1957-01-10-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m
ikrf tullut on ialc-
1, ' läisuutepsa perustana on tuitii te&IJä,
•lUttyy laemänssef^
. «ars, Sinrpson on SQO>
tlileman parempia i ^ i -
ibänen
'äiUsUn
sUrtomisiin näliden. Hän vaiblaä
L , . Q l l f i o a i a a iyfiptiikka^ ja tuntuu pitä>
.päha^", vaikka -ei sitä aivan niin
|an@|öto^^
Mm
J ' ' - ' nadalaista efc^ä aanerild^alaista elä-mäa.
r','tältä suppealta pohjalta, nUn
fiiitt*^vastuu tnellco aidosd sllrtolals»
'ejUlsnai sellaisena kuin se todelllsuu»
itiHänen äcjiyanlpistöan nä&yy,|ettö;:
sUrt(d«^iiM^ ,'^bni on Icov^a työtä,
j^l]ft»>ei äle mitiäii. tekemistä- häneni
altlEaläeminilla ':toivelllaan "veistää
kuntaa puuveltsellä". Täxnä silrto-
Jalselämän ikovuus jää ratkaisevaksi
vi^lkutelmaksi, sittenkin, vaikka' mrs,
Öjmpson "onnistua" loijuita ayiöitu*
•maai^c— totein intin' useimmat si^^»:
kimlehen kanssa stiikä^aviaa^iiänelie,
oios ei 'kohtakaan suurempaa ylelli-
Tjfdväea haalien tilalle tulee näes
socie^-elämft Jxie.
fiilrtolaisesIäXDän alheattaniia 4eA-ivjav.-
r-r r a p ^^
luuksia kuvataan kirjassa ohimennen
;nll4m;fvt
muodossa, mitä Briitta' Simpsonilla
oli mumin suomalaisiin canadassa ja
Thdysvallo^sa; < Sanxoia kuvataan^
«bkä ihieman - värittäen, emutta kuitenkin,
peiijsolemukseltaah totuuden-mulcateesti
Cnnadflgta ^nidysvaltoililn
30-luvuUa ; suuntautunutta* "maanalaista
siit^Iaisuutta'*. jonka ansiosta
mrs,' eimpsqn itsekin meni "ihah-
Kuten sanottu, Briitta Sinqxsonin
Amerikan matka: on kovin: suppea. Se
rajoittuu Pääasiassa hänen oman i>ier
nenirmpärlstansä kuvaamiseen. Mutta
— ja tämä siitäkin huolimatta, it-tä.
kirjoittatja on^tse se "napa" jonka
ympäri kaikki pyörii, "Minä menen
Amerikkaan'' on melto eloisa ja. palkoin
.pirinäkin kirja, -johon kannattaa
väriinkin siirtolalsksi aikovien tutistua,
n^comme kirian saavan my^n-'
teistä arvostelua myös. täkäläisteix
maanmiestemshe keskuudessa, W;
••VV;.;
st. CatHarive?. — Siitä paikalli
sen V.- ja u> seura Starin näytel-mästä
'^Ai Hierrän Jee" on ilmoitettu
täällä paikaUisesti.vaikka aikaa
ei olekaan tarkemmin määritelty.
Nyr on kuitenkin siitäkin asiasta
lopullisesti päätetty ja esitys
tapahtuu lauantal-iltana, tammikuun
26 pnä kelloS^. Siis kaikkia
ympäristön suomalaisia keboitetaan
pitämään tämä tilaisuus mielessään.
Se on erikoistilaisuus siksi, että
me itse saamme vain harvoin isoa
näytelmää esityskuntoon. Sil<^i pyy-dänlcin'
suomalaisia saapumaan
nauttimaan; tästä hauskasta näytel;
mästä. Samalla palkitsette qäy^l-niääa^
s^listuyien henkilöiden vai
v a t j a ponrfi^elut- . - i ,
Myöskin torontolaisten ^ huomioon.^
Me olemme, päättäneet vierailla
täilp näytelmällä myös Teron-tossa
helmilcuuh ':iO pn^^iis sunnun-tai-
Utapäiyällä.. .Vi^raUjbta lähemmin
tuonnempana.- ITudenvuoden
t e i ^ e i s l r i iU H.'
T I L A T K A A VäiP&VBl
Ipiiriin kun pttaw
mässä kansallispukuihin puettuja mtiä^ Nehrti antoi ymmärtää, että Caijadalla
on tärkeä asema yhdyssiteenä itsenäiseit Aasian, Eurooiiaft ja Yhdysvaltain välillä. :
p a h i d i n t i e d m i^
: teti faeä^^ ; föimetta
lanantiai-na.
ivana
Aime Nissilä haudataan
Rouyn, Que. ~ (Sähkösanoma-tieto)
— Mrs. Anne Nissilä^ Bouy-nista,
Que., kuoli keskiviikkona,
tainmitoimft
Ia. Hautajaiset pidetään Rouy-ioiäsia'
laiiantainai; tabunikuiaii 12
päiirähä, liell^ 2 iliap^^
^ JohiiJNissllä;*-^^^;^;': V .,vc
I i s i K' ovat työssä toiminnassa
IJI^Ijon. purtu
posteljooni
Mineola, Y; ^ Edward Serven,
42-vuotias postinkantaja, sanoi' vuoden
lopulla täällä nqstamansa oikeusjutun
yhteydessä, että erä^ koira
on purrut häntä 18 kertaa yhdeh-toista:
vuoden aikana. Mies esitti
$100,600' vahingonkorvausvaatimuksen
koii'an omistajaa vastaan., ,
Kahdeksastois^ puraisu, .sanoi
kantaja;: kaatoi minut pensaikkoon
sillä seturauksella^ että sain pysyvän
vamman selkääni. ' ' '
•x»m.ft&::;-.
m
Entisellä huokealla hiimalk
N O A S T A A N
;$1;25
Tilatkaa nopeasti, että pääsette osallisesi
näistä levyistä, jotka olemme juurl^^saa-neet
Suomesta;, , ' \ '
KPL.
iSD 5203
..t
H SD 5222
ÄE.fc^cA-LEVYJÄ
^^%D 6151 ( BfeiJallerii, valssi. Justeeri ja Laulurastaat :^ J
S * ' •' ^ HulivUl-Hllldca. jenMsa. Justeeri
^t> 5154' Muistojen, maisema, tango, Erkki Eräs
- ' "Rekiretki; foxtrot, Eikfci Eräs -
5159* E i enää yksinj-taugo, Henry Theel . '
Kotimaan sävel,- valssl,-^ Ifenry Theel ,
SSD5176 oman kylän tyttö, Jenkka, Henry Theel i a Metro-Tytöt
r, Onnea niatkalle; valssi, Henry TOeel ja Metro-Tytöt
#;8D 5189 sateenvarjon-allö, foxtrot, Metro-Tytöt ~ ' i
Vanhat pienet postivaimuti foxtrot, Metro-TCytöt
Geisha — Teehuoneen tyttö, valssi, Metro-Tytöt .-
Silloin, tango, Metro-Tytöt
Kesä on vain kerran; foxtrot; Olavi Virta •
Älä unohda hymyä, tango-bcguine, Olavi Virta
*'SD 5230 Morgiana;> foxtrot, Olavi Virta ^
Pustan kuldca. Marinka. foxtrot, Olavi VU:ta •
CBD 5238 Kohtalon Uellä, tango,^ Erkki Junkkarinen
Olit ystävä vain, tango, Erkki Junkkarinen
rSD 5241 Sade kattolhhj lyö, tango^ Metro-Tytöt
^ Kohti kaukaista rantaa, valssi, Metro-Tytöt
rSD 5288 Meidän tango, PentU Puusti
"S Ilta kaimella, merimies valssi, Pentti Puusti
t R Y T M I - L E V Y J Ä
:R 6160 Ralli, valssi. Ballhxeloset \
Meni meitä miestä kaupunkiin, valssi, Rallineloset
Uatun polkka. Veikko Sato
Savon poeka. polkka. Veikko Sato
Hulivilin hattUi" Jenkka, Reino Helismaa,
Kulttuuria, jenkka. Reino Helismaa
Polkkaklmara 3. Kaarlo Reinikainen
Huullhatppujjvikulkuri,jexikka,. Oskari Joki
Kotini pn maantie. Jenkka, Justeeri ,
Pelimannin penkölä. polkka. Justeeri
,;5R 6304 Orvon kyynel, valssi, Veikko Tuomi ' , -
A VarjorhÄeen kukka, tango. Veikko Tuomi • '
«R 6209 Kauneimmat hetjcet vain. tango, Olavi Virta
Keltaisten Idhtlen leikkiä, valssi, Olavi Virta
vR 6210 Orpo-kulkija, valssi, E i k k i Junkkarinen
JV^ Surun kukka, tango. Erkki Junkkarhien
f^R 6217 Atoml-polkka.^Lasse Pihlajamaa
-rc ' Valssi inmoehna, Lasse Pihlajamaa
r;R 6222 Terveiset vein, tango, Eikki Junkkarinen
Kaunis kadotettu, hidas valssi. Erkki Junkkarinen
«R 6223 Orvon osa, valssi, Olavi Virta _
•"r Saina kaipuu oh.^tango, Olavi Virta —•
R 6232 Mummon rantatie, valssi;* Erkki Junkkarinen
Sinikaunokki, valssi. Erkki Juiädcarlnen
R6247>.Nyt kuljen yksin, tango, Erkki Junkkarinen '
Rantalalneita, valssi, £^kki Junkkarinen
H I N T A $l.2& K R L .
(Ostajan maksettava lätaetiyskulut)
^.FÖsti- ja pSkatavaratilausten tulee käsittää vähintähi kolme levyä.
Tilatkaa osoitteella:
, ;*Vapaus Publishing Company Ltd.
A Box 69 Sudbunr* G^axlo •
ma
Mongolian Icarjatalous
l^ongolian kansantasavalta on viime
vuonna saavuttanut hyviä tuloksia,
maansa taloudeii-perusalan ^
karjanhoidon, kehityksessä. Valtion
suunnittelukomitean antamien tieto<
jenr mukaan tasavallan karjakanta
ött' vuoteen 1955 Iverraten'^^^^^
nyt 1,363,850 päällä.
Toronto. — Ehkäpä Jlähsi"' on
saanut "idästä" oppia 'vaikehemi
seen, si|lä turha 'leuhkiminen" ei
ole eduksi ja sitäpaitsi vanha sananlasku
sanoo "hiljaisessa vedessä
se kala kutee".' Lännessä on monta
rautaa tulessa, jpten älkää tuiiditta^
ko itseänne voiton^ unelmiin nmeidän
heikkoutemme kustannuksella,--me
annamme teidän toimia kaikessa'
yritteliäisyydessä tammikuun loppuun
ja tulemme antamaan, kaiken
kannatuksien ja aineellisen avun,
täten auttaen teidän työskentelj^n-ne
voittoon joka vielä on kysymjrk-sen
alainen sillä vannaankin taHitf
sette kaikki "tälenttinne"' ja "ta-lentiksi"
aikovat'jos aijotte^pysyä
lännen kiitojunanliepeiUä. '
Me länteläiset. kehoitammekin,
että yleisö qntalsi kaiken Icanha-tuksen
itälälsiUe. "Se on jot^Ödn
se" nimittäin ohjelmatilaisuusi: täm-:
mikuun 27 päivänä. > '
Voidakseen ^ sanoa ; rehellisesti,
nähdessääft ihyöskin ' länteläisten
juhlaohjelman "Täällä äitä meii:
Äään» itäläisiet - *
Pois xauniDilta;laulam3^ta, , '
ja'jumaloimasi jentisaikaä.
Kun vanhain kunto johtaa lasta,
V niin uudet, laulut suusta' raikaa<
''Varmäfäikin tätilä kilpailu otiieli
man monipuolisuudesta uusine vi-vahteineen
luö eteenpäin pyrkivää
työläistaiteen harrastusta uusille
raiteille. Tulkiten aikakautemme
rakennetta M. ., '• ' '
'r. Mutta näisisä sarjajuhlatouhuls
samme ei myöskään pidä unhoittaa,
että' on se Torontossa, laulukuoro,
joka kilpailee paremmuudesta Sud-buryn
kuoronkin kanssa ja antaa
konsertin tammikuun 20 päivä hyvällä
ohjelmalla» : ;
Ramppivalossa saamme nähdä
myöskin "Ulkosaarelaiset". Siisi
haallDemme miehet sekä naiset.
'"Idän likkaa" tervehtien — Porin
poika.
• Länteläisten järjestämä illanvietto'
lauantaina 12 pnä 318 Willow-dale
st. Willowdaie, Ont.
Tervetuloa "itäläisetkin" ja muut
paikkakuntalaiset. — Jen ja Len:
Kymmeniä seitsemän nyt
Agiietfa jo täytti,
jä keveästi valssikin
viel' menevän se näytti.
/.On tyyntä sekä n^rskya
matkalla ollut Varmaan,
on monet' sydänsurutkin
' yksin saanut kantaa.
Netta hyväsydäminen
•7y::^ihminen on varmaan. \
sillä toisen puolen leivästään
toiselle hän antaa.
Hän fannarina olliit on
j a tehäyt'työtä kovaa, -rir^^:'^
kuten kaikki tiedätte
siellä ei saa lomaa." ^" 'X
Nyt ystävänsä kaikki hän
käskeä tänne koitti.
Lehtehenkin käskyn laittoi,
"'fooniUakin" soitti.
Tuttavia vanhimpia
mull' on Salomooni,
sillepäs mä annankin : •
• ^ nyt oikein "fooniköolin".
Vaan nytpä pulma ystävillä:
initä lahjaks antaa,
kun Netan tapa. aina ompi
kaikki kylään kantaa.
Hän sanoi: Keinutuolia
lahjaksi en huoli,
', sillä Siinä istumaan
mä olen liian nuori.
Sormuksen jos ostatte
niin se on.vallan.toista, v ,>:
sehän leski-ihmiselle
ompi suurenmoista.
Nyt runoni mä lopetan
' ja toivon ikää lisää,
kymmenen vuoden perästä
taas Netta juhlat pitää.
Timminsissä 1. 1. 1957. —r A .
nittelee kolmatta masulmansotaa
Itä-SaJpsan^ V
avulla, sanotaan Itä-Saksan könunu-nistipublueen
äähehfahnattäjassa.
Neues Deubschlandi^a.
Lehden mukaan käsitti s^
telma neljä vaihetta. . v .
1) Työläisten ^a talonpoikain val-taia
Itä4Saksassaj>n beikehnet^vä.:; f
: 2)
vottbmUuksia on järjestettävä itS^
Saksassa. ' '7 > ^
,|f)|:I^ui-S^^n;sOfflasos£^
on taitava vastavallankuniioukselfa-v4)
Atlantin liiton v a l t i o i d e ^ i^
Jii^tyttäväLän^^Säksan m i l i t a r i s m i
puolelle, -V • • • [
Se seikka että Atlantin llitorbot-
-tioilla on tällaisia s ^^
menee lehden mukaan selvästi 3ähe-t
i h ^ i t on neuvostossa Pariisissä^tifsi
^ina::^it^pästä^pt^^
rbiibmattavs
siimielisistä ka^$mt9k^Qnoi^ < •
_ LontoJD. Ryhmä Melb«tmiai;
oljTOpjalafsHn osallistuneita Neuvos-'
tolUton mAielhjoit^ saapui uudenV
vuodex^äiväaä. Moskovaan, missä
heUäii kukitettiin, suurilla kukkalaitteilla:
\ u • " - • ' - X XX
Piieisiclentti oli
nällkälakb^sa
- ' ILaiPaz, Bolivia. — Bolivian presidentti
Herman SilesSuazo keskeytti
joulukuun 29 pnä paastonsa, jonka
hän oli aloittanut vuorokautta aikaisemmin
vastalauseeksi työläisten
palkankorotusvaatimuksille.
Presidentin mielestä palkkojen
korotus juuri tällä: hetkellä vaarantaisi
maan taloudellista tasapainoa.
Kiinani saavuttulkset '
^jaltiaidbn opetuJkseissa
• r> Kiinan kansantasavallassa suorite;*,
taäh suurta työtä kirjantaidon opettamiseksi
väestölle. .
i Viime talvesta lähtien on noin 70
miljoonaa henkeä opiskellut kirjan-taidon
oppikouluissa ja kursseilla.
Tästä oppilasmäärästä on talonpoi
kia noin 62 miljoonaa henkeä.- Epätäydellisten
tietojen mukaan tänä
vuonnai,on oppinut kirjantaidon y l i
4 miljoonaa henkeä.
Silminriälcijäna Budapestissa — päämäärä karkaa käsistä
vu
Unkarin kansa halusi enemmän
demokratiaa. En piihu yksin-,
omaan toisten poliittisten puolu-
|v.^jiden<'. olemassaolosta. Työväenluokkakaan,
ei tarkoittanut tätä. '.
Jokaisessa' niistä;, kokouksista,
jotka johtivat lokakuun 23. päivään,
oli ensimmäisenä vaatimuk-;
sena työväenpuolueen.edustajakokouksen
koollekutsuminen. Ha-,
tuttiin uutta johtoa'ja poUtiikkaa
puolueelle, jolle 1949 uskottiin
maan johtaminen sosialismiin. ;
Tunnuksen yleisistä vaaleista,
joissa kilpailijoina esiintyisivät
myös toiset puolueet^ olivat esittäneet
vain muutamat ylioppilaat.
Sillä, sen enempää kuin Neuvosto- ^
liiton vastaisilla tunnuksillakaan,
ei ollut enemmistön tukea. Muu<^
tamissa kokouksissa ne jyrättiin
kerta kaikkiaan Uttelksi. Mutta
eräs syy siihen, miksi näitä vaatimuksia
kuiteiddn esitettiin ja
kuunneltiin, oli tunne silta, oli
yleensä syytä esittää mielipiteitä
<ierÖn ryhmää vastaan.
En tässä yhteydessä nyt ryhdy
väittelemään yksi- j a monipuoloe-järjestelmistä.
Se on pulma, joka
kunkin maan tulee itsensä- rat-
' kaista. Jossakin saattaa olla enemmän
^kuin yksi poliittinen puolue,
kuten Kiinassa tai Puolassa
j a ne kalkki toimivat yhdessä so-slälismin
puolesta, toiset saattavat
valita sosialistisen liittoutuman
tien, kuten Jugoslavia. Unkari,
sen sijaan että se olisi valinnut
oman tiensä-näytti arvelevan, että
kalkki mikä oli psSkaUaan Neuvostoliitossa
1919, oli paikallaan
myös Unkarissa vuodesta 1949 läh
tien. Valittiin yksipuoluejärjestelmä
olosuhteissa, joissa — silta
näyttää —> se oli ehdottomasti
väärin.
.4JtV0STELUA
Useiden sivistyneistöön kuuluvien
mielessä näytti pyörivän, että maassa
esiintyi puutetta mielipiteiden
vaihtovälincistä. Sanomalehdet olivat
vastakohta sille, mitä työväen-lehdistön
pitäisi olla. Totta kyllä,
ne oli otettu pois kapitalistien käsistä,
eikä niitä oUut omistettu siUe
mttdan roiskinnalle, joka on tuttua
meille Englannissa. Mutta se ei riitä.
Ne eivät ilmaisseet erilaisia näkökantoja,
jotka olisivat koskeneet
politiikkaa j a muita ongelmia.
En kertaakaan vieraillut jonkin
unkarilaisen kirjailijan, sanomalehtimiehen,
inshiöörin tai jonkun
muun ystävän luona joutumatta keskusteluun,
joka koski kansantaloutta,
suunnittelumenetelmiä, palkkoja,
rangaistuksia, suhteita Jugosla-^
vian kanssa ja koko joukkoa muita
kysymyksiä. Ainoakaan näistä mielipiteistä
ei esuntynyt lehdistössä.
Eräänä perusteluna tälle pidettiin
sitä, että se vain hämmentäisi sosialismin
rakentamisessa tarvittavaa
yhtenäisyyttä, jota pidettiin elintär^
keänä. '
Tänä vuonna tapahtui tässä suhteessa
kuitenkin eräitä muutoksia:
Alkusignaali oli<^' Nepszavassa, am-mattiyhdistyslehdessä,
ja Szabad
Ifusagissa, nuorisolehdessä. Kriitil-
Usiä artikkeleita alkoi ilmestyä. SU
loin nuorisoliitto DISZ muodosti
ny$ tunnetun PetÖfi-klubin jonka o li
tarkoitus palvella ilmaisfoorumina.
Osallistuin muutamiin sen kokouksista
ja ne olivat erinomaisia.
UUSI XÄNI
MuttiT vähitellen.uusi ääni tunkeutua
fläi|iini kirjoituksiin', j a .keskus^
teluihin. , Petöfi-klubin viimeisessä
suuressa Icokouksessa viime huhtia
kuussa saattQi nähdä kaksi linjaa^
Toinen niistä otti krutUUsesti ylistät
vän asenteen kansandemokratiaani
jota se vaati vietäväksi y l i Rako^
sin hallinnon rajojen. .Toinen ja.
lopulta hallitsevaksi muodostunut
nuotti, jollaiseksi sen teki ennenkaikkea
esittäjien äänekkyys, rakentui
henkilökohtaiselle halventai-miselle
ja repimiselle.
Viime mainittujen perusväittätiiä.
oli, että Unkarin talouselämä oli
ajettu hunningolle mielipuolisin
unelmin Unkarin muuttamisesta
teollisuusmaaksi sen ~ sijaan että* se
pysytettäisiin maatalousmaana. On
totta, että teollisessa kehityksessä
bli erehdyksiä mutta tässä on kuitenkin
totuuden väärennys, joka.—
juuri tyaväenpuolueen tavattomasta
hajanaisuudesta johtuen — sivuutettiin
melkein vastaansanomatta^;
Tämä pU hetkij jolloin puolueeib
olisi pitänyt astua esiin ja esittää
Johtavaa; osaa. Sen sijaan se julisti
Petöfi-klubin -pannaan; ' ,
Tämä yhdisti epärehellisiä rehellisiin,
katkeroitti n i i n ' kostoa hautovia
arvostelijoita kuin rakentavia
ajattelijoitakin, jotka yrittivät auttaa
esiintyvien ongelmien ratkaisemisessa.
Se a joi maltilliset p\iolueettomaan
asemaan ja jätti kentän taantumuksellisille^
jotka vetivät harteilleen
sosialististen marttyyrien viitan.
Sivistyneistön keskuudessa vallinnut
ilmapiiri vaikutti luonnollisesti
ylioppilaihin. Saattaisi tosin ajatella/
että taantumuksella ei olisi työläisten
ja talonpoikien poikia ja
tyttäriä joille kansandemokratia oli
avannut yliopistojen ovet, mutta
näin e i kuitenkaan ollut.
KIPEÄ KOHTA
Useat ylioppilaat olivat tyytymättömiä
matkustusrajoitustenivuoksi.
Vaikka ne oli hyväksytty aikaisemmin,
niin: uudessa 1 kansainvälisessä
ilmapiirissä niitä ei enää hyväksytty,
joskin eräitä helpotuksi» oli tullut
passien ja viisumeiden saantiin.
He olivat katkeria sen vuoksi, että
ei ollut läntisiä aikakausi" ja sanomalehteä.
Toisille oli kipeä kohta
^marxismin enemmän tai.vähemmän
'pakollinen opiskelu, varsinkin kun
se oli tieteestä rappeutunut ulkoluvuksi.:
Ersässä kokouksessa, johon
osallistuin, muudan yliöppUas selitti
, asiitn ^seuraavasti: "Paras marxilainen
on se jolla on paras muiiti".
' ^S;a]kkiaiäma tekijät vaikuttivat.
Saumoin jmyöskin ne ylioppUaat; jot-k{|
i'plivat peräisin muualta kuin työläisperheistä.
Kotona heihin vaikut-tivat;
vaiihenunat jotka valittivat, että
r heillä oli ollut parempaa aikaisemmin
ja jotka kertoivat Pariisista
ja?': Wienistä ja menneistä iloisista
ajoista.
J a nyt jälleen törmäämme kysymykseen
johdon täydellisestä puuttumisesta,
sillä ylioppilaiden enemr
nustö ei suinkaan jakanut heidän
mielipiteitään. : Mutta silti ylioppilaat-
olivat tyytymättömiä DISZ:iin
kaiken - käsittävään . nuorisojärjes-
,toön. Se kiinnitti vam niukalti, tai
sitten: ei lainkaan huomiota ylioppilaiden
ongelmiin j a suurin osa sen
johtajista eli täysin: erossa nuorisosta
ja sen aatteista.
Eräässä suhteessa ylioppilaiden
enemmistö oli yksimielinen: oli pe^
rustettava uusi vain ylioppilaille
tarkoitettu järjestö. Se alkoi perus
taa tämän järjestön, MEFESZrn,
osastoja, jotka alkoivat pitää kokouksiaan
lokakuun keskivaiheilla. J&
kaisessa kokouksessa alkoi esiintyä
professoreita sanomalehtimiehiä ja
kirjailijoita, ja nämä esittivät vaatimuksia,
joilla ei ollut mitään tekemistä
ylioppilaiden asioiden kanssa.
Useita • näistä vaatimuksista ei
hyväksytty likimainkaan yksimielisesti,
mutta ne kirjoitettiin ohjeillaan
tässä nyt paisuvassa vastuuttomuuden
virassa.
. Useita näistä vaatimuksista e i olisi
milloinkaan hyväksytty, ellei työväenpuolue
olisi ollut ky vyyttömyy-den-
tilassaan, sillä aloite olisi voitu
ottaa vieläkin käsiin.
Ulkoisesti heidän toimissaan oli
epäreallisuuden j a ' romantiikaii i l mapiiri.
Alati saattoi heidän kuulla
puhuvan siitä, miten sivistyneistö
ja ylioppilaat olivat i aina johtaneet
Unkarin taistelua vapauden puoles-^^
ta^ he humaltuivat omista sanoistaan
ja lukivat runoa ja proossaa. kokouksissaan.
Tämä kaikki, selittää osan
liikkeen kuusia kurottelevasta luonteesta.
HUONOA, HUONOA
He saattoivat panna jonkin asian
vireille, mutta sen toteuttamisvaiheessa
he eivät tienneetmitä tehdä.
Ennen pitkään se oli kokonaan vailla
ohjaita ja luisui taantumuksen käsiin.
Tapasin kaksi alkuperäisin MEFE
SZ:n perustajaa päivää ennen lähtöäni.
Budapestista. Tuskin voi näh
dä henkilöitä, jotka olisivat enemmän
pahoillaan. He sanoivat:" "Ensimmäisen
viikon aikana uskoimme
johtavamme liikettä,; sen jälkeen
emme milloinkaan tienneet, mitä oli
tapahtumassa*.'
Jos koko hankkeessa olisi ollut
edes gramma työväenluokan johtoa
niin asia ei olisi milloinkaan kehittynyt
sellaiseksi tragediaksi jonka
todistajina ^olinune Budapestih kaduilla.
— (Jatkuu)
•Moskovan radio tiedoitti, että. V l a dimir
Kiuts. joka voitti olympialalässa
5.000 jä 10.000 miBtrhi' kifltainltaiit,
joutui erikolsbuoxöion kohteäisi
häntä onniteltiin ja suud^tlln voittonsa
kunniaksi.
Neuvostoliiton m-hellljat e l ^ ^ ole
kiirehtiheet kotimatkallaan. Suurin
osa heistär on matkustanut kotiin l a i valla.
;.- •
Un!ka!n]aisl^^ p^oi3i-joilÄ^
jouluksi
. • :Wtea.,-r-: Unkärila isCTi^H^ghOo-
-JOT^mMfflTvr^^ ;
{»ättäzieet' palata kiotiin'' viettääkseeä ^
joulua Unkarissa, sflla :lie OTat^a- •
neet kiriseltä ja pUhdinsoitt^ja &9täna
ole^tä omiäisiltäan. kaadd toixoarat
kidtez&iia pian jälleen' fäiäseväxiä
kiertueeUe.
T I L A T K A A V A P A.U aio
Helsinki. — Tunnettu englantilainen
jääkiekkoseura Wembley/Lions
otteli tapaninpäivänä Tampereen
kaupunkijoukkuetta vastaan. Vie-'
raat voittivat ottelun ylivoimaisesti
maalein 14—0.
Ottelu saatiin suorittaa erinomaisissa
olosuhteissä. Englantilaiset olf-vat
ylivoimaisia ja katsomo sai näh-tä
monia jääkiekkoilun hienouksia.
-—^ ^ South Dakotassa •löydettyjen,
kivisten aseideii arvioidaan blevW
vähintäin 7,500 vuotta vanhoja. ; '
5iiaifjiii^äiia pihmsla
Ut varten
• Interior TjrXm
• Insul^Brlc Siding ^
• Pl7wood
• Maronite
• Ai^halt Shinglea '
• Fibre Glass Insulalioa
Mfftön Francis
Lumber Cor ltd;
Puhelin DIal 5-7394
99 S. Comberland St.
Port J^liur . Ontario
»• -3.1
' Vi • favaraii
jBAII]|WARE L t 0 ; ^
; PUHELIN 4-3508" "Z
10 Cmnberland St. .N.-.T-o
Port. Axiliur, Ontario 'C:,<>.
• •)}f-fM''''''X>X'X'^^^-^^^
T l
Jmri saapuneet\ • ; UUDET J
Pukii- ja paätlystakkimailitT
Tilatkaa pukunne tai päällystakklnne n y t . i.
''^ Inir^"^*'""'*<Tt'^ T<^*Hk^"^ffM^
EiÖ>^rttiräätälIen valmistamia pukuja mie-" ••
hille tai naisille. ^
Ennen: kuin tUaatte pukuanne mistään muti-%'A
alta> tulkaa katsomaan: meidän uusia juuri
saapuneita n ^ e j a . Te olette samaa mleltär
kanssamme, että ne ovat erinomaisia.
In/temationgl Co-Op Stores Ltd.
VAATETtJSOSASTO
POBT ABTHUB . ONTAEIO.,^,
Arvokkaita
mmmmamSuomen kansälliskirjailijainZ
V A L I T U T T E O K S ET
saatavana kirjakaupaltamme nyt seuraavat:
-a
ALEKSIS KIVI — VALITUT TEOKSET '.i tv.n
^28 sivua, Hinta sid. <$3.00 >
Sisältäen: Seitsemän vedestä — Nummisuutarit Kihlaus - r Lea
ValllBoima runoja. , ' '>•'"
JUHANI AHO — VALnpT TEOKSET ^
505 sivua; Hinta sid. $3.00 - '
Sisältäen: Rautatie -r- Papin rouva — Katkelmia teoksista "Panu"
•ja Kevät ja takatahri" - f Julfif — Valikoima "Lastuja". .
ARVID JÄRNEFELT ~ VALITUT TEÖ?!SET
524 sivua. Hinta sid. $3.00
Sisältäen: ibanmaa — JEHämän meri — Maaemon lapsia,- ^ tereejä:
ja hänen herransa Katkelmia teoksesta" "Vanhempieni idmaaj^yj
MINNA CANTH -^i^ÄjTOT^TEblbET ' 7,5
5fö sivua< Hhita sid. $3.lDa -f. : ; ' U
Sisältäen: Murtovarkaus -r- Työmiehen/vaimo' — Köyhää kansaMl/
» ' Hanna — Kauppa-Lopö — Paphi,perhe >— Aana-Llisa. ' -
MAILA TALVIO — VALITUT TEOKSET , ' -
555 sivua, — mEia_sidr$3U)0 " ^^^^^
Sl^Itäen: Pimeänpirtin hävitys — Silmä yössä — Valkea" huraa- •
— LiÄU'teoksesta "Itämeren tytär" - i - Luku teoksesta "Linnoituksen
Iloiset rouvat". " •
KAUPPIS-HEIKKr — VALITUT TEOKSET .
510 sivua, !Hmta sid. $3.00 - ' —
Sisältäen: Valikoima "Tartaolta" — Laara Alitoa — Uranaukal?;,;.
r sijat — Savtdamen soittaja.
TILATKAA OSOrTTEELLA:
Publishmgr Onnpany
Box 69/Sudbur?' 'Ontario '
• i l - .
IliiiiiiliiliiSälii^
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, January 10, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1957-01-10 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus570110 |
Description
| Title | 1957-01-10-04 |
| OCR text |
m
ikrf tullut on ialc-
1, ' läisuutepsa perustana on tuitii te&IJä,
•lUttyy laemänssef^
. «ars, Sinrpson on SQO>
tlileman parempia i ^ i -
ibänen
'äiUsUn
sUrtomisiin näliden. Hän vaiblaä
L , . Q l l f i o a i a a iyfiptiikka^ ja tuntuu pitä>
.päha^", vaikka -ei sitä aivan niin
|an@|öto^^
Mm
J ' ' - ' nadalaista efc^ä aanerild^alaista elä-mäa.
r','tältä suppealta pohjalta, nUn
fiiitt*^vastuu tnellco aidosd sllrtolals»
'ejUlsnai sellaisena kuin se todelllsuu»
itiHänen äcjiyanlpistöan nä&yy,|ettö;:
sUrt(d«^iiM^ ,'^bni on Icov^a työtä,
j^l]ft»>ei äle mitiäii. tekemistä- häneni
altlEaläeminilla ':toivelllaan "veistää
kuntaa puuveltsellä". Täxnä silrto-
Jalselämän ikovuus jää ratkaisevaksi
vi^lkutelmaksi, sittenkin, vaikka' mrs,
Öjmpson "onnistua" loijuita ayiöitu*
•maai^c— totein intin' useimmat si^^»:
kimlehen kanssa stiikä^aviaa^iiänelie,
oios ei 'kohtakaan suurempaa ylelli-
Tjfdväea haalien tilalle tulee näes
socie^-elämft Jxie.
fiilrtolaisesIäXDän alheattaniia 4eA-ivjav.-
r-r r a p ^^
luuksia kuvataan kirjassa ohimennen
;nll4m;fvt
muodossa, mitä Briitta' Simpsonilla
oli mumin suomalaisiin canadassa ja
Thdysvallo^sa; < Sanxoia kuvataan^
«bkä ihieman - värittäen, emutta kuitenkin,
peiijsolemukseltaah totuuden-mulcateesti
Cnnadflgta ^nidysvaltoililn
30-luvuUa ; suuntautunutta* "maanalaista
siit^Iaisuutta'*. jonka ansiosta
mrs,' eimpsqn itsekin meni "ihah-
Kuten sanottu, Briitta Sinqxsonin
Amerikan matka: on kovin: suppea. Se
rajoittuu Pääasiassa hänen oman i>ier
nenirmpärlstansä kuvaamiseen. Mutta
— ja tämä siitäkin huolimatta, it-tä.
kirjoittatja on^tse se "napa" jonka
ympäri kaikki pyörii, "Minä menen
Amerikkaan'' on melto eloisa ja. palkoin
.pirinäkin kirja, -johon kannattaa
väriinkin siirtolalsksi aikovien tutistua,
n^comme kirian saavan my^n-'
teistä arvostelua myös. täkäläisteix
maanmiestemshe keskuudessa, W;
••VV;.;
st. CatHarive?. — Siitä paikalli
sen V.- ja u> seura Starin näytel-mästä
'^Ai Hierrän Jee" on ilmoitettu
täällä paikaUisesti.vaikka aikaa
ei olekaan tarkemmin määritelty.
Nyr on kuitenkin siitäkin asiasta
lopullisesti päätetty ja esitys
tapahtuu lauantal-iltana, tammikuun
26 pnä kelloS^. Siis kaikkia
ympäristön suomalaisia keboitetaan
pitämään tämä tilaisuus mielessään.
Se on erikoistilaisuus siksi, että
me itse saamme vain harvoin isoa
näytelmää esityskuntoon. Sil<^i pyy-dänlcin'
suomalaisia saapumaan
nauttimaan; tästä hauskasta näytel;
mästä. Samalla palkitsette qäy^l-niääa^
s^listuyien henkilöiden vai
v a t j a ponrfi^elut- . - i ,
Myöskin torontolaisten ^ huomioon.^
Me olemme, päättäneet vierailla
täilp näytelmällä myös Teron-tossa
helmilcuuh ':iO pn^^iis sunnun-tai-
Utapäiyällä.. .Vi^raUjbta lähemmin
tuonnempana.- ITudenvuoden
t e i ^ e i s l r i iU H.'
T I L A T K A A VäiP&VBl
Ipiiriin kun pttaw
mässä kansallispukuihin puettuja mtiä^ Nehrti antoi ymmärtää, että Caijadalla
on tärkeä asema yhdyssiteenä itsenäiseit Aasian, Eurooiiaft ja Yhdysvaltain välillä. :
p a h i d i n t i e d m i^
: teti faeä^^ ; föimetta
lanantiai-na.
ivana
Aime Nissilä haudataan
Rouyn, Que. ~ (Sähkösanoma-tieto)
— Mrs. Anne Nissilä^ Bouy-nista,
Que., kuoli keskiviikkona,
tainmitoimft
Ia. Hautajaiset pidetään Rouy-ioiäsia'
laiiantainai; tabunikuiaii 12
päiirähä, liell^ 2 iliap^^
^ JohiiJNissllä;*-^^^;^;': V .,vc
I i s i K' ovat työssä toiminnassa
IJI^Ijon. purtu
posteljooni
Mineola, Y; ^ Edward Serven,
42-vuotias postinkantaja, sanoi' vuoden
lopulla täällä nqstamansa oikeusjutun
yhteydessä, että erä^ koira
on purrut häntä 18 kertaa yhdeh-toista:
vuoden aikana. Mies esitti
$100,600' vahingonkorvausvaatimuksen
koii'an omistajaa vastaan., ,
Kahdeksastois^ puraisu, .sanoi
kantaja;: kaatoi minut pensaikkoon
sillä seturauksella^ että sain pysyvän
vamman selkääni. ' ' '
•x»m.ft&::;-.
m
Entisellä huokealla hiimalk
N O A S T A A N
;$1;25
Tilatkaa nopeasti, että pääsette osallisesi
näistä levyistä, jotka olemme juurl^^saa-neet
Suomesta;, , ' \ '
KPL.
iSD 5203
..t
H SD 5222
ÄE.fc^cA-LEVYJÄ
^^%D 6151 ( BfeiJallerii, valssi. Justeeri ja Laulurastaat :^ J
S * ' •' ^ HulivUl-Hllldca. jenMsa. Justeeri
^t> 5154' Muistojen, maisema, tango, Erkki Eräs
- ' "Rekiretki; foxtrot, Eikfci Eräs -
5159* E i enää yksinj-taugo, Henry Theel . '
Kotimaan sävel,- valssl,-^ Ifenry Theel ,
SSD5176 oman kylän tyttö, Jenkka, Henry Theel i a Metro-Tytöt
r, Onnea niatkalle; valssi, Henry TOeel ja Metro-Tytöt
#;8D 5189 sateenvarjon-allö, foxtrot, Metro-Tytöt ~ ' i
Vanhat pienet postivaimuti foxtrot, Metro-TCytöt
Geisha — Teehuoneen tyttö, valssi, Metro-Tytöt .-
Silloin, tango, Metro-Tytöt
Kesä on vain kerran; foxtrot; Olavi Virta •
Älä unohda hymyä, tango-bcguine, Olavi Virta
*'SD 5230 Morgiana;> foxtrot, Olavi Virta ^
Pustan kuldca. Marinka. foxtrot, Olavi VU:ta •
CBD 5238 Kohtalon Uellä, tango,^ Erkki Junkkarinen
Olit ystävä vain, tango, Erkki Junkkarinen
rSD 5241 Sade kattolhhj lyö, tango^ Metro-Tytöt
^ Kohti kaukaista rantaa, valssi, Metro-Tytöt
rSD 5288 Meidän tango, PentU Puusti
"S Ilta kaimella, merimies valssi, Pentti Puusti
t R Y T M I - L E V Y J Ä
:R 6160 Ralli, valssi. Ballhxeloset \
Meni meitä miestä kaupunkiin, valssi, Rallineloset
Uatun polkka. Veikko Sato
Savon poeka. polkka. Veikko Sato
Hulivilin hattUi" Jenkka, Reino Helismaa,
Kulttuuria, jenkka. Reino Helismaa
Polkkaklmara 3. Kaarlo Reinikainen
Huullhatppujjvikulkuri,jexikka,. Oskari Joki
Kotini pn maantie. Jenkka, Justeeri ,
Pelimannin penkölä. polkka. Justeeri
,;5R 6304 Orvon kyynel, valssi, Veikko Tuomi ' , -
A VarjorhÄeen kukka, tango. Veikko Tuomi • '
«R 6209 Kauneimmat hetjcet vain. tango, Olavi Virta
Keltaisten Idhtlen leikkiä, valssi, Olavi Virta
vR 6210 Orpo-kulkija, valssi, E i k k i Junkkarinen
JV^ Surun kukka, tango. Erkki Junkkarhien
f^R 6217 Atoml-polkka.^Lasse Pihlajamaa
-rc ' Valssi inmoehna, Lasse Pihlajamaa
r;R 6222 Terveiset vein, tango, Eikki Junkkarinen
Kaunis kadotettu, hidas valssi. Erkki Junkkarinen
«R 6223 Orvon osa, valssi, Olavi Virta _
•"r Saina kaipuu oh.^tango, Olavi Virta —•
R 6232 Mummon rantatie, valssi;* Erkki Junkkarinen
Sinikaunokki, valssi. Erkki Juiädcarlnen
R6247>.Nyt kuljen yksin, tango, Erkki Junkkarinen '
Rantalalneita, valssi, £^kki Junkkarinen
H I N T A $l.2& K R L .
(Ostajan maksettava lätaetiyskulut)
^.FÖsti- ja pSkatavaratilausten tulee käsittää vähintähi kolme levyä.
Tilatkaa osoitteella:
, ;*Vapaus Publishing Company Ltd.
A Box 69 Sudbunr* G^axlo •
ma
Mongolian Icarjatalous
l^ongolian kansantasavalta on viime
vuonna saavuttanut hyviä tuloksia,
maansa taloudeii-perusalan ^
karjanhoidon, kehityksessä. Valtion
suunnittelukomitean antamien tieto<
jenr mukaan tasavallan karjakanta
ött' vuoteen 1955 Iverraten'^^^^^
nyt 1,363,850 päällä.
Toronto. — Ehkäpä Jlähsi"' on
saanut "idästä" oppia 'vaikehemi
seen, si|lä turha 'leuhkiminen" ei
ole eduksi ja sitäpaitsi vanha sananlasku
sanoo "hiljaisessa vedessä
se kala kutee".' Lännessä on monta
rautaa tulessa, jpten älkää tuiiditta^
ko itseänne voiton^ unelmiin nmeidän
heikkoutemme kustannuksella,--me
annamme teidän toimia kaikessa'
yritteliäisyydessä tammikuun loppuun
ja tulemme antamaan, kaiken
kannatuksien ja aineellisen avun,
täten auttaen teidän työskentelj^n-ne
voittoon joka vielä on kysymjrk-sen
alainen sillä vannaankin taHitf
sette kaikki "tälenttinne"' ja "ta-lentiksi"
aikovat'jos aijotte^pysyä
lännen kiitojunanliepeiUä. '
Me länteläiset. kehoitammekin,
että yleisö qntalsi kaiken Icanha-tuksen
itälälsiUe. "Se on jot^Ödn
se" nimittäin ohjelmatilaisuusi: täm-:
mikuun 27 päivänä. > '
Voidakseen ^ sanoa ; rehellisesti,
nähdessääft ihyöskin ' länteläisten
juhlaohjelman "Täällä äitä meii:
Äään» itäläisiet - *
Pois xauniDilta;laulam3^ta, , '
ja'jumaloimasi jentisaikaä.
Kun vanhain kunto johtaa lasta,
V niin uudet, laulut suusta' raikaa<
''Varmäfäikin tätilä kilpailu otiieli
man monipuolisuudesta uusine vi-vahteineen
luö eteenpäin pyrkivää
työläistaiteen harrastusta uusille
raiteille. Tulkiten aikakautemme
rakennetta M. ., '• ' '
'r. Mutta näisisä sarjajuhlatouhuls
samme ei myöskään pidä unhoittaa,
että' on se Torontossa, laulukuoro,
joka kilpailee paremmuudesta Sud-buryn
kuoronkin kanssa ja antaa
konsertin tammikuun 20 päivä hyvällä
ohjelmalla» : ;
Ramppivalossa saamme nähdä
myöskin "Ulkosaarelaiset". Siisi
haallDemme miehet sekä naiset.
'"Idän likkaa" tervehtien — Porin
poika.
• Länteläisten järjestämä illanvietto'
lauantaina 12 pnä 318 Willow-dale
st. Willowdaie, Ont.
Tervetuloa "itäläisetkin" ja muut
paikkakuntalaiset. — Jen ja Len:
Kymmeniä seitsemän nyt
Agiietfa jo täytti,
jä keveästi valssikin
viel' menevän se näytti.
/.On tyyntä sekä n^rskya
matkalla ollut Varmaan,
on monet' sydänsurutkin
' yksin saanut kantaa.
Netta hyväsydäminen
•7y::^ihminen on varmaan. \
sillä toisen puolen leivästään
toiselle hän antaa.
Hän fannarina olliit on
j a tehäyt'työtä kovaa, -rir^^:'^
kuten kaikki tiedätte
siellä ei saa lomaa." ^" 'X
Nyt ystävänsä kaikki hän
käskeä tänne koitti.
Lehtehenkin käskyn laittoi,
"'fooniUakin" soitti.
Tuttavia vanhimpia
mull' on Salomooni,
sillepäs mä annankin : •
• ^ nyt oikein "fooniköolin".
Vaan nytpä pulma ystävillä:
initä lahjaks antaa,
kun Netan tapa. aina ompi
kaikki kylään kantaa.
Hän sanoi: Keinutuolia
lahjaksi en huoli,
', sillä Siinä istumaan
mä olen liian nuori.
Sormuksen jos ostatte
niin se on.vallan.toista, v ,>:
sehän leski-ihmiselle
ompi suurenmoista.
Nyt runoni mä lopetan
' ja toivon ikää lisää,
kymmenen vuoden perästä
taas Netta juhlat pitää.
Timminsissä 1. 1. 1957. —r A .
nittelee kolmatta masulmansotaa
Itä-SaJpsan^ V
avulla, sanotaan Itä-Saksan könunu-nistipublueen
äähehfahnattäjassa.
Neues Deubschlandi^a.
Lehden mukaan käsitti s^
telma neljä vaihetta. . v .
1) Työläisten ^a talonpoikain val-taia
Itä4Saksassaj>n beikehnet^vä.:; f
: 2)
vottbmUuksia on järjestettävä itS^
Saksassa. ' '7 > ^
,|f)|:I^ui-S^^n;sOfflasos£^
on taitava vastavallankuniioukselfa-v4)
Atlantin liiton v a l t i o i d e ^ i^
Jii^tyttäväLän^^Säksan m i l i t a r i s m i
puolelle, -V • • • [
Se seikka että Atlantin llitorbot-
-tioilla on tällaisia s ^^
menee lehden mukaan selvästi 3ähe-t
i h ^ i t on neuvostossa Pariisissä^tifsi
^ina::^it^pästä^pt^^
rbiibmattavs
siimielisistä ka^$mt9k^Qnoi^ < •
_ LontoJD. Ryhmä Melb«tmiai;
oljTOpjalafsHn osallistuneita Neuvos-'
tolUton mAielhjoit^ saapui uudenV
vuodex^äiväaä. Moskovaan, missä
heUäii kukitettiin, suurilla kukkalaitteilla:
\ u • " - • ' - X XX
Piieisiclentti oli
nällkälakb^sa
- ' ILaiPaz, Bolivia. — Bolivian presidentti
Herman SilesSuazo keskeytti
joulukuun 29 pnä paastonsa, jonka
hän oli aloittanut vuorokautta aikaisemmin
vastalauseeksi työläisten
palkankorotusvaatimuksille.
Presidentin mielestä palkkojen
korotus juuri tällä: hetkellä vaarantaisi
maan taloudellista tasapainoa.
Kiinani saavuttulkset '
^jaltiaidbn opetuJkseissa
• r> Kiinan kansantasavallassa suorite;*,
taäh suurta työtä kirjantaidon opettamiseksi
väestölle. .
i Viime talvesta lähtien on noin 70
miljoonaa henkeä opiskellut kirjan-taidon
oppikouluissa ja kursseilla.
Tästä oppilasmäärästä on talonpoi
kia noin 62 miljoonaa henkeä.- Epätäydellisten
tietojen mukaan tänä
vuonnai,on oppinut kirjantaidon y l i
4 miljoonaa henkeä.
Silminriälcijäna Budapestissa — päämäärä karkaa käsistä
vu
Unkarin kansa halusi enemmän
demokratiaa. En piihu yksin-,
omaan toisten poliittisten puolu-
|v.^jiden<'. olemassaolosta. Työväenluokkakaan,
ei tarkoittanut tätä. '.
Jokaisessa' niistä;, kokouksista,
jotka johtivat lokakuun 23. päivään,
oli ensimmäisenä vaatimuk-;
sena työväenpuolueen.edustajakokouksen
koollekutsuminen. Ha-,
tuttiin uutta johtoa'ja poUtiikkaa
puolueelle, jolle 1949 uskottiin
maan johtaminen sosialismiin. ;
Tunnuksen yleisistä vaaleista,
joissa kilpailijoina esiintyisivät
myös toiset puolueet^ olivat esittäneet
vain muutamat ylioppilaat.
Sillä, sen enempää kuin Neuvosto- ^
liiton vastaisilla tunnuksillakaan,
ei ollut enemmistön tukea. Muu<^
tamissa kokouksissa ne jyrättiin
kerta kaikkiaan Uttelksi. Mutta
eräs syy siihen, miksi näitä vaatimuksia
kuiteiddn esitettiin ja
kuunneltiin, oli tunne silta, oli
yleensä syytä esittää mielipiteitä
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-01-10-04
