Vapaus, July 9, 1966

              Sivu 2 Lauantaina, heinäk. 9 p. — Saturday, July 9, 1966
VAPAUS INDEPENDENT LABOR OR(3AN
. O F t=riNNISH CANADIANS
( L I B E R T Y ) EstebUshed Nov. 6. 1917
kbiTOR: W . E K L U N D V M A N A G E R : E , S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 074-4*64 v
AiUUhlhB
Oirlce wee^ly: Tuesdaya, ThvsOaK ^
Co. Limited. lOO-lo;; E lm 3t. We6V6udbu]x Ontark^ Oaiäds^
ah^ £t»^dayiEi> 1^
Mailing A^dresQ: ]^o« 69
Adveitlsing r a t ^ upon applica,tlo^'translatton free of « » r g%
4jittiMri«ed a» seijond olass mai;i by tt^e Post Ot^k^ Departmenli, Qn%«;a,
. and for payment of pbstage in oash.
^ CANADIAN L Ä N G U A G t - P R E SS
TILAUSHINNAT:
Oaaadaasa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00. ft kk.
S kk. 2.75 , Suomessa: l vk. 1 0 Ä ^ « f . 8.76
Liberaalikin näkee ^Valon"
~Ottawasta viime keskiviikkona saapuneen uutistiedon
"""TOiUfcaan, liberaalipuolueen ehdokkaana alahuoneen jäseneksi
fifaritfordista valittu James Brown on uhannut hypätä libe-
PAÄlien puoluelaivan kaiteen yli väljemmilie vesille, ellei liit­tohallitus
suostu hetikohtaisesti vanhuudeneläkkeiden ko-rottsuniseen.
Kuten muistetaan, viime syksynä pidettyjen liittovaa-li4h
edeUä lupasi niin liberaalipuolue, kuin muutkin puolu­eet,
että nyt vanhuudeneläkkeellä olevien eläkkeitä koro­tetaan,
jos ja kun kansa antaa kannatuksensa näiden puolu­eiden
ehdokkaille. Vaalilupauksistaan huolimatta liberaali­puolueen
vähemmistöhallitus on tähän mennessä torjunut
oppositiopuolueiden kaikki ehdotukset vanhuudeneläkkeiden
korottamiseksi. Kaikki merkitviittaavat tällä kertaa siihen,
että eläkeläiset eivät saakaan yleistä parannusta tukalaan
talousasemaansa, ellei yleinen mielipide nouse entistä voi­makkaammin
vaatimaan tätä tuiki tärkeätä sosiaalihuollon
parannusta. Ja tällaista yleisen mielipiteen painostusta tar­vitaan
kipeästi, sillä jatkuvien hinnankorotusten vuoksi
$75.00 kuukausieläkkeellä elävien vanhempien kansalaisten
w varsinkin vuokra-asunnoissa asuvien — on suorastaan
mahdotonta tulla toimeen. Toisaalta on muistettava, että nyt
eläkkeellä olevilla — kahden maailmansodan ja 30-luvun.
nälkävuosien ikäluokalla — on vain aniharvoissa poikkeus­tapauksissa
"vanhoia säästöjä" vanhuudenpäivien varalle.
Kaikesta huolimatta liberaalipuolue on vastustanut ja
vastustaa edelleen näiden vanhempien kansalaisten elinmah­dollisuuksien
parantamista eläkkeiden korottamisen muo­dossa.
Sen sijaan hallitus näyttää pyrkivän siihen, että nyt
kahdessa lukemisessa käsiteltävänä olleen Canadan avustus-suunnitelman
(Canada Assistance Pian) avulla annetaan
"avustusta" niille eläkeläisille^ jotka nöyrtyvät "köyhyyden-todistuksen"
hankkimiseen, ja voivat siten "todistaa", että
he eivät voi pitää sieluaan ja ruumistaan yhdessä, ellei elä­kemaksujen
lisäksi anneta heille myös "avustusmaksuja".
Tästä puolesta asiasta alempana.
TERVEHDITTÄVÄ LAUSUNTO
Kaikkien näiden seikkojen perusteella on lämpimästi
tervehdittävä sitä kun hallitusvastuussa olevan liberaalipuo­lueenkin
riveistä löytyy sellainen mies kuin James Brown,
joka uhkaa viitata kintaalla koko puolueelleen, ellei vanhuu-deneläkkeitä
koroteta. "Minä en voi mennä pidemmälle tä­män
vinkutuksen mukana" kerrotaan mr. Brownin sanoneen
liittohallituksen kielteisestä asenteesta eläkekorotuksiin
nähden.
: Mr. Brownin kanta on, että kaikille eläkeläisille olisi
myönnettävä samanlainen korotus ilman mitään köyhyyden-todistuksia.
Kaikkien eläkkeiden samanlaista korotusta on vastus­tettu
hallituksen toimesta väittämällä, että valtiovallalla ei
ole siihen varaa, ja että varakkaammat eläkeläiset eivät elä-kekorotuksia
kaipaakaan. Nämä väitökset sellaisenaan ovat
kuitenkin yhtä katteettomia kuin ovat kolmen dollarin se­telitkin.
Hallitus voi milloin tahansa käyttää osan nyt va-rustelutarkoitukseen
haaskattavista varoista eläkeläisten elä-,
män huojentamiseksi, ja siitä huolimatta jäisi kenraaleille
vieläkin liian paljon häaskausvaroja. Totta tietenkin on, että
eläkeläisten j oukossa pn sellaisiakin henkilöitä^ j otka eivät
ole lainkaan riippuvaisia $75.00 kuukausieläkkeestä - - mutta
heidän lukumääränsä on kovin pieni verrattuna niihin^ joilla
on; todellinen taloushätä. Sitäpaitsi eläkemaksujen: korotus
heidän kohdaltaan aiheuttaa myös tuloveron lisäämisen, jo­ten
sekään sunima ei menisi kokonaisuudessaan heidän kayt-
•töönsä.-:' V,-:'
Tärkeintä tässä, yhteydessä on kuitenkin se, että eläk­keiden
yleinen korottaminen vähintään sataan dollariin kuu­kaudessa
huojentaisi eläkeläisten elämänhuölia yleensä ja
vilkastuttaisi samalla kaikenlaisten kulutustavarain kysyn­tää,
sekä tuotantoelämää yleensä, mikä tarkoittaisi, muun
lisäksi sitä, että hallitus saisi lisätuloja verottamalla liikkeitä
jIa yksilöitä, jotka tuottavat tavaroita eläkeläisten lisäänty-vän
tuotannon tyydyttämiseksi.
Tältä pohj-altä asiaa katsoen öh toivottavaa, että liberaa-lipuolueesta
— nousisi muitakin "soraääniä" vaatimaan vaa­lilupausten
täyttämistä eläkekorotusten tiimoilta. Sanotaan,
että taivasten valtakunnassa on suurempi ilo yhden syntisen
psjaamisesta kuin kymmenestä vanhurskaasta!: Niin^ myös .
cni suhtauduttava varauksettoirialla myötätunnolla niihin
vanhojen puolueiden edustajiin ja puhemiehiin, jotka oyat
vähhiina puhein ja teoin hiiojehtamaan eläkeläisten hädän-alaista
asemaa. • 'r.V':,'
CANADAN AVUSTUSSUUNNITELMA V
Kuten ylempänä mainitaan alahuoneen istunnon käsitel­tävänä
on nyt liittohallituksen lakiehdotus mikä tunnetaan
nimeltä Canadan avustussuurinitelma (Canada Assistance
Plari). Varsinaisen lakiehdotuksen yksityiskohdista ei ole
vielä tietoa, mutta Otta wasta saatujen epä virallisten tieto-jenmukaan
oletetaiah, että hallitukseri tarkoitus on tähiän
suunnitelman pohjalla myöntää köyhille ja tarpeessa oleville
eläkeläisille korkeintaan $30 avustus kuukaudessa.' Se~tulisi
nyt voimäs.sa olevan $75.00 eläkkeen lisäksi; mutta yleisesti
pelätään, että tämän avustuksen saannin eh^ tulisi "köy-
Hyydentödistuksen" hankinta, mikä on kovin alentav^ ja,
masentaVa ehto niille jotka oyat elämänsä raataneet tämän
niaah rakentarniselrsi ja uuden sukupolven kasvattamiseksi.
Käytännössä katsoen tämä tarkoittaisi, että 65-vuotta
täyttäheet yksityiset Canadan kansalaiset ja pukkaat, saisi­vat
köyhyyden todistuksen perusteella $105.00 kuukausieläk­keen
eli $1,260 "taatun" vuositulon ja pariskunnat yhteen
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
WiUIiun Jakku, Kirkland Lake,
Ont, täyttää tiistaiöa, heinäkuun 1?
jpSjvilQll 70 vuotta.
Vlidymmc sukulaisten ja tutta­vaa
«npentoivotuksiin.
Port Äithuriii
ARGBNTIINAN KAPINA
Port Arthur. Vaikuttava suun­taus
Neuvostoliiton äskeisestä suui
resta viljanqstosta alkaa näkyä jo­kapäiväisessä
eläpässä maassatnihe
Täällä Järvienpäässä se merkitsi
kiirehtimistä elavaattoritilan enti­sestä
viljar>ta tyhjentämisessä. Sa-maila
se vaati kaikkien käytettävlsr
sä olevain rahtilaivojen liikekannaq
kiiruhtamista. Rautatiet k(;skittivät
tärkeimmän huomion uusien varas­tojen
kuljettamiseen.
Heti alussa selvisi, että meidän
aavikkomaakuntiemme farmareille
maksettava hinta nousi. No. 1 Ma-nitoba
(Northern) vehnän hinta
Järvienpäässä nousi $2.06:een bus-helilta;
mille sitten kansainvälinen
hintatasamme pohjistuu.
Maakunncllisen poliisiviraston ta­holta
täällä kehoitettiin maanteillä
kulkevia ^ trovaisuuteen. Akillisiij
tapaturmia voi aiheuttaa mm. met­säneläinten
liikkuminen maanteillä.
Muutamia maileja Port Arthurista
Nipigoon johtavalla maantiellä vii­me
perjantaina matkaili 9 muusia
yhdessä ryhmässä. Bass Laken tiet­tä,
maiiin itään matkasi joukko peu­roja
valtamaantiellä.
Kummassiikin tapauksessa oli i l ­meistä,
että kuuma Uraa ja kärpä­set
ajoivat metsäneläimtt ;:ukealle
tielle, jossa ne kuitenkin oHvat au-loilijain
kulkutiellä. Varomaton hä­lyttäminen
olisi voinut aiheuttaa
muitakin vrikeuksia.
• •«• . •• . » •
Nyt on julkaistu lopullinen selos­tus
sähköiskusta kuolleen John Di-
Sanobin kuolemansyiden tutkimuk­sesta.
Tutkimusraportti suosittelee
Provincial Papertehtaalla suojelu­välineiden
uudistamista, jotta täl­laiset
tapaturmat tulevaisuudessa
vältettäisiin
MaanantcJna julistettiin, että vii­me
sunnuntaina alkanut Rossportin
" F i s h Derby" tulee jatkumaan hei­näkuun
loppuun. 30 venettä lähti
sunnuntaina satamasta, mutta en­simmäisen
G paunan 15 unssin Su-perior
järvilohen sai mrs. B. Hakala
tällä kertaa aivan satamalaiturin lä­heltä.
Palkinnot jaetaan viikottain.
Päävoittona on vapaa kahden viikon
lomaretki Bermudaan.
Isaak Kujala kuoli täällä sairaa­lassa
äkillisesti. Hän oli syntynyt
Suomessa ja o l i kuollessaan 83-vuo-tias.
Canadcan hän o l i saapunut V h '
dysvalta.n kautta y l i 40 vuotta sit­ten
ja työskennellyt Ontarion met­sätyömailla.
Luokkatietoiscna työ­läisenä
hän kuului aikai.semmin
CSJri j a metsätyöläistenuriion ra­kentajiin
sekä oli lehtemme lukija:
Taina Pitkänen kuoli sunnuntaina
kotonaan Gorham kunnaissa (Tar-molassa).
Hän o l i syritynyt Suomes­sa
j a o l i ee-yuolias. Tänne oli hän
saapunut Suomesta 51 vuotta sitteh.^^^
Jälkeensä jäi miehensä Peter, kaksi
poikaa Ray ja Arthur, kaksi tytärtä,
mrs. A. Opas j a miss Elssi Pitkänen
ja 16 lastenlasta. — A T H .
Vienti
oti päivän tunnussana ja yhä ih
mecllisempiä vlentiartikkeleita
keksitään viedä Suomestakin. Se on
sitä uusyiiehtiä se — eikä nokitusta.
Uusviennin p i i r i in kuuluu kai se 210
metriä pitkä kartta, joka Suomes­sa
valmistetaan Iraniin rakenetta-
Vasta tiestä ja varmasti uusvientiä
qn sekin, kun Moskovaan on viety
Suomesta kokonainen nakkikioski.
Se ofl valmistettu kokonaan me­tallista
jä se sijoitetaan Moskovan
pääpostin viereen Kirovin-kädulle.
Joten jos Moskovassa sellaisen näet­te,
niin kyllä se oh suomalaista se­kin,
joskin nakit, ovat mahdollisesti
neuvostoliittolaisia. Ja piirakat, jol­laisia
myös tästä nakkikioskista tul­laan
myymään. "
laskien $2,200 vuosittain. Tä­mä
sellaisenaan olisi tietenkin
parempi kuin ei mitään, mut­ta
toivottavaa olisi, että tästä
laista saataisiin jäämään pois
vanhenapien asuickaideu mai­netta
ja arvoa alentavat "kpy-hyydent^
istusvaatimukset".
Samantekevää on minkälaisen
lainlaadinnan perusteella eläk­keitä
korotetaan, kuhhah niitä
korotetaan vähintään sataan
dolliariin kuukaudessa ja niin,
että eläkeläisten ei tarvitse
hattu kädessä rukoilla korkei­ta
hallitusviskaaleja ymmärtä­mään
heidän taloushätäänsä.
Argentiinan 'tiijiileiii' .vnll^pltäjlbi
nimi Idr^oitetaaQ Juan Qtig^tii^.
K^nraaU Ongatila; joka erosi ^ b ^ i -
j«Q, yliiifiäUikön virapta viii^^e QMT-raskuii
»^. e i ole eppimi«|lli^; 1 ^
taa pyrklcitässä vallan;: ^huipuille.
HäJPkapinoi jo v . l S » 2 johtaen kes­kimmäistä
sen vuoden ärtneijakapi-rasta.
Kuten silloinkin, on nytkin
kysymys, peronistien ja kommunis­tien
vaikutusvallan — e i vallan —
kaventamisesta. Tällä kertaa tähtäi­messä
bn varustautuminen peronis­tien
odotettua äänivyöiryä vastaan
ensi kevään vaaleissa. '
Toista vuotta sitteQ ra^al^skuusäa
pidetyissä vaaleissa saavuttivat uus-peronistit
huomattavia voittoja, var­sinaisen
peronistipuolueoh ei siUoin
sallittu asettaa edes ehdokkaita.. Tu­levissa
vaaleissa peronistiea taenes-tyksen
on odotettu nousevan lisää
j a yhtä varmasti «»n ennuatcilttt, et­tei
sen sallita tapahtua, vaan että
"jotakin tapahtuu' ennen sitä. Nyt
tämä *'Jokin"-on tapahtmnnssa.
Hyökkäyksen V il 1 i 11 ö mimpänä
osoitteena on Argentiinan puolus­tusministeri
Eduardo Castro San­chez.
Onganian ero viime vuonna
johtui bäneu ja Sancheain vUisistä
erimielisyyksistä ja uusikin ylipääl^
Ukko Pistarini ilmoittaa nämä eri-mielisyyde
». kapinatoimintansa läh­teeksi.
Puolustusministeri näyttelee
kuitenkin vain sivuroolia. Armeija-päälliköiden
hyökkäyskohteena on
koko hallitus ja presidentti Illian
politiikka kokonaisuudessaan. Hä­nen
aikanaanhan perenistlt orat
saaneet vatUvoittoniia ja M n e n toi­mestaan
salvat koanmuntstlt vuoden
1964 lopulla toimintaoikeudet. Ti-lanteen
jatkuminen lailHseHa poh­j
a l la m<irkitsisi näiden voimien vah­vistumista
ja l i l i an perustaltaan
kansallisen politiikan toteutumisia.
Presidentti Illian hallituskausi
kolmisen vuotta sitten alkoi kansan-nous|
iun verrattavan; yJeiseQ innos­tuksen
islivittämänH ja näarrasjoius-sa
1963/tebtyä öljy-yhtiöiden kan-sallistaihis^
äälöstii pidettiin allqyi^a
»aAKl. ktaantu|aiselle USAn^ p96-
omän kaikkivallasta. Argentijna tor­j
u i tuolloin itsensä Averell Harri-manin
painostusyritykset, myöhem­min
lienee Illian halHtus kuitenkin
yksityiskohdissa lieventänyt päätös­tä.
Shell^ Esso ja muut amerikka­laiset
öljy-yhtiöt toimivat edelleen­k
i n maassa..
Kuvaap kuuluu njaan vaikea ta­loudellinen
tilanne. Argentiina on
perint«ielUBesti lihamaa, jolla yhä
on muhkea karjakanta, kaksi päätä
jokaista asukasta kohden. Tämä pih-virikkaus
on kuitenkin kaventumis­taan
kaventunut. Vuodesta 1956 läh­t
i en on karjan pääluku vähentynyt
6 miljoonalla, kun samaan aikaan
vJikUukujOQ kasvanut 2.4 miljoonal­la.
Lihalii hinnat ovat viime aikoina
nousseet jopa liki 100 prosentin
vuosivauhdilla. Viime vuoden aika­na
jouduttiin peso devalvoimaan
kolmasti. Syytä tyytymättömyyteen
siis on viljalti. Kapinoitsijat eivät
kuitenkaan ole varsinaisen kansan
asialla vaan sitä vastaan — mm.
per<mistien käsiäsä olevaa ay-liiket-
J vastaan. Heidän takanaan on
epäilemättä myös kaupallisia piire­jä,
joiden edut punoutuvat US An
yhtiöiden etuihin. C I A on jälleen
saattanut olla asialla. -— H A ;
NL ja Polijois-
Korea taajensivat
tatoussuiiteita
RIoakova. — de Gaullen vierailun
Varjossa Moskovassa on tapahtunut
huomattava tatouspoliittinen tapah­tuma.
Neuvostoliitto ja Korean kan­sandemokraattinen
tasavalta ovat al­lekirjoittaneet
joukon taloudellisia
yhteistoimintasopimuksia, jotka lu­jittavat
huomattavasti näiden kah­den
sosialistisen maan keskinäissuh­teita.
Sopimuksen mukaan Neuvostoliit­to
auttaa Pohjofe-Koreaä metallurjii-sen
tehtaan, voimalaitoksen, öljyja-lostamon
ja useiden muiden teolli­suuslaitosten
rakentamisessa.
Lisäksi solmittiin viisivuotinen
kauppa-sopimus. joka merkitsee
kauppavaihdon huomattavaa kas­vua,
sekä kalastusta ja tieteellistä
j a teknistä yhteistoimintaa koske­via
sopimuksia. Sopimuksilla katso­taan
olevan huomattavia poliittisia
seurauksia. Lisääntyvä taloudellinen
yhteistoiminta lujittaa epäilemättä
maiden yhteyksiä myös poliittisella
alalla.
Sopimuksen allekirjoittamista var
ten Moskovassa ollutta valtuuskun­taa
johti maan varapääministeri L i
Dju Jen. Hän tapasi matkan aikana
myös puoluesihteeri Leonid Brezh­nevin..
-;'r.
ENGLANNIN LAIVAT
JÄLLEEN MERELLÄ
Lontoo. — Englannin rahti- ja
matkustajalaivat suuntasivat lauan­taina
jälieen kulkunsa merelle
vain joitakin minuutteja sen jäl­keen
kun 47 päivää kestänyt meri-mieslakko
oli virallisesti päättynyt.
USA uhkaa sortua
i¥ijyinyr'kyfykseen?
WashingtQn. — Presidentti
Johnsonin lähimmät tieteelliset
neuvonantajat pelkäävät, että Yh­dysvallat
voi sivistyneenä valtio­na
joutua saman kohtalon uhriksi,
kuin Rooman valtakunta, jos mi­tään
ei tehdä amerikkalaisten
elinjrmpäristön jatkuvan myrkyt-tyraiseii
estämiseksi.
Presidentti Johnsonille viikko
sitten maanantaina annetussa se­lonteossa
sanotaan viimeaikaisista
arvioista ilmenevän, että *'Roo-man
valtakunnan rappeutuminen
on voinut osaksi johtua lyijymyr-kytyk&
estä. Rooman hallitsevien
luokkien keskuudessa ja sen ai­heuttamasta
hedelmättömyydestä
ja yleisesti henkisestä heikkou­desta."
,
Tämän selonteon jolidosta on
presidentti antanut Yhdysvaltain
terveysviranomaisille määräyksen
koota kaikki saatavi-ssa olevat tiedot
kemiallisten aineiden myrkyllisestä
vaikutuksesta ihmiseen.
Presidentin neuvoa-antava komi­tea
sanoo lyhyessä viittauksessaan
Rooman valtakunnan rappeutumi­seen
edelleen: "Iroonista kyllä, hal­litsevat
luokat käyttivät yksin­omaan
lyijypitoisia 'kulUuuri-astioi-ta',
kun taas palvelevat luokat käyt­tivät
saviastioita."
"Toisen maailmansodan jälkeen
on tietoisesti tuotettu ja käytetty
monia uusia kemiallisia yhdisteitä
lääkeaineina, lisäaineina ruoassa ja
maatalouskemikaaleina, ja nämä
ovat edistäneet terveyttä ja pitkä­ikäisyyttä.
Toiset, jotka ovat sattu­malta
joutuneet ihmisten elinympä^
ristöön kotien ja teollisuuden jäte­aineista;
niaataioudesta, tupakan­poltosta'
ja autojen pakokaasuista,
ovat kuitenkin mahdollisena uhkana
jhmiskunnan hyvinvoinnille", kc*
mitea sanoi.
Eisimerkkinä mainitaan, että vuo­sina
1963—1964 iisättiih parikym­mentä
uutta kemikaalia niiden yh­disteiden
kasvavaan määrään, joita
Yhdysvajloissa käytetään hyönteis­myrkkynä,
kasvinsuojeluaineena ja
ruoansäilöntään.
VILI SIHLMAN, Kirkland Lake, Ont. lahjoittaa |2.00 Vapauden j »
Liekin hyväksi ja haastaa seuraavat: WUIiaiiii Jakku ja John TuoinI, mo<
lenuiM^rSirkM ,;r.--.v>V:v;.i-|,. :^::::M^:Bm'
VAINÖ. Ji^itVi, Kltklan^ liiOie» 0»^. /&hjoitta» $3.0«) V«q^^en ja
LleUn tuken|f(i|lMi Ja haastia. «^«Niavi^ Toivo m, ev^imä.iiixldand.
iOuMmim, imu. Salonen |»;«dM»1Rnä[kt, K u f c M ] & a i ^ Kalle
Kuusenaho, UMiUtä. Hei |N>Jl!lil«;intakaasl|MiBteidentVya^ ^
MAkmvVOmi iiMmale»Oiil. labJatllM $5.0ft JUmam^Ja Liekin
tukemiseksi ja haasta» seora^vatystftv^ tekeiniUin smoin:;^^^^^ Ci|utaf-son,
Burlington^ Ont., Len Hjorth, W. Jojketa Jä KaUe Byt|önen, WUIow-dale,
Ont. sekä Onni Saine, Toronto, Ont.
LYDIA JA ENGGK SORSA, Canmore, Alta, lahjoittavat $5.00 Va-!
pauden ia Liekin hyväksi ja haastavat KAIKKI LfiHTlEMMlS LVKUÄT
LAHJOITTAMAAN VOINTINSA MUKAAN.
MANDA HILL, R. R. 1, Cqpper Cliff, Ont. lahjoittaa ?2.00 Vapauden
hyväksL
LYDIA MAKI, R. B.,1, Copper CUff, Ont.,lahjoittaa $2.00 VapMden
tukentisetsi.
EDITH JA EMIL KOHVAKKO, Bruce Mine8,>nt lahjoittavat $2.00:
Vapauden ja Liekin haasterahastoon Ja haavtavat. puolestaan seuxaavat:
Aune Liikala, Hearst, Ont. Ja Lauri W u o r i , S a u UW Harte, Ont. voinr
Unia mukaan. . >
V. KOIVURANTA, Port Arthur, Ont. laUoittaa ?5.00 Vapauden IL
mestymiseh turvaamiseksi Ja haastaa seuraavat ystävät tekemäSn samoin:
Heimo Kivinen Ja Oskari Kivlhen, Lappe, Out., T. Pöyhöla, T. Silsa Ja
Oskar NllvtU, kaikki^ Port Arthur, Ont. -
~ HEINO SAARELA, R, R. 3, Fort Arthur, Ont. lahjoittaa $5JOO Va-pauden
Ja Ltekin hyvShsi Ja haastaa seuraavat naapurit viemSSn haas­tetta
eteenpäin: TUda Ja EmU MsHn Ja N. Paa^dia, R. R. 3, Port Arihar,
Ont.
HILDA ERKKILX, Port Arthur, Ont. lahjoittaa 93.00 Vapauden il-mestymlscB
turVaamloekBl Ja haastaa eeuraavaf ystlKiit lahJoUtaaaan
vointinsa mukaan: mr. Jä mrs. Kalle Marttila, R. R. 2, Kaminfistiqnia,
Ont, Sofia Siren Ja Kalle Kaarela, R. R. 1, Kamhiistiqnia, Ont. Ja Seimi
Ojala, R. R. 2, (Intela) Port Arthur, Ont.
HELEN JA WALTER SMITH, Atikokan, Ont. lahjoittavat $5.00 Va-pauden
talousaseman tukemiseksi Ja haastavat seuraavat viemään haas­tetta
eteenpäin: Annie ja John Leinonen sekä Alli Ja Ed. Kauppi, Toron­to,
Ont., Toivo Järviaho, Atikokan, Ont,, Matti Mäki ja Annie Ruissalo;
Fort Frances, Ont.
YRJÖ IDMAN, Port Arthur. Ont. lahjoittaa $5.00 Vapauden Ihnesty-mlsen
turvaamiseksi Ja haastaa seuraavat ystävät vastaamaan sainol^ tai
paremmin: Paavo Vuorenmaa, Port Arthur, Ont^ ja Alarik Laine, kämp­pä
40, Beardmore, Ont.
CSJ:n LÄNSI-ONTARION ALUETOIMIKUNTA, Port Arthur, Ont.
lahjoittaa $50.00 Vapauden talousaseman tukemiseksi ja haastaa British
Columbian, Keski^Ontarion ja Pqhjois-Ontarion aluetoimikunnat teke­mään
lahjoituksen lehtemme tukemiseksi.
AINO JA TOM RUSTARL Port Arthur, Ont. lahjoittavat $3.00 Va­pauden
ja Liekin hyväbsi ja haastavat seuraavat ystävät: Jalmar Mantere
ja Kusti Manner, Port Arthur, Ont.
A T . HILL, Port Arthur, Ont. lahjoittaa $8.00 Vapauden talousase­man
tukemiseksi Ja haastaa seuraavat ystävät vIemiiaB haastekapulaa
eteenpäin: Vie. Langila, John Lehikoinen, Harry Raketti Ja Aies Lan-gila,
kaikki Port Arthurista, WaUer Hunnakko, K. Pelto ja Einari Pelto,
Nolalu. Ont., Einari Niemi ja Paul Schnltz, Jaekpine, Ont. sekä Hanna
Anderson, Fort William, Ont.
VICTOR PERE, Port Arthur, Ont. lahjoittaa $1.00 Vapauden byviiksi
ja kehoittaa ystäviään lahjoittamaan vointinsa mukaan.
TAUNO KAKSONEN, Port Arthur, Ont. lahjoittaa $2.00 Vapauden
talousaseman tukemiseksi ja toivoo, että kaikki lehden tilaajat lahjoit­tavat
vointinsa muiuan.
YRJÖ KORPI. Port Arthur, Ont lahjoittaa $5.00 Vapauden Ja Uekin
ilmestymisen turvaamiseksi ja haastaa seuraavat ystävät: Arvi Seppä­nen,
Vancouver, B. C , R. Backström Ja Eero Hall, Port Arthur, Ont. ja
Arvo Kivi, Silver Mountain, Ont
REINO OJALA, R.R. 2, Port Arthur, Ont. lahjoittaa $2.00 Vapauden
hyväksi ja haastaa seuraavat: Reino Tikkanen ja Kunto Korhimcn, teke­mään
samoin tai pareaiunin.
HEIMO KIVINEN, Lappe, Ont. vastaa $3.fl0 V. Koivurannan haas­teeseen
ja haastaa John Mäen, I. Koiviston ja M. Ojalehdon, viemään
haastetta eteenpäin.
EMIL AUTIOMÄKI, Säolt Ste. Marie, Ont. lahjoittaa $5.00 Vapau­den
ja Liekin hyväksi ja haastaa seuraavat tekemää^ samofai: Evert Pe­rälä,
Evert ErkkUä ja Kusti Kurikkala, kaikki Sault Ste. Mariesta, Ont.
T. HEINO, Sault Ste. Marie, Ont. lahjoittaa $2.00 Vapauden ja Ue­kin
tukemiseksi.
SANDRA VARJONEN, Wanup, Ont. lahjoittaa $5.00 Vapauden Ja
Liekin hyväksi ja toivoo, että kaikki tilaajat lahjoittavat vofaitinsa mu-'
kaan.
CSJrn TIMMINSIN OSASTO, Timmins, Ont. lahjoittaa Vapauden Ja
Liekin hyväksi $500.00 ja kehoittaa kalkkia osastoja, seuroja ja lehtiem-me
tilaajia lahjoittamaan vointinsa mukaan, että Vapaus vei elinvoimai­sena
vastaanottaa kultavuotensa 1967.
KRISTIAN WIITA, Sudbury, Ont. lahjoittaa $3.00 Vapauden talous­aseman
tukemiseksi ja haastaa seuraavat tekemään samoin: Lauri Sinir
salo ja KaUe Kauppinen, Naim Centre, Ont., Heikki Ström ja Väinö
Timonen, Sudbury, Ont
HILJA JA ANTON KAISLA, Sndbuiy, Ont lahjoittavat $20.00 Va­pauden
talousaseman tukemiseksi ja kehöittavat kalkkia Vapauden tilaa­jia
lahjoittamaan vointinsa mukaan lehtensä iknestymisen turKaiBmi8eltsi.|
MARTHA JA FRANK LAAKSO, Scarborough, Ont lahjoittavat S7.00
Vapauden ja Liekin tukemisekri. :
Tässä katsauksessa —_.
Aikaisemmin Vapaudessa julkaista
$ 865.00
. . . . 1,528.41
2,303.41
Liekin lahjoitukset _ „ „ . - . . . . - „ „ — 114.50
YHTEENSÄ $2,50W^
PÄIVÄN PAKINA
Canada-päivän aattona julkaise­mansa
lausunnon yhteydessä pää­ministeri
Lester B. Pearson kor
rosti erikoisesti, että kansakunta­na
me emme ole riittävästi vaa­lineet
ja edistäneet kansallistun­netta
ja kansalUsylpeyttä.
Canadan 99. syntyiriäpäivän joh­dosta
antamassaan lausunnossa
pääministeri Pearson sanoi mm
seuraavaa:. 1^
"Me emme ole kehittäneet niin
valppaasti -kansalli-stunnetta ja
kansallista ylpeyttä mitä meidän
maamme ölisij^pitänyt lapsilleen
suositella... . .
Tämä on käsittääksemme aivan
oikein jä ajankohtaisesti sanot-tu.
Kansallistunne ja kansallisyl­peys
auttaisi meitä canadalaisia
yksityisesti ja erityisesti yhteises-
Kansallistunnolla ja kansallisyl­peydellä
ei ole mitään yhteyttä
/•kanaalliskiihkoilun" kanssa.
Kansalliskiihkoilija voi esimer­kiksi
Yhdysvalloissa sanoa, että
vaikka hän tietääkin Washingtonin
tekevän rikoksia Vietnamiin kan­saa
ja maailman rauhaa vastaan,
hän tukee j a kannattaa kuitenkin
Vietnamissa käytävää likaista so­taa
vain siksi kun pahantekijänä
on "oma hallitus".
Terve kansallistunto ja kansal­lisylpeys
perustuu sensijaan tie­toisuuteen
siitä, että meillä cana-dalaisilla
on kansakuntana, omat
velvollisuutemme, ja omat tehtä­vämme
kansallisesti sekä oma oh­jelma
eli rooli kansainvälisesti.
Terve kansallistunto tunnustaa
kaikkien . fcmsojen ta.sa-ar.yoisuu-den
toteamalla, että oma kansa
ei ole sen huonompi eikä sen pa­rempi
kuin joku .toinenkaan kan-
; sa,' • .'•
Vika on vain siinä, että Ganadas-sa
on terveen kansallistunjion-ke­hittäminen
jäänyt valtaosalta pel­käksi
liuulipalveluksi. Käytänhöl-iistä,
jokapäiväistä puhetapaa ja
käytäntöä toisiin verraten tämä
ajatus voidaan esittää seuraavan­laisella
totuutta vastaavalla julis-toella:
Suosikaa canadalaista — os-.
takaa yhdysvaltalaista tavaraa;
Yhtenä käytännöllisenä esimerk­kina
tästä voidaan mainita Sud-buryssa
toimivien, useissa tapauk­sissa
amerikkalaisten rahamiesten
omistamien 'liikkeiden kielteinen
suhtautuininen Catiada-päiyän
viettoon.
kcskiltaupungiUa toimivat l i i k -,
keet päättivät, että he pitävät
liikkeensä suljettuina Canadan
kansallisena juhlapäivänä, eli per­jantaina,
heinäkuun 1 pnä.
Mutta New Sudbm7 Shqpping
Centreh kauppiaiden yhdistys
päätti "käytännön syihin". Vedo­ten,
että sikäläiset liikkeet pide^
tään perjantaina auki, ikäänkuin
kansallisella juhlapäivällä ci o l i s i
mitään erikoismerkitystä, ja sön
sijaan liikkeet pidetäänjsuljettuina
maanantaina, heinäkuun 4 päivä­nä,
joka sattumalta oli Yhdysval­tain,
kansallinen juhlapäivä.
Olisi kaiketi väärin sanoa, että
New Sudburyn liikemiehet- ovat
sitä mieltii, että Canadan juhlapäi­vä
on toisarvoinen seikka, jota voi­daan
ehkä sivumennen "muistel­l
a " pitämällä liikkeet suljettuina
Yhdysvaltain kansallisena juhla­päivänä.
Mutta tätä olettamusta ei voida
kokonaan jättää huomioonottamat­ta.
Mainitussa kauppakeskuksessa
toimii proscntuiialisesti enemmän
Yhdysvaltain vaikutusvallan alla
olevia liikkeitä kuin SUdburyn kes-kikuupungiliai
Sellaisten liikkei­den
omistajia ei ehkä kiinnosta
Canada-päivän vietto samassa mää:
rässä kuin ehkä kiinnostaa Yhdys­valtain
itsenäisyyspäivän vietto.
Toisia sikäläisten liikkeiden ca­nadalaisia
omistajia näyltlSä kiin­nostavan
enemmän rahan hankinta
kuin maan kansallistunnon ja kan­sallisylpeyden
kehittäminen, mis­tä
pääministeri Pearson lausunnos'
saan puliuu. Mahdollisesti he ei­vät
ajatelleet asiaa loppuun asti,
vaan menivät "yii-ran mukana" ja
tekivät päätöksen, että Canada-^
päivän viettoa voidaan verrata jo­honkin
muuhun vähemmän tärke­ään
juhlaan, joka voidaan mielin
määrin sijoittaa, jonkun määrätyn
viikon maanantaiksi pääasiassa
siksi, että saadaan "pitkä viikon­loppu".
Tolsin sanoen sellaiseen
Canada-päivän viettoon sisältyy
aimo_annos markkinahenkeä.
Tosiasia on, että Yhdysvalloissa
tervattaisiin . j a hiiyhennettäisiin
siellä asuvat canadalaiset ja muut­kin,
jotka esittäisivät, että USÄn
itsenäisyyspäivää, heinäkuun nel­jättä,
vietettäisiin mukavuussyis­tä
jonakin niaanantaina.
Minkään maan kahsallispäivää
ei ole meidän tietääksemme "kau­pallistettu"
siten kuin menetteli^
vät New Sudburyn iiikemiebet,
joko omasta vapaasta tahdostaan
— jota epäilemme—^ tai yhdistyk­sensä
amerikkalaishenkisen joh­don
ansiosta.
SudbUryn esimerkki on amerik-kal
«iswLielisestä korvesta kuuluva
hätähuuto, mikä todistaa, että pää­ministeri
Pearson oli tuhannesti
oikeassa korostaessaan nyt kansul-lislunhön
ja kansallisylpeyden ke­hittämisen
tärkeyttä.
— Känsäkoura.