Vapaus, July 12, 1956

              ^mmm
m «t a
ia vorfen
; Sidiag
Ihiogles
SS InsuIailoB
I Francis
' Co. Öd.
D i a l 5-7394 >
oberland SL'
litta annoiiaftaa ei
bseisfaribtiiniselle
ada, sanoi Hartin
New Voriu ^ Canadni ienri^c-ninisteri
Beo. Paiiljifartin sanoi
torstaina täällä pitämässain po-beessa,
että 'teäailma on nopeas­ti
läbestjmuissä 'pistettä mistä «i
ole palantietä*.--r- ajankohtaa*
missä ei enää voida jäljestää te-boMsfa
kontrollia, aseistaiiisnn-
Bao suhteen."
«BATir
AETHUB,CWli[
a klo 3:sta
LKEITA
Cmnberland St,vj
Jthur, Ontario
!I HALVALLA
BIr. Martin on: Canadan Valtaasr
kunnan johtaja YK:nasjeistarilsu-niskonussiossa,
; minkä - istunnossa
iän suositteli nyt Jietikohtaisia :ja
tehokkaita toimenpiteitä^ r sillä lisä-
Q j j j ^ riivytyksfet ovat vaarallisia,
"Seuraavan vuosikymmenen
toaasiassa jo senraavaiii: {viidet
vQoden kulottua----me emme ^v^^^
enää pidättää tätä kehitystä
imaseiden v a r a s t t ^ n : y ä l i ^^
mistä). Minä uskon että ime^ni^
me saa enää toista armonaikaa,
jolloin voidaan keskustella tästä
ongeImasta*f,' sanoi m n B l a r t i^
Hän sanoi knitenldn, että Yhdys-
Jtain "ilmakontrom'f o M hyyäls-ävä
kiinteäksi osaksi aseistaiii-umisen
V a I v o n tasuunnitelmasta.
»leuvostoliitto on hyljännyt ttmäh
navalvonnän" sillä perusteella^
ttta se on täysin tehoton, i
' f
Yksllipalimita ja sen M u r ä l ^
poistmlHa koskeva NKP» pSHis
lutaan
kauppaa jo-.
asutus. Kau-:
see kauppara-:
työviikko. ,
ikemusta yld-.
lainittava en-beella:
i-.
LIMITED
{.THUB. ONT.
DANEJA
la Vapauden:
kaupasta!
I^A
5
ssä'klassiliinea;
nsa maailman-:
uuren kertojan.
J/ joka on ko-aupungin
por-a
eräälle meri-
. ajan.
:A
irjailijan EditJi
ielellä "Vlatto-;
JaUisuuspaDon-ökuvansa.
tnoa;
peydessään, sa-äityy
kokoelnu.
joiden velvoi­ta,
mutta Jofla
maan jokaisen
'U
oistavin vedoin'
ivaltioiden j>
eteoksia seBair;
)unkinsa lähet*
m joukkoinea; r
a estää — ta
;tajnasta smp-'
iön viehättävio
£as ja erittäin;
iän tulee erin-jn
fcandida^
amassa nunis-
Inytta avjolu**;'
kiintoiseH»
Lsta.
naisen SOBII*
a rakkaade^-
puoleUe, k»Ö:
tulee kailosU
mani rakasts».;
ttomuudessaaB;
sa elämäntoa-is?
salaisoa-j
touhu.
vään.
lyösldii Kiinassa
ehdään uudistuksia
Peking. — Kesäkuun viimeisenä
äivänä ilmoitettiin, että hallinnon
alla ryhdytään suorittamaan huo­attavia
muutoksia. Ilmoituksen
{eki pääministeri Chou En-lai K i i -
kansankongressin päättäjaisko-ouksessa.
Chou korosti, että liiai^ suuri kes­yttäminen
oli johtanut siihen, että
iäisiä epäkohtia ja virheitä in
ity hallinnossa. Hän selosti ky­stä
yksityiskohtaisesti ja sanoit
ehdotus hallinnon uusimisesta
dtetään ensi vuonna.
l e Ranskan rannikot Englannin
Biskajan lahdella ja Vä-erella
ovat 1.S0O mailin pituiset.
NeiivostolUlim fiafnmaiilsUptMh
Ineen keskiuianBttea Jnlkalsi
säkoon 30 pnä päSISsbuisdlnaa,
Jossa annetaan tervehdittiiviUä
tavalla lisävaloa StallaiBdänäs-sä
loppuvaiheessa tekendsti vir­heistä
}a rötöknsta. Sos|a iämä
päätöslanselma on saannt 4naail-maniaajtdsesti
saarta hnondota:
osakseen, on vain laonnollista;
että lehtemme asjsat Inkilat ovat
eättänetet. toivomuksia, .«ttä' se
voitaisiin jnlkalste myös Vapaa-dessa^
Tätä lukijain (oivofflosta
noudattaen -julkaisemme vtaman
neljää: pääkysymystä käsittelevän
päätöslauselman neljässä osassa.
I
N e u v o s toliiton kommunistisen
puolueen keskuskomitea toteää
mielihyvällä, että NeUvoätöliiton
kommunistisen puolueen'XX Tedus
tajakokouksen päätökset Ovat saa
neet täydellisen hyväksymisen ja
suurta kannatusta koko puolueem^
me, neuvostokansan^ kommiuiistis-ten
ja työväenpu61ueiden>^ veljes^
puolueiden, sosialististen maiden
suuren yhteisön työtätekevien, ka­pitalististen
ja siirtomaiden miljoo­nien
ihmisten taholta. Tämä onkin
ymmärrettävää, silfä puolueen XX
edustajakokous, joka merkitsi uutta
aikakautta marxismin ja leninismin
luovassa kehityksessä, teki perus­teellisen
analyysin nykyisestä kan­sainvälisestä
ja sisäisestä tilantees­ta,
varusti puolueen sekä koko neu
vostokansan suurenmoisella ohjel­malla
jatkuvan kamppailun puoles­ta
kommunismin rakentamiseksi,
avasi uudet näköalat kaik^en työ^
väenluokan puolueiden toimitman
yhdistämiseksi, uuden, sodan vaaran
estämiseksi ja työtätekevien etujen
puolustamiseksi.
Toteuttaessaan NKP:n X X edus­tajakokouksen
päätöksiä neuvosto
kansa kamppailee kommunistisen
puolueen johdolla uusien huomatta ;
vien saavutusten puolesta maan :
poliittisen, taloudellisen ja; kulttuu-;
rielämän kaikilla aloilla.iv. Neuvos-'
toihmiset ovat entistä ^tiiviimmin
liittyneet kommunistisen puolueen
ympärille ja osoittavat suurta ra­kentavaa
aktuvi&uulta taistelussa
.KX edustajakoicouksen asettamien
tehtävien täyttämisen puolesta.
Edustajakokouksen jälkeinen ai­ka
on samalla ttsoittanot sen pää^
}östen elinvoiman c kansainväliselle
kommunistiselle j a työväenliikkeel­le,
kaikkien edistyksellisten voi­mien
taistelulle rauhan lujittami-iessa
kautta maailman. Edustaja-ioköuksen
muovaamat tärkeät peri-iatteellisetmääritelmätjrbteiskun-lalUsUta
järjestelmUtääh Erilaisten
valtioiden rauhanomaisesta rinnak-kainolostai.
niahdollisuudesta estää
;>ota nykyaikana j a sosialismiin 1^-
rymisen eri muodoista eri maissa
/aikuttavat suotuisasti kansainväli­seen
tilanteeseen, edistävät' jänni-
VABASTOHME KÄSITTltX KAIKKI SUOSIXIJOIBIAT
DECCA- J A RYTMILEVYT:
» Allaolevasta luettelosta ^ löydätte suosittujen laulajien levytylcaet
DECCÄ-LEVYJÄ: '
8D 6169 Mustalaistyttö, tango, Martti Suuntala
Kaksi yksinäistä Ihmislasta .tango, Martti SunntsU
SD 5181 Talvisäälia. fox-trot. Metro-tytöt
Valkea joulu. 8lowrox, Henry Theel Ja Metro-tytöt
8D S182 Mhikä vuoksi, tango. Erkki Junkkarinen
Muistojen pieni valasi. Erickl Junkkarinen
8D 6206 Viesti mereltä, tango. Olavi Virta ?
Nuoruuteni kaupunki, tango, Olavi ^Hrta
SD 5208 Unelma onnesta, tango. Erickl Junkkarinen
Koditon rakkaus, tahgo, Erkki Junkkarinen
SD 5231 Kohnfe sormusta. Jenkka, Matti Louhivuori
Vanha ystäväni, valssi, Matti Louhivuori
SD 6233 Jäähyväistango, Erkki Junkkarinen ;^ ,
; Tavallinen tarina, tango. Erkki Junkkarinm
SD 6240 Missä lienetkään. tango h^uine, Olavi Virta '
Tyttöni, luokseni Jää. valssi. Olavi Virta
3D 5260 Amore — valssi — Kippari-kvartetti
^Rosvojm laulu -^^
SD 5263 Alfonso. tango, Olavi Virta Ja Metro-tytöt
Tuntematon taival, begulne, Olavi Virta
SD 5264. Tolvetyttönl. foxtrot, Olavi Vhta
Sydänkäpyseni, foxtrot. Olavi Virta
SD 6267^ TSyttymätön toive, tango. Metro-tytöt
yksinäinen asenia,-foxtrot, Mfetro-tyt»
SD 5293 Romanssi mollissa, valssi, Henry Tbeel
Vera Cruz. bequine, Henry Theel
SD 5300 Myllärin Irene, tango, Heniy Tlieel
Anema E Core. hequl^e. Henry Theel
SD 5301 Capri — tango — Juha Eirto
Päivänlaskua päin--^ foxtrot — Puha Ehlo
SD 5302 Rakkauden laulu — valssi — Hönry Theel
Pitäisitkö minusta — foxtrot — Henry Theel
SD 5320 Tango Illusion Juha Eirto
Sadoin Kitaroin — tango — Juha Eirto
SD -5323 iKItaraserenaadI tango Erkki Junkkarinen [::^,^'-ir-.::,,,;-^-:':..
Kun ulpukka ktdckli — valssi — ErUd Junkkarinen. , RYTMI-LEVYJÄ:
R 6095 On aivan samaa, leulelma, Kaidco Käyhkö
Yö perhonen, tango, Iris Kangasniranl
R 6099 Imatran BOKert, valssi. Eikki Junkkarttien
Kulta kuumetta, tango, Erkki Junkkufnen
R6113 Sysnäln Linda, valssi. Veikko Sato
T&nän kylän Jenkka. Vefldco Sato
R 6118 VailleJöäneen valssi. Jonna Ikävalko
Surut säkkihi. Jenkka, Jorma Ikävalko
R 6128 Tumma t l ^ valsfd, Kddd Jmdckarlnen
Kevätunta,, tango. & k k l Junkkartam
R 6i(a PjhiiTg^tTaja.- iftTdfilina: Matat Loomvugil
OhflndkiJa vain. JeUUca. Matti Loutaivaoil
R 6175 Lauttaialll. Jenkka, Mätti louhivuori
Pirashniehen päivä. Jenkka. Matti Louhivuori
R 6179 Uatun polkka — Veikko Sato
Savon Poeka — polkka -r- Veikko Sato
R 6207 Sokeripala. fOx-trot, Olavi Virta
Aiatteien siznia aina. foz-4rot, Olsvl virto
R 6208 Kulkinto suruja valssi -— Matti LuiÄIvnort
Ikävässä — tango — Matti Luohfvnori
R 6213 Voi, kun olis viulu. Jenkka, Justeeri
Markkfnapolkka, Justeeri
R 6216 Orpo sydämeni, foxtrot. Metzo-tytOt
Kohtalon leikkiä, tantto. Olavi VM»
R 6225 Metsätorpan tyttö, valssi, Juho Hrto
K i t o i nimeä ^kaldepttussa. tango, Jtiho S r t o .
R 6234 Surun sävel — valssi — Btottl LouhlvniMl
Vanha kulkuri - foxtrot — Matti Louhivuori
6242 Osoite Tuntematon, tan^o, Hemy Tbeel
Satumaa;, tango, Heeoy Thed «.,. -
R 6248 Pitkä^^ten Jenkka >--YrlÖ Saarnion poUckaybtye
Andeissonln polkka — Yrjö Saarnion poUckaybtye
Läheiämme levyjä hukkiatte Canadassa ja YhdysvaOoiisa,
> HINTASI^
(Ostajan maksettava lälietysknlat)
PotU- Ja ^kaUvacatnsasfen tofee kiiiftil vihlpfiin fatee levyi.
^ ^ TOatkaa osoitteilla:
Vapaus hbiisliing CömpanirLiinifed
6 0 X 6 9 SUDBHEY; ONTjIffilQ
.yksen lieventymistä,-kaikkien tau­lan
j a demokratian: puolesta taiisti^
evien voimien yhtenäisyyden lujit­tumista
sekä sosiafistisen niaalliaan-järjestelmäu'
aseman jatkuvaa voi-
.nistumisla.
NKP:n XX edustejakokouksen
historialliset paatokset nostottivat
. iieuvostoihmislen, kansandemokra­tian
maiden ja koko maailman työ­tätekevien
keskuudessa sumia in
nostusta, ne saivat luovan aloitteel­lisuuden
ja vaUankumoukselliseh
änergian uuteen nousuun, mutta
työväenluokan vihollisten : leirissä
ae ovat synnyttäneet levottomuutta
la ärtymystä.
Ul5A:n ja eräiden muiden kapi­talististen
maiden taantumuksellir
;et piirit :0vat selvästi huolissaan
NKP.n X X edustajakokouksen laa
timan rauhan lujittemiseen tähtää­vän
simren taisteluohjelman vuok-
>i. Niiden levottomuus kasvaa sitä
mukaa kuin tätä ohjelmaa toteule-)
taan aktiivisesti ja johdonmukai­sesti.
Mistä syystä kommunismin ja so­sialismin
viholliset keskittävät tu­lensa
epäkohtiin, joista puolueen
keskuskomitea puhui NKP:n XX
edustajakokouksessa? He tekevät
niin vetääkseen työväenluokan ja
sen puolueiden • huomion pois päär
kysymyksistä, joita X X edustajako^
kous otti esille j a jotka raivaavat
tietä rauhan,' sosialismin j a työväen­luokan
yhtenäisyyden uusille voi­toille.
Puolueen X X edustajakokouk.sen
päätökset, neuvostohallituksen sisä^
ja ulkopolitiikka ovat synnyttäneet
hämminkiä-USA':ii jä' muideh'val­tioiden
imperialistisissa piireissä..
Neuvostoliiton rohkea ja johdr.nmu
kaincn ulkopolitiikka; joka tähtää
rauhan turvaamiseen ja valtioiden
yht<>istoiminnan a i k a ansaaniiseen
n i i d e n yhteiskuntajärjestelmien
eroavaisuuksista riippumatta naut­tii
laajojen kansankerrosten kan­natusta
kaikissa maailman maissa,
laajentaa rauhant:ihtoisten vaiiioi-den
nntamaa ja synnyttää syvää
kriisiä kylmän sodan, sotilasliittou
tumien ja kilpavarustelun politii­kassa.
Ei ole mitenkään satunnaista se,
että kovimman metelin Neuvostolii­tossa
tapahtuvan yksilöpalvonnan
tuomitsemisen johdosta ovat nosta^
neet USA:n imperialistiset piirit.
Yksilöpalvontaan liittyvien kielteis­ten
ilmiöiden olemassaolo oli heille
eduksi heidän taistellessaan sosia­lismia
vastaan ja käyttäessään näitä
tosiasioita hyväkseen. Nyt, kim
puolueemme pyrkii rohkeani voit­tamaan
yksilöpalvonnan seuraukset,
imperialistit havaitsevat siinä teki­jän,
joka jouduttaa maamme edis^
tystä kohti kommunismia ja heiken
tää kapitalismin asemia.
Pyrkiessään heikentämään NKP:n
X X >edustajakokouksen päätösten
suurta imponoivaa voimaa j a niiden
vaikutusta laajoihin kansanjoukkoi­hin
kapitalismin ideologit turvautu­vat
kaikenlaisiin juoniin ja hämäyk­seen
vieroittaakseen työtäteksviä
sosialistisen maailman; ihmiskun-naUe
esittämistä edistyksellisistä
innoittavista aatteista.
Porvarillinen lehdistö on viime
aikoina kehittänyt laajaa neuvosto­vastaista
parjauskamppailua,: jonka
lähtökohtana taantumukselliset pii­r
i t yrittävät käyttää; muutamia to­siasioita,
jotka Uittyvät siihen, että
Neuvostoliiton Kommunistinen puo­lue
tuomitsee J . V. Stalinin persoo­nan
palvonnan.
Tämän kamppailtm toimeenpani­jat
tekevät ikaikkensa "samentaak-seen
Veden^, peittääkseen sen tosi-asiap,
että kysymjicsessä - on ohi
eletty kausi neuvostomaan elämäsi
sä- He tahtovat sivuuttaa vaikene­malla
ja vääristellä sitäkin, että
Neuvostoliiton kommunistinen puo­lue
j a neuvostohallitus ovat Staknln
kuoleman jälkeen kuluneina vuo­sina
poistaneet poikkeukselUsen
suurella sitkeydellä ja päättäväisyy­dellä
yksilönpalvomian seurauksia,
toteuttaneet uusia tehtäviä kestä­vän
ratthan Ja kommunismin raken­tamisen
hyväksi ja laajojen kansan­joukkojen
etujen mukaisestL
Kehittäessään (paiianskamppaUn-aan
porvariston ideologit yrittävät
siinä kuitenkaan onnistumatta lan;
•gettaa varjon marxismin4eninismin
suurille aatteille, horjuttaa :työtäte-kevien
-luottamusta maailman en-sinnnäistä
sosialistista vaUiöta, So­sialististen
N e U T o s totasavalUdee
l i i t t o a , kohtaan; tterUm»^ teltaaa.-
nusta kansainvSMsen Icommunisti-sen
j a työvSentiikkeeD rlväsSS.
Historian kokemus ope^aa, etti
proletariaatto kansainvSUsei' yhte­näisyyden
viholliset ovat emienkin
yrittäneet fcSyttiiä nUden «DaeTesli
edullisUta nSyttändtS :yfcsityista-pauksia
kommunististen j a t s ^ ^ n -
puohielden kansainvälisen 'yh^äl
sy>'den horjuttamiseksi, ktouäinvä:
lisen työväenliikkeen lujoitiami;
seksi, sosialistisen leirh): vblmieBt
heikentämiseksi. Kultenklh IfO^
munistiset j a työvSenpuo1tt^"ovat
aina oivaltaneet sosialismin vihöl-listeja
manööverit ja yhdis^ne^t
rivinsä entisti tJUviinuniksi' ösbl^
taen rikkomatonta pöUitU6tä'yhle^
näisyjf^KSäh, hprjumatonta lutköUi
suuttaan» marxismin-leninlsmiji Raat­teille.
. , . ""Il
Kommunistiset j a työväen'veljes­puolueet
jiäHvlt kuitenkin "äjoissa^
tämänkin sosialismin., tehollisten
vehkeilyn j a ryhtyivät asUm vaati­miin
vastatoimenpiteisiin.. "JS
Samalla olisi kuitenkin vSarMi
sulkea silmänsä siltä seikalta, että
eräät ulkomaiset ystävlmmö elvSit
ole täysm selvillä yksilöpalvontaa
ja sen seurauksia ^cbskevasta k y s^
myksestä ja toisinaan esittävät' yir?;
heeUisiä tulkintoja eräistä yksUö-palvontaan
liittyvistä seikoista.' f
Ykstlupalvonnan ' ärvo^^teltissaan
puolue pitää läfatökdhtanä&n maif
xismin-leninlsmin ^ periäl^tteJtar nJfli
neljättä vuotto puolueemme on
käynyt johdonmukaista kampi>aUu8
J . V. Staliniin kohdisttinutta henki­löpalvontaa
vastaan ja liävittää tar^
mokkadsti vahingollisia'seuraukiia.
On luonnollista,. etUI'tällä ky&y^
myksölia oli tärkeä sijanpa NKP:h
edustejaknkouksessa ja sen päätök­sissä.
'
Edustajakokous katsoi keskusko­mitean
aivan oikein j a ajallaan ryh­tyneen
toimimaan yksilöpalvontaa
vastaan, koska sen leviäminen hei;
kensl puolueen ^ja kansanjoukkojen
osuutta sekä kollektiivisen io|tdon
osuutta puolu3essa ja insein johti
vakaviin laiminlyönteiliin ja karkei­siin
väärhikäytöksiin sosialistisessa'
lainkäytössä. , , - -
Edustejakokous antoi keekusko-
.nitean tehtäväksi ryhtyä jolidoh-mukaisesti
sellaisun toimenpiteisiin,
joilla täydelleen hävitetään marxisi
mi-leninismille Arieras yksilöpalvon-ta
j a ; sen jälkiseuraukset kaikilla
puolue- ja valtiollisen elämän :g},9il-la
sekä ideologisessartoiminnassa ja
että käytännössä noudatetaan tark-;
kaan puolue-elämän . normejja ja
Lcninm hahmottelemia puolueen
kollektiivisen johtamisen periaat­teita.
Kamppailussaan yksilöhpdlyontaa
vastean puolue pitää ohjeenaan, ^tin-^
nettuja marx!smin-lenii4,smin :inää-rltelmiä
kansanjoukkojeti^ puolu9en
j a yksilöiden osuudesta historiassa
ja siltä, että poliittisen johtajan
hynkilöUisyyden palvontaa, miten
suuret hänen ansionsa lienevät-kään;
ei voida sallia.': Tieteellisen
kommunismin perustaja K.; Marx
korostaessaan halveksuntoansa kai­kenlaista
yksilöpalvontaa kohtaan
lausui, että hänen j a F. ^Engelsin
liittyminen kommusiistien liittoon
"tapahtui sillä ehdolla, että sään­nöistä
poistetaan kaikki sellainen;
mikä edistää jumaloivaa auktori­teettien
kumartamista". '
Kommunistista puoluettamme luo­dessaan
V. I. Lenin kävi leppymä-tontä
kamppailua :epämarxilaista
"sankari"- ja '^lauma"4eoriäa vas-i
taan ja päättävästi vastusti sankari-yksilön
asettamista kansanjoukkO'
jcn vastapainoksi. ^ "Kynimenfen
miljoonien rakentavaa työtä suorit-^
tavien äly luo mittaamattomasti
paljon korkeampaa kuin mitä on
suurinkaan ja nerokkainkaan rä-nakkonäkemys",
sanoi V . I. t>enin.
Asettaessaan kysymyksen kamp-paihtsta
J . V . Stalinin faenkUöUi-ryyden
palvontaa vastaan NKF;n
keskuskonutea piti perusteena sitä,
?ttä yksilönpalvonta on ristiriidassa
itse sosialistisen jäi:jestelm2n «ole­muksen
kanssa ja siitä muodostuit
neuvostodemokratian kehitjrksen ja
neuvostoyhteiskunnan kommunis-:
mia kohti etenemisen j a r i u . '
Keskuskomitean aloftteesia pucH
tueen X X edustajakokous kafsoi tar-^'
peelliseksi rohkeasti ja avomieli­sesti
kertoa yksilönpalvohnanfras--
kaista seuraamuksista ja° nilsfS va­kavista
virheistä, joita flmeol'Sta­linin
elämän viimeisellä kaudella - j a
kutsua koko piioluetta tekemään
ybfeism voimin lopun siitä, mikä
^ Mmmmmm
tmm YHDYSVALTAIN ASflflEEM
Ke» v«rk. — E r i s Amerikan yli-l^
iiston professori joka ennen on ol­lut
Poznanin yliopiston professori-
VMJ Puolassa, on nyt ankarasti ar­vostellut
Washinstonln viraUista
mditautumista JPoznanin tapahtu>-
tniin nähden. Hän latusuu sitä pel­koa,
että Washingtonin asennoitn-iAinen
voi hidasttittaii «sitä liberoa-llaoimista".
joka on ollut hyväUä a-lima
sosialistisissa maissa.
Kirjeessä New York Times teh-ii/
äHs professori Joseph Sulkowski
sanoo, että hänellä ei ole vielä tie­dossa
josko rettelöt olivat "maan
idUsen järjestön aluUesaattamia"
tai itsealoittelsla kansan taholta,
professori Sulkowskl valittaa sitä
oli johtanut yksilonpalvontaan; Täl­löin
keskuskomitea oli täysin- sel­villä
siitä, että fapahtuneitten vir-faeittec
avomieliseen : tunnustami­seen
liittyy tietyllä tavalla mibius-ta
j a kustannuksia, joita viholliset
voivat käyttää hyväkseen.
Rohkea j a armoton itsekritiikki
y k s i lönpalvflblakysymyluessä oli
puolueemme j a sosialistisen ceu-vostojärjestebnämme
«ateha voi­man
ja lujuuden osoituksena.; Soi­daan
rvammudellarsanoa^ ettei yksi­kään
kapitalististen >inaitfen'haUlf^
seva puolue olisi rohjennut- tehdä
sellaista tekoa. N e ' o l i j a t päin­vastoin
pyrkineet vaikenemaan, sa­laamaan
kamulta seilailet «giämiel-lyttäyät
seikat Mutta mairxismin-
|p«ini«tnifi vaHanlfittiTrt^fi-fffllifftfq
veriaimäea mti|$f!fe^j|;^ieit|ii
Neuvostoliiton Itommimistinen puo»
lue:$anoi koko totuuden, miten kat-
Icera se olikin.
Puolue teki, tämän yksinomaan
oinasta aloitteestaan, periäattebUisK
ten katsomusten Johdattamana. Se
lähtV siitä, että vaikka esiintyminen
Stälmin palvontoa vastaan synnyt-tääkin
joitakin väliaikaisia Vaikieuk^
^ nun ~ tulevaisuutto silmälläpi-
^en, työväenluokan perusetujen ja
lopullisen päämäärän kannalta kat^
soen siitä on ^vattoman myöntei-t
siä tuloksia. Siten, ^ ettet puoluees­samme
ja ^niaassammev voi' kos^
kaanr enää puhjeta yksilönpalvun-"
nan tapaisia^ llmiöitä^^ puolueemme^
ja maamme johtaminen vastedes ta-palituisi
kollektiivisesti; ^Inorxnais'^
leniniläisen poUtUkah, mukaisesti
puolueen sisäisen demokratian laa­jentuvan
kehityksen vallitessa, ja
ettll miljoonaiset työtätekovät lou­kot
olisivat siinä aktiivisesti muka-
.ne i a neuvo^demokraUa kehittyisi
kaikinpuolin.
'Hybtyessään päättävään kamppai-
Iqtin, yksilönpalvontaa j a sen seu*
rauksla vastaan j a sen aiheuttamiea
virheitten avoimeen arvosteluun
puolue jälleen osoitti olevansa us­kollinen
marxismin-leninismin kuo-lemaftomille
periaatteille, osoitti
oleVansa uskollinen f kansan eduille
ja huolehtivansa siitä, että saatoi-siljr
luotua parhaimmat edellytyk­set
j>uolue- ja neuvostodemokratian
kehitykselle ja 'menestykselliselle
kommunismin rakentamiselle maas-seimne.
: NKP:n keskuskomitea toteaa; että
keskustelu puoluejärjestölssä ja
t)rötätekevien yleisissä kokouksissa
.y:^ilönpalv3itaa ja sen seurauksia
koskevisto kysymyksistä on tapHh-luHljjt
puoluejäsenten j a puolueetto-inie;
t'^Hiiuren ' aktiivisuuden mer­keissä
|B että keskuskomitean linja
on saanut puolueessa ja kansassa
täydellisen h.wäksyinisen ja kanna­tuksen.
Puolueen juikicuutecn saattamat
soFialisUsen lain rikkomiset j a mui­ta
virheitä koskevat tosiasiat, jotka
liittyväi j , V. Stalinia kobkevaaii yk-silöpalvontoan,
herättävät luonnolli­sesti
katkeruutto ja suurta valitte­lua.
Mutta neuvostoihmiset ymmär­tävät;
että yksilonpalvonnan tuomita
semmen ^ von ollut välttäinätontS
kommunismin rakennustyön kan­nalta,
jonka aktiivisia osanottajia he
ovat. Neuvostokfinsa näkee, että
puolue on viime vuosien aikana sit­keästi
toteuttohut käytännössä toi­menpiteitä
poistaakseen yksilöpal­vonnan
: seuraukset puolueen, val­tion,
talouden ja kulttuurin raken­nustyön
kaikilte aioilto/ Puolue,
jonka.sisäisiä voimia nyt ei mikään
kangista, tämän työn tuloksena on
päässyt^enUstä lähemmäksi kansaa
ja eläk parhaillaan ennen tuntema­tonta
luovaa aktiivisuutte.
(Jatkuu)
kun MTasbinfitonin laholta lUoit^
laan rettelöiden merkitysti "käyt*
tilakseen täUI kylmän sodan lietso­miseen
Neuvostoliittoa vastaan.'
Hän huomioi sen, seikan, etUi
naatissa on: : pantu srvuim^varoja
"vastarinnan kiiboittamistiksi Neu­vostoliittoa
v i t a a n |»tdUittiaIuell*
la", vaikka tällainen nuUden maiden
sisäisiin asioihin sekaantuminen «n
kiellettyä kansainvälisten ' laiden
mukaan.
Professori Sulkoivskl pälUiä:'
•Tällaiset toimeifipiteet >rvät voi
johtoa muuhun kuin eripuraisuuden
kehittämiseen ja antaa tukea Neuj-vostolliton
epäUyUe. että Y3uly&vlBl<
lat kilhoittoa maanalaisia iiikkeit|l
torkoituksella saada? kommunistiset
hallitukset kukistetuksi. Päättä-vää
on, että tiimU tiOlainen toimiq-
U voi l^ääntää vastäisellepäin^yky^
sen liberaalisoimiseen kulkevan
suunnan, joka jos sen saUittolBlln
kehittyä rauhassa, voisi johtoa de-mo)
craUan hiljaiseen kehitt^iseien
kommunistien^ vaUassa olevissa
maissa,**
Amerikkalaiset eivät
esiitrdneet erifcolda
Helsinki. — Viimis' lauantaina
Helsingin stadionilla pidetyissä a-merikkalaiskllpailuissa
ei tulostaso
noussut ' odotusten mukaisesti; ' Ot«
taen huomioon USArssa saavutetut
Huipputulokset, odotettiin amorik-kalalsilto
vieriillta^yvin paljon. Vii­den
amerikkalaisen lisllksi osallis­tui
näihin kilpailuihin Ranskan
Mimoun.
Illan mainittoviromaksi tuloksek­si
jäikin Eles Landstfömln seiväs-hyppytulos
4.40. Osvald Mlldh pys­tyi
puolestaan antamaan USAm
Rittenbergille 400 m. aitajuoksussa
tasaväkisen vastuksen, joskin en-siksimainittu
voitti .ajalla 52,8.
Mildhin aika 53,1, mikä on paras
suomalaissaavutus tänä vuonna.
800 metrillä pitivät Salsola Ja
Kakko lujilla USA:n Tidwelliä, joka
kuitenkin voitti ajalla 1.50,6. Solsa-lo
1.51,0 ja Kakko 1.51.2.
Seipäässä kunnostautuivat Land-
Strömin lisäksi Jukka'Piironen ja
Matti Sutinen, jotka hyppäsivät
4,20.
Kuulantyönnössä odotettiin US-A:
n Viekin ylittävän 17 metriä, mut­ta
tulos jäi sen alle, ollen 16.88. YK
lättäen sijoittui Yrjö Ijäs toiseksi
15.94 tuloksellaan^ Reijo Koiviston
päästessä, vain 15.88 tulokseen.
Kcihäskilvassa haittasi kova vas­tatuuli,
mutta kolme miestä pääsi
kuitenkin 70 : metrin paremmalle
puolelle. Nikkinen voitti 74.59 hei­tollaan.
Sillanpää 73,40 ja Vesteri­nen
70,30.
Pituushypyn voltti Jorma Valka­ma,
jonka paras hyppy kantoi 7.24,
T I L A T K A A VAPAU8I
Sydämelliset ; onnittelumme
Vieno ja Eino Bajalafle
heidän. lörvuotishääpaivänsä
. johdosta
EHen ja I<aurl Rajala
SUri ja Arvo Vuori
Tyyne ja Yrjö Walll
Tyyne ja Henry Kangas
Alma ja Antti Ranta
Vilma ja Eino Lehtola <^
Jussi V/alll
8VDBUBY8SA, ONT.,
liEINJf K. 6 P. 1956
Erikoisesti kysyttyjä
Ä Ä N I L E V Y J Ä
AUaBuinf tut Mnllevyt on Ulkfceenme
Jooffnmt hankkimaan cjritedullislll»
hlniMrfDa:kokonaan aasilta nutrkkl»
noilt«v> ci' tonmiaelta levyjen vanuta^:
JaUaauae Ja niin oienme Jootaneet
""•^»rTffmsin niistä Sooniiessa kaiiUn
fahuun. Siksi niiden falnla täälEt on
kallilmpL
T f t l O LA
T 4070 Kotiseutuni, tango. Veikko Tuomi
Hän, begulnc-fox. Hertta
T 4089 Aidln muisto, valssi, Henry Theel
Balatoen suhde, tango, Henry Theel
T 4202 n i ^ viimeinen tango, Kalevi Tauni
, Alfredo tango, Kalevi Tauru-
T 4209 Villi Pohjola, valssi, Tapio Rautavaara
Minun Onneni, foksi, Tapio Rautavaara
S i L V E L
6 9010 Kulkuset, Henry Theel ja Silver Btam
Slhnäsi ovat kuin tähdet, tango. Eero Väre
TÄHTI
BW 465 Tumma poika, jenkka. Veikko Lavi
Unja^Mto matka eli slnhvoonia Armiltolle,
jenkka. Veikko Lavi
Hinta $2.00 IqA.
(Oftalaai nuksettav» mtHyOpaal)
lAttetamm^levyjä kafkklaUe Canadassa ja Yhdysvalloissa. PostirtAl
pikatovasaläbetysten tulee käsittää väbtotäta kouhe levyä.
TILATKAA OSOm ULA:
VAPAUS mSHtNG CO- LTD-SUDBUBY,
ONTARIO
•'A
mm.
' Vauittvcft ~ SUolcy Park tefläift^
tarhasM hatidpttavana «levästä koi-mo^
iili^sv^uy^imimasta on l 'MV'
nyi. '
Kuraatftvi Alan Best «anoi, ettil
juhanttuqjkiivIhS mvnitta mumi oU
<aa'jc>httta
pififiviinit^i
«lottavia nmiä*^
Pingvlittil « i tie^etil Mm^^
tyneenva^Kmdj^tMk ' - •
•H:£iÄiaÄ^iäia^ Mmm
ONNM mJTBEN TCfPAAN
viäNo Mimmi
' S
^toivottavat alläinainltut sukulaiset
Jatyttavat: ^ -
«SantprI Kuusisto v'* • ä
Annt ja David tamplnen*"?-" ,vri^
Vabna ja l^imo SaUkoUn , «rr^
OAUeim. n, JkV, Lukkari- m
"/Ida/ja Läaqri K o n t o l a ;
jKfimruiypalölÄS|#i^
Mr. Ja mn», TotvoPoM , f.
a mw.A*'Wilt|k'/4
Pattllieppiuioii >
AvVo 'I*«p&n0&
^ftbltv^yvalback ja pcriio
l,empi ja ViU
.KyUäfci ja Sulo
L ittdf, 14i8i Ja O.
SAtty'Ja Taisto PeUInen Str,
^inoi^Ja Terry ' ^
T-OlVO Haatikaincn tsara JaSUlSantal»,;
^ 04^. ja^ mn. Arne Ylitalo
iiilÄiiliiililii^^
- Lausumme mitä sydämeUtstmmät kiitoksemme sukulaisille ja jli^'!^^
-U^vip& siltä, yimtyksesttt. Jonka Järjestitte mclll6 utidcssa kodlssam-? i,^^
ra«. Jifebiäkuun 8 p:nä I8M. ' , ^^5^ J ; , » , r^,/»; .<'.,: „ A , .
' KBunb kiitos syömisistä, juomisitta Ja^mhalabJasta. KUtos kah- J
vlnkelttäJUle, kerääjille Ja tUalsuudep alkuUnpanlldmeT ;:
Kiitos mytis ttliUe jotka esalllatulvst ^lahjaan; vsiahlpMi .voltta^'^ [
saapua tilaisuuteen. ' -< * T'^
Elleri. Arne, IPoini Ja patil'«Ur<^c;S':
> eara Ja B i l l Santala,; ^ , fi,
. MUJ» JA 0AVi<i.fCAidckunen <%) i
ttdttJjiPerittifiaiml' / • e-
.T^ltä. kolkkia, li^ietäen,
mmi
VIENO JA ILMABI LEPPÄNEN
WAHNAPITAB
mi
'VV
mä
•3
Lutheran fkirkos^St, OäthqjrJ^cs, 0«fc,,liv^M
keslikuun 2 p, m%. ) C ' - /v^t
Christ
MR, HCNUY CARLSON H ^
st. Catharines, OntatJq '
Paijohfonnea j a menestystä, avioiiittötuic johdostSn
toivottavat allaniafnitut sukulaiset'ja-ystävät: V . ^
mm
Mrs. HOda^ Carlson
(Mrs. SUdon^Hempol Ja Mary
Mrs. Jenni LoUhua '
Mr. Ja.mni. W, Kyyrlälncn
Mrs. H. Erllng
Mr. Ja >naäi Murray Mullcn
jja Alla • , - ( ^
Mr. Ja mrs. Norman Eaics
BrolJers
Hulda Ja Theo Bcpp''
Rauha Ja K. Kärhl
Mimmi Ja U. Harju
' Mr. Ja^mrs, M , Oksanen ^
Martta f ja Jussi Mäki
Mr. ja mrs. W< Koski
Ina Ja C. Maddo
Mr." Ja mrs. H, dayton ^
Paavo Kivisen perhe
Clah-e Ja lV>ny
Tyyne Ja Karl Koivunen, ' -
Niagara VaHa, Ont. - ,
Ida Ja M. Itojola,
Niagara Falls, Ont.
JBsther ja J . Aho
Aune Ja Paavo Lähde ^ ~
Eugene. Ina, Vieno Ja Veikko
EUmen ' >
Elli Ja Fred Hannus Ja lapset
K i n t l ja John Olsen,
Margaret Ja Ohio
Mrs, Edgar Blanchard
Mrs. Parkkonen J
Mrs. 'Annie Aitonen
Elli Ja K. Wilen
Norma, Leo Ja BUl jMatson -
Mr. Ja mrs. Litman "
Shella, DonaM ja Betty-Ann
Vlrea
Olga Ja Wi]l)am Kärkkäinen
Martha Ja Einari
Helga, Bauha Ja John
Talvitta
Sivi ja Eino Wuollct -
Ja tyttäret
John, Eva ja Pay Watrlch ^
L. Ja U. VIrtava
Jennie Ja^Otto Leinonen
Saima J a Jälmar Johnson
Katri ja A. JaUmen,
TV>rOnto CMit;
Elna Ja J> Lähdo
O. ja r. Mäfkland
Eric Nirhl
Plna Ja J . Terho
Paul, Olga ja V. Viren , ^
Alma Kulmala
Marie Ja^Thomas JoluuKm
Mr. Ja mrs. Väisänen
K. ja W. Litman
EUi Ja Tatino Keskinen
Ja Donny
?aÄit^^a^:mr8^^
^«lfldsiiJa|<Myaifii$^g|:
? ^ n i ; Soffl Ja a Lehto :
i<B.'JCO)arf^^^|=p;M^&
cwirxvjä;:mrt^jl/?j^^
Valter -/miräiclmiS^ä^^'^^
Mr. W i h n
fHarol4**>ilö»nj^
;^Miv'')alinir^
j ä s Ji;H«fnUito#SP^^ '-iSfiSM.
r^ffiB.TB^^'5St:;'^AnJMt^^
E. Ja C. VUte
:«ru<»;^«ae'?Ja"EinariNäm
i.Mi^^ä^'mwmj^Äi«i^^«^
^: v M»^;ja;miÄ;-JfjiitMiö^
^ apuamme.täten.lausua sydämelliset kiitokset.kalkille,snkufaMltej
Ja ystäville. Jotka läsnäotallanne kunnioititte meidän IdUiälai^iA-;<
^tamnMf-^':'S^J'i'^^K^
Kiitos'Bi^ckkaiste lahjoista ja suuresta lahalabjastarRlttoaskeifllrj
jlUe ja illan, emännille. KUU» myäs nlUIe jotka\ösall{stulTat,Iahj8aa,v
mutta eivät olleet tilaisuudessa saapumaan;
^ ' > Kiitollisuudells teitä
•'ny-
ST. CATinlälN|!8t
JANET JA HENRY. CARLSON
ä:mioUstÄäfcl®^MiiP