Vapaus, March 6, 1965

              Sivu 2 Lauantaina, maalisk. 6 p. — Saturday, March 6, 1965 .yj^i^ fflhäkfiisikö
V A P A U S mitea muodosietfu I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Establfshed Nov. 6. 1917
EpiTOR: w. E K L U N D MANAGER: E . S U K S I
^ W TELEPHONE: 0 F F I C £ A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 6 4 ,
S?uH^!??^ weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaul
«iblishingco. Limited; 100-103 Klm St. West, Sudbury. Ontario, Canad»-
• Mailing Address: Box 69
Advertlslng ratas uponapplication, translationfree of chörge.
Autliorized as second class mail by the Post Office Departnient, Ottawa,
•and för payment of posiage in cash.
' CÄNADIÄNILANGUÄGE-RRESS
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk- $4.75 USAraa ' 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50. 6 kk. 5.75
USAn hyökkäykset tuomittava
YK, New York. — Yhdistyneef
kansakunnat ilmoitti lauantaina
maailmanjärjestön rauhantoimintai!
ja raha asioita tarkastelemaan muo
dostetun komitean kokoonpanosta^
Komitean puheenjohtajana toi
mii yleiskokouksen puheenjohtaja.
Ghanan valtuutettu Alex Qua'son
Sackey ja siihen kuuluu 33 jäsentä
Komitean muodostaminenTannet~
Uin Quaison Sackeyn tehtäväksi, y
leiskokouksen 18. helmikuuta pitä
nässä istunnossa, joka oli viimei
aep ennen ku.n yleiskokous hajaan­tui
ensi syksyyn saakka. Komitean
)n määrä laatia selontekonsa kesä
.iuun 15.-päivään mennessä. ;
Vienee kuitenkin useita päiviä tai
Kohdatess'aan yhä uusia tappioita taisteluss.ian Etelä-Vietnamin mahdollisesti vi.kkoja-ennen kuir
kansan suosiota ja^^ttamusta nauttivia Vietkongsissejä vast^aan. j komitea aloittaa (yöskentelyn.ä.
— - * • ' ' Komiteaan kuuluvat mni. Neu
Yhd}'svaltain imperialismi turvautuu epätoivoisiin provokatotekoi-hin,
joista viime tiistaina suoritettu suuri ilmapommitus Pohjos-Viet-namia
vastaan on viimeisin hirvittävä esimerkki. Tällä set epätoivoi­set
teot voivat johtaa maailman perikatoon; koln^annen suursodan jal-
• koihin. • • • . . .
. Kuinka avuttomassa asemassa Yhdysvaltain imperialismi on Ete-
IS-Vetnamissa, siitä saa.tiin viikko sitten ajankohtainen kuvaus uutis-tiedoista,
missä kerrottiin, että yhdysvaltalaiset. järjestivät suihku­moottoreilla
varustetuilla nopeilla lentokoneilla joukkomittaisen pom­mituksen
Vietkong-sissien erästä tukikohtaa vastaan ja kuljettivat
suurUa helikoptereilla asevoimia tekemään selvää jälkeä kovasti
pommitetuista sisseistä — mutta kaiken tämän jälkeen ilmoitettiin
muutaman päivän kuluttua, että "mitään kosketusta ei ole asevoimiefti
taholta saatu sisseihin". Toisin sanoen osoittautu', että pommituksen
kohteina oli ilmeisesti taas asukkaiden alkeellisia majoja ja viljelyk­siä
sekä avuttomia siviilejä, s llä sissit, mikäli heitä sillä alueella oli
aikaisemmin ollut, olivat hävinneet "kuin kaste maasta".
Ja kun Yhdysvaltain imperialismi tuntee itsensä avuttomaksi so­tatoimissa
s sseja vastaan, se järjestää kaikista kansainvälisistä nor­meista
piittaamatta murhaavia pommituksia, ei vain Pohjois-Vietna-mia,
vaan myös Kambodshaa, Laosia ja Kongonkin kyliä vastaan. Tä­mä
siitäkin huolimatta, vakka Yhdysvaltain militaristeilla on käytän­nöllistä
kokemusta Korean sodasta sikäli, että tällaisella pommituk­sella
ei ole mitään sotilasstrategista arvoa.
Toisaalta nämä pommitushyökkäykset Pohjois-Vietnämia vastaan
ovat suuruusluokaltaan niin kauaskanto'sia provokatiotekoja, että ne
saavat vähänkin, maailmantilanteeseen perehtyneet henkilöt kauhis­tuen
kysymään — mitä tapahtuu silloin jos "saamapuolelta" ruvetaan
vastaamaan pommituksiin yhtä voimakkailla pommituksilla, ei vain
yhdysvaltalaisa tukiasemia vastaan Etelä-Vietnamissa, vaan myös Yh­dysvaltain
satamia ja kaupunkeja vastaan, kuten yhdysvaltalaiset pom­mittavat
nyt tämän tuosta Pohjois-Vietnamin ja muiden maiden ky­liä
ja kaupunkeja.
Tilanteen vakavuutta lisää vielä Neuvostoliitonpa Kiinan halli­tusten
lausunnot, että ne eivät tule jäämään -svustakatsojiksi siinä
tapauksessa, jos hyökätään yhtä sosialistista maata, tässä tapauksessa
Fobjois-Vietnamia vastaan. Kokemuksesta tiedämme, että esimerkiksi
Kiina ei puhunut turhia silloin kun se varoitti kenraali MacArthur a
hyökkäämästä Pohjois-Koreaan, etkä Neuvostoliitto puhunut turhia
silloin kun se lupasi tukensa Kuuban vallankumoushallitukselle mah­dollisen
hyökkäyksen torjumiseks'.
Tässä tilanteessa on siis ilman'muuta selvää, että järjestäessään
ilmahyökkäyksiä Pohjois-Vietnamin kaupunkeja ja kyliä vastaan, Y h - .
dysvaltain. imperialismi asettaa koko maailmanrauhan arpanappulan
heiton varaan. ^
Washihgtonn hyökkäyspolitiikan puolestapuhujat yrittävät se­littää,
että USAn tarkoituksena ei ole loppujen lopuksi sodan laajen-V
taminen, vaan "neuvottelujen aloittaminen voima-asemasta" — sillä
kuten selitetään. Yhdysvallat ei voi arvovaltasyisfa ryhtyä neuvotte­lemaan
muuten kuin "voima-asemasta".
Mutta Vietnamin sodan kulku on osoittanut, että mitään "vo=ma-asemaa"
ei Yhdysvaltain imperialismi voi siellä saavuttaa sotatoimien
avulla. Päinvastoin, mitä kauemmin on tämä sota jatkunut, sitä vai­keampaan
asemaan on YhdysvallatVetnamissa joutunut nimenomaan
sotilaallisten vastoinkäymisten johdosta..
Mikäli USA siis todella pyrkii neuvotteluratkaisuun — ja me
uskomine, että Yhdysvaltain kansan suuri enemmistö toivoo ja haluaa
sita — Washington voi antaa milloin tahansa mä.äräyksen ampumisen
.«.lopettamisesta ja ryhtyä neuvotteluun. Pohjois-Vietnamin hallitus on
osoittanut esimerkillisellä pidättyväisyydellään, että Yhdysvaltain pro-vokatiomäisista
pommituksista huolimatta se haluaa välttää avoimien
vihollisuuksien aloittamista. Etelä-Vietnamin budhalaisjohtajat ovat
ilmaisseet kantansa, että he ovat läpeensä kyllästyneet sotaan ja ha­luavat
neuvotteluja. Afro-Aasian maiden edustajat, sosialististen mai­den
edustajat, Intian jä arabmaiden edustajat sekä Ranskan ja mo-
'nen muun kapitalistisen maan viralliset hallitusedustajat ovat anla-lieet
tietää, että ne haluavat rauhanomaista ratkaisua Etelä-Vietna­missa.
Vastaanhangoittelijanä tässä tapauksessa on koko maailman
yleistä mielipidettä uhmaten vain Yhdysvalta n hyökkäävä imperia­lismi.
Tosiasia onkin, kuten torontolainen Starlehti kirjoitti viikko sit­ten
torstaina: "Vietkong on voittoisa sissisodassa Se ryhtyy nyky­tilanteessa
mihin tahansa neuvotteluihin erittäin suotuisissa olosuh-
•• .teissä.".;
Meille sanotaan — ja tällä perusteella on pääministeri Pearson
antanuTtuoniittavaa sivustatukea Yhdysvaltain imperialistisclleJiyök-käyspolitiikalle
VietMinJssa — että Yhdysvalht on taittunut tähän
sekasotkuun Etelä-Vietnamin hallituksen kutsusta: Mutta minkä hal­lituksen?
Viimeksikuluneen 15 kuukauden aikana on Etelä-Vietnamis-sa
tehty — useimmiten Yhdysvaltain viranomaisten toivomusten mu­kaisesti
— ainakin j^deksän tai kymmenen vallankaappausta -—ja
yhdelläkään kaappauksen tehneellä liivintaskudiktaattorUla ei ole
ollut nimeksikään kansan kannatusta.
Tosiasia on tässäkin tarua kummempi. Kuten muistetaan, Yhdys­vallat
joutui maailman yleisen mielipiteen painostuksen johdosta ase­maan,
missä sen täytyi vuonna 1954 alIek'rjoittaa Geneven sopimus.
Mutta Yhdysvaltain kongressi ei ole tätä sopimusta koskaan ratifioi­nut
ja se johtuu nimenomaan siitä, kun USAn imperialismi haluaa
saada sotilaallisen sillanpääasemansa vakinnutetuksi Etelä-Vietna­miin.
Washingtonin puhemiehet myöntävät tämän asian melko avoi­mesti
puhumalla siitä, että he tulevat keinoja kaihtamatta estämään
"kommunismin valtaan nousun" Etelä-Vietnamissa. Tarkoituksena on
tietenkin Etelä-Vietnamin kansan itsemääräämisoikeuden estäminen,
mutta kun asiaa ei rohjeta esittää ayoimestJ^ni.m silloin vedetä^
S(en Wuksi puheet "kommunistipelkosta". Sivumennen ^anoen voidaan
todeta sekin, etta vaikka Yhdysvaltain poliitikot puhuvat mielellään
"vapaiden vaalien" puutteesta joko siitliä tai tässä maassa, niin juuri
vostoliitto. Yhdysvallat, Englanti j ; :
Ranska, sekä kaikkia ryhmittymiä
3dustavia maita kaik sta. maanosis
'a. Pohjoismaista osallistuu sen
työhön Ruotsi.
Komitean tehtävänä on tutkia pe
.•ustecUisesti Y,K:n menneitä, ny
cyisiä ja vastaisia rauhanturvaam.s
:oimia ja niiden rahoittamismene;
elmiä maailmanjärjestön taloudelli
ien ja penistuslaillisen kri.sin sei
/iltämisen auttamiseksi.
Arthur Conan Doyl^!
Rikos m
Etelä-Afrikan
vastakohta
Lontoo. — Niiden afrikkalais­ten
osalle, jotka muodostavat 69
prosenttia Etelä-Afrikan liittoval
lion väestöstä, lankeaa vain 17.6
prosenttia kansantulosta, mikä on
2,3 prosenttia vähemmän kuin
vuonna 193G. Alaassa lasketaan
nykyisin olevan 500,000 tyutönti
afrikkalaiscta. Afrikkalaisia re
servaatioita uhkaa nälänhätä.
Nämä luvut esitettiin hiljattain
Durban.s.t^a p:delyssä konferenssis
;n, jossa käsiteltiin afrikkalaisten
budjettia.
Räikeassii ristin!.'a.ssa naiden lu
cujen kan.ssa ovat ne
mat, joila
.Väulen yhlioiden
tunnetaan kauUA maailman nyky-aikasen
salnpplUsiromaanin luo­jana
ja mestarlsalapoliisi Sher­lock
Holmesin kirjallisena "isär
nä". Kuitenkin hän kirjoitti myös
muuta, mm., vavahduttavan kuva­uksen
siirtomaavallan leviämises­tä
teoksessa "Crime in Congö'
(= Rkos Kongossa), joka ei oi-lutvromaani,
vaan todellisuuspoh­jalle
perustuva kuvaus Kongon
väestön traagisesta kohtalosta sen
jälkeen, kun Belgia alkoi riistää
maata perustcttuaan sinne ensim­mäiset
tukikohtansa vuonna 1878.
Kongosta muodostettiin aluksi
"Kongon^vapaavaltio", jioka itse
asiassa_^luettiln Belgian kun n-kaau
LcOpold l l : n henkilökohtai-,
seksi omaisuudeksi ja juuri sen
kiistämisestä Arthur Conan Doyle
kertoo vuonna 1909 ilmestynees­sä
mainitussa teoksessaan. .
Kongoa sanotaan riistetyn niin
armottomast, että parissakymme­nessä
vuodessa puolet sen väes­töstä
tuhoutui, mitä ci toisaalta
ihmettele, kun lukee jo oheisen­kin
katkelman Conan Doylcn kir­jasta.
.Ia sen jatkoksi lisättäköön,
että Kongon kansan raskas koh­talo
ei ole päättynyt vieläkään. :
Menettelytavat ovat ehkä muut­tuneet,
kapitalistiset tarkoituspe­rät
eivät. Kongon viimeaika set.
tapahtumat ja Moisc Tshomben
bulvaanin osa kertovat siitä omaa
korutonta kieltään.
Neljäniinvuosis-idan kuluessa Bel­gian
on onnistunut muuttaa Kon^o
helvetiksi maan päällä; Belgia ci
voi vedota siihen, että tämä on Kom
gon vapaavaltion hali nnon työtä.
Se on Belgian kuninkaan, belgialai.s-tcn
finanssimiesten, belgialaisten
Juristien, belgialaisten kapitalistien
työtä ja kaikkia heitä to nen toi.s-laan
.seuranneet Belgian hallitukset
i ovat kannustanncet ja puolustaneet.
Julistettuaan maan koko alueen
la sen .seurauksena myös tuotannon
omaisuudekseen Belgian vapaaval-vöittosum
1 tio ts. Lcopold II — loi kokonai
monopoliyhtiöt saavat ! sen jäl-jesielri\än ivoidhkse^p .ijln
iden kä'iissä-on Etelä nopeasti kuin' mahdöl ista Ikcfälä
.'\frJk.V) koko. t;rrou3Ql$n>ä. Jdhan I haluunsa kaikki: .sen tuotteet. Tämä
ncvsbut'itj.s4i jfjikk|iiktijj|.'ni i lukujen jjävjestolmä mer!;its , että kongolai-pcrusteclla
.EteläjAfrikan liittoyali
t!on 2|i'v);';ohta.vii(<1it.v^|löä -sai yuo ! si
s.na 1
set saivat kciv.tä tuotteita, jotka
.yiio I sitten otettiin heiltä pois. Menette-'
lisesti määrättyä ja j^tHuvAsti kas­vavaa
raaka-ainoiden määrää, jon­ka
keräämiseen he joutu- vat käyttä­mään
melkein kaiken aikansa ja
josta ci maksettu mitään. Edelleen:
niistä tarvikkeisti, jotka alkuasuk­kaat
pystyivät kokoamaan tämän l i ­säksi,
maksettiin belgialaisten toi­mesta
aivan miel valtaisesti, koska
ketään muita ostajia , ei laskettu
maahan. Alkuasukkaat pakotettiin:
vastaanottamaan aivan tarpeettomia
tarvikkeita.-^kutcn hattuja, metalli;
hakkuja jne. :•:
RUOTSALAISEN l»/pIN
TODISTUS —
' Muudan päiväntasaaja-aluella
asunut ruotsalainen pastori ' Sjö­blom
kertoo:
'Alkuasukkaat kieltäytyvät ke­räämästä
kautsua. Silloin niille ju-
\ stetaan sota. Rangaistusretkikun-lat
marssivat paikalle. Ne hyök­käävät
kyliin. Jos asukkaat yrittä­vät
paeta viidakkoon ja piiloutua
pelastaakseen henkensä, niin soti-aat
seuraavat heitä. He tuhoavat
liisivainiot, ryöstävät elintarvike­varastot,
hakkaavat maahan hanaa-n
puut, polttavat osan majoista ja
vievät tietenkin mennessään kaiken
.'ähänkin arvokkaan. Olen omin sil-inin
voinut nähdä, että ainakin 45
kylää on jo poltettu-aivan maan ta-
..salle., Sanon 'aivan maan ta.salle'.
sillä monia ni!Ml:i kyliä on poltettu
osittain . . .
Joskus asetetaan kylälle raskas
vciotaakka. SiJlo n päälliköiden on
luovutettava kupariset talousesi­neet
ja jos niitä ei ole riittävästi,
niin heidän on myytävä vaimonsa.
Tämän kuulin eräältä belgialaiselta
upseerilta. Muistan erään kerran,
jolloin ihm nen surmattiin minun
silmieni edessä. -Olin raivannut tie­ni
hioman pidemmälle kuin komis-
.saarit olivat odottaneet ja jouduin
todistamaan tapahtumia, jotka mie­luummin
oi sin ollut milloinkaan
näkemältä. Se tapahtui Ibcran ky­lässä,
jo.ssa kukaan (lähetyssaar­naaja)
ei ollut milloinkaan aikai­semmin
käynyt. Tulin sinne aurin-
:4on ^ laskiessa, jolloin alkuasukkaat
pli^^t: pälarfpoet jo rantametsästä,
jo^sa ' rie' olivat olleet keräämä.ssä
Katusua. Koolla oh paljon väkeä . ..
Minä olin juuri aike ssa aloittaa
saarnani, kun sotilaat ryntä.sivät
väkijoukkoon ja kävivät käsiksi
VQJclaksemme lasK^a ne. Siinä oli 18
SBVUBtettua oikeaa kättä koosta
päätellen myös naisten jä lasten
käsiä. Emme voineet iymmärtää ipi-tään
—• olihan komissaari jliuri an­tanut
ohjeen^ että ketään ei enää'.
saanut surmata. Mutta viime mat­kallani
sain selityksen. Eräänä ilta­na
juuri komissaarin luota palan'
nut sotilas sanoi minulle: 'Mitä mei­dän
pitäisi lopultakin tehdä, mei­dän
sotilaiden? Komissaan kefää
väen kokoon ja sanoo m^iUe ksiik-kien
kuullen, että emme saa sur­mata
ketään, mutta kun väkjoukko
on hajaantunut, hän sanoo^meille,
että meidän on ammuttava jtdta-kuita^
jos kautsua cl olfei .kpr^tty
tarpeeksi, mutta hänelle ei enää-s^a
lähettää katkaistuja käsiä
:^i^hatpaiim\^f^y^^^ simret pommit seurasijat
8aig«WliA;riaufiW»?ö»olBu»iäf^ näin 8 Start|Pe»äässS otsikossa hel­mikuun
25 pnä.,.
. PJ^mifl<?*«Ti JP^ärson peljlsti tilanteen SuezUl kriisin aikana Ja Jäl-leeiji
'^yprokaelia. ' " " ' '
' Pariiidan pitäisi-^vaatia hetifcohtaista ampumisen lopettamista Viet­namissa
' jä ^vuoden 1954 Genöveh konferenssin uudelleen koolle kutsu­mista
tämän taistfehth lopettamiseksi laillista tietä. - - M. S. Boldes, To­ronto
Daily Starin "Kirjeitä"-osastona.
VIE1'NABfIN KBIISI
. Mäakä.iy^an artikkelissa pohdittiin Vietnamin tilannetta ja niitä eh-dotulcsia,
joita mm. Neuvostoliiton taholta on tehty kriisin Tauhanomai-seksiratka^
emiscHsi..Maakansa päätyy pohdiskeluissaan seuraavaan lop­putoteamukseen:
.7. , —
-;' "ParifiPFiha -vaihto^tpa -kuin -neuvotteluteitse aikaansaatava aselepo
ja pollittiiien^sdplmufl, jolla siiurvallat — Kiina mukaanluettuna ta­kaisivat
rauha»» ja' poliittiset järjestelyt Kaakkois-Aasiassa, ei ole öle-sille
yhtiöille. Puolet osakemaksuis
ta tai puolet voitosta meni Kongon
vapaavaltiolle (ts: Kuningas Lco­pold
11:110).
Ka kki tämä on kauhisuttavaa-
Mutta ei ole vähemmän kauhistUtr
tavaa lukea seuraavia pelgiat) ku^
ninkaan sanoja:
"Minä toistan yhä uudelleen, että
meidän ainoa, ohjelmamme «n al­kuasukkaiden
moraalisen ja aineel­lisen
uudelleen syntymisen autta­minen.
Meidän on harjoitettava toi­mintaamme
kansan joukossa, joka
o n n i n degeneroitunut esi-isiltä pe­rittyjen
ominaisuuksien seuraukse­na,
että rappeutumisen astetta on
vaikea r.iääritellä. Monet ihmisyyt­tä
tahraavat kauhut ja petomaisuu­det
katoavat asteittain meidän asioi­hin
puuttumisemme seurauksena."
Osa alueesta vuokrataan yksityi- massa-Tosiasia qn nimittäin, että söaan. Tosi-
..u. gsla ph liiyjis^ s^^^^ ou Etclä-Vietnamin väestön keskiiu-dessa
la*Ja kannatus. Nät^S seikat YhäysvaUaih pn otettava huomioon.
PDii-M VAT.• •
saksan p^mokraattiscn Tasavallan valtion päämiehen Walter Ul-brlcl\
tln viefallu Yhdistyneeseen Arabitasavaltaan on antanut I^äiyän
Sanöprtillfe alhelin mm. seuraaviin mietelmiin: •
•"DDErllä on nyt tähänastisista parBain tilaisuutensa saada virallinen
tunniifetins ölemassäplolleen ulkopuolella sösiafistisen leirin. Walter Ul-bricht'.
pri käyttäytynyt sekä sovinnollisesti että varovaisesti saadakseen
maäniJa tunnustamisen mahdollisimman vähän vaikuttamaan kannanotol­ta
Länsi-Saksaa Vastaan- Mikäli YAT tunnustea DDR:n se tulee saahiaän
seurapji», ensin muista arabimaista Ja vähitellen muualta A f r i k a t ..
Täliän saakka oh siis jatkunut kehitys, jota yleensä odotettiin. Egyp­ti
ej taipnnut Bonnin uhkauksiin. Bonn hakee liufeia teitä, DDR lujittaa
asemaansa ja Israel pyrkii hakemaan tukea muualta. Tilanne sisältää
kuitenkin lukemattomia eri edelleenkehittymiseh rhahdollisuuksia," Ei­vätkä
sen tärkeimmät seuraukset olo vielä selvästi iiahtävissä. Ainoas-taan
niidpn tärkeys on." •
iniljoona-d i^un- lytavat olivat kahdenlaiset: verotus; erääseen vanhaan ukkoon. He raa
taa puhdasta voittoä.|, ^alkuasukkailta vaadittiin täsmäl-
70 VUOTTA ITSENÄISEN
TYÖMIEHEN ILMESTYMISESTÄ
- Ilelsjnki. —• Helmikuun toisena ilmestyi aluksi kerran viikossa, lau
päivänä tuli kuluneeksi 70 vuot-a
Suomen ensimmäisen työväen
lehcicn Työmiehen ensi numeron
ilme.styniiscstä, mikä on ollut merk
kitapau.s ei v;iin pääkaupungin vaan
koko nniian työväenl.likkeen histo
riassa.
Jo vuodesta 1886 lähtien oli Työ
mies—Arbetaren ilmestynyt Uuden
Suomettaren ja Folkvännenlehden
alanurkassa — ilmiö, joka osoitlti
Itsenäisen työväenliikkeen puuttu­misen
Suomesta vielä no.na vuosi
na. Tätä seurannut vuosikymmen
ja erityisesti 189Cvluku merkitsi kui
lenkin työväenliikkeen voimakasta
kehittymistä. Ammattiliittoja oli
syntynyt, poliittinen työväenliike
oli kasvanut ulos vvrightiläisyyden
rajoista ja työväenyhdistykset oli
vat pitäneet- koko maata käsittäviä
kokouksia, Porvarillisesta uudistus
liikkeestä oli kehittymässä so.sialis
tincn työväenliike.
Tällaiselle työväeni,ikkeellc ci
enää riitlänyt omien ajatusten csit
tämispaikaksi porvarillisen lehden
alakerta. Ajatus omasta lehdestä
syntyi Helsingin Työväenyhdistyk
sen alaisen puhuja ja keskustelu
seuran piirissä. Sieltä asia esitet­tiin
Työväenyhdistykselle, joka aset
ti vuonna 1894 komitean asiaa aja­maan.
Komitea ehdotti perustetta
vaksi "Helsingin Työväen Sanoma
lehtiosakeyhtiön", joka sitten ryh
tyikin lehteä kustantamaan. Lehti
taina iltapäivällä, njutta vuoden
1899 alusta jo kuusi kertaa v.ikossa
Lehden toimittajana oli vuosina
189.5—98 nuorsuomalainen kansa
koulunopcttaja A. H. Karvonen ja ircn. Ukko eli vielä ja veti kättään
hasivat hänet syrjään, ja sotilaiden
päällikkö tuli luokseni ja sanoi:
Tuo mies ammutaan, koska hän tä­nään
kalasti sen s jaan, että olisi
kerännyt kaumua'.
Muutamaa, minuuttia myöhemmin
,sotllaat ampuivat vanhuksen minun
silmieni edessä. Sen jälkeen hc la­tasivat
kiväärinsä ja suuntasivat n«
väkijoukkoon. Ihmiset pakenivat
kaikkiin suunt in. Eräs sotiIai.sta
kutsui luokseen noin kahdeksan­vuotiaan
pojan ja käski tämän lei­kata
vanhuksolta oikean käsivar-
Guatemalassa
vallankaappaus
San Jose, Costa Rica. —^ San Jo
sessa ilmestyvän sanomalehden
Diario i!e Nacionin perjantaina jul
kaiscmissa epävirallisissa ticdoiss:.-
sanottiin» että Guatemalan valtion
päämies, evfersti Alfredo Enriqur
Perältä Azurdia on pidätetty maas
sa tapahtuneen sotilasvallankaap
pauksen jälkeen. . '
Armeijan komentajarf evers!;
Poncianon johtaman vallankaappa
uksen jälkeen valtionpäämies oi
viety toiseen osaan'maata.
Guatemalassa ön voimassa Ichdis
tön sensuuri ja kaikki tietoliikenne
yhteydet ovat hallituksen valvonnas
sa, ilmoitti sanomalehti;
UllllllUI
KANAAUTUNNEU -
UTOPIAA VAI TOTTA
Bngglannin kanaalin Doverin
puoleisella rannikolla on kaksiki-lometriS
piikS maanalainen tun;
neU. Sen suuaukko on , suljettu
puisilla lankuilla. Paikka on kos­tea
ja tuoksuu homeelle. Seinä­mistä
virtaavat pienet vesipurot
jotka kerääntyvät lätäköiksi tun­nelin
pohjalle. Pfanean käytävän
alkupäässä on seinään kirjoitettu^
na seuraava teksti:. "Tämän tun-nei*
n rakentaminen aloitettiin
vuonna i8«0;WilUam Sharp."
Titpd. suUettu> MinneU Doverin
luona on muisto i ensimmäisistä
f-
Labourin sotabudjetti
rauhanajan ennätys
Yh.dysvaltain toimesta on estetty
Vietnamin^ vaalien ,.^järjestämi|icn
YJ|:n-vaJi^onnan (i^pjsuujlpjs^ seUI^
taen, että sellaisista vaaleista voisi
olla tulos, mitä Vhdysvallpt'el 'hä-^
lua hyväksyä! " ^'
Tässä tilanteessa ja huomioonot­taen
sen suuren vaarap minkä yh­dysvaltalaisten
, ilmahyökkäykset
Pohjojs-Vietniimia vastaan aiheutta­vat,
mc liitymmo niihin hyvää tar­koittaviin
canadalais in, jotka toi­vovat
ja vaativat, että liittohallituk­semme
tulisi puhua avoimesti ja
päättävästi näitä provokatiohyökkä-yksiä
vastaan sekä vaatia Yhdysval­toja
lopettamaan sotansa Vietna­missa,
ryhtymään rauhanomaisiin
neuvotteluihin Geneven sopimuk­sen
toisten jäsenmaiden kanssa ja
vetämään kaikki sotavoimansa pois
Kaakkois-Aasian maista.
sen mukaise.>ti lehteä toimitettiin
vielä porvarillLsen rad.kalismin hen
gessä. Sen keskeisiä vaatimuksia
olivat mm. vaatimus valtiollisesta
la kunnallisesta äänioikeudesta'työ
mieh.ilc yhtäläisen äänioikeuden
pohjalla sekä vaatimus 10-tunti.sesta
työpäivästä.
Vaikka lehden levikki eiijaluksi
noussutkaan niin suureksi kuin oli
odotettu — se oli vuonna 1895 vain
1800 kappaletta — vaikuttivat sen
esittämät ajatukset voimakkaasti:
Niinpä jo seuraavana vuonna 1896
alkoivat rakennustyöläisten lakot
10 tuntisen työpäivän saamiseksi ja
samoin oi.vat lakossa suutarit ja
maalarit.
Oma kirjapaino Työmiehelle han
kittiin vuonna 1898 ja seuraavina
vuosina lehden toimituksessa työs
kenteli useita Suomen tydväenliik
keessä tunnettuja henkilöitä. Matti
Kurikan ohella A. B. Mäkelä cli
Kaapro Jääskeläinen, ja Edvard
Valpas Hänninen.
luokseen tunticssan siliä veitsen
terän. Jonkin aikaa ponnisteltuaan
pojan onnistu' lopuksi katkaista
käsi ja hän asetti sen. kaatuneen
puun rungolle. Hieman myöhem­min
käsi savustettiin tulen päällä
lähetettäväksi komissnarillc."
KYMMENIÄ KATKAISTUJA
KASIA
Erää.s.sä kertomuksen.sa toisessa
kohdassa pastori Sjöblom kirjoit­taa:
• • •
"Alkuasukkaiden lähdettyä vii­dakkoon
keräämään kautsua eräs
komissaari kerto- minulle, että hän
oli antanut useita kertoja rangais-lusrctkikunnille
ohjeen, että ketään
ei .saa surmata Mutta joulukuun 14.
pnä" näin lähetysasemamme jpdcssä
sotilaan yhdessä värillisen naisen
kan.ssa kantamassa katkaistuilla
käsillä täytettyä koria. Lähdin yh­dessä
Mr. ja Mr.s. Banksin kan.ssa
heidän peräänsä ja sa'n sotilaalta
luvan asettaa kädet maahan riviin
Pontoo. — Viime viikolla an­nettiin
julkisuuteen yksitylftkohäa
Englannin historian suurimmas­ta
rauhanajan puolustusbudjetis­ta,
joka kohoaa 2.1? mUJardUn
puntaan. Sen esitti alahuoneessa
valtiovarainministeri James Cal-laghan.
Budjetti merkitsee noin
40 puniian menoja asukasta koh­den,.
Vaikka labourhallitos on selit­tänyt
haluavansa supistaa puolus­tusmenoja
koko nellkunkautiseii
vallassaolonsa ajan. loppusumma
on 121 miljoonaa puntaa viime­vuotista
budjettia suurempi.
Pääosa merentakaisista puolur
tusmenoista — jotka tekevät budje
tin neljänneksen — menee Länsi
Saksaan, missä Englanti nostaa Rei­nin
armeijansa nykyisen vahvuu
dcn 52,000 miestä 55,000:€en, Male­siaan,
jota hallitus on luvannut puo
lustaa "Indonesiaa vastaan", sekä
Adeniin, missä kohden hallitus on
julistanut aikovan.sa '-pysyä lujana"
huolimatta vaatimuksista, että Eng
lännin olisi suljettava tukikohtan
sa ja luovuttava alueesta. .
Lähes kolmasosa eli noin 110,000
palvelee nyt jollakin näistä kolmes
ta alueesta. Välitöntä ohjelmaa vä­hennysten
aikaansaamiseksi noiise
vi«n kuluihin on tuskin olemassa,
PETTYMYS LABOURIN
KANNATTAJILLE
Lontoo. - T - Englannin'labourhalli
luksen rauhanajan ennätykseen
nostamat sotilasmenot ovat aiheut
taneet katkeraa pettymystä labour
puolueen kannattajien keskuudessa^
kirjoittaa Daily Worker kommen­toidessaan
finanssiministerin ilmoi
tusta siitä, että hallituksen sotilaal
liset menot kohoavat varanhbito-vuonna
1965—66 2,120 miljoonaan
puntaan.
Todettuaan, että labourhallitus o-hittaa
kirkkaasti konservatiivit so
tilasmcnojen osalta Daily Worker
korostaa, että hallitus koko ajan ko
hottaa säästäväisyyteen Ja siirtää
tärkeitä sosiaalisia uudistuksia
mutta samanaikaisesti väljäkätisesti
kuluttaa varoja asevarusteluun. "So­tilasmenojen
taso määräytyy uiko
politiikan mukaan ja nimenomaan
siksi, ^ttä hallitus jatkaa konser­vatiivien
ulkopoliittista suuntausta
sotilasmenot lisääntyvät", korostaa
miestä Englannin koko armeijasta lehti.
yrityksistä' rakentaa tunneli Eng­lannin
kanaalin alitse. Ajatus
Englannin yhdistämisestä man^
nermaahan merenalaisen tunnelin
avulla on kummitellut yli 200
vuoden ajan kanaalin kumniallal
kin puolella — ja kummittelee
yhä.
Vuonna 1750 järjesti ranskalainen
Amiensin yliopisto tunnelia, koske
van kilpailun ja vuonna 1802 osoitti
.Napoleon Bonaparte suurta mielen:
ki.ntoa insinööri Mathieu-Favier'n
ehdotukseen, joka tarkoitti tunne­lin
rakentamista postin kulkua var­ten
Tämä' suunnitelma edellytti
saaren rakentamista keskelle kanaa­lia
' kyytihevosten vaihtoa varten.
Napoleon, piti tunnelin rakentamis­ta
"suurena ajatuksena".
Vuonna 1879 aloitettiin sekä.rans-kalai.
sella että englantilaisella ka:
naalin rannikolla koetunnelien ra­kentaminen.
Doverin liituvuorten
luona sijaitsevan, nyt suljetun tun-neliaukon
suulla kohotti Englannin
silloinen pääministeri Gladstone:
shampanjamaljan tunnelirakennuk-sen
mciiestykseksi. Silloisella tun-nelirakennustyömaalla
Englannissa
oli eräs aikakauden sensaatioista:
kaivuukone. jonka paineilmalla toi­miva
terä pureutui kallioon sitä loh­kaisten:.
Charly Gatehouse, joka on
ollut koetunnelitöissä, esitteli vielä
vuonna 1935 — 88 vuotiaana! —
kävijöille tätä kaksi kilometriä pit­kää
liitukallioiden ja meren alle
Ranskan suuntaan rakennettua tun­nelia.
Tunnelityöt eivät kuitenkaan kes'
täneet kauan. Jo v. 1882 työt lope­tettiin
ilmeisesti sen vuoksi, että
Englanti pelkäsi mantereelle joh­tavan
kulkutien vaarantavan sen
saariaseman turvallisuutta. Eng­lannin
armeijan- komentaja lordi
Wolseley selitti eräälle parlamen­tin
asettamalle komissiolle: "Eng
lännin täytyy pysyä saarena."'
Tunnelin rakentamista vastustava
oppositio oli Englannissa jatkuvasti
niin voimakas, että ennen vuotta
Jatkuu sivulla 4
PÄIVÄN PAKINA
'TODELLISUUS-SATU' NYKYAIKAINEN
Lukiessamme Quebecin oikeu.s-ministeri
Claude Wagncrin selos­tusta
siitä, miten" huumausainei­den
saläKuljetuksfista syytetty Lu­cien
Rivard ja hänen vankilato-verinsa
Andre Durocher. päästet­tiin
pakenemaan- Montreal n kuu­luisasta
Bordeauxin vankilaStaT
mc emme voneet olla itsek.scmmc
huudahtamatta, että kehno oli sa­duksi
ennen poikanulikkana suu­resti
ihailemamme "Tuhannen ja
yhden yön tarinat" tähän nyky-alkai-
seen tosikertomukseen verra­ten...•
Totta puhuen, mainitun selos­tuksen
luettuamme, meistä tun­tui,
että se on sittenkin pelkkää
unta tai merkki vanhuuden Vuokr
si "uudelleen lapseksi" tulemises­ta.
Mutta purtuamme ranteeseem­me
ja tunnettuamme siitä kipua,
tulimme lopulta vakuuttuneeksi.
pidätettynä mies, jota pidetään
huumau.sainesalakuljetusliigah yh­tenä
napamiehcnä,.ellci aivan seh
.kruunaamattomana kuninkaana;
jonka aloitteesta väitetään korkei­siin
hallituspiireihin lukeutuvictr'
jninisteriapulaisten ja muideSTpo-liitikkojcn
sekaantuneen-sekä lah­jus-
että kiristystoimcnpitcisiin;
mies, jolta on tähän mennessä
kielletty vapaalle jalalle pääsy ta­kausta
vastaan sen vuoksi kun on
pelätty, että hän voi "unhoittaa"
takausmaksut ja painua muille
maille; mies jota vaaditaan Cana­dan
ja Yhdysvaltain välisen sopi­muksen
perusteella lähetettäväksi
Yhdysvaltoihin, missä häntä syy­tetään
suurisuuntaisesta huumaus­aineitten
salakuljetuksesta ja
•kaupasta, mutta tällainen mies,
Lucien Rivard on kuitenkin jon­kinlaisena
.' mailivankina" siinä
että valveilla ollen tuli sitä tcks- r/ihäärin, että hän voi suojasään
tiä kuitenkin luetuksi. vallitessa pyytää varastosta vesi-
Ajatelkaamme nyt eräitä seik- V letkua, voidakseen miika kastella
koja: Bordeauxin vankilassa on jonkun toisen vangin kanssa sa-teossj_-
ulkollmilulstinrataa, ke­nenkään
huomaamatta siinä mi­tään
eriskummallista, se näyttää
näin tavallisen kuolevaisen kan­nalta
katsoen-.niin hullunkurisel­ta
hirtehishuumorilta^ että sille
nauravat jo naurismaan aidatkin.
Mutta lainatkaamme joitakin
yksityiskohtia Quebecin oikeusmi­nisteri
Claude Wagncrin antamas­ta
pakoselostuk.sesta. Esitettyäan
paon syyksi vankilan ylikansoituk­sen
ja vanginvartijain kokematto­muuden
sekä tiedotettuaan, että
paon johdosta on pidätetty viran­toimituksesta
mainitun vankilan
8 virkailijaa, mukaanluettuna van­kilan
kuvernöörin apulainen An­tonio
Pilotte, oikeusministeri
Wagner selitti tapahtumain kehi­tystä
seuraavasti:
"Vanki Andre Durocher kysyi
eräältä vartijalta, että voisiko hän
mennä lämmityshuoneeseen ot­taakseen
sieltä vesiletkun ulk*o-luistinradan
kastelua varten.
*'Keisantti Roger Beauprc ei
ajatellut lainka:>n sitä että sää oli
liian leuto, ja että kastelu siinä
tilanteessa oli hyödytöntä.
. " E r ä s toinen ^vartija saattoi Ri-vardin
Ja Durocherin pannuhuo­neeseen
missä Durocher veti esiin
piiul-cvolvcrin ja sanoi_vanginvar-lijaller
"Älä teo. tyhmyyksiä. Mc
olemme väRävissammc.' _^
"Vartijasta saatiin yliote ja hä­net
' sidottiin laastarinäuhalla
(tape) yhfcen pannuhuoneen
erään nuoren työntekijän kanssa:
'Rivard meni ulos, iski toisen
vartijan maahan ja sitten nämä
kolme sidottiin laastarinäuhalla
yhtepn . . .
"Myöhemmin Rivard, jolla oli
päässä vartijan lakki, sai yliot;
teen eräästä aseistetusta vartijas­ta
vankilan matalanunan sisämuu-rin
lähettyvillä.
"He (karkurit) veivät rappuset
mukanaan korkeammalle muuril­le
ja laskivat itsensä mukanaan
tuomansa vesiletkun avulla muu­rin
ulkopuolelle. He juoksivat
vankilan viereisen kentän polkkia,
saapuivat läheiselle kadulle Ja ot­tivat
haltuunsa Jacques Bourgeoi-sin
ajaman auton . . . "
Myöhemmin sanotaan Rivardin
päästäneen "autonajurinsa" pois
ja antaneen hänelle sitä ennen
$2.00 vuokra-auton maksuksi.
Bordeauxin vankilaa pidetään
laitokSehä;'^mistä on miltei'mah­doton
karta. Sieltä on kuitenkin
aikaisemminkin lähtenyt lipettitn
muutamia vankeja, mutta tapaus o
Rivard on sentään ainutlaatuinen.
Mutta-mikä jhme tuo nyt on,
jos muistetaan väitökset, että
esim.-hänen takausta vastaan va­paalle
jalalle laskemisestaan sa­notaan
luvatun $20,000 lahjukset
ja mvös se, että Yhdysvalloissa
surullisen kuuluisiksi tulleet ri-kosliigat.
Mafia ja Cosa Nostra,
kahmivat US.^n virallisten tutki­mustietojen
mukaan miljardien
dollarien "vuositulot" uhkapeli-paikkojen
ylläpitämisestä, huuma­usaineiden
salakuljetuksesta ja
-kaupasta, prostitutiosta ja muis­ta
senkaltaisista ' hommista".
Kukaan ei tiedä* onko Cosa Nos-tran
rahoilla jotakin tekemistä
Rivaiiiin. ja hiänen kumppaninsa
karkumatkan kanssa, mutta se
kuitenkin/tiedetään, että mitään
rahapulaa Jitivard ja hänen puo­lestapuhujansa
eivät ole kärsi­neet.
— Känsäkoura.