Vapaus, January 10, 1957

              ^ ^ ^ ^
-^otstalna, fanmuk. 10 p . - Thursday, Jan. 10,1957
mm.
" ^ B ^ V o r . 1917. Aatborized
-iM^eeond-.ciMBikuaiilfy tbe Po«t
^IBtaJBt;JVL.^8n<Ömry, Ont« Canada.
TieIeptoone8:;JBa8, Office OS; 4-406*:
t^SOktL EtfiiorW,£kf|iäd. MafliDg
Bddreas: Box 69, Sodbuiy, Ontario.
AdverUtiag; xates tiiion d^Ucation>
Aatborized- nranslation free of cliarBe.
TILAU8BINNAT:
rranaitana: 2 v i . 7JOO 6 Idc S.TS'
3 Idc 225
Vtids^vaHi^;^ 1 vk. 8J00 6 Uc C30
?uoniei»a: 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4,75
mmm
1^ ...
5fc
19X7^T^ Juhlavuosi — 40. vuosikeir9t.a5 7
^ ^ . J N G E I I ^ ^ hölisseet «nhäiystasöon
' yjgaflcki puhuvat ilmoista/ mutta kukaan cd tee mitään
iii
r
. niiden'{5uhteeH'V sanoi aikanaan kuuluisa amerikkalainen hu-inöristr
Mark Twain.; / ;
Samoin'-Voidaan ^noa nyt, että "kaikki puhuvat hinto-
^jen jatkuvasta noususia, mutta hallitus ei tee mitään sen
^ jBtrhteen»V ' ^ . ' , - ' . . '
,;'-/'Kiiluttajat ja varsinkin perheenemännät tietävät sano­mattakin,
cftfa syk^n kiilufessa on kohotettu leivän ja maidon
Mittaa. Samoin pn kohotettu sianlihan, Jcannutettujen hed?l-im(
m'Ja ^bsvil^en s ja hillojen hintaa. Kaiken
b^t^nä]^! jöl^dcista vä
n^t niutta näistäJhintojen 'korotuksista eivät" ole ainakaan
^m^rit hj^Ötyneet^^Hintojen koSrqtuksista saadut varat ovat
^mehi||£»t ^'It:bhnairi''kukkarobn" suomalaisen työväenJaulun
^^^jai^^ eli liiaie, jotka "lypsävät" sekä ku-iu^
jla että fäcmareita, kuten tämän kirjoituksen loppu-
^ otsassa on, tarkoitus todistaa. ^
J'Mutta hinnankbrotukset' eivät rajoitti- yllämainittuihin
täv4tbihin-'"Miös^cn ja naisten jalkineiden sekä vissien vaat-täfdeiidiltiliatovät;
költohne kohdalta dn hinta- '
iiäielssi, kohbhnut marraskuun ai!kana 108.4 pisteestä 108.6
. Kivihiilen, 'huonekalujen, pesuaineiden ja suutarien tar-
'Viileiden ja eräittenjtttuidenkinVarain hinnat ovat'kohon-
;2ieet^7 .^Tuloksena on iSb/että .eHi^ustannusindeksinune on
„^nöU£u^ut'e^nat}rätasooi^ Liittovaltion virallisen tilastotoimis-
> fön (Bur^U of Stätisiics^^ julkaisemlentie^ojen n>ufcaan Cä^
' ^'T^anr ^elihikustanniusindeksi nousi näiden hinnankorotusten
j^1;((id$ta~mai!Taskuun aikana uuteen ennätystasoon. Marras-
.toiunlo]^!^^ oli elinkustannusindeksi 120.4 eli .1 pistSttä kor-f^
keamplvl^ ja 3.5 pistettä korkeampi kuin
^Tm&i sitten mar^ indeksi oli 116.9.
"**"''sKttten tiedetään, Canadan hintaindeksin perustana,on
iSiocusdemlMfl W
t ^;^tflrtäkuussa elinkUstaniiusindeksimmeTiöusi ennätyskorkeu-
" j^.^^ «^teeh, eli 119.1 pfetees^n. Elokuussa indeksi laski .1 pisteellä
li ^mul^äLSen jMUceefi on tapahtunut kolmena peräkkäisenä kuu-l
\ ' "kautena elinkustannusindeksin noiisua ja tämä inflatoorinen
*'uWta'tiimtuu4äelicen jatkuvan.
Kuka sitten hyötyy tästä jatkuvasta hintojen noususta*. ^
mm
mm
Iiii!::
mm
« S
teili
iBillii
lÄV.4i>.-.vi
mmm
|ero|<^ka^;väJlennetty,'niin siitä huolimatta tällä avustusra-j
«h^i|{$'^voidaan'0staa yhäwVahen^ jatkuvien hinnankoro-
»tusten takia^ Ja pikkusäästöt kuihtuvat kuin pyy maailman-
^It^unkedeUa. 'Ikänsä "vanhuudenpäivien varalle" säästäneet
^ihmi^et s4avat n3rtsurukseen todeta, että heidän säästöistään
<|| Viedään yhä suureneva osa niille, jotka eivät kynnä eivätkä
^kylvä,-mutta kuorivat kuitenkin kerman kansaUistulojenime
;Späaltai ^ *.
t ' Vaildca tilastotiedot eivät annakaan yleisemmin pidettyä
»nienevat'työtätekevien, eläkeläisten ja muiden pikkuihmis-
•^ten'vmfat. "'Kuluneen vuoden kolmen ensimmäisen vuosinel-
4'jänneksen aikana'Canadan yhtiöt saivat voitokseen 2,458 mil-
Joonaa dollaria — ^li 17 ^krosenttia enemmän kuin vaS'taavana
^aikaiiä edellisenä vuonna.^ Verojen jnaksun jälkeen näiden
^ yijitiöi<ien nettovoitot olivat 20 prosenttia suuremmat kuin
ft yUbsi^^sitten vastaavana aikana, jättäen osakkeenomistajille
^jaettavaksi 1,400' miljoonaa dollaria yhdeksän kuukauden
:.ajalta.^
- l Toisaalta — vallitsevasta hyvästä ajasta huolimatta —
niiöiSMne"^kauppatas on tullut entistä epäedullisemmaksi:
*i Cahadaan ostetaan (pääasiassa Yhdysvalloista) 1,000 miljoo-tnan
dolflann arvosta enbmmän mitä Canadasta' myydään ul-
^komaille ~ kiitos Yhdys^ltain sanelemalle ja IjittphaUituk-
;semme sdk<pasti seuraamalle kauppapolitiikalle.
^ , . Selvästikin maamme talousasioissa on korjaamisen va-
^raa.; Kaihin seikkoihin sietäisi CCF:n edustajain parlamen-u^
issaja koko 'työväenUitekeen kii
' Eduskunta kokoontui tiistaina ja tämä on todennäiköisesti ny-
^^ise^
; tili; vaMit pide ensi kesäkuussa. Itsestään sel­vänä
asiana voidaan pitää, että vallassaoleva liberaalipuolue
vtulee"tä"män istunnon aittana ja avulla fkeh
ohjelmääns?i''j joka perustuu^ siihen, että "hyvän ajan jatku­i
t liberaalit uudelleen". Mutta on kysyt-vtavä^
mitä tapahtuu nykyisen talouspolitiikan jatkuessa silloin
jos tämä vSiihteellinen hyvä aika päätyy tai ajautuu vaikkapa
vain .hetkelliseenkin talouspulaan?
_Jokatapauksessa on Varmaa, että nykyinen talouspolitiik­ka;,
jnoikä ottaa niiltä joilla vähän on, ja antaa yhä enemmän
; upporikkaille; tulee aiheuttamaan monenlaisia talousvaikeuk-siai.
Jos tämä suunta saa jatkua, se tuflee lisäämään "ylituo-tarttoa?'
ja jättämään tavarat kansari ostovoiman köyhtymi-isen
^oksi varastoihin r— mikä tarkoittaa lamakauden kehit­tymistä.
" Siksi on, ei vain työtätekevien, vaan koko kafisa-kunnan
«tujen vuoks vaadittava hallituikselta lainlaadinnal-lista
dhjfelmaa, mikä lopettaa inflaatiosuunnan, antaa enem-,
•mäij varoja't^^ farmarien ja keskiluokkalaislen käsiin
ja jaihruttaa suurrikkaiden voittoiluvimmaa.
Mr. Coldwellin arvio
(m
j I Kujeen tiedetään, CCF:n kannattajina toisinaan esiintyvät
'Vi^t Canadan isuomalaispiirit ovat hikoilleet henkeen ja ve-fe^'
asti "Egyptin diktatuuria" vastaan ja Suezille hyökän-
Mdiieri ^ ! d^ puolesta.
•'ifej^UlE&a kaukana nämä pikkukansojen, tässä tapauksessa
- Iisojen itsemääräämisoikeutta ja kansallista vapautta
iva^t; voimat ovat tämän maan sosialidemokraattisina
• CPP^tj^i se näkyy ehkä parhaiten siitä, jos heidän
, |^^^lfl^|il^aan;j'Syb^ CCF:n kansallisen johtajan,
'-iÄi, J..'Coldwellin Montrealissa antamaan lausuntoon, missä
MiK iniiitt ifiiioval
AimVTfV AjmUL
Mmttred^ Montrealin Jttbbryl»
distys tiecKCti perjantaina <taia
mik., 4 pnä — Vapaus) saaneensa
tietää* epa Budapestin. boi^erayb'
tidn jäsenet, jotta pakenivatHäVal
taan, ovat* päättäneet etteivät he
voi olla yhdessä.
Tämä , tiedonanto oli Jdrieessa;
jonka: WieninvCähadan iätiäystäa
ensiminäinen ^ sihteeri .Gorddn E .
Cox lähetti vastauksena' Juhlaybdis-tyksen'
puheenjohtajan Robert hs-tendren
kyselyyn. ' ,
Mr. Letenilre oli toivonut, että
(Budap^in) ^ oopperaybtio' resiin-tyisi
ensi kesänä Bfohtrealissa.•
Oopperan 1^00;Bta jä^nestä
vain*sata pakeni Itävaltaan. Viiai-kynunentä
tästä sadasta onlöytänyt
kodin muualta. Euroopasta ja mo­net
ovat vastaanottaneiet yksityis-paikkoja.
— CP:n uutistieto.
Kiinaa uusi
ieöllisuusl(esl(us
Kansun maakuntaa ptdettiiri vielä
hiljattain teollisessa suhteessa Kii­nan
takapajUisimpana seutuna. Nyt
tätnän maakunnan hiuoto muuttuu
vuosi vuoäelta. ' , :
V Maakunnan tärkelhimässä kau­pungissa
— Uanchoussa rakenne­taan
suurta tehdasta, joka tulee vai-mistamaan
vuoriöIjyteoUisuuden
tuotantokoneistoa ja varustamaan
porakoneilla maan kehittyvää Vuo-riÖljyteoIUsuutta.-
Sinne rakenne­taan
myös Kiinan sutirimpaa vuoria
öljypubdistamqa.
Maakunnan alueella kulkee.Xan-choun
— Slntsianin rautatie. Hei­näkuun
1 päivänä avattiin liikenteel­le
yli 800 kilometrin pituinen ratar
jakso LanchoustaYuimynlii nafta-lähteille^
Täyttä vauhtia rakenne­taan
rautatietä LancboUsta Baoto-uun,
jonne rakennetaan suurta me­tallurgista
kombinaattia.
Kansun maakunnassa alkanut
teollisuuslaitosten v'rakentaminen
nostaa kohta tämän maakunnan -Kii­nan
uusien teollisuuspiirien, riviin.
sotaa yritetään
matöA «fed^nannoaia «iodst»
Ja kylnän sodan llefaoiii»
«ancrfaan senraataa:
meäd^^^ESellisiä asavi^äbsia,-eSIä enr
sfmmatMti ketran maailman midipi»
teen historiassa on yieisea painosttdC'
sen taii&i estetty siiQ^^P^ «na^-
, . peräito^nniaän/ Vielä' on'Olemaa
Sulstctaanko maailma vieU kerran .,uurt*^ra. nratta aiitä huolimatta
fffleen.vaistämattgmasti kylmään so. {^^3^^.^^^ saavutu». Ja ilelä U-taan?
- Eikd ole olemassa;: jnitään
valhto^^a? Ovatko viime vilk^Jen
sielua Järkyttävät tapahtumat, ^jptka
ovaij saattaneet meidät niin läte
kottiiaitamäailmatt^ sotaa, ^
ty£tjä9csl?kaiken aexi^'- mikä bn iaavu'-
tet^u Ttimejvuosleb aikana taistelussa
raiitian 3a 'kansojferi i'felfsten>liyvlen
suhielden puolesta? Sellaisia^ kysy­myksiä
tehdään niin valtiondesten
kuin tavallistenkin icansalalsfen ta­holta
Jokaisessa xnaassa. . '
Sotilaalliseen l mahtiin luot&Ainen
erimielisyyksien "ratkaisemiseksi" Ja
koko sotilaallisten blokien' surkeaijär-
Jestelmä ovat aikaansaaneet katkeran
hedelmänsä: l(nh{iT»<lTt»>t<^ t^tiTfftf»^,
tcymmeniä tuhansia tavallisiarlttmisiä
tapettu, sanomatonta inhimillistä kär­simystä,
tulvimalla - uudistunutta kat-tceruutta
Ja' vihaa.' Ja maailmanlaa­juisten
asiain termeissä? On suljettu
suuri kansainvälinen vesitie, - aijyn
saanti tyrehdytetty, maaibnankau-r
pankäyntlä estetty, Icansojen ^väliset
suhteet ovat kärjistyneet, aikaansaa­tu
vakava* vaara yhteenottojen laa­jentumisesta
Lähi- Ja Keskl-Idässä,
kehitetty epäUystä-Aasian ja länsi-säksi.
viime viikkojen säcaannukses-ta
yksi merkillinen seikka iyantäytyy
esiin: maailman kansat eivät salli
voimakeinojien Icäyttämistä kansain­välisten
asiabi seivittelysfö.
se&koJa,jjotSut antavat t o i v ^ tule-,
vahfinidesta. Seijoja; Jotka'; antavat
mei^e luottamusta' voittoisaan; taiste-luUifkyimätt'soäätt-
uudelleen herät­tämisen
toijumiseksi, sillä vielä on
vallalla- ;se isrö Ja : taistelu, kntkkien
maiden välillä, tehty neuvotellut sopir
mukset yhä vaikeammin saavutetta­viksi.
*
G&ä suhikaan vähimpänä. Lähi-
Zdän sotaa Ja Unkarin traagiUlsIa ta»
pahtumla on käytetty kylmän sodan
henkiin herättämiseksi kaihessa kilh-keydessään.
Sanomalehdistö, eloku­vat
Ja. radio ovat tulvillaan vihan Ja
epäilyksen propagandaa. -Jokaisen
korvaanv huudetaan syytöksiä Ja vas-tasyytökslä.'
Tässä : moraalittomassa
hommassa • pilkataan ihmisten ;^kal-lebnpla
«ihanteita Ja syvimpiä tun­teita.
Sellaisia ovat Jotkut viime viikko­jen
mustimmista näköaloista. Mutta
myös on, saavutettu Joltakin suuri-rauhan.'
voimien j^itelnen yritys; Joka
JcAiti ylinuiän portaan valtiomiehet
neuvotteluihin- Oenevessä. Siitä fauo--
limatta^bn^ tekeillä suuri Ja keinoja
kaihtamaton yritys tdidä kail&i tämä
mitättömäksi; herättää /epäUystä Ja
luottamattomuutta heidän : kesken,.
Joiden yritykset ovat aikaansaaneet
näin myönteisiä: tuloksia, aiheuttaa
Jakaantumista Ja sekasortoa heidän
kesken; Jotka kannattavat rauhaa.
On olemassa'mifllpldereroavaisuuk-sia;
kuten aina^.raUlian voimien kes­ken.-
Joihinkin. kysymylcsiin nähden
Ja Joissakin maissa nämä eroavaisuu­det
ovat qlleet suuriakin viime vilkkor
Jen aikana. Sellaisista eroavaisuuk­sista
voidaan Ja on päästykin; re on
meidän velvollisuutemme.
Ny enemmän^ kuin koskaan ennen
maailmassa tarvitaan luottavaisuuden
palauttamista kehittääksetnme sellair
^en ilmapiirin, jossa • voidaan ryhtyä
käytännöllisiin toimenpiteisiin rauhan
puolesta.' Sen päämäärän saavutta­miseksi
on , yleistä mielipidettä vahr
vlstettava, keskitettävä. Kylmän so­dan
vastaisen taistelun tärkeyttä ko-^
rostetaan sellaisissa piirelsää kuin
Saksan sdslalistlt Ja Intian. Kongres­sipuolueen
johtajat.: Sveitsin hallituk­sen
ehdottamaa viiden: vallan neuvot­teluja
kannatetaan lukuisissa erilai­simmissa
piireissä..
Tässä perusta, (Jolla voidaan saattaa
eriöäiseCnuIian'voimat jiiteen b n^
limatta erimieliiq^ksistä toisiin kyior-mj^
lcsiin nähden.^ Meillä, maaihnan
zanhan UaskeEBSä oh (Eitettävissämme j
ratkaiseva V osa. Me olemme aina
kannattaneet parenqiaa yiitei^mi^ |
mänystä.^ Me olemnevaina työsken- <
nsneat rauhan kannattajien sophnir
sen ja yhteistoiminnan puolesta.
Meillä on suuri vastuu, jota suurem­paa
ei ole koskaan ollut, keskittää
voimamme kylmän 'sodan ^uudelleen
iiexättämistäva^an. auttaaksemme
kokobntttmaan kaHdda niitä ;ihmisiä.
Jotka kaipaavat rauhaa.'
Sofami^en
. Cmreattjr K. I. — Fort IMiMii^l
N. 1» kolilomalb ollfö Ö^inSifaist
satäiiles Ernest ja^sCaXUmv^vJA'
ttdl^ittlaina, jqnlidbtn»i31(päivi|
na ^anii^tysniatlana olfestaäal
*^flQaaBäa tSkair "»tla^ssa. yhr^
teen** oravan kanssa
PiBikalllsct ^fifrivinnamaiset?;
kertovat tämän «otUaan hayoitta-.T
; neen orävaai Joka pakäd 'punluui.«
Paimen JS2 l^lilbarin nlenfl^sla-;
vSSrinsä 'nftjaämaan pnntava^väs.
ten,sotamies HeCaUtun^ ka^o^^
pnnlitui ^'saalistaan noutamasff^ i
Blinonttia myöxienunin hän pja-:
to&l puusta pyssynsä : p ä ^ p . J P ^
' sy lankesi^ia luötr tnilEefUär solä^
miehen oikeaan luHdtaan.
Orava pelasti nalikan^-'^
!SITÄ
i
J A ™,
immiTÄTX
]&ään Uma^tlQh viriB^dliia io^
vähäntiämillfyn. Iron tnlMnnen 4aili^
Tin lainaa ammtä^va^^ kys^os^-^;
ssen^ miksi hän^ gixSL laiaaa haloin
^ ' S i ^ että haluan päästä vetoist^i^-
AJATTELEVA
. ' —Niin, äiti oli ennen suuresti hoQ^
liS^an^')sänl ^iJäa. [ JOB isä' o l i s^
piibleir;yÖn 'poissa kotbä*. äiti soijig^
aina-kalkkiin sairaaloilun^ ^vö? "
- — sadakseenko tietää Jos^ko i ^ «»^
'ES, vaan tehd^oeen Isälle patti
katilai&sen.
El PUUTTUMATTOMUUTTA FASISMIN
RYNNISTAEJSSÄ SANOVAT N^KIRJAlLIJAT
3,000 LUOKKATUOMIOTA;
SOOliMä
BerHlttl.';.^^'|t|$l))Jii^^en vaino
Lansf.SaIcläBsa'4tnie6^e' mm. sii-nä;
että'B,423,li^n^|b% jolta on
. .syyteit^' ^«pbliittlsis^^i&oksistä",
ok, vetretfyMänslsaksälalsiin tuo-miOistntmilQ
1. 1. ^l95l—30. 4.
1956 väUsbn^^fkanä. Langetetut
, tuomiot tekevät ^h^ensa* 5,348
kuukauha ~ kuritiishnonetta tai
vankeutta sekä ^^0;5S^ .'Saksan-markkaa
sakkoja;'/
Tämä käK ilmi/''Äeenwä'&s^
jonka demokraat^äi^eii^'Oikeuksien^
suojelun keskusneuvbsto/on tehnyt
poliittisista oikeud6m; käynhelstä
Länsi-Saksassa. NeuVlästo sijaibeo
Ousseldorfissa ja se on luovuttanut
sanotaan, että;' hyökätessään
Suezin kanavalle^^Britannian
hallitus teki suurimman vir­heenpä
vuoden 1776 jälkeen.
Kuten tiedetään, mr. Coldwell
ei ole ainakaan vasemmistolai­nen.
Myös tiedetään^ että en^
tisenä brittiläisenä mr. Colä-well'OA
»aina ollut erittäin suo­pea
Britanniaa kohtaan yksis­tään
kansallisistakin "syistä.
Tämä seikka näkyy siitä lau-sunncstaldn,
minkä mr. Cold-well
Suezin tapahtumista antoi
puhuessaan viime maanaiftaina
Montrealissa Canadian Clubin
illallistilaisuutlessa. Mr. Cold-well
ei arvostellut Suezille teh­tyä
hyökkäystä "sosialistien"
näkökannalta. Hän ei katsonut
tarpeelliseksi käsitellä tätä ky­symystä
edes -kansojen itse-m
ä ä rä misoikeudeh ikannalta.
Näiden perusseikkojen asemes­ta
nir.Coldwell tuli kokonaan
toista tietä meidän mielestäm­me
oikeaan lopputulokseen.
Hän sanoi, että Suezille:tehty
hyökkäys oli traagillinen virhe
siksi/ että se pani Britannian
V i i m e vuosien edistyksellisen
s i i r t o maapolitiikan vaaraan.
Käyttäessään * v o i m a keinoja
Suezilla B];itannia ja Ranska'
nostattivat Aasian ja Afrikan
kansojen keskuuteen pelon, että
suurvallat ovat kääntymässä
takaisin entiseen siirtolaispoli­tiikkaansa,
selitti mr. ColdwelL
Mr. Goldwellinniielesta Sue­zille
tehty hyökkäys oli siis
paha likatahra-^Britannialle ja
Ranskalle. Tämä sellaisenaan
on rajoitettu, mutta kuitenkin
tosiperäinen toteamus. Sitä
kannattaa harkita - erikoisesti
niiden, jofcka "virraft' mukana
m'ennen" ovat heittäneet tässä­kin
asiassa roskakoriin kaikki
työvä€nliikkeen'arvot ja katso­mukset.
yliteenvetonsa lehdistölle, >; pafla-.
menttiedustajille ja; hallitusviran-omaisille.
~ < t
Viitaten luetteloon; jokaei oWI»-
heskään täydellinen, keskusneuvos-to
: uudistaa < esitylcsensä < armahduk­sen
• myöntämisestä • kaikille: niille
jotka on heitetty länsisaksalaisiin
vankiloihin poliittisista syistä.
Keskusneuvostb viittaa 'muisUosr
saan myös siihen luetteloon^ jonka
asianajajat tri P;osser ja tri Amman
äskettäin esittivät Bonnissa pid^ti/s-sä
lehtikonferenssissa. Siitä käy
ilmi, että 15,000 päättyneen poliit­tisen
oikeusjutun lisäksi on odottar
massa 10,000 juttua Saksan kommu­nistisen
puolueen kieltämisen poh­jalla.
Vesivoimälaitofcsia
rakennetaan
KiiAassa
on
Nyt
/A^eslvoimavaroiltaan Kiina
maailman riklcaimpia maita. '
siellä on alkanut laaja vesivoimalai­tosten
rakentaminen.
Kuluvan vuoden kymmenen kuu-kaudeh
aikana ori pantu käyntiin
uusia hydrogeneraattoreita yhteisel­tä
teholtaan 116,500 kilOwattia. Huo­mattavasti
on laajennettu Fynmanin
vesivoimalaitosta, joka on suunnitel­tu
neuvostoliittolaisten spesialistien
avulla ja varustettu neuvostoliitto­laisellä'
koneistolla. Muille vesivoi­malaitoksille
tänä vuonna asennettu
lisäkoneisto on rakennettu koko­naan.
kiinalaisissa teollisuuslaitoksis­sa.
Ensimmäisen viisivuotiskauden
alusta lähtien on pantu käyntiin ge­neraattoreita
yhteiseltä teholtaan
424,000 kilowattia, mikä on yli 90
prosenttia ensinunäiselle viisivuotis­kaudelle
suunnitellusta tehokasvus-tar.'-
Vfisfvuotis8uiinnitelma vesivoi­malaitosten
rakentamisen suhteen,
tulee täytetyksi pääpiirteissään vuo­den
1956 loppuun mennessä. ^
Työp^alkan lo^yu
korean tasavallassa
Elokuun 11 päivänä 1956 hyväk­sytyn
Korean kansaiidemokraattisen
tasavallan I^allituksen päätöksen
mukaisesti mairaskuun 25 päivästä
1956.kohotettiin tasavallan työläis­ten."
Virkailijafri," iiisintioHenja!' tek­nikkojen
palkkoja keskimäärin 35
prosenttia.
:Huonaattavammln' on, .kohotettu
työntekijäin palkkoja metsä-ja vuo-
TiteqlUsuuden sekä .metalliirgisen
teollisuuden tuotantolaitoksissa. -
Voimatailoudett
kehitys SlovaJdassa
Slovakia oli ennen teollisessa suhr
teessä Euroopan takapajuisimpia
maakuntia.: Lähivuosina sinne ra
kennetaan: yhdeksän mahtavaa vesi-voimalaitostSn
mikä sallii lisätä jyr­kästi
kaupunkien ja kylien varusta­mista
sähkövoimalla..' Kun .vuon
na 1937 sai sähköä ainoastaan 23
prosenttia Slovakian asuinpaildca-kunnista,
niin vuonna 1960 tulee
sähkö olemaan jokaisessa kylässä
ja asumulcsessa. Tällä hetkellä Slo­vakia
tuottaa sähkövoimaa kuusi
kertaa enemmän kuin ennen sotaa:
Sähkövoiman tuotannossa' asukasta
kohden Slovakia ohittaa vuonna
1960 sellaiset maat kuin Ranskan,
Hollannin, Italian ja Japanin. -
Joukko ranskalMsia1driaiIiioi£a:
on esittänyt «France Öbservateri-rissa^
nenvpsfoliittokaismekirjai-
Ujoille julkilausuman^^ jossa pa-helisutaan
Neuvostoliiton puuttu­mista
Unkarin asioihin. JuUdlan-suman
allekirjoittajina ovat mml
Jean-Paul Sartre^ Verconrs, Koger
Vailland, Jacques Prevert ja Clau­de
Morgan. Neuvostoliittolaiset
kirjailijat ovat julkaisseet "Utte-ratumaja
Gasetassa** vastauksen,
jonka allekirjoittajina on 35 kir^
jailijaa, mm. Mihail Sholohov,
Konstantin Fedin, Leonid Leonov,
Vera Panova, Valentin Katajev,
Vanda Vasilevskaja ja Vera In-ber.
Ranskalaiset kirjailijat tähdentä­vät,
etteivät he hyväksy vastalause-oikeutta
Unkarin asioissa suhtautu­misesta
niilTesilmänpalvojille, jot­ka
pysyivät vaiti tai lausuivat hy­väksymisensä
silloin kun US A tu­kahdutti
vereen Guatemalan vapau^^
den, niille jotka puhuvat "Prahan
vallankaappauksesta 1948", tai niil^
ie "jotka hyvälcsyvät hyökkäyksen
Sueziin Egyptin alueelle. Ranskalai-r
set kirjailijat sanovat blleehsa aina
Neuvostoliiton ystäviä ja katsovat
oikeudekseen esittää vastalauseensa
sen menettelystä Unkarissa. '
Neuvostokirjailijat ilmaisevat vas­tauksessaan
luottavansa, ranskalais-'
ten ammattitovereittensa f-ehellisyy-:
teen mutta korostavat näiden kat­selevan
asioita vain yhdeltä suun­nalta;
. Pitkässä vastauksessa : sano­taan
mm. seuraavaa:
"Unkarin kansa oli tyytymätön­tä
maansa tilanteeseenu^fe oli; tyjt^j
mätön siitä, < että; vielä maailman
kaikkien kommunististen ja: työvän-puolueiden
mm. myös Unkarin, hy­väksymien
20. edustajakokouksen
päätösten jälkeenkään Unkarin; joh­tajat
eivät: .osoittaneet .halua pois­taa
päättäväisesti, loppuun asti,., so­sialistisen
demokratian, < sosialistisen
iaillisuuden sietämättömiä riljkö-muksia
ja ' parantaa huolehtimista
.työkansan tarpeista.
Arvelemme, että tästä on osa mei-dän]
5Jp vastuullamme; M e i d ä n
maamme koko sosialistisen raken­nustyönsä
kokemulcsen vuoksi vel­jellinen
velvollisuus olisi vaatinut
auttamaan oikealla ajalla, toverilli­sesti,
^kaikella arvovallalla'^unkari-laisia
johtajia ryhtymään ratkaise­valla
tavalla korjaamaan heidän te­kemiään
vakavia virhellä ja heidän
taitamattomuutensa tai haluttomuu­tensa
nähdessämme arvostelemaan
avoimesti heidän menetfelyään. Me
•tiedämnie, että maamme kyllä foimi
tähän suuntaan mutta tapahtunut
saa meidät pitämään tehtyjä ylityk­siä
riittämättöminä.
' Kun Unkarin kansa esitti johtajiin,
leen kansan oikeudenmukaiset vaa--,
timukset, se sai meidän maassamr
me myötätunnon osaseen. Lokat
kuun. 30.. päivänä neuvostohallitus
antoi julkilausuman ystävyyden ja
yhteistoiminnan jatkuvasta: lujittar^
misesta Neuvostoliiton ja muiden,
sosialististen valtioiden välillä.-Var­sovan
sopimulcsen nojalla.-.Unkanin;^
sijoitetutneuvostolittolaiset joukko-osastot
vedettiin' pois Budapestista
heti kun sitä pyysi Imre Nagynhäl-iituSi^-
joka juuri hieman pikaisem­min
oli vaatimalla vaatinut neuvos­tojoukkoja
auttamaan sitä.
Te muistatte, mitä sitten tapahtui.
Vastavallankumous katsoi aikansa
koittaneen. Te ette todenäköisesti
vielä tiedä kaikkea, mutta osastosi-asioista
on varmaankin tullut tei­dänkin'
tietoonne. Ja-kuitenkin te
päätitte esittää vastalauseenne,
"senkin seikan huoniioonottaen, et­tä
tähän kapinaan sekaantui vasta­vallankumouksellisia
ainelcsia, jotka
esittivät: radioteitse vetoomuksia
kapinallisille".
"Sekaantui . . Jospa olisikin
vain "sekaantunut"! -Esi^ivät radio­teitse.
..'.,: Jospa olisivatkin vain
"esittäneet radioteitse"! '
Onko todellalcin kuluttava viik­koja
ja kuukausia,. ennenkuin te
voitte nähdä koko totuuden Unkaris-.
sa raivonneesta valkoisesta terrörisr
ta, ennenkuin , te, pääsette vert^le-,L'
maan kaildcia tosiasioita ja kaikkia
tosiasioiden' seurauksia....
M.tä eroa on unkarilaisten vasta-,
väliankumoulcseliisteii ja .natsien^vä-kassa,
mutta/unkarilaisten vastayal-lankumouksejlisten
ei onnistunet
anastaa valtaa Unkarissa.
Meistä tuntuu että näinä vaikeina:
päivinä te olette ottaneet todesta
parjauksen, valheen ja vihamieliset
uutiset, joita Ranskassa on vyöry­nyt
maamme ystävien yli; Ja nimen­omaan
niinä samoina .hetkinä, V jol­loin
te julkaisette julkilausumanne
meitä vastaan kehoittaen saatta­maan
totuuden voittoon; neuvosto­sotilaat
> pelastivat oman. henkensä
uhraten kymmeniä, ellei satojatu­hansia
henkiä fasistisen terrorin:rie­hunnalta.
:: ; Ellei näin olisi tapahtiihut, niin te
— olemme siitä varmoja — olisitte
jonkin ajan kuluttua kirjoittaneet
toisenlaisia julkilausumiai vastalau­seita
vastavallankumouksen villiä,
veristä riehuntaa vastaan Unkaris­sa.
Tahdomme kysyä teiltä, millaisen
korvauksen te katsoisitte hyväksyt­täväksi
Unkarissa aikaisemmin teh­dyistä
virheistSi joiden joukossa on
sellaisiakm, jotka johtuivat meidän
neuvostoihmisten; vanhoista v i r l i^
tä? Me ihmisinä, jotka jo kerran^ehf
nen olemme asettaneet sUluh fasi»^
mille,-joka oli siihen, mennessä el).'
tinyt valloittaa jo koko EuropjaSL*
uskallamme puhua tästä. SopiSto
hinnaksi puuttumattomuus västav^t^^
lankumouksellisen terrorin rieljj»
taan? Vai kävisikö hinnasta koU
se unkarilaisten työtätekevien veri;
joka on jo vuotanut ja jota fasistit
olisivat vuodattaneet enemmanHn-elleivät
neuvostopanssarit olisi pan^
neet sille lulkua?
Eikö ole muita teitä virheidM
koi-jaamiseen kuin fasististen vas^
vaHankumouksellisten vounien väi
loilleenpäästäminen, voimien j o ^
vaativat kansandemokraattisen j | f/
^estelmän likvidointia ja. uuden sot».^
pesäkkeen muodostamista Unki
riin?
Vetoamme teihin: muistakaa smt
si 1936, muistakaa Espanjan tapali-;
tiimat.-Tehän yhdyitte silloin maaa^
mankailckien rehellisten ihmisten
kantaan, ettei saa olla sijaa "puutt
tumattomuudellef' siellä, missä f a:
sisrai harjoittelee toista maailmani'
sotaa varten, missä murhataan, hiti
tetään, haudataan-elävältä ihmisiä
fasismin voiton himeen. Ajatelkaai^^
eikö se, mitä Unkarissa on tapahtua
niit, ole seurausta taantumuksen
suorlttanalasta- pitkäaikaisesta Väl^
misteliityöstä tämän~lnaan rajojen •
ulkopuolella? Eikö; muistuta lUiääc^
saraan•k'etjun'renkalta se seikkaj et­tä
fasistien kiduttaessa ihmisiä'Jln-::
karissa taantumukselliset seuraavatv
pefass^ yritiäen V tuhotav rHumääi-?
I
SijoXtitkset ikalaisltus-t!
eol]isutiteen $51 milj.
'Ottawa; — British Columhian.ka­lastusteollisuuteen
sijoitettu ; pää*
oma. käsitti $51,142^800 vuonna 1955,
ilmoitettiin liittovaltion tilastatoi'
mistoh viikkottaisessa raportissa-^äs*
kettäin! Mainittu summa oh^^
724.000 vähemmän Isuin vuonna
1944. ^
f -
Korean ja Mongolian
kauppasopimiis
Phjöngjangissa^. allekirjoitettiin
hiljattain Korean kansandemokraat­tisen
tasavallan ja Mongolian kan­santasavallan
sopimus tavaratoiini-tuksista
vuodeksi 1957. Tämän so­pimuksen
mukaan Korean kansan*
demokraattinen tasavalta tulee toi­mittamaan
Mongolialle eräitä maa­taloustuotteita
ja kankaita ja tulee
tuomaan Mongoliasta karjatalous-tuotteita,
siinä luvussa lihaa ja vuo-tia.
' . •
f
S
M-Lainlaatijakunta
kokoon •tammikuussa
' Toronto. —^ Ontarion pääministeri
Frost ilmoitti keskiviikkona, että
todennäköisesti maakunnan- lain^a-tijakunnan
istunto alkaa tammikuun
lopussa. Harvoin lainlaatijakunnan
istunnot on alettu niin vuoden
alussa. ^
Syksyllä suunniteltiin kutsua lain­laatijakunta
ylimääräiseen istun­toon
marraskuussa käsittelemään
farmituotteidenmyyntiä ja muita
finanssiasioita käsittelevää laini^ä
däntöä, mutta ylimääräistä istuntoa
ei kuitenkaan kutsuttu.
Pääministeri selosU, että istudto
on:alettava tavallista- aikaisemhun
käsittelemään näitä asioita ja suo*
rittamaan tavallisen työnsä, joka on
vuosi vuodelta lisääntynyt.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Kuinka epäitsekkäiksi voimme fulia?
Itsekäs ja omahyväinen ihminen
ei .ole erikoisemmin pidetty henkilö
seurapiirissä
Usein myös sattuu, että itsekkyys
ja omahyväisyys estää ylcsilön keh­ittymästä
—•: sillä mitä kaimattaa
esim. lukea ja. kuunnella muita 'sil­loin
jos "ite Uetää kaikki".
, Mutta kukaan meistä ei: ole aivan
kokonaan itsekkyydestä, vapautunut^
Jokapäiväisessä elämässä havaitsem­me
tosin, että joku "värjäri" on tois­ta^.
itsekkäämpi, mutta heittäköön
hän ensimmäisen kiveh, joka on ko­konaan
synnitön, kuten siinä Isossa
kirjassa sanotaan.
.^Ottakaamme vaikkapa kuoleman­tapaus.'
Kun esim. mieheltä kuolee
vaimol niin hän sure6 elämänkump-;
paniaan ja sanoo: "H^n oli niin* hy:
vä; aviopuoliso ja äiti". ^.Jilutta jos
kuolee jokn^ventovieras nainen, jo­ka
on kohdallaan yhtä hyvä aviovai­mo
ja äiti, niin se ei tätä miestä lii­kuta
sen enempää mitä ihmiskohta­lot
yleensä vastuunalaisiin ihmisiin
vaikuttavat ,
Muita esimerkkejä voitaisiin esit­tää
loputtomasti: nainen suree mies­tään
siksi kim "hän oli niin hyvä
ininuUe".^; Mies ja vaimo surevat ta­paturmassa
kuollutta poikaansa sik­si
kun "hän oli esikoinen** tai
"ainoa" lapsemme.
Kaikissa tällaisissa tapauksissa —
vaikka vilpitön surumme tai ilomme:
kohdistuu pinnallisesti katsoen tois­ten
ihmisten huonoon tai hyvään
"onneen", pohjimmaisena piilee kui­tenkin
vississä määrässä oma synti­nen
itsekkyytemme: "Jos poikani ei
olisi kuollut, hänestä olisin varmaan
saanut turvaa vanhuudenpäiviksi-ni".
Jos kuolee joku tuntematon,
mutta kaikin puoliuv yhtä hyvä poi­ka,
se ei tällaista surua aiheuta, sil­lä
hänestä ei ole "minulle" mitään
hyötyä.
; Tarkoituksemme ei nyt ole tätä
inhimillistä itsekkyyttä moittia eikä
kiittää, vaan korostaa sen avulla "it­sekkyyden-*
ja "epäitsekkyyden" to^
dellista merkitystä.
Ottakaamme Canadan rautatie­läisten
lakko. Tätä kirjoittaessa
toivomme, että lakko saataisiin mah­dollisimman
pian sovituksi — työ-
Iäisiä tyydyttävällä tavalla.
MuttJ^tällaista koko maata ja kan­saa
palvelevaa ratkaisua Odotellessa
meidän huomiomme kiintyy CPRrn
sydänjuuria hellyttävään ja. todella
ainutlaatuiseen "epäitsekkyyteen".
Maanantaisten uutistietojen mu­kaan
mainittu: rautatieyhtiö on julis­tanut
presidenttinsä (N. RI- Crump)
suun kautta, että veturinlämmitta^
jäin ^ i o "on nostanut omat itsek­käät
etupyyteensä Canadan etujen
yläpuolelle".
Toisin sanoen CPR^yrittää tuikuta
taa sellaista ajatusta,, että jos vetu­rinlämmittäjät
olisivat yhtä"epä^
itsekkäitä" kuin yhtiökin^ niin mi­tään
lakkoa ei olisi tullut.
Mutta' kun veturinlämmittäjäin
,unio esitti, että tekniikan edistymi-
''sen vuoksi ei saa työläisiä .(tässä ta­pauksessa
lämmittäjiä) heittää yh­teiskunnalliseen
roskakasa; niin
tämä : "epäitsekkyyden" perikuva,
CPR, kieltäytyi hyväksymästä vetu­rien
lämmittäjien vaatimuksia ja pa­kotti
kaikki työläisensä lakkotaiste-luun.
Kysymys ei siis ole niinkään pal­jon
^"epäitsekkyydestä" v^aan siitäi
kenen puolesta olemme "epäitsek­käitä".
Omaksummeko se!i'kahnan,
että suurten rautatieyhtiöiden tulee
saada automoinnista kaiken'Ifyödyn
upporikkaille osakkeenomistajilleen
vai katsommeko, että työlläisillc^;
kin kuuluu osa tekniikan eä^istykses-'
tä.
On tietenkin totta, etfä-lUöiihon-kappaleet
-r- pääasiassa hevoset; aa­sit
kamelit, ovat saaheet jo suurin
piirtem -jättää paikkanisä koneille.;
Moni polle on myyty ennenaikaises­ti
makkaratehtaalle sen vuoksi kun
on hevosten asemesta ryhdytty käyt­tämään
moottoriajoneuvoja s e k ä
maanteillä ettäjnetsä- ja peltotöissä.
Mutta^ työmies ja -nainen ei halua
seurata pollen jälkiä. Työläiset kat­sovat;
että ihmisinä ja kaiken rik­kauden
todellisina luojina, heille
kuuluu osa automoinninkin tuloksis­ta.
C P R : n "epäitsekkyydestä" pu­heen
ollen sietää palauttaa mieleem­me,
tämä:
Pohjois-Amerikan rautatieyhtiöt
M:-
m.-
esittivät vuoden 1;956: työehtosopi-n<&
ksista neuvoteltaessa vaatimuk­sen,
että diesel-vetureista on; pois­tettava
lämmittäjät. Nämä ybUot
selittivät; että diesel-vetureissa ei
varsinaista lämmittäjää tarvita —
että vaihdemiehet (ratapihoilla) ja
jarrumiehet (matkalla) voivaf Isub^
rittaa sen työn, mikä.on nyt diesel­veturien
lämmittäjien te^tävänäi
Seuraukseksi'tulisi, että työläisiltä ^
loppuisi veturienlämmittäjä-työ ja '^^
palkkatulot siitä.' Yhtiö puolestaan -"li
: pistäisi:; ehemmiän^: voittoa- vaihde^
ja jarrumiesten nahasta -r— ja 'saisi
automoinnista tuleyan taloudellisen
hyödyn k o fc o n a an jihayille osak­keenomistajille.
' Mainittakoon vielä, että Canadan
toinen suuri : rautatieyhtiöj (CNR)
ja noin 140 muuta rautatieyhtiötä
Yhdysvalloissa luopui siitä vaati­muksesta,-,
että dieselveturien ISni^
mittäjat on erotettaya. CPR on yk­sinään
pitänyt kiinni tästä vaatimuk­sesta
.ja tuloksena on, että aipoas-
4aan CPR:h työläiset ovat nyt lakko-taistelussa.
'
Mutta sUtL CPR syyttää länunitta-jiään
"itsekkäiksi"! Meillä on siis
syytä kysyä CPR:ltä; että kmnka
"epäitsekkääksi voidaan tulla?"
Ja siunatuksi lopuksi: Me olemuie
huomanneet^ että ne Suuren: Rahan
lehdet;rjotka kaikkein kovimmin' in-toiUvat
Unkarin lakkc^en';jatkanu
sen puolesta* ovat suhtautimeet
kalkkeili kylmimmin ja vastabakoi-semmin'~
CPR-.n työläisten lakkoon.
Mutta tämä' on asia erikseen, sillä
siihen-^ liittyy kysymys Suuren Ra­han
lehtien "puolueettomuudesta"
ja "objektuvisundesta".
, Känsäkoura.