Vapaus, September 15, 1951

              » M Ä
EditorfaS Office 4 - « » . tfjuMger
EL 8uk£L Editor W. tttand. lOflUg
;addi«a*^Si» i^:^8adWi^
^•itmiKäeopA:^^^ tv Hu» Fort
iomisbioep^^ Pub-i
l l m a a ^ Aod J%»te»ife3n by Vapaus
^«fldttltliir C M m ^ ar 100-103
^ E ^ j E ^ 5 p . ^ 8 i ^ ^ Canada.
•Aifvcrtiiingl fBtei tgWtt>>Bp1katlOii,
Ikiuulatkdi lifM» of etiaasc.
«asadam:^ rvlb^iX^tf Kk. 91^
Yhäftnsmu»: 1 vk. ftDo:o U c 4J0'
Suomessa: 1 vk. A50,6 kk. 4.75
utaan^v;mut% ul^^
puheenjohtaja, tri,- E n -
uhanpiiollustajaiii^ taistelu ,
vaiheeseiehi missäjsejsaa;;u
viiden sifumllanrauhansophnusvaatto^
tassk vaiheessa kaikkien usfionnoIlteteiDseu*'
muiden^kansanj3ijfö^<;in|^^
käänlyvät^kunnaUishaUintiDJen;.vi^^
jäsenten seka^^liittoparlamenttnjäsenten^
että he aiiUisivat kannatuksensa' tallrvaatimuk-ön
rauhanpuolustajain tohnesta päätetty lahet-:-
täa mahdbllisinnhan suuri jbukkoedustus Ontarion lainlaatijakunnan
, Tarkoitus ort |ämän edustajiston viei^ilun avulla
fln^ölHsimman monet lainlaatijakuiinan jäsenet antamaan;,
vallan rauhansa
Vaatimus saiäi koko lainlaatijakunnan hyväksymisen.! Ontarion
kokoontuu syyskuun 24 päiväin Ja tämä edustajista
^§l^j^MMyj^Mäa^^mnan jäsenten puoleen syyskuun 25.päivänä..
Tehdessään ystävällisiä vierailuja jäsenten luona^jo ennen lain-
, Canadan JKauhankongressinedmt^^^
^mmm^^ätimmuävätlhym^ tärkeätä ja patrioottista tytftä/^ O n nhhittäin
itijäkunta ryhtyy kannattamaan ?
tämäkin on tärkeä seikka tietää varsinkin nyt jolloin huhutaan, että .
järjestetään yllätysVaalit tulevan ;n»rraskuun aikana ja
§fft^>\^^xp^ tilinteolle valitsijain edessä;
;-:''s Kaikista näistä seikoista johtuu, että kysymys viiden vallanr rau-kannattamisesta
tulisi ystävällisessä heng^äl^tt^i^
' ' ^cajsen jäsenen harkittavaksi. Mitä- useampi lain-ryhtyy
tätä rauhanasiaa puofiustamaan, sitä^ pa-maakunnallr
että koko maalle j a ihmiskunnalle,
sellaisia sydämettömiä ja mistään perustamattömia
jotka kieltäytyvät panemasta tikkua: listiin
•auhansopimuks^n puolesta- sekin'bn.as£a> joka on
'-^Ht .' raidmai-äka^taville ja -yleeni» oikeamielisiUe^.maanmie^
' ^ ' he antaisivat aktiiviseri kannatuksensa ja' tukensa tälle kampanjalle.'
vakuuttuneita rsiitä, että rauhanasian puolustaminen on
työtä mihin canadaiaiset tällä hetkellä voivat
osallistua, ipeidän veKellisuutemme on: tehdä^omä vaQtimaton' osam-vatkka
sodanlietsojat siitä raivoavatkin.;
sananen siitä> kannattaako nimikirjoitustaan liit-luhansopimusvaathnuksen^
alle? - ,
^ kysymys vain yhdestä täi^(nuutamasta:alIekirjoitukses*
^ ' ik, niin sitä ei suinkaan kukaan kuulisi eikä näkisi. Mutta kun liäitä*
1
allekirjoittajia on miljoonia ja satoja miljoonia, kaikissa maano^issaja
' <ö' * kaikissa maissa, niin täten muodostuu sedainenvoiinatekijäy} jonka
sodanlietsojain täytyy, ottaa huomioon. Tässä tilanteessa'"merkitsee"
' yksikin ,allekirjoitUs. Muodostuu tilanne, missä yksikin allekirjoitus
1^2' : lisa^ voi kääntää vaa^n tasapainon rauiian säilymisen puolelle. Tästä
^ „ . -johtuu, että kaikki allekirjoitukset ovat nyt erittäin tärkeitä ja mitä
' ' - enemmän voidaan yleisen mielipiteen painostuksen- avulla p^oit
julkisuusmiehiä liittymään tähän ralo^puÖ-^^
vaatimukseen^ sitä suuremmat ovatmah-
RJtSii^^' ; v d ö i ^ ^ rauhan säilymiselle. . . - : : : -
Japanin rauhansopimus
New York Timesin kirjeenvaihtaja Gladwin H i l l sanoi syyskuun
< i 8 pnä San Franciscon tarinassaan viin>e lauantaina suoritetusta Japa-
'• tnn rauhansopimuksen allekirjoittamisesta, ^ että sata henkilöä allekir-joitti
sen,' mutta kukaan heistä ei sitä liikenut.^i o^»si voi-v'
nut lisätä, jos olisi ollut totuudenmukainen, että "ne jotka) Japanin
: - rauhansopimuksen lukivat, jättivät sen allekirjoittamatta",.
Tärkeintä ei tässä yhteydessä olekaan se, kuinka monta ''d^Io-maattia"
tuon asiakirjan allekirjoitti^ eikä edes sekään, edustavatko
^liekirjoiittajat "enemmistöä" tai '^vähemmistöä'! ^ vaikka siyumen- v
hien yöid^ että maailman enenlmistöä edustivat'ne^ jotka
kieltäytyivät Japanin n.s. rauhansopimusta aUekirjoittamasta; •
Tärkeintä kaikista on meidän mieiestämme se, että onko alle­kirjoitettu
Japanin rauhansopimus VÄLITTÖMÄSTI ASIAAN KIIN^
TYNEITÄ M A I T A TYYDYTTÄVÄ VAI EIKÖ O L E?
On totta, että Yhdysvaltain saneleman Irauhaitsopimuksen alle­kirjoittajiksi
saatiin koko monen hallituksen edustajat.^ '»ibit£a|xsit^"
tenkin on; diplomaattipiireissä ilmaistu huolestuneisuutta ;^tä^;eU^^^
täriiävia^^tus on kovin ontto sen vuoksi kun Kihiaf Intiavja^^uraia'
Ideitäytyivät sen allekirjoittamisesta ja Indonesiäxikinparbme^^
kieltäytynee sen ratifioinnista.
JÄ;;! Kuinlw^
ty rauhansopimus todellisuudessa ou; se tiäkyy yhdestä ajatu^iwkMS#
5ta.^: militarismi aloitti valloitussotansa Kiinaa vastaam^i^Kii-.
mankaiba vei kaikkein raskaimman osan sadassa J a f m i n mUitariä^^
vastaan. Mutta Kiinan kansalta kiellettiin edustusoäeus tässä "rau-h
' ''että'-
iukseii'''
ipp^ H " tolutt<^ :
I p l : > y : i:^' iiMräämisyalta Japanin rauhansopimuksesta. Mi^ta kun - sensijaan
v^y , >" sodasta kaiUcein^^i^^^^^ kaikkein suurinunan'hlrnian
0f0.^^'';':;:^^ kansa estettiin^ osallistumasta ^ Japäi^n raiihansopi-
1^:; ja kaiken lisäksi tehtiin Yhdysvaltain/
||||| ?Ja J i ^ kanssa Kiinaa vastaan kohdistunut sotilaallinen Uitto, mikä
S i k e m sotavoimien pitämisen Jajiataissa, uain
l i l i ; ^ f " r a u h a n s o p i m u s " aiheuttaa huolestuneisuutta;
l i ' ' ' ' " '
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
1.^—^
lacol» J i n l C Ixickeitqrtta, Qnt..
i a y tm t&näi^ 71 vuotta, f
UUu labie,\ Mteflsbista: Ont.,
täyttää tänään 73 vuotta.
rYKdymme sukulaisten, Ja' tuftavien
onnentolvotttksiibf ^ ' ' !
BBirriLXISEN DIPCOBIAATIN
taOiTAmonEMt SODASTA
Touicokuun' 25 ,pnä 10511 annettiin
Lontoossa'"Kiinan; ystävien'; kokouk--
a&aa. ecittäin ,nUelenk^ntoinen ,laur
stmto. #ulstijana'^J(^&^^
John Pratt!, joiut .on pEdvellut'monta
vuotta Kiinan diplomaatttkunnas-sa.
Ja on «toiminut- ulkoministeriön; neu-iTonantsjana
Kaukoidän asioissa. Här
nen' puheensa- Julkaistiin pasifistien
kansainvälisessä vUkkolehdessä, Peaee
Nem, kesäkun 8 päivänä. Sir John
sanol.mm. seuraavaa: >
/>Ei ollut vähääkään tcidisteita sille
päätSslauselmalle/jonka iYhdysvallat
esitti' Ja YK:n'. Turvallisuusneuvosto
hyväksyi kesäkuun < 25 • pnä 1950. jä
mlssä^^julistetaani^että^^PohJois-Korea
on syyllinen. KoreasBa olevan YKin
komlssionin-Q'^ Turvallisuusneuvosto
kesäkuun 25 pnä lähettämässä säh­keessä
^sanottiinPohjois-Koreanfan<^
taneen rädibtiedon; että'Etelä-Korean
Joukot olivat tunkeutuneet'38; leveys-r
piirin yli. Ja että POhjois-Korean Jou­kot
oli komennettu vastahyökkäyk­seen.
Tätär sähkettä ei ole Julkaistu
tässä maassa. ^
"Sellaiset seikat-«iivät tapahdu, ellei
ole Jotakin salattavaa", lausui sir
John, '^a se tosiasia mitä on salattu,
bn se. että sodan aloittivat eteläkorear
laiset; saatuaan siihen rohkaisua ame­rikkalaisilta.
Jotka, ha^uaiy^t/saada
tekosyyn Formosan kaappaiunSsta var­ten
— paluutiellä takaisin Kiinaan."
MITXHXN JOS CANADAKIN
TEKISI-K AVPPAAT^
: "Britannialostknut' miljoona tonnia
venäläistä viljaa"-^APmuttUstiedon
otsikko syyskuun 13 pnä. '
m'. s 1
Kuusisen 70-vuofis-päiyä
on Suomessa
fyöv, mferkkipvä
. HelsinkL Tulevan lokakuun 4
päivänä täyttää maamme iyöväenliik-keeI);;^
kmmiaveterfa^^ S u o n^
munistipuojueen, perusta^
salnvälisestikin tmmettp työväenjeh^
taja^v KflTjalais-Suomalaisen iNeuvos-totasavallan
Korkeimman Neuvoston
puhemiehistön puheenjohtaja -r Otto
Ville Kuusinen 70 vuotta.^ SKP:n a-settimanjuhlatoimikuiman
edustaja
Aili Mäadnen on kertonut, että tämä
merkkipäivä huomioidaan -: Suomessa
Järjestöjen Juhlakokouksilla; ylelsU-lärjiihlilla/
erikoisilla Julkaisuilla yms.
tavalla. Pääjuhla pidetään Helsin^hx
aiessu-halU^ Ja samaan aikaan p i ­detään
Jidilia>maan eii osissa. '
Erittäin; huomattavalla'^ tavalla on
merl&ipäivä huomioitu !jiilkalsutoi-minnassammä;
{sanoi valistussihteerl
Mäkinen.' Syyskuun alussa ilmestyy
Kansankulttuurin - kustantamana O.
V. Kuusisen teos Kansainvälisiä ky­symyksiä,
Joka s ^ historiallisia että
ajankohtaisia kirjpltuksia sisältävänä
arvokkaana kokoelmana on mitä'ter-vetuUeini^
mändiaiseen-kirJallisuu-teemme.
Syyskuun Kommunisti: i l ­mestyy
komeana;jUbianumerona, sa­moin
SKP:n Vuosikirja y n . Joka tu­lee
pataosta lokalmtussa.': ^ T ^
sanomat Ja muut demokraattiset päi-välehdet
tulevat sisältämään runsaas­ti
kirjoituksia 0.1)7. Kuusisesta ja lo­kakuun
4 p:n numerot ilmestyvät juh-
Ja-osuisina. ,',
Suomen arkkiatri^
kuoU 79 vuoden ikäisenä
HelsinkL Suomen 'arkkiatri, pro­fessori
Wemec Oswald Renkonen kuoi*
U täällä syysk. 7 pnä 79 vuoden ikäi­senä.
Vainaja oli syntynyt HeinoIaS'
sa ja valmistui 1900 lääketieteen l i ­sensiaatiksi
Ja sai lääketieteen Ja k i ­rurgian
tahtorht arvon 1002.^ Vuonna
1012 hänet nhnitettUn bakterioloeian
ja serologian ylim. professoriksi'ja
vakinaiseksi 1921. Tässä virassa hän
011 Jd40, saakka.. Arkkiatrin arvon
hän aal 1943.
-Arkk^tari (arkU^tteri) oh arvo-nimir
Jokat aimetaknr.ansloHuneeUe,
nykyään samanaikaisesti' ataumstaan
yhdelle Suomen lääkärille. Suomen
aikkiatreina ovat olleet äUcaisemnUn:
O. von; Bondsdön^; (vuodesta 1817),
J . A.TBrngren (1893). L. H- TOrnroth
Ci844). E. J . Bondsdorff'(1869). O. EL
A: KJelt 0885). J . -I. BJöcksten (1896)
R: Sifevers H1030). ' J . J . Karvonen
(1033) ja W.<0. Renkonen.
•— (Uanitoulin^-saarlHUron-järvessä
on maailmatt'suurin suolattoman ve­den
saarL-ldfcn>|
Dk» s U t e » - S p f ^ ^ Ori
V tett>valfani«kpntiimjlbui«yjj&
toUitosss käyneet 'Snöii^Vtyoläi|
laisen valknttikw he safvat saa|;
- tcsta sosialismin -qiaastarlK^^
nifttä Ui4«i*<<^'ipalu^iilai^
«oreovosfoliiMo ;8iuimil{^työiai^
silmillä fcatsQttilma''. rarJollUliatj^
Sooinen lakcnnasiTySlfiv^/ am^
nattilUtto, |»,;Tibisess» jplätä'.^^^^
Jnlkalsto goomen^^^^^tf^^jbTiatfo.^
työläisten amiänMUatA^Haiinas.
konnan. niaU»se|DM»i*Ij|i7N 1
' Molemmat kirjat ansaitsevat suurta
huomiota. Niiden laatimiseen' on o-sallistunut'
kymmeniä eri ^ ammattei|
hin Ja ikäluokkitai kuuluviajja poUlt-liselta
katsantokannaltaan^, erilaisia
il:misiä. Mutta koUdcia Sieltä halUt-
'S€e'sjrvä'ystävyydenr>tunto' neuvosto­kansaa
kohtaan, palava'lialu lujit­taa
Suo|nen Ja Neuvostoliiton ystä-'
vyyttS. kertoa Suomen työtätekeviUe
totuus kommunismia- ratlkentavasta
suuresta neuvostomaasta. ,
"Neuvostoliitto Suomen -työläisen
silmillä' katsottima"-nimisen 'kirjan
laatimiseenonosallistunut 35 henkeä.
Jokaisessa kirjoituksessa < kulkee pu­naisena
lankana' »Uainen ajatus, että:
suurta rauhanomaistavi^
tekeväi^ neuvostokansa vtoivoo: rauhaa:
vilpittömäsU. '
Kutomatyölälsten ammattiliiton
valtuuskunnan Jäsenet Linnea (Harju;.'
Alina Fagerström, Sofia> Vieno,- Signe
•Hemo, Paavo Helnonen.'(Sto Sunell;
Hanna :Seppä, Helmi Miettinen Ja Al'-
bbi Heglund kirjoittavat:
«»^guplestaVnpja^malla, «nlaÖUs»'
^^'minnttmvc^nuan. l^']ne-'tie->
f< dämme. että Neuvostoliitossa on
tr/dhmmenr kalkkefai kallebi.'' •
;f^^(aman ajatuksen' on' lausunut Julki
lybrisottvvaltunfiinmnan JäseniSakarl
JBelK'.'-ȊnfkIrJolttaa:y.
"Ollessamme: 'Neuvostoliitossa
Ja kesGcustellessamme; neuvostoih­misten
kanssa me tulimme. vakuut-
'tunelksi siitä)^että neuvostolluniset
taistelevat vilpittömästi - Jä päättä­västi
.'rauhan puolesta; sosialistisen
rakennustyön menestymisen puo­lesta;
Neuvostoifamilsten zauban-rakkaus
herätti meissä uutta \xs^
koa rauhanasian voittoon.^ Kalkille
heille on rauhanasia kallistit He eif
vät ano.rauhaa,'^vaan taistelevat
pyrkimys vau-
, jhaan.il^nehee/^aikkialla.; Uuiten
/ \ ta^Jen/rakenriytelto^Oä on tiin-
. " n i ^ Ja J^ilkeita/joI^ keluite-g
^Jtaän" taisteluun W h a n jmolesta;
f;^^&Ähdet]joka^pälvä'kirjoittavat sii-
^'!täV Iminka muiden maiden' kansat
.taistelevat :raUhan''i puolesta;: Neu-
.vostoliiton:!^
tea saa joka .päivä satoja kirjeitä,
joissa tavalliset neuyostoihzniset -r^
y. työläiset;^ tal<mpoJat^a;sivitetynel$^
tön ediE$tEiJa.t -^Ilmaisevät'tahton|
sa taistella rauhai^ puolesta. Jo
• yksistään ne kirjeet. Jotka me
; saimme v nähdä; osoittavat, kuinka
Jokainen neuvostoihminen on kim-nostunut.
rauhasta...
Neuvostoihmiset Jo näkevät va-ilolsan
-tulevaisuutensa^'^
natisen yhteiskunnan. He tietä-
: viit.- että täinäyhteiskunta^^syntyy
heidäniaatätanomaisen rakennusr
:työnsä Ituloksena.^^!^
, toihmiset"telyät -ole taipuvaisia tur­hiin
puheisUn rauhan'säilyttämi­sen
välttämättömyydestä. He tie­tävät;
että maailmassa on sellaisia
: voimia,):Jotka valmistavat :vuutta
maailmanteurastusta. Sen vuoksi
neuvostoikansa ei vain tue, kaik­kien
xmiiden rauluMipuolustuslll-kettä,
v^an on itse t'ämän liikkeen
kärkijoukossa.".
..^täydellisesti kansan etuja. fyHä^
'-myksÖG^an'rauhan Ja kansojen
, ystävyyden lujittamiseen neuvos-
' töksnsa Ja Ifeuvostoliiton hallitus
- ovat t^rain-ykiÄmieliset." '
Suomen' ^Iäisten .valtuuskuntien
Jäsenetisalvatlienkilökolitaisesti näh­dä^
mitä xteuvostqjäkjestehnä Ja sta;-
linllalryh' '^penistuslaki" antavat ^ör
täteke^«le."''^ ' ^'
"Kaikkien työläisten toivona on
atoa blhlt".'ldrjoIttaa kuunanhalll-
- 'tukjen;sih^teerl"aiBUri B^bteämäki
''täata^toimentulbxisa sairauden ta­pauksessa'
sekä työkykynsä menetr
täinisen-tai vanhuuden) aikana;
NeuvostoUitossa on k a i ^ nämä
probleemit r a t k a i s t a " '
Valtuuskuntien Jäsenihi teki sangen
suuren vs(ikutuksen;: Neuvostoliiton
työtätekevien luja yhtenäiq^ Jiei-dän-
täydellinen yksimielisyytensä Ihal-lituksen
ikuissa, neuvostoihmisten ra­jaton
raUeausJcäibUaansaJavope^
jaansa toveri J.' V. StalhiUh:
"Neuvostoliiton {hallituksen - poli­tiikka",
kirjoittaa Tampereen "Lo-komo"-
tehtaan' työläisten luotta­musmies
Einar Niitty^ "vastaa
Astisteliit lAiliisH
'-^BcrlUnL — HessenhT ^..giaakttunan
baUitus lähetti siyyskuun ensimmäi­sen
Ja toisen viikonivaU^ieessa polll-siJoukkojaterrorisoimaan^
laklcÖTalSla'
Jotka suorittavat lakkovarlioiiUialaSc-^^
kotilassa olevien tehtaiden edustoilla;'
Hessenlssä: cni^60.0(io^etalllty
lakossa: ' " ~
^^^^^
Frankf UTtto e smötehtaäh ^^työUäsef
estivät tikkurit', pääsemästä tehtpa-'
seen, muttajouiiuvat faetirsen Jälkeeni
Neuvostoliitossa kägmeet Suomen
naiset kertovat ihastuksella sUtä, että
ensi> kerran elämässään he kävivät
maassa; Jossa naisella' on samanlaiset
oikeudet kuhi mlehelläUn. jossa nai-jsetsaavat^
samanlalsen palkan saman­laisesta
työstä kuin miehetkin.
"Mitä tulee naisen asemaan yh­teiskunnassa
ja tuotannossa", kir­joittaa
Battha Laidckanen, "niin
taistelemaan poliiseja vastaan. Po-iiisiet^
yrityksistä nuolimattafp^
työläiset'^tehtaan. hhljuss^n» seuiraä^
vaan aamuun saakka,/'JoUolit'- pal­kalle
lähetettiin lisää pbliistvotmla, ^
- Hederheimissaii Frankfurtin lähellä,
sulkivat. sadat ^la^tdaiäet Ja-' heidän|
tirkiJaiisai"^paritSBhtaalies^
,tienj Jtirn^ poliisien -^ttofl^tjcikku-^
rit yrittivät mennä tehtaJaiseen.^'
Joka pitää suurta' suukopua^ Jostakin
^'mlnun< on sanottava-vilpittömästi,
että lakia naisen Ja miehen tasa-
" arvoisuudesta toteutetaan Neuvos­toliitossa
ei puheissa, kuten teh­dään
meillä, vaan teoissa."
' Suomen ^^öläiset sanovat iiähneeur!
sä; kulnlot'toteutetaan^ p
taattua.oikeutta lepoon. Varkauden
paperityöläinen Räsänen Idrjoittaa:
VNeuVostoliitossa on Järjestetty
'työtätekevien älepo erinomaisesti.
: Me kävimme Kislovodskin' eräässä
parantolassa.: Siellä oli samaan ai­kaan
työläisiä, hishiöörejä Ja näyt­telijöitä.
Kaikki he olivat aivan
samanlalslssaololssa, ja kaikki oli­vat
tyytyväisiä elämäänsä.. Meillä;
Suomessa' ei ole mitään sellaista."
y Kaikki ^Neuvostoliitossa käyneet re­helliset
ihmiset ovat tulleet huomaa­maan,
mUIalstapötyä heille joka
päivä syöttää'PorvaMllInen lehdistö;
Murheellinen pH&vä
rautaverhosta" Ja maista amerlkkai
laisten ja englantilaisen^ imperialis­tien
keksimistä sepustuksista
"Neuvostciiiiton viholliset", kfr. j »ään on mhiun syntynfipäivs^
l
Eräin pienen
tantaja päätti ryhtyä'
lehtensä leviUn
•sai päähänsä tuumaa tariohl
tensä vapaastt vuodekki BflKj
lölle, joka lähettää toimituktäS
rimrhan kasvattamansa Denm
; Useita viikkoja myBhemnjfai
taja tapasi erään ystävänä,!
dusU oliko tästä ajatiiksestai
tsan.hyötyä ja tulosta,
>• 'lEn.'oikein tiedä", sanoi,
/Ja.' "mutta- kaikesta
toyvln varustettu talvea vaSr'
"Mitä stoa sillä tarkoitat?» I
ystävä. " - ^ -y
"Mtaun ei tarvitse huoMjtli^J
perunoista sillä kellarissani m |
nyriä täynnä näytteitä."
TAVALLISESTI KIUj
— '"Anteeksi, mutta oUsftö i
vaUa antaa vähän kaakkua tali
leivoksia."
' •—' ;'Pelkäänpä ettei ole.'inntui
voileipä kelpaisi?"
—' TavalllsesU se kelpaa, i
Joittaa sen johdosta, Oravaisista^
kotoisin oleva Albin Heglund, "toi­tottavat
aina, että Neuvostoliitto
'ja'kansandemokratian':i^^
suojanneet itsensä :f*raiifavertiblla'?
ja ettei tämän "rautaverhon" ta­kana
asuvilla kansoilla ole min-
:: käänlaisia oikeuksia Ja' demolöaat-;;
tlsla'vapauksia. Me, Neuvostoin-
• tossa käyneet;'voimme todeta;-ettei
mitään "rautaverhoa"'ole olemas.
sa. Työväen valtuuskunta sai näh-
>dä mitäJialusi Ja sai käydä missä
halusin Kukaan ei kieltänyt meitä
näkemästä sitä; mitä me halusim­me
nähdä. Me saimme ^Uikkua ai-van
vapaasti, eikä meille asetettu
mitään esteitä. Kaikki puheet
"rautaverhosta" Ja ."ennakolta
suiumitelluista matkoista" ovat
silkkaa valhetta.
Samalla on sanottava, että r^Neu-
'': vostoUiton'' kansalaisilla: on' tosi­aankin
täydellinen vapaus.' Kai-kiila
helUä on samanlaiset mahdol-v
Usuudet sivistykseen, sillä se ei jril-o
: pu : varallisuudesta, vaan jokaisen
henkUökohtalsista kyvyistä."
Dollesin-Ja Achesonin; snuniui-^
teleman ' Ja -saneleman:'Japanin
ranhansopimnksen^alleklrjQittaml-sen
Johdosta kirjoitti Yhdy^altkln
' DaUy Worker toinUtuspalsta
syyskuun 10' pnä seuraavaa:
Washingtonin polltlikot — yhden­mukaistetun
lehdistön melkeimpä yk-simlelisesU'
tukemana yrittävät
parhaansa estääkseen Amerikan? i h ­miset
näkemästä sitä rikosta mikä! on
juuri tehty. Amerikan turvallisuutta,
kunniaa ja miljoonien amerikkalais­ten
elämää vastaan.
. Se mlnk^ me amerikkalaiset- olem­me
saaneet Wall Streetin kyynllUsten
lakimiesten, Dullesln ja Achesonin
käsistä, on diplomaattinen ."Pearl
Harbor", mikä mahdollisesti on ' pa-;
•liempi seurauksiltaan kuin Pearl Har-
.Ijormikä oli vähUtä tuhota,o|ieidät
1941.
* • •
, He sanovat .ei .voivansa hyväjksyä-sflKlan.:.
lopettamilta 33 leveysasteella^
"koska se Jättäisr mahdollisuuden
hyölckäykselle". Mutta uusi = ."Mynw:
ohenin sopimus" japanllalsten';j'Pearl
Harborhi" rikollisten kanssa or^ anta-.
nut USA :n vastaiselle ^fasistiselle
hydkkäysakselille suurinunan palkin-,
non mitä mikään hyökkääjä on .kos­kaan
saanut — tykit ja. vihreätt'^on
molb: i ÄurmäyJ; :^^^^^
4*^: mlljoohalne]^^. Kiinan sankarilli­nen
Jatalsteliilssä karaistunut kansa;
Joka n3rt näkee: meidän^ antavan aseet
takaisin samoille^Tokion mllitaTlstell-i-le,^
Jotka viimeiset ,20 vuoita ovat
yrittäneet tuhota heidän riippumatto­muutensa
Hyväksyykö Japani sen?- Mitä vie­lä!
Japanissa vihataan tätä. sopi­musta,
joka ei koskaan voi saada siellä
yleisen mielipiteen hyväksymistä, jo­ta
ei enempää Washington 'iculnv Yo-
£aildakaan'uskalla kokeille. Se^ aset­taa
Japanin miesvoiman määräämät­tömäksi
ajaksi ulkovallan määräys-
'vallan alaisuuteen, joka valta sangal­la
levittää' Japanto ylle omat soti-:
laalllset varustjtksensa;: Se on selvä;
että. Japaiiin kansa on pakotettava
voimakeinoin hyväksyiiiään Acheso­nin
sopimus, samoin kuin Francon,
Titon Ja Kreikan monarkistien kans­sa
tehdyt'sopimiilcset.-
Kun - Neuvostoliiton ^valtuuskunta
yritti saada 475^ .'miljoonaisen Kiinan
ösallselfti -Aasian sopimukseen, kun
valmistaa uutta hyökkäystä [
Samalla kertaa he kiirehtivät anta­maan
samanlaisen jättiläismäisen
palkinnon Hitlerin natsikenraaleille
Länsi-Saksassa. He antavat niille uu­det:
armeijat; imtta ravustusta ja ''va­pauden",
murskata Saksan demokra><
tia; sekä yrittää uutta hltlerUälstä
hyökkäystä itään.
lO^hyesti sanoen. WashIngtonin po--
lltiikot. joiden näön on sokaissut viha
sosialististen kansojen elämän nousun
Ja Aasian kansojen kumouksellisen
heräämisen johdosta; ovat ryhtyneet
uudelleen aseistamaan pahinta vihoi-:
lista mitä Amerikalla on milloinkaan
ollut. He hankkivat fasistisia rikol­lisia
hyökkäämään vihne sodan aUcal-sen
liittolaisen kimppuun, luttolalsen
joka StaUngradlssa mursi Amerikan'
pahimman vihollisen selkäranganL> >
• • • ^
Olemmeko me saaneet turvallisim-den?
Pähivastoln. He ovat Järjestä*
neet Yhdysvallat miiailman ihmisten
suurta enemmistöä vastaan. vvK(Ao
Länsl-Eurooppa on opptout-- .vihaa-|
maan Ja'epäyemään jokaista^ siirtoa
minkä me teemme. IntUn 300 mil­joonainen
kansa vihaa ja pelkää>mel<>
se yritti saada siitä sopimuksen Jossa
Aasian,- maat .ovat Itse' takaamassa,
ettei tule:uutta"Pearl'Harboria^Mei-mattlin^
se^repimiseksi'Ja sodan kan­nattamiseksi.'
, ^ '
^' Taml^ on uusi ja entistä tuhoisam­pi
Mynchen; Se merkitsee suurta vaa-:
- raa meidän maallemme, samoin kilin koskaan^ ennen.
Öhäimherialnln: antauttmiinen::natseil-<
Ie oli alkusoitto maailmansodalle. Me
uskomme; I että amerikkalaiset; veU-jemme:
eivät sulje silmiään kaikelle;
sflle-i mitä •.Washington :tekeemaalr
lemme. ~Me uskomme, että Truman-
Acheson-Dulles. ryhmä suuresti; ali-,
arvioi^; laajan yleisen >vastaTinnan,
minkä tämä keisarillisten kenraalien
kanssa tehty soptanus nostattaa kaik^
kialla maailmassa; mutta' ^ erikoisesti
Aasiassaiv'He laskevat saaliinsa liian
alkalsht, kuten Hitlerkbi.
Meidän maamme tarvitsee kauppa-suhteita,-?
ratihaa Ja turvallisuutta; Jor;
ka voidaan '.'saavuttaa atooastan: sel­laisessa-
maailmassa missä Moskova,
Washington, Pekhtg, Pariisi Ja Lontoo
sopivat erimielisyyksistä Ilman sotaa,
aseistuskllpailua ^ ja atomituholla uh­kailua?
.Vastauksena tähän uuteen Mynche-nln-
tapalseen sopimukseen tulee nous­ta-
kaikkien' miesten ja naisten pai­nostus
•hyväntahtfon; Ja viiden; SUUTr
vallan- rauhansopimuksen puolesta ^a
sen puolesta, että villi tappamtaen
Koreassa lopetetaan Ja atomisotaval-mlstehii;
kielletään.
tMe- emme ole vielä nytkään tuomit-,
tuja: uuden akseUn uhreHESi. Meidän
maamme ^voidaan pelastaa rauhalle.
Muttaf meidät on työnnetty -pitkä
askel lälienunäksi kansallista tuhoa
ja slkäi- kansan ponnistusten rauhan^
hyväksi- pitää' tulla suiu-emmiksi kuin
Suomen metsä- ja uittbt^ölälsten;
valtuuskunnan matkakertomuksessa-piäiutaan
paljon Neuvostoliiton met­sä-
Ja uittotyöläisten elämästä Ja työ.
oloista. Neuvostoliitossa^ ollessaan tä­mä
valtuuskimta. Johon kuului soslali-demoikraatteja>
; • maalaisliittolaisia^
vkansandemokraatteja i^Ja:? ^puolueetto.,.
mia työläisiä, tutki tarkalleen kaikki
sitä; kllimostaneet: kysymykset. Suo­men
työläiset kertovat Ihastuksella
paraadlsta ja työtätekevien Juhlakul­kueesta
Punaisella torilla Moskovassa
•Lokakuun Suuren sosialistisen vallan­kumouksen
33^ vuotl^älvänä; neuvos-r
tokansan yhtenäisyydestä; sen suures­ta,
rakkaudesta ja uskoilisuiidesta
bolshevikkien puolueeUe ja rakkaalle
jdhtaJaUe J . V. Stalinille. /
iSjavan metsäteolUsuuspnri ^ teki
Suomen metsätyöläislinisangen suuren
vaikutuksen. Valtuuskuntaa Ihmetyt.
ti se, kuhika laajalti on siellä kaikki
metsätyöt koneistettm Kirjan tekijät
kirjoittavat: ' - -
"Me saimme nähdä, kuinka suu­ressa
arvossa Neuvostoliito&a p i ­detään
ihmistä Jä kuinka koete-^
taan helpottaa hänen työtään. Kun
me kysyimme, ^tä eikö Ebnevoi-
:' man käyttäminen niin' laajassa mi­tassa
voi :5ynnyttää työttömyyttä,
niin neuvostotoverlmme vain nau­roivat.
MeiUe selitettiin^ että työ-
- voimaa ei, pätoya^oln, riitä. On
tuotettava vielä" enemmän, jotta
neuvostoihmisten elämä tulisi vielä
. Ihanammaksi Ja par<>)firinfniic.s1/'^ :
Suomen työläiset kertovat seikka­peräisesti
NeuvostoUlton metsätyö-
Iäisten palkoista; esittävät eähnerkke-jä;
Jotka osoittavat, V kuiiika suurta
huolta Neuvostoliitossa pideti^
tätekevien hyvinvoinnista-sella-
valtuuskunnan Jäsenet 1
metsä^yölälsten kylästä;
''Minä ajattelin nikeTioi'j
!;: ^Joittaa Halttunen. rtaJalläij
kikämppiä, se^isia kuin
, Suomessakin. Mutta sen
? sainkin nähdä sellaisia taloja j
me voimme tavata suutisai
luksissa. Metsätyölälstoi
; £e£sa on oma teatteri,!
.;multa vallstuslaltoiksla elmj
kaupungissa."
r Kirjassa edelleen kerrotaan: ^|
"Kun me tutustuimme
t ;ten elämään Ja työoloihin
slaallvakuutukseen, niin me
, me sellaiseen Johtopäätiiksea^
' Neuvostoliitossa metsätyJSliisd
V vät paljon paremmin kuin Soo
. ; sa Ja Neuvostoliiton metd^
r . :ten elintaso on paljcm koiki
maila kuin Suomen tyOlfijseo
taso." v
Käytyään Ukrainan eräiSil^
metsäasemalla valtuuskunta
että
^ "suuimltelmalllnen - sadittl
: talous sallii toteuttaa suura
nonuudlstussuunnlteimaa ki]
nössä."
v ' Talonpoika Juho - Tlipalo
käynnistään Toukokuun I' pii
imetyssä koUektUvilaloudessi
'vm- lähellä seuraavalla tavalla:
"Me näimme onnelMa talöiqi
/ peltotöissä Ja me olimme ix
. kanssaant komeasti kadetusa
riapöydässä. Kalkki di aim
meellistä. Kun otetaan buoni
. että kaiken tämän rikkaudet
lektUvitalonpojat ovat luntti
sen: Jälkeen, kun panivat laa
fasistien hävittämän taM
m i n tulokset ovat tosIaanUs
renmolset."
:ilhastuksella Suomen työväen
tajat kertovat muistelmiaan
vasta.
'"Kuka bn saanut
• - va5sa Ja nähdi sen uudet n)
nukset ja tuotantolaitokset,
ymmärtää, minkä 'VBokd laadS
niin paljon- lauluja Möskonä
Lopuksi metsätyölälset kWoiöi
"Matkamme muuttui meilk
reksi juhlaksi. Käyntlmn»
> vostoliltossa ja ; tu
, sosialistisen maan saa
jlttaa ystävyyttä el vain
Ja NeuvostolUton
vaan myöskin keskinäiselle
mukselle perustuvaa
maittemme kansojenkin
r Tämä ystävyys auttaa
kestävän rauhan puolesta.'
PMYÄH PAKINA
Sesongin ensimmäiset sorsat
pelkoa j'ai katkeroituneisuutta kaikkien oikeamielisten ihmisten-kes­kuudessa
kaikissa maissa. '
;Kaiken.t$män penistedb ja huomioonottaen ulkoministeri Pear^'
sonin,Iausunt:>i että Canadan hallituksen mielestä Japanin r a u h A n ^ : '
pimuksen «tekstissä on toivomisen varaa, Canadankin parlamentin p i - >
täisi kieltäyt^ ratifioimasta tätä Yhdysvaltain sanelemaa "raiihatt-^
sopimusta'*. . ' . - ,
i .^HiUluJa äel il^kylvetä^^
Itsestään!
';d'.^ta' ndeiipUblta! ön aiUem
Uä^^bmasta kokentuksestaan.; . ' r l - :"
y Ja hulluja on monta sortöai l^ut-
;to käl^edn-h^^
metsästäjäti,':jä
'•!-':Onni-onnettbmuudessa^on väin .sii­nä'
tSmän alan hullu ja: oh'nilh^a^
ettei iolitä voida enää pakkopaitaan
^Joka tätä hulhiuden ittiä^^flee.-
hän seuraUcooh meidän-'sunnUntid-metsästäjien
.tollalkluksla ensi maa-sbrsasfaa^
mla^ soita Ja rämeitä rämpimään Ja
tä, eikä se alleUrjoita sophnusta; 8a-< (sieUä-vUust^' värisemään, 'sekä kal-
•kesta siitä lialtloltuneestl nauttimaani
Että
^ n i h t a v o i n ' s ^ toiselle ^Jä
J ^ t ä i ^ e d ä ^ ^
teiskimtimiLi4^^
kyy hyvin havainnollisella tavaan
Stö>hen Leacockln kuvaulpBesta, Jbn-
'lai^;sakailmm*pj
:piatDb3ta^^
piirteitä pienestä kauppalasta" kir­jasta.
'
Muistettakoon kuitenkin, että vaik­ka'
plenisäST kauppaloissa tuntevat
kiUkkf >äbsalaLset Ja varsinkto ^ e r -
makerroksetk'^ herrat Ja narrit toi­sensa;*
niinv'Oi|ceuskuuIustelun: täytyy
kuitenkin "olla virallisen Juhlallista.
NUnpä - sitten annammekln puheen­vuoron
Ijeacoekllle:
' oikeus
suoritti kuulustelun — teknillis^ti se
oli kutäuttiitiitkimaan kuolleen ros­von
asiaa, ivvaikka rutmaista ei ollut
löydettykään Ja ihanaa olikin ngh-dä
todlstajahi rivi Ja heidän risti-kuuliistehmsai
i'Suuren rikoskysymys-ten
asianjiOajan. kuten. Nivesln.risti-kutdustelussa
Ja toisen puolen; kuten
tuomari': Pfepperlel^hin ristikuuluste­lussa,
on jotaldn sellaista m&ä väri­syttää
oveluutensa vuoksi kuulijan
sydänjuuriakin. <
Todistajan korokkeella oU puoU-toIsta^^^
tuatlä pankinjohtaja Mullins,
Jonka kiihtjiimys oli niin henkeä salp-paava;
että 'oUsl kuulunut neulankin
putoanUnen. . Nives esitti ensimmäi­seksi
kysymyksensä:
'^Mikä on nbnenne?? l ^ n sanoi.
"Henry Augustus Mullhis."
'!MUikälaIsessa tohnessa olette?"
•fMinä olen ;iUchange-pankm Joh-,
taja." . ,
"Milloin te olette syntynyt?" "
"Joulukuun 30 pnä 1869." .
Tämän Jälkeen Nives seisoi palkäl-!
laan ja katseU äänettömänä MUUin-sla.
Kuka tahansa saattoi timtea, et­tä
hän ajatteli hyvin syvällisesti en-^
nenkuln hä nesltti'uuden kysymyk­sen.-
. , . ^ • 'W', '
"Missä olett» käynyt koulua?"^
Mullins vastasi 1 suoraan: ''Koti­paikan
korkeakouhissa" j a liives ajat­teli
taas hetl^en' Ja kysyi: >
"Kuinka monta poikaa oli siinä kou­lussa?"'
"Noto kuusikyoMnentä."
-^Kutoka-monta opettajaa?"
"Noto kolme."
Tämän Uälkeen Nives pysähtyi pit­käksi
ajaksi Ja näytU siltä kum hän
olisi sulatellut^ tähänastista todistus­ta,
mutta vihnein hän sa|,kilnni aja-:
tuksesta. ja häii'sanoi:
"Mtoä käsitän, että,te ette oUut
.viime yönä pankklrnkenimkftma.
Mlssä/tfe oUtte?"
"Järvellä sorsia amp'umas8!l.'^">',* /
Teidän'olisi pitänyt.hiihdä oikdlu»-'
huoneen innostuksen klm Mullins >sar
hoi tämän. Tuoniail nojasi tuollstai^
eteepäto ja kysyi heti:
"Saltko mitään. Harry?"
^«yllä". vastasi Mullins, "IMto
jä".- .
"Missä sinä ne sait? M»U'
rilsisuösta joen toiselta puola'
hän toki I Saltko sinä ne j
isa istuen, vai miten?"
Kaikki nämä kysymjfkset
tödistaJaUe yhdessä
Tosiasiassa, tieto siitä, ettl;
ensimmäiset sorsat oli nähty >•
pta suolla, johti sUhen.,ettt.
telu keskeytettUn ennen W
jännes UtapäIvästä'oU mennj^
Itos Ja George Duff Ja poo»^
Jlsta lähtivät sinne heU 1
tyttyä . ..
• *
Mutta mtokäUInen oli«'
aan pankin mysterio-^tt^
sä oikeuskuulustelussa " » gj
täytyy jokaisen asianlian»s«^
kea itse siitä 189 sivua
hauskasta canadalaIsalbeWi^
jonka nimi on "Aurinkoja ^
iileiiestä kauppalasta, J»
saatavima' Vapauden
mUtei polkuhlnnaste.I»»;
Todettakoon,tässä toP<*
kin se. että valkkav^-
saakaan mitään ihmeitäj
sorsarimetsästys tattUiu
vuodesta yleisenä * f ^
kaikkien sunnuntaime»»»»^.
venlln. - Känaäkooi».