Vapaus, July 13, 1961

              Sivu, 2 Torstaina, heinäk. 13 p." — Thursday, July 13, 1961
VAPAUS
(UBEBTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tsbliahed
Nov. 6. 1917. Authorized
as second class mail by the Post'
Office Department, Ottawa. Pub-llahed
thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada;
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. MaUing
address: Box 69, Sudbury, Ont&rio.
Advertisicg rates upon applicatlon.
Translation free of charge.
TILAUSHINNATS
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 6.25
Sietämätöntä voimattomuutta
j Sudburyn nykyisen kaupunginhallinnon väsyttäväksi käypä ve­ruke
on väitös, että kaupunginisät eivät voi asiallisesti tehdä raha-asioissa
juuri mitään muuta kuin korottaa omia palkkojaan.
Nyt viimeksi kerrotaan pormestari Wm Edgarin sanoneen, että
kaupunki ei voi tehdä mitään Ramsey-j arven veden pilaantumisen
estämiseksi ennen kuin saadaan rakennetuksi viemäfitunneli kaupun-
~ gin alitse Kelly-järveen. "Hän perusteli tätä " e i mitään voida tehdä"
asennettaan sillä, että Sudbovyssa rakennetaan nyt viemäriverkoston
haaraosastoja ja pääjohtoa eli tunnelia niin" nopeasti kuin Ontarion
maakuntahallituksen kunnallislautakunta myöntää oikeuksia varojen
käyttöön — ja että tänä- ja ensi vuonna Sudbiiryssa rakennetaan vie­märiverkostoa
noin $3,000,000 arvosta.
Mutta niin "vakuuttavalta" kuin pormestarin selostus ensi sil­mäykseltä
näyttääkin, tilanteesta saadaan kuitenkin vallan toisenlai­nen
kuiva jos palautetaan mieleen kaupunginhallinnon aikaisemmat,
samansuuntaiset "selitykset" jä niihin liittyvät realiteetit.
Kaupungin budjettikeskustelun aikana selittivät kaupunginisät
aivan vakavissaan, että asiallisesti puhuen ei voida tehdä mitään kun­nallisverojen
kohoamisen estämiseksi. Meille selitettiin, että jokai­sesta
verodollarista menee suuri osa koulujen ylläpitoon, Toinen
suuri osa menee velkojen korkojen maksuiun jä pääomien kuoletuk-.
öeeri. Kolmas suuri osa menee poliisilaitoksen sekä kunnan virkaili­jain
ja työläisten ylläpitoon. Kun kaikki nämä "pakolliset" maksut
on suoritettu, niin jälelle jää verodoUarisla vain muutama sentti —
ja väin sen osan käytöstä voi kunnallishallinto tehdä päätöksiä.
Mutta jos asiaon näin — jos asia on niin, ettei kunnallishallinnol­la
ole asiallisesti puhuen juuri mitään sananvaltaa siitä miten veron­maksajain
varoja käsitellään, niin tuirhaa on silloin kaupunginhallin­toa
lainkaan valita.
Meidän käsityksemme on kuitenkin asiasta vallan päinvastainen.
Totta' tietenkin on, että kunnallisveroista menee nyt leijonan osuus
sellaisiin tarkoituksiin, mistä kaupunginhallinnolla ei ole suurtakaan
sananvaltaa. Mutta kysymys on samalla ja ennenkaikkea siitä, kuku:
inakslaa verot tässä kaupungissa. Ja toisin kuin kaikissa muissa teol-lisuuskaupuingeissa
Ontariossa, Sudburyn pääteollisuus on miltei ko­konaan
verovapaana ja kaikki kunnallisverot peritään pikkuihmisiltä,
työläisiltä, vapaitten ammattien harjoittajilta ja pikkuliikemiehiltä.
Kun muissa teollisuuskaupungeissa teollisuuslaitokset maksavat ve­roillaan
toisen puolen kunnallismenoista, Sudburyssa joutuvat kotien-omistajat
kantamaan yksinään miltei koko taakan.
Katsokaamme nyt vaikkapa viemärien rakentamiskysymystä. Por­mestarin
selityksen mukaan siihen tarkoitukseen. käytetään nyt
$3,000,000. Se on todella suuri menoerä varsinkin kun huomioidaan
kotienomistajien ja pikkuliikemiesten entuudestaan liian korkeat ve'
rot. ;Mutta samaan aikaan on muistettava että esim. Incon voitot oli
vat noin $80,000,000 viime vuodelta. Toisin sanoen, Sudburysta vie­tiin
Wall Streetin kassaholveihin kymmeniä miljoonia dollareita sa­malla
kun varattomilta veronmaksajilta kiskotaan viimeisetkin sentit
pois. , •
"Esittäkäämme asia toisin päin. Koko viemärilaitoksemme uusi­minen
ja rakentaminen tulee tasaluvuissa maksamaan noin $10,000,000
~ ja sudburylaiset joutuvat sitä maksamaan vuosikymmeniä jälestä-kin
päin. Siitä jää nykyisellään ollessa suuri maksu vielä lasten lap-sillemmekin.
•Mutta vaikka Inco pantaisiin maksamaan tämä erä yhtenä vuon­na,
sanokaamme tänä vuonna, sen amerikkalaisille osakkeenomista­jille
jäisi vieläkin voitoksi 30-^0 miljoonaa dollaria! Eikä kukaan
ole ehdottanut, että Incon pitäisi maksaa se kokonaan ja yhtenä
vuionna!. '
Asia ei siis .kerta kaikkiaan ole niin että "mitään el voida tehdä"
— vaan siten, että nykyinen kaupunginhallintomme ei "halua tehdä
mitään" eikä kaiketi uskalla ajatellakaan Incon omaisuuksien verot­tamisasiaa,
puhumattakaan siitä, että vaatisi ja taistelisi tällaisen
demokraattisen ja tuiki tärkeän verouudistuksen, puolesta.
Kun kunnallisvaalit pidetään tänä syksynä veronmaksajain sie­tää
pitää mielessä nämä "ei mitään voida tehdä-verukkeet" ja valita
kunnanvaltuustoon työväen miehiä ja naisia, jotka lyövät korvalle
moista "voimattomuusteoriaa" ja rupeavat todella toimimaan veron­maksajain
taloustaakan huojentamiseksi. .
Muut vain "mosureja"
NATO-liiton Euroopan asevoimien amerikkalainen ylipäällikkö,
kenraali Lauris Norstad, ei ole kainoudella eikä liioin vaatimattomuus-käsitteillä-
pilattu mies. Hän puhuu tavallisesti leveästi ja pitkästi
sotaisista suunnitelmistaan. Niinpä ei nytkään hämmästynyt kukaan
kun hän julkisesti selitti, että vain amerikkalaiset sotavoimat ovat "ki­rotun
hyviä" ja liittolaismaiden miehet enemmän tai vähemmän
hanttimiehiä eli "mosatramppareita".
Mutta seuratkaamme vähän yksityiskohtaisemmin arvon kenraa­lin
intellektuaalista syväluotausta.
Washingtonista maanantaina lähetetyn AP:nuutistiedon mu­kaan
kenraali Norstad oli sanonut — ties monennenko kerran — että
"nyt on aika voimien äänettömälle rakentamiselle 'mikä auttaisi pal­jon
. .
" . . . Vaikka hän (kenraali Norstad) pitää joukkojaan, riittämät­töminä
koko vastuunalaisuutensa taakan Jtantamiseksi, NATO-komen­taja
sanoi-olevansa varma, että ne (NATO voimat) vaikuttavat Neu­vostoliiton
katsantokantaan JJerliinin asiassa . . . "
Tämän jälkeen arvon kenraalimme lainaa milteilanatarkasti
Hitlerin ^atu-vainaan puheista, jonka mukaan Neuvostoliiton piti
oleman "savijalkaisen jättiläisen"-mikä sortuu omaan mahdottomuu­teensa
semminkin kun Neuvostoliiton kansat nousevat ensimmäisen
tilaisuuden saatuaan sotaan omaa maataan ja hallitustaan vastaan.
Kenraali Norstad puki AP:n uutistiedon mukaan tämän Aatun aja­tuksen
nyt seuraaviin sanoihin: "Hän ei pidä . . . liittolaisten asemaa
toivottomana. Hän huomioi että pu-naisten monet lentokoneet on si
dottUna lentopuolustusasemille. Ja hän sanoi, että Neuvostoliiton
satelliittien poliittinen luotettavaisuus voi olla kyseenalainen . .
Sitten hän esiitteli komennettavanaan olevat joukkonsa niiden
"arvojärjestyksessä' ja kuten odottaa sopii, ainoastaan Yhdysvaltain
seitsemäs armeija on "'on kirotun hyvä', sellainen voima, jonka hän
on valmiina panemaan kelä tahansa vastaan. Se on paras armeija
mitä Yhdysvallat on koskaan ylläpitänyt rauhan aikana".
Emme suinkaan halua maallikkona esittää mitään vastaväitteitä
• siitä. . • • .
Mainien uutistiedon mukaan on kaukana toisten liif.olaismaiden
ylä- ja etupuolella, korkeassa yksinäisyydessä, Yhdysvaltain "kirotun
"Huonoa informatiota" puheet
KiinanrNLn erimielisyyksistä
Neuvostoliiton ja Kiinan suhteet, Neuvostoliiton ja Kiinan suuren yk- kohtia vieraiden maiden alueilla ei-ovat
viime päivien aikana olleet jäi- .simielisyyden olevan tärkeänä ta-'
leen ilkeänsävyisen kirjoittelun
kohteena porvarillisessa lehdistös­sä
useissakin maissa-. Jatkuvasti
väitetään näideri» sosialismin suur­valtojen
välisissä suhteissa esiinty­vän
säröjä ja hankausta. Selvän
vastauksen porvarilliselle lehtikir­joittelulle
antoi Kiinan ulkominis­teri
Tshen J i , joka osallistuessaan
Genevessä 14 vallan Yaos-konfe-renssiin
esitti arvovaltaisen lau--
sunnon Neuvostoliiton ja \ Kiinan
suhteista. Ulkoministeri Tshen Ji
totesi, että se, mitä lehdet -r- ja
lähinnä englantilainen Sunday Ti­mes,
joka viimeksi on asiaa käsitel­lyt
huomiota _ herättävän painoko
kaasti — ovat kirjoittaneet, on ol­lut
tulosta huonoista informaatiois­ta
ja 'poliittisesta tendenssistä tässä
suhteessa. -
Ganadalaiselle televisioyhtymälle
antamassaan haagtattelussa ulkomi­nisteri
Tshen J i totesi, "että läntisen
propagandan kirjoittelu Neuvosto­liiton
ja Kiinan välillä muka esiin­tyvistä
erimielisyyksistä osoittaa
jälleen, miten huolestuneita eräät
ihmiset ovat näiden maiden välises­tä
yhtenäisyydestä, j
Niin Neuvostoliiton ja Kiinan
kuin kaikkien muddenkin sosialis­tisten
maiden väliset suhteet ovat
uudentyyppisiä, ne perustuvat vel­jelliseen
kansainvälisyyteen ja ra­kentuvat
marxismin-leninismin pe­rustalle.
Tällainen yhtenäisyys on
rikkomaton.
Tshen J i totesi, et.ä Kiinan ja
Neuvostoliiton jatkuva molemmin­puolinen
tuki toinen toisilleen on
paljonpuhuva todistus tästä yhte­näisyydestä.
Kiina on aina anta­nut
päättävän tukensa Neuvostolii­tolle
sen noudattaessa rauhano­maista
ulkopolitiikkaansa ja sen
.ponnistellessa väsymättä. kansain­välisen
jännityksen lieventämiseksi
ja maailmanrauhan säilyttämiseksi.
Neuvostoliitto puolestaan on anta­nut
Kiin'alle erittäin lujaa tukea' ia
apua Taiwanin - (Formosan) kysy­myksessä
sekä Kiinan laillisten oi­keuksien
saamisessa YKn piirissä.
Sama koskee Kiinan taloudellista
rakennustyötä.
YHTEINEN TAISTELUOHJELMA
Edelleen ulkoministeri Tshen Ji
viittasi viime joulukuussa' pidet­tyyn
81' maan kommunistisen ja
työväenpupluieen edustajien julki­lausumaan,
joka on yhteinen tais-teluohjelma
kaikille sosialistisille
maille ja kommunistisille ja työ­väenpuolueille.
Samassa yhteydes­sä
hän korosti tämän ohella kaik­kien
kommunististen ja työväen­puolueiden
itsenäisyyttä niiden rat­kaistessa
kunkin maan eri maiden
konkreettisiin ^ sisäisiin ja ulkopo­liittisiin
tekijöihin liittyviä kysy­myksiä.
Ratkaisujen perusta on
kuitenkin kaikilla yhteinen: marx­ismi-
leninismi.
Ulkoministeri Tshen Ji totesi
keena ; maailmanrauihalle ja : ihmis­kunnan
kehitykselle. Kaikki yri­tykset
pirstoa tätä yksimielisyyttä
tulevat valumaan hukkaan, vakuut­ti
ulkoministeri.
KIINA ON HYÖKKÄYKSEN
KOHDE
Televisiohaastattelussaan ulkomi­nisteri
Tshen J i ' kosketteli myös
Kiinan ja muiden valtioiden väli­siä
suhteita ja totesi että USAn
esittämät syytökset "Kiinan agres-savisuudesta"
ovat aivan perättö­miä.
Tosiasiat osoittavat tämän.
Kiina ei ole lähettänyt ainoatakaan
sotilastaan vieraaseen maahan. Kii­nalla
ei myöskään ole. sotilastuki-kä
se ole anastanut tuumaakaan
loisten maiden aluetta.
Päinvastoin Kiinaf' on itse hyök­käyksen
uhri. USA on miehittänyt
Taiwanin, joka on kiinalaista aluet­ta.
USA on sijoittanut miljoonan
miestä toisiin maihin tuhansien ki­lometrien
päähän sen omilta pajoil­ta
ja se ylläpitää sa'.oja tukikohtia,
joista monet ovat suunnatut nimen­omaan
Kiinaa vastaan.
— Kiina dn sosialistinen maa ei­kä
se tarvitse siirtomaita, korosti
ulkoministeri Tshen J i . — Olemme
kansojen, ja erilaisten poliittisten
järjestelmien välisen rauhanomai­sen
^rinnakkaiselon luj ia kannatta­jia
ja toteutamme tiukasti rinnak­kaiselon
viittä periaatetta.
Ystävyys ja luottamus
löivät kättä Kemissä
Kemi. — (KU) — Suomen ja
Neuvostoliiton ystävyyden päivät,
järjestyksessään seitsemännet, tem­paisivat
mukaansa koko juhlalipute­tun
Kemin kaupungin. Ystävyys ja
luottamus löivät täällä kättä toisil­leen.
Maailman ensimmäisen ava­ruuslentäjän
Juri Gagarinin muka­naolo
kunniavieraana nostatti tifh-nelmaa.
Hänen luontev-a ja miel­lyttävä
olemuksensa vapautti kau­pungin
väestön ja kauempaa saa­puneet,
joita oli; useita tuhansia,
odotuksen jännityksestä ja ystä-vyyspäivien
sydämellinen ilmapiiri,
tavoitti jokaisen. Kaikki Gagari-nia
vastaanottamassa olleet diplo­maattikunnan
edustajat ja SN-Seu-ran
keskusjohdon jäsenet olivat
läsnä juhlassa.
Kemin Meripuistossa kello 13.30
alkaneessa ystävyydenpäivien pää­juhlassa
SNS:n puheenjohtaja Syl­vi-
Kyllikki Kilp> lausui: "Jos ker­ran
kosnioksessa käynti on luonnol­lisia,
niin täytyy toki ystävyyden
rakentaminen kahden naapurin vä­lillä
olla luonnollista".
Valtiovallan tervehdyksen esittä­essään
Lapin läänin maaherra Miet­tunen
sanoi: "Suomen kaltaiselle
maalle mikään ei voi olla mielui­sampaa
kuin ystävällisten ja luot­tamuksellisten
suhteiden ; jatkuva
lujittuminen ja molempia maita
hyödyttävän yhteistyön inyönteinen
kehittyminen Suomen ja Neuvosto­liiton
välillä".
Neuvostoliitto—Suomi-Seuran val­tuuskunnan
johtaja, Eestin Neu­vostotasavallan
presidentti Johan
Eichfeld totesi: "Ystävyys ja laaja'
yhteistyö Neuvostoliiton ja Suomen
välillä oh kahden naapurivaltion
Johtajien viisaan politiikan tulosta.
Me emme rajoitu kuten tiedätte
vain julkilausumiin hyvien suhtei­den
välttämättömyydestä, vaan
olemme toteuttaneet ne käytännös­sä
kehittäen kauppaa, tieteellistek­nillistä
yhteistyötä ja kulttuurisi­teitä
ja tulemme kehittämään niitä
edelleen."
PÄÄJUHLASSA LÄHES
10,000 VIERASTA •
Kemin kauniissa Meripuistossa
on tuskin koskaan nähty niin pal­jon
väkeä kuin seitsemänsien ystä-
Kolme virhettä
USAn Kiinan
p(rfitiikassa
Peking. — Kiinan edustajat mai­nitsivat
lauantaina ranskalaiselle
uutistoimistolle AFP:lle, että väit­teet
pääministeri Hrushtshevin lä­hettämästä
kiertokirjeestä, missä
esitettäisiin raskaita syytöksiä Mao
Tse-tungia vastaan, ovat joko pilaa
tai sitten jcysymyksessä on karkea
väärennys.
Lontoolainen lehti Sunday Times
julkaisi ensimmäisenä tämän kier­tokirjeen,
jonka se sanoi olleen
osoitetuin eri maiden kommunisti­puolueille.
Kiinan edustajat sanoivat lisäksi,
että Yhdysvalloissa esitetään seu­raavat
kolme virhettä keskustelta­essa
Kiinan politiikasta:
1) Teoria Kiinan halusta~saada
Neuvostoliitto mukaan sotaan,
2) Väite, että Kiinan kommunis­tipuolue
olisi maininnut sodan ole­van
väistämättömän, sekä.
3) Väite, että Kiina haluaisi
riistää Neuvostoliitolta itäisen maa­ilman
johtoaseman.
Heminpaylta jäi 2
irjoitusta
Ketchum, Idaho. — Kirjailija
Ernst Hemingway jätti jälkeensä
ainakin kaksi romaanin käsikirjoit-vyyspäivien
pääjuhlassa — lähes tu«ta, kertoo hänen leskensä.
10,000 henkeä. Keskeisenä henki­lönä
oli luonnollisesti Juri Gagari­nin
ja läsnäolleet muut arvovaltai­set
vieraat eivät suinkaan pyrki­neetkään
millään tavalla ottamaan
osaa siitä vilpittömästä ihailusta,
jota Gagarin sai osakseen. Ja itse
Gagarin, joka on nähnyt maapallon
korkeammalta kuin kukaan muu
maailmassa, luontevuudellaan, sai
kaikki mukaansa niin diplomaatin
kuin kaupunginjohtajan, niin kau­kaa
Kairalta tulleen metsätyömie­hen
kuin myös Kemin kaupungin
rakentajan ja tehtaassa työtä teke­vän.
., • ^. •• . ••
Toista säilytetään eräässä pankis­sa
Idahossa, toista Kuubassa. Vai­najalta
jäi lisäksi muutamia runoja
ja muita kirjoituksia. Rouva He­mingway
mainitsi, ettei hän ole
suunnitellut niiden julkaisemista.
Edelleen hän vakuutti uskovansa
että Hemingway kuoli vahingonlau­kauksesta.
Hän mu.utti kuitenkin
aikaisempaa kertomustaan siten, et­tei
hänen miehensä ollut puhdista­massa
kivääriä, vaan oli ainoastaan
ottanut aseen seinältä tarkastaak-seen
sitä. Kirjailija ei ollut osoit­tanut
mitään alakuloisuuden merk­kejä
elämänsä viime hetkinä;
BRITIT ESIINTYVÄT
TUKIKOHTAA VASTAAN
JÄNNITTÄVÄ KUVAUS
LUMUMBAN PAOSTA
Moskova. — Kongon tasavallan en­simmäisen
vuosipäivän merkeissä
julkaisi "Sovetskaja Rossija" lauan­taina
erikoiskirjeenvaihtajan kerto­muksena
jännittävän selostuksen
pääministeri Lumumban paosta vii­me
vuoden marraskuun 27. pnä mo-butulaisten
saarroksesta Leopoldvil-lessä
päämääränä Stanlejrvlllen kau­punki.
Kertojana on 'toiminut Lu­mumban
hallituksen 26-vuotias mi­nisteri
Akunda,- joka toimi Lumum­ban
pakoonvieneessä autossa aseis­tettuna
suojelijana. Chevrolet-auto
joutui mobutulaisten tarkastuspat-ruUien
teille, mutta kun sotilaat ai­koivat
tutkia autoa, lähti se päämi-hyvä"
seitsemäs armeija. Sitten tu­lee
ilmeisesti pitkä tyhjiö ja vasta
sen jälkeen tavallisten kuolevaisten
muodostamat asevoimat — liitto­laisten
halveksitut mostrampparit.
"Canadan asevoimat ovat pienen-laiset,
jnutta ensiluokkaiset;
"Länsi-Saksalla on seitsemän—
kahdeksan divisionaa, ei täydessä
miesvahvuudessa eiica täysin aseis"
lettuna, mutta niistä tulee ensiluo­kan
yksikköjä . . .
Italia — ylläpitää huomattavia
asevoimia ja. asiallisesti ne kaikki
on käytettävissä;
Kreikka — Asevoimat todella en­siluokkaiset,
mutta he (kreikkalai­set
fasistihallitsijat — V ) tarvitse­vat
rahaa.
Turkki — NATOn ankkuri —
turkkilaisista tulee hyviä sotilai­ta."
No, on tässä NATO-maiden loh­dutuksena
kuitenkin se, ettei ken­raali
Norstad luokittele liittolais­tensa
sotavoimia aivan mihinkään
kelpaamattomiksi, sanokaamme
kurjiin siviileihin verrattaviksi —
vaikka "kirotun hyviä" sotavoimia
tulee vain Yhdysvalloista.
nisterin käskystä pakoon ja onnistui
eksyttää etsijät. Seurueen saatua uu­den
auton se ajoi koko yön ja päivän
pysähtymättä, mutta salaiseksi tar­koitettu
matka paljastui ja viidakko­rummuilla
neekeriheimot sähköitti-vät
toisilleen pääministerin autosta,
jonka kansanjoukot tavan takaa py­säyttivät
ja lastasivat ruokatarvik­keilla
ja hedelmillä. Pääministeri
joutui puhumaankin joukkokokouk­sissa,
joihin saapui kaupunkien väes­töä
aseistettuna kokonaisuudessaan.
Lumumba kehotti väestöä suojele­maan
ja säilyttämään aseensa. Pako­matka
oli selvä osoitus innostuksesta,
jolla kansa tuki Lumumban halli­tusta.
- •
Pakomatkan neljäntenä päivänä
marraskuun 30 päivän illalla seurue
Joutui kuitenkin mobutulaisten saar­rokseen.
Lumumba olisi voinut paeta
joen yli kanootilla, mutta hän antau­tui
pidättäjille, jobka uhkasivat
muussa tapaukses.sa ampua mukana
olleen Lumumban vaimon ja pojan,
Vangitut vietiin Mvekuun, jossa Lu-mumbaa
pidettiin kuorma-auton la­valla
käsistään sidottuna muiden mi­nisterien
ja perheensä jäsenten kans­sa.
Kertoja sanoo ilmoittaneensa
YKta edustaneelle luutnantille, joka
oli paikalla; että autossa vangittuna
oleva on Lumumba ja vaati hänen
pelastamistaan. Itse pääministeri oli
myös huutanut kuuluvalla äänellä
autosta: "Luutnantti, Kongon päämi­nisteri
pyytää YKn suojelua". Mutta
YKn joukkojen upseeri oli välinpitä­mättömänä
kääntynyt sivulle, sytyt­tänyt
sikaarin ja jättänyt vangitut
mobutulaisten armoille.. Tämän jäl^
ke,en Lumumban kohtalo on hämärän
peitossa lukuunottamatta tietoa siitä,
että hänet murhattiin raa'asti.
Nuori ministeri ja eräät muut on­nistuivat
pakenemaan, mutta joilta­kin
se vaati jopa. 300 km:n kävely-marssin
avojaloin. Kertojan vapaut-,
tivat Luluaburgin sotilasvankilasta
eräät sotilaat, jotka auttoivat hänet
pakomatkalle. Samoin on käynyt mo­nille
vangituista. Jotka ovat kerään­tyneet
johtamaan tasavaltaa Stanley-vllleen,
kertoja toteaa,
Lontoo. — Englannin eri puo­lilla
on pidetty kommunistisen
puolueen järjestämiä mielenosoi­tuksia,
jotka on suunnattu Eng­lannin
alueelle perustettaviksi
suunniteltuja amerikkalaisia ja
länsisaksalaisia sotilastukikohtia
vastaan.
Mielenosoituksia on pidetty
Lontoossa sekä monissa muissa
maan kaupungeissa ja asutuskes­kuksissa.
Suurin mielenosoitus pidettiin
Manchesterissä, jossa mieleno-
' soittajat marssivat kaupungin
keskustan kautta kohti USAn
konsulaattia ja jättivät sinne kir­jeen,
jossa vaaditaan amerikka­laisten
sotilastukikohtien purka­mista
sekä amerikkalaisten jouk­kojen
poistamista Englannista.
Liverpoolissa suoritetun mielen­osoituksen
jälkeen pidettiin yleinen
ulkoilmakokous. Glasgowissa pide­tyssä
vastalausekokouksessa puhui
Englannin kommunistisen puolueen
sihteeri Gollan, joka syytti Englan­nin
hallitusta siitä, että se pettää
Englannin kansalliset edut USAn ja
Länsi-Saksan hyväksi.
— Sen jälkeen kun USAn soti­laallisia
tukikohtia varten luovutet­tiin
alueita, Macmillan, Home, But-T
lerym. aikovat antaa Bundeswehril-le
rauhan aikana oikeuden siihen,
mihin se ei pystynyt sodan avulla:
Englannin alueen miehitykseen, sa­noi
Gollan ja lupasi: — Me tulem­me
kaikin keinoin vastustamaan
länsi-saksalaisten joukkojen mai­hinnousua
alueillemme. Emme rau­hoitu
ennenkuin amerikkalaiset su-
Kellusveneet Polaris-ohjuksineen lä­hetetään
takaisin Amerikkaan.
Yorkshiren ammattiyhdistysten
neuvoston kokouksessa Hullissa ko­kouksen
osanottajat, jotka edusti­vat
neljännesmiljoonaa jäsentä,
vastustivat tukikohta-alueiden luo­vuttamista
länsisaksalaisille sota­voimille.
Kokous päätti tääntyä
Ison-Britannian ammattiyhdistysten
pääneuvoston puoleen kehottaen
järjestämään joukkoesiintymisiä
länsisaksalaisia sotilastukikohtia
vastaan.
Lontoon ammattiyhdistysjärjes-töt,
jotka edustavat lähes 200,000
jäsentä, valitsivat valtuuskunnan,
käymään USAn Lontoon suurlähe­tystössä
ja jättämään sille vaati­muksen
amerikkalaisten joukkojen
p.oistamisesta Englannista sekä
Englannissa olevien USAn sotilas­tukikohtien
purkamisesta.
Anto-onncltomutis, sairaalakäynti ja muutamat tikit kasvoissfa
• eivät voineet estää l6-vuotiasta Margaret Murrayta saapumasta
vihille 20-vuotiaan C. A. Fcrgusonin kanssa. Kuusi tuntia sen
jälkeen kun hänen autonsa torniasi-trokiin vastqsi hän papille !
"/ do".
AVUNANTOSOPIMUS NLn
JA P-KOREAN VÄLILLÄ
Moskova. —^ Neuvostoliiton halli- ja Pohj.-Vietnamissa sekä koko so-
Algerian eurooppa­laiset
hyökkäilevät
Alger. — Eurooppalaiset mielen­osoittajat
hyökkäsivät perjantaina
muhamettilaisia kuljettavan bus­sin
kimppuun Bab el Ouedissa, AI-gerin
eurooppalaisessa esikaupun­gissa.
Mielenosoitukset alkoivat
erään eurooppalaisen tytön hauta^
jäisissä, jolle väitetään muhametti­laisen
tehneen väkivaltaa. .
Kahdentoista muhamettilaisen i l ­moitetaan
loukkaantuneen.
tuksen asenne Saksan kysymykses
sä ei ole muuttunut. Rauhansopi­muksen
solmiaminen j a Länsi-Ber­liinin
tilanteen normalisoiminen
sen pohjalta tervehdyttävät ratkai­sevalla
tavalla tilannetta Euroopas­sa,
ja edistävät koko maailman rau­han
lujittumista, lausui pääminis­teri
Hrushtshev puhuessaan suures­sa
neuvostoliittolais-korealaisessa
ystävyysjuhlassa Kremlissä torstai­na.
SNTLn minister/neuvoston pu­heenjohtaja
Nikita Hrushtshev sa­noi
SNTLn ja Korean kansande­mokraattisen
tasavallan välillä sol­mittua
ystävyys-, yhteistyö- ja avun­antosopimusta
tärkeäksi ja merkit­täväksi
tapahtumaksi molempien
maitten; kansojen elämässä.
Sopimus edellyttää molemmin­puolisen
sotilaallisen avun ja tuen
antamista toisen tai' toisen sopimus­puolen
mahdollisesti ' joutuessa
aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.
. Emme kannata sotilassopimusten
solmimista, ja meidän on ollut pak­ko
allekirjoittaa tämä puolustusso­pimus
siksi, että USAn, Japanin ja
muiden valtioiden hallitukset' ovat
torjuneet kaikki jännittyneisyyden
lieventämisen ja Kaukoidän turval­lisuuden
varmentamiseen tähdän­neet
ehdotuksemme, sanoi Hrusht­shev.
Hrushtshev korosti, että neuvos-tolii
tolais-korealaisella sopimuksel­la
ei ole mitään aggressiivisia ta­voitteita.
Me toivomme vilpittö­mästi,
ettei sopimuksemme sotilaal­lisia
. paragrafeja jouduttaisi kos­kaan
käytännössä soveltamaan, hän
sanoi.
Toisaalta SNTLn minislerineu-voston
puheenjohtaja kuitenkin va­roitti
hyökkäyshaluisia voimia, että
mikäli Korean kansandemokraattis­ta
tasavaltaa vastaan tapahtuu
hyökkäys, niin Neuvostoliitto tulee
käsittämään sen hyökkäykseksi it­seään
vastaan ja on kaikin voimin
ja keinoin antava tukea Korean
kansandemokraattiselle tasavallalle.
SNTLn ministerineuvoston pu­heenjohtaja
korosti, että kansan
muodostaminen Pohjois-Koreassa
kansandemokraattisten valtioiden'
sialistisen ystävyysliiton mahdin
kasvu ovat muuttanefet perinpohjai­sesti
voimasuhteita Kaukoidässä ja
luoneet hyviä edellytyksiä Aasian
muuttamiselle rauhan vyöhykkeek­si.
Hrushtshev sanoi Etelä-Korean
hallitusklikin sisäistä valtataistelua
koirien rähinäksi niille heitetystä
luusta. Samalla hän huomautti, et­tä
vierasmaalaisten joukkojen mie­hittämässä
Etelä-Koreassa kehitty­neet
tapahtumat osoittavat, että
avoimen fasistisen sotilasdiktatuu­rin
pystyttäminen siellä saattaa
johtaa tilanteen jatkuvaan kärjisty­miseen
Korean niemimaalla.
Hrushtshev lausui, että Neuvos­toliitto,
kannattaa innokkaasti Ko­rean
kansandemokraattisen tasaval­lan
hallituksen ehdotusta maan
pohjois- ja eteläosan välisen valtio­liiton
muodostamisesta, taloudelli­sesta
ja kulttuurivaihdosta Eteiä-ja
Pohjois-Korean välillä. Neuvos-toliittolais-
korealainen sopimus ei
estä millään tavoin Korean rauhan­omaista
yhdistämistä, korosti Hrus­htshov..
SITÄl
JA
TÄTÄ
AHKERIA LAPSIA
— Oletteko nyt olleet kilttejä ja
auttaneet äitiä, kun isä on ollut
työssä?
— Oikein kilttejä. Minä pesin tee­kannun,
sanoi tyttö.
— Ja minä kuivasin sen, sanoi
poika. No, mitä se isän pikku
poika on tehnyt? kysyi isä pienim-
.Tjältä.
'— Minä noukin teekannun pala­set
lattialta.
E l AINA
— Niin se on, että vahingosta v i i ­sastuu.
— Ei, sentään aina. Sutisen Kal-lu
putosi maalarinkelkasta ja tuli
hulluksi.
PÄIVÄN PAKINA
"Taivasten tätiden" ei sopimusta?
Kosto- ja valloitussodan sanka­ri,
Liinsi-Si;ksan "rautainen" kans­leri,
vanha Konrad Adenauer huu­taa
jopa taivastenkin apua uhkaa­vaa
"rauhantilaa" vastaan!
Miinchenistä viime sunnuntaina
tulleessa Reuterin uutistiedossa
kerrotaan, ties monennenko ker­ran,
että Adenauer on hyljännyt
parlamenttinsa opposition kannat­taman
52:n vallan rauhankonfe-ren.
ssin Saksan ongelman ratkaise­miseksi.
Kuten tiedetään, .toinen maail­mansota
päättyi jo viitisentoista
vuotta sitten, mutta Saksan kans­sa
ei ole vieläkään tehty muodol-
Iista ja "Virallista rauhansopimus­ta.
Asiallisesti puhuen liittolais­maat
ovat siis vielä sotatilassa Sak­saa
vastaan.
Kaikuna Neuvostoliiton johdon­mukaiselle
rauhanohjelmalle, mi­hin
sisältyy myös rauhantilan va­kiinnuttaminen
virallisen rauhan­sopimuksen
perusteella Saksan
kanssa. Saksan sosialidemokraatti­sen
puolueen presidenttiehdokas,
Länsi-Berliinin pormestari Willy
Brandt, esitti viime viikolla 52:n
maan konferenssin koollekutsu­mista.
Kansleri Adenauerin kerro­taan
sanoneen siitä:
"Taivaan tähden, mitä hyötyä
olisi siitä (konferenssista)?"
Adenauerin mielestä on kaiken­laista
"hyötyä" NATO-liiton konfe­rensseista
ja kaikista muista neu­votteluista
missä vehkeillään so­taisista
suunnitelmista.
Mutta "taivasten tähden" ei mi­tään
rauhankonferenssia, sillä sel­laisesta
kokouksesta ei ole muka
"mitään hyötyä", eikä olekaan sen
paremmin sotatarviketehtailijoille
kuin kostosodan suunnittelijoille­kaan..
Asiaa tarkemmin ajatellen siitä
olisi sittenkin hyötyä sekä saksa­laisille
sotatarvetehtailijoille että.
myös kosto- ja valloitussotien
suunnittelijoille, sillä melko var­maa
on että jos he kolmannen
maailmansodan ' voisivat sytyttää,
niin sen loppumista he eivät tulisi
koskaan näkemään.
Mutta kuten mainitussa uutistie^
dossa kerrottiin, vanha ja korskea
kansleri Adenauer hylkäsi Män-chenin
vaalikokouksessa pitämäs­sään
puheessa Saksan ongelmaa
käsitetlemään ehdotetun 52:n val­lan
rauhankonferenssin, ja hän
"perusteli" kantaansa mm. seuraa­vasti:
"Mikä on Rapackin (Puolan)
suunnitelma, mistä me olemme
keskustelleet aikaisemmin ja mikä
ei anna turvaa kenellekään, ja mi­kä
tekisi meidät vain toisen luo­kan
kansalaisiksi." ,
Siinäpä sitä ollaan! Saksan im­perialismi
on kahdesti aloittanut
maailmansodan ja suunnittelee nyt
kolmatta sellaista. Mutta jos pan­taisiin
voimaan Rapackin suunni-telma,
jonka mukaan Eurooppaan
tulisi laaja atomiaseista vapaa
alue sekä Saksasta täysin itsenäi­nen
mihinkään sotaliittoon kuulu­maton
ja ehdottomasti puolueeton
maa —^ niin siitä • ei olisi Ade­nauerin
meriselityksen mukaan
kenellekään mitään hyötyä ja kai­ken
lisäksi saksalaisista sotapolii-tikoista
tulisi "toisen luokan kan­salaisia".
,
Adenauerin horisontista katsoen
saksalainen suurporvari on siis
"ensiluokan kansalainen" vasta sil­loin
kun hänen komennettavanaan
on hampaisiin aseistetut sotavoi­mat!
Ja hänen, kerrotaan uumoilleen
edelleen: Koska ohjuksista on tul­lut
ydinasepommien kuljettajia,
atomiaseista vapaa alue olisi "pelk­kää
hölynpölyä".
Lopuksi Reuterm uutistiedossa
kerrotaan Adenauerin julistaneen:
"Meidän kumppanimme, entiset
miehitysvoimamaat ja NATO-liitto-maat,
seisovat meidän rinnallam­me
lujimmassa päättäväisyydessä
Berliinin asiassa."
Siinä sitä sitten ollaan. Sotainen
Adenauer luottaa, että— NATO-maat,
Canada mukaanlukien, tuke^.
vat Länsi-Saksaij-.. imperialismin
kostosodan suunnitelmia loppuun
saakka.
Ketähän tämä vanha sotaori yrit­tää
huiputtaa? Kuulijoitaan? Vaiko
itseään? Tosiasia nimittäin on että
niin NATO-maissa kuin muualla­kin,
on kansanjoukkojen mielessä
elävänä muistona se, että Saksa on
jo kahdesti syössyt ihmiskunnan
maailmansodan kiroukseen. Kol­matta
sellaista verilöylyä ei enää
missään haluta— eikä vanha Ade­nauer
voi sotasuunnitelmiaan enää
salata maailman kansanjoukoilta, •
jotka saavat tietoja muualtakin, ei­kä
vain Saksan hyökkäävän impe­rialismin
puhemiehiltä ja propa­gandisteilta.
— Känsäkoura.