Vapaus, April 28, 1955

              Sivu 2 Torstaina, huhtikuun 28 p — Thursday, Apnl 28, 1955
V A P A U S
(uaaaam ^ jaaepaoaxi ustor
mmaattor. 9. lan. AutboitEed
M •eooad C2M> auOl tjr ttio Post
Offiee Departnumtr Ott*wm, Pub-
IMuNl tbri«e «reckly: Tuesdays
immdAT» aod Saturdaj? bf Vapaus
PuUiiblxv Company Ltd., at 100-102
JBm SL W, eudbiU7/Oz>t, Casada.
Telepbosea: Bus. Office 4-«284
Edltorial Office OS. «««Zfö. Manager
S. SukcL smtor W. Eklund; MaiUng
addreae; Bo» 69, gndbnry. Octario.
Advertiang rates upon appUcatloi}.
Tranalattoa free of cbarge.
mAUSHXMNAT:
Caaadaoa: l rk. 7J00 « kk. t.7ö
' 8 kk.
TbdimOoiaa: 1 fk. «JOO 0 kk. 4.80
Suomella l tk. BM 0 kk. 4.76
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kansojen ystävyys on
neuvostovaltion perusta
Kirj. N. Xefedov
Ja kaikki muut väärässä
Kun spdanJielsojat ja bddän sokeat seuraajansa joutuvat vaitter*
lyssä ja elava<sa elämässä ulospaascmättömään hufltkaukSeen, niin
heidän (viimeisenä pakopaikkanaan on väite, että •kommunistit ovat
petosmielessä omaksuneet rauhantunnukset". Sitten |ie iuonnollisesii
seliltävät kuin paholainen raamattua, että kaikki rauhanpuolustajat
ovat kommunisteja.
Mutta -miksi ihmeessä eivät sotaiset por\arit ole ottaneet 'kom-munisteilta"
pois tata ra uhan tunnusta? Porvareilla oU • rahaa kuin
roskaa ja kaiken maailman julkisuus\'klineet, aina suurista sanoma­lehdistä,
radioon, elokuviin ja kouluihin asti. Jos esimerkiksi Yhdys­valtain
suurpääoma omaksuisi tunnuslauseekseen vaatimuksen kaik­kien
atomiaseiden kieltämiseksi, niin se voisi panna icampanjaifjea puo­lesta
liikkeelle sellaisen/propagandatulvan, että yhdySvältälaistei^
4comniunistien ääni hukkuisi kokonaan. Mutta yhdysvaltalaiset Ija
canadalaiset) rahamiehet eivät ilmeisestikään halua, ottää tätä atomi­sota-
aseiden kieltovaatimusta tunnuslauseekseen koska he antavat
kommunistien, sosialistien ja muiden rauhanpuolustajain ."yksinään"
ponnistella rauhantunnusten lipun alla!
Ottakaamme käytännölliseksi esimerkiksi Formosan kysymys.
Olisi kaiketi liian paljon odottaa, etta Yhdysvaltain kapitalistisen
hallituksen toimesta ehdotettaisiin jäpnitystilanteen huojentamista
Formosan ympäristössä. "
•Mutta Kiinan kommunistinen pääministeri Chou En-lai esitti
vastapidetyssä .Afrikan ja Aasian konferenssissa ajatuksen, että Kii­na
on valmis neuvottelemaan Yhdysvaltain kans-^a I'ormo.san kysy­myksestä.
'V: Miksi Yhdysvaltain . suulaat valtiojohtajat -'antoivat" tässäkin
rauhanasian kommunistin käsiin? Miksi ei valtiosihteeri Dullesjä
kumppanit ottanut aloitetta omiin käsiinsä ja tehnyt samanlaista eh­dotusta
r— jos ei muuten niin propagandatarkoituksessa — Kiinan
kajisantasavallalle ?
Vastaus tähän saadaan Yhdysvaltain hallituksen vastineesta,
ihJ^sä torjutaan Chou En-lain ehdotus keskustelujen järjestämiseksi
selittämällä, että Yhdysvallat ci ryhdy mihinkään neuvotteluun For­mosan
asiasta ilman, ettei tähän neuvotteluun kutsuta Ghiang Kai-shekiä
— tasa-arvoisena ncuvottehikumppanina.
. > Esittäessään tämän ''ehdon" Yhdysvaltain hallitus tietää varsin
•hyvin, että Chianp Kai-shek on Faanut -'reput" ja "piatkapassin"' il-ihän
paluutikettiä Kiinan kansalta. Toisin sanoen, Yhdysvaltain halr
Jjtus tietää, ettei Kiinan kansa halua olla missään tekemisissä Ghianj;
K^i-shekin kanssa. Toisaalta koko maailma tietaa, etta ChLinK Kai-shek
olL'i aikoja sitten lähtenyt Formosan saareltakin, ilman Yhdys- •
valtain rahallista ja sotilaallista tukea. Koko maailma tietää, myös,
että Chiang Kai-shek toimii tavallisen satkyaijan tavoin juuri siten
totiin Washinfitoniin johtavista nuorista nykäistään. Nimpa nähtiin
tässäkin yhteydessä, etta samalla kun Yhdysvaltain hallitus julisti vi­rallisesti,
ettei se hyväksy Chou Kn-lain ehdotusta neuvottelujen jar-,
jestämiseksi Formosan kysymyksestä, ellei GhiangKai-shekin "halli­tusta
kutsuta mukaan tasa-arvoisena neuvottelijana", julisti/Yhdys­valtain
armosta Formosan saarella loistai-scksi isännöivä CTiiang Kai-
^bekin '"ulkoministeri" George Yeh, etta Chiang Kai-shek "ci suostu
kokkaan neuvottelemaan kommunistien kanssa." Tosia«ia luonnolli­sesti
on, että Chiangin ulkoministeri Yeh sanoi juuri sen, mita Yh­dysvaltain
hallitus halusikin — hän teki kärkeistyötä- AVashingtonin
sotaisen ohjelman puolesta mika pitää 'kauhistuksena kaikkea sita,
mika lieventäisi kansainvälistä jännitystä.
Tässä on syy, miksi kommunistit, sosialistit, unionistit ja puut
jpdkkuihmiset toimivat rauhantunnukset lipussaan! Siina on syy mik­si
länsimaiden ja ennenkaikkea Yhdys\'altain ja Canadan valtapiirit
eivät halua kirjoittaa rauhantunnuksia omiin lippuihinsa!
Mutta mitä harkäpaiscmniin Yhdysvaltain valtapiirit-suhtautu­ivat
ihmiskunnan rauhantahtoa vastaan, sita eristctympäan asemaan ne
joutuvat. Tosiasiassa on nopeasti kehittymässä tilanne, missä yhdys­valtalaiset
sodanlietsojat voivat lyoda fariseuksen lailla rintoihinsa,
kiittää jumalaansa siitä, •etteivät he ole yhla pahoja kuin muut ihmi­set"
ja: julistaa koko maailmalle; Katsokaa meitä, me yksinään olem-ma
tahdissa samalla kun koko muu maailma on vaarassa tahdissa!
; ^ Palatkaamme tassa yhteydessä takaisin siihen Chou En-lain eh­dotukseen
Formosan kysymyksen ratkaisemiseksi. New York Time­sin
kirjeenvaihtaja Robert Alden kirjoitti huhtrk. 24 pna Bandungista,
Indonesiasta lähettämässään uuti*^kirjeessa: Chou En-lai tuntuu
saavan Afrikan-Aasian maiden konferenssin monen edustajiston kan­natuksen
ehdotukselleen neuvottelujen järjestämiseksi Yhdysvaltain
'kanssa.'' 'Han sanoo, että Yhdysvaltain "liittolaisen" 'Pakistanin paa-ministeri
Mohammed Ali antoi kannatuksensa Chou En-lain ehdotuk­selle
sanomalla: ".Mainio asia".
Yhdysvaltain kontrolloiman Filip|)iinicn päävaltuutettu, prikaa­tikenraali
Carlos Romulo ei ilmeisestikaan uskaltanut loukata suur-
|ta päällikköä Washinglonissa ja niin han tyytyi sanomaan, ettei hä­nellä
ole hallituksen valtuuksia lausunnon antamista varten.
Thaimaan ulkoministeri prinssi Wan \Vaithayakon sanoi Chou
En-lain esitystä "tärkeäksi ehdotukseksi".
'Porv^arillisen Indonesian |)aaministcri tri Ali Sastroamidjojo sa-
.noi Choi\)'En-lain ehdotuksen "antavan meille tule\'aisuudentoivoa
kansainvälisen jannitystilantecn lieventymisestä. Yhdysvaltain pi-
.täisi hyväksyi Choun ehdotus".
I • Burman pääministeri U Nu esitti mielij)itcen, etta Yhdysvaltain
•pitäisi hyväksyä Chou Kn-lain ehdotuksen.
Vieläpä Ceylonin pääministeri Sir John Kotelawala, joka puhui
Ky»yiny«: Glen työim pier.e;Äi le.V , Moni^^nsaisen neuvostovaltion
taa.^s3. M.Jio^n ja miUa tavalla minA pohJL-nmaKc-na peruat&m Ja sen voit-
«aan }:t-;aJomapal,jj£ii.ii , ja jcumica ta.-nattcman voiman ja vahvuude.n
j paljcn? — Tilaaja. . i Ubtetnä on Neuvostöluton liansojc.-i
; Vastaus: Kun olette .olleet vucden,niurtuauitonj-Btär/ i f
työnantajanne palv eluöiessa on u-Jl- Lokakuun .suuri fOslal-stinen-vaDan-teoUisuttv
ja korieastJ koneistettu
£Uunnaataloujs, Kaikkialla tapahtui
todellinen kulttuunvallankumo-Js.
So5ialis.Tain raltemaniisen vucsjna
N'C'uvo6loliiton Isaikisi kansat ovat Haa-vuttaneet
suuria tuIok.=ia valt;oliir.jssa
rakennustyössä seÄäTtaloudelliSeasa Ja
kulltuunlcehitykse3iä. Sen. saattaa
gesdaUa. jossa ennen Lokakuun
vsIlaokiuDousta oli 87 prosenttia
Itanta väestöstä Idrjantaidotonta
on nyt lioboDDut kukoistoicseen»
muodoltaan kansallinen Ja sisäl'
loltäan sosialistinen kulttaari.
lä oikeus .-saada viikon loma ja nlm r.'amour,, joka pääsi -/oitolle proletäa- nahda selvästi K^OiiatB-^nmalaisea
suun palika eiita, että se vastaa ta- j mte.matsionah-min hpun alJa ta-.-vallan e s i m e i l i ^ \ 7 ' x >
vallista. vii'.ckopallckaamic tai kahta | avasi uuden aikakauden KeuvostoUi- ' L o k a k u u n vallankumoukseen asti
prosenttia vuoden ansioutanne, Jos ton kaasoJen^elä.mä.«sä. Jo Lokakuun-Karjala oli 'takapajuinen-tsaristisen
kesäloman järjestäminen tupUaa--vai^[vallankunt-oufcfen-.voltohehslmnj-älslnä.i-Venäjän--^jiscutö;'- Tsaarin^virka-keuk.
9ia voidaan, sen antaminen lykä-. päivinä neuvastohallitus julisti, että Liiicsten, .metsäteollisuudenhärjoltta-tarr.
ä lahtien kalkki Venäjän kansat j jäin ja paUiamsten kulakkieii paJn^^^^
ovat vapaita ja tasa-arvoisla. | tamana Karjalan työtätekevä, kiäns^
Neuvö-stomaän kansojen svvänkei-! «Il kauheassa kurjuudesaa. Vieläpä
tapauksessa on työläinen luonnolli- kinaisen luottamuksen kirkkaana i l - i silloisessa virallisessa "Aunuksen ko­ta
työnantajalle sopivaan aikaan tai
jattaä kokonaan antamatta jos työ­läinen
siihen sucstuu. Mutta .siinä
sestlkin oikeutettu saamaan lomapal­kan.
Jos eroatte työpaikastamme oltuan-mauksena
oli kaikkien neuvostotasa- I Itoelmassa" myonnettim; etta kolmas-
•valtojen vapaaehtoinen yhtyminen I Osa Karjalan 'kansasta kulkee kyläa-uodiri
1922 joulukuussa yhtenäiseen i kylään kerjuulla ja neljäsosa on
kulakkien palveluksessa.
.Neuvostavällän aikana kärjalais-ne
vähintään kolme kuukautta tyos- j.ittc/altioon • - Neuvostoliittoon
sä. on teillä oikeus saada kesäloma-j jjeuvostollitoh perustaminen loi eh-raTiaa
kaksi-, prosenttia ansioidenne | ^ot neuvof«'övaltion edelleen lujlttu-! suomalainen Icansa on suuren Venä->
määrästä
Rakennus- ja metsätöihin nähden
on käytännössä hiukan erilaiset sää­dökset
sillä niissä on käytännössä ns.
lomapalkkamerklt ja -kirjat, joihm
pannaan lomapalkkamerkkeja vähin­tään
kaksi prosenttia ansioiden mäa^
rasta. Näilläkin aloilla on mahdollis­ta,
etta työnantaja maksaa lomapal­kan
j.hekkillä kun t^-olalnen joutuu
eroon työstä. Näiden alojen tyolalr
Sillä pitää olla aina mukanaan loma-palkkakirja
uuteen työpaikkaan men­nessään
silla monet työnantajat eivat
halua hankkia mainittua kirjaa kos­ka
laki ei velvoita heita sita. teke­mään.
Ellei työläisellä ole lomapalk-kakirjaa
saattaa hän jäädä ilman
lomapalkkaa.
Nämä Säädökset koskevat Ontarion
maakuntaa: Muissa maakunnissa on
niukan erilaiset säädökset lomapalk­kaan
nähden.
miselle ja kaikkien neuvostotasavalto- 1 Jan kansan ja muiden Neuvostolnton
jen kukoistuk-sen ka.svulle. j i^ansojen; veljellisellä avulla kulkenut
Kommunistinen puolue ei rajoittu- I ''-'"^^'^ historiallisen kehitystien, mikä
nut kansakuntien tasa-arvoisuuden on mahdollinen anioastaan neuvosto-julistamiseen
vaikka silläkin oli jo
sellaisenaan hLstonallinen merkitys,
•vaan puolue arotti tehtäväkseen kan-
1,järjestelmän vallitessa.
Tsaristisen Venäjän entisestä taka­pajuisesta
syrjäseudusta on kasvanut
ai!<untien todellisen taloudellisen, po- KarjalaisrSuomalainen So.<^.alistinen
hittisen ja kulttuurisen epatasa-ar-' J^""^ perustami-wisuuden
hävittämisen ja toteutti 1 ^^^^ "^"'^ maaliskuuii 31 pna 1955 ku-sen
seka auttoi enti.Sia takapajuisia
kansakuntia saavuttamaan kehityk­sessään
. edirt^-yneiden. kansakuntien ,
kehitystason. j
Maan sosialistisen teollistamisen jä
maatalouden kollektivisoimisen to­teuttamisen
tulokssna luotiin kaikis^
I sa • neuvostotasavalloissa kehittynyt
Mitä muut sanovat
KUK.\ ON TODELLINEN
CANADAN ULKOMINISTERI
Gandan ulkoministeri Lester B,
Pearson puhui jokin aika takaperin
Torontossa^Canadan ulkopolitiikasta.
Hän sanoi tässä puheessaan käytän­nöllisesti
käsittäen, etta vaikka ca­nadalaiset
saattavat olla erimielisiä
Yhdysvaltain sotaan johtavaan poli­tiikkaan
nähden niin z:i:a huohmat-ta
Canada-saattaa; automaattisesti
Jcutua sotaan Yhdysvaltain "puolelle.
Tämän lausunnon johdosta haluaa
Montrealin ranskankielinen päiväleh­ti
Le Devou- tietaa miksi mr. Pearson
ei ole esittänyt eronpyyntöä, jos ker­ran
"mcjdan todellinen ulkominiÄtCr
rimme on mr. Dulles.
"Meillä on oikeus tietaa noudatta­vatko
meidän valiticmamme edusta­jat
sellaista politiikkaa mika luovut­taa
meidät vaarallisen ystävämme
käsiin. Meillä; on oikeus tietaa onko
meillä Ottawassa canadalainen hal­litus",
sanoi lehti.
luneeksi 15 vuotta.
Jo sfMlanedellisina viisivuotis­kausina
Karjalais-Suomalaiseen
tasavaltaan rakennettiin kym­meniä
teoilisunslaitoksia. Tasa­vallan
teollisuustuotanto nli jo
vuonna 194C yksitoista kertaa sutr-rempi
vuoden 1913 tuotantoa.
Yli 2,000 kansalaista allekirjoitti Toronton kadu
maailman rauhanliikkeen vetoomoiisen atomis
Rauhan etuvartio
kokoontuu Hikiin
HeL-inki. — (VS) Toukokuun 22.-- f:elvääkin selvemmin mihin tuon ta-
URIIEILUA VAIKO "HUVIA"
Kääpiöt ovat tulossa.
Prcmccttori . . on hankkinut kaa-plöpalnijoita
Siidburyyn.
Nama l-.ammästyttavat pienet riay-tösmlchet.
Diamcnd Jim Brady ja
Parmer Pete nimeltään, ottavat yh­teen
väliottelussa ensi maanantai-illan
nävtökse--sa Inco Employees
klubilla
29. paivma tulee Helsingin katukuva
olemaan merkittävästi " toisen väri­nen"
ku.n millaisena paakaupunkilai-sei,
ovat S2n tottuneet näkemään.
Vastaan saattaa kadulla kävellä mil­loin
ebenpuumusta neekeri/ milloin
sitruunanvarinen itaaasialamen. mil­loin
taas kai:aranmusta, vilkkaasti
elehtivä etelaamerikkalainen. Ja eng­lantia
ja .venajaa — noita molempia
tarieamp a -maailmaniielia — tul­laan
kaduillamme kuulemaan rini-saasti
. .-
Mutta miten merkill.sissa yhteyk­sissä!
Englantia puhuva turisti saat­taa
auttaa kunankielta puhuvaa vir-kaveljeaan
suorittamaan ostoksensa
Stoakmannin tavaratalossa, ranska­lainen
esittelee vietnamilaiselle sisa­relleen
suomalaisen Kirjakaupan va­likoimaa
. .«i Onko maailma vuonna
.1953 kaikkine 'kylmine sotineen" tul­lut
hUllUKSi ?
El. Helsingissa on Maailman Rau­hankokous
V. 1955. Kokous, jota jo­kainen
rauhaarakastava, tavaHinen
ihminen koko maapallolla tervehtii
tyydytyksen ja helpotuksen tuntein.
El ole .hurraamista snna. jos yksikin
vaikeus lisataan nuhin, mita jo en­tuudestaan
on olemassa, . mutta ei
synny mitaan vaikerrustakaan silta,
jos jokin suomalainen lehti — mistä­hän
syystä — ynttaa helttaa kapuloi­ta
taman yksinomaan rauhaan ja
SIIS pcjsitiivisnn paamaanm suun­Kaksi
muuta korkean luokan ot­tautuvan
kokouksen rattaisun. Sita-telua
on järjestetty mattohuvi-illan paitsi se ei hyödytä mitaan, silla
täyttämiseksi. —- Uutistieto Su^bury f maailma on lopultakin. Maailma —
Efaily Starissa.
Kolmas hintojen
lasku Puolassa
IVarsov». — Yhdistyneen t.vovaen-puolueen
keäkuskom^te.^ ja Puolan
Tasavallan hallitus ovat julkaisseet
dcknitin uudesta hintojen alennuk­sesta,
mika astui voimaan huhtikuun
23 pnä 1955.
Tama Kolmas peräkkäinen hinto­jen
alennus vuoden 1953 jälkeen an­taa
Puolan kansalle 4 biljoonan zlo­tyn
vuosisäästön. ^
Hintoja alennettiin nyt mm. seur'
raavasti
Eläinrasvan hinta 2 i J r - 3 prosenttia
ruokaöljyn hinta 6%. savukkeiden 6% :
nisin 20 "^'c. «hedelmatuotteiden 10 —;
eika Helsinki . . .
KOMMUNISTEJA?
Maamme taantumuksellinen leh-hon
intrersit loppujen lopuksi täh­täävät.
Mita useampia miljoonia kuo­lee
: sen suuremmat osingot . ; . :
Nimekkaimmista Helsingin : Rau-hanxokouiseen
saapujista mainitta­koon
brasilialainen kirjailija Jorge
Amado, Buenos A.rcsin yliopiston f i ­losofisen
laitoksen johtaja, prof. Car­lo?
Astrada. kirjailija, opetusministeri
Johannes -R. Beo'n-2r Saksan Demo­kraattisesta
Tasavallasta, prof. J. D.
Bernal Iso^Britanmasta, kirjailija
Berthold Brecht Saksasta. Chilen
parlamentJi puheenjohtaja, kirjaili­ja
Balthazär Castro* prof. Max Co-:
syns Belgiasta. iRooman yliopiston
historian prof. senaattori Ambrogio
Donini Italiasta, kirjailija Ilja Ehren-burg
Neuvostoliitosta, teol. tn J. C ;
Endicott Canadasta, pastori Ragnar
Fcrbeck Norjasta. Ranskan Punaisen
Ristin puheenjohtaja. Lääketieteelli­sen
Akatemian jasen ja lakitieteen tn
Justin Godard senaattori, prof. Goro
Hani Japanista,: pastori Uffe Hansen
Tanskasta, teol. prof. Joseph Hro-madka
Tshekkoslovakiasta, Unkarin
reformeeratun k rkon piispa Janos
Peter, Canteburyn tuomiorovasti
Hewlett Johnson. Englannista, pro­fessori
Irene ja Fredenc Joliot-Cune
Ranskasta, Kiinan varapääministeri
Kuo Mo-Jo. Neuvostolnton Tiedeaka-teman
puheenjohtaja Aleksander
Nesmejanov, metropoliitta Nikolai
Moskovasta, kirjailija Mihail, Sado-veanu
Romaniasta, prof. Sir Sahib
Singh . Sokhey Intiasta, kirjailija
Jean-Paul Sartre Ranskasta, v. 1952in
kemian Nobel-palkinnon; saanut prof.
R. L. M. Synge Englannista, pastori
Sodanjälkeisinävuosina cn tasaval­lan
talous ja kulttuuri kehittynyt vier
lä nopeammin. ; Viime vuonna oli ta-
.^^vaDan teollisuustuotanto 3^ kertaa
suurempi -vuoden 1940 tuotantoa. Enr
koisen nopeasti kas'/aa metsateolli-suu;
i joka on tasavallan talouden pe­rusala.
. Viidennen viisivuotiskauden 4
vuoden kuluessa, on puutavaran val­mistus
lisääntynyt 2-kertaise3ti. Viime
vuonna tasavallan metsäteollisuus
tuotti puutavaraa 10 miljoonaa kuU'-;
tiometna. Jlerkeamatta kasvaa pa­perin,
sahatavaran ja puutalojen tuo­tanto
a?ka kalastus. .
Yhä kirkkaampaan kukoistukseensa
kohoaa tasavallan kaman kulttuuri.
Tasavallassa on nom 700 koulua, jois­sa
on: oppilaita yli -viisi kertaa, enem­män
kuin vuonna 1916. On perustet­tu
valtion yliopisto, kasvatusopillinen
instituutti; yli 20 tekmkumia ja muita
erikoisia keskikouluja, toimii nelja
teatteria, «valistustaloja ja elokuva­teattereita,
klubeja, lukutupia ja laa­ja
kirjastoverkosto.
Neuvostovallan aikana karjalais-suomalaisen
kansan kulkema suurten j
sosialististen uudistusten tie on omi- j
nainen kaikille aikaisemmin takapa- !
juisille Neuvostoliiton kansoille. 'Neu­vos
tolutossa ei ole enaa takapajuisia
kansakuntia. . , I
Sosialismin rakentamisen prosessis- i
sa, porvariston ja :ijn natsioilalististen
puolueiden: likvidoimisen tuloksena
neuvostomaassa on vanhojen porva­rillisten
kansakuntien raunioille kas­vanut
ja kehittynyt uusia sosialistisia
Kansakuntia. Sosialiittisissa: kansa- ! myksiä ja etsittävä sovinnon tieta.
kunnissa ei ole sisaisia ristiriitoja, | . Toukokuussa pidetään Helsingissa
jonka vuoksi ne ovat paljon vahvem- | rauhanvoimien maailmankokous. Eh-
Ei mielenosoitus
vaan vakava yritys
sanoo Elirenbiirg
. Moskov^. — (DLP) Tunnettu
. neuvostokirjailija Ilja Ehrenburg:
sanoo Pravdalle laatimassaan kir­joituksensa,
etta on olemassa yksi
keino, jolla atomisodan ulika voi­daan
torjuai Tuo: keino on kaik­kien,
sellaisten voimien yhteen­liittyminen,
jotka haluavat val­tioiden
: -rauhallista rinnakkais-; .
eloa seka tahtovat voimapolitii­kan
ja ns. kylmän sodan iopetta-
• •mistä,"-. • • , .
Jotta hallitukset lähtisivät neuvot­telujen
tielle on en. maiden yhteis-
Kuntapiirien edustajien tavattava toi­siaan,
po.idittava vapaasti kiistakysy-
SIT
distö on herkutellut mahdollisuudella! Willard Upphaus Yhdysvalloista, tri
leimata tämä : pääkaupungissamme j Benjamin Weill-Halle Ranskan Laa-pidettävä
kokous 'kommunistien ai-! ketieteellisesta Akatemiasta, runoili-kaansaannokseksi:'.
Toistaiseksi se
:-läpiä paahinsii- kommunistisesta -imperialismista-', ikäänkuin im- ! kalatuotteiden 5 <=^meijerituot- k.
,, ., ..... . . I teiden 3—8'^^. ja kovan hiilen hinta ivs
i ehka kayneekm.painsa — joten kur
! tcn. Mutta sen hetken jälkeen, kun
ä kaupunkiimme alkaa kokoontua nai-
! ta 'kommunisteja", on valheelta jal-ileen
kerran pohja pois alta. Ovatko
I Intia. Indonesia, Irak. Iran, Irlanti
kommunistisia maita? Entapa sitten
Islanti. Israel. Italia? Ja jos mennään
pidemmalle aakkosjärjestyksessä, mi­ta
sananvaltaa on luettelon aakkosel­lisessa
loppupäässä Yhdysvalloilla?
El. pohja putoaa kerta kaikkiaan
niiden alta, jotka yrittävät kehitellä
Maailman Rauhanneuvoston kutsus­ta
joitakin "poliittista appellia'-. M i ­kaan
asia ei muutu olemukseltaan
ja Vercors Ranskasta ja kirjailija.
Taideakatemian jasen Arnold Zweig
Saksasta.
Maailman Rauhankokous v. 1955
tulee olemaan . Helsingissa. Touko­kuussa
— Ja kaikesta huolimatta!
p;a ja elinkykyisempia kum povaril-liset.
kansakunnat; Eroitukseksi por-varillisi.
sta kansojen ker«':uuteen, so­sialistiset
kansakunnat kehittyvät
proletaarisen intematsionalismm ide­ologian,
kansojen ystavyj-den ideor;
Icgian pohjalla. V
\ . Sosialismin voiton tuloksena maas- I
sa on muodofi^unut yhteiskunnan mo- |
raalinen ja pohittinen yhtenäisyys ja .1
Neuvostolnton • kansojen murtumaton j
ystävyys. Taman ystävyyden sosiaa-j
1 sena pohjana on työväenluokan ja |
kolhcositalonpoikaiston suun liitto.
Kanrojen lemnilais-stalinilaisen ys-tävyydsn
luova voima on tullut kirk-
.kaastl ilmi niiden tasavaltojen talou­den
nopeassa jälleenrakentamisessa,
jotka joutuivat karsimaan vihollisen i
miehitysvallasta, sima luvussa myoä-km
Karjalais-Suomalaisen taravallan
talouden hopeassa jälleenrakentami­sessa.
"Sota ei ollut viela loppunut,
mutta kuntoonpantua Kirovin rataa
pitkin tuotiin junalastittain koneita ja
kalustoa tasavallan tuotantolaitoksia
ja metsätyömaita varten. Kaikkien
sosialististen kansakuntien ja ennen­kaikkea
«iuren Venaljan kansan vel­jellisellä
avulla karjalais-suomalai-nen
kansa rakensi lyhyessä ajassa jal-
. leen taloutensa ija kulttuurinsa ja
lahti nopeasti eteenpäin uuden ta­loudellisen
ja kulttuurisen kukoistuk­sen
tieta.
Rauhanomaisessa rakennustyössä
synnyinmaansa hyväksi kasvavat ja
lujittuvat yilia enemmän neuvostokan­sojen
'veljelliset suhteet. Tasavallan
metsätyömaille, kalastusapajille seka
kolhoosien ja neuvostotilojen pelloille
tulee lakkaamattomana virtana ko­neita
Mosxovan ja Leningradin. Har-kovln
ja Mlnr('cin, Riian ja Tallinnan
ja Neuvostohiton muiden kaupunkien
tuotantolaitoksista. :
Karjalais-Suomalaisen tasavallan
työtätekevät panevat, myöskin panok­sensa
kommumsmm rakentamisen
yhteiseen asiaan. Karjalan puutava­raa
menee Donetsm ja Moskovan alu­een
kivihiilikaivoksille, neuvostomaan
kaupunkien ja kylien rakennukaille.
Tasavallassa valmistettuja puutaloja
saattaa nähdä napapurintakaisessa
Murmanskissa ja aurinkoisessa Ka-renburg
lausuu; etta tassa maailman­kokouksessa
on oltava edustettuna
kaikkien maiden ja kaikkien suun­tausten,
jotka näkevät: ulospääsyn en
Järjestelmiä edustavien maiden yh­teistoiminnassa,
eika keskinäisessä
hävityksessä.- Pieni puolueeton Suo­mi
Pohjois-Euroopassa on valmis
mielihyvin vastaanottamaan kaikkien
kansojen edustajat. -
Kyseessä ci ole mikaan tavaili- ;
nen kongressi, sanoo.kirj'ai[ija Eh-renbur^,
ei kauniita puheita, eika
mikaalLi; tavanmukainen mielen­osoitus
vaan vakava yritys muut­taa
maailman ilmapiiriä, yritys
palauttaa ihmisille ja ennenkaik­kea
äideille .te mielenrauha, jota •
^^kamen tarvitsee kunnolla .
elääkseen.
Puolan kirjailijaliiton äänenkan­nattaja
Nowa Kultura juhsti hlljat-;
tain lukijoittensa keskuudessa aanes-tyskilpailun
parhaasta sodan jälkeen
Puolassa ilmestyneestä ,>romaanista.
Äänesbjksein voitti melko selvästi Igor
Neweriyn teos "Muisto selluloosateh­taasta",
jenka filmiversiota on esitet­ty
Suomessakin. Seuraavaksi sijoit­tuivat
Zof la Nalkowskan "Medaljon­git",'
Kazimierz Brandysin 'Kansalai­set".
Jerzy Andrzeje-wskin 'Tuhkaa ja
timantteja". Leon Kruckowikin
•'Saksalaiset", Kazimierz Kozniewsiin
"Viisi poikaa Braskakadulta", Lucjan
Rudniokin vUutta Ja vanhaa", JuUan i kysymyst
Tuwimin"'Puolalaisia kukkia", Jerzyj It ransk
Putramentin ' Syyskuu" ' j a 'Bohdan ville tun
Czezkon-'Sukupolvi". .
Varak£
ollut su
vanhana
kuitenkii
maan, ot
vasti It'
Kunerru,
kertoi ys
• : 'Ja
•kuherrus
vana Yr
jäisten e
"Taiva,
musta k
paivaa li;
Sopii
itseh
alleli
pariisi.
edustajat
sopimuks
hallinnoc
seitsema!
vat siilo
teisymmj
ennen k
paastoka
keyttany
Neuvot
paaaiinis
,vat' yhtei
on paast;
pimuKser
sekä Iisa
kevät Ra
tavoimia,
salaisten
ka oikeu
kysymyki
Ranskan
hyväksyt
Erikois
tehta-van;
set, jotk
lentoliike
Tunisian
maahans
takaisin
tya para
ja Ben
laisoikeui
m:ta ylei
na arvel
molempK
luonteeit
zakhiassa. •
Luotuaan kansakuntien murtumat-toman
ystävyyden ja yhtenäisyyden
maassa ulkopolitiikassaan neuvosto- j ka va^tJ
valtio taistelee johdonmukaisesti rau- ! f i s i an
han ja kansojen ystävyyden ja yhteis- , tisista ,a.-
toiminnan puolesta. | -
Neuvostoihmiset tuntevat laillista • Oy V i
ylpeyttä suunsta saavutuksistaan so- (Saksasta
sialististen kansakuntien yhtenäisessä i ka pitais
perheessä' ja lujittavat lakkaamatta j laskeutus
Neuvostoliiton kansojen ystävyyttä. ; rajayttar
Tämä ystävyys on murtumaton ja i Ahvenan
järkkymätön; i naalmina
Uusi suositus työväenjehdille
Viikko Sitten Bandungista, Indo-
.perialismia voisi olla ilman monoixjlipaaomaa ja riistoa, sanoi mm.
seuraavaa: "Minä olen erittäin iloinen tdsta (Chou En-lain) ehdo­tuksesta
j"a hyvin toivorikas siita. etta se johtaa sopimuksen tekoon."'
; Ja yhdysvaltalainen konKressimies Adam Claylon rowell Jr. (U,
;-N. .Y.), joka oli epävirallisena seuraajana -Afrtkan-.-\asiaiunaidenkon.
*ferenssissa, sanoi Chou En-lam ehdotuksen johdosta:
"Kaikki konferenssiin osallistuneet muut,maat kannattavat valit-
'tömia neuvotteluja kommunistisen. Kiinan ja Vhdysvalfain välillä.
,Konferenssi-edustajista tuntuu, etta he o\at vastuussa tasta(Chou
:En-lain) ehdotuksesta. . Seuraava ^irio on meidän (Yhdysvaltain)
Jhallituksen tehtävänä.''
' : Tosiaankin "kaikki koiifercnssimaat '. .Vfrikan ja .Aasian 29 maa­lta,
edustaen viitta kahdekiattaosaa koko ihmiskunnasta, kannattaa va-
;litt(>mia neuvotteluja Kiinan ja Yhdysvaltain välillä, mutta Yhdysval- ; —
«tain sotaiset valtapiirit julistavat Formosassa olevan nukkehalliluk- {Vuokrat kohonneet
^sensa kautta, etta he eivat ryhdy mihinkkin neuvotteluun kiinan j kaksinkertaisiksi
kanssa! H:gissä 4 vuodcssa
^ Selvästikin tiissä on tapäils. missii Yhdysvaltain hallitus on yksin
oikeassa ja kaikki muut vaarä-ssa,
tustajiemme puqjella sitävastoin t u n - ' t < " " " " « ^ ^ ."voUtouutiset" talviso- pysytellen ja paremman lukemisen
. • • . j L i : t..ti*.il • f n A f c?o t i l i t » o c e . ^ »^.i n n m 1111 T a 1.
iietaan rauhan säilymistä
asemmlstolalseksi siitä, että vasem-|neesiasUi; saapuneet ^pimakkaasti
I 10 prosentilla ; mistoUinenkin lehdistö sita tukee Propagandaluontmset uutistiedot pa-
: Pmivlllakankalden hintoja lasket-; kuten se tukee jokaisU tervettä, täy-11»"""''*'' allekirjoittaneen, mieleen
! tiin 6 — 25 prosentilla. villavaattei--i sijärkistä asiaa: Se kammo, niitä vas-J J?-»rski-vainajan —. rauha hänenkin
: den 5 — 20 ',c. silkkikankaiden 10 —
! 20 '"r. puuvillavaatciden 3 — 16 ' c,
I silkkivaatteirfen 8 — 12 a . sukkien 15
! — CS^^r. kenkien 5 — IS*:., ja nahkata-
1 varain hinnat'10 — 20 prosenttia.
I Maatalouskoneiden hinnat laskivat
' 10 — 30 prosentilla, sahkovalineidcn
'hinnat 10 — 30 prosentilla. mctalU-tuotieiden
hinnat i l — 25 prosentilla.
Sivumennen sanoen^tama palauttaa
allekirjoittaneen -mieleen myös sen
"yksimielisyyshumpuukm". josta sii­hen
aikaan nim voimallisesti puhut­tiin.
Vahan huonossa vireessä kotona
sestikään luotettu! . tamen pu
Mutta, tarkoitus oli puhua muusta, : ren raha
j nimittäto niistä uutisista; jotka pa- j toman" \
flauttivat mieleen noita vanhoja muis- i kansalais
to ja i talvisoda:
Kuten aikaansa sem-aavat kansalai- t ^«ap toti
set muistavat, suuren rahan keltainen I ^tuvista j
lehdistö' radio ja näköradio pauhasi- ^'^"=^^"
vat vukko-sitten lakkaamatta siita.
toista ••,'h
Niihpa
että Afrikan-Aasian maiden konfe- i tim. huh
rensslssa on ^^andimgissa "tuomittu
kommumsmi samalla tavalla kuin
länsimaiden imperialismikin".
Johnm '.>;
tetusta ^
ja Aasiar
vastaan I s ä n p ä i v i l tä
Kuten muistetaan, "marskm" paa-
Tosiasia lieneeekm, etta pienen j vaksyttiii
Ceylonin pääministeri sir John Kote- notaan. e
lawala puhui lapia päähänsä — mi-puutteessa
tuli tässä päivänä muuta­ma
luetuksi "Kollaa kestää" niminen
kirja, jonka kirjoittaja huokuu la- j jjäij nyt porvarien tietoihin voidaan
peensa sotaintoa ja sita "yksinUeli- fiuottea, ~ sikä»^
syyshenkea' — mutta selittää kui- näke>d'näähVkommuiiismin aaveita,
tenkm eraassa kohdassa. että kun mistä' Karl -Marx . puhui toistasa ta a ,
I marskin määräyksestä poltettim Suo- i vuotta 'sitten julkaisemassaan Kom- i konferen!
. , munlsnfu
marssin päämajassa vetelehtineet ko- i omaisuuksia, niin polttamismaarayk- ! Suurtti,rahan lehdet ja raportterit • tehtiin lo
ylim3lkaanjaseraivoisakiihko.mil-.
la Silta taholta >ri:e:aan ,,,,,uuttaa' "^''^J'-^^''' " '««hS°"^«'"^'"^"
o.nat lukijat uskomaan, etta rauhan nntaman takana olleet uLcomaiset
salhttamlseen lahtaavat pyrkimyk-' ^•^^«"^•'''"^t^V"* ^^"^Tf
set olisuat jonkmlamen kommunis-• ^' voitto-uutisia aivan viimepalviin
.. • ( . • , . asti 'talvisodan' tapahtumista.
ien c u- Ja yÄSinoiKeus. osoittava | ^^^^ •'suuria voittoja" saavuttivat I men rajaseudun asukkaiden koteja ja ! munlstisessä Manifestissa.
"siirtoma
ilmenemi
taisi V i i vi
' Toisin 1
tojen mu
^ icr^ n I ^ f . ^^'•"«^""^ ° " '»^^"^ t°S"^"' ^"'-^ ^-»i- nekirjolttajakenraalit. etta esimerkik- isesta obvat tietoisia "ainoastaan suo- J puhuivat päiväkausia ainoastaan sir tuomitsee
Ja Kosmeettisten aii.eidcn hi.ina. las- me lokakuuhun mennessä olivat hei- eräille takalaisiUe suomenkielisille jeluskuntalaisef. jotka olivat saaneet > johmn "suuresta puheesta" kommu- | kaunistel
icuat 10 _ 30 prosrtKilla. , ^sinkllaistcn vuokrat kohonneet neljän (lehdille tuli tävsin k ä s i t t ä m ä t t ö m ä n ä i
vuoden aikana suurin piirtein pu- yllätyksenä se kun marski tapansa | Toisin sanoen, marskin sotapolitll-huen
noin sadalla prosentilla. mikaU Imukaan kuitenkin. sotansa hävisi. '
keskuslammilyshuoneistot ovat kj'-1 vaikka oli koko sodan ajan saanut
symy^ksessa. niin suuria "voittoja". . Ei auttanut
Uunilammitystaloissa olivat \TIO1C- silloin aJc. miekkosille muu kuin "se-
IlrUinki. — Sosiaalisen tutkimus-; rat kohonneet eniten. 110 — 135 pro- llttää". että marski "hävisi rauhan,
toimiston .suontt.Tniien tutkimusten j sentillä. vaikka voittikin taistelut sodassa"?
puheesta'
suorittaakseen mainitun työn. inismikunUmtusta vastaan 'maiden"
Muiden maiden edustajista Ja hei-i riiston, rr
kan takana oh talvisodan aikana sei- j dän puheistaan el luonnoUisestikaan {sältyy.
lainen "yksimielisyys", etta visseistä puhuttu mitään vaikka sir John edus- i Tämä-:
selkoista, kuten esimerkiksi omien ky- taa mainitussa konferenssissa vain
Ilen polttamisesta, tiedoitettiin aino­astaan
luotetuille suojeluskuntalaisille
— tavallisiin sotamlehim kun ei ilmei-yhta
pikkumaata — konferenssiin
osallistuneista 29:sta vallasta. -
Sir John ja hänen kommunistivas-työväenle
velunkih
porvarien