Vapaus, December 2, 1952

              tabmea^Nbv. e,; 1917. Authorlzed Advmising jates upon^rS^
YJidysvaUolasa: 1 vk. 8JOO 6 Uc 4.30
Suomessa 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
'4ou2ukuit&.Q sinä 83 vuotta
- ^ n j n ^ '?ukulaJ?t«» tuttavien
OTncBtölvotitoan r . / '
. Ffalia. — Ektoiun 28 yna allsklr-jottetnn
teuiQiasppänQkc^ mtt^eä^
lähettää kumiw[iiwiiUn aaiapuoll toi-seUeen
18' miljoonan Svettsin ftangtn
arvosta tavaroita.- " - . < ^
ixs^usklM^^
ja, - puhei;ntaxpelta Ja muita teolli­suuden^
«appeita, meijeri- Ja-maatar
louskonelsixja; . ajorieräoja;ernent-
' Ä - a i ^ r ä S ä a ]^
ria ja pahvia» posliinitavaroita, pum-pullkängasta;:
silkkiä, rayonIa,.flahelr
IHuötteita, «okCTia ym. tavaroita,
i Ij^/publestäan lähettää
Slovakiaan kuivattuja hedelmiä, öl­jyä,
kasvisöljyjä, teetä, pumpulia,
viilaa,
Vilin 14,7 pro^nt^
,Ottawa. ~ Vtime vuodenlcesäkuus-sa
tbinutcitim väex^
taviäfc * CaiMdaSsa / oUecn. malnittima
maiUa syntynyttä asukasta jokaista
sätp::|5!^^
vuotia aikaisemmin oli u^omailla
syntyneitä "l8.5 sadasta seotaan
v^ssa' tfi^ossa. ' _ -
list» ennötysmäiaestä vehnääsad»- g ^ ^ ^ ^ ^ i t ^ ^ BteK-Ättlffia ja
tamme • cönen v i ^ 10S3 h e i i ^ ;
kuun i(>ppua. Tämä on p^oin^iif^^
hemmäa kupka "IQQ^JMJO busheöa
mistä maatalovisministerl GardineE^
puheessa mainittiin. iBfeidän \aiv&i
Iäiset vehnämaTlririnainme^ ovat pla-nentyneet,'
6ikaTOai*kinat-on mene­tetty
kokonaan, karjan myynti TJS
A:n on VTSfiiä^
markkinat liAvä* o«rtta elpg^mis^;
;makk?jä.lifS:|3l|4^1liSi^^
Ijfämä ovat kylmiä tosiasioita; Jotka
•m»«>d98tÄ
ijiiättäiÄfa^^
hitiymJaelle l4ngl^CMJadassa,-ä^ati
firoykrliilnJi^^^
jyrkkään ^/armitutr^id^n ihin^Jen
.-k^akuuii^^
Tähän, on, vain ^aed vastaus. .On;
sancruduttäya htl TOA:n määrää­mästä
ohjiE*»ae*a, icrt» J ^ . lÄurgntiO;
hau:;tus seuraa. On lopetHti^eva mak-^
sujen vaatiminen »USArn dollagrvete^
l a Joihin meiUä on • mabdolLeuukai^
iriyydä *^nnituotteitattwe; ; . ;- ; •
ti^oiiaaiis^
me k o h t l , : B ^ meidän bn;myö^ctno5-!
tettava iCoramonwealthin. Jajsterling^r;
£dueen maista. Kuinika me vcrimme
tämän tehdä?
E ^ t i ^ Uxtla puuvillaa Ja ntope^
«Smmn^i^^ "" "
«^.^;;iM)^dän taSl^i
IäättäS;-että>ewaavaji vuoden ofita-näitä
ytime.vuonnai me ostimme USA;s^;
$628443,000 arvosta maanviljelysr i;;ja;
puutaiäaatuotteita, elätntuotte^v
purutaviaravaknisteiito: Ja tekstt'ilitu<^;
tuomme .'hiJtäV^vasti^^
enemmän C?onuut!J9We3.1flYtn jxiaj^^
voisia rauta- Ja > — - - - - i -
^ ; $ i f i ^ ^ i g B ^
tu<mtt kaikflplajnt»'. koneistoa
-ymufejixdmäan; ttouokon«tm. peä^älöii^täpäc^pJofal^mtätt.^ .t ivdäehvesmn^-
män\t7SA:8ta. Ja;^,'ostamme^ .jtmlän
«läärän konetsto^ Yhdätameesta jecuf
ntogaskunnasta. . ^ , "
TUONTI COB|lilONWEALTtiaN
me^ edelläosoitetuUa t a v ^ , niin käk-
«ln&?rtalstuttals!mme tugnttmme
Commonareaitihin m a i i ^ , ^({^'vtädsi
^ niille nutiiUe mahdoiusekal X^-
nadasta $428,000,000 ajHrosti^.
meifkitslsi; hjntovointla pidan-esemes.^
ta vuonna 1953.
Sellainen suunntt«^,Qlist. pitkä
askel ;vapautumi^en Y:i^)^svaltata
; | R p r | ^ B j^H^^
sa. se olisi i ^ C a s i a d a n r a ^ m n ^
tuomion tiihajiaite aav&dn. fanha-reUle.
Thdysv^Qat on kiintynyt aa»
saannin tc^v<esa Jä kaapatateeen Ca-mdan
IränuonrlSka^ «ekä toisd-taJinioleiU
teh
xnlen tuotteitii^ti^' dimipii&ialttedcsL
acssään koJhdVi «i^ämä ohjelma ole
aavikon formarien etujen muikahien.
Heidän tuotteilöäi» ei eils markktaoi-:
ta -ThdysvaltäE^puoiei:»/mikäli niitä
oh oUut niin' iw*:on l o p e ^ ^ kuten
käikld Wjafannäi^^ Qvat saaneet
tomuuden-iJuolesta.. SeBafeet-iniset,
kuin St, läurent Ja 'ÖQldwea,'. jotka'
pJlfij^taiÄllii^^
«' <kofati j*a laatii BUi 0 : h mikä ubkaa Canadan kansaa ja Canadan val-k;
.4ipn,^,^Q3lpetta >j[cCarranin malliseHa noltajahdOla!
\\ liiäitteiL perMsteeUinen vudistusehdotusi Canadan,, Ökci§»ain s\ilii
SeHaisenaan se on luonnollUeati laaja asm^ Siinä sanotaan olervan
•n kaikkiaan 748 osaa, joist-a vain 2S:ssa osas^,käsitellään kansajaisva-
IJhiBi^kiMitt^^
on/sVJime-afltöInayM^^^
nytvpudi^
leirien huomiota.
yTäm$ • k^iÖ^yÄ ?ei^^^
'te^eetikkoja, jotka' tutkivat talou-deillsiai
prbsesMja taloustieteen kan-
• naita, yaän se kiinnostaa ytiä enem-
' m ä n ^ i ^
Täbän ryhmään voidaan laskea usei-den
lÄnsi-Euroopah maiden monet
tdblBstiudenharjolttaj ; J a , Jiikemie-
•jiel;"jptka elyäl^ Ttfoi bUa ottamatta
hUomiöton^en^^
'^hirJi^vtiecää^^
laamSsta ^'aktlivis^ toimintaan ja
•liäiMrt-^kM
vu^ maaiiinanib^rkk^
IMutta yieiä. on olemassa. eräs ih*
inisrylunä, \ci)t& on ^Uemättä kalk­kein
suurin Ja erilainen yhteiskun-naliiselta
asemaUäaiu
tää k^.tkkl ne. Jotka ovat saaneet kätr
; si^ äaksahv Impetlalis^in j^tyttähiän
kahden yerisen määiimainsodan kau-
W, ja vaiiäEapiGe yhdei^n m
sodan kauhut. / Heitä,, näitä ihtnisiä,
'jotka;eivät oi^taurk
tieteen ky5ytnyksistä; askairruttäa ky-
^mys: mihin Mnsi^S^ksa Qlkea^taan
kulkee?- Kehittyykö sen teollisuus
rauhanomaiseen V sUuntaan. • vai. hio-
:yaiikb^''k^^
set taas asettaa naapureitaan vas
taan?
r 01ettaka:amme, että tähän >iimek
simainittuuh ryhmään kuuluvalle th
: miselle sanotaan, 'että Länsl^Saksan
tiräiiisUuden l l i i ^ : y-^
iittäinyt^^ vuoden 1936 tuotantotason
Onko se hyväV vai onko siinä jotain
pahaa? Onko se XtSnsi-Saksan talou­den
"kuntoönpalauttaimisen". •'kas­vun"
Ja "^tonrehtärafe^^
teb eHiät läns^saksalatset lehdet va­kuuttavat
? '
Tällainen tavallinen ihminen ei Q -
soitakaän olevan niin herkkäuskoi-nen;
etÄ h^et^ vbltaistec^
bälla:s«mda uskom
i Jl '4Äe ^dutta^uurlse seikka kun näiden tarpeellbten'lakimuutosten li
suunnitellaan mahdollisimman vähin' keskusteluin jä kansan
, SI .^^'johdosta on.esitettävä voto^ •
, «r '^.'^"iTällaisia ajatuskontrolli- ja sortolakeja ei laadita ''vahingossa^.
«'^ 'Niideri laätijain mielessä on se, että ennenmiihrt» myöhemhita
' Käytetään kansaa vastaan. Näin tapahtui rikoslain pahamaineisen
iii
vebtyiniseen";:J« muuhun sellaiseen
^än,;^iftia(^
tbja - : k^ tplqusaloista.
.;NäIstä numeroistä, hän näkee,.että
kahflen yiinie vuoden aikana ne ras­kaan
teQlUsuuden alat, joilla on jsoti-
J ^ l l i n ^ me^^
tuotantoaaj^*puolitoistakertaiseni, et­tä
: LänsiSSaksan kaplaUinen teolli-
, suvis ;on s^Ut^
totason Q^tei puAhtplstakertaiseJSti
;^tä^^p^|tä^ spkja
Jolkinet^^ 18
prtcentt ^^Vuoden ^936'^p-itatftc^
tasQ^ ja luO^
sUt(ä jsUdK^
.viime yuodcn aikana tekstiUiteolll-
|muden ;t|iv^ bn^^k^nutli J pro-sentiU;^
: 1^ ta-kiavsup^
tw iautayahnistelde^
taittto^ stvUlltauTpeita Vfirtc^^ ja tnaä-talous
kärsii koneiden ja lannotteiiden
puutetta. lÄosl-Saksassa on 3 mil­joonaa
täyshi työtointa ja puolityö-töntä.
••^New York World Telcgrfiin
and. Sun '-lehden tiedonannon mu­kaan
LänsiTSaksassa näkee nälkää 9
miljoonaa 'henkeä. Työläisiä' sano­taan
irti tekstiilir. jalkine-, jiuoncka-l
u - Ja muista tehtaista, jotika tuotta­vat
tavaroita väestöä varten.
^Tutustuttuaan tällaisiin numerotie­toihin
tavallinen ihminen asettaa a i ­van
_ oikeudenmukaisia kysytnyksiä:
nUUä on selitettävissä täUahien ero
tärkeimpien teollisuusajojen tuotan-menee
kiyihllli Ja teräs sekä konera^
kennuksien Ja kemialjlsen teoUisuudeii
tuote? Kenen käsissä ovat nämä tuo4
taht(»lat Länsl-Sak^ssa? • ,i
kun voittäjamaat pohtivat Potsda­min
sodanjälkeisiä rauhanehtoja
Saksaa varten, niin ne vk^'mieh^sU
päättivä^t,' että. Saksassa oh • lakkaul
tettava kartellit, konsernit:Ja inuut
ittonopohyhtymät. \ |
.Täilaiheh päätös oli täysin olkeai
sillä saksalaisten •moaopolistlen "her'
^us^.kivihiilpni-.raudan .^^^^^^
tuJDtannp^;^!^
nut saksalaisille imperialisteille
mahdollisuuden sytyttää agressiiviset
yi^riset sodat Euroopan kansoja vasp
taan. ' Mutta se, mistä olL päätetty
Potsdamissa, ph toteutettu ainoas»-"
taan Saksan itäosassa.
.Länsi-Saksassa sen sijaan: anne^-
taän-kälKki:^
Jälieen entisten lasi^tlsten teoUIsuu)-*
denhärjoittajaln ja pankkih.erraip'
käsiin, j[otka ovat oUeiBt aina hltlej-riläisen
agression innoittajia. On
muodostettu 24' uutta metallurgista
yhtymää ja 16 kivihiHiyhtymää, joi­den
johdospa, ovat .ei^tiset fasistiset
teollisuudenharjoitt^Jat.
On yleisesti tunnettua, että vanki­lasta
vapauttamisen jäJkeen Krupp
on % pantu jälleen ' tsäckikonsemin^a
johtoon. Sen Jälkeen, kun; häneltä
•^pakiolupyutettiin" ne tiehtaat. Jotka
hankkivat raaka-aineita Kruppin
.sotatelitaita varten, Bi^iippln konserf
nl. ryhtyi tuottamaan,valmiita sotar:
tarvilckeita. .
Terästrustin Tereinighte Staiwerkei'
tehtaiden Johdossa oti hltleriläisten
yallan aUcana terästrustin Johdossa
ollut Heiarlck bleiikelbach;: .aiiänsi-.
iSatcsan hiilikunhikiaana Ja ,Häniell-konsernln
eräänä suurimpana omisi-tajana
on Henri<*: Kost, Jolle Hitler^
antoi' aikanaan 'sotateollisuuden
johtajan" nimen hänen suurista anr
sioistaan Saksan teollisuuden valmisl.
tamisessa sotaa, varten.
. ibecknerin sotateoUisuuskonsCT
Johtaa tämän .kohis^rnin entisen, h i li
jattain kuolleen oroistsijan vävy
Gunther ^enie.. .Riittää kun sano­taan,
että toisen inaailmansodan a i ­kana
Hehie rosvosi hitleriläisten so­ta
joukkojen, mi^ttämistä maista 0-;
maisuutta 90 zniljoohan' markan arr*'
vosta.* Nyrhtoergin tuomioistuin. Joka
käsitteli suurimpien - saksalaisten so­tarikollisten
Juttua,- laski Henlen nii­den
rikollisten ryhmään^ Jotka olivat
Saksan sotateollisuuden "todellisia:
isäntiä". Sr-p^^^^^^^^^^ -'Xx
länsisaksalaiset mohopolistit pitävät
parfempäna käyttää terästä^ei ^mjaäta-aliietta"
ei lannotteiden, vaan yälko-fosforin
^ tuotantoon V lenjbc^oii^^
varten (Jota "1. Q. ^röäjhidi|ti^;
konserni jo tuottaa nj^änOxJ^
menestyksellä e;100: tonnia:vuodessa).
sNojat^n Ruhrih m e t a l l t ^^
Usuuden kasvuun länsisaksaiaiseV. te-tuntea
pussJssäaa:' - . "
: Kaupan tmdäOeenlaaJei^^
my? qoa^n9WeakiWJl maiden kanssa
tUly^muodoste»
kflihiliisecp.-' ky^nnyksQÄ «e, <
märclBe. suörttetea» . vävytyksättä
maasta ftarlsolttis
::^;iTjaiötO;Är^
marraskimn 21 -jmä Ja; uhtea bSs-
<tä art fcarkoltoak Täash ^/ytxiSm,
Itammnniistiseen kmito-nilsesfeu
' ~
. Syyte Etoa- vqS^usa tm uosteä»!
taan r'hänet ^km^
teisa^HBboo
V.. 1921. 'Kin.on nyt .vankUasss oäsAf
tamassa k^ihistehja. - - '
alalle tulee asettaa vwtmrus ft^^^^
leeii^s^tääv j^^dsm*'^:^^
Jejmaä täs^. j p i ^ ^ . He
vaativat toimintaa, .iföukkol^
mJaisu.filää viijägta, « i kä on varae-
,j(|i|tumiCjt!B^
.sul.kur-tenkin oa feimarlien tuotteiden
.kauppa^^yin:^^ etstini
. ..„. -^:rim'Xm^^'m^^^xm<...
: Käytg.nnölUnffl .»esJtys kaupan ke-the^
nm.*«iih^sess»t ä.o' nCji^nn^mitctäaivyrae äeKdhellnla edsqiataeitt--
tyjetu suuxUaviJyojen puitteissa. Etu-k
j r j m o c ^ t ä t e h d a s t a jo
tok^e; lentokqneiiäoöttöreita Ja hiiden
. Tätä luetteJpiaVoitalsUn Jatkaa vie­lä
hionta siyruaf ^ästääkseinzne l u -
Jc^Jain^ sumia eäitli^ame vain summit^,
täiset tiedot;: Jöt^ä^ ranskalaiset leh­ddeett:^^
jjt^ilfklka^is^l ' ^ .
'merjkkalai6en'^;^>Sf^omissaarin
Kilom. sälaisestar.iseiostuksesta .Yhdys-vältidtjen^
^läi^^Ikunnalle. iMicCloyn
sefc^tlaksieh.mtilEaän t.v. hehiäkuun 1
päl^^'.LänsI^•^ksassa tuotti asei-tk^^^
si^rtuötaiitoiaitosta. liänsi-Saksas--
sa tuottaa tällä hetkellä 7 tahdasta
hyökMiirOTauiiu japänssarisiutoja;,
S tehdasta tuottaa lentokonemootto-reita
ja nUden!p^, 36. t ^ tupt-lentokoneita:
vär-
^isimdeioäiai^
.|uiteasti<suttrift.voittoia:Dttt0ttavaa sota­teollisuutta.
*
' yi. :Q.^iParbenindustrie'l i w h s e ^ ^
pifteeh ollen önsano^^
köns^ni, Joka^ • toimitti auerin / a r -
meijälfe 84'prosenttia r^^
ta^Ja/JO prö6enttW;niUdi6,^,' e^
ään tuota enää 7ks%ömäa^^
f oria.:: Tämän ik^nsernlhv- Mahidiel'
mhi' tUPtahtpIaitok^^
työläistä valmistaa :tai8telukaäsujfi.
Kötoini eteläpucneHa. tPkee itä^deljä
;t<^bllaan työtä.
Leverkusenln, Ludwigshafenin Ja
.FranMm:.t; am '.iB^atoin-siit^^ tten-taissa;
tehdään, lahowtsWÖt«iäv ja
kokeillaan kemiallisia aineita'^tatei'-
koitukina varten. ^ :l • \ '.
Kruppin liydSkäysvaiinuteiivtaat
Baijerissa, ^ Jotka.. .Hitlerin;;;.aikana
tuottivat /'pantterV-mallisia 'fayök-kävOTaunuJa,
ovat aikäneet*^: Jällie^'
tuotantonsa; v - -'Baierischei' Motorenf
werke*. konsernin bälerilaisettäitaat
•Ovatikpi^
neet 2,800 panssarfraimu^
hyökkäyB^^
'(Sdhieänäg^^
Joka •tuhti < ! ) 5 ; 0 M k ä ä ^^
Augsburgissa tekevät täydellä tehol­la
'fyötä "iSCessefschmitt'" lentokone­tehtaat.
. Sitä paitisf väUntään 'pari-taa:
ampimw*.;-.
ten. 71. tchdasi^;tuottaa aseita-mpot-
"torpituja; Jpuläpjä-varten j j i e;
:JraMhumferotf
vainriollisestl,. että siE^iaiset mili'
taristit ovat saaneet Jälleen käsiinsä
sötateolIisu)i(|etU' ..Potsdamin sopimus
Sai]!^n;rS^^
.seka on:IÄnsi-Saksassa Jätetity koko-lee
kutsua kpcUe-' länneJn iauppakonr
f e r e n ^ ; j ö s ^ qsouslillÄe^^ Itanaa^
mimiitdl^^ii^
T o r o n t o ; T K T^än tilgnnut cäoa.
eäaköJohi^u$s|%>. Hämä maksavat
; .BusstaEu toimittaminen päättyy y
1953 siyksyyn- mennessä:
inätssäM» dl#aaja.48 matkustaja!,
le,
öen edustajain kaaissa suunnittelevat
cihjehnan kaxipi»'inarkkiTioiden takad-sia
' wifctainij?eksi;.^., p^uttamäila-kaiippasKlrteet
^ , ^CO!mmo?iwealthin
maitten kanssa.
Räikkien.>mut|*e
nestykselllnen. rätkaisemii^n iriippuu
;sl«ä;; ^ •. kiitakftv.-: •tämä^' .--.^Si^toBydcsäÄ'
: kaikkien: muitten edellä, oleva k a u ^
pakysymys rahistaan*
4ia?.i^vanM
neUe Äaid^^
rlhöridia peglav
myös mrs. Sägi^ S ^ b e i ^
baiiietettiin " heti'; Vancouverin v ^
ädfäan;^;::'^::ff^
Oikeudessa teaet«m,^.et3tä hanani
sylissään • h^nkiiseg^i; vajavaista laita
kun -oitie^^^ '« I
myrkytetti4f 1 ^ : Tämän vtaRi- »
i » ^ s i i ^ Ä ^ ^ ^ # i ^ Ä f e i j f c ^ . :
.i^^n; Seei»rg ..ot-jtiyal^
mpr^e^^Tf&y^^
" air, i^eebergin tjä' -.Oäpsen' ruuiniit
•löjrdettiiri «kämpästä /Pentictoiiin-iä.
hellä' viime maaliskuussa' säcä mn.
'Sertiergr'; löydettife.myös' tiedotto-
;massä'tilassa: samasta^ p^
^^^•^iviiun^^ ;^ tääOä^ ;'että
prokuraattorin . rdepartmentin .i tulee
antaa; p^tös siitän
Seeberg ' mielifialraalaän. ival''' ia»äf^i
ta<lnkO hänet:vapaLalip jalalle.. :':;'
9!
E
Fiitmess£^;^ Ipkak-.
kuun 28^nä Italian työminJstert R u -
blhacci (krist. dem.>.kpsketteU työt­tömyyskysymystä,
. T o s i a ^ on, että
vesitettyjen :viralKsten'.tietojen 'mu-
.kaan Italiassa on nyt h . 2 iniljoanaa
y]^ .'seurauksia £:m:o(9an rauhan säi-
• ; i ^ t i f t o ^ l|i|||^l^^
• :%skoU;sena rauhanjpiuoliistu^oUtli-kaileen
Ncuvo^liitto vaatii Potsda'^:
mM päätösten ehdotonta täyttäiiUstä,
t i : .;Tämä:i>olitiilEka on^saanut uuden
kirkkaan, vahvistuksensa Keskusko­mitean
toliiontktielöstuksessa JNeuyos-toliitpn
kPmihimistisen puolueen X IV
edi^Jakokbul^^^. "Potsdamiin so­pimuksen
mukaisesti", sanoi b . M .
!A/^lehkov selostuksessaan, "Neuvos­toliitto
toteuttaa;-Järkiqrmättä • poli-
: tilkicEta, Jönka-tarkoituiisena on saada
• mihdollisimhian' nopeasti solmituksi
i^t^nsöpimus^ksan kanssa, kaik-kisnr
miehi^sjötiikkojen poJstaininen
Säksiiata. Jä yhteinen, ri^pumatto-n^
h.v:,wiUöa'arakastavan .ja :demök-xiaiattisen
Saksan.- luominen, pitäen
cSllmäUä: sitä, että tällaisen Saksan o-lament:
lle; e i ^ "hallitus el' ollut <vä-
• i ä ^ i t ä m a ^
kphdäimut; nitt^m ., /
:, iMiten Rttbinaocl Jhuptebtii Italian
J^rötiölÄisl^:^j^^
;|ii: -annetun, Vn^
.Äyöntää, että ^ • on yähemmäsi iaiin.'
iieljännes kiallaJaisen-työläii^ fcur-löstanut
niirten muut tuleva.t tpimeep,
.Vankka hän osoiitti, että, viimeisten
vuosien aikaoft 3.18.47? ItaHaläJsta. on
|Krfsttta|l^)i|a^^
'niuua|it;v^
pois siirtiymiseen.
- 'Kaksi päiv^ Rucinacpln' pulieen
' Jälkeen. ;iitäliä!äMeii uutistcdmisto ker­toi
.tapmikäesta,.; -Joka kuvaa. näiden
siirtolaisten.kdhtal'^., LOkakuuh 30
: p/ ^jrdhäyssa,^^Ä^^ i^i^S^^
töntä: italialaista siirtolaista -iaarasi
: ^ t t i ä ^ ^Etadiaxi'£cai^^
PoH^t koettivat «tää heitä'Ja 1 ^
k&<!^tuJEaisiifiC saittui'.mplehunib^^^
I&ää; poliiseja .tuotiin kii»
.pa&aUe Ja niiden <avu% hajaitei^tifn
.miel^osp
uudelleen Ja jatkoivat marssiaan
k<msuIaaUiia^^ missä uusAk^a^
'liisien, kaassa sgfn^i.' Italifdaisista
leinässaöJo^!
v$^;t^|Uto ohella tekee
^ h ^ o t t o f n ^ - u u s i e n sotien sytyttä*
>öa4sea; IJuroopa^ Ja; E u r ^ ^
den-'prJvuttamiseh maaihnan imperi-aU^^
y^n taholta."
yanglttHnvUsL
f: -italiaay fconsuii, Simpati^eahpllP^
•ttoiehlHe: :.'^ mläiet eivät halua
.rä^;a:an;i^^
anän .sophnuksen: pex^^ ^ossa
jltiyslaMi jl^^uiffi^fi^
• Mutta .hetra S ^ Jei.teiluiyt mi-tään
työtl^4mien' maaoMestensä oi-keuksioi
puö^e^y^
anteeksipyynnön/' / .austeax^iä&^e
Virica^ljjoille;:^^
tlssa saiiptasm;^
olerva-fceä; 'mdeläiäs(^titten
;johdc^>V^^|BB^^
d ^ : viaan {^^l&cio^j^^
rmtainn]i sMtreUrik t.e^i^,Jva?t^ni ^obi^jeljhenaai^ainn,: pJeofttatJ ^ä.ö.. -
: Bern.-
niihhikpn välittömään tai välUli-
^seoo^ yiraiii-''
sessa 7'^^döi»!^ amerikkalaisten
t i e t o j K i . Jphdpstaj joissa : ketrotdan
Sveitsin Ja% Atlantin. Järjestön'vBU-i^
äilkosket^^ :
•uu|)^3^4nyi^^
täii ^äkädteict
henkilöideh:lätisuntotiiln: '~'':X'ii--yt
Washhigtoni89a oleva' Sv^tsin la-liuBtystörön
» a ^ u f ;•
talauseenisäC YJädirsrai^^ ulkbratoij-teriölle;
.jos .tpdella; käy- ilmi, että ä-m
^ ^
laisia lausuntoja ^esittäneet.'
• UutistoinUsato^ tiedoniahnos^' yil-:;
tattito^
' tuuskunnah vierailuun Yhdysväll^-
1&^^i«^
' tert8uaai,'o^
•ävii»^^in«:^^
kä kosketuk^ aikMnsaJaminen so­tilaallista
jyhtetetyötä 'vart^^ ,kuin-mänkirr^
mään^k^ske^ v
: . CahJtdässa; oli/.viime;.ke^k, l
.vähemmlto; ktlh^
Tiessehin konsernia Johtaa hyky-ääii
^ilhohn Roelen; G«ringhi laieli^
hen: ystävä. "Geraa : »Cäöiing Wei^'
ke'; sotateollisuuskonsernin johtaja;
1. G. i^rbenindusfcrie'^ kon^^^ ip-sakkelden
pääomistaja on Richard
Merton. jcdca oU eräänä Johtavana
toimJheiikUönä keml^
sJliMssa teoUIsimdissä;^^^ /-^^
Aivan samoin kuin ranskalaisesta
aatelistosta sanottiin. bcwbounnien
restauratipn aikana, samoin yoldaäh
nyt sanoa; hitleillälsl^.t^^
harjoittajista ,että he eivät ole ml- ;
tään unohtaneet eiväU^
opiJlneet^ Heidän;: ^ j ^ k l m s ^ ^^
entiseen tapaansa on Saksan impe-r,
rllalismin sotilaallisen voiman; p^
taminen, yneA UTi^i*"'»^*^*?^!"'*^^» yft];*
' taaminen j a agressiivlsten sotien jär*.
Jestäniinen :!Saksan:' näapurUuinsoja
vastaan.
liiiiiSiiiÄiiiiiil.
Vaikka; olanmekJn,jB:n«^'«.Uöii^ 3^E|^lfij^;p^^^^ffia^
irapauttaheet kynällej^hd^^
ihxiestyi'ää-lndustr.'ayst:a,'
se .'-.«m {kumartunut:^ «upiest^^
:t^äö^^t«^^
;i4an-j;;iipt^^
myöädn'valmis axrtamsivn «iUe. tun-
' im^Uläsen^
Miltoj^uden; f^cn^^
t ä v a a ä » ; itodusfaiaJistki ; ^ i ^ t u s
hy^käilee Jatkuvasti korealaisis.
.•Yt«xfcnnT"tte.^*««- ] * mttito: Atsenfflavytea-ietevia
^ "komimmistlda v£hoIIis!a>"
vastaan, nhi se a^na siiloin, tällöin
kin lausutun isanan Julkisuuteen pää­semisen..
'
'Tdsln'';'ludEl^^
vJeh' ^^läMukijo^^' m ^
''^i^l^uri^a^^
dustriallsun
'^Astedl!ets ;^6a33omaJä^ ervöste:^
lua". jonka «temme ^dmUt lukemaan
Tässä . |»rt|ldtellssa.,. psoitetpan^
palviBlcfc monopoleja Ja tojinka niissä
Julkaistava aineisto riippuu kokonaan
Jostakin ^^dcsiiastä <täl pienestä ryh-p**
ä^häteK^^s|ffi^
;^oraBlisent'|^
ivälta^sen^
iutensav*. jä
;rääkäax^
JOSB» on p6rin< vä-
• h ^ !viastuuha!i;zi£n_ ^laUhsesti".. .
v..lEJi|B^teeö isanotaan
Oha/e^ Wone;^ ^tä 'sanomaleh-
«let j U D t t ^ ^ va-
I^nij^^ttt^^ ia
jälje^^ä^;-^^/^^;!^^
koä&i^aa^^ Ja' yi^i<;
; iimt :'ov^;^liäjeis^ä
vaiheita.".' , ' . '
.;.l&pkä.'tek^^^^ teksikerta» 'p^-
^*te^^mak^
^riäetaiv^ ^ttää
j i
vaflietden kiim<wmtsekai.'
/ Sanoimaleht^n^Bl^e pitämässään
;kaa'n;:';^^
''SaAsm^rät^^ asia. Yhdysvallbis-saf:^.
'sUoR^mmssa vaa^ se
<m< koskaan ollut' sen Jälkeen kun
kaikki: Jeffen|onlla'eet sanomalehdet
laSd^atettiin^ lm
' v i i ( Ä ^ Ä ; ' i ; # P P ; p |
|;.2AtfaiHf^
sesti Johon yhdysvaltalaiselle profes-ellei
halua Joutua kuulusteltavaksi;
"epäamerikkalaisuudesta".' -
Toivottanrasti >lndustriflJUstin :tpimi-ituaik^'
lUke^iti^^
leeai,: sillä
raiatiJ^lSte - ja - lidi^eh: asioista'
kirjoittamisessa se;i.yQiai;;olIa hyvään
.tjpiipees^;-
yäheäunin
-.*Källä Canadan p w l ^ o-kohdalta
j^teii. aihoasi^änTmei-'
d^nfic^niii^
esittää ik^kkiga^
Toiset; suomalaiset :u^^
Saata j a ^ ! ^ ^
rahaj^esten petd»^
gssrtäyiä.lintusia, . -
: Canadan XJtttiset^e^
^l^oskaan^ki^tä^^
Tari'ai'': iMilyeUJailnnitlai;.^
on pyrkinyt esiintymään/työväenleh-den
nimellä. ••^•X&y---^•^^'S''
;! I<yt k u J i e n ^
luita pn pudomhit pohja potolapulU^
a ^ i . : kun:; Itse:^«niuz;^^^
PJiandal Post itodteti kovin j a Sa­ijoin,
taUnka Vapaa Sanaa ruokitaan
puutavara- ja k a h n ^ ^
to sdeä niiden p a ^ ^
karien vuodatuksilla,
j I Surioea muuten onkh» Vi^iaia: Sanaa
luicijain; kolrtaioi,: vmx^
kUato V - mikäli axötä enää . W - i . k w i
:i^iij^tukset^.: ' ^ « ^ j ^ v i f t i ^
•etitja. silmälläpitäen.
laa Ja aJaiaiito'sotahysteria vpidBk;
,^sbm^säi;ir^^ "
ri^plaVobtbJa, on^
^möih^to''käycL^^
irtin i^ihan ;lebtfcn, lÄrttavä sodan
ja vtha^etaranÄttpuolesta, • ':^
/;i; ;tto-5ju^kais&-.1^^
^s^^ikkm^nm^ ;!---'^-''.-
;i;;^E^:;^i(^eeiit«S^^^ ^
.Bama^jO^äto^ '
oMua^^jcpa. : S u ^
mistä' «uUröriaito kosto niissä;i«*.
:irote)an s^a&Jst» Si»me^ ^F"?^?^' '•
;nÄifö i i r ^ Ä ^ a s ^
r i - , urheUu- Ja; fcauppasutoteästa itään
päin yjn. sellaisesta.
'"^ 'NiisÄ''(E4VpasSaa-';:iMa^ ' •
mÄksaJaloiafi&DO^
asemesta. .
S a m o i n a asia maailmaa hlst«»iaD
On sunraött^^
pelimät&^alin^^
h o i Iddoiäyfc^.^^;
n^^i^il^ito^^ 'B^o^^^^'
nliiat^ia^j^^
9ito^Mä'agii^^tÄ,^^^
' • "et initiileihdet orat W
paM; ? a i | q ^ f ^ ; ^ ^ t ^^
JO;
Alim
1255 ]
MÖ
Unioi
CAI
12}
sivt
Oi
Kale
TärÄ
Työc
Cahi
Työt
LUki
sake
Cam
: ;; Cana
Posti
Cana
• Caiia
Vanl
; Viral
Hsuiklcfl
Slhiäon