1955-01-06-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, tammik. 6 p. — Thursday, Jan. 6,1955 M« ^ m i , d « M i nau 1119 Mt oepee peDattDBent, OttowB, Pub-mtä OuU» weekly: Tttesdajs ^Rnmdays and^atttrdsn bf Vapana S n i t V ^ 0ndbui7f Onfc, Canada. T^Iepbones: Boa. Ollice OB. 4-4284 EdUorlal Offlce OS. 4-426S. MBuager KSnkcL EdttorW.£kltmd.Mklling additM: Box ^ 8tIdba^^ Ontar^ 'AäverdAtg ratea opoaamiikfttioo. TrattBtotlon frec of djarge. ULAUBBXNNAT: Oasadaa»: ^ vk, 7JOO « tt. 9.n S kk. 3ä5 nanr^Bblmi tfk.9M6V^420 sSSSSSr^ lfk.«L0O6kk.4.75 •AO;'. Puheet ja teot ilman koristeita L Wasbmgtontsta iiedoitettUn maanantaina, että Yhdysvaltain fcotJgressin eräs valiokunta ehdottaa "positiivista, kahden puolueen "piÄittJstä hyökkäystä" vastatoimenpiteenä kommunistien suunnitelmalle tuudittaa vapaa maailma toimettomuuteen j a aloittaa kolmas maailmansota Kremlin valitsemana ajankohtana. ( A F : n uutistieto.) r -/j Eddleen tämän valiokunnan selostuksen mukaan Neuvostoliiton -ehdottaman "rauhanomaisen rinnakkaisolon" tarkoituksena on ajan viättärainen Venäjälle, jotta se voisi hajoittaa maailmanliiton j a t a - §otttaa ifen punaisten hyökkäykselle. (Sama uutistieto.) K u t e n huomataan, yllämainitut lausunnot edustavat Yhdysval-läoi sotaisempia hallituspiirejä, jotka tuhnuslavat, että ns. vapaa maailma ei kestä rauhanomaista kilpailua sosialistisen maaihnanosan ^^tanöa j a suosittelevat sen perusteella ^'sota nyt"-ohjelmaa. ; '{^ Sivumennen sanoen ei voida olla huomioimatta tätä: M e i l l e on Araktttttettu kerta toisensa jälkeen, että Yhdysvaltain hallitus Jialuaa muodostaa sotaliittoja j a aseistaa eilisiä vihollismattanmiekin nimen-omaähO «reuvostoliiton j a -xn liittolaisten suuren sotilasvoiman takia. T ^ T H ^ meren alueen sotasopimusten, Atlantin p a k t in jä Saksan i m - perialismin uudelleen aseistamisen oikeuttamiseksi on sanottu, etta >• 3(apitalistiselia maailmalla ei. ole mitään muuta vaihtoehtoa, kuin äseisttia riittävästi torjuakseen muka Neuvostoliitosta uhkaavan hyök- Icaysvaaran. \futta nyt taas tuli näyttämölle Yhdysvaltain Itongrcssin eräs va-j i i o k u n t a j a selittää, että Xeuvostoliitto onkin todellisuudessa äärim- 'jthäisen heikko j a yrittää aikaa voittaakseen petkuttaa "vapaata maa- «ilniaa'^ puhumalla rauhanomisesta rinnakkaisolosta r - että voisi tuudittaa'kapitalistimaat toimettomuuden nneen ja sitten kaikessa hiljai- ' £tiudessa varustautua! Selvästikin tässä on jotakin suuresti ristiriitaista. • • • .'C Yhtenä kysymyksenä herääkin tämä: Jos "Neuvostoliitto yrittää jybnäyttää sotaisia jänkkipoliitikkoja propagoimalla "rauhallisen r i n - nalikaisblon" puolesta, niin miksi nämä ^riisaat j a aina erehtymättö- ' mät jänidt eivät käytä hyväkseen samaa asetta j a rupea myös propa- ^'^gÖiAiaan rauhallisen rinnakkaisob puolesta? 'Sitä olisi sivullisenkin ä'::liauskai^ puoU; siinä propagandassa vetäisi pidemmän ' Iconren. y _ Tunnettu tosiasia nimittäin on, eikä sitä ole kukaan vastuunp a ^ yrittänytkään toiseksi väittää, että {Neuvostoliiton lehdet, radio, diplomaatit j a muut julkisuusihmiset propagoivat jatku-puolelta, »Mutta amerikkalaiset A-hullut hylkäävät sen vaatien en-iJh,^ plemassa.''vaara", että Neuvostoliitto voi rauhanpropa^aiidalläah ftuudittajikapitalistimaat toimettomuuden tilaan, n i in miksiJ6i\^at',amet;. :;jnkka1aiset;<viisaat: kenraaHpoliitU^ Neuvostol i i t t oa vastaan? ' ' * " - . V a s t i i s on ilman muuta selvä. Sellaista hallitusta el ole vielä; rnModostettu ~ muodostetakaan joka voisi propagoida erilaisr v^v^en yhteiskuntamuotojen ra l a valmistella sotaa ns. toisin ajattelevaa maailmanosaa vastaan. Tämä On ainoa ja todellinen syy, miksi "rauhallinen rinnakkais- < ^ mutta i ;sovi vähääkään Yhdysvaltain sotaisen hallituksen ohjelmaan; > ipalatkaamme selvyyden vuoksi vielä yllämainittuun .AP:n uutis- ; f ^ietoon, jonka mukaan kongressin valiokunta hylkää Neuvostoliiton vi.«hdottaman rauhallisen rinnakkaisolon ja vaatii "kahden puolueen hyökkäystä" seuraavaan tapaan: . - ^^^^^y: - otollisempi aloitr ;itaahsemme rohkean, positiivisen j a poliittisen hyökkäyksen . • i * ' ja Jsitten suositellaan, että presidentti Eisenhower kutsuisi "vapaiden ; konferenssin niiden voimistuttamista varten, diplomaattiset suhteet M o s k o v a n kontrolloid e n hallitusten kanssa ja hävittääkseen kaikki kommunististen kan- / Ja millä perusteella tällaista sotaohjelmaa suositellaan? Tunnus- {tamalla; että >Neuvostoliitonrauhanrakkaus on n i in suuri j a horjuma-, :)ton, ettei.Yhdysvaltain mitkään ''positiiviset" toimenpiteet kommunis-i j t e ja vastaan aiheuta sotaa. ( A P : n uutistieto tammik. 3. pnä.) i ' o h j e l m a n tueksi ei siis kelpaa puheet trauhallisesia rinnakkaisolosta, vaan verisestä sodasta ja katkerasta ;vihan]ietsonnasta. I^^^^^^^^^^^^x N näemmekin, että samalla kiin-esimerkiksi Neuvostoliiton Jehdet korostivat rauhallisen rinnakkaisolon tärkeyttä ja mah- . •dollisuutta kaikkialla "vapaassakin maailmassa","^toistettiin "rauha f Jmaassa j a ihmisillä hj^vä tahto"-tunnusta, julkaisi "Nev Yorkissa laa- 'jimmin levinnyt lehti (jouluaattona!) toimituskirjoituksen otsikolla: " B l a s t *Em \Vith Bugs'' (pommittakaa niitä basilleilla). yr-y-:.' Tässä omalaatuisessa "joulusanomassa" mainittu lehti kirjoitti >:^^ . . Armeijan kemikaalipäällystön jäsen, kenraalimajuri W i l - J i am M . Creasy inttää, että Yhdysvaltain sotajoukoilla pitää o l la täysi 'oikeus käyttää taudinbasilliaseita kaikissa tulevissa sodissa." (Mainitt u lehti yhtyy joulukirjoituksessaan kenraali Creasyn ajatuksiin, että "sodan tavoitteena o n " — ci kansakunnan ja ihmisarvojen puolustaminen, vaan — "voiton saavuttaminen niin nopeasti ja halvalla kuii\ ^mahdollista" j a ''Yhdysvalloilla on taudinbasilliaseita, j o t k a saatta-jvat vihollisen tappioon vähimmässä määrässä uhraten amerikkalaisten henkiä." Kyseinen lehti epäilee, että kenraali Creasy voi olla " l i i a n toivo-- ; r i k a s " , m u t t a sanoo kuitenkin toimituskirjoituksessaan, että 'hänen vperusperiaatteensa ovat oikeatv (sound). 2 . _ Mitä ylläolevaan hirvittävään ajatukseen lisätään, se on koko- .naan tarpeetonta. M u t t a ottakaamme vielä toinen esimerkki. Kieltäes- ,.sään rauhallisen rinnakkaisolon periaatteen Yhdysvaltain hallitus päl- , j a s t i korttinsa myös Kaukoidässä. Kuten lehtemme uutisosastolla on kerrottu, Aasian j a A f r i k an maat^aikovat järjestää konferenssin, missä ^, edustajat — Aasian jä Afrikan JO:sta maasta -— tulevat keskustelemaan muun ohella myös erilaisten yhteiskun-iJtiasnmo)^ rauhanomaisesta rinnakkaisolosta. Kaiken tämän suhteen « n Y H y s v ^ osoittanut selvää vihamielisyyttä j a näihin : s u u n n i t d m i i n osallistumisen asemesta kiertää nyt Yhdysvaltain yleis- ';|!Sikunnan puheenjohtaja, amiraali Radford aasialaisten ystäviensä — ^ Rheen j a Bao D a i n luona pitämässä so-ltat$ ia uhkauspuheita' siitä, että ellei näiden nukkehallitsijain valtaa Jvoida, muuten säilyttää, niin se tehdään yhdysvaltalaisten ätomiasei- ' jäen gvuUa.' / p J l a i s i a ovat jänkkien puheet ja teot ilman k o r i s t e i t a L . SYNTYAAÄ- P Ä I V IÄ EauMi Uippönto T o r o n t o s t a täyt* ti t a m m i k u u n 3. pnä 7 » vuotta, S y l v i a Mppönen täyttää tammikuun 15- pnä myöänia 70 vuotta. TTndymme myös autaUateten j a t u t tavien onnentolvotuisiln! ' • ' J t ' . ^ - Y - Turf^timiitkailu alkaa Suomesta Neuvostoliittoon HelainU. — (DI4»> — Lukuisat matktistushaluiset henkilöt ovat useissa; yiiteykaiojä tehneet tiedustel u j a matkustusmahdollifiuuksien ; a - vautumisesta NeuvostolJittoon. Myösk i n Suomi-Neuvostoliitto-Seuran t a h o l t a o n t o i m i t t u a«lan ratkaisemiseksi. Ja s en pyrkimykset ovat n y t - tammin johtaneet myönteisiin tulok-sUh, Jouluk; 28 pnä NeuvotÄollItosta saapuneen tiedon mukaan tullaan täjstä alkaen 'Järjestämään seuramatk o j a tavallisten turistimatkojen t a paan myöskin Neuvostoliittoon. Ensimmäinen tällainen m a t k a t a m mikuun aikana; j o l l o i n : n o i n 100 t u r i s t i l l a o n t i l a i s u u s lähteä L e h l n g r a - d i m tutustumaan sen nähtävS7l£Siin. Kustannukset tästä n o i n v i i k o n kestävästä mätkaota ovat 25,000 mk, m i h i n sUmniaan sisältyvät k a l k k i k u l ut a i n a matkoja, hotellihuoneita, r u o i a lr l u a , kuljetuksia ym. myöten. B l a t k a l -: l e lähtö tapahtunee tammikuun 15. päivänä Helsingin asemalta j u n a l l a. (Matkalle halukkaatjyoivat I t o o l t t a u - t u a Subml-Neuvostollitto Seuran pilr ritolmlstoissa, Helsingissä myös S N S : n keskustoimistossa, j o i s n i annetaan lähempiä tietoja matkaan Uittyvlstä yksityiskohdista.' Canadalaiset insinöörit laativat B r i t i s h Colamblassa- n i i n suurta sähkövoimasuunnitelmaa, että d i h e n verrattuna on St. Laivrencen meritie- j a jÄhkövoimasnumiltelma kääpiösarjaan kuniava yritys. B C : n sähkovolmasnunni. telma yhdistäisi kolme suurta, j o k e a - Kootenay-, Columbia- j a Fraser-joet — tuhat m i l j o o n a a - d o l l a r i a maksa-van suunnitelman perusteella, mikä antaisi 30 t u h a t t a mfljopnaa^kUowattUuntia sähkövoimaa vuodessa. St. L a w rencen voimalaitokset Comwalllss£ tulevat kehittämään IZy^ t u h a t t e miljoonaa kwt. sähköä vuodessa, m u t t a sUtä-k i n menee toinen- puoli Y h d y s v a l t o i h i n . Columbia-joen suunnitelma antaisi kymmeniUetnhansUle ihmisiUe tyota j a tekisi B r i t i s h Coiumbiasta koko Pohjois-Amerikan mantereen teollisuuden sydämen Tyynenmeren rannalla. M u t t a tässäkin yhteydessä o n esitetty varoitus; " V a r o k a a mcritlesnunnitelman kauppoja" — e l i sitä, että lUttohalU-tus käyttää tätä suunnitelmaa saadakseen paremman h i n n a n yhdysvalalaisilta piireiltä, j o t k a nyt yrittävät saada omaan käytöönsa canadaUisct vesistöt. — Kuvassa Co l u m b i a - j o k i T r a i r i s s a , B C . USA:n metliodistit rukoilevat raulian puolesta V. 1955 ;, N ew York. — Samaan aikaan . k u n Y h d y s v a l t a i n haDitus v a l m b - :> «un tulevaa sotaa varten mm. Saksan j a J a p a n i n aseistamisen \ k a u t t a , :on Y h d y s v a l t a i n metodist i k i r k k o päättänyt ryhtyä j a t k u vaan koko vuoden a j a n kestävään rukoilemiseen rautaan puolesta, i l moittivat k i r k o n edustajat täällä. R a u h a n puolesta rukoileminen a l o i t e t t i in heti uuden vuoden, a l - kaecsa j a tarkoituksena on J a t k a a tätä rukoilemista keskeytymäUä öin j a päivin ^ koko vuoden ajan; Vuosi a l o i t e t t i in rukoilemalla r a u han: puolesta 11 e r i kirkossa Ja noin tuhat seurakuntaa on j o I n* vannut osallistua tähän toimlt^k-xeon j a sen lisäksi odotetaan muiden ^kirkkokuntien 'yhtyvän s i i h e n myöskin. Saksan kansa vastustaa uudelleen aseistumista Länsi-Saksan edustajan. Thea Arnoldin puheenvuoro Maailman Rauhanneuvoston 'kokouksessa mikä pidettiin Tukholnrnssani^ 1954. j a s t a o n pyrittävä luomaan Euroopan Romanian ravintoaine-teollisuuden kehitys Romanian kanantasavallassa pahr naan joka vuosi (käyntiin uusia r a - vlntoameteolUsuuden tuotantolaltok-s k i . Lolsakuun lopulla a i a t i l n valmiiksi uusi koneleipomo m a a n k i v i h i i l i t e o l lisuuden keskuksessa — Fetroshanis-sa. Koko tuotantoproseaM on tässä laitoksessa koneistettu täydellisesti. J o k u aika sitten s a a t im vahniikai uusi koneleipomo myöskin Turdyssa. Rcmetissä (unkarilafcsten autonomisella alueella) pantiin hiljattain käyntiin Ro.-nanian enaimmainen maitojauhetehdas, jonka tuotantdkor neisto o n s a a tu Neuvostoliitosta. Jo monta kuukautta o n valmistanut tuotteita maan eräs. suvuin uusi säl-lyketecUiifiuden tuotantolaitos — v i hannee- ija hedelmäsällyketehdas Tekucin kaupungissa B y r l a d i n alueell a . Saksan liittotasavallan (Länsi- Saksan) asukkaiden syvimmän huolen kohteena o n sama seikka k u i n Saksan demokraattisen tasav a l l a n asukkailla: Saksan yhtenäisyyden palauttaminen J a B e r l i i n i n kohtalo.' Saksalaisilta o n ; evätty kummankin kysymyksen , ratkaisu Ja päätintavalta on alistettu miehitysviranomaisilte. Yleissopimuksen pelätty, halätila-klausuuli. Joka s a l l i i miehltysvi-: ranomaisille jatkuvan toimeenpanovallan, on aikomus korva'ta eräänlaisilla. valtuuspykäl!lIä,jo^-j^ . k a merkitsevät samaa. Nämä,vair^ tuuspykälät mnlEtuttavat a h d i s t a -' v a l l a tavalla H i t l e r i n a j a n :'val-. _ tuuslaelsta. Voiko näissä olosuhteissa • oHa puhettakaan Länsi- ' Saksan väestön suvereenisuuden palauttamisesta? K o h t a l o k k a i m p i a pykäliä L c n t c sn j a P a r i i s i n sopimuksissa ovat ne,.joissa julistetaan B o n n i n h a l l i t u s ainoak-r si Saksan lailliseksi edustajaksi. E i t a r v i t a mitään r i k k i v l i s a i t a j u r i i d i s ia j a p o l i i t t i s i a t u t k i m u k s i a sen toteamiseksi, että Adenauer o n näissä kohdissa ajanut läpi kannanoton, jokai e i vastaa h i s t o r i a l l i s i a tosiasioita j a j o ka voimassaollessaan tekee Saksan y h distämisen mahdottomaksi. Totuuden tietää jokainen l a p s i k i n: sen, että nykyift llä kahdella Saksan v a l t i o l l a on s a m a oikeus saada äänensä k u u l u v i i n Saksaa koskevissa asioissa. Ne, j o t k a eivät tätä tunnusta, s i vuuttavat tosiasiat.. S a k s a n yhtenäisyyttä e i aikaansaada kahden valtion olemassaolon kieltämisellä, vaan neuvotteluilla. Länsi-Saksan .'Väestö on yhä laajenevassa mitassa todennut tämän tosiasian. S e on seurannut k i i n teästi taistelua maailmanrauhan pu^r lesta j a tämän kamppailun tulokset, nimenomaan Geneven konferenssin saavutukset, ovat tulleet sen tietoon. Toisaalta sille selvenevät yhä paremmin ne-vaarat, jotka s i t a itseään u h kaavat. Länsisaksalaiset tietavat, että jos sopimukset ratifioidaan heidän Nykyhetken taistelu tulevalsnndcn p n o l ^ poikansa joutuvat muutamien kuukausien k u l u t t u a pukeutumaan; ase-t a k k e i h l n j a a l i s t u m a a n vieraan k o mentoon. H e ovat seuranneet huolestuneina LänsirSaksassa toimeenpan-tuja. mai^ööverejä j a todenneet n i i d en lähtökohtana olevien suunnitelmien j a s o t i l a a l l i s t en a r v i o i n t i en perusteet. He ovat nähneet- uusien k a u h i s t u t t a vien ' talstelövältoeiden esiinmarssin. He ovat todenneet, miten jo näissä harjoituksissa "on aiheutettu suuria a i neellisia tuhoja j a tietävät, että p a himmassa : tapauksessa; tuihö uftkaa j u u r i , heitä. Tämä kävi erikoisen s e l väksi länsivaltojen sjärjestaman a t o - mitykklenpropagandanäyttelyn a i k a na — näitä tykkejä on Länsi-Saksassa jb 30 yksikköä. Koenäytöksillä ei kui-; tenlkaan ollut odotettua tulosta. M o r net länsisaksalaiset joutuivat todellisen k a u h im ivaltaan j a tunsivat, «ttä heidän cn (välittömästi ryhdyttä.vä toimimaan sodanuhkaa vastaan. 'Näiden vaikutelmien pohjalla, on Länsi-Saksassa kasvanut: vakaumus: P a r i i s i n sopimukset tekevät Saksan rauhanomaisen yhdistämisen mahdottomaksi. Ne uhkaavat Euroopan t u r vallisuutta, hsäävat .kansainvälistä jännitystä, johtavat uuteen kilpava-rusteluim j a uuden sodan partaalle. Nimpä sopimusten ratifioimiseen l i i t - toparlamentlssa j a Itse hallituskokoo-muksenkin piirissä suhtauduttiin jo k o k o n a n toisella t a v a l l a k u i n yleissopimuksen j a 'Euroopan armeija-sopimusten kyseellä'ollessa. Tunne vaarasta o n kasvanut j a samanaikaisesti on tietoisuus kansallisesta vastuussa voimistimut. Joukko tosiasioita osoittaa tämän: .Kun llittoparlamentissa lokakuun 7. pnä keskusteltiin Lontoon sopimuksesta esiintyivät toiseksi suurimman puolueena s a k s a n sosialidemokraattisen puolueen, puhujat avoimesti j ä l - leerikselstautumlsta vastaan vaatien luopumista S a k s a n asevoimien perustamisesta ennenkuin k a i k l d neuvottelumahdollisuudet . Neuvostoliiton kanssa on t u t k i t t u . H e vaativat, että P a r i i s i n sotilaallisen sopimuksen s i - k o l l e k t i i v l n e n turvallisuusjärjestelmä. Samaan tulokseen päätyi samotoa päivinä P r a n k f u r t am M a i n i s s a kooll a ollut Saksan ammattiyhdistysliikkeen III kongressi, joka hyvältsyi asiaa koskevan päätöksensä . y l i v o i maisella ääntenenemmistöllä. 4400:sta kokouksen osanottajasta, j o t k a edustlr vat 6.5 miljoonaa ammatillisesti järjestäytynyttä työläistä, v a i n 4 äänesti' päätöstä vastaan. Se osoittaa, että myös läsnäolleet k r l s t i l l i s e i a m m a t t i - yhdistysedustajat, jotka pääasiassa lukeutuvat l i i t t o k a n s l e r in o i n a a n puolueeseen, äänestivät P a r i i s i n sopimuk-' s i a j a ns. v o i m a p o l i t i i k k a a vastaan; V a h a n aikaisemmin oli a m m a t i l l i s e s t i järjestäytynyt, nuoriso vyli miljboimn nuoren työläisen nimissä hyväksynyt päätöksen, jossa' vastustetaan Saksan jälleenaseistäutumista. - - 'Erikoisen kuvaava j a enteellinen nuorison asenteelle on eräs j u l k i n en kannanotto, vastaus B l a n k i n toimiston marraskuun 3. päivänä 'Kölnissä toimeenpanemaan Gallup-tieduste-, l u u n , 5&ssa k y s y t t i in ' h a l u a v a t k o 20- vuotiaat t u l l a sotilaaksi". Tiedustelun toimeenpanivat kyseisen propaganda-toimiston puheteknillisesti parhaiten koulutetut voimat. Vastaus ei a n na t u l k i n n o i l l e tilaa. 95% läsnäolevista nuorista miehistä vastasi kysymykseen " e i " . -^Me emme tahdo k a h t i a - j a e t u n Saksan sotilaiksi. M e emme h a l u a veljessotaa. E i vielä m i l l o i n k a an varustelulla ole estetty sotaa.' iMe 20- vuotiaat emme o l e olleet valitsemassa sitä B o n n i n parlamenttia, J o k a julkeasti p y r k i i määräämään; elämästämme." Nämä ovat vain muutamia niistä perusteluista, joita nuorukaiset esittivät kielteisen Kantansa perusteluksi. Y h ä selvemmin ilmenee myös virkamiesten piirissä voimakas vas-'' tustus sotavalmisteluja j a v a r u s t e l u - toimenpiteitä kohtaan. . U s e i l la p a i k k a k u n n i l l a LänsI-^Saksassa o n onnistutt u estämään miehltj-svaltojen määräämien räjähdyskammiplden lentö^ kenttien Ja s o t i l a a l l i s t en laitosten r a kentaminen. T u n t u u ikäänkuin vastuuntunnon j a rauhantahtoisen, k a n s a l l i s en tunteen aalto yhdistäisi liitt o t a s a v a l l a n kansalaiset. '••••' Karjalan eriäs» fyil^sutuksessa Fe^abof. — Kuuden K i l o m e t r in pHässä S o r t a v a l a s t a stjaitsee/^lylän b i i o f i e k a l u t e b t a a n tTfilälstfn: asutus/ Asutus kasvaa nopejätL' me vuoden a i k a n a asutukseen o n U - mäantunttt k a l ^ u n t t a katua ,-— Komsomolskaja j a L e s h a j a . P a r h a i l l a a n raketmetaan taloja Jlantakadun v a r r e l l e . vAsuttJkseen o n avattu uusi l a s t e n t a r h a 50 lapselle ja lastenseimi o n muuttanut uuteen t i l a v a a n r a k e n nukseen. ' Yksistään tänä vuonna o n a s u t u k s e n kunnostukseen käytetty 35,000 r u ^ l a a / o n i b r j a t t u , j a r a k e i i n e t t u toist t a ' 'tuhatta ijeliömetxi^ , k a t u a j a k a t u r käytäviä. * ' - Asutuksen-alueelle o n i s t u t e t tu p a l j o n monenlaisia p u i t a j a koristekasr veja. - c FSast^-piinta antaa suksiQe vauhtia New Y o i i c . — Brittiläinen fyysikko, t r i Fihillips B o w d e n o n ' t u t k i m u s t e n sa perusteella saanut selville, että k u n suksen p o h j a p i n n a n päällystää .vissinr laatUIsella plastlc-atoeellä ( P T P E eU polytetra-fluoro-ethylene) antaa se suksille paremman l u i s t a n k u i n -mitkään m u i i t keinot; Niinpä esimerksi 30 m e t r i n pituisessa syöksylaskussa se, lisäsi suksien v a u h t i a n o i n 50 prosent i l l a , väittää hän. T r i Botvdento i l moitetaan •-, J a t k a v a n tutkimuksiaan tällä a l a l l a. .TOmä'liike ei pjreähdy v a i n te^^ U s e e n k a d u n m i e h e e n , vaikka tosiasiassa hän j a v a i n hän o n r a t k a l s c r v a tekijä. J i ^ l k i s e n m i e l i p i t e e n palr nostuksen' johdosta näyttäytyy - k r i i - slnomalsia ilmiöitä myös B o n n i n h a l - lituskokoomuksessa, eikä tätä a i h e u ta ainoastaan S a a r i n kysymys. L i i t t o - k a t k l e r i n P a r i i s i n sopimusten a l l e k i r - j o i t t a m i s ^ jälkeen tekemällään Amer i k a n m a t k a l l a antama selitys, että hän r a t i f i o i n n i n , jälkeen t u l i s i ponnistelemaan aikäansaadakseen hyök-käämättömyyssopimuksen idän kanss a , jonka muutoin U S A ; n 'hallitus k u i n sopiniuksesta torjui el-toivotta-^ v a n a seikkana, p i d e t t i i n myös^, Länsi- Saksassa, IBonnin poetiikalle omir naisena "hämäysmanöööverinä. 'Kansl e r i n suhtautuminen-viimeiseen Neur vostohoottlln —; ylelseiurooppalainen t u r v a l l i s u ^ o n f e r e n s s l : o n k a i k i n hior kominen hänen tavoitteenaan -mutta konferenssia ei voida järjestää .vielä; . k f s k a ;s? vaatii-erittäin perusteellisia valmisteluja j a k o s k a ; a s i a a n voidaan p a l a t a . / , v a s t a l ^ r i i s ^ sopimusten ran t i f i o i n n i n Jälkeen nostatti Länsi- Saksassa suuttumuksen myrskyn. . E i a i n o a k a a n sosialidemokraattlhea puolue - v a a n myös V a p a a n saksalaisen puolueen puheenjohtaja Thomas Dehler asettui sitä vastaan. Hän s e l i t t i Neuvostoliiton; aloitteen: osoittavan, että se ennenkaikkea p y r k i i maai l m a n rauhan • säilyttämiseen. V a i k e u k s i a a i h e u t t a a B o n n i n h a l l i t u k s e l l e sekin seikka, .että sopimusten J o i - denkhx k o h t i e n ratifioimiseksi j a t a r v i t t a v i en l a k i e n vahvistamiseksi parlamentissa v a a d i t a a n kal:den kolmaso s a n enemmistö liittopäivillä. Tämän enemmistön saavuttaminen o n h u o l i m a t t a nligtä huonoista kokemuksista, j o i t a Länsir.Saksan väestöllä parlamen.; t l s t a a n o j t ; kyseenalaista. (^^^ vaUan kai&älalsten tehtävänä o n tämän tietSeö voimistaa vastarintaansa ratifioiniän' estämiseksi. Länsi-S'aJtsan väestö käsittää, ettei maallmaTjhaiua k u u l l a heiltä enää ä l - noastaaa^upauksla v a a n odottaa n y t t o i m i n t a a : ' 6 e o n tietoinen, että vast u u S a k s a n k o h t a l o s t a e i ole m i e h i t y s v a l t o j en vaan s e n itsensä käsissäv T ä nä ratkaisevana ajankohtana maali; m a n rauhan puolesta käytävässä kamppailussa tulee myös Länsi-Saksa kohottamaan äänensä entistä voimakkaammin; viim e kuukausien tapaukset ovat siitä osoituksena, j a v a a t i maan pdlitUkkaa, j o k a vastaa voim a k k a a n yleisen mielipiteen vaatimuksia j a perustuu y i b t e i ^ m ä r r y k - sen pohjalle. SITÄ — J A - STÄTÄ " K a l a s t a m a s s a k o ? " " E l , " l a a a roatoa l j u i u t t a m a s s a " I K 0 T I K J ( Y T T 0 2 i l V A B T EN " S a n o k a a , Jääkäri, m n u l l e suoraan ' I " S a n o k a a ; lääkäri, i n i n u l l e suoraan, 1 pitkiä •tieteellisiä määritelmiä, iqikä I m i n u a o i k e i n vaivaa?" sanoi potilas I huolestuneestL ' N o n U n " s a n o i lääkäri epäröiden. 1 " P u h u a k s e n i asiat suoriksi, teitä v a i - ' v a a pelkkä l a i s k u u s . " ' j " K i i t o s , lääkäri-, sanoi potilas. " A n t a k a a nyt i n i n u l l e s e n t a u d i n pitkä t i e t e e l l i n en n i m i ; että:ivoin ilmoittaa • ' sen kotiväelle." • > • * — — — — — _ _ _ _ Tiedemie^ varoitti a-l vaaran Betfceley, C a l l f . — T r i C u r t Stern, j o k a oö eräs Y h d y s v a l t a i n huoma-t u l m m l s t a perinnöllisyystieteen asiant u n t i j o i s t a , antoi American Associa^ t i o n f o r t h e Advancement of S c i e n cen- 121. kokouksen, osanottajille v a r o i t u k s e n s e n v a a r a n johdosta^ minkä a t o m i - j ä vetypommien säteily aiheutt a a i h m i s k u n n a l l e . Hän s a n o i tämän : säteUyn J o h t a v a n v i a l l i s i n a syntyvien i h m i s t e n : lukumäärän lisääntymiseen; T r i ' S t e rn sanoi, että tämä pUlmä on p e r i n m o n i t a h o i n e n Ja että r ^ d l o a k t i l - v i s e n säteilyn-iyaikutuksetwat. tällä ^hetkellä n i i n vähäiset; että ihmiset e i - ' vät saata' käsittää <sen vaikutusten ' u l o t t u v a n n i i n ; k a u a s ; tulevaisuuteen k u i n 50 sukupolvea t a i t u h a t vuotta. " O l e n vakuuttunut v a h i n k o j e n suh- 'teen, mutta en k:^kene todistamaan' sitä t i l a s t o i l l a . M u t t a radioaktiivisten h i u k k a s t e n Jäännökset a t o m i - j a ve- ^ typommeteta aiheuttavat vahinkoa ei ainoastaan n y t v a a n myöskin tuleville s u k u p o l v i l l e N y t j o o n lähes jokaisen': ruumiissa p i e n i määrä radioaktiivi-^' suutta vetypommikokeilujea Johdosta; Monet bioloogit j a , lääkärit ovat sitä mieltä, että v a r s i n vähäinenkin säteil y joh t a a s a i r a u k s i e n lisääntymiseen", sanoi p u h u j a k o o l l a olleille noin 6,000 kokouksen osanottajalle. 40 MAILIN P A X S TX . Chicago.-, — ivAtonaipommi saattaa Täjähtäessään^iotttaäsihmisen silmiä • siinäkin 'tapauksessa,-että hän on 40 m a i l i n päässä räjähdyspaikalta ja ; v a i k k a räjähdys ei aiheuta ••mitään; vaaraa r u u m i i n . ' m u i l l e osille,, sanot a a n Amerikan>lääketiet6€lllSen: seu-.'. r a n j u l k a i s u i s s a , j o s s a annetaan'alust a v i a tietoja Umavoimien taholta s u o r i t e t t u j e n -tutkimusten . Johdosta. V a h i n k o a l h e u t u i i isilmän .verkkokal- - voasa inf^apunaisten: ym. säteiden ' johdosta.. ' _ iOUT i T h e j I t a k e h i can pri some {| i "Nov jbegan, i L o o p ' s " B i g " A m battlnf t i o n a l " R l g "We] jotting " N o w unders lcnoW:i were <x thait h mer t i " I t 1 statisti summi T h e nodde( m u s t l j v h i le e n d oi ehd O: was tl "We ;said, ' l e d th ithe d itembe: \ This p e n c i l on, " T h SO l on i n D e fansVc some " A h i b l e. yoursi "Nö Ibegim Suomeen ostetuista autoista oli 63 pros. Itä-Euroopan' maista H e l s i n k i . — (S) Suomeen ostet- -: U i n viime vuoden aikana yhteensä •11,000, henkilöautoa, joista 63% oli Itä-Euroopasta. Maahan vj;uoduista moottoripyöristä 8 0% o l i idästä k u n taas';^uorma-autot olivat suurimmalta o s a l t a a n länsimaista. Ainoastaan 22% ' t u o t e t u i s t a kuorma-autoista o l i ; itäb l o k i n m a i s t a -Ja l o p u t Länsi-fEuroo-pasta, U S . \ : s t a j a C a n a d a s t a . Koko , maan autokanta o l i .vuoden lopulla seuraava: 72000 henkilöautoa,/53,000 •kuorma-autoa, bussia ja-pakettiautoa. Rheen rintama ral^pilee P j o n s r j a n g . - ^ S y n g m a n K h e e n puolueesta, ns. l i b e r a a l i s e s t a puolueesta, o n Jälleen eronnut seitsemän henkilöä, m m . neljä kansanedustajaa; He ovat i l m o i t t a n e e t eronneensa liberaalisesta puolueesta esittääkseen siten vastalauseensa Rheen politUkkaa vastaan. -Vähän a i k a i s e m m i n diktaattori i R h e e n : puolueesta erosi 17 kansanedustajaa. PÄIVÄN PAKINA Pyhien jälkimielteHä ' i .•(•i''.'.in V »tf, P i t k i e n vuodenvaihteen pyhien jälkeen tunnemme kiusausta tunkeutua vieraUle aloille, yksinäiseen mietiskelyyn, n i i n a r v e l u t t a v a a kuin se o n k i n . Me olemme luonnollisesti k i i t o l l i s ia siltä, että pyhistä o n k u n n i a l l a s e l vitty, k u t e n (tämä poloinen maaUnia J a sen syntiset Ihmiset selvisivät t o i s t a i seksi tulematta Jääneestä " m a a i l m a n lopusta". k u t e n j o i t a k h i m u i t a k i n , meitä h i r vittää ajatus," että pyhien Jälkeen o n edessä kyhnä todellisuus "relkälelpi-neen". mutta samalla i l a h d u t t a a tieto siitä, että Jäiden lähdön aikana seuraa melUe a i k u i s i l l e l a p s i l l e uusi s u u r j u h l a — smelttlkalassa käynti, tarkoitamme luonnollisesti niitä meistä, j o i ta o n kalastuskärpänen purrut J a asmnme hyvien smelttlvesien läheisyydessä, kuten esimerkiksi me s u d - burylaiset. Smeltitikalastuksessa on oma v o i t t a maton viehätyksensä,, mutta sen l i säksi siitä seuraa j o t a vuosi myös h e n k i n e n , p i r i s t y s meidän suomalaisten <-' -.1' i.. I . ! ,;o . , , . fV-keskuudessa — nimittäin Väittely s i i tä onko se hopeanhohtelnen hieno k a l a , jota smeltlksi kutsutaan, kuore valko vain norssi. Siihen "sotaan" tulee tavallisesti j o k a kevät vedetyksi myös Vapauden toimitus, h u o l i m a t ta l a i n k a a n siitä k u i n k a varovaisesti'tätft kysymystä käsitellään — J a k u i n k a - moneen k e r t a a n se o n " r a t k a i s t u " t i e tosanakirjojen Ja a s i a n t u n t i j a i n , e l i tai-kemmln sanoen kalastusasloita tuntevien maanmiestemme avulla. Uudelle vuodeUe lähdettäessä k i i n tyy huomio myös s i i h e n tosiasiaan, e t tä " k o m m u n i s t i e n " Ja " k o m m u n i s m i n " suhteen ovat asiat aivan samalla tol a l l a k u i n viimefcta vuonna. K a l k k i a niitä. Jotka eivät ajattele sillä tavalla k u i n käsketään, sanotaan poikkeuksetta kommunisteiksi. Kommunisteja ovat k a i k k i , j o t k a vaativat suuryhtiöiltä palkankorotuksia. Kommunisteja ovat k a i k k i . J o t k a vastustavat v a l t i o n varojen t u h l a u s t a sotavarusteluun. Kommunisteja ovat kaikki Jotka sanovat,'ettei Saksan m i l i t a r i s - fC;''*.'''':'^-;':'":^^^^ m i n uudelleen aseistanjlsesta ole m i tään muuta hyötyä k u i n se, että saadaan taas ruveta odottaniaan. koska rupeavat t y k i t paukkumaan. M u U a n i i n " p a h o j a " k u i n kommun i s t i t ovatkin, k a i k k e i n p a r h a i t a i h misiä ovat s i t t e n k i n "entiset kommun i s t i t " . T o i s i n sanoen* esimerkiksi Y h d y s valloissa; ei ole k u k a a n kenenkään k a i m a ; ellei hän o le ' ' k o m m u n i s t i " •— J o l l o in hän edustaa k a i k k e a sitä p a huutta; kataluutta i J a m a t a l a m i e l i - ss^yttä, f mitä. Ihmiskunnan keskuudesta löytyy. Muita , kntniiriflnffftn ^kfta tämä: Jos ^ k n aikalaisemme, en-ncnkalkk » 1?hdyCT«llöliga, Ita-luaa saada ehdottomasti ' ^ m i i ' denpuhiijan'* Ja esimifcrUlliseh kaimalatodi maineen, häiiea ay-iyy easia Ulttj^ komiuimistiacen poolneescen, sf tien erota sfKä Ja syyttää Joiakln tohtemaansa miestä tai naista siltä, kitä "tyy. tetylU" on vSäriä ajatuksia. T ä s - A yhieydessui palaa mieleen sel-lalset , '^amiddei'' 'kulti Louis «Badois, mittaker Cliambtea Ja tnoMt mtaiii F B I : n '-^ yhdysvaUa^ lafaen »tinman palkkallstatla «levät 'hiiiikalrlfc** — Jolden^lotan. Oennaoja ci ölelapa tfäm. SUtä varalta /ettei joku kotoinen "totuudenpuhuja"'; entinen kommu-: n l s t i , voisi allekh-Joittaneesta leimata väärinajattelijaa, teimme uudenvuoden tinoja .valaessa päätöksen, että porvareista puheenollen emme enää käytä s e n p a r e m m i n -Marxin kuin muidenkaan marxilaisten määritelmiä, v a a n lainaamme Isosta kirjasta, e s l m e r k l k s u a a k o b l n k i r j a n viidennestä l u v u s t a seuraavat vähän t o s in komm u n i s m i l t a 'tuoksahtavat kohdat: " K u u l k a a n y t ; te r i k k a a t , itkekää j a vaikeroikaa sitä kurjuufcta.-joka on teille tulossa. / "Teidän r i k k a t i t e n h e on mädännyt j a teidän v a a t t e a m e ovat k o i n syömät. " K u l t a n n e J a hopeanne o n ruostunut jä n i i d e n ruoste o n oleva todistuksena teitä Vastaan j a syövä lihanne n i i n k u i n t u l i . Olette koonnsct aarteita- viimeisenä päivänä. • " K a t s o , työmiestfen palkka. Jonka, olette heiltä. Vainioittenne niittäjiltä, pidättäneet, h u u t a a luotanne Ja l e l k - r kuumiesten v a l i t u k s e t ovat tunkeneet H e r r a S e b a o t i n k o r v i i n . .»v^ " T e olette h e r k u t e l l e e t m a a n pääto Ja hekumoineet Te olette sydäntänne syöteUect teurastuspäivänänne . . . " , M u t t a mitäpä.-tuosta: edessä on "hfixkäviikot j a reikä leipä^' eikä m i tään J u h l i a ttedossa — e n n e n »nclttl-k a l a a n menoa. — Känsäkoura. THl s T T h 'wlhlc] l o r 11 a c t lv ^withi ' m i t te ai vfi meet Z o n e was' l o r t meet: at le f i r st spom day, a t T. T h a l i OP aroui sklihj cöms .•«vard i n g 1 m a k l l i u ry wm i Ihes*
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 6, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-01-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550106 |
Description
Title | 1955-01-06-04 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, tammik. 6 p. — Thursday, Jan. 6,1955
M« ^ m i , d « M i nau 1119 Mt
oepee peDattDBent, OttowB, Pub-mtä
OuU» weekly: Tttesdajs
^Rnmdays and^atttrdsn bf Vapana
S n i t V ^ 0ndbui7f Onfc, Canada.
T^Iepbones: Boa. Ollice OB. 4-4284
EdUorlal Offlce OS. 4-426S. MBuager
KSnkcL EdttorW.£kltmd.Mklling
additM: Box ^ 8tIdba^^ Ontar^
'AäverdAtg ratea opoaamiikfttioo.
TrattBtotlon frec of djarge.
ULAUBBXNNAT:
Oasadaa»: ^ vk, 7JOO « tt. 9.n
S kk. 3ä5
nanr^Bblmi tfk.9M6V^420 sSSSSSr^ lfk.«L0O6kk.4.75
•AO;'. Puheet ja teot ilman koristeita
L Wasbmgtontsta iiedoitettUn maanantaina, että Yhdysvaltain
fcotJgressin eräs valiokunta ehdottaa "positiivista, kahden puolueen
"piÄittJstä hyökkäystä" vastatoimenpiteenä kommunistien suunnitelmalle
tuudittaa vapaa maailma toimettomuuteen j a aloittaa kolmas
maailmansota Kremlin valitsemana ajankohtana. ( A F : n uutistieto.)
r -/j Eddleen tämän valiokunnan selostuksen mukaan Neuvostoliiton
-ehdottaman "rauhanomaisen rinnakkaisolon" tarkoituksena on ajan
viättärainen Venäjälle, jotta se voisi hajoittaa maailmanliiton j a t a -
§otttaa ifen punaisten hyökkäykselle. (Sama uutistieto.)
K u t e n huomataan, yllämainitut lausunnot edustavat Yhdysval-läoi
sotaisempia hallituspiirejä, jotka tuhnuslavat, että ns. vapaa
maailma ei kestä rauhanomaista kilpailua sosialistisen maaihnanosan
^^tanöa j a suosittelevat sen perusteella ^'sota nyt"-ohjelmaa.
; '{^ Sivumennen sanoen ei voida olla huomioimatta tätä: M e i l l e on
Araktttttettu kerta toisensa jälkeen, että Yhdysvaltain hallitus Jialuaa
muodostaa sotaliittoja j a aseistaa eilisiä vihollismattanmiekin nimen-omaähO
«reuvostoliiton j a -xn liittolaisten suuren sotilasvoiman takia.
T ^ T H ^ meren alueen sotasopimusten, Atlantin p a k t in jä Saksan i m -
perialismin uudelleen aseistamisen oikeuttamiseksi on sanottu, etta
>• 3(apitalistiselia maailmalla ei. ole mitään muuta vaihtoehtoa, kuin
äseisttia riittävästi torjuakseen muka Neuvostoliitosta uhkaavan hyök-
Icaysvaaran.
\futta nyt taas tuli näyttämölle Yhdysvaltain Itongrcssin eräs va-j
i i o k u n t a j a selittää, että Xeuvostoliitto onkin todellisuudessa äärim-
'jthäisen heikko j a yrittää aikaa voittaakseen petkuttaa "vapaata maa-
«ilniaa'^ puhumalla rauhanomisesta rinnakkaisolosta r - että voisi tuudittaa'kapitalistimaat
toimettomuuden nneen ja sitten kaikessa hiljai-
' £tiudessa varustautua! Selvästikin tässä on jotakin suuresti ristiriitaista.
• • •
.'C Yhtenä kysymyksenä herääkin tämä: Jos "Neuvostoliitto yrittää
jybnäyttää sotaisia jänkkipoliitikkoja propagoimalla "rauhallisen r i n -
nalikaisblon" puolesta, niin miksi nämä ^riisaat j a aina erehtymättö-
' mät jänidt eivät käytä hyväkseen samaa asetta j a rupea myös propa-
^'^gÖiAiaan rauhallisen rinnakkaisob puolesta? 'Sitä olisi sivullisenkin
ä'::liauskai^ puoU; siinä propagandassa vetäisi pidemmän
' Iconren.
y _ Tunnettu tosiasia nimittäin on, eikä sitä ole kukaan vastuunp
a ^ yrittänytkään toiseksi väittää, että {Neuvostoliiton lehdet,
radio, diplomaatit j a muut julkisuusihmiset propagoivat jatku-puolelta,
»Mutta amerikkalaiset A-hullut hylkäävät sen vaatien en-iJh,^
plemassa.''vaara", että Neuvostoliitto voi rauhanpropa^aiidalläah
ftuudittajikapitalistimaat toimettomuuden tilaan, n i in miksiJ6i\^at',amet;.
:;jnkka1aiset; |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-01-06-04