Vapaus, May 19, 1964

              Is
limeetyy tiistaina, iorslaina Ja lauanlaina — Perustellu vuonna 1917 Canadan suomalaisien itsenäinen työv^dnlehti
- ' Na 58 — Voi. XLVIII vuosikerta SUDBURY, ONTARIO Tiistaina, toukok. 19 p. 1964 Tuesday, May 19, 1964
uuntaa näyttävät
esivaalit
Portland, Ore- — Yhdysvaltain
Saigonin suurlähettiläs Henry Ca-bdt
Lodge, joka oli vielä silloin
Etelä-Vietnamissa eikä ole edes vie­lä
ilmoittanut aikooko hän kilpailla
presidenttielidoKkuudesta, oli en­nakkosuosikki,
kun puolueen kah-nattajat
Oregonin osavaltiossa sa
noivatpei-jantainu mielipiteensä esi­vaaleissa.
Presidentti Lyndon Johnson on
ainoa ehdokas demokraattien vaali­lipuissa,
mutta lippuihin todennä­köisesti
kirjoitetaan ehdotuksia va-
""rapresidenttiehdokkaasta.: : _
Kaikki kuusi republikaanista eh­dokasta
— sekä ne, jotka ovat i l ­moittaneet
aikovansa kilpailla eh­dokkuudesta
että ne, jotka eivät
vielä ole ilmoittaneet aikomuksis­taan
— ovat nyt ensi kertaa muka­na
esivaaleissa, joita pidetään tähän
asti tärkeimpinä.
Kolme ehdokasta. Jotka ovat i l ­moittaneet
kilpailevansa nimityk­sestä,
ovat konservatiivisen siiven
johtaja, senaattori, Barry Goldwater,
New Yorkin kuvernööri Nelson
Rockefeller, joka edustaa vapaamie­listä
suuntausta ja jolla uskottiin
olleen parhaat niahdollisuudet pääs
tä ehdokkaaksi ennen avioeroaan ja
uutta avioliittoaan, ja senaattori
Margaret Chase Smith, ensimmäi­nen
nainen, joka pyrkii presidentti­ehdokkaaksi-
=Ne jotka eivät vielä ole ilmoitta­neet
aikovatko he voittaa president-tiehdokkuuden,
ovat suurlähettiläs
Lodge, entinen varapresidentti Ri-
Kuimioiiffsoitus
O. W. ICuusiseUe
Moskova. — P r ^ d e n t t i Leonid
Brezhnev ja Neuvostoliiton muut
korkeimmat johtajat olivat maa­nantaina
kunniavartiossa sunnun­taina
kuolleen Otto Wille Kuusi­sen
arkun ääressä.
chard Nixon, josta presidentti John
Kennedy sai niukan voiton viime
vaaleissa ja suosittu Pennsylvanian
kuvernööri William Scranton^
Entinen presidentti Dwight D.
Eisenhower antoi torstai-iltana lau­sunnon,
joka antoi aihetta iloon
Gold^aterin leirissä mutta aiheutti
tyytymätömyyttä muiden republi­kaanien
^keskuudessa;
Eisenhower, jonka arvovalta puo­lueen
keskuudessa on suurempi
kuin kenenkään muun, sanoi ettei
hän kOeta valita ketään suosikkia,
vaan jättää sen tehtävän heinäkuus­sa"
• kokoontuvalle - republikaanien-puoluekongressiilo.
Monella taholla oli toivottu, että
Eisenhower ryhtjisi Johtamaan
'Goldwaterin vastaista liikettä".
Arizonalaisen senaattorin kam­panjaan
osallistuva puolueen jäsen
sanoi perjantaina Eisenhowerin
lausunnon merkitsevän sitä, ettei
Goldivateria vastustavissa piireissä
"ole ehdokasta eikä myöskään joh­tajaa"-
— Iken antama lausunto ei voi
olla auttamalla meitä. Toukokuun
14 päivä on muistettava päivä, hän
huomautti.
Ainoan Oregonissa todellista vaa
likamPanjaa käyneen ehdokkaan,
Rockefellerin kannattajat uskovat
New Yorkin kuvernöörin pääsevän
toiselle tilalle Lodgen jälkeen - r ^
ellei hän sitten voita esivaaleja.
Senaattori Goldwater ei ole teh­nyt
paljoakaan varmistaakseen Ore­gonin
18 valtuutetun äänet puolue­kongressissa.
Sen sijaan hän on kes­kittynyt
varmistamaan ne 86 ääntä,
jotka Galiforniassa on saatavana.
Goldivater väittää, että hän voi las­kea
hyväkseen 600 niistä 655 äänes­tä,
jotka hän tarvitsee tullakseen
nimitetyksi puolueen presidenttieh­dokkaaksi
kun puoluekongressi pi­detään
San Franciscossa heinä­kuussa.
Laivan haaksirikkomerkkejä. Nämä tavarat, viinipullot, t y k in kuulat ja pitkävarti­nen
piippu, ovat muistona N ew Brunsvi^i :'kin etelärannikolla tapahtuneesta haaksi­rikosta.
Kuvatut tavarat ovat'peräisin viocion 1775 paikkeilta. M u t t a mitään tietoa
ei ole siitä, missä laivassa ne ovat olleet tai m i k s i laiva tuhoutui. Ne muodostavat
osan merijäännösten kesänäyttelystä New Brun-svvickin mLi.s(-'o.ssa, Saint J o h n i s s a .—
TNS-kuva.
VIETKONG PAINOSTAA
SAIGONIN LÄHELU
51 miehen menetys junttajoukoille
Saigon. Etelä-Vietnamin jou­kot
menettivät 5 i miestä kaatunei­na
Vietkongin sissien byökkäykses
sä noin 50 km Saigonista pohjoiseen
torstaina, sanoi sotilasedustaja Sai­gonissa
perjantaina.
Kymmenen niiestä on tämän l i ­säksi
kateissa J a 26 haavoittunut
Vietkongin yhtäaikaisissa hyökkäyk­sissä
neljää asemaa ja Bau Ca Tren
kylää. Vastaan.
Hallituksen joukot olivat siirty­mässä
jalkaisin Bau Ca Tren kylään
asukkaiden avuksi joutuessaan ar­violta
pataljoonan vahvuisen Viet­kongin
joukon tuhoisaan tuleen.
euvostoliitto syytti
Iinaa pu
OTTO VILLE KUUSINEN
KUOLI SUNNUNTAINA
Moskova. — Neuvostoliiton kom­munistisen
puolueen puhemiehis­tön
jäsen. Suomen kunniakkaan
vanhan sosialidemokraattisen puo­lueen
yksi 'Huomatuin johtaja,
Suomen eduskunnan jäsen vv.
1909—rl918 j a kansanvaltuuskun­nan
sivistysasiain valtuutettu, se­kä
Suomen kommunistisen puo­lueen
perustaja ja edesmenneen
Leninin työtoveri. Otto Wille Kuu­sinen
kuoli maksasyövän murta­mana
tiedoitti uutistoimisto Tass
sunnuntaina. Vuonna 1881 synty­nyt
Kuusinen o l i Suomen työväen­liikkeen
riveistä noussut yksi tun­netulin
j a tunnustetuin marxilai­nen
teoreetikko. Hän o l i kuolles­saan
82 vuoden ikäinen.
"Valkoisten" kukistettua Sak­san
asevoiinientueIla_ Suomen
nuoren työväenvallan v. 1918 ja :
aloitettua hurmahenkisen vaino-^
kampanjan kansalaissodan joh­toon
työväen puolella osallistunei­ta
henkilöitä vastaan, O. tv. Kuu­sinen
jatkoi hetken aikaa maan­alaisissa
olosuhteissa toimintaansa
Suomessa, sii<tyi lopulta Neuvos­toliittoon,
mistä kasin hän osallis­tui
aktiivisesti kommunistisen
maailmanliikk^en toimintaan Ko­minternin
yhden johtavan jäse­nen
ominaisuudessa ja siihen ai­kaan
laittomaksi julistetun Suo­men
konmiunistlsen puolueen
johtoon.
Vuonna 1940 Kuusisesta tuli
Karjalais-Suomalalsen Neuvosto­tasavallan
puheenjohtaja, Neu­vostoliiton
korkeimman neuvos*
ton jäsen Ja Neuvostoliiton yksi
varapuheenjohtaja.
Toimittuaan alkaUieinmIn Suo­men
ja Neuvostoliiton välisten
kiistakysymy>sten rauhanomaisen
ratkaisun hyväksi ja vihollisuuk­sien
puhkeamisen estämiseksi
toisen maailmansodan olosuhteis­sa,
Kuusisesta tuli "talvisodan"
puhjettua paljon parjatun ja vie­läkin
monissa piireissä väärinym­märretyn
'Suomen väliaikaisen
hallituksen' pääministeri. Jonka
perustehtävänä oli rauhan palaut­taminen
ja hyvien naapurisuhtei­den
järjestäminen Suomen ja
Neuvostoliiton välille.
Uutistoimisto Tassin kuoleman-ilmoituksessa
kuvataan Kuusinen
LeniiTvainajan työtoveriksi, Le­ninin
uskolliseksi-seuraajaksi ja
Neuvostoliiton ' k o m munjstisen
puolueen yhdeksi tunnustetuksi
johtajaiiälimoksi.
Kuusinen haudataan Moskovan
Punaiselta Toi ilta tänään, ' tiis­taina.
Moskova. — Neuvostoliittolaiselta
taholta, syytettiin viikonvaihteessa,
että Kiinan koinmunisti^^ oli­vat
toimeenpanneet laajakantoisen
Puolueensa Johtoportaiden "puhdis­tamisen".
Kysymyksessä vaietaan
Olevan satojen tuhansien ihmisten
kohtalot.
Hallituksen äänenkannattaja Is-vestijan
julkaisemassa kirjoitukses­sa
sanottiin/että nämä vainotoimen-
Pitcet merkitsevät likaista kansan
alkeellisten demokraattisten oikeuk
sien loukkaamista.
Kirjoitus oli täkäläisten tarkkai
Iijain mielestä tähän asti avomie­lisin
ja suorasanaisin mielipide Neu­vostoliiton
ja Kiinan kommunisti­johtajien
välisessä ideologisessa rii­dassa.:
•
isvestijan kirjoituksessa sanottiin,
että Kiinan kommunistijohtajat oli­vat
muuttaneet valtiolliseksi toi­menpiteeksi
sosialistisen laillisuu­den
loukkaamisen.
Tämän selostuksen mukaan kiina­laiset
johtajat olivat tulkinneet pro­letariaatin
diktatuurin olotilaksi,
jossa vain kommunistisen puolueen
johtavilla jäsenillä oli määräysval
la ja että heidän johtajansa Mao
Tse-tun^illa ön oltava yksilökultti-asema.
isvestijan kirjoitukse.ssa sanottiin
edelleen ,että oli varsin helposti kä-siiettävi.
ssä niiksi kiinalaiset johta­jat
otaksuivat jotta Stalinin yksikul-tin
paljastaminen oli heidän mieles­tään
tähdätty juuri heitä vastaan ja
että tästä syystä kiinalaiset kommu­nistijohtajat
olivat närkästyneet.
Kirjoitukses.sa tähdennettiin, että
Kiinan johtajien mielipide on joli
luisin siitä, että vallankumouk-selli-seen
taisteluun vetäytyneet pien
porvarilliset ainekset ovat kohdis
laneet voimakasta painostusta heitä
Vastaan:
IIBUSIITSIIEVIA ARVOSTELTU
VOIMAKEINOJEN
nVLKAAMlSAJATUKSESTA
tulisi luopua mahdollisista aikeis
taan käyttää voimakeinoja rajarii­tansa
selvittämiseksi Neuvostoliiton
kanssa, tiedoitettiin Vuai Kiina-uutistoimiiiton
lähetyksessä viikon
vaihteessa.
Kiinalaisen edustajiston Johtaja
toiseen aiu!iiattiyh<listyksi'.'ii kan­sainväliseen,
konferenssiin Hukare.st
loin kun On kysymyksessä jonkun
niaah alueen mjehittäniinen toisen
maan taholta.
Hän sanoi konfercHsin toukokuun
1 :V pä i y ä il i.st un nossii. ett a neuvosto­liittolaisen
johtajan väite ei sovi
yhteen sen kanssa, että imperialis
tist>t hiiioksot olivat miehittäneet
scli;iisef aluot kuin Formosa, Oki-issa
mrs. Ghi Yuaii-teh väitti, että | nisun, (iiiantanamo Ja Panama, jotka
neuvostoliittolaisen Johtajan elido ! alueet ovat näiden maiden kanso-tus
hämäsi kysymystä imperiali.sti i jen — vihjaten siten, ettei näistä
sista vaikutteista rajariidoissa sil- hijvitsi.si ncuvolella.
AUTOMATISOINTI
VITSAUKSENA
KAPITALISTIMAISSA
Montreal. — Massachusettsin tek­nillisen
instituutin professori tri
Bernard .1. MuHer-Thym sanoi tääl
lä viime viikolla, että viihiiitään vii­l
l ä n sanoi, että on tarpeellista ryh­tyä
t y ö l ä i s t e n uusiin toimiin opetta­miseen
mutta mikään määrä uudel­leen
opettamista ei Voi tehdä mah-den
vuoden kuluttua on Pohjois (iolliseksi töiden järjestämisen siinä
Amerika.ssa löydettävä keinoja ser. ] •niiäiiuknjn niitä nykyään suo-v
a i k u t u k s e n kohtaamiseksi, joka (nr
j o h t u v a valtavasta l e o l l i s i i u d e i i a i i -
!:;U'taan inliimillisella työvoimalla,
sjlLi koneet vallaavijt yliii enemmän
tomatisoinnista. Flän sanoi, että au-.j
Hong Kong. — Eräs kiinalainen
lohtaja on arvostellut jokseenkin
kovakouraisesti sitä, että Neuvos­toliiton
päämini-steri Nikita M r u sh
tshev on ehdottanut jotta Kiinan
VIIME TIEDOT
Nicosia. -— Kyproksen hallituksen ilmoitetaan olevan
neuvottelemassa ulkomaiden kanssa mahdollisuudesta ostaa
näillä järeää aseilstusla. sellaista kuin pommituslentokoneita.
hävittäjäkoneita, lorpeedoveneita, ilmatorjuntatykistöä ja
muita samanlaisia.
tomatisoinnilla tulee olemaan valta­va
vaikutus yliteiskuntaoläinään ko
konaisuudessaan.
Mr. Muller.-Thym oli Johtania.^^sa
Canadan liikemiesten seminaaria,
missä todettiin, että työmalulollisuu-det
ovat nopeasti hiiviäniässä ja
T r i M i i l l e r T l i y n i tähdensi, että
ty(vii;ali(l()llisuuksien häviämisellä
M i a a i l n i a s s . - i . Jo.ssa rikkauksien jako
r i i p p t i v a i i i e n tyiistä maksetusta
iialkasta. on olenia-ssa erittäin va­kava
vaikutus. Hän lisäsi, että nyt
)() 011 saavuttu tilanteeseen, missä
että nyt jo on maluloton pulma i un tuskin nvalulollista järjestää k y l
kroonilli-sen _tyiil,töniyyden luu i l l
misestä.
Vm ajoissa jotain niKuta menttelyä
Uiniiin tilalle.
Legioonaan johto vastustaa edelleen hyviA
voimaperäisesti vaahteranlehtilippua
Wlnnipeg. _ PääiministerI
Lester B. Pearson vetosi täällä
sunnuntaina legionalaisten (Royal
Canadian Legion) vuosikokouk­seen,
että he ryhtyisivät kannat­tamaan
Canadan symboollksi eh­dotettua
Hppuluonnosta, missä on
valkoisella pohjalla kolme pu­naista
v^ahteranlehteä ja kum­massakin
päässä sininen juova
merkkinä» että maamme ulottuu
"rannasta rantaan".
' Vedotessaan : legionalaisiin tässä
asiassa pääministeri Pearson tun­keutui
lippuluonnoksensa vastusta
j i en kovinipaan joukkoon sillä le-giona
vastustaa jyrkästi tätä uutta
lippuluonnOsta. ja mainostaa voima­peräisesti
sitä, että "Red Ensign'
l i p pu olisi hyväksyttävä virallisesti
Canadan lipuksi. Vedoten maan
kansalliseen yhtenäisyyteen päämi­nisteri
Pearson pyysi legionalaisia
harkitsemaan ennakkoluulottomasti
lippukysyniystä.
- Pitäen ilmeisesti mielessä legio-
,nan '•hrittiläismielisyyttä" päämi­nisteri
Pearson lupasi kokouksessa,
että ' U n i o n Jack" lippu tulee ejdel-i
e e n liehumaan Canadassa — ei
Canadan omana lippuna, vaan Bri­tannian
kansojenyhteisön jäsenyy­den
ja kruunulle lojaalisuuden sym
boolina.
Samalla kertaa pääministeri Pear­son
paljasti kovin vähän tunnetun
tosiasian, että silloin kun Canadan
asevoimat lähtivät toisen maailman­sodan
aikana meren taakse Cana­dan
silloinen.hallitus antoi canada-laisjoukkojen
komentajalle, ken-laali
A. O: L. MacNaughtonille l i
pun, missä oli kolme yhteen liitty­vää
vaahteranlehteä.
LegionaiaLset esittivät kuitenkin
mahdollisimman voimakkaan vasta­rinnan
pääministeri Pearsonin lip-puesitykselle
huolehtimalla siitä,
että Lcgionan paraatitielle miltei
kajkkiin lippusalkoihin-Winnipegis-
JAPANI JA NEUVOSTO^
LIITTO SUHTEISIIN?
Hrushtshevin ehdotus pääministeri Ikedalle
Tokio. -~- Neuvostoliiton päämi­nisteri
Nikita Hrushtshov on Japa­nin
pääministerille Hajato Ikedalle
lähettämässään kirjeessä ehdottanut
Japanin ja Neuvostoliiton yhteistä
julistusta, jossa ydinvaltoja keho­tettaisiin
välittömästi lopettamaan
maanalaiset ydinkokeensa.
Ontariossa on
29 puskapaloa
Toronto. Ontarion maiden- ja
metsien ministeriöstä tiedoitetaan,
että maanantaina o l i tässä maakun
nassa kaikkiaan 29 puskapaloa. Sud-buryn
alueella on 7 paloa, kolme
paloa o l i sekä Sioux Lookoutin että
Cochranen ja White Kiverin alueil­la
sekä kaksi paloa seuraavilla alu­e
i l l a : Kenora, Fort Frances Kapus-kasing,
North Bay J a Pembroke.
Port Arthurin, Geraldtonin ja Lind-sayn
alueilla On 1 palo kussakin.
Puolisen aikaan eilen päättyneen
vuorokauden aikana ilmoitettiin 13
uutta paloa. Kaksi paloa saatiin sa­man
24 tunnin aikaan sammutetuksi
Erittäin pahan tulenvaaran sano­taan
vallitsevan Port Arthurin alu­eella
ja inelko paha tulenvaara on
seuraavilla paikkakunilla: Sioux
Lookout, KenOra, Geraldton, Kapus-kasing,
Goehrane, Swastika, White
River, Chapleau.Gogama ja Sault
Ste. Marie.
Kirjeen ojensi Japanissa vieraile­va
varapääministeri Mikojan.
Kirjeessään pääministeri^Hrusht-shev
tähdensi, että Japanin ja
Neuvostoliiton tulisi vakavasti har­kita
diplomaattisten suhteittensa
palauttamista normaaleiksi . ja hyT
vien naapuruussuhteitten kehittä­mistä.
Hän sanoi, että Neuvosto­l
i i t on mielestä tämä voitaisiin teh­dä
parhaiten allekirjoittamalla
näiden-kahden maan välinen rau­hansopimus.
Neuvostojohtaja kutsui pääminis­teri
Ikedan. Neuvostoliittoon viralli­selle
vierailulle tai lomalle sopivana
ajankohtana. .
sä oli fiOsteitu j o k ^ " R e d Ensign"
tai "UjJiojj Jack" liput.
VaikK^ legionan johtajat tekivät
kaiken v^jitayansa, että pääministerit
Pearsof»^ Hohdeltaisiin kokoukses­sa
korrelttJSti, hänen lippuehdotuk-selleen
ositettiin kuitenkin vihamie- \
lisiä hMUd^hduksia-
Toisa%3 on kuitenkin arveltu,
että jo^ h^Uitus ei perääny, vaan
laatii ^ijuJihitteilla olevan lippu-luonnoK^
er> alahuoneen hyväksyttä­väksi,
)egjO»)a ei tule sitä myöhem­min
va5t\j0t?>maan, sillä se ei sopisi
jingoisrnja lähentelevään legionan
patriot)Shi>it>, niihin ei sovi jatkuva
oppositi^i h?jllitusta ja valtiovaltaa
kohtaaC' A^Mtta vaikka legiona teki-sikin
gt|t>ategisia valmisteluja mah--
dollisefi taP)}ion va>'alta tässä lippu-kysymyksessä,
johtavat legionalai-set
ov»»t Winnipegin kokouksessa
piläne<jt tmsi puheita vaahleran-~^
lehti-liP^uJMonnosta vastaan ja
'Red ^ i ^ s i f i h " lipun puolesta.
ANTEEKSIPYYNTÖJÄ
PÄÄM^Nl^tlERlLLE
Wlni»i|>ee. — pääministeri Pear­son
s$\ i^^ianantaina vastaanottaa
anteek5»i>yyntÖJä siitä vihaisen-me­luisasta
Vastaanotosta, minkä hän
sai tä^Uä sunnuntaina legionalais­ten
ko^otiksessa.
Roy^i C!^nadian legionan kansal­lisen
järjestön komentaja esitti va­l
i t t e l u i l la hiistä vihamielisistä huu­doista,
»hil'^ tervehdittiin pääminis­teri
P^^rS^hin lippuebdotusta-
"MirjH kovin pahoillani siitä*-',
sanoi legiO^an presidentti, tuomari
C. C. Sp^ning. "Me olemme erit­täin
p^hoJ^amme kun n i in tapahtui.
Me luUlirtJibe, että olemme täydel­lisesti
koiJtvolUssa mutta jotkut Jä­senet
f^äötJvät kuitenkin tunteensa
valloilleen-*»
Erä^t niU\it legiorialaisjohtajat ku.
vasivgt kuitenkin pääministeri Pear­sonin-
I^uP^n ^ poliittiseksi oppor-tunismiltsi".
Suurten Sisäjäryien vedenpinta
Miljoonien
vahinko cana
dollarien
ddlaisille
Tapalurmat veivät
95 ihmishenkeä
Toronto, — 'pitkän viikonvaih­teen"
aikana joutui Cnadassa 95
ihmistä tapaturmaisen kuoleman
uhriksi. Heistä kuoli liikenneta­paturmissa
64 hukkumalla 16, tuli­paloissa
3 Ja 12 muuta muunlai­sissa
tapaturoiissa.
Viime vuonna kuoli 3-päiväisen
Victoria-päivän viikonvaihteen ai­kana
liikennetapaturmissa 42 ca-nadalaista.
tViarton. — Turistipaikkojen yh
distyksen kesäasuntojen omistajat
tällä alueella ovat peloissaan siitä;
että Canadan Suurten Sisäjäi-vien
vedenpinnan peloittava laskeminen
tulee vielä maksamaan heille yhtei­sesti
miljoonia dollareita tämän
vuoden kuluessa.
Veden pinta Huronin Järvellä on
neljä jalkaa alhaisempi kuin se o li
viime vuonna tähän aikaan jä alem­pana
kuin se on ollut minään ai­kana
viiimeisen sadan vuoden 'ku­luessa,
miltä ajalta on tiedossa kuin­ka
korkealla vesi on ollut kunakin
aikana vuodesta.
Yksityisten kesäasuntojen ja tu­ristipaikkojen
omistajat ovat olleet
pakoitettuja ryhtymään ruoppaus-loimonpiteisihi
saadakseen vesiväy­liä
veneitä varten laituriensa luo.
Tämän lisäksi sadat näistä järven­ranta
asukkaista on joutunut Jatka-,
maan järveen johtavia vesiputkiaan.
jotka ovat tällä hetkellä makaamas­sa
avoimella hiekalla Ja kivillä;
Useilla ^laeilla, ne, jotka olivat
aikais^itirriih saaria, ovat nyt osa
manngrhia^sta- Toisilla kesänvietto-p
a i k o i l ^ . Joilla yhdysvaltalaisetkin
ovat öUe^t tavanomaisesti vieraile­massa,
^ i Ole siinä määrin vettä lä­hellä
.f^n»^, että heidän huvipurten-sa
pää?>sifHt edes huutomatkan pää-
,hän,- ,.• . • . .
Torälton yliopiston Suurten Sisä-järvief
tutkimusjaoston asema Baie
du Dor^s^a on ennustanut, että ve-denpitjt^
K^^hoaa yhdellä jalalla hei-näkuuJi^
in mennessä, mutta tämä­kään
oh riittävä suomaan huvi­pursilla
rJ)^hdollisuuden päästä lä­helle
iiXkyi^iä laitui-eita.
Ved^t^ Vähyys on aikaansaanut
vaikeul^^iiJ myös ammattikalastajil­le,
JotK(i valittivat sitä, että heillä
on vaikeuksia saaliinsa kuljettami­sessa
J{^itui-eille, jotka ovat tällä
hetkellä neljä jalkaa korkeammalla
vedeai-aja^^a kuin ne olivat aikai-semmif*>
UUSDEMOKRAATTIEN JOHTAJA DOUGUS:
Canada on vain '^veden kantaja ja puiden hakkaajd"
Montreal. Noin 150 nuorukaista marssi eilen Quebecin
maakunnan lippujen hulmutessa ja "vallankumous"'huuto-ien
kaikuessa Lafontainen puistosta kohti Ville Marien au­kiota.
Jotkut joukosta vastustivat poliisin yrityksiä hajoittaa
sitä. Siinä yhteydessä pidäteltiin 14 heistä.
Toronto. — Uuden demokraat­tisen
puolueen, johtaj;' T. C. Doii:;-
;las piti äskettäin liittop:irl;iiui'n-tin
alahuonee.ssa puheen, inissii
hän kosketteli erittäin tfiäväsauiii-sesti
niitä vitsauksia, jolka ov;it
lulema.ssa ja o.sallaaii ovat jo ole­massa
Canadan edessä sen johdos­ta
että yhdysvaltalai.sella laholla
käytetään luiomattava.ssa miiäriis
sä Suurten järvien vc.';iä;l'iläinii.s-sään
puheessa häu .sanoi:
Jos' kukaan olisi sanonut meille
kaksikymmentä vuolla sitten, että
se eteläinen osa Ontariosta, joii!;:i
rajoina ovat Suuret jiirvol. tulisi
olemaan jonain päivänii viKlon
puutteen uhkaamana, uin liäm-lk>
olisi halveksien naurettu.
Tosiseikka kuitenkin on, oltii tii­ma
ongelma on jo edes.säiimio ja
kjiy yhä vaikeammaksi tulevien
vuosien kulue.s!;a. On olomtissa
erittäin huutava puute siitä, ettii.
Canadan hallitus ja maakuntien
hallitukset ryhtyisivät lyöskeiile-lyyn
vesivarojen siiästänii;;oksi ja
niidoukiiytön "säätämiseksi.
— iMyiJs useiden muiden järvien
vesien sa.jstuttaniineh On kysyrnys,
joka on jäänyt iijan pitkään huo-luioon
olLiniatta. Me Canadassa
saaslutanuiio suriinman o.sau jois­tamme
ja useista järvistämme.
On vaikea uskoa, etla tänä aika-n:
i. jolloin kiinnitetään suuri huo-niio
terveydenhoitoon.. Ganada.ssa
on olema.v'-a kauPunkeja, Joista
virtaa raaka käsittelemätön likave­si
jokiin ja j i i i v i in saastuttaen nä-inii
j ; i tappaen kalakannan. Teolli­suuslaitoksista
virtaa näihin sa­moin
vesiin vettä, joHa on vähin-j;
ollinen vaikutus ineidan kar-j:!
amm'< . . . ^
ICmino voi jatkaa vesiemme
s:i;is!ullar.^i:;l:i joutumatta vielä it
se maksam.ian siili» samalla taval­la
kulu yielä lap.scninie ja heidän
lai)seusa joutuvat kärsimään, sen
leoi) aikaan.saami.sta vaikutuksista.
Kllei piakkoin ryhdytä visscihin
leimeupileisiin (jiniän tilanteen
korjaamisek.si, niin lusku tästä
teosta voitanee esittää meille var­sin
läheisessä tulevaisuudessa.
Kun nie puhumme ___vesiemme
.säästämisestä . . . niin minusta
tuntuu jokseenkin irooniselta se,
että se' puolue (konservatiivit),-'
joka on esittänyt ehdotuksen muu­tokseksi
lakiin j a se puolue, jota
vastaan ehdotus muutokseksi on
tähdätty (liberaalit) ovat samaa
mieltä siitä, että Columbian joen
vedet olisi annettava yhdysvalta­laisten
käyttöön.
Tämä on neljänneksi suurin
joki koko Pohjois-Amerikan man­tereella.
Enime ole ainoastaan lu­pautuneet
antamaan Vhdysvalloil
le luvan käyttää tätä vettä ja mää*
ritellä niissä määrässä sitä tultai­s
i in käyttämään Yhdysvalloissa,
vaan olemme lisäksi kieltäneet it­seltämme
luvan käyttää sopimuk­sen
voiniassaoloaikana vesiä omiin
tarkoituksiimme . . .
En uskOi että arizonalaiset ovat
huolissaan siitä jo.sko tämä vesi
on lähtiiisin Yhdysvaltain luoteis­osasta
tai ei tai siitä josko se on
lähtöisin Canadasta. He ovatrkiin-nostuneet-
vain siitä, että he tuli­sivat
saamaan 12 miljonaa eekkeri-
Jalkaa vettä vuosittain ilman min­käänlaisia
rajoituksia 'siihen näh­den
miten se tulisi käytettäväksi,
kuinka se tulisi johdetuksi heille
ja mihin. Ja meidän olisi odotet­tava
60 vuotta ennenkuin me voi
simme sanoa miten, näitä vesiä
olisi käytettävä Canadan puolella
rajaa -r- näitä vesiä, joita suunni­telman
mukaan tulisi virtaamaan
90 miljonaa kutiojalkaa sekuntissa
Yhdysvaltoihin.
Asevoimissa oli aikaisemmin
käytössä sanonta: ' Jos se liikkuu,
n i in tehkää sille kunniaa, jos se ei
l i i k u , niin maalatkaa se."
Liberaaleilla on nähtävästi sa­manlainen
sanonta: "Jos sillä on
arvoa, niin viekäämme se ulko­maille."
Ile ovat ilmeisestikin sitä miel­tä,
että Canada on vain luonnon-resurssien
lähde, mistä voidaan
riist^l^ J^iperipuita, öljyä, mine.
raal^j^, ^^lumiiniä, luonnonkaasua^
sähk^Voi^haa ja vettä. Näiden l i -
saksi \(\^ lähetinime viime vuonna
USA^hafl lähes 40,000 ihmistä.
Oieti^itä mieltä, että 20-miljoo.
nain^tv^^nadan kansa ei ole tar-koit^
t^y Vain riistämään luonnolta
sen r^s^Vssejaan ja lähettämään
niitä VP*^ysvaltoihin, missä ne si­käläisen
teollisuuden käsittelyn
jälk^^n lähetettäisiin valmisteina
takai^b Kanadaan, vaan Canadan
on oJ^v^ Jonain Päivänä maa, mis-sä
KVrni^Xenet miljoonat ihmiset
käyttHv^t sen luonnonresursseja,
sen v^ttä ja. muita, kehittääkseen
luohflQnJ"^surssiteollisJuuden lisäk­si
i l o i l l e en sekundäärisen ja terti-näär>
Seii teollisuuden järjestääk­seen
^it«h enemmän työmahdoUi-suuk^
ia tässä maassa kehittääk­seen
^ijtä suuren valtion.
MlteHS^^jnaa ei ole koskaan ke-hittyn^
t Nureksi siten, että se on
ollut Va''> "veden kantaja ja pui-den
hiiKkaaja".
i i i