Vapaus, December 2, 1952

              mm
laen päättyy y.
Istuintila
48 matkustajia.,
mm
^LOSL ilmotettiln
-vuotias äiti TO-löestä
»m^to.
^niit fsojinaaii.
» i i i ku&kanV
antamalla" M-
/myrkkyä/:
oka' tunnetaan
icouverin -VM-i,,
etttä hänijiu
'ajav^ista lasta
"-antoi" lajsäle V
Tämän-tai^-
teeberg j^^hä-
!d Seeberg ot-ipanjaa."
apsen,'; ruumiit
»entictonln iiii
issa' 5öc&:njrs.
lyös tiedotto-paikasta:
••
it tmk, että
tmentln .^tulee
litetaankomrs.
m. Jval'?- lasice.
jalalle..
im£estensä oi-läpä
i k a esitti
istxaaliaiädsille
niston lapor-jinsuU-'
«Ilmaisi
elenoGoitidcGen
,ut palioiBaaa
tofimipltel'
csen-takiai'''
jnöttömyyptra-rtt.
kuvtuumi*
KHi. iota.tjrö*
aan^ peittää.'
U l ­voi
osallistua
i tai välilli­stään
vitaUi*
lerilikalaisten
ia-kerrottaa
irjestön;-väU-oierikkelaisen
. tieto perus-listen
sotilas*
I.
ISvtätsln la-
1 Mittäa-vfli-n
ulkoiniDis*
ilmi, että a-
Olot ovat täl«
leet.
annossa ^vil­l
i " sotilasval-
SfhdysvalloSs-äsa
huomau-tchtävSci
denosto, el-aamlnen
so-
^artcn kum-ne
kesäk. 1
ä eli'9 pros.
likaisenunla
rlaa, voidak-entistä
suu-
1 Sanan,'sa-,
btenkin suu-
[ttava sodan
csta. -
hallitsonis-täeEafta-.
niiiB
Q oiken kä-a.
1 aa Vapaa
gemas5a,et-guuriiiuas''
Un välittä-hiissä
ker-
Icansane^*
ttttfculttoa-jteistaitääo
a. PBttaa
aflikaataJD
totunksieo
01 Historian
maaHOB"
. suix ^ '
jstä.:'-;;-^:/:
jiinen, l>ä*
« a ioetoi-k
y i i ^ . - ^ - '
II»:.' ^
Äskettäin kuollut' teststyfilSlsten
aaon presidentti j a CIO:n president­ti
PUiJip Murray oöcyntjmyt Skot-ianoissa
toukokuun 25 päivänä 1886.
Murrayn isä ja isoisä olivat hiilen-,
kaivajia, iO vuoden ikäisenä bän i t ­sekin
meni Juilikalvokseen työbSn ja
liittj"! unioon. 16 vuoden Ikäisenä
hän saapui Amerikkaail"Ja asettui
asumaan Irvin n i m l ^ palkkakun-naUe
Pennsylvanian valtiossa. Jossa
han työskenteU kaivoksessa ja oli
kursseilla kIrjeenvalJbtokoulussä.
Kaksi vuotta mybhemnain Murireö^ ot;'
tl osaa paikalliseen'lahkoon ja sen
tuloksena 'visUttiin uuden palkalllsoir
saston presidentfkaL '24-vuotlaanäv.
,jgiO hänet valittiin United (BUne
' VVcffkers unoin- toimeenpanevaan ko--
jniteaan. • * " "
> Hän oli läheisessä «yibteydessä: Jobn
L. Lewisin kanssa sukupolven ajaiJ,
«uurimman csan eUtä sjaeta toimien
raaw:n varapresidenttinä. JLewi8in
ja Murrayn väUt särkyivät v. 1940
erimielisyydestä, joka koski presiden­tinvaaleja.
Munay jatkoi kannatuk-sen^
antamista presid^tti «ooseveltil-
Ie.-Levisin asettuessa kannattamaan
WendeU L. lVilkieta.
V (Levisin erotessa CIO:n presidentin
tehtävästä v. 1940 ja asurrayn nous­tessa
toobon.tehtävään kärjistyivät
näiden'kahden välit yhä enemmän,
VimrA erosi CK>:sta ja erotti Mur-laam.
varapresidentin. teehtävfiBtä.TJ-nion
toimeenpanevaa komitea samalla
erottthänet kaivosmiesten unioh Jä­senyydestä.
'
' Huolimatta'sUtä tosiseikasta, että
Mttirayviimelslmpinä vuosinaan oli
juBcIsesti kaikkein tunnetuin byök-käykMstään
kommunisteja'vastaan Ja
voimakkaasta kannatuksestaan Tru-.
I Uuden Vuoden
että.
rrat *yW'
957 l^roadviev-Ave;; Toronto 6, Ontario
mm mmn MnoiLTANÄ
Keskiviikkona, joulukuun 31 p:nä
Pöytäpaikkoja voi tilata haalilta
PUHEJLIN GL. 0162
ERIKOISTARJOILU © HYVÄ SOITTO
Tilatlcaa paikkanne ajoissa!
* TERVETULOA!
Olliliini
ii|iui|||ii
SUORAAN
CAttADASTA
/ LAIVAVUOROA SUORAAN
1953 HALIFAXISTA Göteborgiin^
josta eririomaiset yhteydet kaikkialle ^ITOMEEN '
M. S. STOCKHOLM
SYYSK; 23
LOKAK. 20
MARRASKiS
JOULUK. 11
Alimmat hinnat: Turistiluokka ^195: Ensimmäinen luokka $285.
KAHOa HYTFT MEREN PUOLELLA
VAIN 2 TAI 4 HENGEN HYTTEJÄ
JKääntyMä paaEaailsenasiaml^^
SWEDiSH AMERICAN LINE
TAMMIK. 27
HELMIK. 22
MAALISK. 25
1255 PhiUips Sq.
MONTREAL 2, QVE.
Union Bank Bldg.
CALGARY, Alta.
470 Main S t
WlNNIPEGr Man.
71 Vpper Water S t
HALIFAX, N. S.
128
sivua
Hinta
, 50c
e
OH NYT
Kalenterin sisältö:-
Kalenteriosa
Tärkelmmiit tapahtmnat ^
Tyooikeokslen snojeläSIakl
Canadan pinta-ala
TyöttömyyavakuDfos
LUkknvat Jnblat
Äskettäin toUeiden periteUaä
Cana,f^ffTiprniMfti ^3%*^"%*"
Posttmaksoi Caniadassa il
Canadan lenfoUn^t
Canadan fcäirngJlkrnifirtid^
yanhnadra y a k o ^^
yiralUset Johlapälväi
Canadan anikaalaka
Läispomittfulen vertaUn
Maapallon väkiluku
HeUngHrlDrkbapbteet
1952 a-kollaa voittajat
l^aaiaa merUdpätvät
Mitä <m kolttirart
f^uykaiian i a l ^ ^
Alkolioll i a Ole ^ravlnloaim^;
-Kbi*e»\vim«»s^
Siinä on tärkeitä tietoja ja ohjeita kaikille.
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
manin hallituksel^^ s ^ iilkQpoUtU-kalle,
niin monien jaslröslö» ajan. «Ur­sinkin
sotavuosina, hän vei'kaikkien
voimien ;vasei^5n*stosta; olkeistooq
saakka — yhdistjl|^,^^0S3a OIO:Esai
Vuosien 1941 Ja 194$ välisenä aikana
hän voimakkaasti kannatti c a o^
vasemman siiven^ yksinpä timnettu-jen
kommunistien,, mukaan ottamista
CIO:n Johtamaan,kokoomukseen; .
Tuona aikana hän^tuomltsi jyrkästi;
edustajahuoneen '^epäamerikkalaisen;
toiminnan k o m l t ^ , i^tioiustt (Harry;
Bridgesiä Ja usein':^lisU vaselh
laisten Johtamia imioita, sellaisia
kuin United Electrica], Radio and
Machine Wbrkers Ja Fur and Leäther!
Workers unio. ^, ^.'^^
Poikkeaminen tältälljpnjalta idkoi <v.
1946; Jolloin hän'^ ? asettui tukemaan
Trumanln oppia ja.Trumanin:halli­tuksen
kantaa. M^mä^kehitysvaOieet
johtivat katkeraan ^hmäkiistaan ja
vasemmistolaisten Johtamien unioi-den
dO-.sta erotts^oiseen, -'
r'Murrayn kuolema'tapahtui aikana,
Jolloin d O on vastakkain: käänteen-teon
: Ja paljon niyrskyisemmän tien
kanssa. Järjestön elämä oli hyvin lä­heisesti
yhdistetty (Rooseveltin - > ja
Trumanin hallltulblin: Tuo yhteys.
Josta OK) tuli hyvin paljon riippuvai­seksi,
sai erikoisen -muodon (Murrayn
kautta, Joiika ystävyyttä TTuman piti
suuressa arvossa. -CTOin Johtajien
suurin probleemi onnytlöytää sellai­nen
ylijohtaja, joka kykenee yhdistä­mään
Järjestön Jaorientoimaan sen
uusiin olosuhteisiin.'' '
CIO:n viime kdnventsioni. samoin
kuin aklasemmissa^' tapauksissa, Idi
alas Murrayn pyynnön saada ero tetatf
tavastaan^ iMutta^^ke^^^
nen taakkaansa AllanS. Bay wood n i ­mitettiin
toimeenpanevaksi: <varapre-
^densksi, Joka otti osan vastuunalai­suutta
Murrayn harteilta. Itsestään
selvänä asiana pi^'^tään,. että (Murray
suositteli 'Haywood,ia'presidentin teh­tävään
Jä halusi i ^ rajoittaa toimin­tansa
terästyöläisten union p^esident
tinä. toimimiseen. OlOn Johtajan äk­kinäinen
kuolema vtekee tämän prob­leemin
entistä monimutkaisemmaksi^
koskien se myöskin teräsunion presi­dentin
tehtävää. ' ' '
Kuka tahansa tulee ottamaan Mur­rayn
paikan, tosiseikaksi Jää se, että
^llä hetkellä sen paremmin dO:ssa
kuin terästyöläisten uniossakaan ei
ole ketään. Joka lähimainkaan py8-<
tylsi saamaan itselieen- sellaisen arvo­vallan,
jota Murray .nautti. — T^ö-mles-
Eteenpäin. \ '
Euroopan armeijan, lunnosmerkki
Työväen ehdokas
Kirkland laken
kunnallisvaaleissa
Klrkiand Lake. pnt. — Tiistaina
Jouluk. 9 pnä pddettätvdssä Teck 4x>wn-shipin
kunnallisvaoleissa on (työväen
valtuusmiesehdokkaana kaivoamies
BiJU Eden Kirkland iLekelta Ja kaikkia
edistysmielisiä kelhoitetaan toimi­maan
kafkin keinoin hänen valitee-misensa
hyväksi', sanoi Edenin vaali-komitean
edustaja. Jos. ^ilUngs tääl­lä
viJkon lopulla.,
Näissä vaaleissa on lukuisia eh-doi>±
aita. Joillakin heistä on joita-kin
ääntenkalastustunnuksia, mutta
muut ovat kertakaikkiaan vailla min­käänlaista
ohjelmaa. Mr. Edenin
vaaliohjekna perustuu korjaidcsiin ja
edistykseen kunnan asioissa. Sen
I}ääkolhdat ovai seuraajat:
1. Alhaisemmat iVerot pienkotleno-mistajille.
2. Suurempi osuus kunnalle kaivan-tovereista.
3. Ajanvietemahdollisuuksia nuori­soa
varten. ..•^••„,,-.-
4. Korjauksia ktnrnaUIsiin palve­luksiin.
"Meistä tuntuu..,e1?tä kaikkien työ­läisten
pitäisi toimia BiU (Edenin »va-litGemisen
hyväksi .«lUä hänen ohjel­mansa
on .ty&vä^"^etujen mukatngi.
Me keholtamme teitä toimimaan kai­kin
keinoin hänen^alitfiemisensa le­väksi
'Ja menemään tiistaina ivaaUpal-koiUe
naapuriemld 4 ^ ystävlenne
kanssa että hänet ^^tälsiin valituksi
työväen edustajako kuntamme val-tmstoon^''
sanoi-mx, BilUngs.
Kirjamarkkinoifa
Niagaran; seudulla
Welland, Ont 77 Tliagaraa niemi­maalla
pidetään köbnet kirjamarkki-nat.
Joista ensim niäfflpt ovat perjan-taina<
tk. 5 imä i^dcärilaisten työISäs-tenhaalilla,
2190 Stanley St. Niagara
friisillä. Tämä illa^utB alkaa kk> 8
iUalla, Jolloin on näyttdUä ja myy­tävänä
kirjallisuutta.Sen lI^Lksi on
historiallinen Ja kuHiiturinäyttely,
ynnä pelejä j a virvokkeita. Kalkki
Kirj. J . Kozlovski
Blanc «Meynvilien kaupungin erääs­sä
^läiskbrttellssa «(Ranskassa) f p i ­dettiin
hiljattain paikallisen rauhan-puolustuskomitean
k<dcou8. Mitä kau­pungin
rauhax4>uoltajaIn on tehtilvä
valmistautuakseen parhaiten Wienin
rauhanpuolustuäcougresslin^ > iMUlä
tavalla voidaan saada Ihmisiä enem­män
mukaan irauhanpuolustusUlk-:
iceeseen? - Tässä kokouksessa käsitel­tiin
tällaisia Ja muita samanlaisia kyr
symyksiä. VEräs keino on jo osolt^'
ftautunut tehokkaaksi''; sanoi kokouk­sen
eräs osanottaja. 'On, nimittäin
mentävä kansaa keskuuteen, (kuljet­tava
talosta taloon j a valmistettava
siten pieniä kokouksia."
Kokouksessa olleet työläiset ja hei­dän
perheittensä: jäsenet vakuuttivat
jiEsImielisesti: "K\m me jokainen'07
tamme tehtäväksemme Järjestää pleV
nen kokouksen ja levittää väestön
keskuuteen vaikkapa kaksi kappaletta
(Maailman Rauhanneuvoston julistus-'
ta, nitai sekin jo antaa vissinlaisia t u l
lokfiia.".Kokouksep osanottajat päät­tivät
ottaa! kukin mukaansa > Maail­man
(Rauhanneuvoston julistuksia ja
vastaan, vaadlnmiesotamenojensu-r
pistämistä, mikä: tuo tullessaan lei­vän.
Uhan, vaatteiden ja hiUen hin­tojen
reaalisen alenemisen."
Ranskan nuoriso osallistuu aktiivi­sesti
radianpuolustuslilkkeeseen.
Nuoriso järjestää kaikkialla (MaaU-man
Rauhanneuvoston jullsttdcsen
käsittelemistä. Ranskan tasavalta­laisen
huorlsolUton jäsenet seUttävät,
että kestävä rauha merkitsee aseis­tuksen
supistamista, kieltäytymistä
kaksivuotisen sotapalvelusajan voi­maansaattamisesta,
sotamenojen > vä-ovat
iervetuUeet' tähän tilaisuuteen.
St. CathahnesS^
tilaisuus seuraavanät
i a ^ tk.: 6, pnä
toiduJaLi
kirJanäjtt^
historiälitnen ja: ^ kulttmtrfnäyttely
kaxEBalllspukuIneea^^^'^ -
kulkea asuinkorttelista' toiseen kerä-täkjseen
allekirjoituksia niihin.
Vetämällä uusia : Ihmisjoukkoja
rauhanpuolustusliikkeeseen miljoonai
erilaisiin poliittisiin ja uskonnollisiiil
vIrtauksUn kuuluvat ranskalaset pat<«:
riootit taistelevat sen puolesta, ettei
Ranskaa voitaisi vetää - amerlkkalaist
ten imperialistien . sotaselkkailulhin^
He vastustavat (Ranskan '• (ballltsevie:^
pUrien kansanvastaista politiikkaa Ja
niidto kulkemista amerikkalaisten
talutusnuorassa, sniä tämä politUkka
on Jo johtanut siihen, ottäniaa on
joutunut amerikkalaisten miehitys­valtaan,
tohmat j a verot kasvavat Ja
maassa .riehuu nUUtarlsmIn ja taan­tumuksen
mielivalta; tämä politiikka
uhkaa tuoda tulevalsuitdessa rans­kalaisille
vielä suurempia kärsimyk­siä.
Ranskan ' rauhaiq;>uoltajIen työn
täricelmpänä sisältönä tällä hetkellä
on valmistautuminen kansojen rau-hanpuolustuakongresslln.
Ranskan naisUiton kansallisen neu­voston
kokous: jsyyskuun lopulla ke-holtti
kaikkia Ranskan^ naisia yhte­näisyyteen.
Se "kehoitti muodosta­maan
kaikkialle taUbanpuolustusko-miteolta
ja osallistumaan aktUvlsesU
kansojen raUhanpuolustualltcngressin
valmistamiseen. (Ranskan (Rai^n-neuvosto
on, julkaissut erikoisia kort­teja.
Joissa keholtetaan tukemaan
kansojen : ratibai^uolustuskongressln
koollekutsumista. .
Vanha ratfhantalstellja Paa de Ca-laisin
departmentin (Dorney l a Doo-ven
kylästä <-T Henry Dufaure on ker
holttanut: keskustelemaan kotikylät
läLstensä kanssa ja. levittämään hei­dän
keskuuteensa näitä kortteja. Itse
Dufaure on yhdessä^ päiväsi levittä­nyt
200 korUia. Satat Christopheris­sa'
(Cbateauroux'n esikaupungissa)
rauhaxvuoltajat ovat käyneet 120
asunnossa j a levittäneet satoja kort­teja.
1 , '
•Ala-Selneh Petit Cevillen kaupun­gin
naiset ovat levittäneet tuhat kort­tia,
joissa tiedoltetaan kansojen rau-hanpuolustuskongressln
koollekutsu­misesta.
He ovat pyytäneet departe­mentin
rauhanpuolustusneuvostolta
vielä' tuhat korttia. "Levittämällä
näitä kortJ«Ja ^ sanovat Petit <;evil-len
naiset kirjeessään, '^me protestee-raamme
hintojen Ja verojen kasvua
na« sunnuntaina tk; 14 pnä Ukraina­laisten
haalllla. 942 Ontario Road.
Markkinat aUcavat klo 2 ip.ia, illalla
klo e aUcaa varsinainen konsertti Ja
näyttelyt.
Kalkki kuHtmirin ystävät ovat ter-
.vetuUeet näihin tUalsuuksUn. — ^
P. - ^
henemlstä Ja työtätekevien aseman
paranemista. Seinen departmen­tin
nuorisollittokomitea on päättänyt
jäiijestää 300 (kokousta, joissa vaol­taan
3.000 nuorta edustajaa Pariisini
rauhanpuohistuskokoukseen, joka p i i
detään marraskuun 15^16 päivänä.
> Väestön rauhantahtoa ilmaisten u -
Selden departementtien} pääneuvos­tot
ovat tehneet päfttöksiä, Joissa vaa.^
tivat hallitukselta rauhanpolitiikan
toteuttamista. (Lokakuun alussa A i ­nin
departementit! pääneuvosto vaa­t
i Ranskan hallitukselta sotamenojen
supistamista Ja sodan lopettamista
Indo-KIInassa. Päätöslauselmassaan
se vastusti sotapalvelusajan pidentä­mistä..
' Ranskan satamatyöläiset valmis­tautuvat
aktiivisesti kansojen rau^
iijanpuolustuskongresslln. Kieltäyty­mällä
purkamasta amerikkalaisia a-selasteja
satamatyöläiset antavat hy­vän
esimerkin tarmokkaasta taiste­lusta
rauhan puolesta. Esimerkiksi
"Böfdeaux'n sätamatyöläl^t kieltäy­tyivät
purkamasta sotatarpeita satar
maan saapuneesta laivasta. Joku a i ­ka
sitten he päättivät lähettää edus­tajansa
Glronden departementista
valittujen parlamentin Jäsenten limk-se
Ilmaisemaan heille tahtonsa r a ^
haan.
"Salcsalaiset sotajoukot ovat viime
vuosisadan aikana hyökänneet kolme
kertaa Ranskan alueelle. Ranskan
kansa ei tahdo Saksan agression tois­tumista.
Sen vuoksi se vastustaa (Län-sl-
Jäaksan militarisoimista Ja sen
muuttamista kolmannen maailman­sodan
hyökkäystuklkolidaksi. (Rans?
kan kansallisen rauhanneuvoston va­kituinen
komitea on kehoittanut
'ranskalaisia vaatimaan edustajiltaan,
että he äänestäisivät parlamentissa
Bonnin Ja Pariisin "sopimusten" rati­fioimista
vastaan. Jotka edellyttävät
länsi-Saksan aseellisten voimien
he.TkUnherättämisen. "Tämä kam­panja";
kirjoittaa komitea, "tulee ole­maan
kansojen rauhanpuolustuskon-gressiin
valmistautumisen eräänä
konkreettisena muotona Ranskassa Ja
fsamalla se tulee lujittamaan Ranskan
kansan.yhtenälsyyttä taistelussa Ican
tal|Isetujen puolesta."
valmistautuen rauhanpuoltajien
'maakuntakokoukslln. Jotka pidetään
marraskuun kuluessa, rauhanpuolta-jataktivisolvat
toimintaansa. Maassa
lisääntyy crauhai^uolutuskomiteain
ja -neuvostojen luku. Marseillessa e-räs^^
rauhanpuolustuskomitea julkaisee
viikkolehteä '^Rauhan ääni... jossa a-
^Bukkaat Ilmaisevat ajatuksensa rau­han
säilyttämisen ongelmista. Gre­noblen
rauhanpuoltajat ovat lähettä­neet
kuorma- ja henkilöautoilla ';rau-i
i an karavaanin 'Isere-Joen vasem­malla
rannalla sijaitseville palkka-iuimlUe.
Karavaanin osanottajat o-
Vat tutustuttaneet asukkaita Maail­man
Raulianneuvoston julistukseen
'ja levittäneet raiäiankortteja.
Tästä miljoonien työläisten ja t a ­lonpoikain,
sivistyneistön Ja pikku­porvariston
edustajain laajasta liik­keestä
säikähtäneet Ranskan hallitse­vat
piirit ovat ryhtyneet maassa k i -
rlstyskelnoibln peloitellakseen raa
91am>uoltajla ja pakottaakseen heidät
luopumaan taistelusta oikeuksiensa
puolesta. Mutta mikään terrori ja
minkään kiristyskelnol eivät voi estää
(Ranskan kansan taistelua jauhan
puolesta, sillä se pn taistelua ^yötät-tekevien
ellnetujen puolesta. Kysy­mykseen
"Haluatteko rauhaa?*', sa
notaan rauhanpuoltajien julistukses­sa
ArgenteuIUn kaupungin osumille,
r-jokalnen vastaa heti jyrkäsU: 'Tie­tenkin
haluamme! -Kukapa haluaisi
sotaa?' Kalkki rehelliset Ihmiset sa­novat
näin... Heitä on mii Joonia
siihen pieneen ryhmään verraten; jo­ka
janoaa suuria voittoja J a ' haluaa
päästä maailman herraksi. Siis rau-jha
voidaan, saada säilytetyksi, Jos ko­ko
maailman miehet Ja naiset- ilmai­sevät
jyrkästi ja päättävästi tahto­vansa
rauhaal"
Kwti Savijärv^ mtm^
Kuoli Jonlakonn 2 p;nä 1051
,Vuo4d im k ^ ^ Itun sainune suru^no- E
man^vettä sinä Kusti, otet iäksi p ^
niin jäÄyttäväiIeto> että ise:eikoigika^
: OUtttäJcr» i o ^ ^ parhaissa volipss^^i j a v pMieest
toImeehtiiJph hyvlUcsl. Sinulla r U t U a ^ ^ keskustieluUe mel-^v:v
dänVanhrapiehkanssa.v.Nuoa . /
HUjajisIna hetkinä pidnme'ptmujoeetfslhurta.^^: M meillä ;
talhlaan. ? '
Nähtävät myyjäiset
Hontrealissa
joulukuun 6 pnä
Lahjavoittoina arvokas
tilkkutäkki ym. esineitä
MontreaL --' .Täinä ssksy OQ men­nyt
vaalan ^ huomaamatta, :«itl^v että
Joulu on pian kä8iM.]Matici;n ovat
olleet lämpimiä nä&Qfkqyn 1 1 ^
JBielitten tahnlkaan tunnu ndin plitkäU
tä vaikka eihän'tekevän aJkafeaskaoä
pitkäksi käyi eanotoan. Ainakaan ei
käy pitkäksi aika naisille,, jotka käy-lyät
keilhossa. Nytkin m tovallakii|^
re^ä viimeistelty" käsitöitä, 'siUä
meillä on simret myyjäisei loulukuun
6 pnä. Nyt onkin saatu ;enemmäa
tavaroita myyjäl^ Ifculn eddUsinä
vuosina. Se tarkoittaa 6]tä,^titä ker>^
•homme naiset 01^ olteet: katettavan
ahkeria Ja uhraantuvaMai koko ke­sän
ja ^ksyn. ^ ^
Nyt on sitten taosniontrealtlalsttta
hyvä tilaisuus ostaa joululahjflhsa
naisten järjestämistä myyjälsiatä.
Sieltä löytyy sopivaa tavaraa kaikille.
Kaiken>lisäksi saa koittaa onneaan-kin,
sUlä lahjavoitoksi on asetettu
naisten itsensä vahnlstama tilkkutäk­ki
ja monta muuta hyvää voittoa. ^
Tilaisuudessa saa tanssia kioko <U-lan
hyvän soiton tahdissa. Ravinto­laan
on tilattu kahvileivän leipoja oi­kein
Suximesta, asti, joten kaikU^on
parasta. Tämän kaiken vo:tte itse
pathfläten todeta saapumalla Joulu­kuun
6 pnä myyjäJailn 710 Rilfort St.
Tervetuloa naisten järjestämään
myyjäistilaisuuteett! — K.
Luistelun MM-kilpailut
tultänee suorittamaan
sittenkin stadionilla
HdsInkL Vapaa Sanan saaman
tiedon mukaan on stadion-säätiö jos-,
sakin määrin perääntynyt aikaisem­masta
kannastaan, ettei luistelun M -
M-kilpailuja suoritettaisi stadionilla,
k o ^ jäädyttäminen saattaisi pilata
nurmikentän.
Nyttemmin on säätiö tiedoittanut
harkitsevansa asian uudelleen, jos r a ­ta
jäädytettäisiin vain juoksuradan
osalta; Lulsteluvallokunnan alkupe­räinen
esitys oUkln, että rata tehtäi­siin
mahdollisimman ksapepksi. Jol­loin
se osuisi nuimikentälle korkein­taan
laidoilta.
10,000 mk:n setelit
käytäntöön Suomessa
HebinfcL — (V8) Marraskuun 20
pnä pitämässään kokouksessa pank­kivaltuusmiehet
tekivät periaatteel­lisen
päätöicsen 10,000 markan sete-lieh
käytäntöön ottamisesta. Sete­lin
ulkonäön' suhteen «i tehty • to-pullista
päätö8tä> koska ollaan vasta
suunnitteluvaiheessa. GOjOOO martaan
setelien käytäntöönottamlsta ei tois­taiseksi
katsottu sopivaksL
Suomesta juustoa
Foh|ois-Afrikkaan
HdslnkL Valtion juustonyientl-mahdoUIsujiksIa
:^'Pdhjols-Afilkkaan,
ovat äskettäin tutJKlneO^
dustajät; ^; jAntahiaya^
sa sclostivflMt^^
juuston o«ta^äni^^
män l u i i i i ; i^
toisita ;mada<^ i»itmiili
•hlnta/'i:'Ä;j.'s:yv^^^
Solntola. — Solntulan. «suuiSkau^^e-pan
puoUvuosäMköus pldetttäa mar-roskuim
21 pnä. osanotto oli ktdua-laisen
hyvä, s im Irokoukseen (OsaUi^
73 osakkeenomistajaa. , ^
Lllkkeeidudtajän raportista ilmeni,
että kaupp<ui on tehty huomattavasti
emmmän tämän vtioden 9 kuukau­den
aikana' feuin Vastäav^lki .«kialla
vume; vuonna; vaikka tääUä -nykyään
on yksilylskatq;>pskln. ^ , , ^
Kokous tqrväksyi'Jol^okunnan.esi^
tyk^U; ,että lihahum
taan «nisl Jäähdy^reköne, kioska vanha
el ole kyllin tdiokos. Vonlmafennet-ta
voidaan kl^^ttää vihannes- ja kas-vlshuoneessa.:
(Myöskin päätettUn os­taa
toinen pienempi traki, «jolla voi­daan
fculJettoa' puenempäär tavaraa
useamman kerron viillGOsea. - Isompaa
trokia käytetään vain < raskaamman
tavaran kuIJetukGessa.y •" ^
Kokous-piti yhden minuutin hlljal
fiuuden edesmemteen toverin Otto
Lucleitt muistolle. Otfto'<>lt fcaujipam*
one 'johttokufiiiah' Jäsen >ja sihteeri
18 vuotta. Hänessä menetiimme ah-
^keran ja^fi^änofiuustolmintamle-hen.
Lepää rauhassa kunnon tove-m
7 -
-. Johtokuntaan valittiin-kalcsl Jäsen­tä,
Wa««r Nelson (uudelleen) ja O.
J . Anderson. .VUmeksi mainitttt on
myöskin entinen johtokunnan Jäsen,
vailäca on oUut cxossa pari vuotta.
E n t ^ t tiUntaskast^Jat, Weeden > Si
Everett. valituta) uudelleen.;
Osuuskaupan kolcouksm
dettito kansankolcous." Kuri edka kui­tenkin
oU kulunub koko 'laiUa pSiikäillo
ja ihmlslMÖJkiai kiire kotia ja kos^
tauvtelä luvattiin toiset UiapäivttkalU
a - ^ ^H nUr. taisi Jääää asioita keSkus-teleihattöfcln.
— J . - P .
VCHNXN-VIENTI OLI
ENSinmXISELLX TILALLA
' Ottawa.WTämä vuoden: ensimmäl<>
'sen:kahdeksan kuukauden aikana oli
vehnä Canadan suurin vientiartik­keli.
Monina vime vuosina on tä­män
tilan omistanut paperi- Ja masr
satuotteet. )
Poikkeuksellinen.'., ^ -.;,
Lontoo. — Greeni;4<;lii&i,'o '
<rlttgonpilkun> ibnestymissstädiiE^
ku on 1,200,000 bpoVtteIl^}|näill;^,.tk
juinen.... Pa]jm.;6uuxempäb pilk'
Huvaittlin aurbogossarmuikänui'
^' sitten, smoInjo^ittU^yoa
aiffiiigonpilkkujen oik^o^isl o;^'lBii^ *
keänmlUaÄnj»'*
'4 Nyt ja vume lo^ka^^ivd)^<m^i
r l öuringoi^ilUctt'^ovai^:J^!3^£i:s-y
][ioikkeukseUIsia\ja^ eaattovät'Jli^>ei^^^
heuttaa huokd4.vU' £äiriS^^^vai*|
iixiktii rä<UoäalIotess'mwpalIoiia^^:>'iJ -
Vangitsemisia' tbimeetin
pantu MeksikoKSsa
am vangltsl^ti vllklo»
tt.iyilguerHenriQuez OuaQsiiiini^^
iaman puolueen < f\4ätoUUää
EstradaCfkjigaUn ja«t6U
ta puolueen, johtoheDkt]a&. / '
33 muuta henfciUä^^on
tebtyinä , halUtiOsen
suunnittelemisesta;^
Simm ''&'Pkkmm
Vakuutuksia j a kltatelmti^fcaii^
, KUnteimlstolfdnoJa J a b o ^ ^ . ^ ,^
i i i i n a l i l l f ö l S Ä Ä ^^
Barnes D r u l i^
Nyaliläakkeitaf;4wt
Sault Ste. B^rto,
Taydeniaen vaneto läffikl^f^'
PöstiiilauksenäyjifeätmSmSäm
m» WORKERS' CC|-OPERATiyi§
e TIMMINS
o;ie|BB;LAi»>JJkKE
© SOUTH POHCOPIME;;
SM
Ekiämme uutuuden suothalaisesik
ÄÄNILEVYSSÄ .-''TRidtÄÄ
(LONG-PtAYXNG MICROSILLON):
O Tässä yhdessä äänilevyssä on 10 kappaletta,
o Viisi kummaUakin puolella
o Voi soittaa vaihteella 33 , "
Tässä levyssä on seuraavat kappaleet:
1. Metsäkukkia, valssi, harmonlkkaduetto ' ' ' s
2. Tukkipoika porskuttaapl. laul. Kipparikvartetti'
3. Satu ruskeista silmistä, tango. laul. Veikko Tuomi
4. Pilanlaksija, laul. Tapio Rautavaara
6. Saimaan valssi, lauL Kipparikvartetti • ' ~
6. Valssi menneiltä ajoilta, harmmonlkka duetto -
7. o n lautallaeplenoinen kahvila. iaul;'Klppankvartettf
8. Wlthemlna, fox-trot, laul. Olavi Virfia
9. VIu-liu-lel, valssi, laul. Tapio Rautavaara s
10. Emilian polkka, laul. Jorma Uoävalko
Hinta $4.50 kpL
Vain rajoitettu määrä varastossa. —Tllatkaaosoltte^t,
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LI
BOX 69, SVDBUBV, ONTARIO ^
U
Kokonmnen tietokirjasta
yhdessä teaksessa
Kuuei osaa# kukin osa käsittäen yli 800 alvua.,
Koko teoksen hinta sld. $16.50.
Ei edellytä lukijaltaan alkeistletoja, mutta tarjoaa täysloppIneSlle^, v
kIn mainkm tilaisuuden kertaamiseen ja tietojen «yventSmiSfe^.».,/;;
TBOS SISXLTXX SEURAAVIEN AINEIDEN KURSSIT: l>lol0gla.A<^
eläbitlede. englannin kleU, fflosofla ja sielutiede, fysiikka, lysiolosla^^^u
geologia. Suomen ja maailmanhistoria, ilmatiede, kansantaknts/kas-/,)
vttiede, kemia, khialllsuushlstoria, kirjanpito j a liikelaskenta, latl*^'.'?
nanUeU, maantiede, maatalous, matematiikka, musiikki, pllmstuäJar ,]
maalaus, pikaUrjoltus, ranskan kieli,? ruotsin kieli, saksan
suomen kieli, taidehistoria^ tekniikka, tähtitiede, uskonto.,
j ALKE^ "
OPPIKOULUILLE jaSEMXNAABElLLE
liiiiiliiiiNeco.u0;i SUDÖUBY.OI