Vapaus, August 23, 1956

              Torstaina, <^o)(uuo 23 p . '~ Tbursday, Aujs. 23,1956
:^^^J«n ff :?W>fl(jlirfffltf Pfffflf ff***f '•••''IPf-^
«•UUbefl Kor. « , U17, Anthorted
i « «Bood d«8i BiaO ^^f^ the Pott
OUke Detmxtment. Ottew«. Pub-
CbD Bt^ W , sodboiT. Qntn» Canada.
Tefcubones; Sm. Office C0. *-436i;
«tfttatial Qfllee 0 6 . M a n a g e r
e.8akst EtatarW,mmA Uaäing
adätea: Beat €9, SatOmj, Ootaxio.
Mlfgrtising ntastpon appucstiflo.
TraaHatton f ice of cbajge.
TILAUSinNNAT:
Canadassa: 1 «k, 7JOO « kk. 9.15
Ylulizvallolaa; 1 vk, exiP 6 kk. 4 ^
Suometta: i vk, 8 A ! « kk. 4,75
BXim maialamlaviaalit
412Kutoi^on Idjdcssaininc keirottu, British Columbian niaakunnan
Sfkial Credit-hallituksen pääministeri Bennett järjesti "yllätysvaalit",;
jdQui suoritetaan syyskuun 19 päivänä ja nimenomaan s i i iu miele»-'
^ 'etiä hän vmsi hallituskauttansa pidentää Oman perusteenisempaa
lfi^f^k^^erinäiwta pohittisista k y s ^
'Alyontäen: ^valitsijoille vaivaisen kuukauden aikaa .tutkia maa-kioman-
iasidita;'Social Creditin' hallituksen päämies osoittautui, jos
^djäikoisen ovelaksi, niin ainakin käytännölliseksi puoluejohtajaksi.
^S^llauKt kysymykset kuin n ^ juonnonresurssim^iraiskaus,
in^tieskandaalit jne, jäävät silloin unholaan kun mennään ^'hyvän
i^^^lippua^hdluttaen pikamarssissa maakuntavaaleihin^ vtuumivat
fkida] Credit-puolueen poliittiset strategiamestarit.
Tuleeko tämä strategia tuottamaan tuloksia Social ,Credit-puo-
INtteUe tai':eiko tuo aika näyttämään. Me puolestamme
'iidainnine, että vaikka Social Credit puolue tulisi uudelleen valituksi,
, .jMHiad kuitenkaan merkitse .sitä että niaakunnan edut tulevat parhaiten ^
läSdetukss, '^Päinvastoin olemme vakuuttuneita siitä, että Social
l^|^'ti)UoIu(t on poliittisesti,yhtä maho kuin vanhatkin, puolueet ja
sdjn^uddoin pitäisi saada valituksi mahdollbimman,paljon työväen-
, «akhiä «British Columbian lainlaatijakuntaan.
' ;B£tesvä$tuuntuntoisiria kansalaisina sikäläiset maanmich^me tu-j^,
irlfaneksi vaaliuurnalla siihen, että maakunnan etujen mukaisesti
cbliee'valituksi inahdollisimman monta työväenedustajaa. Tässä mie- .
1«eä,l^ iofyoVat Ja toimivat niin, että molemmat työväenpuolueet,
iMot Sjekä.muut työväen- ja farmarien järjestöt nimittäisivät ainoas-
. taan yhden ehdqldcaan kussakin vaalipiirissä — ja ett^ vaalipäivään
niemvBSsä säätäisin kehitetyksi mahdollisimman laaja aktiivinen yh­teistoiminta
työväenehdokkaiden valitsemisen hyväksi.
SYNTYA4Ä-
PÄIVIÄ
Ont.. läyttää perjantaina, elokuun 24
pnä SO vuotta.
Mn. Fanny K. tailincn, Cohalt
Ontarior täyttää sunnuntaina, «lo­ruun
26 pnä 70 vuolta-
Yhdymme sukulaisten ja tutta­v
i a onnentoivottdoUa'' '
Osinko Suezista 3,800 pros.
Vorodiiloyin Suomivieraflusta
^^V'^'SämaIla kun täällä Canadassa ilmaistiin tavallisuudesta poik-rteavaa^
ystävyyden<tunnetta naapurimaan jalkapallojoukkueen^,Mo^
rkövän X^Vmotiyiii^ vierailun takia (vierailijain vuoksi lyötiin entiset
yleisöennätyksetjnäissä kilpailuissa), voimme'^uviiel)ajsi^ intoa ja
^ielehldintoa mikä nyt valirtsee isiemme -tubatjärvien.maassa, Suon
iÄessä, »hissä'NeuVpstoliUon presidentti Klimiht Jerrömovitsh Vo- '
rj^ilQi;:<on,n|aansa valtuuskunnan johtj^jana ,yaltiövierai](ulia. , /
yiif^Vonoshilovinsciurueescen'kuuluu valtuuskunnan jäseninä N L : n
MUiMti^Vnöte^^ N : A : Mihkilöv^ N i : : n I«P^^^^^ pUuiiraloatustey
l^j/i^deo{,pif^J^tl^..'p. ,Varaksui ja XL;n'Korlcdmmän K^iiyös^^ '
äUeeri Nv^iM; Pegov^^s^^
iiÄ*va%slht<«ri-Ä!*^,'Corkin';' ' •
Aj.j^^Vojpshibvin valtiovierailu on, kuten,,tiedetään, yastaus/gii^en .
Äderailuuni» jonka-Suomen tasavallan silloinen presid
kivi teki Mim&«yksynä Neuvostoliittoon ja jonkfi'l^uIucs^käy4yi
kci^lustddissaSaomblle mm; huovutettiin tajkaisfn^^^l^
]|jf|^(p^|l^alu^.>vVorashilovinvalUov^^^^ aIkoi'iviime jUistai^a, Jol-^. <
lohi hän saapui rielsinkiin. ' - r V *
< - Sanomattakin on selvää, että presidentti Voroshilovin valtio-merailu
Suomessa on aiheuttanut etukäteen suurta huomiota eri puo-
UllainaaUnnaa^mutta ennenkaikkea Suomessav^^^^.T
-dämme kiinnittää täkäläisten maanmiestemme huomiota erikoisesti
-stihen,' missä hengessä on Suomessa valmistauduttu itäisen naapuri­maan
valtionpäämiehen viralliseen vierailuun. Siksi lainaamme Hei-
Ilmestyvän S K D L : n äänenkannattajan. Vapaa Sanan toimi-joituksen
"Valmistauduttaessa": i '
•-"'(Presidentti Voroshilovin vierailun lähcstymistunnelma tihenee
pätvii'rt)äiyältä;^^^^^^^^ H
"ifeising^^^^^^^^ pidennetään laituria, sanomalehtien toimitukset
jl^^tlji^t suunnitelmia, saap^^^^
j^i^ärjestelyä perheissä. : J a kaikki ne laitokset, joihin Neuvostoliiton
piClridentin vierailu j a molempien valtakuntien päämiesten yhteinen
retkeily maassamme suuntautuu elävät valmistautumisen ^merkeissä:
\£ikä tämä valmistautuminen ulotu vain siihen piiriin, jol^ajou-tuu
suoranaisiin tekemisiin vierailun kanssa. Ihmiset lukevat työ­paikoillaan
Ja k ^ ja harkitsevat paikkaa,
I f f l ^ voisivat tervehtiä korkeita vieraita; ellei siihen ole mahdol-l
^ ^ k s i a , miten muuten voisivat parhaiten radion tai lehdistön tai
qjotlfmpien välityksellä vierailua seurata.
n i ^ valtionpäämiehet. Mutta Neuvostoliiton presidentin ja hänen
seurueensa käytiin kiintyy aivan erikoinen huomio. Nähdäänhän
tässä harvinaisessa tapauksessa kaunis takuu siitä, että maittemme
väliset suhteet edelleen kehittyvät sotien jälkeen lasketulla molempien
kiuisojen ystävyyden lujalla pohjalla.
l^!;*iitTäytyy sanoa; että tämä touhukas j a ystävällinen odotuksen: tun-on
paljon miellyt^^ taitamaton kan­nunvalanta;
joka eräistä maista käsin alc^?ttiin:Suomen^j
Intob siirteiden horjuttamiseksi, ja johon eräät harkitsemattomat pii-i^
ijä y^ilöt 'täälläkin lankesivat. Onneksi tämäntapaiset erehtyjät
ö^t'' muutamaa Jiar>'aa poikkeusta lukuunottamatta vaienneet; ~ Ja
i\fH!ii^^ ''poil^eajatkin*' ovat osoittaneet poliittisen arvostelukyvv-ttö-myytensäuudestaan
rupeamalla pohtimaan, kuka on eniten ansioitu­nut
Suomen ja 'Neuvostoliiton suhteiden hoitamisessa! Siitähän ci
rji^laisi^olla^ällystä: se on mahtava kansalaisjärjestö,^jonka puitteis-:
sk^'i(aikkiin puolueisiin kuuluvat ihmiset o\'at työskennelleet Suomen
j».Neuvostoliiton ystävyyden hyväksi. Se järjestö on myös'' tehnyt
voitavansa mahdollisimman monien yhteyksien luomiseksi maittem-nll^^
Välille. Ja lopullinen ansio tästä kaikesta lankeaa tietenkin Suo-jÄeö
ja Neuvostoliiton kansoille, jotka yksimielisesti ovat väistäneet
tuimiollista, sellckauksiin ja sotiin johtavaa tietä.
-'•^rrTämä on varmaan pohjana vastaisellekin politiikallemme. Niin
Jcauppasopimusten, kulttuurivaihdon, teknillis-tieteellisen yhteistoi­minnan
kuin jopa tavallisen turistimatkailun avulla lujitetaan ystä-
^Ky?^teitä j a haihdutetaan ennakkoluuloja. Suomen mukanaolo kan­sainvälisessä
elämässä, Yhdistyneissä Kansakunnissa ja muualla, edel- ^
)|yi(ää ;myös; että me jatkamme sitä erimielisyyksiä tasoittavaa ja
vylUiäsynmiärrystä lisäävää politiiMcaa, johon kansamme enemmistö
onf: so^bn jälkeen maatamme ohjannut. Tässä mielessä kansamme
varustautuu ensi viikolla \-astaanottamaan Neuvostoliiton valtion­päämiehen
j a hänen korkean seuruneensa.
SE OUU MäBDOLUSiii ^'
BIY08 GAMADASSA
Mitä -tflhftnga mr^'-Tnrine sflTW**kp^"
tilanteesta; Vienajällä; olen valmis i l ­maisemaan
kantani tässä Jajuuri täl­lä
hetitellä, ylistäen NeurostoUiton
parlamentin Jybyen istunnon työtä.
Se iiarlamentti käytti vain kakata tai
leolme päivää aikaa hyväk^e^n
pääaslailisemmatt laloJaadinnallisen
ohjelman vuodelle 1956. Tärkein
koilta siinä obitelmassa oU vanhuus­eläkkeiden
kaksinkertaistaminen yb-dessä
eläkeiän alentamisen kanssa.
Joten sanon, uhatut päästä Bulgani-nllle
Ja' KrushCbeville, tässä t a u k ­sessa
ainakin!
Jos meidän oma pääminlsterioune
katsoisi kykenevänsä ilmoittamaan
samasta ohjelmaäta Canadalle. hän
voisi ilmoittaa parlamentin hajoitta­misesta
tänä iltana Ja (oavilttaa «äy-dellisen
voiton sen johdosta pidettä­vissä
vaaleissa.
Ihmiset kysyvät, että onko olemas­sa
todellisuutta Ja rehellisyyttä Venä­jällä
tapahtuvissa muutoksissa. Totta
kai vastaus on ilmeinenkin:'Ainakin
yhdessä suhteessa.
Vaikka mikä canadal8i|ien b a l l i ^.
Joka kykenisi tekemään Juuri sen, mi­tä
Venäjän hallitus on t e h n y t8,0.
kohottamaan vanhuuseläkkeitä sadal­la
prosentUla kailtUle-^.voisi olla va­kuutettu
ainakin välialkiBisesta kan^
san suosiosta- suurimmassa, määrässä
tiistoriassamme.
ElmorePhllpott, Vancouver. Sun-lehdessä.
Kanavayhtiö on itse asiassavegyp-tilälnen
yhtiö, joka on Egyptin lain
alainen, muUa jonka toimipaikka
sijaitsee Pariisissa. Osake-enemmis­tö
on oUot kuitenkin Englannin
ja Ranskan hallussa.
Yhtiö •• perustettiin hoitamaan «toi-
«milupaa, joka myönnettiin vuonna
;i85^ Egyptin varakuninkaan Jtoi-mesta,
aikana jolloin|EgypU oli vie­jiä
Turkin alusmaa;,;kanavaa .ava­jaiset.
pidettiin marraskuun 17 päi­vänä
vuonna 11869 ja ioinuljyifran ^ l i
määrä kestä^-i?» lvuotta^avaj£$a^
lukien/^'.-! i' ^'C^ ;: [
Näin;qIIen,^oIin Icanava/ipkä ta-;
paukscKäsä hullut'Egyptin'f omaisuu­deksi
m^askuun 16 päivänä 1968.
•joten kansallistamisen ainoa 'tu;os
on vain siinä, että kanava its^ asi­assa
siirtyi Egyptin omistukseen 12
vuotta ennen mainittua päivämää-
»•ää. . . .
'Englannin pääministerin Edenui
esittämä väite, ettei Englantimil-loinkaan
tule byväkE^ään; kana­van-"
yhdenmaan-kontrollia^ mer­kitsee
itse asiassa sitä, ettei kon^
servajilvinen puolue ole kunnioit­tanut
sopimusta, jonka nojalla toi­milupa
olisi päättyn^ vuonna 'IdäS.
mifiH OVAT ENGLANNIN
EDUT YHTI0SSÄ? , / ,
' -Vuonn^ 187'S \osfi "silloinen Eng­lannin
pääirtinisteri Disraeli -^-^ kon­servatiivisen
puolueen edustaja —
miltie^ puolet, kanayayhtiön osak­keista.
Niinpä Englanti omisti en­nen
.nyt tapahtunutta kansallista­mista
.353,404 osaketta tkokö osake-kalinan
ollessa 800,000 ja malcsoi sii­tä
aikoinaan 3,976,582: puntaa.i On­kin
hämmästj-ttävää todeta,- että
Englanti sai yksistään vuonna 1955,
senjälkeen kun oli vähennetty
Egyptille tulevat voitot; noin 2,900,-
000 puntaa puhtaana voittona ^ka­navasta!
Kanavayhtiön osinko on .noussut
peräti 3,800 prosenttiin. Jo vuoteen
1923 mennessä oli gnjglapnln hai
Utusi saanut kahdffcganfcertaisesti
takaisin osakkeiden p s ^ o ^ aiheutu­neet
menot. KanaräybtiÖssä on toi­minnassa
yhdeksän englantilaista
jdbt^iaa^i joista kolme :^oglannJn
halJittiksen nim^miä, 16 ranskalais­ta,
viisi egyptiläistä, yksi amerikka­lainen
ja yksi hollantilainen.
Vuonna 1882, piakkoin sen jäi
been kun Englannin hallitus osti
kanavaosakkeensa. Englanti hyök­käsi
Egyptin kimppuun^ pommiUi
Aleksandriaa, löi penisteellisesti
Egyptin sotavoimat ja Uuetdtti
ioiaan. Osakkeidäif^omistus ja Egyp-;
tin miehitys olivat Englannille toi­siinsa
läheisesti lu^^rviä seikkoja.
sÖNKXLAisiA VorrrtJjA
SiUpAANjCANA VASTA?.
Kokonaistulot kanavasta, jotka kä­sittävät
etupäässä kanavämaksuja
laivankuliista, nousivat vuonna 1955
35,200.000 puntaan. Näistä tuloista
Egyptin, hallitus sai suoranaisesti
vain noin 1,000,000 puntaa, eli yh­teensä
3,400.000 puntaa, mikäli sum­maan
lisätään iOgyptiläittt verot
yhtiöltä ja verot osingoista. Mikä­li
verot Egyptissä olisivat yhtä kor-keatj
kuin. Englannissa, olisi Egyp­tin
silloin pitänyt saada vähintään
HfNTAVYÖRY CANADASSA JATKUU
AiHEUHAEN HUONOMMAN |l|lfT||\p4
;Ottawa. I — Keskinkertaiseh canadär^ huolestuntjisy^itt^ tilanteen. J[9hdosta
laisen: .perheen 'budjetti >tulee 'kärsir
mkän entistä enemmän-tänä vuonna
Voittojen noustessa ennätystasoon.^ ;:
Useimpien V canadalaisten .perheiden
>ny t 'Jo iehden (kaikkensa • perhebud Jet-tinsa
.-tasapainossa pitämiseksi, otto-valaiset
äsiantunUJat;ennustavat. et­tä'
hinnat ttdevat Jatkamaan nousu-,
suuntaansa vielä Joitakin aikoja. Vie­läpä
itse rahaministeri Harris tunnusr
^aviettäiinflaation vaara on vakava.
Hän sanoi parlamentin alahuoneella
elokuun 12 päivänä; että Canadan ta-
^u»^ on ifhetlkobteise^sa, vaarassa"
-i6utuifp&;kpn^^ ^, ^
,^ ij^llituksen -hintaindeksi,. Joka pe-.
rpstUu:V. .^1949 hinixiihhi /tavutti en-riätSrstasonhehiäkuussä
Ja vielä edel­leen
Jatkaa nousuaan.,, Se on nyky-;
ään 118.5 pisteen tasossa; Joka on kor­keampi
;kuin minään a&ana sitten v.
1952 tammikuun/ Jolloin se oli kor­keimmillaan
Korean sodan aikaan­saaman
inflaation johdosta. Silloin
se oli 118.2 pisteen tasossa. Viime kah­den
kuukauden aikana kulutustavar
rain hinnat ovat kohonneet miltei yh­tä
paljon kuin ne kohosivat viime kol--
men vuoden kuluessa. Alin .taso saa-vutettUn
v; 1953 toukokuussa; Jolloin
indeksi seisoi II4.4:ssa.'
Viime kahden kuukauden kuluessa
tapahtunut hintojen nousu oli havait­tavissa
ensikädessä ruokatavaroissa^
joiden' hinnat ovat kohonneet Jok­seenkin
jatkuvasti viime vuoden ajan.
Huokatayarabi hintojen nousu seuraa
välittömästi asuntojen ja vaatetulcsen
hintojen jatkuvaa nousua. Ruoka Ja
vaatetus; muodostavat yhteisesti 43
prosenttia hintaindeksiä laatiessa
huomioon otetusta kulutuksesta.
V. 1949 käytetty dollari on ainoas­taan
71 sentin arvoinen nykyään sen
ostovoimassa. Huomioiden sen Iniin-ka
tulikuhinnat kohoavat nykyään
voimme odottaa' että sen todellinen
arvo tulee edelleenkin laskemaan tu­levien
viikkojen aikana.
Lihatuotteiden hinnat kohosivat 44
prosentilla viime kuuden kuukauden
aikana saattaen väbittäiskauppiaat
yhä vakavampaan asemaan. Kasvik­set
nousivat hinnassa 3.8 prosentilla.
Tuo 118.5 numero ei anna täyttä
kuvaa tilanteesta. Useissa . kaupur
geisssa; erikoisestlkin teollisuusalueil­la
se on paljon koikeampl. Torontos-.
sa se on kaikista korkein ollen 121.5.
Vancouverissa 1193 ja Montrealissa
119.1. Montrealissa on niokatavarain
hintaindeksi koikein olleen 117.4 ja
Torontossa asuinhintaindeksl. olleen
148S, verrattima Vinnipegin . 127.
6:een.
ELXKELXISET KXItSIVXT ^
Tämän uuden hintavyöryn vaiku­tus
Canadan alin- ja keskipalkkais­ten
keskuudessa on vakava.
Viime viikolla halUtus jälleen kiel­täytyi
auttamasta eläkeläisiä lisää­mällä
heidän nauttimaa $40 kuukau­sittaista
nälkäkuolemaan johtavaa
eläkettä. Aikaisemmin saman istun-t<
dcauden kuluessa se kieltäytyi kä­sittelemästä
kysymystä pexheavun l i ­säämisestä,
jotta se olisi vastaa­valla
tasolla hintojen nousmm näh­den.
Eläkemaksu nykyään on vain
$32.40 arvoinen verrattuna v. 1940 ra­haan.
' V a i k k a hallitus onkin ilmaissut
se on siitli>hiMiimatta kcAio^tanUt iqä-nadan
'paiikiö'lainak(i-^oä'jo'vildeil-nen
kerran tämän vuoden kuluessa,
fokuun 8 päivänä'tapahtunut viimei­sin
lisäys asetti koron nyt 3.25 pro­sentin
' tasoon: Väitteenä on - se, että
«maan $8 miljardi:^ omaisuussijdlti^
on liian suuri maan fyy3illisilleire?^
sursseille.
Ottewa ei ole kaikesta huolimatta
vielä' tehnyt mitään tänä vuonna ilr
meimeiden* 'aurien voittojen .-hyväk­seen
käyttämiseksL Pääomien lisään
mistä ei vieläkään verqlteta tässä
maassa. Joka puolestaan johtaa
eneotpään inflaatfoon. lämän vuoden
ensimmäisellä neljänneksellä voitot
olivat 31' prosenttia suuremmat kuin
vastaavalla ajalla edellisenä vuonna.
Jotka myös olivat 35 prosenttia kor­keammat
kuin sitä edellisen vuoden
voitot. Voitto-osinkojen Jakaminen
on 14 prosenttia edellä viime vuoden
vastaavalta ajalta. Samanaikaisesti
palkat laahustavat elinkustanuston
nousua jälessä.
6 miljoonaa enemmän tuloja Icana-vasta.-
'
Tällä/'hetkel]ä ovat .Jkanavasta ai­heutuvat^
ylläpito- »ja käyttökustan­nukset
ainoastaan noin '9,400,000
puntaa.: Hallintokoneistot .Lontoos­sa,
Pariisissa ja New Yorkissa mak­savat
yli miljoona puntaa ja eläk­keet,
jolta suoritetaan yksinomaan
eurooppalaisille / toimihenkilöille,
nousevatjyli' 2 imilJoonaan puntaan.
Tulot ylittävät Iniitenkin, inenot
noin 16 500,000 punnalla, joista
zln kanavan l»nsabiyälinen sopi­maa
takaa kaikkien lunsakuntien
aluksille vapaan kulun SiMzin ka­navan
kautta. Eikä tämä eopimus,
kuten itse sopimus kanavan omis­tuksesta,
suinkaan pääty vuonna
1988.
Egyptin hallitus on erikoisesti
korostanut» että se tulee vastaisuu­dessakin'^
kunnioittamaan ja pitä-
-mään'kiinni tästä.
¥On»AANKO^^AS^RHN
KUnSNKIN LVOTTAA?
Bänc^ voi todennäköisesti luot-t
a ^ . > i ^ 7 | ^ ' 0 i i tar^-yhtä vähän
kgmtmjygli^^ po­liittiseen
iobtajaan. Vaikka Egyp­tillä
itsellaäi-eiole erikoista syy-jtä/°
Juottaa inimflnomaan ^'Englannin
johtohenkilöihhi.<^^hyökkäsihän Eng­lanti
Egyptiin ^vuonna 1882 lifvaten
poistaa joulcki^nsaheli kun'''Järjes­tys"
olisi palaatettu.'Kuten tiede­tään,
v^glantilaiset:^ joukot ipoistui-vatEg^
tistä vasta 74 ^vuotta myö­hemmin'
eli iäsä vuonna!
JUfutta kuka voi sanoa vofdaanko
Nasseriin luottaa tai ei voida? Ken­ties
Englanti. Ranska j a niiden liit­tolaiset?'
Olettakaamme; että jouk­ko
: valtioita ilmoittaa .ei lupttavansa
Nasseriin: tai yleeqsäkin * Egypt;'^
pääministeriin tai presid^ttiin. Mi­tä
tapahtuu tämän jälkeen? Selvi-tetäSnliö
?sia sodan avulla?
— Mikäf'on parempi sulkea ka­nava
ja iiten loukata kailtkienme-mooitoripydrä,
l^kkoslovaldassa
Strakonitsan moottoripyöiBtehdas
SITÄ
JA
TÄTÄ
on alkanut JAWA CZr-i25wiäsiSr
non.'-Uuden moottoripyörän«rikol-sttutenann
entistä yksmkertalsempi
ja parempi ohjauslaite: Mainitun
täbtaaji inoottoripyörillä .on suuri
kysyntä.
Tehdas valmistaa tänä vuonna
120,000 nusunerkkistä moottoripyö­rää.
renkttliniat^iarjoittavien kansalcunv
tien etuja vai aloittaa -sota Englan-rin
ja Egyptin välillä Suezin kana­van
valvoimasta? ^'
Blissä-shfateessa meidän- tulee -sit­ten
luottaa .Nasseriin? Vain • siinä
suhteessa;.' että -kanava jää avoimekr
^ i Icailulle^ merenkävijpille.' Ja i a -
jnähän on yhtä hyvin Nasserin kuin
muidenkin etujen mukaista. Enem­mänkin;
sillä Nasserin tarkoitukse­na
on kanavan Icansallistamlsen a-vulla
'hanldda varoja Assuanln pa­don
ja voimalaitoksen rakentami-selcsi;
jotta voitaisiin keinokastella
laajoja alueita--kasvamaaa.:,vajaa
ja samalla kehittää runsaasti hal­paa
sähkövoimaa teollisuuden käyt­töön.
•
Englannilla ja Egyptillä on yh­teisen
«edun mukaista pitää kanava
avointa/ j&|utta. mitään; keskinäistä
luottamusta ei suinkaan saada ,al-kaanmikäH
öljyimperialistit yrittä­vät
pakoittaa Egyptille tahtoaan
väldvoimalla.
p:kku poika tidee^^nään vanhat
miehen luo. joka «^soö pysäkilli
bussia odoteUen. ^
— Pitääkö ;seta JkarameUeista?
_ En päda. "
— Olisiko setä sitten hyvä ja pi
täisi tikkokarao^Uiäni, piin kauai
että saan kengän nauhani kiinni
EI TARVINI7T4>VIHAX6CA
V Pikku :JussiHe^o
nen.senttiä. Jonka hänen olisi pitä.
nyt jätt^ lautaselle kirkon fiimnun.
taikoulus»!''^ Jussi kuitenkin palas
koulusta h takaisin >;kymmeii8entitiet
vielä mukanaan.' J?linpä häneltä ky.
syttitD. että Alten siinä oli käynyt. .
— Tapasin .lukkarin matkalla jt
hän vei mtout sinille ibnan ovimak.
sua.
AimiÄtSET CCFdÄISET EDUSTAJAT
KHNNOSTUNEtTA NEUVOSTGmON
Neuvostoliiton kulttuurisuhteita
5,600,000 siirrettiin' varantoon ja toisten maiden kanssa edistävän l i i -
Mttä sotavarustelu
todella maksaa?
Canadan sotavarusteluun määrää^
mät rahat ($1,775 miljoonaa) oss^-'
puilleen peittäisivät kaikkien maan;
kymmenen maakunnan menot. t
Yhden lentokoneiden emälaivan
hinnalla ($41 miljoonaa) ja keski-
Canadan radarilinjan yhden vuoden
kustannuksilla ($45 miljoonaa) voi­taisiin
rakentaa South Saskatche-.
wanin joen pato.
Keski - Canadan radariverkoston
liinnaila ($170 miljoonaa) voitaisiin
järjestää Canadan 848,000 vanhuus-eläkeläiselle,
lukeutuen heihin myös
94,000 yli 65 V . ikäistä, $10 kuu­kaudessa
lisäeläkettä korvaukseksi
elinkustannuksien noususta.
Kahden hävittäjälaivan hinnallp
($46 miljoonaa) ja niiden vuoden
ylläpidon, hinnalla voitaisiin lisätä
yhdellä dollarilla kuukaudessa per-heapua
Canadan 5,225,000 lapselle).
Canadan, prikaadin ylläpitokus^
tannukset. Länsi-Saksassa NATO:n
sopimuksen alaisena vaatii $1 jokai­sen
veronmaksajan taskusta: Myös
neljän armeijan koulim ylläpito,
siellä vaatii $410.885 lisää.
Yhden CF-100 taistelukoneen hin­nalla
($700,000) voitaisiin rakentaa
keskikokoinen koulu mihin kuntaan
tahansa (Kanadassa.
Alunperin $2 miljoonaa maksa­neen
frigaatin uudenaikaistuttami-seksi
elektroonisilla laitteilla mak­saa
edelleen $3.5 miljoonaa.
40,9(M).000 jaettiin osinkona osak^
keiden omistajille.
KANSAINVÄLINEN MERITIE JA
SEN KANSALLISTAMINEN
Suez.on luonnollisestikin kansain­välinen
meriväylä, sillä se on elin­tärkeä
hyvin monelle merenkulkua
harjoittavalle kansakunnalle. ..
Näin on asianlaita myös Pana­man
kanavan suhteen,. vaikka. .sUä
valvoo yksinomaiui Yhdysvallat? Sa-n^
§a^yoii|a£uä sankoa tedelle^
kanavasta, 'joka' kiJuld'u^^Saksaa
p'£|rdajauelfeista, dibrjältarista, 'j^a
mikseVpäi&iiglannm Icanaalista.
Miksi juuri Egyptin pitäisi alis­tua
aivan erikoiseen kohteluun?
.MiltaU: j /'kansainväliset. meritiet"
ilistettaisun/f^kaiisaui
colliin,.niin,silloin tämä pitäisi ta-,
iiahtuä kaikkiin nähden! ' ' /
'Moka taiLauksessaNvqidaan'sdnoav
että jonkin kanavan omistussuhde
ja sen - vapaa käyttö kansainväli­selle
merenkululle/on kaksi eri
asiaa. ' , .
Haagin kansainvälinen tuomio­istuin,
teki V. päätöksen . puolustaen
Iranin oikeutta kansallistaa Abada-nlnöljykentät,
vaikka Englanti vaa­tikin
sen tunnustamista, että myös
nämä maaperänrildcaudet ovat kan­sainvälisiä,
: joista monet kansakun­nat
ovat riippuvaisia.
Mikään laillinen elin ei ole roh­jennut
kieltää; Egyptiltä oikeutta,
niin kuin on asianlaita mihin muu­hun
kansakuntaan nähden i tahan­sa,
kansallistuttaa omassa ^maassaan
sijaitsevia' teollisuuslaitoksia,. var­sinkin,
kuten tässäkin tapauksessa,
kansallistamisesta tarjotaan täysi
korvaus.'
•Kaikki ^johtuu nyt vain siitä, että
Englanti ei huoli mitään korvausta
— se tahtoo omistaa itse kanavan.
MITEN VOIDAAN SUOJELLA
KAIKKIEN KANSAKUNTIEN
ETUJA?
Vuonna 1888 allekirjoitettu Sue-ton
kutsumana - satH^ui; ^Moskovaan
heinäkuun 9 päiyänä JoUkko cana-dalaisia
: vieraita. William Irvinen
johdolla joukkoon kuuluivat, raken-
-taja Floyd Johnson, opettaja Harold
Bronson ja ; maanviljelijät Otto Vi^o-bick
ja Byron Tanner.
£:nnen "Moskovasta lähtöään vierai­lemaan
Ukrainassa tämä Joukko vie­raili
Moskovan automaattisessa leipo­mossa
no 5. Tutkittuaan leipomoa
vierailijat sanoivat:- '|Meitä; suuresti
;kiinnosti'lelpömon Järjestetvs jkkaik-fcien
prosessien "autoiriointi?!
.Vierailijat myös kävivätmaatelous-ja
teollisuusrnäyttelylssä,--joissa''he
osoittivat kiinnostusta terikolsestikln
maatalouskonelstoon, ja •. rotukarjaan,
erikoisestlkinukun he olivat aikaisem^ 1
min oUeet-:tilaisuudessav tutustumaani
lä'heVäjMoskQW>SiJai]tseyBaa'liesniy&
Polyanyn valtion fanniin; joka myöS:
osallistui, näyttelyyn. > :
Canadalaiset vieraat olivatläsnä
myös Neuvostoliiton: ^ korkeimman
neuvoston istunnon avajaisissa Kremr
Iissä.
kokemuksia. He tarkastivat Chervo-na
Ukraina kollektiiviaarmia. Alaan-viljelijä
Otto Wobick ja' kollektiivlfar-min
agranomisti Balashova sukeutui-'
tulvat mielenkiintoiseen keskus::eluun.
"Kuinka' :aljotte toteuttaa elonkor­juun",
kysyi Wobick. Huomenna aloi,-
tamme ensimmäistä kertaa kaksijak-soisen,'
eloiikorjuun'!. vastasi • Bala-shova^
Ja kysyi kuinka elonkorjuu to­teutetaan
Wobickin farmilla.
. ^Ainoastaan kaksijaksoisesti"/. vas­tasivat
-Wobi<&' > ja -Tannr - Ja ' lisä­sivät
> hymyiUen: • "Älkää olko -tiuo-
.ussanne, .vqitte olla., varmoja,- e,t^tä,6e
Äienetelmä osoittautuu käytännölli­seksi.".
Balashova halusi tietää enem­män
canadalaisesta viljasadosta. Ot-r
"Kaikki; irieidän farmariihme terve^
Myät sitä, että NeuvostoUItto osti äs-'
kettäinsuuren määrän.' canadalaista
yehpää.7, i^anoi ;]^n.;.,.r
'VietettyäSn y^l'päivää Ukrainan,
vieraanvai^isisssa; i r 4 f
edustoilstoilähtiiiZaporozhyeen heinä-
Kuultuaan N. 1 Av .Bulganlnin kuuQrl^^pnä-.^Ennen ^läiitöään-f-Wil--
liam Iryine, puhui Kiev|A näköradioon
: ja! antp^^|i\uuni^ sangg^tehdli^b^^
Hän'sanoi:,VMe oleanme
kaunista Ep^ kauptä:ikia'f
hen ajsi^aine^ny j ^
kentenret, kaikWen äik^^
simman ja tuhoisimman sodan jättä-mille
raunioille ja tuholle. Ja me
raportin William, Tirvine kertoi Tassini
kirjeenvaihtajalle: ''Pääministeri Bul-ganin
selosti. seikkaperäisesti keinoja
kansalaistenne eläkkeiden kohottami­seksi.
Haiuii^sen ehdotus saatettiin
kansan tietoon jo kintkausia ennen
korkeimman neuvoston istuntoa. Jotta
heillä olisi- tilaisuus tutustua ':siihen
ja. jos terpeelllstai tehdä muutoseh­dotuksia.
Siihen tehtiin lukuisia
muutoksia, joita tutkittiin ja sisälly'-
tettiin lakiehdotukseen. Me katsom­me
tätä: erinomaiseksi demokratian
esimerkiksi."
Heinäkuun .13 päivänä canadalaiset
vieraat lähtivät lentoteiteeKleviin.:
Siellä heitä kiinnosti suuresti Kresh-chatikln
katu. Joka on kaupungin
pääkatu. "Useimpien nähtävyyksien
nimet kaupungissanne : .ovat meille
tuttuja", sapoivat vieraat. "Albertas-sa
on lukuisia ukraihalalsia ^Ja' Pran-kon
ja Shevchenkon' nimet eivät, ole
meille uusia."
• Joka päivä vierailijat • saivat u ^ a
saimme tietää kuinka suuressa mää­rin
teidän kaupunkinne tuhoutui Ja
kuinka > kauniin kaupungin ' te olette
rakentaneet muutamina lyhyinä vuo­sina
ja, vieläpä kylmän sodan vai­keuttamina.
Me emme voi muuta
kuin ihmetellä sitä yrittelijälsyytä ja
päättäväisyyttä, joka teki, sen mahr
dolllseksi."^Huomioiden • Neuvostolii­ton
kaikissa elämäiQ vaiheissa saayut-teman;
menestyksen, William Irvine
sanoi lopi&si: "Neuvostoliitosta, on
tullut Ulisi', irlekka. Ihmisiä saapuu
suurin joukoin^ kaikista maista näh-'
däkseen teidän rakentävaii'tietä uu-;
teen aikakauteen.- Joissakin ' maissa
teidän tarkoitusperänne on suuresti
LPP:n edustajia
NeuyoiDlHlloöii
ja myös Kiinaan
Toronto. .^Labor Progressive puo^
lueen kansallinen toimenpanevakomi.
teaf on> .valinnut - edustajiston, joki
Tim-Buckin Johdolla on lähtenyt Ca-nadasta
vaihtamaan mielipiteitä Neii
vostoliiton kommunistisen puolueen
kanssa. >
Edustajiston: odotetaan keskuste­levan
useista <; kysymyksistä. Jotka
ovat mielenkiintoisia myös canadalai.
sille. Näiden Joukossa ovat kysymyb
s?t suhteista eri kommunististen pao.
luelden välillä aikana, Jolloin sosia.
lismiin Johtavat tiet 'ovat mitä eri­laisemmat.
Canadan V Ja- Neuvostolii­ton
kansojen välisten, suhteitten lu­jittamisesta
Ja työväenliikkeen yhte­näisyydestä
sekä r Neuvostoliiton ^ 20
kongressin ilmaisemista' mielipiteistä
koskien neuvostodenokratian kehL
t3^tä, joka on herättänsrt suurta huo­miota^
kautta maailman. Kdustajisto
toivoo saavansa tilaisuuden keskustel­la
Englannin ja Ranskan kommunis­tijohtajien
kanssa.
J. B. CSalsberg. W. A. Kardash ja L,
Morris ovat toiset- edustajiston jäse<
net. ' »
, I^PP lähettää myös edustajiston
jonlca puheenjohtajana:. j:ulee tolml<
maan L. Morris, Kiinan kommunisti­sen
puolueen. 8. kongressiin, joka al-k|^^^^^
i|sä SJT^skui|n 15 päiv&nS
Ilis-teKiiiUnieii
yhteistoiminCa
; Bidsa^estissa; ottv^päättynyt Boma
pian,ansantasavallani jai Bulgarian
kansantasavallaii tieteellis-teknillis
.iäyhteistoindntaa edistävän komi
itean istunto:' 'Allekirjoitetim pöytä
kii:jan; mukaisesti; ^Jtomania tulee
ihiöimttamaan Biilgaiialle tek
asialurjo^ä ja piirustuksia nafta- J2
kemiallisen, teollisuuden, rakennus
töiden ja metsätalouden alalta sekS
ottanaaan vastaan bulgarialaisen a
sianfomtijafyhmän tehdäkseen sille
tunnetuksi kansantalouden eri aloU-la
saavuttamiaan kokemuksia.
Bulgaria luovuttaa puolestaan
Romanialle asialurjoja kulkulaitok
sen, maa- ja karjataloudellisen työn
elintarviketeollisuuden; maa- ja
metsätalouden, kaupankäynnin ja
valtiovarain käytön alalta ja ottaa
vastaan ryhmän romanialaisia spe­sialisteja.
> '
väärinymmärretty. :Ja teidän vas­tuunne
on yhtä suuri.' Jos te Jatkat­te
ihmiskunnan ja rauhan rakenta­misen
puolesta k(&o:ibml8kunta tulee
toivottamaan - teille menestystä." —
Sovlet New5 Btdletin'
PÄIVÄN PÄKINÄ
"hMsi heirie s i M a"
Laivojen yhteentörmäys ^
Quebecin satamassa
Quebec. -— Matkustajalanrat Ho-meric'
ja Colombia törmäsivät yh­teen
täällä olevassa satamassa Aii-me
lauantaina. Onnettomuus tapath
tui sakeassa sumussa. Colombian
sanotaan saaneen yhteent5rmäyk-<
sessa vakavia -vaurioita. Kuitenkaan
^1 kukaan loukkaantunut
Nykypäivien;uutisia:lukiessa muis­tuu
mieleen otsikossa, ilmenevä tun­nettu
lainaus: "Antakaa.heille sir­kusta".
V Väärinkäsitysten välttämiseksi on
kaiketi parasta tunnustaa, että aUe-kirjlojoittaneen
heikkouksiin fcuiiluu
inyös>, rakkaus hyvää- sirkusta kohti.
Kaikki ^ihmiset eivät luonnollisesti­kaan
-tykkää sirkt&sesta, ei hyvästä
'eikä huonosta sirkuksesta; Mutta mei­tä
shrkuspureman saaneita syntisiä on
melkoinen 'määrä;: Me olemme sitä
mielipuolta, että h3rvä sirkus voimis^"
telijoineen. tasapainotalteiUJoineen,
peli eineen: ja muine erikolsuukslneen,
on 'kjnnmenen kertaa parempi kuin
Joku HoUywoodyn »-Jännäriv tai alus­hameiden
näyttelyelokuva.
.(Oman syntiluettelomme kohdalta
myönnämme: avoimesti, että. r sirkus
on {vetänyt allddrjoittanutta puo­leensa
jo pienestä pojan nalliaisesta
Haitien. Silloin »ei, ollut väliä oliko
sirkus hyvä tai huono. Ne olivat kaik­ki
hyviä ja niitä piti päästä. katso-maan,
-vaikka lUntanaohä ollut kou­lun:
jälkeen luiden kerääminen ja
myynti, onkimatojen: noukkiminen ja
myynti. tai muut poikavlikarlen re­helliset
liiketoimet,
.loisinaan, sekin. - myönnettäköön.
DfLin kovalla ja rehellisellä ;työl£i an­saitut
sisäänpääsyrahat ^"säästettiin"
siten^ että ryömittiin kaikesät' hiljai­suudessa
teltan alitse sirktdcseenJa
tällaisessa tapauksessa siikus oli hy>-
vääkin parempi. > Eikä tällainen pie­ni
'.'välistäveto"/aiheuttanut suur^-
_pia omantunnonvaivojakaan meille
poikaviikareille sillä täten "säästetyt^
.varat menivät kuitenkin sirkukseen,
silM erotuksella vaki^ että -me ^poika-!
nallikat saimme ylimääräisen, annok­sen
Jäätelöä,,, limönaatla Ja: muita'
herkkuja.
Kuten sanottu, meillä el ole mitään
sirkusta .vastaan sellaisenaan.
Ja jos Yhdysvaltain liallitseva: puo­lue,
republikaanipuolue haluaa jär­jestää
Vmaailman suurimman näjrtaE-sen"
nimissä siikuspelleilyä, niin se
ilo suotakoon .sekä.republikaaneille,
että niille, jotka heidän huvinsa mak­savat.
-Uutistiedolssa korostetaan. V että
San Franciscossa kokoontunut r^ub-i
U V n n n j p n puoluekonventionl - "maa­ilman
suurin -näyttely", on erinomai-'
sesti lavastettu, ja että se voi tar­jota
kaikkea , kaikille —r tarkoittaa
tietysti' konventionielle. Siellä . on
enemmän kuhL mtssään sirkuksessa.
sampanja-iUallisia. virallisia ja yksi­tyisiä
ryypiskelytilaisuuksia. rUidcaa.
juomaa Ja kauniita naisia.
Sanalla sanoen.: se on konventioni,
jonkalaista työväenmiehet Ja naiset
eivät ole koskaan »ahneet. Ja sano-malehtimlehet
valittavat, että varsi­naisia
kokousasioita käsitteleviä uuti­sia
on kerrassaan vaikea saada, sillä
edustajat.eivät tiedä onitä on menos­sa
— Ja ne'^tka tietävät. Istuivat vii
susti hotelliensa yksityishonelstoissa
lukittujen^ ovien takana.
' Bepubhkaaniedustejat ovat päättä­neet
ilolta, korostettiin «eräässä ko-kousuutisessa
aa se pitää epäilemättä
paikkansa. >Heille on "annettu sir­kusta"?.
— jonka amerikkalaiset ve­ronmaksajat
maksatat.
- Mutta kuten sanottu, vissit kulis­sientakaiset
voimat, suurten monopo­liyhtiöiden
edustajat li ja; .muut miljö-'
neerlryhipäti^tekevätpölUttisia Ikoni-kauppoja
keskenään, sitovat -liittoja
joidenkin ryhmien• .kanssa murska-takseenspahimmat
kilpailijansa, seikä.
suorittevaf.poliittisia siirtoja pqma-peluäentav<
rfp'Silmää läiÄyttäinättä
sillQin kuin - otaksuvat/, että saavat
lyödyksi kilpailijat maahan.
•Tulee nimittäin muistaa, että suur-omistajaluokka,
.mitä , vanhat -puOlu-,
eet edustavat, on, yksimielinen "vain.
kapitalistien vallan • säilyttämisessä.
Siinä :^eisoyat rahamlehet hoi^jumat-tomasti
työläisiä, farmarieita ja keski-/
luokkalaisia : vastassa. Mutta sen
"rintamalinjan" takana vallitsee vil­lin
-viidakon laki; missä isommat syö­vät
pienenq>ien. ja suurempien keäcen
(kuten nyt esim, autoteollisuudessa)
käydään taistelua elämästä Ja kuole­masta
siinä mielessä, että mikä yhtiö
jää ^ lopuksi yksinään kukoksi tun­kiolle.
•
Nädä-^monopoUpääoman edustajat,
vaikka heitä. on isuhteellisesti vähän,
tekevät botdlihuoneissaan suuimit^-
mia siitä, mitä lopullisia ratkaisuja
tehdään:
Siihen mennessä ^ ^puoluekokouk­sen"
edustajat/ iloitsevat "maailniaii
suurimmassa näytöksessä" Heldäi
ratkaistevanami on' virallisten tietp«
Jen mukaan ainoastaan yksi tärkä
kysymys:; varapresidentin -ehdokkaai
nimittäminen. Repxiblikaanit pval
kaiketi, yksimielisiä' siltä, ettei heillä
ole mitään^ voiton. mahdollisauksia
elleivät -be saa fyysälisesti lepoa tar­vitsevaa
• ; Eisenhoweria' ehdokkaak­seen.
Mutta kun Elsenhowerin sairaui
voi Johtaa stlhen/että, varapresiden­tistä
,tulee, preshlentti, ,niin nyt oli?
ratkaistava ;'m|didollisiaWn viisaasi
vaiapresidentin j^Ointa., ISmä on. fl-melsesti,
pääkysymys. ''juiutta edusta­jat
ovat satakin asiasta sokkosilla
He vain "hiivlttelevat" sen aik«
kun hotellihuonelstolssa tehdään po­liittisia
siirtoja Ja vastasiirtoja.
. .Siihen «hennessä meille selitetään
että nykyinen varapresidentti Nixw
pitäisi aisiallisesti romuuttaa. Muttt
jos tämä taantumuksen tukipylväs ro
muutetaan, niin se voidaan tulkiti
rfyMhTih;anntpn <i'"""-''t"ksek8i. etti
presidentti Eisenhower .on niin sairas
mies, ettei hän kestä koko virkaka^^
ta — Ja se voi vaarantaa puoloeer
asCTum. sIBä eiväthän amerikk^lal?*"
halua valita Eisenhotroin esOlinar
suojissa mr: Nbtonia piesidentikEir ,
Näinmuodoin repuNikaanit o«<
"Uven * ahtaan" välillä. Varapr^
dentti Nbmn p l t ^ , romuutto, nnda
Nlfonin ' TommittBtnlnf*;^'" antai
aseita demOkraattfpnolneelle..
' Mäin Jatkuu poliittinen potteri bo-tenien
yfcattyMinrniffe^i sillä aflaa
kun "edustejär* saavat yJexgialttlsesD
•sirkus&ttvla. ^'lEBnsäkmira. -