Vapaus, September 26, 1967

              Sivai 2 Tiistai, syysk; 26 p/— Tuiesdajy, Sept. 26, 1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6. 1917
EDITOR: W. E K L U N D MANAOER: C. SUKSI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D EDITORIAL 6 7 4 - 4 2 64
PubHshed thrlce weeltly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co, Limited, 100-102 E lm St. West, Sudbury. Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Ad1<ntiäiDg rateis upon application, translatioh free of charge.
Authorlzed to secood class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage i n cash.:
CANADIAN LANGUAGEPRtSS
TILAUSHINNAT:
Öämtdassa: 1 Vk: 110.00, 6 kk.$5.25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00, e kk. $».76
1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25
FIRENZEN JULKISIVUT OVAT
POTEMKININ KULISSEJA'1
Muistutus kuolevaisuudesta
Viikon Icpulla meren takaa tulleitten tietojen mukaam
Englannin työväenpuolue hävisi torstaisissa täytevaaleissa
kaksi parlamemittipaikkaa konservatiiveille — yihden niisiä
'Cambridgessa ja t'oisen Lontoossa.
Yksi pääskynen ei pesää 'tee, sanotaan. Kahden edustaja­paikan
menetys täytevaaleissa ei sellaisenaan vielä tarkoita,
että pääministeri W:ilsonille jia hänen haliituksellöen on tul­lut
köyden pää käteen. Mutta tällaisia täytevaalien häviöitä
pidetääm kurten/kioi vakavina varoituksina siitä, mitä valitsi­jat
kuUoinikin vallassa olevasta hallituksesta 'ajattelevat.
Torstaiset vaalihäviöt ovat työväenpuolueen hallitukselle si­täkin
katkerampia ios muistetaan, etitä toimen niistä tuli pe­rinteellisesti
työväenpuolueelle "turvallisessa" Walthamstow-vaalipiirissä,
jota esimerkiksi entinen puoluejohtaja ja pää­ministeri
Clement Attlee edusti vuodesita vuoteen 1950—55.
Tämä tappio sellaisenaan ei voimut tulla tarkkailijoille
aivan yllätyksenä jos muistetaan eräitä muitalkin tapahHu-mia.
Mainittakoon, että Englannin ammattijärjestön (TUC)
vuosikiokouksessa tuomittiin jyrkästi johtajiston taktikoimi-sesta
huolimatta WilsQriin hallituksen ulkopolitiikka (Viet­namiin
nähden) ja myös talouspolitiikka kcftona.
Toista viikkoa sitten julkaistiin Englaininissa siflcäläisen
gallup-tutkimuksen tulos labourrhallituksen ja pääministeri
Wilsonin suosiosta valitsijakunnan keskuudessa, Tutkimuik:-
sia tästä aiheesta on Englannissa suoritetftu koko sodanjälkei­sen
ajan säännöllisesti. On tietenkin totta että Englantiakaan
•ei hallita millään gallupeilla; Gallupit ovat sielläkin osoittaa
neet monta kertaa päin metsää. Mutta tällä Ikertaa Englannin
gallup tuntuu liikkuneen realisella perustalla — ja se on
Wilsonille ja hänen hallitukselleen murskaava.
Vain 29 pros. mielipidetutkituista piti hallitusta hyvänä
ja peräti 53 pros. oli tyytymättömiä Wilsoniin henkilökohtai­sesti
tyytymättömiä oli niin ikään enemmän.
Wilsonin hallitus oli tutkimuksen perusteella vähiten
suosittu hallitus Englannissa sitten toisen maailmansodan
päättymisen — lukuunottamatta Macmillanin hallitusta' aivan
loppuaikoina.. Jos nyt suoritettaisiin vaalit, konservatiivit
saisivat äänistä 45 pros., labour-puolue 41.5 pros. ja liberaalit
10,5 proS; todettiin gallupissa.
Kun tämän lisäksi huomioiden Cambridgen ja erikoisesti
Walthamstow-vaalipiirin täytevaalitappiot, niin silloin näh­dään
kuinika romahdusmaisesti-pääministeri Wilsonin.j.a-hä=-
men hallituksensa poliittiset osakkeet ovat laskeneet. Gallup-tulosta
koskevissa kommenteissa 'todettiin lisäiksi, että Wil-sbnin
tappio.olisi mielipidetiedustelussa ollut vieläkin suu­rempi
ellei konservatiivien johtaja Edward Heath olisi vielä-
Jdn väihemmin pidetty kuin Wilson itse. Kun Heath astui kon­servatiivisen
opposition johtoon, pideUtiin häntä terävänä, is­kukykyisenä
ja idearikkaana "kovanaamana". Hän, on kui­tenkin
osoittautunut miltei nollaksi millä ei ole mimkäänlais-ta
talouspoliiittista filosofiaa. Lisäksi arvellaan, että Heathin
asemaan on vaibeuHtanut se, että Wilson on noudattanut
konservatiivisempaa politiikkaa kuin konsanaan konservatii­vien
arkki taantumukselliset ovat uskaltaneet edes ajatella.
Wilson jäädytti palkat ja hinnat sillä seurauiksellä, että
hinnat ovat jatkuvasti 'kohenneet ja palkat jääneet yhä sy­vempiin
kuoppiin. Ulkopolitiikassa Wilson on varsinkin
Vietnamin sotakysymyksessä tallustellut Yhdysvaltain hyök­käävän
imperialismin perässä mustaten siten työväenpuo­lueen
hallituksen mainetta,
Kim asiaa katsotaan tältä laajemmalta pohjalta, silloin
nähdään, että Englannin työväenpuolueen torstaiset täyte-vaalJhäviöt
antavat todella vakavan varoituksen ja paljon
ajattelemisen aiheilta Wilsonin hallitukselle.
-Vasta-juhlintaa?
New Orleans State-Itemin.lukijat saivat eloikuun 22 pnä
Monaught Syndicaten New Yorkista välittämän Holmes
Alexanderin: kirjoituksen, missä käsitellään Neuvostoliiton
tulevaa 50-vuotisjuhlintaa, "Tarvitaan Yhdysvaltain vasta-juhlintaa"
sanotaan kirjoituksen otsikossa, ja tfeksissä kehoi-tetään
ryhtymään "vasta-j uhlintaan" herjaamailla vallaiiku-jnou3ta
jä sen tulosta. "Vapaan maailman kaikkien tiedon-antovälineiden
pitäisi liittyä kommunismin syntymän yasta-jtjhlintaan",
julistaa Alexander, "ja sen (vallanfcujmouksen)
' tuomitsemisen äärimmäisyyden ei tarvitse olla pahasitä", ai-~
heuttaen kaikenTiisia vaikeuksia Yhdysvalloille: "Kaihäkoin-ti
johtuu todeirisuudessa konimunistien salavehlkeilysitä", hän
sanoo.
Täniä purkaus ei ole Alexanderin oniaa: Hän kertoo lu^-
kJjoilleen Bostomssa, n.s. Freedom""Study Centressa'eiokuun
puolivälissä pidetystä "kylmä sota ja sanomalehdistö keskus-
•telusta." \';v;
Kaksikymmentäviisi "aktiivista anti-kommunisilista jour­nalistia"
hän kertoo, tulee levittämään sitä sanomaa, nriikä.
tämän keskustelun perusteella annettiin. "Ylimpänä ja aijan-ikohtaisimpana"
keskustelubuloksena hän sanoo, on "ehdotus
Venäjän vallänkumou'ksen 50-vudtispäivän johdosta järjes­tettävä
vasta-juhlinta".
Yllämainittuihin viitaten New Times-julkaisu sanoi, että
Venäjän vallankumouksen jälkeen Yhdysvaltain imperialis-nii
luotti vastavailapk.imrioulksellistentoirnintaan. Siitä ei tul­lut
kuitenkaan mitään. Nyt, jolloin koko edistyksellinen ih­miskunnan
osa valmistuii viettämään tämiän suurtapahtu-
•main 50-vuötisjuhlia, imperialisitisetpiirit yrittävät järjestää
"vastajuhlia". Mutta mitä ne siitä saavuttavat; paitsi ösoi-tiuiksen
oman vihansa tehottomuudesta?
Matkailija^ joka tänään saapuisi
Firenzeen ensimmäistä kertaa,
eikä nimeen kautta olisi kuullut
mitään viime marraskuun tult^s-ta,
ei varmaankaan huomaisi mi­tään
tavatonta kaupungin ulko-näössä^
Hän ilunettellsl tietenkin
sitä, että niin paljon katuja on
yhtä alkaa korjauksen alla, niin
monet talot hirsillä pönkitettyjä
ja että jossakin kaupunginosissa
katuja rumentavat tahmeat,: kel­lertävät
jäljet, joita veden ja polt­toöljyn
sekoitus on jättänyt ja
jotka tuoksuvat voimakkaasti des­infiointiaineilta.
Mutta näitä seikkoja lukuun ot­tamatta
Firenze näyttää saman­laiselta
kuin ennenkin, liikkeiden
ikkunat pursuavat monenlaisia
houkuttelevia, esineitä, museot ja
taidenäyttelyt ovat avoinna kävi­jöille
ja htttellit ja ravintolat tok
mivat normaalisti.
Pinnalta katsoen elämä on palan­nut
normaaliin uomaansa, ja F i ­renze
on 6llut valmis ottamaan vas­taan
tavanomaisen turistivirran.
3en asukkaat ovat rohkeasti ja s i ­sukkaasti
työskennellen onnistuneet
restauroimaan kaupunkinsa julkisi­vut
ja kätkemään sen haavat. Mutta
haavat eivät ole vielä läheskään ar­peutuneet:
kokonaiset kaupungin­osat,
joissa turistit eivät yleensä käy
ovat ilman kauppoja ja: työpajoja;
ttäiannet aikaisemmin hyvinvoivat
käsityöläiset pystyväit j u u d ja juuri
tulemaan toimeen; monet museosalit
ja taidegalleriat on suljettu yleisöl­tä;
eräiden kirkkojen tutkittujen
ovien taakse kätkeytyy alastomia
seiniä, joilta vesivirrat ovat riistä­neet
freskot.
KÄSITYÖLÄISTEN
V A I K E U D E T
Joidenkin huomioitsijoiden mu­kaan
tarvitaan y l i kymmenen vuot­ta
tulvien tekemien tuhojen korjaa­miseen,
toiset ovat sitä mieltä, että
Firenze ei tule koskaan olemaan
sama kuin ennen. Minun ensimmäi­nen
reaktioni palattuani kolmen
kuukauden poissaolon jälkeen F i ­renzeen
ci ollut kauhistus, vaan
ihailu j a hämmästys jo suoritetun
restaurointityön vuoksi. Varsinkin
kahdesta asiasta olin yllättynyt: toi­nen
oli se. että taideteokset, käsi­kirjoitukset
ja kirjat eivät loppujen
lopuksi olleet sittenkään niin pa­hasti
vaurioituneet kuin onnetlomuu
den hetkellä pelättiin. Toinen, tus­kallisempi'
asia oli kUutyöläistcn
asema, joka on huonompi kuin luu­linkaan.
Suurin osa käsityöläisistä.on aset­tunut
kaupungin keskustaan, jossa
tulvat tekivät eniten tuhojaan. He
ti^öskentelivät kellarikerroksissa tai
ensimmäisissä kerroksi.ssa, joissa
olivat myös heidän varastonsa ja
työvälineensä. Tästä johtuen suun­nilleen
65 pi-os. käsityöläisistä eli
5,000—6,000 henkilöä, menetti kai­ken
omaisuutensa yhde.ssä hetkessä.
Yksityistä avustustyötä ohjaavat va­paaehtoiset
toimikunnat, mutta va­litettavasti
varoja ci tule tarpeek­si.
20 V U O D E N TYÖ
TUHOUTUI TUNNISSA
Avustustoimikunnassa minulle
kerrottiin järkyttäviä tapauksia.
Muuan taidemaalari menetti yhden
ainoan tunnin aikana kahdenkym­menen
vuoden työn tulokset. 3:n
firenzeläisen vankilan vangit jäivät
auttamaan tulvien uhreja, vaikka
olisivat voineet käyttää tilaisuutta
hyväkseen ja paeta; kymmenen
heistä armahdettiin kiitokseksi pe­lastustoiminnasta..
AvustDstoimikunitien jäsenet omi.s-tautuvat
asialle, jonka tietävät tär­keäksi
kaupungin talouselämälle
sillä käsityöläisten tuotteita ci myy­dä
ainoastaan täällä käyville turis-
Mikrovalfioille YK-edut
ilman maksuja
New York; — Pääsihteeri U,
Thant ehdotti viime viikolla erit­täin
pienten valtioiden Yhdisty­neiden
kansakuntien jäsenyyteen
hyväksymisen rajoittamista.
Hän totesi, että esimerkiksi
Australian ^ JiuoItohalTintoalue
Nauru, jonka alkuperäväestön l u ­kumäärä
on vain 3,0Ö0r~ja 88
asukkaan pitcairn-saari etenevät
itsenäisyyttä kohti.
Pääsihteeri ehdotti, sellaista jär­jestelyä,
että täniäntyyppiset "mik-lovaliot"
pääsisivät osaHi.siksi y K :n
talousavusta ilman täysivaltaisen
jäsenyyden edellyttämiä rahoitus-ja
muita velvoituksia.
90,000 asukkaan Malediivien saa­riryhmä
ori nykyisin yäestöiuvun
•kannalta maaiimanjäsenistön pienin
jäserimaa.
Gambia, jonka asukasluku ylittää
300,000, ei ole vielä nimennyt py­syvää
YK-Valtuuskuntaa, vaikka se
hyvä'ksyltiin niaailtnarijärjostön jä­seneksi
jo kaksi vuolta sitten. :
Monacolla on New Yorkih pääma
jossa pysyvä tarklitiilijavaltuuskun-ta..
Länsi-Saanpa olisi voinut itse­näistyä
vuonna 1982 liittyä Yhdis-tyneisin
kansakuntiin, muitta ci ha­lunnut
tehdä sitä.
teille, vaan niitä viedään ulkomail­lekin.
Muitta tulevaisuus'näyt'tää epä
varmalta ja monet käsityöläiset jät­tävät
vanhat ammattinsa ja muut­tavat
teollisuuden palvelukseen.
San Stefanon kirkon yhteydessä
toimivan vanhan luostarin suojissa
työskentelee 25 käsityöläistä, joista
suurin osa on jalokivi- ja kellosep­piä.
Luostari ulottuu Ppnte Vecciol-le
j a sen keskiajalta peräisin Olevil­le
kaupoille asti: monet sen sUojissa
toimivis'ta käsityöläisistä työskente­livät
aikaisemmin noissa tulvan tu­hoamissa
pikku kaupoissa, joita par­haillaan
rakennetaan uudestaan,
Fransiskaanimunkkien vuosisatoja
sitten ptgi-ustama. Santa Grocen luos­tarissa
toimiva nahkatyökoulu, jon­ka
keskiajalta periytyvän tradition
mukaan ottaa oppilaaksi 12—13-;
vuotiaita paikia j a antaa näille vii­den
vuoden aikana täydellisen kou­lutuksen,
oli myös kokonaan tulva­veden
alla. Käsityöläiset, oppilaat
ja heidän opettajansa tekivät yötä
päivää työtä puhdistaessaan ja kor­jatessaan
paikkoja ja kaksi viikkoa
myöhemmin he alkoivat taas val­mistaa
hienoja nahkaesineitä, joista
koulu on kuuluisa.
Firenze oli ylpeä myös kuuluisas­ta
Emilio Puccin muotitalosta. .Vesi­virrat
tuhosivat sovitus- j a työhuo­neet
ja veivät mennessään uuden
kokoelman, joka piti esittää New
Yorkissa kolme viikkoa myöhemmin.
Henkilökunta työskenteli kuitenkin
taukoamatta kynttilöiden valossa ja
sai uuden kokoelman ajoissa val­miiksi.
" K U U A E N K E L I T "
Sattumalla menin suoraan Puc­cin
kultauksin koristettua ylellises­tä:
palatsista kaupungin köyhimpiin
osiin, jossa muuan opiskelijai^hmä
puhdisti kuran täyttämiä kellai-eitä.
Väfiftrt öikaisemiiilti Olin pitkiin iä&p
paisiin sonnustautuneena käynyt
eräässä kellarissa haastattelemassa
nuorukaisia, jotka tyhjensivät sitä.
Puolipimeässä he täyttivät sangot
pahanjtiajuisella mudan ja jätteiden
sekoituksella ja lähettivät ketjussa
ne ulos kellarista. Kostean kellarin
kylmyysi, lika ja paha haju eivät
näyttäneet vaikuitta van heidän hy­vään
tuuleensa. ,
Myöhömriiin lilkkuessarii kaupun­gilla
saatoin todeta noiden "kura-enkeleidert"
työn edistymisen jo­keen
kasatuista jäte- ja mutavuoris-ta.
Monista maista tulleet nuoret
ovat jo puhdistaneet yli 500 kella-rikeri-
osta, kirkkoa, kirjastoa ja jul­kista
rakennusta. He tekivät—työ­lään-
innostuneina ja uhrasivat lor
mansa ja viikonloppunsa epämiellyt­tävään,
muitta tärkeään tehtävään.
Seisova vesi ja kurahan eivät ainoas­taan
heikennä, talojen perustuksia
vaan niihin sekoittuneet orgaaniset
aineet ja kuolleet eläimet saattavat
aiheuttaa kulkutautiepidemioita
kuuman kauden aikana.
Y l i tuhat nuorta viidestätoista
Euroopan maa.sta j a jopa Aasiasta,
Afrikasta ja Amerikasta oli saapu­nut
suorittamaan vapaaehtoista
avustustyötä. Heidän käyttöönsä oli
annettu vanha linna, kaupunki huo­lehti
heidän muonituksestaan ja
hankki heille välttämättömiä tarvik­keita
kuten vuoteet, peitteet ym.
Myöhemmin .saatiin lahjoituksia ul­komailta.
Mutta ylimalkaan koko
laajan operaation järjestivät vapaa­ehtoiset.
Nuoret ovat siitä ylpeitä ja
monet heisiä sanoivat pitävänsä ko­kemuksestaan
Firenzessä elämänsä
tärkeimpiänä tapahtumana.
Rex Keating — UNESCO.
"JOULUKSI KOTIIN
VIETNAMISTA?
Neljä vuotta sitten ennusti US-A
: n puolu.stusministeri Robert
McNamara USA:n voimille nopea­ta
voittoa Vietnamissa luvaten^
että Vietnamissa taistelevat, ame­rikkalaiset
olisivat kotona jo jou­luna.
Voitta on jäänyt tulematta,
vaikka USA on kohta kolme vuot-,
ta pommittanut Fohjois-Vietna-mia,
lisännyt Etelä-Vietnamissa
olevia joukkoja paristakymmcncs-
(ätuhanncsta puoleen miljoonaan.
Menestyksekkäämpää kuin varsi­nainen
.sota on kuitenkin koko ajan
ollut USA:n mielipidemuokkaus ul­kona
maailmalla. Johnson ja muut
USA:n johUijat ovat pitäneet lukui­sia,
runsaasti mainostettuja "rau-hanpuhoita",
on ollut konferensse­ja
ja lähetliläskierroksissa, joissa on
toitotettu USA:n valmeutta istuutua
missä tahansa kenen tahansa kans­sa
neuvottelupöydän ääreen. Rau-hanhalua
uhkuvien suurten puhei­den,
ja deklaariöiden otsikot ov.'t
vaikuttaneet — hai-va on tullut lu­keneeksi
myöhemmin esitettyjä pie
nin otsikoin varustettuja täsmennyk­siä
USAn ehdoista, jotka ovat sul­keneet
pois Btelä-Vietnamin vapau­tusrintaman.
Viime viikolla tässä pi-opaganda-vuossa
.soiteltiin jälleen uutta sävel­tä
kertomalla Reuterin suulla neu­vostoliittolaisen
puoluejohtajan Leo-
(Jatkuu sivulla 3)
Kirjoituksia Joulu-julkaisuun
Vanhojen perinteiden mukaisesti joulujuhlien täydentämi­seksi
ilmeatyvään "JOULU"-juIkaisuun halutaan avustajien
kirjoituksia — jouluaiheisia ja muita kertomuksia, kuvauksia,
runoja ja muita, sekä kirjoitusten yhteyteen i a i muuten ajan­kohtaisia
kuvia. Kaikki kirjoitukset ja kuvat pyydetään kireän
työvoimatilanteen vuoksi läheitämään mahdollisimman aikai­sin
ja viimeistään lokakuun 30 päivään mennessä. Kuvat palau^
tetaan takaisin siinä tapauksessa jos sitä erikoisesti pyydetään.
Avustajien kirjoitukset pyydetään . lähettämään osoitteella
"Joulu". Box 69. Sudbury, Ont.
Antoisasta avustuksesta etukäteen kiittäen
Joulun toimitus.
ÄF!I>CIG^liiton meriliikennejaOsto
oh lyhtynyt julkaisemaan outoa Jeh-tipahaav
jonka nimenä komeilee
"Marilime": Se kylläkin kantaa uni­en
leimaa, 'mutta mitähän kirjailta-j
a ln unio ajattelee moisesta paino­tuotteesta,
se kun ilmestyy juuri
hiitä menetelmiä käyttäen, joita
järjestyi>jet kirjattavat ovat niin
^kiuikikuisesti vastustaneet.
LehtipahäSeri viime numerossa on
kokonainen sarja poimintoja maam­me
päivälehtien uutis- j a toimitus-palstoilta
ja näiden julistettuna tarr
koituksena on ilmaista "kiukkuista
huolestumista^ sen johdosta, että
Neuvostoliiton on s a l l i t t u . . . rau­hanomaisesti
ja huolellisen suunni­telman
mukaisesti.., saavuttaa pa­haenteisen
meriliikennevoiton Yh­dysvalloista.
.; josta monia vuosia
eteenpäin me joudumme maksa­maan
raskaasti niin taloudellisesti
kuin myöskin menetetyllä arvoval­l
a l l a ".
Lehti pahasessa siteerataan Alba-nyssa,
N.Y., ilmestyvää Times- Uni-on-
lehteä, joka valittaa, että Neu­vostoliitto
on lyhyen ajan 'kuluessa
muuttunut "olemattomasta tekijäs­tä
johtavaksi meriliikennevallaksi.
Jo nyt sen kauppalaivasto on suu­rempi
kuin meidän. Tain'mikuun 1
pnä 1967 venäläisillä oli 1,422 suur­ta
kauppalaivaa verrattuna meidän
(USAn 1,040 alusta käsittävään lai­vueeseen."
^
Salt Lake Cityssä - ilmestyvä T r i -
bune-lehti on sitä miellä, että Neu­vostoliiton
kauppalaivaston "fanta.s-tinen
ka.fvu" antaa aihetta ".iiilä
vakavimmalle huolestumiselle" ja
huomauttaa sarkastisesti: "Jos Yh­dysvallat
on siirtymässä johtoon ava
ruudessa, se on painumassa jälkeen
merillä. Jos he aikovat 'haudata'
meidät taloudellisesti, he voivat
myö-kin 'upottaa' meidät . ; ."
Erittäin kai-vaana palana kysei­nen
lehtipaha pitää sitä Tass-toimis­ton
tiedonantoa, jonka mukaan Neu­vostoliiton
kauppalaivaston nopea
kasvu ja sen monipuolinen toimin­ta
on vaalinut komputerien käytän­töön
ottamisen, jotta tätä toimintaa
voidaan valvoa tehokkaammin, ja että
niiden ansiosta laivojen rahteja on
voilu lisätä keskimäärin 5-6 pros.
Sitten jatketaan aivan ilmeistä si-sunpuikausta
ja todetaan, että Neu-vostoliiloUä
on tätä nykyä 1,360
suurta merikelpoista rahtilaivaa,
joiden yhteinen «tonnisto on noin
10 miljoonaa tonnia, mutta vuoteen
1971 mennessä vielä (toinen 10 mil­joonaa
tonnia käsittävä.laivue kyn­tää
valtameriä " j a s i l l o in se tulee
olemaan kaksi kertaa suurempi
kuin USAn." Mutta ei tässä vielä
karkki; Tätä nyky^ noin 80 pros,
neuvoslcmaan laivoista on alle ;,10-
vuotiaita, kun taas USAn kauppa-laivoiöla
noin 70 pros. on y l i 20-
vuotiaita. Näin siitä huolimatta, et­tä
muutamien viime vuosien aikana
USAn kauppalaivasto on supistiiiTut
2,332 aluksesta ylempänä mainittuun
1,040 alukseen, kun lukuun otetaan
ne loisen maailmansodan aikaiset
rahtilaivat, jotka Vietnamin sodan
vuoksi on jouduttu ottamaan aktii­viseen
palvelukseen.
Lehtipaha valittaa, että vain jot­kut
kongressin jäsenet — tunnettu­ja
HOtahaui1<koja — pitävät tätä ke­hitystä
pahaenteisenä "ei ainoas­taan
taloudellisesti, vaan myösikin
poliittisesti ja strategisesti katsot­tuna".
Ja yhtä uhkaavana kehityk­senä
he pitävät sitä, että neuvosto­liittolaisten
meritutkimus on viinie
vuosien aikaan laajenunut kaksin­kertaiseksi
USAn tutkimu.sponnis-tuksiin
verrattuna. Niinpä he valit­tavat,
että vuonna 1965 Neuvostolii­ton
kalansaalis oli jo 5,600,000 lon- •
nia verrattuna amerikkaalisten 2,-
300,0(X) tonniin.
Lopuksi mainittakoon vielä ih­mettelystämme
sen johdosta, että
tämä työväenliilon kustantama leh­ti
siteeraa jopa sellaistakin U.S,
News & World Report-julkaisun
kirjoitusta, jossa amerikkalaisia .
unionisteja syytetään siitä, että lai- *
vojen rakentaminen tulee paljon
kalliimmaksi USAssa kuin muissa
maissa. Ja satamatyöläisten ja me­rimiesten
unioita syytetään siitä,
että ne vastustavat työjoukkueiden
pienentämistä ja täten vahingoitta^
vat tämän alan kilpailukykyisyyt­tä.
Jäämme ihmettelemään, kenen .
asialla on tämä •'Maritime"-lehti
— laivanomistajain vaiko laivaus-jflan
työläisten?
-r-Työmies-Eteenpäin.
Outo lauli tappaa Länsi-Saksassa
Kooma. — Länsi-Saksassa ko­keillaan
bakteriologisia asetta,
kertoo, italialainen .sanomalehti
Paese Sera. Lehti kertoo, että
Frankfurt am Mainissa on sattu­nut
laboratoriossa työskentclevir
en ihmisten keskuudessa salape­räisiä
kuolemantapauksia, jotka
todennäköisesti liittyvät uuden
bakteriologisen aseen kokeilui­hin,
Paul Erlichin -instituutin la­boratorion
ja Marburbissa sijait­sevan
Behringin tehtaan työnte­kijöiden
keskuudessa on havaittu"
ainakin 6 tuntemattoman taudin
aiheuttamaa kuolemantapausta
jä näiden lisäksi 18 sairastumista.
Ter\'eydenhoitoviranomaiset us­koivat
aluksi,että kyseessä oli
trooppinen kuume, mutta tämä
teoria osoittautui kestämättömäk­si^
Tällä hetkellä asiasta viuetaan
tyystin.
Eräät länsisaksalaiset tiedemie­het
väittävät, että taudin aiheutta­jina
ovat Ugandasta . tutkimustar­koituksissa
tuodut apinat, multa tä­mä
väile ei ole kestävä, koska kaik­ki
Eurooppaan tuotavat eläimet tut­kitaan
huolellisesti, rokotetaan . ja
pidetään määräaika karanleerissa
tautien välttämiseksi.
Lehti toteaa, että paljon uskot­tavammalla
tuntuu olettamus, että
tauti on tarttunut ihmisiin kylläkin
apinoista, mutta vasta sen jälkeen,
kun apinoihin oli bakteriologisen
aseen kokeilemista varten istutettu
taudin aiheuttavia bakteereja.
Lehti toteaa lopuksi; että Frank-fruit
am Maninissa ja Marbui-gissa
sattuneet tapaukset muistuttavat
englanilaisen tiedemiehen Backto-nin
kuolemaa vuonna 1964 hänen
kokeiltuaan uutta bakteriologista
asetta. :
PÄIVÄN PAKINA
ILAHDUTTAVIA TIETOJA
O.sittain "kielisittäin" puhuen
"mikään ei-mcncsily niin hyvin
kuin menestys".
Tämä näkyy ilahduttavan selvä.s-l
i myös Vapauden kultavuoden
huipputapausten valmistelun yh­teydessä.
Käynnissä oleva Vapauden
ja Liekin — haastekampanja on
parantanut jatkuvasti vauhtia ja
moniet merkit viittaavat siihen,'
että alhaisin -—aivan välttämätön
tavoite sivuutetaan entistä reilum-
'min. Täihä sellaisenaan takaa le-veämmän
ja varmemman toiminta­mahdollisuuden,
ja samalla myös
paremman palvelun lukijoille,
seuraavalle: 50-vuoitistaipaloelle
lähdettät\ssä.
Ja siitii tiissä onkim ky.symys:
Suomenkielisen työväenlehden
jatkuvan ilihestymiseri mahdplli-suuksista
pitkän tähtäyksen ohjel­malla.
;
Erikoisella tyydytyksellä on pan-,
tava niierkilie eri puolilta maata
saapuneet tiedot Vapauden 50-
vuoitisjuhlien järjestämisestä.
Kulon tjcdotään; Vapauden en-
.simmäinen numero ilmestyi mar­raskuun
6 päivänä, 1917,—-siis
päivää ennen Lokakuun , suurta
vallankumousta Venäjällä ja ta­san
kuukauiii ennen Suomen itse-riäistymisitä.
Poliittisten vastu.stajleh ja mui­den
kllpailijairt toimesta on Va­pautta
vsi&ta a n esitetty kuluneen
50 vuoden aikana lukemattomia
syytöksiä — onpa VapautUi vaa­dittu
lakkautettavaksikin (paikal­linen
englanhinkiielinen lehti yh­dessä
eräitten harhautettujen kan­salaistemme
kanssa) sen vuoksi
kun:
a) Vapaus puolusti työläisten
ammatillista järjestötoimintaa ai­kana,
jolloin äärioikeisto ei sitä
Canadässa hyväksynyt, ja
; b) kun VaFöudelta oli läpualais-huiinän"
pahimmillaan liehuessa
kielletty postioikeus Suomeen!
Tällainen lakkauttamisvaatimus
lähelcttiin Ontarion silloiselle pro-kuraaltorillc
Pricelle huhtikuussa;
1929.
Mutta moisista mielettömyyksis­tä
huolimatta ci ole sentään ke­nenkään
päähän pälkähtänyt "syyt­tää"
Vapautta tai vaatia sen lak­kauttamista
sillä poi-ustieella kun
lehtemme ensimmäinen numero
ilmestyi juuri ennen Venäjän val-lankiimpuksen
ja Suomen itsenäis­tymisen
aattopäivinä!
No, "kuka vanhoja muistelee,
häntä tikulla ftilmääh", vaikka täl­laisten
merkkivuosien yhteydessä .
onkin tapflna vanhojakin muistel­l
a . .• .
Vapaiiden väki kiinnittä nyt kui­tenkin
suurta huomiota myös lä­hitulevaisuuteen,
nimenomaan Va­pauden
öO-^vUoitispäivän kunniaksi
pidettävien juhlien järjestämiseen
ja Vapauden 50-vuoti.späiVän kun­niaksi
kustannettavan erikoisnu­meron
valmistamiseen jne.
Länsirannikon ripeäottei-sia kan­salaisiamme
on onniteltava siitä,
että he järjestävät Vancouverissa
ensimmäiset juhlat Vapauden kul­tavuoden
kunniaksi! Toivotaan
heidän juhlalleen, mikä on lokak.
1 F'nä, hyvää onnea ja menestystä.
Me "iistiläiset" olemme sydämessä
mukananne, vaikka emme talous-ja
työesteidien vuoksi voikaan hen­kilökohtaisesti
sinne saapua.
Samanlaisia suurjuhlia on jo
suunniteltu pidetitäväksi Torontos­sa,
Port Arthurissa, Sarniassa ja
luonnollisesti täällä Sudbunyssa.
Muita Vapauden; " v u o s i j u h l i a"
järjestetään melko varmasti monil- "
la muillakin paikkakunnilla. Onnea
vain kaikille niille.
Vapauden juhlanumeron valmis­telu
pn jo täydessä- käynnissä.
Muutamat kirjeenväihtajat ja luki-jat
ovat jo tiedoittaneet, että heil­lä
ori joko, tekeillä tai suunnitteil­la
erikoiskirjoitus Otai kirjoituk­sia)
tähän juhlanumeroon. Kiitos
ystiivät itsealoitteisesta toiminnal--
lisuudesta.xi
Kiitos jo etukäteen kaikille avus
tajille—- kirjeenvaihtajille ja l u ­kijoille
yleensä, jotka tuleVat tätä
juhlanumeroa rikasituttamaan
muistelmilla ja muilla kirjoituk­silla,
runoilla, kuvilla jne.
Yhtä asiaa haluaisimme kuiten­kin
korostaa., vaikka olemmekin
sitä mieltä, että '^kien vaivojansa '
vaikertaa, pn vaivojensa vanki",
Ja se on tämä: Lähettäkää kirjoi-
. tuksenne, kuvanne, tervehdyksen-ne
jä miiui Vapaudpn kultavuoden
juhlanumeroon mahdollisimman ai
kaisin. Se auttaa lehliliikkeemme
pientä t.vöhuonekuntaa selviämään
helpommin tästä suururakasta,
Toisaalla aikaisin saapuneet kirjoi­tukset,
kuvat ja muut voidaan kä­sitellä
huolellisemmin kuin viimc^
hetken kiireessä käsiteltävät.
Kuvista puheenollen on ehkä
syytä sanoa, että juhlanumei-oon
halutaan Vapauden perustamisai-kana
mukana olleiden miesten ja
naisten yksityisiä- ja lyhmäkuvia
selostuksineen; Vapauden pitkäai­kaisina
lukijoina ja kannattajina,
lehden asiamiehinä- ja naisina
sekä kirjeenvaihtiijiria olleiden ja
myös nykyisten työmuurahaisten
yksityisiä ja ryhmäkuvia selosltuk-sineenl
koikeiitten hintojen vuoksi oh
tietenkin jossakin määrin rajoitet-,
tua se, kuinka paljon kuvia voi­daan
julkaista — mutta tarkoitus,
on julkaisitii niitä niin paljon kuin
varat suinkin peilksi antavat — '
ja se tarkoittaa, että niitä julkais­taan
ehkä enemmän kuin missään
aikaisemmassa juhlanumei-ossäin-me.
Ja mitä enemmän kuvia saa­daan,
sitä paremmin saadaan vali­tuksi
eri alueilta, ja paikkakun­nilta
edustavia kuvia. '
Kaikki takaisiiii pyydettävät
kuvat palautetaan lähe<ttäjille.
• Paljon on siis edessä tyÖtä ja
t o i m i n i t a a ^ mutta kun alku näyt­tää
niin hyvältä, niin tulokset ovat
varmaan seiV ihukaisia; •
— Käivsäkoura.
i
1
i
I
i
I ••St'
% I K.