Vapaus, August 23, 1956

              m
IA '#11»
opainava tj.
obtajä Mar.
» suomaiaij
stäjät oli^a
astaan sata-i
värientr.
>3 aikaansa
Erilaisia tr.
imme' jöfa
»hjelmana.
ustua injr«
I — Tredja.
Kremlin nj.
ivän vieöffl.
sä Moskova;
yhteydesä
ui,tuotanlo>
kesSnviäto-ilaisuus
kesi
urheilujob:
valtunsköij:
»- Neuvosto*
puheenjot
a, ja TULn
Btus amniat-teaan.
ja.
issa kasitel-idistysurhei-'
iä. Isännät
nyönteisesti
miin lukui-
. TH
IE,ONT.
;ta ll:sta
leuvorioiiitoii mpkMnrimmH
4'\
Sijpikaijanboidon kehitys Xeu-njstolulossa
perustuu koUektuyi- ja
Taltiontilojen suurten siipikarjafar-jnjen
työböD. Ne voivat paremmin
intario
ALLA
DET
allit:
ny*"»,
okaista.
ia "mle*-*
n muu-k'Juuri-''
i-mieltä'"'
IM.
(TARIO
rjrtylcset
oissa.
levyi.
lifed
:ABIO
'giäa pientalondet täyttää byväk-eeeo
kaikkia n y l ^ j a n keinoja ko-liottaakseen
jatkuvasti tuotantoaan
Meistämisen ja sopivien tuotanto-'
ehtojen luomisen avulla.
KaikkiUla Neuvostoliitossa, missä
sääsuhteet sen suinkin sallivat on
perustettu suuria siipikaijafarmo ja.
Ne tuottavat kollektiiveille rotuitar-iaa
sekä -ähettävät munia'keinoLau-dontalaiteksille.
Tällaisilla farmeil-a
on siipikarjaa keskimäärin 15—
».000 päätä, saattaapa karjan luku-jmäärä
nousta siiuremmaksikui. Niil-ä
on omat konehautomonsa ja ne
osvattavat vuosittain noin -100,000
cananpoikaa ja enemmänkin sekä
äydentääkseen omaa karjakan-aansa,
että myydäkseen poikasia
kollekUiveille.
ABZHENKA
Esimerkiksi Tambovin alueella
sijaitsevJla "Arzhenka"-siipikarja-armilla
on kymmeniä tuhansia ka­noja,
ankkoja ja hanliia. Siipikar-aa
pidetään valoisissa ja tilavissa
suojissa, joita on rakennettu far­milla
kulkevan tien molemminpuor
in. Kunkin kanalan etelä- ja poh-oispuolella
on nurminen jaloitlelu-tarha,
jonne on istutetu puita siipi-carjan
suojelemiseksi auringolta
kuumina päivinä. Farnun ympäril­le
on tuulensuojaksi istutettu met-iäkaistoja.
Kanaloissa on automaattiset ruo­kinta-
ja juottolaitteet, pesät muni­mista
varten sekä köysirata reiiuc
kuljettamiseksi. Lyhyinä talvipäi­vinä
kanaloita valaistaan päivänva-lolampuilla
tuottavuuden kohotta­miseksi.
. Kunkin kanan tuottavuudesta pi­detään
kirjaa. ' Hautomakoneessa
baudotaan yksinomaan parhaimpien
kanojen munia. Ensimmäisenä kau^
kautena poikasia kasvatetaan kaksl-kerroksissa
vartavasten niille ra­kennetuissa
suojissa ja sen Jälkeen
ne siirretään toisiin kanaloihin.
Viime vuonna tällä siipikarjafar-inilla
oli 70,000 kanaa ja se sai
jokaista munivaa, kanaa kohden kes­kimäärin
IBO munaa, y. 1960 sillä
tulee olemaan 150,000 rotukanaa.
EOTUKYSYMYS .
f On havaittu, että tunnetut ulko­laiset
kananrodut eivät viihdy hy­vin
Neuvostoliiton ilmastossa eivät­kä
ole riittävän tuottavia. Siksi su-pjkarjafarmit
kasvattavat' jatku­vasti
uusia' kanarotuja ja paranta­vat
nykyisiär-r^Useimmiten-rotupaT
rannusta suoritetaan jo paikallisiin
olosuhteisiin mukautuneen rodun
ja ulkomaisen, xnutta jo jnont» « 1 -
kupolvea Neuvostoliitossia Jtasvate*
tun rodun ristisillaksefla.
Buokinta-, boito- Ja Jcasvatusne-netelmät
suunnitellaan >tuottavuii>
den kohottamista ja nttuonunai^
f uuksien jatkuvaa parantamista
silmälläpitäen. Ksimpr^iifp^ talvel;
la rotukanat lasketaan jaloittele­maan
lumelle, jolle «m; ripoteltu
ohueen kerrokseen alusQlkia.Fitki-nä
talvi-iltoina valaistaan kanaloita
sähköllä. Rotuvalinta tapabtuu ka­nojen
tuottavuuden, rotuominai-f
uuksien, ruumiinrakenteen ja pair
kallisiin olosuhteisiin .mqfc^ntnijiR
sen perusteella " -
PitkälUsen työn tuloksena val-tiontUat
j a kolledEtuvit ovat k^a^^
tanect uuden tuottavan ja byväi-haisen
venäläisen rodun.. Moskovan
alueen "Gorki-U" valUontilalla esi­merkiksi
on 45,000 kpl tätä venä­läistä
valkorotuista kanaa. Ne tuot­tavat
vuosittain keskunäärin 185
munaa. :Parhaimmat: munijat te­kevät
300 — 320 munaa vuodessa.
Kanojen paino on keskimäärin 2,2
kiloa ja munien 6 0 6 2 granunaa.
•'Gorki-II" kasvattaa joka vuosi yli
150,000 Jcanahpoikaa. Venäläisiä
valkoisia kanoja on nyt leviniSyt
laajalti inaan moniin piireihin.^
Moskovan alueella on kasvatettu
moskovalainen liha- - ja munakana-rotu,
joka on mukautunut mainiosti
maan keskisen vyöhykkeen melko
kylmään ilmanalaan. Tämän ro­dun
kanojen paino on keskimää­rin
2,7 kiloa j a kukkojen 3,5 kiloa.
Bratsevon rotukanafarmilla nämä
kanat mimivat viime vuonna kanaa
kohti n. 192 munaa. Stavropolin
aluepiirin kollektiivit ovat kasvatta­neet
pohj. kaukaasialaisen -kalkku-:
narodun, joka laidunoloissa kasvaa
ja lihoo nopeasti. On myös paljon
hyviä hanhirotuja, jotka antavat
runsaasti lihaa, mutta joiden jyvä-rehun
kulutus on varsin pieni. Za-gorskin
valtiontilan on onnistimut
kohottaa Huomattavasti pekingdäi-sen
ankkarodun tuottavuutta.
KONEISTAMINEN
Sodanjälkeisinä vuosina siipikar-.
jatilat ovat antaneet valtion kone-hautomoille
yli 100 m i l j . munaa
kollektiivien ja väestön vanistamir
seksi' kananpoikasilla.-, Maassa toi-:
mii 2,500 konehautomoa, jotka on
varustettu kotimaisilla ? automaatti-^!
silla sähköhautömakoneillai' Niimäl
valtiontilat laajentayat^ toimintaan­sa
vuosi vuodelta. Lähiaikoina n^
tulevat myymään vähintään 5001
miljoonaa vuorokauden' väahaa ka-]
nanpoikaa '^vuodessa. .Konfl^utomo^
jen^ spesialistit^uiltavat^OUektUver^
ja siipikarjafarmienja .si^>ik£u;ian->
hoidonjarjestämisdissä. -' "^'^ ' ~ >
tuotanto kasvaa,niiden 'dipjkarja-farmeilla
iMkvvitfAi i» «atnau» irtt.
boavat myös tilojen tuUA.
Esimetläksi Krasnod(^
rin rKcasn^ja zvenla**; koUekttivi-tilalla
on yU Junaa, ankkaa,
hanhea j9 kalkkunaa, !I|la^Joica
vuosi jsupikarjataloudest^ tuloja
toista miIjo«Km ivpIaatlBietsr^
ektiivitii^dla Latviassa Jakaiista
vi]jeUidielita3ria'kohti480l(ai^
tila saa jokaisesta" «katt!Udta';vuiosit-tain
kfykiTnääHn ^^PS ro^^ftft^^^^'^^'^ " •
iibiskovan, Leningradin, Kievin
ja monien inuiden (kaupunkien i^^^
faistöUe on-perustetttt-siipikarjafar-mcja^
jotka varustavat asuläcaat mu-;
ni^Ia ja tuoreella !ibaIla.Y<ämä'far­mit
ovat suuria korieistettnja tuotim-tolaitoteiä:
meteellisen tarkalle pe^
rustalle rakentuva tuotanto tekee
niille -mahdolliseksi tuottaa suuret
määrät munia ja lihaa kaikkina
vuodenaikoina. Ne haudottavat ka­nanpoikia
ja kasvattavat niitä M -
keissä ympäri vuoden. Kahden kuu­kauden
vanhoja kukkoja lihotetaan
keinomenetelmm.
Tällaisilla siipikarjafarmeilla/pi­detään:
kanoja häkeissä. Riippumat­ta
siitäi paukkuuka ulkona pakka^
nen vai onko kuuma kesähelle on
kanasuojissa aina tasainen lämpöti­la,:
raitis ilma ja, luonnollinen; tai
keinovalaistus 12 — 13 tuntia vuo­rokaudessa.
Siipikarjakantaa täyr
dennetään joka kuukausi.
Tomilinon siipikarjafarmilla on
141,000 jcanaa. Viime vuonna se sai
jokaisesta kanasta keskimäärin 190
munaa Ja kananbhaa tuotettiin 8,5
00 sentneriä.
Maatalouden kohottamista .koske­van
suunnitelman mukaisesti lisä­tään
kollektiivi- ja valtiontiloilla
siipikarjafarmien lukua ja kohoten
taan siipikarjan tuottavuutta siinä
määrin, että jo lähivuosina voidaan
';aada maassa siipikarjatuotteiden
runsaus. — SIB
Scaodimviaii miiesin «oosikairtsaiis
Canadan .suomalaistenkin J D »
kuudessa byvtn tunnettu ja suosAtu
Scandlnai^ AirUiMess System, iok»
on iaavuttanut laajojen aäakaspii--
fien luottamuksen erinomaisella
palvelidlaan ja fayvilia ybteyksUlSlD
kaikkialla inaailmassa, juik:ii5i / äs-kettäin
raporttinsa j toinubijiast'ian
viime vuoden aikana. ^ TSniS vuosi­kertomus
«n elSvS esimerkki silti,
kuinka lentomatkustus läy,\uosi
vuodelta yb& yleisemmäksi-ja kuuv
ka yhti mittaa suureen matkusta­vaan
yleisöön Jdiuluvat yksilöt luo­puvat
aibeettomiste ennakkoluul>is-taan
jä>iirtyTOt lentomatkustuksf^n
kannalle. ^SamaUa.jtSmavuösikeito-;
mns on esMnerkki siitäl kuinka' tyy \
pillisellä' pohjoismaisella rutuniUa
ja.tarmollhhoidettu suurybtiöedts-;
tyy ja voittaaludttamusta itselleen;
vuosi vuodelta yhS enemmän laia'
paUon kaikUla kulmUIa.
Viime varainhoiM>vuoden aikana
SAS:n koneet lensivät yhteensä IS:
he» 40 milJ. kilometriä, kun taas
vuotta aikaisemmin yhteissaavu lu.s
oli n. 33 milj. km.; joten yhden>vuo
den kasvu pn tasaluvuin t milj. km,
eli n. 12 jiertaa matka kuuhun ja
takalisin. Koska meitä tiiälliuudel
la mantereella kiinnostaa lähinnä
Atlantin yli suunteutuva liikenne,
niin mainittakoon, että;viimb-vuo^
den aikana set kasvoi 22 proseaiiila.
Talvisaikaan lähtee-Ne^mYorkistp: 9
SAS:tt konetta viikossa kohti Eu-'
rooppaa, ja-kesäalk^ 20.' PohJoiST
napareitillä vastaavat luvut olivat'2
ja 3. Tämä reitti on: osoittauvunut
kaikkein suosituhnmaksi niille, jot-.
ka haluavat matkustaa nopeinta j s
vaivattominta tietä Euro^opasta ,rph:
jois^Amerikan länsirannikolle.
Mitä sitten tulee SAS:n uuteen
lentokalustoon; niin siitä mainitta­koon
ennenkaikkea '14 kpl uuden­aikaisia
DC-7C-jättiläiskoneita, jot-ka
tilattiin Sante Monicassa, Calif.,
sijaitsevalta Douglas Airccdft Cjm-panylta.'
Vielä tänä syksynä val­mistuvat
ensimmäiset näistä neljäs-tätoisto
koneesta, ja ne joutuvat
heti Pohjois-Atlantin liikente^jseen.
SAIMAAN KANAVA
ON SATAVUOTIAS
KUULUISIA
KÄÄNNÖSROMAANEJA
KIRJAKAUPASSAMME
VOITTOISA SYDÄN
LLOYD C. DOUGLASIN uusi, herkkä romaani
309 SIVUA -r HINTA SID. $355
Syksyn ensfanmälnen myrdcy toi Hannah Parmaleen Wardin per­heeseen.
Myöhemmin Marcia usein ihmetteli, mitenhe olivat kos­kaan
tuUeet toimeen Ilmaa häntä.. Wardit olivat ertopmaisiantiorla
ihmisiä, mutta he tarvitsivat Hannahia saadakseen ^elämäänsä
selvyyttä Ja. Järjestystä. Eikä kysymys ollurvahi taloudenhoidosta
ja raha-asioista, vaan lisäksi muusta, mikä oU .paljon torke&npäa
— elämäntyylistä, oikeasta suhtautumisesta. työhön, ihnusUn ja
itseensä.
ALAN PATON:
LIIAN MYÖHÄÄN VESIPÄÄSKY
286 SIVUA HINTA SID. t2,75
Alan Paton tuli hyvin tunnetuksi romaanistaan ITEE RAKAS- ,
TJgrru MAA. Jolla hän vähässä ajassa loi maailmanmaineensa.
Patonin tohiei romaani LIIAN MYÖHÄÄN VKSIPÄÄS^ lumoaa
lukijansa yhtä väkevästi Ja ebdottomastL Rakenteensa täioUtuu-dessa
Ja teeman voimakkuudessa se ylittääkin edeltäjänsä.
Kehyksenä on Jälleen Etelä-Afrik3ca. mutta tällä kertaa aiheena
on valkoisen miehen tragedia. Nuori polilsUuutnantti,vanton,yIr
peän buurlsUvuH Jäsen, rikkoo maan ankarinta ja leppymattctelnta
laikiä. Jorfca inukaän valkoisen miehen suhde värilliseen naiseen
rangaistaan Julistamalla pannaan sekä syyllinen itse että koko hänen
sukunsa.
HELEN D, BOYI£rrON:
CAROLA TEATTERITYTrö
192 SIVUA HINTA SID. $l£0
Helien D, Boylston on saavuttanut maailmankuuluisuuden sairaan­hoitajien
elämää kuvailevilla HELENA-klrJoillaan. Nyt sisar
nan ystävät saavat tilaisuuden tutustua kirjailijan toiseen suosittoun
sankarittareen • Carola Pageen. Carola on teatterikärpären purema
auori tyttö. Josta ajan mitään kehittyy todellinen näytteujätär. .
• RAKETTI SARJAN ^ROMAANIT •
HUIMAA JÄNNITYSTÄ
JACK VANCE:
172 SIVUA
AVARUUDEN ROSVOT
'Tieteellinen seikkailuromaani
HINTA sm. «2X»
ARTHUR C. CLARKE:
ILMOJEN SAARET
Meiidllisia seä^ailnja. — TIeteelUnen seikkafloromaanl. ^
164 SIVUA HINTA SID, |2iJ0
BOBBRT A. HEINLEIN:
RAKETTILAIVAN KADETTI
Tieteellinen seikkalluroniaani — Seaiailn^ *äS^*?'S?S*^no 213 SIVUA jaXNTA SID. f2iW
TSatkaa osoitteella: i
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 BCDVCBY^OKt.
Helsinki. Tässä kuussa tulee
kuluneeksi 4asan sata .vuotta siitä,
kun maamme vesistöolojen paran­tamiseksi
tehty suurin työ saatiin^
päätökseen Saimaan;;' kanavalla.
: Syyskuun 7 pnä vihittiin juhlallises­ti
tämä kanava, jonka, rakentominen
oli kestänyt ;21> vuotta. ' >
Jo niin varhaip^kuin^iaglJ
^ensimmäinen aloite>^
van^rakentamiseksi,^kun työtä var­ten
anottiin valtionapua.; Anomus
hylättiin ja 8 v. myöhemmin tuli a-sia
uudelleen esille. Nyt päästiin jo
niin pitkälle, että tunnettu "koski-parooni",
Carl von Rosenkampff
laati ensimmäisen ns. pääsuunnitel-man
kanavan rakentamiseksi ja^ v.
1844 hänen suunnitelmansa hyväk--
syttiin. Vapaaherra Rosenkampff,
joka tuli tunnetuksi koskenperkaa-jana
ja kanavanrakentajana ja jo­ka
nautti suurta suosiota kansan ke-kuudessa
määrättiin töitä johta­maan
ja V . 1845 päästiin työt lopul­lisesti
aloittamaan.
Tämän suunnitelman mukaan läh­dettiin
kanavaa kaivamaan Laurit­salasta
kohti Nuijamaanjärveä. Tä­mä
työ saatiin päätökseen v: 1852 ja
väli avattiin liikenteelle. Nuija-maanjärvestä
jatkui kanavan raken­taminen
Lietjärven, Rättijärven,
Särkijärven. Parvelanjärven ja
• Suomenvedenpohja-nimisen meren­lahden
kautte Viipuriin.
Pituutta kertyi kanavalle 57^7 km
ja tästä matkasta oli kaivettua r ka­navaa
33,45 km. 10,4 km oli perat­tua
väylää ja loput luonnollista ve­sitietä.
Korkeuseroa kerjtyy tällä
matkalla Saimaan ja Suomenlahden
vedenpinnan välillä kokonaiste 76
m. * •
Jo vuoden kuluttua kanavaraken-nustöiden
alkamisesta kuoli hanlcel;
ta innokkaasti ajanut ja töitä job
tanut vapaaherra von Rosenkampff
Hänen tilalleen tuli töitä johtamaan
Ruotsista Nils Ericsson. V. 1854
ryhtyi töitä ohjaamaan Alfred
Stjemvrall ja hänen jälkeensä J .
Mickwitz.
Kanavaan tuli kaikkiaan 28 sul­kuporttia
ja muista - sen erikoislait­teista,
joita vuosien aikana, on lisät­ty
kanavaan mainittakoon Musto­lan
sulkutelakka; Kausalan kanava-^^
silta^Pikonojassa ja Suildssa olevat
holviviemärit.;9 rullasiltaa ja Viipur
rin rautotie^ ja kääntosilta.
Kanava tuli kaikkiaan ;mak8a-maan
3,096,000 ruplaa, joka teki sil­loisissa
oloissa Suomen rahassa
12,386,400- mk. Rakentominen ei luii-määrästä
oli puutovaraai634.035 tn,'
paperia 30,115 tp Ja viljaa 19.801 tn.:
Vastaavasti ;oUvat kapavin .tulot jsa-,
mana vuonna .6,3l?;i09 mk ja .me-»
not 2.300,378 imk, joten.,kanavau'
puhdas voitto oliiyli 4milj.)mk sil-n
loisto rahaa. . ' .
Salaan tasaviate
armeijaa
tenkaan loppunut valmistusvuoteen,
vaan mm. vuosina 1895—86 ja Vr
1897—1903 suoritettiin kanavalla
huomattavia korjauksia. V. 1911
suoritettiin mainittuja uudistomls-toitä
melkeinpä jatkuvastt
Taloudellisesti merkitsi sato vuot-to
sitten Saimaan kanava valtovasti
Saimaan ympäristöseutojen ja Sai­maan
pohjois^an pitäjille. Nyt oli
nilUa suora vnireitti meren äärelle.
MyasrYlipurinkatqiiungiUe merkitsi
kanavan valmistuminen sangen pal­jon
vilkastuttoen mm. satamatoi­mintaa,
- '
Vtumna .1920 suoritetun tutki­muksen
-mokaan ' kulki kanavan
kautto mainittuna vnoana^l0;64t>a:
|usto'ioiden yhteisesti kuljettama
4Qttninäatt'^U - lOZ^m m. - T i s t i
Saksan demokraattisen tosaval-lan
ministerineuvosto ' on tehnyt
päätöksen, jossa sanotoan: ' > >' [
Kansainvälisissä'suhteissa vallin­neen
jännittyneisyyden lieventämi­nen
asettoa ensi .tilalle aseistariisu-miskysymyksen,
joka on tärkein ky­symys
rauhan turvaamisessa ja lu­jittamisessa.
Neuvostoliiton ja kan­sandemokratian
maiden toimeenpa­nema
asevoimien supistus on todis­tanut
yleisen aseistariisumisen mah-idoUisuuden
ja antonut kansoille
varmuuttosiitä< että rauha voidaan
säilyttää koko maailmassa.
Saksan kansalla on kannettova­naan
erittäin suuri vastuu ifauhan
säilymisestä Euroopassa. Saksan
militorismln henkiinherättäminen
Länsi-Saksassa ei sovi yhteen tämän
kehityksen Itanssa; jonka tarkoituk­sena
«n jännityksen lieventäminen.
Tämän tähden ^molempien Saksati:
valtioiden on neuvotteluilla asevoi-^
mien suplstomisesto, atomiaseen:
käytäntöönottomisen kieltämisestä
Saksan alueelle ja luopumisesto a-sevelvolllsuuden
käytäntöönottomi-sesto
annettova Saksan panos 'rau-:
ban turvaamisen hyväksi, v ^Tällai­nen'rauhantahtoinen
teko olisi
myös omia^ edistämään Saksan yh­distymistä
demokraattisella pohjain
la.
Pitäen läbtökofatonaan vastuuto.
joka sUIä on'Euroopan kansoja kobr
taan, ja pyrkien helpottamaan Sak­san
molempien valtioiden välistä so­pimusta
Saksan demokraattisen to-savallan
ministerineuvosto päättää:
1. Supistaa kansallista kansanar-meijaa
« jonka miesvahvuudeksi-on
.säädetty 120,000 miestä, 3Q.000 mie­hellä.'
2. Säätää kansallisen Jcansanar-meijak
yhteiseksi miesvahvuudeksi
90,000 miestä. '
3. myttää kansantolouden rau­hanomaiseen
rakentomiseen ne ai­ne-
ja rahavarat, jotka Jcansallisen
kansanarmeijan miesluvun' nipisto-misen
kautto vapautuvat.
" 4. Kansallisen kansanarmeijan
läydentäminen^ topahtumaan
vapaaehtoisten väaryäänysen^kaut-ta.
S. Kansallisen puolustuksen mi-iiisteri
tulee tämän päätöksen to-tenttamiseksi
antamaan tarvittovat
käskyt ja määräykset
--Sonja Stenle voitU W naisten
kaunoluistelun HM ^palldntoa w^
1927-36, V
-^bkälut «vat osoittaneet,, että
nopeasti Jäädytettyä leipää voidaan
säilyttää byi^tesä kunnossa pitem-
'ii2ai:JBilÄ;-i^
Niiden lisiksi SAS osti San Diegos­sa
sijaitsevalto Convairybtiöllä 11
M Convair^Metropolitan4(oneito,
Jotka sijoitettiin Euroopan-liilien
iMSeen etupäässä suuren nopeutcn
sa. lyhyen tolmhitasSteensä Ja koiv
kean nousu- ja laskunopeutensa ta­kia.
;SASui henkilökunto kasvoi vuo
den aikana 7,300:sto 8.101:een, jos-ia.
määrästä hieman yli tuhat kuu
luu lentävään henkilökuntaan. Tä!><
tS käy siis Umi, että jokaisto ilmusa
ttotävää henkilöä Jcohti täytyy yh
tiöllä olla maan pinnalla 8 henki-lö^^
tekemässä^ työtä. Matkustajia
yhtiö taas kuljetti vuoden aikana n.
95: miljoonaa tonnikilometriä, kun
taas edellisenä vuonna vastoava lu­ku
oli n. 77 milj. ton/km.
^ ^MtaporUssa on mainittu myös ko^
ko r maailman lentomatkustuksen
kaävu f viime; vuonna verrattuna e-delliseen
vuoteci\. Viime varain-lioltovuonna
koko maailman lento­liikenne
käsitti 52,500 miljoonaa
matkustojakilometriä, edellisen vuo­den
vastoavan luvun: ollessa 46,000
miljoonaa; Tämä edistys oh luon-nollisesUkin
jakautunut verraten ta-
AnnlnntomufMmitrta
vSBaastM Kiiiuissa
Kiinan «nsimmäisen vlisivuotis-
«tunniteUnan <19S3—1957) aikana
työlliisiä j a virkailijoito varten ra-kennettovienasubitalojen
yhteisek­si
asuinpinto-alaksi tulee 46 miljoo­naa
neliömetriä; josto tähän men­nessä
on Jo rakennettu 39 miljoonaa
neliömetriä.
31 metsäpaloa riehuu
Manitobassa
Winalpe£.-^Täällä olevasta mct-sävirastosto
tiedoitcttiin lauantoina,
että eri puolilla Manitohan maakun­nan
pohjoisosassa riehuu 31 metsä­paloa.
' / .
Suurimmat metsäpalot' riehuvat
FHn Pionin ja Moak Laken lähis­töillä.
—Suomen yleisradio kokeilee nä-köradiolaajalluksia
v. 1956 syksyllä.
saisesU eri lentoyhtiöiden kesken,
mutto se on omiaan osoittomaan,
kuinka suosituk&i lentomatkustus
on tullut kaikissa maanosissa ja
kaikkien kansankerrosten keskuu­dessa.
— E. K.
Torstaina. «löktty]i.23 p. Thvi^y,
iai«9rakenniisly6 Mmm Jim
Nopeasti on aUcanut kehittyä lai-*.
varakennnstdminta, joka on erib
Bulgarian nuorimmlsto t(»)Ulsmi«-
aloista. Geor/si Oimitroviile nimc-tyjUä
valtion ielasaila, joka on Bu^
garian suurin laitos laivojen r ^ n -
tamisen ja korjaamisen Blalla.^on
maan omaa iarvetto ja vientiä i var­ten
rakennettu viimcksikuluneeh
viiden vuoden aikana yli 150 noin
tuhattonnlsto alusto.
Lähimmänr viisivuotiskauden ai­kana
aiotaan flaivanrakentomistoi li­sätä
puolella. Parhaillaan on ra^;
konteilla akaksi; matkustajaliikcn-,
teelle torkoitettuahöyrylaivao, jois­ta
kuhunkin tulee 250 matkustoja-:
sijaa.. Telakalla, aletoan iräkpntoa-myös
kolmen tuhannen tonnin proo­muja
ja 3,000--5,000 tonnin rahtilai­voja.
Telakan tulevaisuuden suun­nitelmiin
.jkuuluu myös 2,500 tonnin
aluksien takcntominen.'
Monet Bulgarian tehtaat ovat al­kaneet
valmistoa kotimaista laiva-:
rakennusteollisuutta varten vaati­vaa
laivakonelstoa ja -kalustoa. ^
JaiMuiSbttift
Parempi n
mÄBiiMÄÄroiö^
vimmin huutoa! ^ - ^ . ^ ^ .
Jjirvlä a i a v a ^ n^
vuoria. , ' , ..vt» . ' -
Koi voi villityft l e l J o i i ^ U n . l ^ , : l
jiissJi^i^S-??^
Kun4llkerrinloUsp,/JW;äl»Ä '
kun ihminen^ kuolee^^ i i i vjR
Vihia ja tnyöbifii^ ^ iotmi:
köyhyyteen. '"-'^ ' *
Merestä bitiia 1cy^^k«last«f«IUL^ Ifl
Ala väheki^ h e l & i M l ä l ^ :
tustojaa, äteielhiÄ^Vdfi»'* ^
Yksi kurki liirkais^^^^lMinS!)!!,»'
kuin tuhat'varpusta.' '^"^u;.:^
T
HEINÄKUTJN 21 P. 1956
Miss Anita Shirley
WANliP, ONTARIO
ja
Mr. Vilho Oskar Kotila
WAHNAPITAE, ONTARIO
PAUON ONNEA JA MENESTYSTÄ AVJOUITOLLEtSNE ,
TOIVOTTAVAT ALLAMAINITUT SUKUmiSEXL JA "^f^&^M^h
KuVkatytot Ja -pojat:
Norma' Ja Viljo
Rose Ja Roy )
j. Margetja^ino
HFXMI JA SVANTE
,. Hilda J B Teodor Korpela
i-ict,! Mr. Ja^i». 0.]H?(JL.aakso„
Hehnl Ja Kalle Simola
iAbl8;renin perhe i
Enni J^ Ju^si Koskinen ;:
'Sandra Ja Kuatt Varjonen
' Walter. Lilv Ja Jack Renko •
Lauri Setälä
- (E, Ja W. Hankanen
HUJa Ja Jack lialtllo
tnip! Ja'Isaac Salo -' r
Tyyne ja Eino Koski
SANNI JA MATTI
PONNE
s. Ja E. Salminen Ja lapset
Ida Ja Frank Koski,
Samia. Ontario
Martta Ja Valte Vähämaa
Hilda Ja Eino Rlskula
Nick Kaldesoja
Lauri Niininen \
Voitto Lehti
Kalervo Ketola
Ina Ja Fred
Ruth Ja Arnold Rajamäki :
Helkki Palomäki
AINO JA JACK MÄKI
Viono Ja Johnson :
Aune ja Ifuno Koski
ja lapset
Mr: Ja mrs, Aate OJalamml
yrjö Tamsl
Ida Ja Vlkkl Lehtonen
Jenny Ja Sam Mäkynen Ja perhe
:Eila-ja Ahti Saarela ;
Sllrl Lehti Ja Salo
Emil Peterson
Hilja ja Sam Laisi
Riki, Anna. Eini Ja Henry Roiha
Jenny Ja Bill Martin
Vieno Ja Leo Viita
PauUna Ahsteri -
>Ivar Pulkkinen
Vilho Kaven
HowarcL Bronda, Kay ja
Leo Nordman
Inga Ja Jallu Alatalo
Erkki Penttinen
\ Aarne Hakoloja
Bflelini Ja Uuno Kaksonen. ^;
Anni Ja Välnd Holla
Meeri. Mirja. Matti Ja Vlljö
Eino Salminen
iDälsy Ja Leo Wlita Ja perhe
Hden Ja 'Armas Wllta ja perhe.
'Mr. Ja mrs. E. Ylinen BAUHA JA ONNI
EUher, Eila Ja Einari Rautiainen
ilrenejaAug. Ojala
£meli Tervonen
. MiUle Ja Taisto Koskela
Gerry Ja Sam
Pmttl Sauvola
Olavi. Kaarina Ja Pentti :
VUtemäkI
Helen ja Viril/red Salo
^Paulina; Satoia Ja Arvo Tuuri j
Hebni ja Emil Aho
Alli Ja Ed. Hehio Ja pojat
Berthaja Sulo Heino
Mi^ Ja mr», E. Rbtta
Tyyne ja Väinö Anttila
Northern Ike
; Martha ja John Salomaa
Bell Raivio
Jenny JaToivo Jylhä
,ASra ja Eric Lanklaen
' Ja perhe
Aino ja'David Lankinen
Tyyne Ja Kaarlo Harju
Aino ja Axfl Reipas
Sally Ja Taisto Pellinen ^
- Ja perhe
x '^y
, ISx. ja mrs. 0,tAh11a. .
Helmi. Helgii^ Ken-Jä Kusti
I. ?«!lra;ijft'Ete',JHnnl , . r ^ ' !.
Ainoja Terry
Ida Ja Svante Finnilä
Hilda Ja Matti Kotanen
Mr. Ja mrs. E. Myllykangas
Mr, Ja mr». E, Basto
Ethel Ja Oiva Kaukolin
O. Kauppi
Aino Ja Eric Männistö
Ella Ja Hans Huhtanen
R. Ja K. Aalto
Anni Ja Alex Manninen
Vera Ja Väinö Lindholm
Otto Tammi
Onaja RoM Brtey
Eila Ja Bill
Eino E. Mäki
Saima Ja Kalle Majaniemi
Elsa Ja Matti Mäkynen
Alt>ert Long
Mr, Ja mrs. Toivo Palonen
Ja pojat
Mary Rinne, Sharon ja Aiti
PHOTO BY-OALARDO
Arthur Lammi
TERTTU TURJA JA
<J. MATTILA
John Mäki
Vieno Ja Vätoö Lahie
Helmi ja Eino Vuorenmaa
Donny, Terttu Ja Martin Waine
Mike Hildehrant
S. Ja T, Vähämaa
Atoo Ja Arthur Viito
Helona Ja Frank Ranto
Esther Ja Toby Hakala .
Ella* Ja Jonna
Onerva Ja Alex JMac^onald '
ja perhe
, Alina Ja Aksel Hakula
Hella. Frank ja Walter
Väinö Romo '
Rantaset
•'Senja Ja^EIhoMäoöe^ ' ^"^^
' I^cmpl % Ortnl^Malmherg • ^' Kv \ H-r
Hilda kuppila
Donna Forstrom,'
i Toronto,
Kaorins^^a
Maria ja ^atuMarttinen
Aatto Junnllft'
VJU ja Annie JokUien
Hanna ja Kiedo Ijia' iv
K . T u l l a - "
jRebnl ja Bmll Alunen
Malja jaJil8kjk.i:4Ucfui(>n
Anni ja Alex Manntoen
»fancy Ja Pj»ddie Beauchapv/ i
Ksarlnaja Ja<^;Lalsl ja pojat,
X^empI ja W<tn. jKangassato '
Lempi Ja Aiim<lf*evtra
Helga ja.Wllf,^asto
Mary ja Perey .Cpomhs : '
Ahne ja-Veikko Kopsala
Sam Mäkynen j8<p«he
HUJa Ja Anton Kaisla
Aino Ja Paavo Kivi
Laila Ja Vtvrk. Kofpela
Nancy Ja Stoda Kotpela
Maurice Poivln
Fanny ja Arvo Pelkola
HUJa, t»mo ja AlU
Aune Leppänen ^ ^ -
Valma Ja Tauno ,Kauko|ln
Mary Kouhia > ' '
Aino Kopooeii ja .VtrlUlam ,
Aino ja Arne JI|AaUnen ^of^r
Elina Ja William' Kumpu '4'//'
Hilda ja Taupo Autio
Vieno Ja Ilmari Leppftnin
Robert, JOehnija ^uno Kuuterl,.
Lempi'jA'T0vp'J!OBtan«n -V/l^ ^ i ^ - '
Impi ja jRrank Tommila
f
w
' • " • ii
i l »
m
m
1 i
P
'M
mm
-..Mm
m
' Iit
AI
I
li
mä
K I I T OS
_ _ - , '
Sydämelliset kiitokset sukulaisille, ystäville ja tuttoviUe,
kun saavuitte nUn suurilukuisena meklän hääUlanviet-toonune.
Kauniit kiitokset nUstä arvokkalsto lahjoisto, yksityiedstä
sekä yhteisestä raiialafajasto. Jotka saimme vastaanottaa.
Kiitokset R a i ^ Mäelle lauluisto, Pentii LeskiseUe puhees-^
to JasoHtoJUle ^ikerasto soltosto.
Erikoisesti kiitämme kerääjiä, ravtotolaheokilöltä Ja kaik­kia
niitä Jotka tovella toi toisella auttoivat meitä hääti-laisuutemme
onnistumiseasa.
Kiitollisuudella tettft kalkkia atoa .muistamme.
ANITA JA VILHO K.OTILA
WAHNAPITAE ONTARIO
Irene Jället; '!'< ,
BIM Ja Arvo Vuoet " . - •
Toini j a . B ^ y Heino
Maila ja Abel Vailhkimett
Mailis ja Melvto:.
Estor ja Eino Bben '
Mirjam, y . ja H. LukkkrUa
Saima Ja Oiva BUJd - '
Arvo Kolltkonen-''" ^' > -
Laila Ja Eugene Tammi v r
sekä tytöt 'f > > )••• '
Rauha ja Aimo BfiU^seU tytöt
ElU ja Eino Purica-
Mrs. Betty Kopsala-, \ \
Laura tamttixt. ' ,
< Detroit, MkJh- , ' >,. ,
Mr. ja fflrs.^lÖan|Ä4 '/ * , '
Venla, wmSa.-)i'A:4ktmi9
impi ja A, Pioutiltten ' ^
Shirley ja PaUl^ >* ,j ^
ArJene ja Waller , .
8ara.>.sm^Bantola
MirJaTa-^Sarl M t t l '
mite, vmi6, ja Paul
Signe ja.'Andaa Malinen:
m.
Hilja ja Arvo sab> ^ .
Huhlalft . ^
;.iPättit|l^#Sli:&^
Reijo, Mehnl ja Kiotf Kdnola'
Raili, Kllia kMäA
JSocQhi
'H
mmmämmmm
Ml
HUJa ja^ete
Täa Bomo ja
VuJtor''Hornat „
'Senja J i E d i ^ ' ^ ^
WANUP NAALILLA HEINÄKUUN 21 P.:i9S6:
mm
i
m
•'••'^•1
3 ?®
mWm3
'4i
„
m
m
W
(imi
mm