Vapaus, March 8, 1966

              Sivu 2 Tiistai, inaslisk. 8 p. — Tuesday, M.?rch 8, 1966
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
l L I B E R T Y ) . Esiablished Nov. 6. 1917 ,
EDiTOR: W. E K L U N D MANAGER: E. S U K SI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrlce weekly: Tuesdsiys, Thursdays and Saturdays by Vapaiis
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertlsing rates vpon application, translation free oi charge. .
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash. ^^^^^^j^^^
Member of t H^GANADIANUNGUAGE^PRESSi
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA:.s.sa 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50. 6 kk. 5.75
Dmitri Gudl(0v:
Djakjiftnn sotaluomiol.stuin Jan- ti Unliinjjin epäonnLsfiinceii valhin-getti
helmikuun 21 pnä kuoleman- kauppauksen jälkeen."
tuomion Iridonesian kommunistisen Siksi Nvcnon oikeudenkäyntiä ci
puolueen johtajiin kuuluneelle Nyo- voida^ pitää minään muuna kuin yri-n
o l l e . T ä m ä epäoikeudenmukainen lyksonä lakakäteen puolu.stella taan
Leipävarras kohoaa
•Uutistiedoissa^k sitten että-olin-kustannukset
kohosiv&t Canadassa viime vuonna yli .3-pro-senttisesti.
Käytännöllisesti -katsoen se t.irkoittaa vastaavan-,
laista palkanalennusta; oi vain palkkatyöläisille, farmar-eille
jä toimenhaltijoille^ vaan myös eläkeläisille,; joiden varoilla
voi ostaa sitä vähemmän, mitä korkeammalle kohoavat hin-
•nat.. ,••
Ja ikäänkuin varmistuakseen siitä.,että elinkustannukset
tulevat edelleen kohoamaan, Ontarion toryhallitus tiedoitti
joku aika .sitten,.että huhtikuun- ensimmäisestä päivästä lu­kien
•korotetaan: myyntivero 2 prosentilla eli. kolmesta vii­teen
prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että esim. tähän asti dol­larin
maksanut esine tai laite mak-saa aprillipäivästä alkaen
$1.02 ine. kauita linjan, lasten vaatteita ja ruokatarpeita lu-kuuhouamaita,
vaikka yli- S1.50 maksavista ravintola-ateri­oistakin
peritään myyntivero. kuten muistakin tavaroista,
ollen myyntivero 8 senttiä puolentoista dollarin ateriasta.
Farmarit: valittavat aivan oikeutetusti, että he saavat
tuotteistaan yhtä kehnoja hintoja kuin ennenkin, mutta kun
heidän vaimonsa ja kaupunkilaiset perhcenemännät menevät
ruokatavaraostoksille. niinsilloin he saavat havaita, että hin- :
tataso on kohonnut laajalla rintamalla. Seuraavassa on,joi­takin
torontolaishintoja viime viikolta:
Isot A-luokan kananmunat .maksavat siellä nyt 57—.59
senttiä tusina-eli Tl—13 .icntlia : enemmän- kuin: A-astaavana .
aikana viime vuonna: voi inaksaa-GT senttiä pauna eli 6 sent­tiä
.eiiemmiln,kuin •vastaavin-ta':aikana\;iin"ie vuonna, sianlihali
hinta on kohonnut 20-^25 sentillä paunaa kohti ja.ulkomailtn.
tuotettu lampaanreisi Hi—20 senttiä enemmän paunalta kuin
' viime vuonna.'. Paistinkanajen-'hinta on kohonnut 5 sentillä'
pauna. Maidon, leivän ja erinäisten pakcttiruokien hinnat
ovat kohonneet kahdesta viiteen senttiin jne., .
Näin nousee leipävarras jatkuva;sti. ruokatavaroita vä­littävien
suurten monoponyhiiöiden ••lypsäessä" niin kau--,
•punkien kummaaseudunki.-vasukkaita;:,
: -Kaikkein suurin hinnankorotusten vaara uhkaa nyt kui-,
tenkin siitä myyntivcr^jn koi-otuksosia, ininka,Ontarion hal­litus
aikoo toteuttaa aprillipäiviistä lukien. Nyi on aika esit­tää,
siitä protesteja — ja jos yleinen mielipide nousee riit­tävän
voimakkaasti tätä myyntiverokorotusia vastaan, se on^
nettomuus on vielä väitettävi;->sä.
Vaarallisia lentoja Canadan yllä
Alahuoneen istunnolle ilmoitettiin torstaina, että Yhdys­valtain
strategisten ilmavoimien ydinaselastissa olevat pom-mittajakoneet
lentävät jatkuvasti Canadan ilmatilassa.
Ilmeistä on, että näiden vaarallisten lastien lennoisia
vastuussa olevat hallitusmiehemme luottavat Yhdysvaltain
.ydinaseiden '•turvallisuuteen"" paljon enemmän kuin itse jen­kit.
Puolustusministeri Paul Heilyerin tiedonannon mukaan,
näitä ydinasekuormien lentolupia annetaan Ottavvasta täy­sin
rutiinimuotoiscsti aina kuukaudeksi kerrallaan, kuten nii­tä
on annettu vuode.sta 1963 lähtien! .
: Kuinka vaarallista leikkiä tämä on rauhankin olosuh­teissa
sotatilanteesta puhumattakaan, se näkyy ehkä parhai­ten
siitä kun palautamme mieleemme erän johtavan. yhdys­valtalaisen
atomitiedemiehen äskettäisen lausunnon.- -missä
hän selitti, että ydinaseonnettoniuuksia on, tapahtunut rajan
eteläpuolella paljon, ja että pelkkä ."onni" on tähän men­nessä
pelastanut Yhdysvaltain kansan suuronnettomuudelta,
vaikka näissä ydinaseissa sanotaankin olevan mahdollisim-.
man tehokkaat varmistinlaitieet.-. . .,.
Erikoisen varoittavana esimerkkinä voidaan pitää sitä
kun Palomaresissa. E;-:panjassa putosi ydinpommilastissa ol­lut
USA:n ,B-52-pommittajakone ja myös sen pommilasti Es­panjan
alueelie. Tämän tammikuun 17 päivänä tapahtuneen
onnettomuuden sanottiin johtuneen siitä kun mainittu pom­mittaja
ajoi yhtee erään säiliölentokoneen kanssa, josta sen
piti saaman polttoainetta tankkeihinsa.
Merkillepantavaa on, että vaikka tämä onnettomuus on
ollut "julkisena" salaisuutena tapahlumispäivästä lähtien, ja
vaikka Yhdysvallat on käyttänyt miljoonia dollareita ja sa-toja-
miehiä kadonneen pommin etsintään, niin. "virallinen",
tieto eli myönnyty.s tämän onnettomuuden tapahtumisesta
saatiin vasta viime tiistaina! Selvää siis on, että jos siellä
olisi ollut joku pienempi tai vähemmän vaarallinen tapatur­ma,
niin siitä ei olisi puhuttu halaistua .sanaa kenellekään.
Kysyä siis sopii, onko Canadan alueella tapahtunut tällaisia
onnettomuuksia ja mitä valmisteluja on tehty mahdollisen
suuronnettomuudjn varalta?
Ilmeistä myös on. että Yhdysvaltain viranomaisten toi­mesta
on pyritty rauhoittamaan maailman yleistä mielipi­dettä
väheksymällä sitä vaaraa, minkä ko. pommien putoa­minen
Espanjassa aiheutti.
7 Meille, kerrottiin nyt viime tiistaina, että lentokoneesta
pudonneesta kahdesta' pr)mmista repesi sytytysmekanismin
osa niin, e t t ä " p i e n i määrä" plutoniumia ja uraania pääsi,
"vähän saastuttamaan" k.o. aluetta.
Mutta tämä "pieni" saastutus oli kuitenkin siksi suuri,
että samojen uulistietojon mukaan tältä alueelta kaivetaan
1,500 kuutiojalkaa maata lähetettävak.si Yhdysvaltoihin tut­kittavaksi
ja haudattavaksi saastutetuille aineille varattuun
paikkaan: Yhlecnla.skien tätä, plutoniumia levisi "vain" : ?,n
paunaa, mikä voi kuitenkin aiheuttaa: vakavan .sairauden
7,000,000 ihmi.sello, ja- tappaa suuren määrän heistä, kuten
Toronto Daily Starin kirjeenvaihtaja Earl Ubell selitti. Mut­ta
mitä sitten, jos olisi tapahtunut jotakin vieläkin pahe?n-paa?
Sitäpaitsi on muistettava, että E.spanjan rannikolle pu­tosi
tämän onnettomuuden johdosta -4 ydinpommia. Kolme
niisiä on löydetty, multa yksi on vielä kalei.s.sa, oletettavasti
ja julma tuomio on saanut osak­seen
suultumuksen ja vastalausei­den
aallon cdistyk.sollisten voimien
keskuudessa kaikkialla maailmassa.
Silmiinpistävää on, eitä i^Iyonoii
oikeudeiikäjiiti suoritettiin sen jäl­keen
kun Indonesian taantumuspii-l
i t . i l m a n oikeudenkäyntejä ja tut­kimuksia
ovat yseiden kuukau.-^ioii
ajan harjoittaneet verissä vainoa-kommunisteja
ja vasemniistojärje.';-
löjen oduslaiia vastaan. PrcsidentU
Sukarno, mainitsi kommunisminva!^-
Taisen, terrorin uhrien määräksi lu­vun
87.000 Lännen uulistoiiiiistol
välittävät lukuja jotka kaksin- ja
kolminkerlaisestikin ylittävät mai­nitun:
.Amerikkalainen uutistoimis­to
UI'l on m m . ilmoitlauut: '•Aina-k
i n 4.5--.50 ]!idotK'.siau kommunisti­sen
puolueen keskuskomitean jäsen-,
;ä leioite.ti'n ilman oikoudotikäyii
tiä jo ensimmäisinä-viikkoina.ever.^
Öljypal(otteet -
pelkkää farssia
tunuiksen veritöitä.ja haalia k o k o on
juridisia perusteita Indonesi.an jo
ällä hetkeliä maanalaisena, toimi- 1
van kommunistisen puolueen viral- \
li.selle kicUäniiselle. . j
.lopa ne niukat tietlot. joita vii-i
me piiivinä on saatu oikeu.ssalista.
osoilt;iv;<t, ettei Iiulonesian taantu­muksen
ol<!. onnistunut päästä la-voiUeisiins'a.
Koninuinisti Nyonu
puolusti rohkeasti puolueensa kun­n
i a a j : i torjui siilieiikoluli.stelut pe-i
uslei-ltonial hyökkäykset: Heti en-s
i i i i n u i i . ' ; e n ä oikcvidenkäyntipäivänii
. \ y o n o kielsi laiisuniiot,^ jotka' iui-nellä
oli s;ij;tiralustavissa kuuluste­luissa,
l i ä i r i l m o i l t i . etiä kuulustelut.,
M i o n t e f i i n ••anii-kommuuisti.sen vi- i
i i a n ilmapiiris.^ä ". Näissä olosuh- :
UM.s.sa kuuhis(<.'iii saattoi oll;i vain ;
vastenmielinen iar.ssi. jolla eneni-, j
kuin l u f M i i K i n iulislamisellakaaii
' . M ' o l i ' i n i t i u i i i y h l c K s I ä oikeudenkäyr i
löir, ka:i-.sa. , Djakartan oikeusfaissi i
. i u i o d o s t u i taan ii:niiksen avoimeksi i
sortotonneni; 1 t e e k s i vaseinniistolais- '
ta poliittis';, va-^t-iistajaa vast:i;ui. '
' l ' y y , ] ) i l l i s t h ()!i 'uyös- se. e t t ä oi- i
Saksan valtioiden
YK-jäsenyys
lujittaisi rauliaa
Molempien saksalaisten valti­oiden
ottaniiiicii YK:hon takaisi
osaltaa:i rauhaa Ciiroopassa, to­detaan
Saksan demokraattisen ta-saviuMan
ulkoministerin Otto VViuv
zerin lausunnossa, jossa hän kä
sittelee I)I)K:n 23,2. pääsihteeri
U Thanlille jättämässä 'VK:n jä-senanomusta.
TAPATURMIEN TORJUNTA
ON TEHOKASTA NLrSSA
IMkinninisteii \Vin7.er ilmoittaa,!
j l t ä DDR 011 valmis täyttämään, t u n.
i;olli.«e.sti velvoitukset, joita YK:n ;
|!ei uskirja edellyttää. Hän toteaa, j
-liä DDH:n jäsenanomus on tärkeä i
uiiuieiipide rauhan turvaamiseksi'
Neuvostoliiton työturvallisuus ja
tapaturmien torjunta on korkeam­malla
tasolla kuin Länsi-Euroopas-sa,
kertoi Englannin terästeollisuu.s-liiton
tapaturmaosaston johtaja Kon
l i a r ry tutustuttuaan 3-henkiseen
valtuuskunnan johtajana Neuvosto­liiton
rauta- ja terästeollisuuteen.
.\euvostoliiton teollisuudessa tapa
] turmien lukumäärä on puolet pit-
I nempi kuin Enjjlannissa, jolla on
1 taas edullisin suhdeluku Länsi-Eu-
I roopan teollisuusmaista, lausui joh­taja
H. Barry..
la j a terästehtaissa on työväensuoje-airjia-.
to,- joka käsittää K) miehen
/•.uiuin-en esikunnan ja kak^i tie­teellistä
tiitkimiislaitojia. Ammatti-
.ärjcjlön. ke?kuksei,;a on .'j:300 hen­kilöä
käsittävä tekninen tarkastaja-^
kunti' Vk-m lauLi- j:i lerä-leo!-
iiHuitta V!i-,U;n on 240 henkilöä.'
i c s t a 91'',:, on, korkean ammatti-iaidoir.
o,maavia insinöörejä^, " . •• :
Kmoopassa ja, että on epäluoTinol ^'^ Palveluksessa on 10
i i i t j pitää " Y K n uullkkooppuuoolleelnla, 16 Valtuuskunta tutki hu
\(iol,!a oJema.ssa olhitta. korkeasti
kehitiynyttä valtiota, jolla on kaik
ki suvereenin valtion .tunnusmer­kit.
Ulkoministeri Winzer tuomit
see Läii.sirSaksan hallituksen tavan
puhua koko Saksan nimi.s.sä ja vaa-liinuk.
sen vuoden :H);i7 rajojen pa
laultamisesta. :,
Ulkoministerin lausunnossa ko
lo^^tetaan. ettii jäsenanomuksen esil-tämmen
ensimmäisenä DDK:n ta
holta v;;st;ia demokraattisen Sak­ean
olemusta Ja pyrkimystä -lote'
uUaa Sak.san kansan kansainväli
iien la.sa-aivoisuus. \\'inzer Inioma-
Rustavin tehhian vieranusta ker-
:pi Barry miTii, että tapntarmator-iiuntainsinöörit
l;:;;livat i=tään- ra-
Englantilainen valtuuskunta oli'^=-'.:^ J = i^'' 1^"'^^ pääir.inöö:ille.
tutu-slunut Neuvostoliitossa Rusla- Tama puo.e-;aan laatii .\hteenvedon
rauta- ja terä.stehtaaseen, jon-, l ; ' . ^ ' - i ^ h t a j a l l e .
000 henkilöä, i ^ v : - l l i - u u , k o k o a a tehtaan ' ta­huolellisesti
täs_-i solla pidetään joka kahden v i i k o n
sa teollisuuslaitoksessa-kokolurval-' ' " ^ ' '•
j lisuus- ja työtapaturmien järjestel­män,
.lohta ja Barry kertoi, että Neu­vostoliiton
ammattijärjestön keskus-komitea.
ssa on kaksi omaa työ­väen
tapaturmasuojeluosastoa. Rau-
Kun työhön otetaan uusi työnte­kijä,
hän saa ensimmäiset ohjeet
keu.siutiin aikana syyttäjä kaikin
. i \ o in v i i l l i sa.ulra huonoon valooir ^''l-' demokra:iUinen .Saksa
Etelä-Rhodesian ciljysaariossa on i komnmnisti.^en liikkeen ifI('f'l«fii.-Hi , ' f y ' ! ^ ' " - ' ^ . ' ' ' ^ . ' ' : '"
jo pari viikkoa sitten todettu vaka-I Indonesian kansan si.imi.ssä. Multa
va vuoto. Syntipukki :on maan ete­läinen
naapuri Elelä-.Mrikan liitto­valtio,
josta Obscrvorin tietämän
mukaan tihkuu öl.iyä Etelä-Rhode­siaan
päivittäin 3.').()00 stillouxia..
mikä va-Waa kolnianncsta maan sään
nöstelyannoksis'a:.. . ;
• Enj^^lannin -Ftela-.-Nf: i.k;:.ssa oleVa
sirurliihcililäs Sir Ilu^h Stepjlen^nn
on tämän, vuok-i käynyt V(.'ruoordin
hallitiik.-^en i i l k o n u n i s U M U i II. Mul-ieriii
i)uheill:i - ia kun, l a i t a ei ole
;ui!taiuii—- (JU it.si; iiäainiiiistei-i Ha--
-j -rold \V 1 Iso n ka i ;-;u.nii t- n I koin i n i>.l,e
' 1 nv sivimt. a e n Klela^.Atnkan t.on-.
I.toon-.suurlähettiläan .(',;i:-el il-.'.' \\'('-
! tin k i o k s e u i i . Ke.^kiisleliil o;. -p.iiiien'
jnetty.
! Etelä .AIV: k - k a a 11 saapui!i?i.>sa.iiij,y-
I-lasteissa on-tai.:;;!itiMuM " f p ä ' i o r i u a a v,
'.'Ira- nousua '..toteaa (Jbserv-eriiV.kcjm-incniaattori.
(^olin t-Cijun j i j k a öiv
[.viäs.:: pariri.iininis a .l'U,ei.;i-.;\l'rikk;i:
j k y s y m y s t e n a s : . a u t i i i i ! i j i i i s t a ; Oijyii
i ' t e l e l l e e n kiiljf.tiis .iaii .Siiiilliiii rolu-j
\-alt 10011 tapahtuu iri.-ui n teit se tankki
I aut^ii^sa.• ja toiniiuta oi: lavastellii
eläaii/ikkalaisten.. 'lahjoituksiksi";
•i -'Lalvjoitu^ii.-n" .valiujijänii ' toimii-,
f 1 hodo-^ialaiiieii, (iI'.:N"r.-\-\ht!(j. lonka
I on todettu-lu!!-n:iie(-n täs-.^^iiVk.-uiDal^
;.!i>tel:;r ;K)li;;;.lia. .\ i::-\vo(:i Uin ;Ji.i.llilii'- •
^ ^ k 6 et t ; i . I: k u;; e 1; k i! 1; .o'; la I ii s t ä . I r; ^ t; i .;
•.m ä iJn. • s i l ! ' s y m; i a t i < li s t aa 11; hj i o 1 i •
i malta se. ei iia Iti a joutua ka ns;.'in vii -.
: l i s i i n v;.ikeuksiin n.-iaimnmaan- öl-j
,'• jyn takia. F . h l .-\frik;isi;i lapahluv;i i
' öljyvuotf). ei^: l i s ä k s i Jieni'; a,inoa:-|
myös i'oitima!i:i hallit.seniastn .Mo-.,
samhikista ar.vellaan o\>.y;i tihkuvan i
Kliodesuiiiii :-- l'"t''i;i :\fi-!k;in k a t i l t ; i j
Laboui--h;i!ii!us on - t;i-s:i. a'^'assa :
myös va!k('uksis~a. Unian . i H i o l u e i f U ; l
keskiuid('s.-,;ion .\'fiiinnkas"a l \ y l y - ;
mättöniyyttii pa koteloi menpitciden;
ja maan , Viftnam.politi;k;in t;ikia. i
i Kun ya,irit;,ova! .näköjiii! iss;i.-ha!u;ia
W i 1 s o 11 ;i 11 i ä.T k;) 1 k I n.m ri k o m 1 n 1111 - .i
: e n k o h u n s y n l v a . Se saatiai.si joh- |
taa iui.--iiii \ ' K - m i t l . - u - ^ i i n k;!Silt"Iyi (
hii-i.Joissa esille 'tulisi niyiis 'l'orlu- i
•;aiin ja Etelä-.Mi ikan Ijoikoioimr j
ueii eri: i s('llaiiir:ii olisi eduksi "•työ' j
väenhaliilukseile '. j o n k a kaksinaa-:
maisuus ei siedä päiv.-iiivaloa. ^ '
Elelä-Kliodesia piiolestarm on j
maksat'aiiiit saartohisku ja
I Indonesian piesideiitti hieman en- ;
i neiioik'. uduiikiiv.itiä muistutti mie- '
^ l i i i i Indonesian koinnumisti.sen puo-!
! Iiicen suinet ansiot taislelu.ssa !
I in;iaii riipiiuiiiattoniuudeii ja vapau- |
! deu jurile-sla. Tasavallan - edusta lat •
' o\a! sjsaiom usea;iii kertaan tlmoit- •
;-t.-in.cel. 'ttii komimiiiistiiien . |)iio!ue '
; .'Ui k.int(-;i osa Indonesian vallanku-:
j ni(iusriiil;iniaa. Indonesian koninui- ;
ni.sieihm kohdistetut vainot saalia--
i-val hyodyUiiii. \ai-ti niit:i, jotka ai- ;
: \-an Iiidoiu-sKiii na.ijiurissa Vietna- i
; ir.issa. |)um.iiiu:.i\-at .ja polttavat na-.
I i);;ltii:lla i n a a i ) " i - a ä . : .Xyonoii tuomio
• uiiliaasU' kaikillv niille, joille kan-s
: sallinen v;ij)aii.s ja yhteiskuiinalli- i
neii oik'.'iidrnmiikaisuus ovat kallii-
' . • • •'
„ Toistaiseksi : ci ole viela- täyllä i
•'-.eh-'.-\Ua ''--yyskuun :-!() • (j;ii'.-äii" l a -
pahtaiius,;!, Miitt;i v;iikka.syyskuun
,jri [.aivan liikkeeseen o l i s i k i n o.-.al-
Ii.^liKUi! . p R ' : i i - ryhmä kommunisteja
kuten a-meijan edustajat väittävät.
C l lanui anna. oikenil,i tällaiseen
• . i l l i i i i la veriseen - hyökk;iyk.-cen
I k u k n k.inir.iunislisla puoluetta ' v;is-taan
•iihansien- j a taa.v tuhansien
k u n i i D u . i i s t i s t a Jiiaailm;inkatsomiista
tuiini)sla\-iei; Ivcjläi.sten, t;ilonpoi-i
i j . i s.^\ I. tyiioislöti. (..'dtist;! jien tii-
•vo;iiiii'-efn.; • . - \
• • . Lu(Jii:;Killis(;^ii • kukaan ' ei'- aseta
-kyseenalaiseksi- Iiulonesian'hiilliUik-s
M i ()ik-.'UtI,.. I se ratkaista omat si­jaiset
asiansii. .Vt.'U\osloitimiset ei-viit
kuitenki.an \-oi vaieten kat.'--ella
ta;;ntu!iniks.i'n hylikkäyksiii' uiiian'
•Aase:iunisto\ojmia : vastaan: jai.sen-h;
i!-J():tt;;m;'ia\ ii-i-roria ja. laitjo-niiiu!;.
a.- . '.- :'.. ., •'- •• !
'I"ii!)(l(.'ii uilki kokii iieuvosiokan- ;
san t a h i o n . j a tu/iti;el' XOuvo-toIii- ;
ton kommiinist,ist'ii puolueen kes. '
K i i s k o m . t e ; i ilmaisi ."^h-onoa v;istaan ;
käydyn .oikeudenkäynnin jolulosta '
;;nt;iina'-sa;ii, lausunnossa vast.-daii- .
.-eensa ln(ioin'siassa liarjoitetlua an- i
tikomtr^mi-lis a t.^rroria vas'a;iii. ;
Kaikkie.i Neuvostiiliiton komnuinis
tien idniissa .\KI'n keskuskomitea
\ a a t ! : Xyphon-. peiusleettonKur 'tuo-;:
mioii kiimoainisia: . • i
K i : ole cpailyja. siitä, etta Indo- ;
liesiä n kans.Jlisi-t isänmaalliset voi- i
t(;lleiden päävaltioulen . yhteisesti
Potsdamissa hyväksymät periaat­teet.
.|i.opuksi ulkoministeri Otto
\Vinzer korostaa A'K:n merkitystä
rauhan turvaajana nykyisenä ajan­kohtana
ja p i l a a sen vuoksi l)DR:n
j as e nyy 11 ä maa i 1 m a n j ä r j es t öss ä t ä r-keänä.
Länsi-Saksassa todetaan DDR:n
aiioiniiksesla. ettei sillä ole mitään
niahdoHisiiiik>ia- läpäistä turvalliT
.-iiusiieuvostoa . eikä-; yleiskokousta.
Kuitenkin kafsota.in. etla aiionnik-seiv
esittäminen on omiaan iiosta-lya.-
in Saksan kysymyksen enemmän
i'tiialalle ja sitä i)idetäan hyvin val­misteluina
oijeraattiona: jolla 1 on
tarkoituksena saada liikettä pJuroo
p.in poliittiseen kenttään.
Ne\v '»'orkista ilmoitetaan, että
.N'eiivo<toliiito tai Uult^aria aikovat
USÄn 1(()m.-puolue
uusii ohjeimansd
Helmikuun lopnlla esitettiin
\ew Yorkissa. USAn kommunis-ti.
sen puolueen uii.si ohjelmaluon­nos,
jossa e^itetääir arvio tilan­teesta
US.Assa ja määritellään
konimimistisen puolueen tie
eteenpäin. USAn ulkopolitiikan
todetaan olevan ristiriidassa nope
asti etenevän kehityksen: kanssa,
sillä sen tarkQitiiksek.si on ase­tettu
välttäniätUimien yhteiskun
nulli.sten muiito.sten esittämiiien.
Ohjelmaluonnoksen Rosassa ':Tie
eteenpäin'' käsitellääii. kommunisti i
en tehtäviä taistetussa .lähiajan so'j
siaalisteh vaaiiiriusteri,: kansalaisoi j
keuksien; radikaalisten uudistusten !
ja kaikkien: edi.slykselliateh vpimi '
en. yhteistoiminnan toteutlanii.sen.
piioltsta. Puolue: pyrkii taistelussa
uiidistusten puolesta saamaan, ai­kaan
uuden enemmistön, joka aloit
l a i s i kamppailun sosialismin töte-ultämi.
seksi. Suhteista toisien mäi
den kommunistisiin puolueisiin oh-ilmeise.-
iti kut.-ua T.\':n koolle. kä- ji-JnialuonnokseSsa sanotaan, että
sittelemäan I)l)R:n jäsenanonuisla..j USAn kommunistit noudatavat jo
-, • - -—- —- ; I kaisen puolueen täydellistä ilsenäi
syyltä ja autonomiaa kunnioilta
vaa linjaa. Samalla tahdennetäiin
j puolueen uskollisuutta työväenluo
i k a n kansainvälisyyden .periaatteille
työtiiivaIli.-:Uusosaiton toimesta. Tä-^
m ä n . j ä l k e e n tehdaäo-:asiyn johtaja
ja lopuksi työnjoht;!j:.i-sf!o.staa uu­delle:
tulokkaalle lapat:jrmiJ.'n tor--
juntaa. Ensimmäisen kahden: vii­kon
.'likana u u s r työntekijä on tiu­k
a n tarkkailun a l a i s e n a . Tämän j ä l ­keen
hänen on s u o i i a i h i l t r . v a k i r j i i l -,
lisesta ja, suullisesta kuulusteki.s-:
ta tapatin-matoi-junnai!.ra.
Jos, työntekijä: epäonnistuu tut-kinno.
ssa, lähetetään hänet uudel­leen
työjohtajan neuvottavaksi.
Tämän lisäksi kaikki työntekijät
.saavat 1'.- —2 tuntia opetusta ta-,
paturmien torjunnassa puolivuosit­tain.
Osallistumisesta j a menestymi
sestään, tapaturmatorjunlakursseilla
työntekijät saavat todistukset. ,
• .Jos työnjohtaja tai käyttöinsinöö­ri
todetaan syypääksi työturvalli-suusmääräysten
rikkomiseen, häntä
sako etaan. Jos taas työntekijä itse
syyllistyy turvallisuusmääräysten
rikkomiseen, siirretään hänet toisiin
töihin. .
Vieraat asialla
Ugandassakin?
Knmpala. V^anda. — Pääminis­teri
.Milton Obote väitti tnrstai-illana
l'<jandan presidenlin sir
Fiederirk .Alutesaii yri tänecn pes
tata 'ulkomaisia sDlilaita kukista­maan
maan hallitnksrn.
1'äamiiiisteri väitti radiopuhees­saan
edelleen, että Bu(;andan pää-minis-.
erin yksityissihteeri on par­haillaan
ulkomailla solilaiden pes-lauslohlävihsä.
lUij^anda on l-gan-
:<lan suurin osaval io, ja sir Fre-
(le.i( k on sen kuninjjas.
Ohoteii piesidenttiä v.-istaan esit-laiiiät
.syyloks:'t • ovat uusin vaihe
l''.4;i:id;m iirliittisessa kriisissä:. Se
a!k(ii_ viime viikolla, kun phämiiiis-ien
pidätti viisi ministeriä, otti
kaikkr 'lallitusoFijakset omiin käsiin-,
sa ja' kumosi perustuslain. Hän väit­ti
)() talloin olleensa tietoinen suun-iiitelmi.
sta. lotka tähtäsivät hallituk-s.
en kukistanuseeiv ulkomaisen soti-|
lasavuii. lul•^•In.
.Mitä ; tulee työturvallisuuteen
Neiivöstpliiton rauta- ja terasteoN
lisuudessa.. niin' se .tunnetaan kaut­ta
.maailman korkeatasoiseksi. Täs­tä
on esimerkkinä mm. ! Neuvosto­liiton.
Intian tiliin rakentama Bhi-laih-
monimiljoonatonnrrien. teräs­tehdas,
jossa tapahtui työtapatur­mia
vain murtp-ösa siitä, mitä: .sa­man
'aikaisesti enj^lantilaisten ra-keiitam.
as.sa Durgapurin ja iänsisak-
.salaisten rakentainan Kourkelan
n i i n i kään nii Ij oonato h n is en ter äs-tehtaan
rakennus- ja asennustöissä:
:! la k^'hoitetaan lujittamaan kommu- j.Myös .\-(>uvostoliiton Suomen Uliin
uuslisten Ja työväenpuolueiden väli ; rakentama Rautaruuki tehdas Raa-
I sia veljellisiä suhteita tas;i arvoisuu- i he.ssa on -kokenut harvoja tapatur-uien
perustalla. : : iniia. Tämä johtuu suurelta, osalta
Ohjelmaluonnos: tulee käsitellä v'''''''- ^ ^ ^ ^ neuvostoliittolainen työ-viikM
yksityiskohtaise.sti puolueen i suojelu-ja tapaturmajärjestel-
, peiusiärjestöi.ssä ja le.hdisiö.-^sä. joi '"^ oiettiin alunperin tiukasti käyt-loin
siihen voidaan tehdä muutosesi
tyksiä: Ensi kesäkuussa kokoontuu
edu.stajakokous. jossa päätetään oh-
: leiman hyväksymisestä.
Ohjelmaluonnoksella on ilmeisen
suuri merkitys USAn kommunisti­selle
puolueelle, jonka voimat vii
me vuosina ovat olleet, melko ha
laMaan osaksi puoluee.=;sa esiinty
vien eri virtausten ja osaksi viran­omaisten
vainon johdosta. Jos luon
noksessa, mainittuun "uuteen enem­mistöön
" pystytään
töön.
Työaika lyhenee
Tanskassa
Kööpenhamina. —: Tiistai, 1. maa­liskuuta
oli tärkeiden tapahtumien
1 taitekohta Tanskan työmarkkinoilla,
{Ensinnäkin työaikaa lyhennetään, ja
i.loiseksi useimmilla aloilla tapahtuu
yhdistämään ; yleisiä palkankorotuksia.
i kaikki niin kommunistiset kuin | Molemmat muutokset ovat tulos
! muutkin edistykselliset voimat, niin ; kaksivuotisesta : sopimuksesta, jonka
;: ensi : kertaa pitkiin aikoihin voi {Tanskan työnaniajayhdistys ja am-
Idaan odottaa järjestyneen oppositi mattiliittojen keskusjärjestö solmivat
on muodostumista Yhdysvalloissa: A-uosi sitten. Useimmilla; keskusjärjes-
1 Mainittakoon,: että USAn kommu-
I nistisen puolueen johtoon kuuluva
tön.edustamilla aloilla työaika: lyhe-.
ree yhden tunnin viikkoa kohti, ja
1JUNDES\VEHR1N SUURIMMASSA i suomalaissyntyinen (lus Hall, joka. peruspalkka nousee miehillä 15 äyriii
Sambialle jonka -iiaksettavaksi on
p.antu ylimääräinen hiili vero., .Maa
larvilsef Rhodesian hiil'ä höyiyvoi-nvalaitoksiiiisa
ja kuparin, (alosltik-seen.
Tupakkasatonsa. jonka Ithode-sia
on aikaisemmin myynyt.suoraan
En'.',lantiin, se on markkinoinut elc-läafrikkaiaisteii
yhtymien kautta
yh t ä ka i k k i E n i^la n t i i n; Pa k o 11 e i d e n
vaikutus on toistaiseksi ollut vaiii
pieniä kiusantekoa -eikä paremmas­ta
ole [ielea. ellei kansainvälisillä
päätöksillä paniui k mi in niin Eiii;
lantia kuin Etelä-.'V1 rikkaa ja Por-
.tu,'.,'ali;ikin. - - M. .'\.
ulkomailla sijait.sevassa lentoiukikoh- ! esitteli ohjelmaluonnoksen lehdis-mm.
j niat saavat pysäv:etyksi taantumuk- idassa Beja.ssa tullaan kouluttamaan i t ö l l e . sai muutama päivä sen jäi
' s en rK','iunnan,. joka rikkoo kaiisal- ; I.änsi-.Saksan ilmavoimien lentäjiä ää-l.
lisen yhtenliisyyden. eikä salli In- ! non . nopeuden: ylittävillä Siarfighter-i
(lone.sian kansan yallankiimouk.selli- hiiviitäjäpommittajiila, .joita pidetään
Sten saavuttislen menetystä. • , malidolhsina ydinaseen kulettajina. .
keen ulkomaanpassin. Viranomai­set
ovat vuosikausia evänneet pas
sin häneltä ja muilta .puolueen joh­tohenkilöiltä.
tunnilta, naisilla II: äyriä tunnilta ja
nuoremmilla työntekijöillä 6 äyriä
tunnilta. Peruspalkkoihin tulee lisäksi
kalliin ajan lisä. Työajan lyhennys on
välivaihe pyrkimyksessä 40-tuntiseen
työviikkoon.
PÄIVÄN PAKINA
MURHANHIMOSTA
meren pohjassa.
-Mitä tapahli.iu sillnm, jos lätii ka­teissa
olevaa. [)nmmia ci löydetä':'
Ajan niiH.aan, si.' ruostuu j;i hauras­tun.
Mahdollise.ai s(,-ii varniisiiniai,-
teet rappeiiUivat niin, e!l;i lapjihuiu
suurräjälidys.Tai mahdollisesli pom­mi
hajoaa ennen .sitä"'ja levniää myr­kyllisen
sisältönlii veteen ja kaloihin
S'.'kä: sitci lietä ihmisiin. Kul;aan ' i
tiedä, rnitä tapahtuu tälle kaleissa
(,levälle pommille.
: Kukaan ei liioin lieriä niilä laji:;!)-
luu niille - ydinaselaslissa oleville
yhdysvnllalaislentokoiieillei joika lii­televin
nyt jalkuvasii maamme ilma­tilassa.
Joillakin pulitiikar.tekijöillämme on
lapana puhua "venäläisestä ruletis­ta",
mutta jos niissä, niin iässä on
kysymys .sellaisesta lappavasla uhki
pelistä!
Espanja (in nyi kiellänyi yhdysval­talaisilla
oikeuden lentiiä ydinaselas­lissa
ilmatilassaan. Miksi ei (."anadas-s;
i meirjlellä s.aniom nimenomaan
oniar. inaamme ja kansaiume turvil
lisuuden vuoksi? •
Historia opettaa meille, eitä
suiiipTi-vai:(.'illa en suuri murhaa­misen
liinio. •:
Ma;iilm.-iikuiilu filmitähti Ch.ir-lie
Chaplin esitti tiiman asian "Si­niparta''
elokuvassaan täten: " R i ­kos
ei: kannata pienessä mitta­kaavassa".
T ä l l ä lausunnollaan hän tarkoit­ti
silii, että yksitvinen naisten tap­paminen
ralianliankinta-tarkoit us­ta
varten jojilaa miehen käpälä-l;
iulaa!i eli3'ankilaan, multa, suur­sotien
järjestäminen ihmisten
joukkotappaniista varten antaa
siiiirriKkailk! salumai.sen suuria
tuloja. Sitä suuremmaksi tulee
niiiden pohattojen ralvanpaljous ja
"maalliiuui k u n n i a " , m i t ä - lehok- •
kaamminl.e osaavat ihmisten Joiik
kotappimiiseii. järjestää.
Ilmeisesti tällaista joukkomur­haa,
silmälläpitäen — näin kerro-t.-
ian AJ'n I.os An.!4elesin uutislie-dossa
nia;iliskiiun 2 pnä — - erääs-lii
"Iciiipeäkiiytöksisfä valkoihois­ta"
vastaan oli keskiviikkona nos-,
lettu svytiis siitä, että hän suun­nitteli
kaikkien yhdysvaltalaisten
neekerien tappamista.
Mainitussa, mitistiedo.ssa kerrot­tiin
asiast;i mm. seuraavaa:
"Piirj.syytliijiiviraston edustfijat
tiedoittavat, että 41-vuotias Ilor-man
Eee Henry aikoi lähettää il
mai.sia ruckanäytteitä (siis "niais-t
i a i s i . i "— K) .isiallise.sti puhuen
Yhdysvaltain kaikille neekereille.
"Nämä näyte- tai tutustumisia!-
koitukse.ssa lähetettävät ruoat oli­sivat
(hänen suunnitelmiensa mu­kaan)
olleet ensin hvvälaaluisia
vastaanoltajain luottamuksen saa:
m i s e k s i . ja vasta sitten myrkytet­tyjä,
selittävät viranomaiset.
"Sun Yalley esikaupungissa asu­va
Hery o l i sanonut, että hän ai
koi r;ilioittaa suunnitelmansa kek­sinnöllä,
jota hän ei selittänyt sen
|;aremmin."
Meille sanotanee että tässä on
kysymys jostakin ':ikiliikkujan"
keksijästä. Epäilemättä asia onkin
niin: Mutta niitä isot edellä, sitä
l)ienet parkuen perästä. Ja jonkun
täytyy oli i vastuussa siitä, että tä­mä
"k''ksijä" on saanut niin voi­makkaita
lofuonnakkolutiloja, eitä
hän aikoi innrh.ila USAn 2(),()()l),-
000 neekeriä.
Eikö hän loppujen lopuksi, "yh­tenä
niisiä p i e n e m m i s t ä V i kuvaa
suunnitelmillaan sitä vallitsevaa
mielialaa, jonka mukaan neekerit
ovat •huoiiompirotuisia" ihmisiä
kuin muut'/
Saman mitalin toisen puolen ku­vana
voidaan esittää .Arapahoe He­raldin
(Littleton, Colo:) selostus,
missä sanotaan:
— Eräs Mi.ssissippissa .syntynyt
ja kasvanut mies tuli tällä viikol­la
Litlletoniin.
Hän esitti meille oppineen ete-lävaltiolaisen
katsantokannan ro­tuongelmasta:
"Etelävaltioiden asukkaat, eri­koisesti
alempiin luokkiin kuulu­vat,
jatkavat puhetta siitä, että hc
eivät halua tyttärensä menevän
naimisiin neekerin kanssa", sanoi
vioiTrilijamme. "Hän voi ilmaista
jopa pelkonsa veneeristen tautien
tartunlavaarasta kouluissa, niissä
ei olo rotuoroituksia. Mutta hän ei
voi puhiia-siitä todellisesta vaaras­ta,
että neekerilapsi voi osoittau­tua
valkoihoisia paremmaksi kan-sakoulu.
ssa. Tämä lopettaisi sadun
rotuparemnuiudesta mitä on yllä­pidetty
(valkoisten keskuudessa
—K) 300 viiotta."
Tämä mississippiläinen oli oike­assa.
los l.*! neekerilasta sijoite­taan
luokalle. mi.ssä on 15 valko-ihoksta
lasta, suoritetut kokemuk­set
osoitt;'val, ottä kuusi niisiä
neekerilapsesta olisi luokan .vlä-pää.
ssä. Tämä tarkoittaisi että kuu­si
valkoihoista lasta tulisi kotiin
Inionommalla todistuksella kuin
kuusi neekerilasta.
Mahdollisesti opettaja turvautui­si
kokeissa vilppiin pelastaakseen
valkoihoisten perheitten kunnian.
Meidän pelkonamme on, että he
(opettajat) tulisivat niin, menette­lemään.
Tosiasian sanoen rakkaat ranta-salmilaisot.
Joku päästään ehkä
vähän hurahtanut "keksijä" halu­aisi
myrkyttää .Yhdysvaltain kaik­ki
neekerit. Mutta itse USAn rotu-syrjintiijärjestelniä
yrittää henki­sesti
tappaa neekerilapsia siitä pe­losta,
ettei myytti valkoihoisten
"paremmuudesta" hajoaisi saip­puakuplan
lailla.
Sellaist.i on tappamisen himo.
Eikä siinä ole mitään kersku­mista
meillä suomalaisillakaan.
Meidän suhtautumisemme esim.
mustalaisiin on monesti paljon
mustempi kuin mustalaisten, hiuk­set.
Silloin ci enää muisteta, että
he ovat ihmisiä kuten mekin, kaik­kine
hyveineen ja heikkouksineen
sekä lahjoilleen ja lahjattomuuk-sineen.
"Tuomioksi" riittää yksi
ainoa sana "mustalainen''.
Harvemmin tulee vain muiste­tuksi
tässä yhteydessä sitä, että
kun rotu.syrjinnän paholaiselle an­netaan
pikkusormi, niin se vie lo­pulta
'Koko kadon, aina fyysiseen
tai henkiseen nuirhahimoon asti.
Rotusyrjintään ja rotuennakko-luiiloiliin
perustuvaa murhahimoa
on siis vastustettava alusia pitäen,
aivan pikku.seikoista: varsinaisiin
nuirhatekoihin asti — Känsäkoura