Vapaus, December 7, 1961

              Sivu 2 h. ' : : .Torstama, jouTuk! 7'^. — Thursday, Dee. .7, 1961
VAPAUS
(USSäärfi liiäepenäeflt LaJbtit
OamM WäBh OahadiBhli; Eä^'J
umäitA mti e. 1917. Authbitsed
M'ixSb^ diisA mall by the Post
Cl|1(ie.^Oepat:tment. Ottawa. F^b-j^
Giä ISitice w<ebkly: Tuesdays,
nuitsdayft and Saturdays by Vjapavs.
Pttbllalilos Company Ltd., at 100-103
Dm St. W.. dudbiiiT. Ont., Canada.
felephones: BUB. Otfloe 08. 4-4284:
1»ltorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
iddress: Box 69. Sudbbty. Ontario. Advertieing ratea upon application.
Translation free of charge.
TILAOSHINNAT:
CanadasA: 1 vk. 8.(K> 6 kk. 4.25
3 kk. 3.90
nidysvaUOlUa: I vk. 9.00 9 kk. 4.80
Suomessa: 1 Vk. 9.50 6 kk. 5.35
Känsä on puhunut
äudburyh kaupungin veronmaksajat ovat. puhuneet ja ilmaisseet
sanottavansa niin seivästi, ettei siinä ole pienintäkään väärinymmär­tämisen,
tai väärin tulkinnan varaa.
Lyhyesti sanoen, veronmaksajat ovat saaneet kerta kaikkiaan
tarpeensa nykyisestä suunnasta.
Kua ei ole tehokasta johtoa — työväenliikkeen pysytellessä omien
sisäisten ristiriitojeiisa takia vieläkin pois kunnalliselta näyttämöltä
niissä sitä niin kipeästi tarvittaisiin—r veronmaksajat evät luonnolli­sestikaan
voineet ilmaista positiivista kantaa siitä, mihin pitäisi pyr­kiä,
nxitä tehdä j a miten tilannetta tuntuvammin korjata.
Mutta sitä selvemmin ja ymmärrettävämmin verohmaksäjat sanoi­vat,
että nykyinen komento ei tyydytä eikä vetelekään pitkää aikaa.
Parhain todistus veronmaksajain mielentilasta on se, että enem­mistö,
äänioikeutetuista jäi kotiin katselemaah näköradion ruutua i l ­meisesti
ajatellen, että mitä hyötyä on siitä, jos yhdet veijarit aje­taan
pellolle ja tilalle valitaan toiset. Yhä kasvavan verotaakan ja
kehnon palvelun kanssa kamppailevilla veronmaksaj illa ei totisesti
ollut näissä vaaleissa paljoakaan valitsemisen mahdollisuuksia.
Mutta tavallinen kansa on siitä erikoinen, että se saa tällaisessa:
kin alasuhteessa tahtonsa ilmaistuksi'melko selvästi. Näin tapahtui
näissäkin vaaleissa. - Kaiken kaikkiaan kunnallishallinnon kokoonpa­nossa
tehtiin harvinaisen suuria henkilövaihdoksia, sillä kunnallis­hallinnon
17 jäsenestä on nyt peräti 7 uutta tulokasta!
Merkillepantavaa myös on, että kesälaitumelle'jätettyjen henki­löiden
joukossa ovat sellaiset 'vpipiateki.ät", kuin kontrollerit Peter
Guimbnd j a B i l l Inch, joiden' vkalihäyiö oli ilmeinen yllätys eräille
piireille, eikä suinkaan vähiten paikalliselle kauppakamarille ja sen
"nuoriso-osastolle."
Kuvaavaa muuten ouj että pornaestariksi valittu B i l l Ellis sai
enemmän ääniä kuin hänen molemmat vastaehdokkaansa yhteensä —
j a tämä ilmeisesti kolmen perussyjh'ansiosta: Hän lupasi "säästäväi­syyttä"
verojen kohoamisen jarruttamiseksi, kaupungin kehnon bussi-liikennejärjestelmän
yhdistämistä i i i ns. läpikulkutien rakentamista
ainoastaan sillä ehdolla, että nUiakuntahallitus maksaa sen kustan­nukset
> kokonaan. ' . ' / -
Toisaalta^ ne ehdokkaat, jotka sanoivat avoimesti kannattavansa
kaupunginvaltuuston "5-vuotissuunnitelmaa" järjestelmällisen vero-korotukesn
Uimoilta,. kohtasivat valitsijain tuomion.
: lilyönteiseiiä seikkapiäi iöh; teirve||dittS^ä kummahkin yleisäänes-tykseäijulö^
ta, jonka pierust^eilä ^valitsijat vältuu^^ tulevan val-tuus4>
ni huolehtimaan siiitä,,että sunniw^ ainakin puoli­sen
jälkeen järjestää urhe|Iukil^aiiuj9, teatteriY,ja elokuvanäytöksiä:
j a periä niistä sisäänpäasymäicstt. 'Eimenj näiden päätösten toteutta-ihistä
nn^ kaupungin. hallinnon vluonnoUisesti laadittava asianomaiset
sivulpkiluonnofaiet j a esitettäväj ^e^^^^^^ hyväksyttäväksi.
jjde saamme:oila melko; vurmoja siitä, että. vissit kiihkoilijat tule­vat
vieläkin vasustama:|n-i>äideii^päätösten toteuttamistakin, vaikka
Sudburyn kabpungin valitsijat.'liyväksyivät sunnuntaiset elokuva- ja
teatterie5ib;kset sekäHurkeilukilpldiui suurella enemmistöllä.
on kl^i*tenkin^iksi'tärkeä |a tarpeellinen uudistus, että val­tuustolta
on vaadittava päättäviä jä* nopeita toimenpiteitä veronmak­sajain
t^don toteuttamiseksi, sillä tässä kaupungissa — kuten koko
maassamme — tarvitaan sunnuntaisin säädyllisiä ajanvietepaikkoja,
varsinkin nuorisolle — eivätkä ne ole pahitteeksi vanhemmillekaan;
kaiken kaikkiaan me voimme olla tyytyväisiä Sudburyn veron­maksajain
viisaista 'Salomonin päätöksistä" vaaleissa, missä työväen-liikkeeh
heikkouden takia ei valitsijoilla ollut suuriakaan valinnan
mahdollisuuksia.
Tj^htäköön siitä vihdoinkin^^^^b^
iHelppo olisi Moise Tshomben vastustajien, kuten meidänkin leh­temme
lyödä rintoihinsa ja sanoa Kalangassa viime tiistaina puhjen-
«lee^tä'uudesta verenvuodatuksesta, että 'omat koirat purevat". Tosi­asia*
nimittäin on, että Belgian j ä s e n taustamiesten tahdosta on länsi­maiden
toimesta pidetty Katangasäa "käärmettä povessa". Jos näin
ei olisi menetelty, Kongon patrioottinen kansanjohtaja Patrice L u -
inumba olisi vielä hengissä, Kongo 'olisi kehittynyt itsenäiseksi ja
yhtenäiseksi maaksi, Y K . n pääsihteeri Dag Hammarskjöld olisi vielä
elossa j a Kongossa vielä olevat Y K : n -asevoimat saisivat odottaa yleis­tä
kotiuttamista, sen sijaan että heidän täytyy nyt kaivautua maahan,
suorittaa sotilasoperatioita j a \-uodattaa omaa vertaankin Patrice L u -
mumban murhatilaisuuteen osallistvmisesta syytetyn Katangan"pre­sidentti"
Moise Tshomben ja hänen 'hallituksensa" takia.
Menneitten virheitten puimisen asemesta pitäisi nyt kuitenkin
keskittää Canadassa j a kaikissa muissakin maissa päähuomio siihen,
että Tshomben ja hänen klikkikuntansa vehkeilystä tehdään vihdoin
viimeinkin loppu. YK:IIa ei ole varaa enää leikkiä sokkosilla oloa
mr.' Tshomben ja hänen takanaan olevien imperialististen voimien
.kanssa.. '
;Aloittaessaan sotilaalliset operationsa ja avattuaan tiistaina tois­tamiseen
tulen Y K : n asevoimia vastaan, Tshomben "hallitus" antoi
poliittisesti puhuen oman kuolemantuomionsa.
jCanadah velvollisuus YK:ssa ja sen ulkopuolellakin on antaa va-rukseton
tuki Y K : n vt. sihteerille, U Thaintille joka on ilmeisesti
omaksunut asenteen, että että Tshombe ja hänen takanaan olevat
Belgian j a muiden imperialistiset piirit eivät voi enempää uhmata
YKrn arvovaltaa ja toimia ikään kuin Y K : t a ja sen päätöksiä Kongon
suhteen olisi olemanakaan; • - "
Kuvaavaa onkin, että vaikka nyt on puhuttu j o toista vuotta "ulko­maalaisten
sotilaiden" lähettämisestä pois Katangan asevoimista, E l i -
sabethvillestä tiistaina tulleissa uutisissa kerrottiin, että taisteluissa
kaatuneesta 38:sta katangaläisestä oli teollisuudessa 6 ulkomaalaista
palkkasotilasta (?) Tämä siitäkin huolimatta vaikka muutama päivä
sitten ilmoitettiin juhlavasti Tshomben toimesta, että "kaikki palkka-sotiirlt"
oh miika jo lähetetty pois Katangasta.
MlMäfin tapauksessa ei nyt saisi uusiintua t r i Conor Cruise
C B r i e n i n tapaus — nimittäin se, että vissit länsivallat rientäisivät
tshomben avuksi niin, ettei rumaa satua hänen "itsenäisyydestään"
sa«Ui^^flt«fyk8i. M« liitymme niihin hyviä tarkoittaviin cänäda-b
i t i i r i ; Jot1t«j(»fm«( j« voittivat, ^ttl liittohaUitus antaa varauksetto-tfiftÄ
(u«n j« k4^«(<lft(Mfl \ ( , paisihteeri U T^^^^ niille
<6rÄMA]|^t«iflff^ )ti\<Utn Mrkoltuksena on Kongon yhdistäminen ja
J%1mn1a4H piiik%u«*Aitr\(trm9\\an aseistariisuminen.
Varsovassa on viime päivinä ol­lut
koolla Puolan yhtyneen työ­väenpuolueen
keskuskomitean 9.
täysi-istunto, jossa on mm. tarkas­teltu
Puolan taloudellisia kebi-tysnäkoaloja.
Sen lisäksi puolu­een
ensimmäinen sihteeri Wla-dyslaw
Gomiilka selvitti puhees­saan
myös NKPn 22. edustajako­kouksen
merkitystä ja samalla yk-silökulttiin
ja sen poistamiseen
ijohtaneitasyitä^ Julkaisemme seu­raavassa
puheesta tämän osan.'
Edustajakokouksessa kohosi esil­le
inyös vanha pulma, jota jonkin­laista
oikotietä, käyttäen kutsumme
ykäiläkultiksi, sanoi Gomulka. K u
ten tiedämme tapahtuivat tämän kä:^
sitteen sisältämät sosialismin aat­teen
• vääristelyt Neuvostoliitossa
Stalinin aikana ja vaikuttivat suu­remmassa
tai pienemmässä määrin
muihinkin kommunistisiin ja työ­väenpuolueisiin,
ennen kaikkea so:
sialistisissa maissa.
22. edustajakokous teki, kuten tie­dämme,
päätöksen Stalinin tomun
siirtämisestä pois Leninin mauso­leumista.
Päätös on suoranainen
tulos Stalinin aikana tehtyjen Hkos-ten
paljastumisesta julkisuudelle,
rikosten joista hän kantaa moraali­sen
j a poliittisen vatsuun. Kukaan
ei kiistä Stalinin merkitystä suure-na
vallankumouksellisena, eikä hä­nen
työtään puolueessa ja panos­taan
Neuvostoliiton kansan raken­taessa
sosialismia. . Mikään ei kui-
• tenkaan voi tehdä' oikeutetuksi ja
silottaa sitä väärinkäytösten mää­rää
jonka hänen persoonaansa koh
(listunut kultti aiheutti sosialismil­le,
kultti, jota Stalin itse ei vastusta
nut,: vaan jopa sitä huolellisesti vaa
li.
Siellä ja täällä on kuitenkin he­rännyt
epäilyjä j a kysymyksiä on
esitetty, oliko tämä tarpeellista, ei­kö
se vaikuta haitallisesti kansain-
'.aliseen työväenliikkeeseen, sen yh­tenäisyyteen,
poliittiseen ja aatteel­liseen
asennoitumiseen jne.
Yksilökultin syiden ymmärtämi-
• eksi on minun mielestäni välttä­mätöntä
tuntea ne olosuhteet, joi­den
puitteissa N L rakensi sosialis­mia.
On otettava huomioon myös
Stalinin luonteen piirteet. Lenin i t ­se
o l i viitannut Stalinin luonteeseen
ja varoittanut, että tätä ei pidä a-settaa
puolueen pääsihteerin ase­maan.
Sosialismia yhteiskunnallisena
värjestelmänä alettiin luoda yhteen
-inoaan maahan,'joka oli vihamie­lisen
kapitalistisen maailman ympär
röimää; Tällaisten olosuhteiden
vallitessa proletariaatin diktatuurin
neuvostovallan oli käytävä säälimä­töntä
taistelua sosialismin vinollisic)
vastaan. Puolue ei vjinut sietää'
mitään, joka saattoi rikkoa sen r i -
iien~yhtenäisyyden tai kaivaa maa­ta
sen taisteluvoiman alta. Sen o li
siirrettävä syrjään trotskistit, jotka
eivät uskoneet mahdollisuuteen, et-
:ä sosialismi rakennetaan yhteen
maahan. Heidän kantansa olisi mer­kinnyt-;
käytännössä vallankumöuk-sen'
antautumista. Eikä puolue voi­nut
hyväksyä muitakaan oppositio­ryhmiä,
jotka vaikeuksien painees­sa
yrittivät vetää väärän suuntaan.
Kuitenkin proletariaatin dikta­tuurin
valtion vastakeinojen voi­makkuuden:
olisi pitänyt vastata
vastavallankumouksen voimaa. Is­kun
olisi pitänyt: osua viholliseen
eikä sitä olisi .saanut suunnata
summittaisesti. Valitettavasti v i ­hollista
j a vastavallankumouksel­lista
toimintaa vastaan toimineet
elimet, joita Stalin valvoi ja ohja­si,
ylittivät nämä .suhteet.
On varmaa, että myös provokaa­tiot
ja ulkomaisen vakoilupalvelun
aktiivisuus vaikuttivat toimeenpan-luihin
joukkopidätyksiin, varsinkin
VV. 1936—1937. Tämä vakoilupalve-lu
antoi likaisen panoksensa tähän
rikolliseen toimintaan, se oli luo­massa-
epäilyn ja pelon ilmapiiriä,
jossa rikokset syntyivät ja joka
oli suuntaa-antavaa, jopa välttämä­töntäkin
yksilökultin syntymiselle.
Historia on selvittävä nämä kysy­mykset
aikanaan.
22. edustajakokoukseen asti jul­kisella
mielipiteellä ei ollut todel­lista
kuvaa yksilökultin seurauksis­ta,
se ei tiennyt tosiasioita Stalinin
suoranaisesta vastuusta ja hänen o-sallisuudestaan
viattomien ihmisten
kuolemaan.
Nyt on mahdollista paljastaa tä­mä
julkisuudelle tuntiessamme
sosialismin tänään edustaman voi­man,
tuntiessamme tarpeen ja
välttämättömyyden taistella yk-silökulttia
edustavia dogmatismin
ja lahkolaisuuden jätteitä vas-
. taan.
ALBANIA NKYSYMYS
•Tämä on tausta, jota vasten on
tarkasteltava sitä arvostelua, joka
on suunnattu 22. edustajakokoukses­sa
Albanian Työn puolueen johtajia
vastaan.
Dogmatismin ja lahkolaisuuden
käsite ei riittävän selvästi määritte­le
Albanian työn puolueen johtajien
asennoitumista, heidän politiik­kaansa,
joka ei ole politiikkaa, vaan
mieletöntä poliittista seikkailua. A l ­banian
työn' puolueen seikkailupoli­tiikka
on ristiriidassa marxismin-le-
Uusia todisteita
Globl(ea vastaan
B e r l i i n i . >— Tshekkoslovakian
antifasististcn vastarintataisteli-jain
järjestön edustajat ovat l u -
vu^taneet Bonnissa Länsi-Saksan
valtion syyttäjän virastolle ras­kauttavaa
ennen julkaisematon­ta
syyteaineistoa, joka koskee
Adenauerin liittokanslerin viras­ton
päällikköä t r i Hans Globkea.
Aineistosta käy ilmi Globken
ideologinen osuus juutalaisten
joukkotuhoamiseen. Samalla vas-larintataistelijain
järjestö nosti
Globkea vastaan kanteen avun­annosta
murhaan VV. 1935—45,
jolloin natsit tuhosivat mm.
200,000 Tshekkoslovakian juuta­laista.
. TJshekkoslovakian vastarintatais-telijat
toteavat Globken syyllisty­neen
natsien sisäministeriön mi­nisterineuvoksen
asemassa joukko­murhan
yllytykseen, Niimbergiii
rotulakien eli nk. juutalaislakien
yhtenä laatijana jia niiden selittä-'
jänäy Globke loi juutalaisten jouk-kotuhoamisen
juristiset , perusteet,
vastarintataistelijat toteavat edel­leen
Globken oMeen täysin tietoi­nen
nat.. en suunnitelmista " j u u t a -
laiskysymyksen lopullisen ratkai­sun"
sihteen.
Kanteessa korostetaan erityises­ti,
etteivät Globken rikokset Län­si-
Saksankaan lakien mukaan vielä
ole vanhentuneet.
Vastarintataistelijain järjestön
valtion syyttäjän virastolle luovut­tamassa
syyteaineistossa on kysy­mys
y l i sadan asiakirjan oikeudes­sa
vahvistetuista valokuvajäljen-nökses.
ä. Alkuperäiset asiakirjat
ovat Tshekkoslovakian arkistoissa.
Kunnallisvaajeissa
Eteläpäässä oli
paljon ehdokkaita
South Porcupine. — Kova kun­nallisvaalikampanja
käytiin täällä
viime viikolla, sillä ne viisitoista
ehdokasta, jotka kelpuuttivat itsen­sä
valtusumiehiksi, koettivat paras­taan
saada äänestäjiä puolelleen.
Näin suuri ehdokaslista lienee ollut
ensikertaa kuntamme historiassa ja
siksi saikin väestön huomioon puo-lelleensa.
.;,Esimiesehdokkaita oli
vain kaksi, joista tämänvuotinen
Richardson hävisi ja uudeksi valit-
.tiin Charles Shields, joka on aikai­semminkin
ollut tässä virassa.
Muuten valtuuston kasvot tulivat
rusiksi sillä viime vaaleissa valit­tuja
ei päässyt kuin yksi, Frank
Buchar. Toiset kolme ovat aivan
•tuliteriä" näissä kunnallisasioissa,
Uudet miehet ovat seuraavat: Kan­sakoulun
yliopettaja Robert Ship ja
putkityöliikkeen harjoittaja Gerald
Sheculski, poppi- e l i pehmeäjuoma-liikkeen
työnjohtaja Maurice Lon-dry.
Nämä miehet joutuvat nyt jar-keilemään
kaikista kuntamme me-i
Inoista, töistä, tuloista y.m. Mutta
tuskin näistäkään moni ymmärtää
tätä nykypäivän menoa. Rahanarvo
hun on laskenut jatkuvasti ja sent­tejä
lisätään senttien päälle veroa
joista tulee lopuksi suuri summa.
Tässäkin kunnassa on jouduttu ra­kentamaan
paljon yleisiä laitoksia,
kouluja, palokuntataloja, kaupun
ninlsniin perusperiaatteiden,kanssa,
niiden päätöslauselmien kanssa, joi­ta
kommunistiset ja työväehpuolu»-
eet hyväksyivät 1957 j a 1960. Se on
ristiriidassa terveen järjen kanssa.
Vain Känän kommunistisen puolu­een
edustaja ilmaisi kannan, että
ristiriitaa Albanian työn puolueen
kanssa ei pitäisi tehdä julkiseksi ja
että kaikki erimielisyydet pitäisi so­pia
sisäisten neuvottelujen jtietä.
Emme voi yhtyä tähän näkö­kantaan,
koska — kuten on osoit­tautunut
— kaikki yritykset hoi-
.taa erimielisyydet sisäisien neu­vottelujen
tietä ovat Jääneet tu­loksettomiksi.
KUULUMISIA TIMMINSiN
YMPÄRlStölLTX
Tiinniins. — Kaippa on parasta moa ^ k ä oppia 50-vuotistaipaleet
SITÄi
JA
T Ä T Ä
PALJON MUUTAKIN
NAURETTAVAA
Vuonna 1908 esitettiin eräässä
helsinkiläisessä elokuvateatterissa
uutiskuvia ruhtinashäistä Venäjäl­lä.
Lehtimainoksessa o l i luettavis­sa
seuraavanlainen teksti:
Ruotsalainen laivasto lähestyy
. . Kuningas Kustaa ja hänen seu­rueensa
nousevat maihin . . . Prins­si
Wilhelm ja. hänen nuori morsia­mensa
. . Suuriruhtinaat ja venä­läisiä
kaartinupseereita . . .Duuman
jäsenet tervehtivät kuningasta ja
paljon muita mieltäkiinnittäviä ja
naurettavia kuvia näytetään . . .
pakista heti alusta ilmoista. Sää
on täällä pohjantähden alla nyt
lauhaa. Luullakseni se ei tarkoita
sitä, että olisi kesään päästy. Nämä
lauhat ilmat ovat tuoneet paljon
sairautta etenkin jonkinlaista vat'
satautia. , Näin .joulukuun alussa
toivonkin valkoista joulua etelässä
asuville j a oikein paksusti lunta
tänne. Vaikka tänne . tuleekin i l ­man
' toivomatta , kovat pakkaset.
Sellainenhan jouluntunnelmän an­taakin.
Sairaalasta on päässyt pois Nii­lo
Aho. Hän o l i siellä kuukauden
päivän sydänkohtauksen _ takia.
Hän voi vielä levätä toisen k u u '
kauden. Vikki Koski ori ollut
myös kuukauden päivät sairaalas­sa.
Hän kuu'ema pääsee pian kor
tiinsa.
Tk. 10 päivänä on ne South
Porcupinen osaston CSJ.n 50-vuo-tisjuhlat.
O l i n ' sen osaston perus­tava
jäsen ja sen mukana 18 vuot­ta.'
Kaksi" jäsenistä oli naista.
Osaston perustajana oli " O r r " - n i -
minen mies. Tämä tapahtui mar­raskuussa
1911. Muistaakseni seu­raavana
puhujana kierteli Välimä­ki.
En ala tässä muistelemaan
enempää, vaan riennetään näihin
j u h l i i n niin vanhat "taimarit" kuin
myöskin nuoriso. Siellä kuullaan
varmaankin touhuista kaukaisilta
ajoilta. Siitä saa innostusta ja tar-pSJ;
n Timminsin OS. kokous p i ­dettiin,
tk. 3 päivänä. Kiertokirje .
luettiin ja siitä keskusteltiin, m u t - "
ta mitään muutosta ei tehty edel-lisen,
kokouksen päätöksiin. Nais-tenkerho
otti mielihyvin joulujuh­lien
järjestelyn ja takaan, että ok- • •
sat on pois, ei joulukuusesta, vaan ,;,
naisten toiminnasta. Silloin jälleen :
täytämme haalin. Ensi kirjeessä,
maini:sen ajan ja mitä kaikkea
"niissä joulujuhlissa tulee olemaan.,,
Vapauden marraskuun 18 piävän
numerossa oli Yleisön kirjeiden
osastolla -"Mainarin" kirjoitus,
jonka loppuosa on _saanut täällä ,
vanhojen. "taimarien" keskuudessa
ihmetystä kun siinä sanottiin:.
Suomalaisista, \ jotka ovat antaneet
hyvän annoksen paikkakuntamme
suomalaisten elämälle on vielä v a n ­hainkodissa
elävät Hahlo a Heino­nen."
' . ...
Hahto on kuulema ollut alku­aikoina
eturintaman 'kulttuurityön-tekijä,
joka nykyään elää vanhain­kodissa
sokeana muistaen mennei­syyttään.
E i muut muista ainakaan
sellaista Heinosta, joka olisi ollut"
antamassa suomalaiselle työväen- •
liikkeelle panostaan, joten tämä
puoli asiasta on myös huomioitava. '
Joulu lähenee j a samalla työttö-.
mien lukumäärä lisääntyy. Vielä­pä
kaupungin lehdessä oli julkaistu-
(Jatkuu sivulla 4)
Soon terästyöläiset ratkaisevat
sopimuksen lippuäänestyksellä
Wm, Mahohey joutui myrskyisen vasta­mielenosoituksen
kohteeksi
SauU Ste. Marie. — United Steel-workers-
union osasto 2251 :n jäsenis­tö
tk. 4: päivän illalla Sault A r -
mouiyssa pidetyssä joukkokokouk­sessa
ei vielä virallisesti hyväksy­nyt
eikä hyljännyt sovittelulauta-kunnan
esitystä uudesta työehtoso­pimuksesta
union j a Algoma Steel-gintalo,'
ynnä suuret veden puhdis-, yhtiön välillä, vaan päätös siirret-
Työväenehdokas kehoittaa
antamaan hänelle ääniä
Port Arthur. — Port Arthurin den, joille kaupunki maksaa me-kunnallisvaa
ien työväen valtuusto­ehdokas
Mike Comishin on esittä­nyt
oheellisen vetoomuksen valit­sijoille.
Joulukuun 11 päivänä 1961 te
tulette >yalitsemaan kunnallishal­linnon
kahdeksi vuodeksi. Siroin
valitaan paikallinen hallinto, joka
tulee käsittelemään sellaisia tär-kei.
ä ongelmia kuin rauhaa, veroi-tuksia,
työasioita, koulukysymystä
sekä kunnal isia parannuksia.
Olen kokonaan rauhan kannalla.
Se lähes kaksi miljardia dollaria,
joka nykyään_kulutetaan aseistuk­seen
ja sotava^*usteluun, pitäisi
käyttää rauhallisiin tarkoituksiin.
Tätä rahaa voitaisiin antaa halpa­vuokraisten
asuntojen, koulujen,
sairaaloiden ja uusien teiden ra­kentamiseksi,
korkeampaan—van-huudeneläkkeeseen
ja halpakor­koisten
kunnallisten lainojen anta­miseksi
ja maksaa alkeisopetuk­seen
tarvittavat menot.
Tulevien kansalaistemme toi­meentulo
riippuu turvallisuuden
ylläpidos:a. Kansalaisten turvalli­suutta
ei saada pommisuojilla ja
sivillipuolustuksilla vaan aseista­riisumisella
ja rauhalla.
Tiilen vaatimaan, että liittohalli­tus
myöntää niistä varoista, joita
suunnitellaan käytettäväksi aseis­tukseen,
kunnallisiin tarpeisiin:
Kaupunkimme velat ovat kor­keat
huolimatta siitä, että veroja
kerätään joka vuosi. Kaupunkimme
velat ovat 16 miljoonaa dollaria ja
me maksamme korkoina niistä %
miljoonaa joka vuosi. Kuitenkin
nykyinen kaupunginvaltuusto ja
pormestari ovat korot.aneet heille
tulevaa palkkiota ja käyttävät
runsaasti veronmaksajien varoja.
Vastustan suunnitelmia säästää
varoja kunnan työläisten kustan­nuksella.
Erikoisten asianluntijoi-noina
noin $20,000, taholta on eh­dotettu
40 kaupungin työläisten
panemista poise työstä. Tämä vain
lisäisi työttömien määrää. Veron­maksajien
rahojen säästämiseksi
täytyy löytää mui.a keinoja. Työ­läisistä
ei saa tulla valheellisen ta­louden
uhreja. .
Nostaaksemme tuloja ehdotan
suhteellisten verojen lisäämistä
suurille korporatioille ja myöskin
maaveron lisäämistä keinottelijoil­le.
Ehdotan, etcä kaupungistamme
kerättävä gasoliiniasemien lisens­simaksuista
ja gasoliinveroista 50
prosenttia palautetaan kaupunkim­me
rahastoon. Tämä tulisi anta­maan
enemmän varoja kaupun­kimme
—parantamistarkoituksiin.
Vas.ustan verojen korotusta kotien
ja pienliikkeiden omistajille.
Jos miilut valitaan : valtuustoon
tulen painostamaan maakuntahal­litusta
myöntämään työttömille
velkamoratorion. Vastustan kaik­kia
työttömien häätöjä kodeistaan
koska he. eivät ole kyenneet mak­samaan
velkalyhennyksiään taikka
verojaan. Kannatan kaikkia suunni­telmia,
jotka antavat työtä kansa-:
Iäisillemme j a kannatan talvitöi­den
laajentamista.
Työskentelen teoMisuuslautakun-nan
mukana, uusien teollisuuslai­toksien
saamiseksi. Jos minut va­litaan
tulen vaatimaan kaupungin­valtuustoa
painostamaan, että hal­litus
ryhtyisi rahoittamaan teräs­tehtaan
rakentamisia Järvienpää-hän.
Jos minut valitaan, niin yritän
saada valtuuston vaatimaan maa­kuntahallitusta
peruuttamaan
myyntiveron, josta on tullut työ-
'äisille taakka ja rasitus liik('mio-hille.
tuslaitokset. Kaikkihan nämä on
'ehty enempi velkavaroilla. Nyt jou­dutaan
• lyhentämään velkoja ja
maksamaan korkeita korkoja, tulot
täytyy saada. No mistä niitä muual­ta
saa kuin paikallisilta veronmaksa-liitä.
Kansa on kuohuksissa kun
veroäyri nousee.
- K U L T A V U O D E N J U H LA
Kyllä kai jokainen tämän lehden
lukija j o tietääkin, että ensi sun-tiuntai-
iltana vietetään täällä Etelä­pään
haalilla järjestömme kultavuo-
,den juhlaa ja sikäli kun olen saanut
selville, niin ohjelma tulee olemaan
erikoisen arvokas ja monipuolinen
että kannattaa saapua pitempienkin
matkojen takaa tätä yhteistä iltaa
viettämään." Se on omistettu kun-^
niakkaan järjestömme 50jvuotisen
matkataipaleen muistoksi. Siis oh­jelma
ja ravintolatarjoilu tulee ole­maan
juhlavan arvokas ja maksaa
ainoastaan yhden dollarin. E i siis
ole kysymyksessä suuret rahalliset
menotkaan. Mutta jokaista tässä
juhlassa kaivataan joka on jollakin
tavalla seurannut järjestömme toi­mintaa
menneiden kymmenien vuo­sien
aikana. Ensi sunnuntaina siis
tavataan näissä merkeissä ja reip­paalla
mielellä. J u h l a alkaa 7.30 i p .
Joulu on taaskin lähellä ja oi­kealla
puolella ja sen kunniaksi on
tänne meidän haalillemme järjes­tetty
oikein juhlatanssit jotka pide­tään
lauantai-iltana t.k. 23 päivänä,
siis aaton-aattona. Nämä joulutans-sit
ovat aina saaneet väestön huo­mion
puolelleen ja niin luulen ta­pahtuvan
tänäkin vuotena. Siellä-pähän
sitä tavataan, eikö niin?—H.
tiin salaisen lippuäänestyksen rat­kaistavaksi.
Huolimatta United Steelworkers
union kansallisen johdon, osittain
cman osaston johdon toimitsijain
sekä paikallisen lehden, radio-; ja
TV-asemain painostuksesta lähes -4,-
000 jäsentä käsittävä kokous otti
sen kannan, että uusi sopimus ei
ole tyydyttävä ja jäsenien mielipi
de oli se, että asia ratkaistaan sa­laisen
äänestyksen perusteella. Ko­kouksen
loppupuolella toimitettu
äänestys kätten nostamisella meni
jokseenkin tasan puolesta taikka
vastaan.
Ottaen huomioon, että toista tu­hatta
kahdella työvuorolla olevaa
union Jäsentä ei voinut osallistua
äänestykseen ja kokouksen lopussa
olleen osittaisen sekasorron takia,
union osastpn johtokunta (neuvot-telukomitea),
delegaattien (ste-uards)
enemmistö sekä United
Steelworkers union kansallinen
johtaja \Vm. Mahoney suostuivat
salaisen lippuäänestyksen toimitta­miseen.
Tämä tapahtuu' noin viikon
kuluessa, todennäköisesti terästeh­taan
porteilla.
Terästehtaan kaikkia työosastoja
(departments) edustava noin 65 jä­seninen
delegaattien (stewards) ko­kouksen
ehemmistö myös ehdotti
uuden sopimuksen hyväksymistä
sillä perusteella, että ainoana vaih­toehtona
on lakkoäänestys ja mah­dollinen
lakko.
Kokouksessa arvosteltiin koko
ankarasti union johtoasemissa ole­via,
mutta erikoisesti kansallista
johtajaa Wm. Mahoneya siitä, että
on annettu asian mennä tällaiseen
pisteeseen eikä ole muuta vaihto­ehtoa
kuin huonon sopimuksen hy­väksyminen
tai lakko sekä sitä, että
Mahoney oli antanut hälyyttäviä
tietoja lehdistölle jäsenistön aikai­semmista
asenteista ja että hän o li
harjottanut painostusta paikallisia
toimitsijoita sekä delegaatteja koh­taan.
Erikoisen ankaran arvo.stelunsa­laiseksi
joutui Wm. Mahoneyn anta­mat
lausunnot lehdistölle, että " I n ­ternational
Union of Mine-Mill and
Smelter Workersin agentit ovat oi-'
leet vaikuttamassa paikalliseen te-rästyöläisten
union osaston koko­uksien
kulkuun".
Jos sopimus hyväksytään lippu­äänestyksessä
niin sitä myöten on
asia selvä mutta jos hyljätään tulee
uusi lippuäänestys ja sen on päätet­tävä
ruvetaanko lakkoon tai. ei; huo­mautettiin
kokouksessa toimitsijain
taholta.
Memorial Gardensissa pidetyssä
terästyöläisten yleisessä joukkoko­kouksessa
marraskuun 29 pnä käsi­teltiin
alustavasti uutta työehtoso­pimusta
j a sitä ei hyväksytty eikä
hyljätty vaan jätettiin delegaattien
uudelleen harkittavaksi t.k. 4 päi­västä
14 päivään asti". Kokouk­seen
osallistui yli 3,000 jäsentä.
Armourin kokous tk. 4 pnä o l i siitä
seuraus.
Memorial Gardensin kokous muo­dostui
lopulta myrskyisäksi kun pai­nostusta
alettiin harjoittaa. Osa de-legeista
moitti sopimuksen pit­käaikaisuutta
koska sitä ehdotetaan
kolmivuotiseksi. Mainitun . kokouk­sen
yhteydessä Wm. Mahoney kim­paantui
ja syytti, ett^ä 'Mine-Mill
union agentit ovat vaikeuttamassa
sopimuksen hyväksymistä". Silloin
huudettiin Mahoney alas eikä hä­nen
annettu jatkaa puhettaan.
Wm; Mahoney myöhemmin antoi
lehdistölle lausunnon tunnustaen,
että Memorial Gardensin kokouk­sen
päätös sopimuksen tärkeämmäs­tä
tutkimisesta ' o l i ehkä terveel-
• 1,.'..
Iistä", vaan edelleen syytti "agent­teja".
Algoma Steel-yhtiön työnvälitys­toimiston
antaman tiedonannon mu­kaan
on täällä terästehtaalla kaik­kiaan
7,249 työläistä työssä. .
Työsopjimusehdotus on lyhykäi-''
syydessään seuraava:
- 1 ; Sopimus kestää kolme vuotta
päättyen' heinäkuun 31 pnä 1964.'
Yleinen 4 sentin tuntipaikankor
rotus astuu voimaan elokuun 1 pnä
1961. alimman tuntipalkan tullessa •
olemaan $2.00, elokuun 1 pnä 1962, "
puolen sentin korotus työluokkien "
palkkoihin tullen 6 % sentin eroa-.-^
vaisuus kuhunkin työluokan tunti-,
palkkoihin, 1 päivänä 1963 yleinen ^
5 sentin tuntipalkankorotus, j o l l o in
alimmaksi tuntipalkaksi tulee $2.05. :
Mitään muutoksia ei tule kesälö-missä,
'palkallisissa juhlapäivissä,
työajassa, yliajassa ja reunaetui-suuksissa.
,
2. Sosiaalinen huolto, tammi-^
kuun 1 pnä 1963 kohoaa henkiva­kuutus
työläistä kohti $5,000 nykyi­sen
3,000 asemesta j a sairaskorvaus
kohoaa $45 viikossa nykyisen $40
asemesta sekä muita sairäslomapä-rannuksia.
.Vaihtoehtona on jokai­selle
haluaako pitää nykyinen va­kuutus
voimassa taikka vaihtaa se
union johtaman terveysklinikan
alaiseksi.
3. Vanhuuseläke, 5 vuoden sopi­mus
tammikuun 1 pnä 1962 heinä­kuun
31 p:ään 1966. Eläkkeelle jou­tuvien
ikäraja laskee asteettain 3;^
vuodessa nykyisestä 68 vuodesta 65
vuoteen eläkemaksun tullessa $3.15
kuukaudessa jokaista palvelusvuot­ta
kphden, korkeimman kuukausi-f
eläkkeen ollessa $126.00 kuukaudes­sa
40 vuoden palvelusajan jälkeen
y.m. Eläke jää edelleenkin yksin
yhtiön maksettavaksi.
Tästä on siis äänestettävä l i p u i l ­la.
— L .
PÄIVÄN PAKINA
Itkunsa ja vaivansa on kullakin
on kchiltynyt maail- tä.ä kaikkea ilmaiseksi. Heidän täy-
Lainattuaaan milteiytyi luopua demokraattisesta oikeu­destaan
saada vapaasti valita Val-tiopäämiehensä."
"Presidentti kekkosen sunnuntai-tai-
iltainen puhe osoittaa, että Ve­näjä
määrää nuotit Suomessa ; . .
Suomessa on vasemmistolainen
vähemmistöhallitus (Ohoh- K) ja
presidentti Kekkonen hyväksytään
Moskovassa . . .
Ja kun me luulimme, että Suo­messa
on täysverinen porvarillinen
halMtus? Ilmeisesti olemme olleet
siinäkin väärässä.
Emme kuitenkana malta olla
huomauttamatta, että vielä muuta­ma
viikko sitten "Kekkonen hyväk­syttiin"
Torontossakin, nimeno­maan
Vapaa Sanan toimituksessa.
Istu ja pala, onko Moskovalla ja
Vapaa Sanalla sama poliittinen
heila — Suomen tasavallan presi­dentti
Kekkonen? Vai tuntuuko
.Vapaa Sanan toimituksessa siltä,
että ei'inen heila on löytänyt "pa­remman",
ja antanut rukkaset to-rontolaisille?
/
Surkeakai
msn meno.
kahden.- oalstan pituudelta ulko-mj^
alaisia neuvostoliiitovastaisia'
vuodatuksia, Torontossa ilmesty­vä
Vapaa Sana valittaa "pää-artik-kelissaan"
sitä, ettei Suomen leh­distä
tule nyt sellaista törkyä,
mitä Toron:ossa kovasti kaivattai­siin.
E l i :
"Siinäpä niitä lausuntoja onkin"
huudahtaa mainittu lehti törkyan-noksestaan
ja sitten jatkaa:
"Suomen lehdistä ei niitä
tällä kermaa paljoakaan voi poi­mia,
sillä siellä on tällä viikolla
oltu ! erikoisen hiljaisia ja varo­vaisia."
Lainatkaamme joitakin törkypa-ioja,
jonka - moisia ci todellakaan
Suomen lehdistä löydy — ei edes
Helsingin Sanomista. Kas näin
valistaa Vapaa Sanan toisten hou­suilla;
tuleen istuen lukijoitaan:
"On' Kekkonen avoimesti asettunut
•Suomen tarkkailijan ja vartiopai­kan
asemaan länttä vastaan."
"MHlta"suomalaiset eivät saaneet
On se muuten kumma juttu,
että virallinen Suomi — ja se
huvi sille suotakoon — näyttää
suosivan täällä niitä piirejä
jotka ovat ensimmäisessä sopi­vassa
tilanteessa valmiina iske­mään
puukon itse maan presiden-
. t in selkään — puhumattakaan
nyt sellaisista~"vasemmistolaisis-ta"
konnista kun maalaisliiton
hallitus ja siitä kaikki muut va­semmalle?
Ihmetyttävät ne virallisen Suo­men
toilahdukset. täällä vaikka e i ­pä
silti, etteikö vapaan maan hal­lituksella
ole oikeus veljeillä ke­nen
kanssa haluaa.
, Vapaa Sanan "huumoriosastol-la",
.; toimitusartikkelin paikaUa,
ratsastetaan myös toisen' aasilla,
lainaten Newr York Timesistä noin
nimeensä:
"Hinta, jonka Suomi on maksa­nut,
tästä myönnytyksestä, on lä­hinnä
ainakin tuon pienen, ur;'
hean maan itsenäisyyden ja suve­reniteetin
«delleen heikkenemi­nen.
Presidentti Kekkosen kilpaili-jain
vetäytyminen pois Suomen^
presidentti vaalitaistelusta näyttää
selvästikin kuuluneen osana järjes­telyyn,
jolla Moskovaa suositeltiin
olematta toteuttamatta a|kom||k£^:i;
aam täten luotiin -
että Suomen
va Kremlille mieluinen . . ." : ^ »
Omasta puolestaan lehti jatkaa >; ^
toimitusartikkelissaan: "Siloittaak- » ^ *
seen tietä jatkuvalle ja lujalle 'ys- ^
tävyydelle' Venäjän kanssa, pre; ?
sidentti Kekkonen ja hänen taka- ^
naan oleVa maalaisliitto ovat läh-teneet
toisten puolueiden painos- • -
tamiseen . . . Nämä uudet kehi- ^
tykset ilmaisevat päivänselvästi, • • .*
6ttä : paljon on jäänyt presidentti ^
Kekkoselta sanomattta Suomen ?
kansalle,' mistä >kaikesta . Novosi-»J;;^
birskissä Khrushchevin kanssa '
päätettiin. Nämä kehitykset viit-taavat
hänen kohdaltaan tielle j d l ; '
ta hänelle ei ole.paluuta.".
Iankaikkisen kadotuksen tielle
työntää siis Vapaa Sana oikein t o i -
mituspalstaltaan Suomen Tasaväl-,
lan' presidentti Kekkosen — joka - -^^ ?
muiden, "syntien" ^lisäksi on k u u v i
leramä pettänyt koko Suomea "sa­nomatta
Suomen kansalle, mistä
kaikelta . . . päätettiin." .
Tämä kaikki on tietenkin To­rontosta
päin katsellen, kuten öl- -
lakin pitää. Ainoa valituksjen-ja itr
kun.'aihe on siinä, ,että, ;moisll|i;f:r:;f~f
tekstiä ja sen tuetta on jkoyin^väi^'^'^
kea siiad» Saomestii ^ 'Äi^;:p{iru?|
lehdestän ' ' ' la&tisteivtiii
f' ' ' I ' I I ^ ^