vaalin tulos oli ilmoitettu
sanoi Brandt: "Maan seuraavaa liit­tohallitusta
ei muodosteta vastoin
sosialidemokraattien tahtoa eikä
myöskään ilman heidän myötävai­kutustaan."
Hän nimitti Bad Godesbergin ko­kousta
"uuden poliittisen offensii-vin
lähtölaukaukseksi".
Brandt ilmoitti samalla, että so­sialidemokraattisen
puolueen on
kuluvana vuonna uudelleen määri­teltävä
kantansa Euroopan ja At­lantin
liittoutumiin sekä maailman­rauhan
turvaamiseen.
USAn ydliiaseiden
Ont. maakunnan
vetka kohosi $13
asukasta koliden
Toronto. — Jokainen Ontarion
asukas — mies, nainen ja lapsi —
on joutunut edelleen $13 velkaan
viime vuoden kuluessa; - - •
Tällä velalla ei ole mitään yhteyt­tä
kiinnityslainojen tai autojen ja
televisioiden ostamisista johtunei­den
velkojen lyhentämisien kanssa.
Kysymys on siitä summasta, millä
Ontarion maakunnan nettovelka on
lisääntynyt vuoden kuluessa jokais­ta
asukasta kohden, kuten sitä se­lostettiin
maakunnan rahastonhoi­taja
James Allanin toimesta viime
viikolla~Budjetin esittämisen yhtey­dessä.".
Maakunnan nettovelaksi ensi maa­liskuun
31 päivänä arvioidaan jää­vän
$1,397,000,000 eli noin $211.70
Jokaista maakunnan asukasta - koh­den,
joita arvioidaan olevan 6,500,-
000.
Vastaavana aikana viime vuonna
maakunnan nettovelka oli $1.284,-
000,000 eli noin $198.75 asukasta
kohden.
Summa on huomattava kun huo­mioidaan
samalla, että maakunta­hallituksen
kaikki tulot noin 16 kuu­kauden
ajalta, niiden ollessa sillä
tasolla kuin budjetissa nyt ilmoitet­tiin,
tarvittaisiin velan maksami­seksi.'"
Maakunnan velka asukasta koh­den
on kohonnut lähes $50:lla
S163.47:stä v. 1960 — neljän - vuo­den
kuluessa. V. 1950 maakunnan
velka oli vain $116.22 jokaista maa­kunnan
4,500,000 asukasta kohden:
Ja V. 1914 ennen ensimmäistä maa­ilmansotaa
Ontarion velka oli tuskin
mainitsemisen arvoinen, $6,300,000
eli $2.32 jokaista maakunnan 2,173,-
000 asukasta kohden.
Maakunnan nykyinen velka -vas­taa
noin 7.4 prosenttia maakunnan
kansantulosta.
hontinai^dadaile •«»:
V Ottawa/-r-TäI!J^ saatujen tiejo-
3^ mu^gjM Cjanaj^^ jgMtuu makM^^ ^
maan yli $8,000,000 vuosittain Jsen"" -
asevoimia va,rten tarkoitettujen y^- ,
dysvaltalaisteii ydinaseiden varas-' •
toimisesta. ' ' " *
Menoja laskettaessa on otettu - -,
jiuomiobn Jcoir^nruoan hinta. Its^-; n
ydinaseiden hintaa ei huomioida"' ^'"
tässä laskussa. .Yhdysvallat varus-.,
taa Canadan asevoimat niillä I3;jaic-',,
iuttomasti.
Koiranruökal^sku tulee olemaan,' .V
huomattava, silla Canadan kunin­kaalliset
ilmavoimat osti 34 saksgr./.''
laista poliisij^ojraa yartioin^in hel-^,
pottamiseksi kahdella ydinasevaras-'.'
tolia Zvveibriieckenissa Ja Baden; ^
Soellingenissa, Länsi-Saksassa.. .' ,.'
Koirien hinta on $100 kappale,",'.
Ydinasevarastoja canadalaisia var­ten
tulee o^eniaan viisi Län.si-Saic•^,
sassa ja Canadassa.
Käyttövarojen puutetta valittavan'.'
puolustusministeriön' huolena on 'lij' ^ '
saksi se, että näiden asevarastojen
vartioimistoimiin tarvittaisiin lisäk­si
yli 1,000 miestä.
.1 « r- » Somaljan ja Etiopian
rajakiisia jatkuu
Addis Ababa. — Ankaria yhteen-'
ottoja tapahtui sunnuntaina iltapäi-..
väliä somalialaisten ja etiopialais*^
teii Joukkojen välillä vain muuta'?:
mia tunteja sen jälkeen kun oli so­vittu
puolen päivän aikana tapahtu*'
vasta tulen lopettamisesta. Etiopian.-
puolustusministeriöstä ilmoitettiin, •
että vielä myöhään sunnuntai-iltana.i
käytiin taisteluja Dolossa ja Yettis-sa...
•
Pyyntö tulen lopettamisesta esi
lettiin Afrikan yhtenäisyysjärjestön
kokoukselle Dar es Salaamissa, Tan^,
ganjikassa, viime perjantaina. Etio­pian
ja Somalian väliset suhteet"
ovat olleet kireät jo pitemmän ai- ,
kaa molempien maiden väittäessä"
huomattavien kahden maan välisten ,
raja-alueiden kuuluvan niille.
Virallisissa somalialaisissa tiedo- ^
luksissa on syytetty, eitä Etiopian,
asevoimat olivat tahallisesti tehneet-,
inahdollisimman paljon vahinkök"'
ennen tulenlopettamissopimuksen -
virallista voimaanastumista.
Eräs etiopialainen puhemies il-!'
moitti aikaisemmin että Etiopia ter­vehti
Afrikan Yhtenäisyysjärjestön ''
pyyntöä tulen lopettamisesta.
Juuri ennen tulen: lopettamishet-keksi
sovittua aikaa Somalian pää-_
kaupungissa Mogadishussa pidettiin -
mielenosoitus, jonka yhteydessä
huudettiin t .yhdysvaltalaisvastaisift
tunnusl^tHseita. Länsimaisten uutl^'
toimistojen" antamien tiedotuksien
mukaan mielenosoitus oli Järjestet­ty
tarkoituksella painostaa Somalian
hallitusta antamaan maan asukkail­le
aseita Jotta nämä voisivat ryhtyä
taisteluun etiopialaisia vastaan.
Viime lauantaiksi oli järjestetä
Etiopiaan samanlaisia mielenosoi^
tuksia, joissa vaadittiin'niinikään SO-;
tilastoimenplteltä Somaliaa vastaai):
' w r.
r t,i:
.-.f l i i
SUURET PIENENEVÄT
Sir Winston Churchill valittaa-sitä,
että suurten poliitikkojen,
määrä on nykyisin vähenemistä^^;,
vähenemässä. Kun häneltä kysyjka
tiin, mitä hän vaati mieheltä j o ^
tätä voitaisiin pitää suurena polii­tikkona,
hän. sanoi:
— Suuren poliitikon on pystyttä­vä
ennustamaan, mitä huomenna ta­pahtuu.
Ja pystyttävä sitä seuraa­vana
päivänä selittämään, miksi ^ei
tapahtunut niin kuin hän oli en­nustanut.
PÄIVÄN PAKINA
Paraneekohan siitä kaljan maku?
"Mikä ihme tuo on. sillä olenhan
juonut äkeenkin, vaikka siinä oli
9 luumaiset piikit" kerrotaan enti­sen
ukon selittäneen, kun eukko ko­tona
ihmetteli, miten mies oli voi­nut
juoda kaupungissa käydessään
kaikki ne rahat,_mitä oli myytäväkö
si viemistään voi- ja munalähetyk­sistä
saanirtT ,
Me emme tiedä minkälaisen vai^
kutuksen tekee canadalaiseen olu­een
se, kun rajan eteläpuolelta tu­lee
joku suuryhtiö, ostaa kolman­neksi
suurimman olutyhtiön täältä
ja ryhtyy lypsämään voittoja meil­lä
canadalaisilta oluenkin voimalla.
Luultavasti meille sanotaan kova-paineisten
mainostulvan avulla, että
yksikään canadalainen ei ole .saa­nut
kunnon hutikkaa oluesta ennen
kuin on kiskonut yhdysvaltalaisten
omistaman olutpanimon vaahtoavaa
juomaa ainakin sen verran, että
napa kiiltää.
Mahdollisesti pi sanota niin, mut-t^
tähän, mennessä on rajan takaa
selitetty, että kunnollista eli väären­tämätöntä
whiskya valmistetaan iiir
noastaan 'valloissa', että se kuralie-mi,
mitä täällä Canadassa aiheet­tomasti
why.skyksi sanotaan, on oi­keastaan
jonkinlaista kotitekoista
korpirojun sakkaa. Josta ei voi pu­huakaan
samalla kertaa kun on
puhe siitäVoikeasta".
Kuten on uutistiedoissa kerrottu
yhdysvaltalainen Schlitz Brewing
yhtiö, Milwaukeesta osti äskettäin
siksi suuren määrän John Labbafs
of London Ont., osakkeita, että tä­män
kolmanneksi suurimman ca-nadalaisen
kaljayhtiön kontrolli
meni asiallisesti puhuon rajan ete­läpuolelle.
Tässä ei mitään. erikoista olisi
sellaisenaan, sillä amerikkalaiset fi-nans.
sipiirit ovat ostaneet canadalai­sia
tuotantolaitoksia mennen Ja tul­len.
Esimerkiksi The Financial Post
lehti kertoi viime viikolla,. että ul­komaalaiset
rahamiespiirit (95 pro-
.senttisesti amerikkalaiset sellaiset),
ovat viimeksikuluneen 5 vuoden ai­kana
kaapanneet kontrolliinsa kaik­kiaan
143 canadalaista laitosta ja
liikettä..
Olutpanimot ovat kuitenkin olleet
maassamme tähän mennessä cana­dalaisten
kontrollissa. Mutta nyt
meni kertalyönnillä maan kolman­nen
suurimman kaljayhtiön kontrol­li
sinne, minne näkyy menevän vä­hitellen
yhä suurempi ja suurempi
sananvalta maastamme.
Kaikkea tätä ajatellessa tuntuu
siltä, että canadalaisten voi olla vai­keampaa
niellä kurkustaan alas
kaljansakin, vaikka sen makua ja
laatua "parannettaisiin" kuinka
paljon tahansa jenkkien mainoskik­kojen
avulla.
Eipä silti, meillä kaikilla on omat
vaivanime ja vaikeutemme.
Kun eräs.porilaispappi näki seu­rakuntansa
yhden "mustan lam­paan"
kantavansa olutkoria kotiinsa
päin,_niin hän kysyi: "Mitäs se Mat­tila
nyt kantaa?" »j
"Ristiäni ^kannan, herra pastori,
ristiäni", valitteli puolestaan Mat­tila.
Ja kun Ontarion hotellienomista-jat
kokoontuivat muutama viikko
sitten Quinte Hotellissa, Bellevilles-sa
pidettyyn konferenssiin, niin siel­lä
valitettiin, että ontariolaisct ei­vät
latki lähestulkoon riittävästi
olutta.
Tämä — juomattomuus tai pa­remminkin
kaljan latkiminen liian
pienissä erissä — oli ja on ''heidän
ristinään". .
Yhtenä parannuskeinona mainit­tiin
hotellien olutpaikkain nykyai­kaistaminen
ja se, että tarjoilijoille
annetaan marakattimaiset, anteeksi,
väririkkaat "virkapuvut", ja että
asiakkaille varataan ylimääräisiä
palveluja sekä mahdollisuus ostaa
välipalaksi "pizza-" piirakoita jne,
Mamitulle hotellienomistajain ko­koukselle
esitettiin oikein tilastotie­toja,
joiden perusteella oluen kulu­tus
hotelleissa on viimeksikuluneen
kymmenen vuoden aikana laskenut,
vaikka ihmisten palkkatulot ovat li­sääntyneet.
Sellainen laahustaminen
ei totisesti käy laatuun.
Likaiset tarjoiluhuoneet ja tarjoi­lijat,
Joilla ei ole sen paremmin
solmiota kuin puhtaita housujakaan,
ei vedä enää puoleenia asiakkaita,
sanottiin kokouksessa Ja selitettiin
että oluttupien kanta-asukas, työr
mies, on häipymässä pois (Joutu­massa
kaiketi työttömien armeijaan,
osa-aikatyönhön Jne.) ja tilalle on
tulossa valkokaulusasiakkaita, Joi­den
"maku^ on kuulema kohonnut
työpaikkansa mukaisesti.
Kaiken lisäksi-sanottiin, että "he
eivät kerta kaikkiaan Juo paljasta
olutta". Janon kiihoittamiseksi tar­vitaan
siis . mukavaa ympäristöä,,
hienoa palveluskuntaa ja pizza- pii­rakoita.
V
Näin pohtivat hotellien omistajat,
vakavia pulmiaan. .
Mutta Labbafsin omistajat teki­vät
kertalyönnillä tinaa; myivät ko­ko
höskän kontrollin amerikkalai­sille
rahamiehille. Niin saadaan hel­polla
sitä, "mitä koi syö ja ruoste,
raiskaa", mutta saa sitten nähdS
parantaako se yhtään kaljan makua.
( — Känsäkoura.
i i i i i i
n i i i i
:i:»>
i . « t i
itilrl
'•''">
• . f : i r
i ;m
.
..1-11
i . . . f l '
•, : li
••!'(;
' •m
"IIII
••.v,n
l i i i i
; ' i -
. h l - .!
..'II'
•'•.I;.;':-
i l i l . i
' . . i l
. . . . . .
U i l i l
.-tilli
. ir.
i
. ,.|:.
. I I ; ! - .
1(1.1
. i . i r
- ; . i l
i i i i ; .
1. '.•[
• tn:i
.M>;:
- H i l l '
, '.II.Il
• i l l : i
• . i n ; -"
i i i i ' . .
•;'!l>!
' i i i ' '
(ii'l
•m
i . M l i .
. • . ; i i i
- i m i
•••.-il'
.(.11-
. . 1 1 . .
. ,:l|t,
. K l l !