Vapaus, April 20, 1971

              Sivu. 2
% ; A f I A I I C * i N U E P E N D E N T L A B O R Q R G AN
y J \ l J \ U o FINNISH CANADIAN»
' L I B E R T Y . faMijÖshÄl Noi^. 6,1917
Gdttor; W. EKLUND M^tna|[er: E. S^iSt
Publlshed twlce weefcly t ^esdayä Thuh4ä9s VttfaM Publiäiiä«
Ck). Limited, 100-102 Ebn St. West, Sudbury. Omtarto, Canada.
Advmislng mtes Upon f^pUcation, trans^
Secoad Class Mali reglstratloii Number 1076
J vit. »14.00. 6 kk, W.78
V>n-'-~^,^. TILAUSHINNAT: \
ii^kla?*? i vk: '$10.00. e kk. tS^S"' U8A: n : • •
' • ; ' • « ' , N. . ' . 3 kk. $3.00'" Suomeen:,
— ' — — , ^ —^ ^
Meidän mielestämme Canadan työväenliike saa vissinlaisen
takapotkiin jos tämän viikon lopulla kokoontuva NDP:n
johtajanvaali-edustajakokous ottaisi askeleen oikealle tänä aikaöa
jolloin sum-tcn- väestökerrosten riveissä tapahtuu laajakäötolsta
radikalisointumista niin Canadassa kuin maamme rajojen ulkppuor
Icllakin. Tällainen valitettava mahdollisuus on kuitenkin nyt edesr
sflmmc.
Uuden johtajan valinta tuli tarpeelliseksi siksi kun edistyk­sellisyydestään
tunnettu T. C. Douglas tiedoitti, että hän ei halua
sitä manttelia enää kantaa, j a että hänen tilalleen oh valittava
toinen henkilö. Tämän johdosta on kilpailu johtajapaikasta ollut
useita viikkoja täydessä käynnissä. Ehdokkaita on viisi — kaikki
miehiä — ja he ovat: David Lewis, jota pidetään yleisesti puolue-establishmentin
miehenä j a varmimpana "kruununprinssinä" (mut­ta;
hän on mr. Douglasia oikeistolaisempi), Edward Broadbent, jolla
vissien arviointien mukaan on toiseksi eniten kannatusta, John
Harney sekä Frank Howaral, joka edustaa puolueen.äärioikeistoa ja
Waffle-nimellä tunnettavan, sosialistista ohjelmaa tavoittelevan
vasemmistoryhmän edustaja James Laxer, jonka kannatus on i l ­meisesti
viimeajkoipa jossakin määrin lisääntynyt, koska esim.
mr. Howard vaatii julkisesti vasemmistoryhmän pannaan julista­mista
ja sellaiset ammattiuniomiehet kuin autotyöläisten union ca-nadalaisjohtajä
Dennis McDermott,terästyöläisten union Canadan
itäisen alueen johtaja Larry Seflon ja ruokatavara-alan union
puhemies Fred Dov/ling ovat esittäneet julkisesti ehdotuksia, että
puolue-establishmentin ehdokkaan valitsemisen lisäksi on huoleh­dittava
myös siitä, ett'ä vasemmistoryhmä (Waffle) ei saa liian
suurta sananvaltaa ohjelmakysymyksistä päätettäessä. Ammattiyh­distysliikkeen
edustajien tehtävänä on huolehtia siitä, että puolue­kokous
"ei hyväksy vasemmistolaisia päätöslauselmia", jotka saat­tavat
uuden johtajan — ja hänen mielessään on ilmeisesti mr Lewis
— sietämättömään asemaan, hän selitti.
Mr. McDermottia j a kumppaneita tuntuu erikoisesti pelottavan
se kun vasemmistolaiset vaativat Yhdysvaltain yliherruuden ra­joittamista
Canadan talouselämässä niin, että canadalaiset voisivat
olla isäntinä omassa maassaan; kun puolueen vasemmistolaiset
vaativat vi.ssicn suuryhtiöiden kansallistamista erikoisesti liike- ja
vuoriteoUisuusalalla ja se kun vasemmistolaiset tunnustavat, että
Canada on kahden kansan maa minkä yhtenäisyys ja lujuus voi­daan
säilyttää vain Tanskalaisen Canadan ja englantilaisien Cana­dan
tasa-ainroisuuden perusteella. Nämä ovat niitä peruskysymyk­siä,
joiden kohdalta ammattiyhdistysbyrokraatit ja muut oikeisto­voimat
kaikkein eniten pelkäävät vasemmistolaisia.
MiVMcDermott on julkaistujen lehtitietojen mukaan sanonut,
että ammattiyhdistysliikkeen edustajat'—jotka on valtaosalta ni­mitetty
(eikä valittu rivijäsenten toimesta) tehtäväänsä tulevat
miltei kuin yhtenä miehenä esiintymään tässä kokouksessa Waffle-ryhmää
vastaan. Ilmeistä on, että kaikkia ammattiyhdistysliikkeen
edustajia ei voida näin kontrolloida, mutta mahdollista silti on,
että juuri pelko vasemmiston "liian suuresta vaikutusvallasta" voi
johtaa NDP:n oikeistolaistumiseen viikon lopulla alkavassa edus­tajakokouksessa,
niin johtajavaalin jtuin ohjelmapäätöksienkin koh­dalta.
Me toivomme olevamme väärässä, mutta tällainen jmahdolli- .
suus on ilmeisesti aika suuri.
Ping-pong-diplomatiasta
Vetämättä tässä yhteydessä liian pitkälle ulottuvia yhteen­vetoja
sen paremmin puolelle kuin toisellekaan, nyt voitanee kui­tenkin
todeta, että Yhdysvaltain, Canadan ja eräitten muiden mai­den
pöytätennispelaajien kutsu Kiinaan j a siitä alkanut ns. ping-pong
eli pöytätennisdiplomatia ci saanut alkuaan jostakin äkkiä
esille pulpahtaneesta mielijohteesta. Yhtä todennäköisenä voidaan
pitää sitäkin, että .Kiinan ja Yhdysvaltain suhteiden lämpenemi­sestä
kirjoitetuista .suurista otsikoista huolimatta on vielä hetken
aikaa odotettava ennen kuin nähdään raka.stavan nuoren parin ta­voin
Kiinan kansantasavalta ja Yhdysvallat kä.sitystcn jollakin
karjatiellä.
Ylläoievalla ei suinkaan tahdota väheksyä ping-pong-diploma-tian
merkitystä eikä sitä tosiasiaa, että Kiinan ja Yhdysvaltain
suhteiden lähentyminen kan.sainvälisen rauhan j a erilaisten yhteis­kuntamuotojen
omaavien maiden rinnakkaiselon pohjalla on sekä
mahdollista että suotavaa. Tämä puolestaan ei kiellä sitä mahdolli­suutta,
että liehittelypäälle olevan neitosen lailla Kiina voi kiuso-tella
kahta kosijaansa — USAta j a N L a — toivoen itselleen pa­rasta'mahdollista
tulosta omia hyppysiään polttamatta.
Kuten on. uutistiedoista saatu tietää, tämä pöytätennispallo
eli ping-ponj;jliploraatia sai alkunsa siitä kun Peking kutsui A«ai-iissH
kilpailumatkalla olleet Yhdysvaltain, Canadan, Britahnian, N i ­gerian
j a Colombian pöytätenniksen pelaajat vierailulle Kiinaan.
Tapahtumalle annettiin alusta pitäen voimakas poliittinen leima.
Ping-pongin pelaajia j a erikoisesti yhdysvaltalaispelaajia kohdeltiin
alusta atkäen hyvin ruhtinaallisesti. He saivat tustua Kiinanmeri-naisiin
korkeimpiin oppilaitoksiin, vierailla historiallisesti kuululla
Kiinan muurilla ja heidän kunniakseen järjestettiin erikoinen vas­taanottotilaisuus
missä itse pääministeri Chou EJn-lai puhui Kiinan
j a Yhdysvaltain suhteiden "uudesta lehdestä" jne;
Vastaten "kirjeet kirjeillä ja kuvat kuvilla" Yhdysvaltain koko
valtiokoneisto julkisuusvälineinecn rupesi kuin yhdestä suusta pu­humaan
USA: n ja Kiinan suhteiden paranemisen etuisuuksista.
Kohokohtana oli viime viikolla presidentti Richard Nixonin lausun­to,
että hän tulee lieventämään ei-strategisten tuotteiden vienti-kiieltpa
Kiinan kohdalta ja! harkitsemaan luettdon perusteella,
mitä voidaan mahdollisesti ruveta tuottamaan,Kiinasta Yhdysval­toihin.
Kaiken tämäii yhteydesssä puhuttiin vierailujen järjestämi--
sestä puolin j a toisin j a siitäkin, että kun Kiinan känöaintasavälta
(ei eniää "punainen Kiina") on nyt nähnyt valon, Yhdygv|illat voi
jopa ryhtyä kannattamaan Kiinan jäseholkcuksien palauttamista
YK:s8a. ' v.\^;;; ;.r' /; V',',/;.
Kuten näkyy, tämä yaatimattomasti alkanut ping-porig-diploT
mutia HÄl alusti^ pitäeti suuret Ja kauaksi kantavat siivet alloasa..
yähekflymättä pääministeri Chöu En-lain yhdysvaltalaisille
m.ai, huhta 20 p. - Tuesday. Aprfl 20, 1971 y^ESXÖM JOUKKOVOIMA CHILEN'
MiiiiiiliiifiiÄ
t r i SalvÄdör Allenden vni^llvoitto 4. 9.1070 merkitsee u u t l a vai-jhftt^
lajtinaiafs^n 4iMFl(|an |ia||so^en taistelussa Imperialismia \ as-
^jiaf^. £ 4 ^ 1 l a . Aile(|dit^ va^ljvpUto luo perustan Kuuhan vailnnhu-moukselle
vaihtoehtoisen sosralistisen tien- kiytUmiaeysäi On sanot-t9F4;
je^t^ ^4.ll^nd^A et}|{H!in parl^ttentuarfstert SQSiöHstlslen voi-iffien
voitto ofiäamaiianiuMen latinalaisen Amerikan^
fehiiiibfueiden voitto; t*drlämBnta9nM^^ctvto'^ iu>m-
<(?ftt!Ös|l#MP*»f*«e?t gvat tehnfifet plifUi t i s ! a t,vöi;'iä'i erittiiin vIiiikeisMa,
i ^ ^ j ^ p i ^ o}\u\. 'alliuyasi toilellinen.
,odiktatuur|t oyatjtin uy^lsHa r.iuBSÄi n»a|ssa «ehn«ct muhdnt-
^ t).ikqfi|)|fi|ini[;tiseri ptiolQcen parla^pcntftarisen poUMIkan i^ama-
'^n'itUln >Au|d^^ Chilen viir
«Hf?tJRf>Met t9p?htui«»t ovat kuitenkin saattaneet keskustelun kom-n^^
Qiii|is:!sta stlr^tegtasta latinalaMesäa Amcrika.ssa' uu'een vaihec-
Chilen tapahtumat tekee ym^
märrettäväksi se_,tosiseikka, että-fnahdollisuudet
parlamentaari­seen
poimintaan ovat olleet pa-renimat
kuin muissa latinalaiseti
Amerikoin maissa. Ainoastaan
tTruifuay on Etelä-Amerikan man­tereella
tarjonnut yhtä laajat de­mokraattiset
oikeudet ja vakaat
äqliittiset olot. Tällä hetkellä on
Kuitenkin jopa Uruguayn porva-rillinep
demokratia vakavassa
vaaraasi^: taloudelliset kriisit ovat
heijai^uneet poliittisen johdon
diktatorisina toimenpiteinä.
Allenden vaalivoitto ei merkit­se
sosialistisen rakennustyön al-camista
Chilessä, vaan voimak­kaan
Imperialismin vastaisen rin­taman
sjrntymldtä. Kansanrinta­man
tärkeä tehtävä on piyös to­teuttaa
ne taloudelliset ja sosiaa­liset
reformit, joista useat ovat
esiintyneet muun muassa Allen­den
edeltäjän kristillisdemo­kraattisen
Eduardo Frein ohjein
missä. Allende julistaa itse toi­mivansa
perustuslaillisesti j a tur­vaavansa
muiden poliittisten ryh­mien
aseman, mutta ilmoittaa sa­malla
päättäväisesti toteuttavan­sa
vaaliohjelmassaan esiintyneet
reformit, joille kansa on vaaleissa
antanut tukensa. Tärkeimmät
kansanrintaman tavoitteet ovat
kaivosteollisuuden ja luonnonva­rojen
sekä pankkilaitosten kansal­listaminen,
infrastruktuuriin liit­tyvän
tuotannon ja palvelusten
saattaminen valtion hallintaan,
ulkomaankaupan kontrolli sekä
maareformin toteuttaminen.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Onhi Sikola, R.R;1 Rouyn, Que.,
täyttää torstaina, huhtik. 22 päivänä
72 vuct.a.
Hilja Ketola, Trepanier, B. C ,
täyttää tiistaina, huhtikuun 27 päi
vänä 76 vuotta:
Impi Erkkilä. Mwitreal. Que.
täyttää perjantaina, huhtikuun 3Q
päivänä 70 vuolta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta
vien onnentoivctuksiin.
esittämiä poikkeuksellisen lämpi­miä
ystävyydenilmaisuja, mer­killepantavana
voidaan kuitenkin
pitää, että hän ei puhunut ystä­vyydestä
Yhdysvaltain hallituk­seen,
vaan vanhoista ja uusista
ystävyyksistä Kiinan ja Yhdys­valtain
kansojen välillä.
Kokonaan sivuutettiin Yhdys­valloissa
se, että diplomaattisten
suhteiden rikkojana ja niiden
uudelleen järjestämisen vastusta­j
a on ollut Yhdysvallat. Toronto-lalncn
Globe and Mail esitti tä­män
puolen asiasta torstaisessa
toimituskirjoitukseasaan seuraa­vasti:
"Hänen (pres. Nixonin) kat­santokanta
tuntuu hämäävän sitä
tosiasiaa, että se oli Washington,
eil^ä Peking, mikä rakensi muurin
Kiinan ja Yhdysvaltain välille.
Se oli Wa3hington, eikä Peking,
mikä ensimmäisenä kielsi kaupan­käynnin
Kiinan kanssa . . . Pe-ktAg
sanoi silloin (heti vallanku­mouksen
jälkeen), että se ottaa
mielihyvin vastaan journalisteja
akateemikkoja ulkomailta, mutta
Washington vastasi säätämällä,
eitei mitään passeja anneta niille
jotka aikovat matkustaa Kiinaan.
Mutta ne olivat John Foster Dul-lesin
aikoja. Lopulta Wa8hington
ahtoi hioman periksi, mutta Pe­king
oli kovetuttanut asenteensa
ja kieltäytyi antamasta viisumeja
muille kuin kouralliselle amerik­kalaisia
. . ."
Mutta, kiitos ping-pong-diplo-matialle,
Kiinassa oli viime vii­kolla
amerikkalaisia' vierailijoita
ja televisiomiehiä. Kiinan päämi­nisteri
tervehti heitä j a lupasi vie
lä, että vastaisuudessa vierailut
lisääntyvät ja että amerikkalaisia
journalistejakin oh odotettavissa
"ryhmittäin" (In batches) eikä
siis kaiketi pysyvästi Kllnkan.
JHuoUraatta.slitä vaikka tämän;
pihg-pong diplomatian merkitystä
Ilmeisesti paisuteltiin täällä po-liittiäessa
oalelessä, kovinkaan
-kaukana totuudesta emme ole eh­kä
arvellessamnfie: näiden maiden
suhteiden tulevalsoude^ kehityk­sen
kannalta katsoen, että "let sa­vua
ilman tulta",^kuten sanotaan.
KKISriLLISDlJMOKKA A i r i MIN
J Ä T T A M Ä P E R I N TÖ
Allenden kantiiinrintama a-n po-rinnökseen
lähes kaoottisen ta­loudellisen
tilanteen; inflaatio
nousi vuonna 1970 noin 35 proT
senttiin. Mainittakoon, että aino­astaan
Etelä-Vietnamissa oli in­flaatio
vielä rajumpi; Työttömiä
oli yli 300 000. Ulkomaanvelka oli
2i4 miljardia dollaria, josta noin
puolet Yhdysvaltojen . saatavia.
Asuntotilanne 011 erityisen vaikea
asuntovajaus kohoaa hallituksen
laskelmien mukaan 450.000:een:
Chilessä ei puutu myöskään muir
ta alikehitetyllc maalle tyypillir
siä piirteitä kuten aliravitsemus,
huonot terveydelliset olcsuhtcet
ja lukutaidottomuus.
Vaikeuksia vaalien jälkeen l i ­siäsi
edelleen piiiioman enti.stä
vuolaampiulosviilaamincn maas­ta.
Etuoikeutettu yläluokka ei
suinkaan kat.sclhit kädet ristissä
Allenden vaalivoittoa: useimmat,
pyrkivät vaihtamaan omaisuuten­sa
dollareiksi ja sijoittamaan sen
esim. eurooppalaisiin pankkoihin
Tuhansia mui:tli maasta omai­suuksineen.
Ulkomaan passeja kir
joitettiin vaalivoiton jälkeen kuu­si
kertaa enemmän kuin .tavalli­sesti.
Kansanrintaman talouspolitii­kan
lähiajan tavoitteisiin kuuluu
luonnollisesti inflaation hiilitaer
minen: vuoden 1971 tavoitteena
on alentaa inflaatio 20T-2.') pro-
.senttiin. Palkka,u.spolitiikka on jo
järjestetty huomattavalta osalta
uudelleen. Vaikka nidikaalit ta­lous
poliittiset suunnitelmat, esim
kaivosteollisuuden kansallistami­nen,
tulee aiheuttamaan ainakin
tilapäisiä vaikeuk.sin, on hallitus
pitänyt tärkeänä inflaatiost-i eni­ten
kärsineiden palkkatyöläisten
suhteellisen aseman parantami.sta
säätämällä uuden minimipalkka-lain,
joka takaa lähes kaksinker­taisen
minimipalkan entiseen vfer.
rattuna. Lisäksi on u.seilla aloilla
annettu työläisille huomattavia
yleiskorotuksia, .^'.imatcn määrät­tiin
maksimipalkka, mikä mer­kitsee
selviä alennuksia korkeiden
virkamiesten palkoissa.
vuoden marraskuussa, että kaikki
kupariesiintyrtiät tullaan kansal­listamaan
vuoden 1971 aikana;
Presidentti Allende puolestaan va^
kuuttfta, fettä kuparia, tullaan
vastedes myös jalostamaan omin;
voimin. E l Teniete-kaivosyhtiö;
josta toistaiseksi omistaa Chilen
valtio 51 pros. j a amerikkalainen
Kennecott-yhtiö 4ö . pros. onkiii
aloittanut uusien laitosteri raken­tamiseni
joiden valmistuttua Chi­lestä
tulee maailman suurin ku-parintuottaja.
Rennecott bn Ana-conda-
yhtiön rinnalla pahamainei
sin ulkolainen yhtiö Chilessä;
Nämä kaksi yhtiötä ovat ryöstä­neet
vajaan neljänkymmenen vuo­den
aikana voittoina Chilestä y l i
3.7 miljardia dollaria.
Lähiajan kansallistamissuunni-telmia
on ulotettu myös muUle
aloille. Allende ilmoitti helmikuus
sa erään kaivoskeskuksen työläi­sille,
että hallitus suunnittelee
lähiaikoina : salpietarikaivosten
kansallistamista. Kansanrintama­hallitus
ei kuitenkaan tee uudis­tuksia
parlamentista riippumatta,
sillä Allende on lähettänyt parla­mentille
perustuslain muutoseh­dotuksen,
joka toteutuessaan an­taa
mahdollisuudet kaikkien tär­keiden
malmirikkauksien kansal­listamiseen.
Rahalaitosten kansallistaminen
on jo aloitettu. Tähän mennessä
on valtio ottanut hallintaansa
neljä huomattavaa pankkia. Pank­kien
kansallistaminen on sikäli
hankala kysymys, että kristillis­demokraatit,
jotka ovat edelleen
huomattava poliittinen voima
vaikkakin hallituksen ulkopuolel­la,
vä-^stustavat pankkien siirtä­mistä
valtion kontrolliin. Kristil­lisdemokraattien
kannanotolla
saattaa olla vaikutuksia myös hal­lituksessa
edustettuina oleviin ra­dikaalisiin
porvarillisiin piireihin.
Kristillisdemokraattien vaihtoeh­to
rahalaitoskysymyksessä on
pankkien osuustoiminnalllstami-nen.
Muista toimenpiteistä mainit­takoon
amerikkalaisten 50 vuotta
sitten perustaman sähkövoimayh-tiön
Chileetran kansallistaminen.
l J S A : n virkailijat eivät ole varmoja, mutta ajattelevat kui­tenkin;
että täMä i29-vuotia8 Ailes voi olla Yhdysvaltain
kaikkein vanhin asukas. Hänen nimensil on Sylvester
Magee. Hän syntyi orjana Pohjois-GaroHnassa ja asuu nyt
Columbiassa, Mi.ss. Sivumennen sanoen hän täyttää 130
vuotta toukokuun:29 päivänä. •
KA.NSALLISSUIINNITKLMAT
— KANSANRINTAMAN YHTE­NÄISYYDEN
KOETINKIVI
Suurteollisuus on Chilessä kes­kittynyt
vajaalle kolmelle sadalle
yritykselle. Näitii yrityksiä kon­trolloi
noin 78-prosenttisesti 17
suuryhtiötä. Huomattava osuus
osakepääomasta on ulkomaalaisil­la
yhtiöillä. Kansanrintama on
lähes yksimielinen siitä, mitkä
alat on kansallistettava, sen si­jaan
aikataulusta ollaan eri miel­tä.
Sosialistit ja kommunistit
vaativat ratkaisevia toimenpiteitä
välittömästi, muut pyrkivät jar­ruttamaan.
Keskeisin kohde on kupariteol­lisuus.
Valtionvarainministeri
Americo Zonlla ilmoitti viime
\ A l I i r n A MAAREFORMIN
T O T E i : r r A M I S E EN
Allenden edeltäjän Eduardo
Frein aikana säädettiin maare-formilaki,
joka haudattiin lähes
täysin. Allenden hallitus ei ole
ainakaan toistaiseksi ilmoittanut
tekevänsä merkittäviä muutoksia
itse lakiin, vaan huolehtivansa lä­hinnä
sen toimeenpanosta. Vuo­den
1965 maareformilain mukaan
valtio voi pakkolunastaa tehotto­masti
viljellyt suurtilat ja muo­dostaa
näistä maareformi-insti­tuutin
CORA:n alaisia kollektiivi
tiloja. Kolmen vuoden koeajan jäl­keen
saavat viljelijät lain mukaan
haltuunsa.tilat sekä valita yhtels-j
a yksityisomistuksen välillä.
Maataloustuotanto on. Chilessä
ollut huomattavan tehotonta. Le.
Nouvcl Observateur-lehdeft mu­kaan
Chile pystyisi kaksinkertais­tamaan
elintarviketuotantonsa.
Tällä hetkellä joudutaan maahan
luomaan huomattava määrä elin­tarvikkeita.
Maareformi-instituutti on jäl­leen
aloittanut suurtilojen pakko­lunastuksen.
Vauhtia hallituksen
toimenpiteille antaa myös talon­poikien
oma-aloitteinen toiminta.
Erityisesti Mapuche-intiaanit ovat
vallanneet maatiloja ja joutuneet
kahakoihin suurmaanomistajien
kanssa, jotka vastustavat jyrkäs­ti
myös hallituksen toimenpiteitä.
Allende on siirtänyt maatalousmi­nisteriön
Catinin maakunnan
pääkaupunkiin keskelle intiaani­aluetta
rauhoittaakseen tilanteen;
Maatalousministeri korostaa, että
intiaaneja vastaan ei tulla käyttä­mään
väkivaltaa. '
SOSIAALISIA UUDISTUKSIA
Presidentti Allenden suunni­telmiin
kuuluu toteuttaa huomat­tavia
uudistuksia useilla yhteis­kuntapoliittisilla
sektoreilla. On
kuitenkin muistettava toisaalta
Frein haparoivasta politiikasta
aiheutunut kaoottinen tilanne ta-loussektorilla
ja toisaalta alkuhan
kaluudet, johon pääoman ulosvir-taaminen
on johtanut. Alikehite-tyn
maan köyhälistön absoluut­i
s t a ja suhteellista asemaa ei pa­ranneta
hetkessä. Selvät suunta­viivat
ovat kuitenkin jo näkyvis­sä
paitsi suunnitelmissa myös toi­menpiteissä.
Lääkärinä ja entise­nä
terveysministerinä Allende
päätti järjestää ensi töikseen mai-donjakelun
lapsille. Kaikki alle
15-vuotiaat lapset saavat puoli
litraa maitoa päivässä. Lyhyen
tähtäyksen (14 kk.) asunnonra-kennussuunnitelman
puitteissa
on tarkoitus rakentaa 100,000
asuntoa. Peruskoulujen opeltusta
lisätään 20 prosentilla. Kouluihin
tulee olemaan vapaa pääsy.
ULKOPOLITHKAN
SUUNNANMUUTOS
Allenden presidentiksi tulo
merkitsi luonnollisesti uutta vai­hetta
Chilen j a Neuvostoliiton vä-isissä
suhteissa. Myös Frei oli ai­kanaan
pyrkinyt parantamaan
Chilen j a Neuvostoliiton suhteita,
mutta joutui imperialistien ham­paisiin
eikä myöhemmin pysty­nytkään
käyttämään Neuvostolii­ton
suhteita maansa eduksi. Frein
aikaiset sopimukset on jälleen
tuotu päivän valoon. >En8immäi-nen
merkittävä konkreettinen pro­jekti
on kalastussataman rakenta­minen
Valparaisoon neuvostoliit­tolaisen
lainoituksen turvin. Chile
on jälleen solminut diplomaatti­suhteet
Kuuban kanssa. Kuuballe,
joka on pitkään kärsinyt Yhdys­valtain
aloittamasta toimeenpan­nusta
kauppasaarrosta on erityi-;
sen merkittävää, että se on saanut
yhteistyökumppanin latinalaisen
Amerikan mantereelta. Yhteistyö
on pantu alulle sekä kauppa- että
kulttuurivaihdon alalla. Lisäksi on
päätetty aloittaa lentoliikenne
maiden väillä. Tilanne on myös
sikäli mielenkiintoinen, että Chi­len
myönteinen asenne Kuubaa
kohtaan saattaa heijastua myös
muiden latinalaisen Amerikan:
maiden ulkopolitiikassa. Ainakin,
Perun kansallismielisiä oireita
osoittaneen sotilasjuntan johtaja
presidentti Velasco Alvarado 'on
antarfut ymmärtää, että Perunkin
asenne Kuubaa kohtaan OAS:ssä
(Amerikan valtioiden yhteisjär­jestö
) saattaa ratkaisevasti miiut
tua. Mainittakoon lisäksi, että Chi­le
on solminut diplomaattisuhteet
myös Unkarin j a Kiinan sekä kon- .
sulitasolla Saksan demokraattisen
tasavallan kanssa. "
OIKEISTOUHKA
Chilen äärioikeistoa ei ole r i i ­suttu
aseista; On-selvää, että Chi­len
armeijassa, joka on latinalai­sen
Amerikan parhaimmin varus­tettujapa
joka on tähän asti naut­tinut
Brasilian armeijan ohella
suurinta tukea Yhdysvalloista,
on "i.sänmaallisia". voimia, jotka
mielellään hakkaisivat nauloja A l ­lenden
: ruumisarkkuun. Sotilas­vallankaappaus
ei tosin kuulu yh­tä
voimakkaasti Chilen kuin mui­den
latinalaisen Amerikan maiden
perinteisiin, niutta. myös Chilen
armeija on joitakin kertoja vaka­vasti
sotkeutunut politiikkaan.
Allendellä lienee kuitenkin run­saasti
kannattajia myös armeijas- .
sa. ainakin aiemman upseeriston
parissa. Tämä onkin mainittu pai-'
navaksi syyksi sille, että armeija
ei ole tähän mennessä puuttunut
tapahtumien kulkuun.
Yhdysvallat on julkisuudessa
tyytynyt esittämään valittelunsa
Chilen politiikan muutoksesta.
Kuitenkin useat lähteet ovat tuo­neet
julki, että taantumuksellisen
presidenttiehdokkaan kannatta­jien
suosiollisen avustuksen tur-
~ (Jatkuu 3 sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
IHANA LOMAILU
Kukapa mcLsla ei olisi, jonakin
"heikkona hclkena" uneksunut
"ihannclomasla''.
Ainjdtin naiden rivien naputleli-ja
on joskus haaveillul "kahden
hengen" ulkomaanmatkasta lai­voilla,
maakulkuvaiineillä ja Ien-takoneillakin
niin, että misu.skin
saisi kuukauden paivat istua val­miiksi
katetun pöydän ääreen sekä
jättää vuoteiden tekemisen, huo­neiden
siivoami.scni keittämisen,
astianpesun ja-vaatlciden kunnosta
misen mukien tclitavaksi niin, että
yhdessä kulkien voisimme nauttia
outoutensa vuoksi kaikkien sala­peräisten
ja kiehtovien paikkojen
karkki antimet jokaisena lomapäi-vänä-
aina aamusta iltaan asti.
Jokin tämäntapainen oli.si alle--
kirjoittaneen "thanneloma". Tois-tai.
seksi ci ole .sellaista yiela hara-viin
tullut, siihen kun liittyy muun
oh;lla myös sellainen pikkuseikka
kuin rahakysymyskin, mutta toi­vossa
on hyvä oliia ja kuten sano-;
taan, ihmisellä on oikeus haaveilla.
Joitakin muita tuuraa kuitenkin
vähän parommin, varsinkin raha-asiarn
järjestelyn kannalta toma-,
matkojen järjcstiiinisessä.
Mainittakoon, että viirtic torstai-
- na saimme lukea ottavvalaiscn uu-tistledon,
missä kerrottiin, että Ca^
hadah ilmavoimien Boeing 707 vie
canadaiJaisen parlamehtaarifekojsn
7-henklseh ryhmän Ranskan Kaii-sälliskcjkouksen
Järtic.^äniille J"- .
paiväisillc hiihtopäivHle Bad Solin-'
geniln, Länsi-Faksaan, mistä cana­dalaiset
matkustavat omin avuin
Vai dlsereen. Ranskan alpeille
järjestettyyn hiihtotilaisutiteen.
Oikeastaan näitä hiihtopäiville
menijöitä on 10, sillä kolmen parla­mentaarikon
mukaan lähtee myös
heidän aviopuolisonsa, jotka ovat
mainitun uutistiedon mukaan kel­puutettu
sillä perusteella, että "'he
ovat hyviä hiihtäjiä" — niin kuin
niitä hyviä hiihtäjäcmäntiä ci olisi
muilla.
Toivotaan nyt näille ticrroiMe ja
rouville hyvää hiihtolomaa, sitäkin
suuremmalla syyllä, kun Canadan
parlamentaarikoilla ci ole kuin
3 kuukauden kesäloma, viikon tai
kalidcn joulu- ja pääsiäisloma sekä
syviin kuoppiin jäänyt palkka, vain
18,000 vuodessa ynnä reunaetuisuu-det.
Mikäli nämä hiihtäjät ovat anta­neet
"kateuden ricltaalle" jalan­sijaa,
heitä voi Jungia vähän päär
ministeri Trudeaun Ilmaiset lento­matkat
kaukaisille lomapaikoille
ja muihin sellaiäiin kyläpaikkoihin;
joidcii kanssa hallituksella ei pitäi­si
olla mitään, rahbitusvclvolliSUuk-
;sia., •
Tässä-oa .nyt puhuttava, suulla
suuremmalla eli lairiaamallä to-rontolaisen
aamulehden Ottavasta
huhtikuun 8 pnä lähettämää uutiä-tlctoa,
missä kef rx>ttiin sähatarkas-
•.tl'nähi: ••^
"Alahuoneen istunnolle ttcdöitet-tiin
tänään, että päiimhiisterl Pier-'
ix) Ti*udeau on matkustanut vuoden
1968 vaalien jälkeen hallituksen
JctStar koneella 97,600 mailia,
(Noin 4 kertaa maapallon ympäri
—K.).
...Pääministeri on käyttänyt
hallituksen ikonetta sekä virka- että
huvimatkojen yhtaydessä. Esim.
elokuun 9 pnä hänet tuotiin Wil­liam
järveltä Ottavvaan, oltuaan
alueellisella matkalla Northwest
Territoriessa, Yukonissa ja British
Colmnbiatea.
Ek>kuun 3 pnä y4csi lentokone
vei hänet Ottawasta Nassauun lo-;
mailemaan, mukana eräs avustaja,
'£1 RCMP:n mies ja nimetön vieras.
Toisiin kysymyksiin esitetyt vas­taukset
osoittivat, että pääminisr
tcri on käyttänyt asevoimien ja
hallituksen' muita-lentokoneita 23
kertaa heinäkuun l pn ja syyskuun
30 pn välisenä.aikana 1970.
Hän käytti asevoimien lentoko­netta
11 kertaa, pääasiassa hänen
Itä-Quebecin matkoihinsa syys­kuussa,
jolloin lentokonemlehistöl;
le tuli maksettavaksi $1,512 enem­män
kuin muulloin.^
Elokuun 23 ja 31 pnä häi) käytti
puolustusministeriön Boeing 707 ja
VIP Dakota koneita mattiustaes-saan
Canadan ja Sardinian välillä
ilomaileqiassa. Lisäkustannus puo-lustusministeriöUe
oli siitä $3,544.
Hallituksen muita koneita käytet­tiin
12 kertaa heinäkuun. 1 pstä
syyskuun 3o päivään, tullen niistä
yhteensä $25,740 kulut. Mitään
kustannustietoja ei annettu Jet-
Starin käytöotä.
NimHuetteio uiseimmista mr Tru-dcamr
kmnppaneista liittyi näihin
tietoihin, mutta osa näistä matka-
"1 vieras " j a "2 viera.sta" lausun­nolla
. ..
Mr, Trudeaun JelSlar lennot tu­livat
keskustelun aiheeksi vuoden
1970 alkupuolella, jolloin tuU ilmei­seksi,
että jotkut niistä lennoista
eivät yhtyneet hallituksen virka-asioihin.
Alahuoneelle esitetyssä raportis­sa
mainitaan neljä suurempaa lo­malentoa:
Yksi 6-pätväinen matka
Mexicoon vuoden 1968 lopulla, jol­loin
päämmisterin mukana oli hä­nen
RCMP vartijansa, hänen pal-veluskuntansa
eräs jäsen ja "kaksi
vierasta".
Seuraavana vuonna mr. Trijdcau-meni
yhdessä valtiosihteeri Gerard
Pelletierin ja hänen vaimonsa se­kä
erään vieraan kanssa British
Hondurasiin... -
Kolmas lomamatka JetStarilla
vei pääministerin Vancouveriin
vuoden 1970 lopulla ja myöhemmin
samana: vuonna Nassauun, San
Juaniin ja St. Thomasiin, Karibean
merellä."
• • •
Nain sitä on mukava matkustel­la
ja tehdä pitempiäkin lomamat­koja.
Virkamatkat kuuluvat tieten­kin
ilman muuta pääministerille
sekä hänen! aviopuolisolleeh ja
avustajilleen.
Mutta ne pitkät jä tiheään uusiin-^
tuvat lomamatkat nostaisivat ehkä
silmäjknrvojä vähän siellä ja tääl­lä,
jos ei hiuisteltalsi sitä Ison kir­jan
neuvoa, että joilla paljon on,
höHle lisää annettakoon — otta­malla
tietenkin pois niiltä (tavalli­silta
veronmaksajilta) joilla muu­tenkin
vähän,oh;
^unippaneiata^ m , Sen gitifähen scj —Känsäkou^ra. •