Vapaus, February 11, 1965

              S i v u 2 • Torstaiha, h e l m i k i n p . — T h u r s d a y , Feb. 11, 196o
V A P A US I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
( L I B E R T Y ) Established Nov. G. 1917
E D I T O R ; w. E K L U N D MANAGER; E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
i iiulishing Co Limited, 100-102 Elm St. West. Sudbury. Ontario, Canada.
MaiUiig Address: Box «9
Advertising rates upon application. translatlon free of charge. , '
Authorizod a.s .second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and Pjr payment of poslags m ca.sh.
CANADIAN LANGUAGEPRESS
TILAUSHINNAT:
Canada.s5a: 1 vk. $900. 6 kk. $475 USA:J.sa 1 vk. $10 00, 6 kk. |5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50. C kk. 5.75
Vaarallista peliä
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
K l l c i i Ilämlin, Toronto, Ont.,
täyttää sunnunt;«in,-i, h e l m i k u u n 14
pnu 65 vuotta.
H i l j a Smith, S u d l K i i y , Ont., täyt­tää
s u n m i n l i i i n : i . h v l i n i k u i i n 14 pnä
79 vuotta.
H i l m a Ahokas Wahii:ipi(:io. Ont.,
täyttää sunnuntaina, h e l m i k u u n 14
;)nä 84 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutla-vain
onnentoivotuksiin.
Aika on poistanut eroavaistiuksja:
sosdemien ja kofflmunislien väliltä
' ""Yhdysvalta;n-ilmav.oimien viime sunnuntaina ja maanan­taina
Pohjois-Vietnamii.n suoriltamat ilmahyökkäykset ovat
osoituksena siitä, kuinka edesvastuuttomia ja vaarallisia te­koja
A^oidaan suorittaa henkilöiden toimesta, joita pidetään
järkevinä j a normaalisina ihmisinä. Kumoamaton tosiasia tie­tenkin
on, että näiden ilmapommituksien järjestäminen e i
edusta voimaa, eikä luottamusta oman asiansa oikeuteen,
vaan heikkoutta j a ennenkaikkea tunnustusta siitä, että raaka
"väkeyämmän oikeus" on loppukädessä valttia-
Jotkut canadalaisel j u l k i s en sanan edustajat ovat ilmais­seet
jonkinlaisen ymmärtämyksensä ja sen kautta siunauk-sensakin
Yhdysvaltain julkealle ilmapommitukselle Pohjois-
Vietnamia vastaan sillä perusteella, että Washington voi nyt
— karskiutensa j a voimansa, näytettyään — ryhtyä neuvot­teluihin
Etelä-Vietnamin likaisen sodankäynnin lopettamia
seksi. Mutta tähän olettamukseen sisältyy ajatus, että Yhdys­valtain
imperialismi on varustettu jonkinlaisella edesvastuut-tomuustodistuksella
niin, että mikään maa ei koskaan, eikä
missään tilanteessa vastaa samalla mitalla sen sotaisiin pro^
vokatioihin. Mutta jos kävisi niin, että Yhdysvaltain impe-r
i a l i s mm sotaisiin toimenpiteisiin vastattaisiin "saamapuo­len"
toimesta samalla mitalla — hyökkäyksiin hyökkäyksillä
ja pommutuksiin pommituksilla — n i in mitä tapahtuisi s i l ­loin?
Yksinkertaisesti ihmiskunta joutuisi uuden maailmaj:;--.
.sodan jalkoihin, tällä kertaa satoja miljoonia ihmisiä tappa­van
atomisodan jalkoihin. Ihmiskunnan onneksi ei mikään
Yhdysvaltain imperialismin hyökkäyksien uhriksi jouluniLt
maa liittolaisineen c i ole "va.stannut kirjeitä kirjeillä, ja k u ­via
k u v i l l a " kuten sanolaan, mutta tällai.sta ihailtavaa pidät-tyväisyytlä
tuskin voidaan ikuisesti odottaa, niin siuiiauk-sellista:
kuin se jenkkien provokalioista huolimatta,' onkin
ollut.
Ja mikäli Washinätoninsotaviskaalit todella luulevat
tällaisilla hyökkäyksillä "parantavansa neuvottelumahdolli­suuksia",
niin toisin tässä yhteydessä tapahtuu. Yhdysvalta­laiset
lentokoneet voivat jättää Pohjois-Vietnamin alueille
paljon, hävitystä ja kuolemaa pommitusmatkallaan, mutta
samalla kertaa kärsi Yhdysvaltain hallitus ja" valtio äärettö­män
suuren arvovaltamenetyksen.. Suuri, rikas ja sotilaalli­sesti
yksi kaikkein voimakkain maa maailmassa, ei voi saada
"kostotoimenpiteenä" suoritetusta hyökkäyksestä pikkumaan
kimppuun muuta k u i n ihmiskunnan lisääntyvää arvostelua ja
inhoa. Tosiasia onkin, että nämä hyökkäykset Pohjois-Viet-namia
vastaan ovat tyrmistyttäneet koko sivistynyttä maail-
•maa.- •; •
i»OSTIN'JAKELllSTA
i-ONC; L A K E L L A
Siitä voi sanoa että se o n mitä
.luonommalla kannalla. E n s i k s i v o in
mainita, että tuleva posti voidaan
taittaa vallan toisella nimellä va-ustettuun
postilaatikkoon. On
.nyöskin sattunut, että lapsi- j a van
:iuudoneläkemaksuosoituk.sia on
-öydetty pelloilta lumikinoksista
-.ähteva posti on myös saanut sei
soaa useampia päiviä. Erään naa
p u r i n kirje on seisonut viime v i i
kon perjantaisia lählien t i i ^ i t a i h in
asti.: •;
S i i s jos teillä on ulosmentävää pos­tia,
niin se on. p a r e m p i v i e d a L o c k -
j r b y n postilaatikoihin.
S i t t e n nämä sivutiet, j o i t a on
useampia postinkuljettajan ajoiei-
Iillä voivat jäadä k a k s i k i n paivaa
viikos.sa ajamalta. Nain on käynyt
laman Lonj,' Laken tienkin vaikka
.sen pitäisi'olla päätien n a i s t a k a i
k i s t a toisi.-ita; O l e n k u u l l u t vain uk­sia
tästä' huonosta postinkuljcluk-
.•>esl:i m u i l t a k i n henkilöillä.
E i k o niiorommasla väestä ioydy
sellaista henkilöä, j o k a k i r j o i l l a i . si
iästä asia.sla laman p i i r i n po.stitar
K a s l a j i i l l e N o i l h Uayhin tai suo
r a a n postihallituk.selle Oltav/aan.
Kyllä tämä asia korjaantuu kun
vaan j o k u o t i a a sen ajaakseen.
— E. A\ho
Moskova. — ( K U ) — Sosialide­mokraattisten
puolueiden yksi­tyiset
toimihenkilöt pidättyvät ny­k
y i s i n avoimen antikommunismin
ja neiivostovihamiclisyyden muo­doista
j a etsivät yhteistyötä kom­m
u n i s t i e n kanssa. Toistaiseksi tä­mä
prosessi tapahtuu hyvin h i ­taasti
j a epätasaisesti. Tästä huo­l
i m a t t a se o n u h j e k l i i v i n e n tosi­asia
k i r j o i t t a a tänään Pravda laa­jassa
kommunistien ja sosialide-.
mokraattien yhteistyötä käsittele­vässä
a r t i k k e l i s s a . Pravda ei o l e
p i t k i i n a i k o i h i n n i i i n huomattaval-
<4a tavalla puuttunut tähän on{;el-maan.
A r t i k k e l i o n o m i s t e t tu so-siaUdeinokratian
Uusien ' i l i i i f f l i -
~ l l e n ja kommunististeii 'pUoU/el-'
den menettelytapojen tarka.stelui-le.
A r t i k k e l i s s a luodaan historialli
nen katsau.s työväenliikkeen jakaan
lumiseen, esiletähn kommunistisen
m a a i l m a n l i i k k e e n voilot j a tod;:laan
e l i a -sosialidemokratiasta ei olo tul
iut perusvoimaa tai.stelussa pääo­maa
vastaan. Se on rajoittunut
.ayös a l u e e l l i s e s t i pääasiassa Länsi
Euroopan maihin. Toita kyllä on
huomauttaa.Pravda, että Englannis­sa,
Skandinaviaa niai.ssa, I^äiLsi S ak
sas.sa. Itävallassa, Helyia.s.Sii, .lapa
•iissa ja .'\u.stralia.s.sa sosialidemok
atiaa seuraa työläisten enemmistö
A r t i k k e l i - s s a todetaan, elia vuosi
.<ymmciiien aikana sos. dem. o.kei.s:
>ojohlajat ovat suunnanneet taistiv-hin
kiirjen kommunisteja vastaan
ja tehneet kompromi.s.seja porv.iris , , .. . . .
«n k a . i s s . . Taina on .•..heuttam.l ' ''''"'''''^ J^"»^»'
x r i i S K i . s o s i a l i d e m o k r a a t l L s o s s a l u k !
.<ee.ssä. l i i i k k e e n p i i n s s a on nyt h.-i I
vaittavi.ssa uusia i l i n i o i t a , p y r k m i y . s !
ui so.sialidcmokralian itsenai.syyden '
ja so. s i a l i.sliseii hengen paiaiittani! \
seen. I
. ' \ r i i k k e l i . s s a ka.sitellaän t ä r k e in
i i i M i iiai( l i ' i i i l i n i o i d o n o b j e k t i i v i s i ; !)
s y i t a . :
— So.siaJideniokraatlisessa l u k i
kee.ssa o n h a v a i t t a v i . s s a vasemmis
s i a l i s m i i n kehittyneissä k a p i t a l i s t i:
sis.sa maissa, monipfioluejärjestel:
män säilymistä j a demokruattisten
lainsäädännön turvaamista. Eräisiin
työväenliikkeen tehtäviin nähden
k o m m u n i s t e i l l a ja .sosialisteilla on
j o nyt j o s s a k i n määrin samanlaisia
kai sonniksi a.
S o s i a l i s t i s t en i n t e r n a t i o n a a l i n oh­j
e l m a l l i s e t asiakirjat tunnustavat y-lelse.
s.sä muodcs.saan, että kapitalis
mi oi kykene tyydyttämään yhteis
k u n n a l l i s e n kehitykten tarpeita ja
että vaihtoehtona on v a i n sosialismi
todetaan a r t i k k e l i s s a , mutia sumal:
ia huomautetaan, että sosialistTsti-n
l a v o i t i c i d e n , m^inetelmicn jne. ym
.•rtärtämTS'essii on k o m m u n i s t i e n ja
'^o.«i:tlideinokraatlian- kesken edel
i e e n " . s u u r i a erimielisyyksiä.
. M u l t a katsomuksien lähentynii-n
e m i s e i s s a tärkeissä, kysymyksis­sä
tekee mahdolliseksi yhteydet
j a yhte.slyön. So.sialidemokraat-tisen
l i i k k e e n e r i l l i s e t t o i m i h c n k i -
löt^iidältyvät nykyisin avoimen
a n t i k o m m u n i s m i n ja neuvosto-v
i h a m i e l i s y y d e n muodoista j a et­sivät
yhteistyötä kommunistien
kanssa. Toistaiseksi tämä proses­si
tapahtuu hyvin hitaasti j a epä-ta.
sai.sesli. Tästä huolimatta .se on |
o b j e k t i i v i n e n tosiasia.
A r t i k k e l i s s a totletaan, että s o s i a '
l i d e m o k r a t i a n huippukeiioksiss;i ;
antikommunismi elää vielä voimak i
k a a n a , mutia s o . s i a l i d e i n o k r a a t . i s i en !
tyotälckcvien piirissä tapahtuu: t e r |
vettä kehity.stä. Kommunismin k a i i r
v a k u i i l i i i v . i t sillä, eitä k o m m i i n i H ti
-et paohieel toimivat kansan etu
j en p u o l e l l a ja ehdottavat j a puo!
I.ivat ajankohtaisien ongelmien
n i v o i i i e i s i a ratkaisuja. Tama ava:.
Phoumi Nosavah
paennut Laosista;
perhe vangittuna
V i e n t i a n e . — Virkansa menettä­neen
varapääministerin, kenraali
P h o u m i ' N o s a v a n i n perheen jäsenet
ovat panttivankeudessa siinä mie­lessä
ettei maanpakolaisuuteen men­nyt
k e n r a a l i voi järjestää uutta val­lankaappausta
prinssi Souvanna
Phouman kokoomushallituksen k u ­k
i s t a m i s e k s i .
K e n r a a l i Phoumi pakeni Laosista
v i i m e v i i k o l l a . Häntä s y y t e t t i i n o i -
keistolai-skenraalien vallankaappa-n.
syrityksen johtamisesta.
Souvannan sanotaan aikovan pir
tää P h o u m i n perheen panttivankeu­dessa
kunnes hän saa riittävät ta­keet
siitä, että Phoumi ei jäije.stS
toi.sta vallankaappausyritystä.
lllllllllllillllUllilllllillilllllllllllllilllllllllllillllllllllllillllllllllllllllilillilllH
Mitä muut sanovai^
liiiijin|i!iiiit«nitnifliiiiiiuiiiiiiii^
" H E R R A S M I E S S O P I M U S " M I K S I J A M I N K Ä HYVÄSI? > \v
T e h d y n "herrasmiessopimukBen" pohjalla ei >kenenkään (terästyo ,
Iäisten union) kansainvälisen j o h t o k u n n a n ehdokkana"'olevan henkilön *
piiähyt harjoittaman vaalikampanjaa Sudburyssa . . , Käsityksemme on
nyt, että johtokunnan jäsen Maloney ^tjoka tuki opposition v a a l i l i s t a a i _ _.
on k u i t e n k i n h a r j o i t t a n i i t siellä vaalikampanjaa. Tämän v u o k s i haluam­me
varmi.stua siitä, että p a i k a l l i s o s a s t o n No. 6500 k a i k k i jäsenet ymmär­täisivät,
m i k s i kutsua ei täytetty. S e e i iohtunut-vfiUnpitämättömyydest^—
vaan p a r e m m i n k i n paikallisosasto Nö. 6500 p a r h o i i S t a ' e d u i s t a . - . - e r ­s
i k s i kun o p p o s i t i o r i k k o i v a a l i k a m p a n j a s i , pidättymislupauksen^
me pidämme nyt o i k e u t e n a vedota teidän kanliahikseenne McDonald;-» -
VVhitehouse j a Hugue-vaalilistän puolesta h e l m i k u u n 9 p : n j o h t o k u n n a n .
vaaleissa . . . — P i t t s b u r g h i s t a , Pa., käsin D a v i d ' J . M c p p n a l d i n j ; | kumft:'".'
pänien uudelleen valinnan puolesta toiminut ••riviiäsenten yhtenäisyy^-.
k o m i t e a " . ., ~ - • - — ^ - . c ••
Eteiä-Yratnam, Kongo, monenkelkiset
ydinaseet pohdiskelun alaisena
Moskova. — Etelä-Vietnamin s o t i l a a l l i s i n operaatioihin osallistuu
vii 20,000 a m e r i k k a l a i s t a " n e u v o n a n t a j a a " — k o k o n a i n e n vakinainen ar-
-mcija. •
Washingtonissa väitetään heidän olevan siellä, koska Etelä-Viet­namin
l a i l l i n e n h a l l i t u s on pyytänyt heiltä " a p u a " . Mikä l a i l l i n e n h a l l i ­tus.
Ni^u D i n h Dieminkö? Hänen oma kansansa on syössyt hänet val­lasta
jo ajat sitten. Saigonissa ei o l e koskaan ollut l a i l l i s t a h a l l i t u s t a;
m i n i s t e r i e n huoneissa sijaitsee a m e r i k k a l a i n e n nukketeatteri.;
U S A on k u l u t t a n u t Etelä-Vietnamiin 10 v u o d e n aikana 4 m i l j a r d ia
d o l l a r i a j a saanut palkkiokseen s o t i l a a l l i s e n tappion. S u u r i n osa maan
alueesta on isänmaallisten v o i m i e n hallussa, j a sodassa o n a l k a n u t uusi
vaihe: Vietkong siirtyy rohkeasti partisaanioperaatioista hyökkäykseen
leveällä r i n t a m a l l a j a käy v a k a v i i n t a i s t e l u i h i n.
U S A p y r k i i työntämään p e l i i n uu­sia
nappuloita- Etelä-Vietnamiin
siirretään eteläkorealaisia j a f i l i p ­piiniläisiä
joukkoja. U S A n ja Sai­gonin
sotilaallisen yhteistyön tu­loksena
levottomuudet Pohjois-Viet^
E U r o o f p a on t i e t e n k i n varjelta­va,
mutta miksi tämän njmis.sä oli­si
annettava ydinaseita n i i l l e , jotka
tällä vuosisadalla ovat aloittaneet
jo kaks^ veristä sotaa, ainoalle E u ­roopan
valtiolle, joka avoime.sti
n ami n aluevesillä ja raj o j en lähellä esittää a l u e v a a t imu k s i a n a a p u r e i l
i M i . y i a näköaloja komnujnihlien j.i j „v;,t lisääntyneet Täs.sä yhteyde.ssä ! Ieen? Euroopan suojelemiseksi on
sosialidemoki a a l t i e n yhtLM.-,tyolle , syvfä muistaa T A S S i n 27. 11. ! y k s i n k e r t a i s e m p i k i n ja r e a l i s t i s em
Suhdetta Kjuubaan
pohditaan Chilessä
Havanna.I - ^ " K u u b a n vallanku­mouksen
todeljlisuutta ei voi o l l a o t
lamatta huomioon. U S A : n aloittti, ,.
ma kauppasaarto ei pystynyt lannis­tamaan
Kuubaa. Sen talouselämä
v i l k a s t u u . Kuuba käy kauppaa lä
hes k a i k k i e n maailman maiden
kanssa ', l a u s u i Kuubassa v i e r a i l u l l a ' ' '
o l l u t chileläinen senaattori Baltha-•. i.^i
sar Castro. / ,
K u t e n t i e t o t o i m i s to Prense L a t i na
i l m o i t . a a Sant'iagosta, Balthasar .'
Castro lausui näin järjestämässään
lehdistötilaisuudessa " O l e n vakaas­ti
sitä mieltä, että C h i l e ei voi o l la
käymättä kauppaa Kuuban kan.ssa,
jossa meidän tavaroillamme on var-ma
m e n e k k i " , senaattori korosti.
Balthasar Castron lausunnot ovat "
herättäneet .«iuurta huomiota C h i l en
lehtiistössä. "Senaatin on käsitel­tävä
O A S : n Kuubaa koskevia pää­töksiä",
k i r j o i t t a a ' s a n o m a l e h t i T er
sera.,;
H u o l i m a t t a saarrosta — kirjoit-
V l i t e i - , ! o i m i n n a n koiiki eettiset u-h J U I M julkaisema tiedonanto, jossa j p i k e i n o : : Potsdamin j a P a r i i s i n so-| ty., aikäuslehti* VistaSO, — Kuuba
lavat muodot ja taso voi o l la kaik-; s a n o t t i i n : " N e , j o i l l a on s e i k k a i l u - j nimusten mukaisesti estetään y d i n |on v a l t i o n a ' vahvistunut. Ja mitä
k i a i l a sainanL-iisia. I p o l i i l l i s i : r . s iummt e lmi a I n d o k i i n a n j as e i ta joutuma.sta S a k s a n l i i t totasa. ! ( ingn,män s e v a h v i s t u u taistelles-
. I o k : i H K ! n k o i n n u i i u s l i n e i i puuluc
JULKEUDEN UUSI HUIPPU
Kuvaavaa muuten on, että Yhdysvaltain toimesta ei. ole
yritettykään enää 'oikeuttaa" Pohjois-Vietnamiin tehtyä
pommitushyökkäystä muuten, k u i n väkevämmän oikeuteen
vetoamalla.
Vielä Tonkingin lahdelta viime syyskesänä tehdyn pom­mituksen
yhteydessä Yhdj^svaltain toimesta vakuutettiin, etr
tä sillä ei ollut mitään muuta mahdollisuutta kun Pohjois-
Vietnamin pikkuveneet muka uhkasivat Yhdysvaltain suuria
sotalaivoja!
Nyt sen sijaan heitettiin näinkin läpinäkyvä veruke nurk­kaan
ja j u l i s t e t t i in avoimesti, että Yhdysvaltain ilmavoimat
suorittivat sunnuntaina Pohjois-Vietnamiin tehdyn pommi-tusmatkan
"kostoksi" siitä —- pankaamme tämä merkille —
kun Etelä-Vietnamin sissit olivat hyökänneet amrikkalaisten
sotilaiden kasarmiin omassa maassaan, Etelä-Vietnamissa —
eikä Yhdysvalloissa!
Tähän mennessä meille on vakuutettu, että yhdysvalta­laisia
sotilaita on EtelärVietnamissa ainoastaan "neuvonanta­j
i n a " — että Washingtonilla ei ole muka osaa eikä arpaa
varsinaisen sodankäynnin kanssa.
Mutta nyt lähetettiin amerikkalaiset ilmavoimat "kosto­r
e t k e l l e " Pohjois-Vietnamiin muka sen johdosta kun Etelä-
Vietnamin sissejä vastaan neuvonantajina olevat amerikka-lai.
set sotilaat joutuvat etelä-vietnamilaisten sissien hyök­käyksen
kohteeksi. Toisinsanoen, amerikkalaisilla on muka
"oikeus" opettaa ja johtaa sotatoimia sissejä vastaan sekä
järjestää kostoretkiä rajankin y l i ; mutta amerikkalaisiin so­t
i l a i s i in ei Etelä-Vietnamin sisseillä ole jnuka lupa koskea-
Näytelmä voitaisiin tietenkin, esittää toisinkin päin —
• esimerkiksi niin, että osat vaihtuisivat sanokaamme Neuvo.s-l
o l i i t o n . ja Yhdysvaltain kesken. Mutta minkälainen poru,
hamma-stsen kiristys ja tuhkassa piehtaroiminen olisikaan
Yhdysvalloissa Ja Canadassa, jos Neuvostoliitto syyllistyisi
jossakin maailman kolkassa johonkin sellaiseen mihin Yhdys­vallat-
syyllistyi jälleen Pohjois-Vietnamissa! J a mikäli Neu­vostoliitto
tällaisen hyökkäyksen järjestäis^jsen teko leimat^
täisiin järjellömyydeksi j a sotaprovokatioksi, kuten Y-hdys-valtivnuJiyt-
suorittamat pommitukset On-aivan oikeuteUiSti
lein^iittu. i — • — ' -— -
- :^utta.pnk(rYhdysvalloilIa joku taivaan tai helvetin an-tamar
erikoisoikeus voiman ja väkivallan käyttöön? A i n a k in
New» Y o r k Times epäilee, että Washingtonilla ei ole yksin­oikeutta
näyttää hurjaa luontoaan "kostohyökkäysten järjes­tämisessä",
sillä mainittu lehti kirjoitti maanantaina: ,
•{Vaikeutena on se, että Hanoi (Pohjois-Vietnamin pää-kaurjunki)
voi nyt omaksua aivan samanlaisen katsantokan­nan
ja pitää Amerikan antamia iskuja taisteluhaasteena sen.
(Hanoin), tahdolle ja tärkoitusperiile. P e k i n g j a Moskova , .
voivat-myös p i tM sitä (Yhdysvaltain ponimitushyökkäystä)
niitäj^staan kohdistettuina prövokatioina."
GOI(pWATERISMIA ILMAN GOLDWATERIAI
^uoranäisena hirtehishuumorina voidaan pitää sitä
että ttämä hyökkäykset .Pohjöis-Vietnaniia vastaan edusta^^^^
GöldAVÄterin hyökkäysohjelmaa ilman Goldvvateria.
fcutenmuistetaanj viime .syksynä pidettyjen Yhdysväl-
Kirjeitlen lähettäjät voivat kayt-läit
nimimerkkiä, ileidun tulee
kuitenkin antaa toimitukselle oi­kean
nimen.su Ja (>soitteen:>a. Toi­saalla
tuimitiiM pitaa ne rhdottu-ma
«li omana tietonaan. Kirjeitii
ei palauteta ilman» • ellei kirjeen
mukana ole tullut postimerkkiä-
Nimcllämiä kirjeitä el JulkaLtla
missaun tapauksessa. Kajoitetun
lilan vuok.si (ahän osastoon aiotut
kirjeet eivät sai.\i. »Haa.";© sanaa
pidempiu^ - c
toiaisten v i r t a i i s l e i i j a i y h i n i ( ! i i to. I ' ^ • " • • ' ^ ' L ' ne k u y l a i u i o n ky.sy että Neuvo.stoliif.o ei voi pysyä Vä-niinnan
a k i v i s o i t u m i s l a . | .ii>kbt.-t, j o : k a Iiiltyvat sen •'»nhtei iinpitäniättömanil sosialistisen vel-
Useissa puolueissa suoritetaan i •>P'-Mli'>t)seen hikkee-seen omas jeskansan kohtaloon nähden, vaan
arvojen uudelleenpunnilsemista. ku t maassaan. N K P p y r k i i kaikin i on valmis antamaan s i l l e sen tar-ten
mm. RaiLskassa j a Eimlanni.ssa I ' ' ' v o in kehittämään kontakteja ja i vitsemaa apua".
Eräis.sä puolueissa on i i i i d e l l e L - n r v h | yhteyksiä so.siali-,tisiin puolueisiin XVashinKtonTrv v i f k l i m i e h e t k i n Jo
mittyiiiistä johtoelimissä ja toisis.sr I kiiikkea rauhantaistelua. kan
hajaantumista ja uusien puolueiden I -amvälisen jännityksen lieventä
muodostamista, todetaan a r t i k k e l i s ! J*' a s e i s t a r i i s u n t a a koskevis
sa. .\'ykyisin löytyy -sosialisteja j Hyyniyksi.ssä.
j o t k a Iblienlyvat kommunistien k a n . : ~'
taa suhteessaan moniin iilko- j a .si i • « • •
s a p o l i t i i k a n . k y s y m y k s i i n , - | l\|lH€f||hAt1
niemimaahan nähden, käsittäkööt,! v a l l a n kenraalien käsiin tai heitä saari a m e r i k k a l a i s e n i m p e r i a l i s m i n : '
hyökkäyksiä j a sen tekopyhiä ahdis-l
e l u j a vastaan- kansainvälisissä jär-nitelmaa
edistäisi ydinaseettoman jeslöissä, sitä kprkeammalle koho-vyöhykkeen
luominen Keski-Eu-1 j,a gen s a n k a r u u s n i i d e n maiden s i l - '
-saama.sta osittaistakaan valvontaval­taa
ydina.seisiin nähden. Tätä suun-rooppaan
j a k u m m a n k i n Saksan val­t
i on kieltäytyminen ydinaseista. Tä­tä
ehdottavat sosialistiset maat.
Monenkeskisten tai A t l a n t i n ydin-missä,
j o t k a haluavat käydä kaup­paa
sen k a n s s a . "
kaikkea .sotlaii' j a rauhan kysymyk
s i . i n . . j
I l i s t o i i a l l i n e n kehitys on poista i
ntit monia oniielmia. j o i h i n nähden '
s o s i a l i s t e i l l a ja k o m n u i n i s t e i l l a O I P
e r i l a i n e n siihtaiitumrnen. Koinnui
iiistit ovat piiolesiaan joutuneet!
inuut'.::nva!in sulidettaan eräissä asi ;
ydinlaitos
a l k a v a t ymmärlr.ä miten vähäiset
mahdollisuudet USAn Etelä-Viet­namin
operaation onnistumisella on. | a.scvoimien muodostaminen oli to-
Ame: ikkalaisc?t joutuvat poistU: \ l e u l u m a i s i l l a a n jo v i i m e vuoden
maan tältä alueella ennemmin tai t puolivälissä, mutta nyt t a m m i k u un
myöhemmin. ilopussa 1965 se on k a u k a n a toteu-
Myös Kongo on jätettävä rau-1 l u m i s e s t a . K a i k i s s a I^JATOn maissa,
haan: viime päivien tapahtumat Euroopan jokaisL-.s.sa maassa on al-o.
soittavat, e t t e i Ftanleyvillessä suo­r
i t e t t u toimenpide tuottanut niitä
tulo.ksia. joita USAn ja Belgian
lain presidenttivaalien yhtey­dessä
r e p u b hkaanipuolueen
preäidenltiehdokkaana ollut se­naattori
Barry Goldvvater vaaii
moneen kertaan, että Yhdys­valtain
pitäisi heittää Etelä-
Vietnamissa pois kaikki muo­dollisuudet
ja ryhtyä avoimeen
.sodankäyntiin Saigonin puo­lesta
sekä laajentaa tämä so­dankäynti
ensin Pohjois-Viet-namia,
ja sitten, jos tulee tar­peelliseksi,
myös K i i n a a ja tie-lysi
koko maailmaa vastaan.
Demokraaltipuolueen presi-denttiehdokkana
ollessaan n y ­kyinen
presidentti Johnson h y i
kasi tämän sotavouhottelun .sa­noen
mm: " M e emme halua
amerikkalaispoikiammo taiste­luun
aasialaispoikia vastaan.
Me emme halua joutua vasta­tusten
700,000,000 asukasta kä­sittävän
maan (Kiinan) kan.ssa
ja tulla sidotuksi maa.solaan
Aasiassa."
Tämä oli y k s i niistä perus­teista,
jonka pohjalla senaatto­ri
Goldvvater kärsi kerras.saan
murskaavan vaalihäviön —
mutta U S A n kansan seivästi i l ­maisemasta
mielipiteestä huo­limatta
Washington toteuttaa
nyt Goldvvaterin hyökkäysoh-jelmaa
ikäänkuin marraskuus­sa
ei olisi vaaleja pidettykään!
Selvää on, että kansainväli­nen
tilanne voi nyt kehittyä
jyrkästi pahempaan suuntaan,
ellei näitä hyökkäyksiä lopete­ta
viivyttelemättä; - Täs.sä y h -
teydes.sä voisi-"^Canadan""halli-tus
olla suureksi avuksi. U S A n
naapurina ja ystävänä Cana­dan
julkinen vetoomus hyök­käyksien
lopettamiseksi saisi
melkoista vastakaikua rajan
eteläpuolella. J a Geneven kon-feren.
ssin muodostaman Indo-
K i i n a n maiden valvontakomis-sionin
yhtenä jäsenmaana C a ­nada
voisi myötävaikuttaa s i i ­hen,
että nrjainittuun Geneven
konferenssiin o s a 1 listuneiden
maiden edustajat kutsuttaisiin'
uuteen neuvonpitoon siitä, mi-ten
voidaan lopiiItäkin ehkäis­tä
kaikkien ulkomaiden .se­kaantuminen
Vietnamin ja
Laosin asioihin j a samalla taa­ta
se, että Vietnamin (ja Lao-/
sjn) kansa saisi itsenäisesti, i l ­man
mitään ulkopuolista pai­nostusta
ratkaista ortiat sisäiset
hallintoasfönsa.
ois.sa, he ovat farkislaneet eräitä to |
d e l l i s u u t t a vastaamattomia kasityk.j
sia sosialidemokratian osuudelta. Ja i
s i i r t y m i s l e i s t a .sosialismiin: Kommu
n i s t i t ottavat huomioon, etta .sosia
l u l e m o k r a l i a l l a on perinteelliset
juuret lännen työväenliikkeessä j : i
että se on eras työväenliikkeen vai i
k u t u s v a l l a i s i s t a virt;uiksista eika si i
ta voida pitaa umpimähkään 'poiva
r i s t on asioimistona"'.
Sosialidemokraattiset puolueet
ovat ainakin erillisissä vaihei.ssa
esittäneet lyöläi.sjoukkojen vaati
muksia j a onnistuneet saamaan eräi;
lä mvonteisia tuloksia tyoläisteii'
jokapäiväisiä etuja ajatellen, tode
taan artikkelissa; Kommunistit
ovat tehneet erältä merkittäviä peri­a
a t t e e l l i s i a yhteenvetoja, jotka ovat
tärkeitä työväenliikkeen yhtenai.syy
den onj^elmien käsittämistä varten
Ne koskevat sosialismiin s i i r t y m is
muotojen runsautta, demokratian
puolesta käytävää taistelua sosialis
min puolesta käytävän taistelun osa­na,
demokraattisten reformien ja
muutosten osuutla siirrytläe.ssh .so
B e r l i i n i . — . T u n n e t t u atomifyy­s
i k k o Klaus Fuehs, j o k a . t o i m ii
Dresdenissä sijaitsevan ydintutki­muslaitoksen
varajohtajana^ on
kahut niitä vastustava l i i k e . Län­nessä
on vaikuttanut viilentävästi
Neuvöstöiiiton tässä kysymyksessa
kaupungeis.sa siltä odoteltiin, i ottama kanta sekä. V j i i s o v a n l i i t on
j Isänmaallisia voimia ei o l e m u r r e t : i p o l i i t t i s e n ncuvöVteriikomileankom-
I l u ; maan pohjois- j a koillisosassa munikea .: : • f
[ h e ovat ryhtyneet hyökkäykseen j a .^^^^^ asiassa 2.5 a l u k s e n muodosta-eräälle
dresdenilälsclle lehdelle I käyvät menestyksellisiä taisteluja ^ 3 5 , 3 ydirtaseellisesla laivastosta
antamassaan lausunnossa sanonut I Tshomtien palkk.i.sotureita vastaan . s o i s i k i n tulla VVashingtonin ja
että länsisaksalaincn K a r l s r u h e n ] Kongon kansa kuten Etelä-Vietna-; j j o n ^ jn käsissä "äiomipamppu"
y d i n t u t k i m u s l a i t o k s e n vuonna i n i i n k i n tulee j d k a m a a n taistelua i käytettäväksi p o l i i s i t o l m e n p i t e i s i in
1968 valmistuva y d i n r e a k t o r i on
t a r k o i t e t tu muun käytön ohella
p e i i n n i a varten.
" K a r i s r u h c n keskuksen toiminta;,
koskevassa tieleelli.sessa k i r j a l l i s uu
dfs.sa i n a i n i U n s l a j a v a in asiantunti
j a n arvosteltavissa olevista seikois
ta — r e a k t o r i n koosta, tuotettavan
p l u t o n i u m i n puhtausasteesta j n e . —
kay k i i s t a t t o m a s t i i l m i , että laitok
s e n liittyvällä rikastamolla voi o l la
ainoastaan tarkoitus valmistaa p om
mipuhdasta plutoniumia, .so. pluto
n i u m i a s o t i l a a l l i s e en käyttöön", sa
1100 p i o f . Kuch.s.
K i i t d i muistetaan vapautui prof.
Fuchs muutamia vuosia sitten van .
k e i K l e . s t a Englannissa, jossa hänla
mm kauan kuin tarvitaan vieras­maalaisten
ja heidän edustajiston­sa
karkottamiseksi ja t o d e l l i s en it­senäisyyden
saavuttamiseksi.
M U L T I L A T E R A A L I N E N V A A RA
N , \ T O n monenkeskisten ydinase­v
o i m i e n luomista koskevassa ame-rikkalaise.
ssa j:i englantilaise.s.sa
suunnitelmas.sa on perustavaa laa­tua
oleva keskinäinen ero mutta
pe molemmat sisältävät pahaentei­sen
uhan:: kumpikin päästää
B o n n i n kostoa hautovat p i i r i t pai­namaan
ydinaseiden laukaisunap-pia.
E n g l a n t i l a i s e n muunnelman mu­kaan
perusajatus on seuraavanlai­nen:
Eurooppa on v a r j e l t a v a siltä.
m o n i l l a maapallon a l u e i l l a . Lännes
sä eräät p i i r i t haluaisivat NATOn
l i p p u j e n alla purjehtivan amerik-kalaislänsi.
saksalaisen
Maailman turuilta
F I N K B I N E , J A T E R V E L A P SI
Rouva S h e r r i F i n k b i n e , . amerik­k
a l a i n e n tv-näyttelijätär, joka 1962
sai -Tukholmassa luvan : a b o r t t i i n,
koska hän o l i n a u t t i n u t thalidonu-dia
odotusaikanaah, .synnytti äsket­täin
terveen tytön. . ""^
Rouva F i n k b i n e , j o l l a o l i j o en-nestään
neljä Itfsta, matkusti ri^otsa-»-.
lai.sten lääkärien p u h e i l l e ; koska hä''*.
nelle ei myönnetty l a i l l i s t a abort- .
tia Yhdysvalloissa. Tukholman
K a r o l i i n i s e s s a sairaalassa hänelle
s u o r i t e t tu operaatio aiheutti aika­naan
laajan kansainvälisen polemii­kin...
• : ' -.' - .
T h a l i d o m i d i o l i syynä s i i h e n , että •"
laivaston satoja fyysisesti epämuodostuneita
täyttävän ne poliisitehtäväl. j o i ta
oli .syytetty atonuvakoilusta. \'a että H e i n i l l e ilmestyisi länsisaksa
pauduituaan Fuchs s i i r t y i Saksan
demokraattiseen tasavaltaan, jo.ssa
hän on y k s i maan johtavista vdin
f y y s i k o i s t a .
l a i s t en omia atomipommeja, on pa­rempi,
että Bonn osallistuu kans­samme
A t l a n t i n voimiin, jolloin
j v o i m m e valvoa sitä.
n y k y i s i n suorittaa USAn kuudes
laivasto.
B o n n i n revanshipiirejä yritetään
saada ydinaseiden yhteyteen loisel­l
a k i n tapaa: O n kysymys ns. ' T r e t t -
i i e r i n . s u u n n i t e l m a . s t a ' ' , j o k a koskee
Länsi-Saksan itärajan atomimiinoit-lamista.
Tämä v a a r a l l i n e n hanke
cn .saanut aikaan vastustusaallon
Euroopan kansojen keskuudessa, ja
Washington o n vfilllänyf a i n a k i n sa­noissa
yhtymästä siihen: K u i t e n k in
l i i t t o a r m e i j a n yleistarkastaja Trett-ner
e i kieitäydv asettamasta näitä
miinoja Euroopan turvallisuuden
uhaksi. Jos hän pysyy tässä päälök-
.se.ssään, siitä kärsivät ensi sijassa
länsisak.salaiset..
lapsia syntyi e r i p u o l i l l a maailmaa.
Rouva F i n k b i n e n aviomies kertoi
jälkeenpäin,' että lääkäreiden T u k v ;,
helmassa poistama sikiö o l i epämuiT
dostunul.
Tiesittekö, että . . .
— Yli 56 pros^ maailman väestöstä
eli 1.800.000.000 thmista. asuu Aasiass-x
•— Maailman asukasluku lisääntyy
joka vuosi noin 65,000.000 ihmtsella:
— Canada tuottaa Italiasta vuosit­tain
noin 34,000 paunaa hilloja' ia
liyytelojä. '
— Lintuja seuraava ryhmä USAssa
on tehnyt enn.*Ltyksen löytämällä 200 /
en l.ijia olevaa Imtua samana pai- f:
väna. - • ; ••
P Ä I V Ä N P A K I NA
PUHUMALLA ASIAT PARANEVAT
A l l e k i r j o i t t a n u t on aina ollut
sitä mieltä, eMä " l a i h a .sopu on
lihavaa riitaa parempi".
S i k s i olemme aina kannattaneet
ja kannatamme yhä y h l e i s t o i m i n -
taa_ja yhlei.symmärryk.scn edislä-nlistä
k a i k k i e n täkäläisten kansa^
lai.sTemme kcskuude.s.sa. ' - '
M i l l t a mikäli yhteisymmärryk­seen
j)ääsyn tiellä on j o i t a k i n c i i -
micU.syyksiä tärkeistä asioista,'sil­l
o i n on lodell-i niistä avoimesti
keskusteltava Tällaise.ssa, keskus­telussa
ei o l e s e l l a i s e n a a n ' tniVn^h
pahaa s i l l o i n , jos py.sylään asias­sa
jäväitellääri asioista pysyttele-mällä
ero.s.sa ' nimiltely.stä", e li
"haukktimise.sta-' j a ennenkaikkea
v a l h e e l l i s t e n muslamaalausjOri-n
a i n käytöstä.
E r o t u k s e n a joistakin aikaiseni-mistä,
kokonaan edesvastuutto-mi.
sta h u i t e l u i s l a , me puolestani:
me tcrvehdipime Vapaa Sanan pa­k
i n o i t s i j a n viime tiistaista k i r j o i ­tusta,
missä pyritään, tojiin eneni:
män täi vähemmän onnistuneesti
a s i o i h i n vedoten todistamaan, e l -
tif Vflpaus on muka ollut yääräs-
.sä kirjoittaessaan, etlä edekmpn-neen
C h u r c h i l l i n ylistelystä pitäi­si
ottaa " a i n a k i n puoli pois".
L a i n a t e n ilmeisesti k a i k k e i n pa­himmaksi
kohdaksi katsotun osan
a l l e k i r j o i t t a n e e n pakinasta Vapaa
Sana kirjoijlti . paato.staen,. että
" ' " V V i n s t o n e h u r c h H l i n nimi tulee
•jfi.imään historiaan kahdenkym­menen
vuosisadan miehenä . T"."
• ( L e h t i lainasi ^pakinastamme
''seuraj»"v;in'Jtohda7i: ' K u t e n tiede­tään,
meidän lehtemme Vapaus ei
ole yhtynyt tähän jumalankuvan
pillC^eluun. Antaen täyden tunnus­tuksen
C h u r c h i l l i n myönteisille
ede-sotlämisille . . . a l l e k i r j o i t t a ­nut
yhtyy henkilökohtaisesti nii­hin,
jotka katsovat, että v a n h o i l l i -
.sen maailmankat.somiiksensa ja
i u l i k o n . s e i v a f i i v i . c en ohjelman.sa
perusteella Winston C h u r c h i l l , e i
ollut tämän, vaan •yhdeksännen­toistä
vuosisadan mies — B r i t a n ­nian
a r i s t o k r a a t t i e n k a i k i s t a van­h
o i l l i s i s t a v a n h o i l l i s i n poliitikko,
n i i n k(>li- ..kuin ulkopolitiikassa-k
i n . " )
Meillä ei ole kuitenkaan vielä
tällä syömisellä mitään syytä an­teeksipyyntöjen
esittumiscei) yUä-olevasta
kannanmäärittely.stä. S a ­notaanhan,
että "suomalaiset ei­vät
palvele k u v i a " — j a a l l e k i r ­joittanut
pitää itseään sen v e r r an
suomalaisena, että tässäkään y h -
teydes.sä ei k a n n a t ^ r i p a l v e l l a m i ­tään
epäjumalankuvaa.
Puhu1<:iamme tä.ssä yhteydessä
t i l a n säästämisen vuoksi pelkäs-
' tään C h u r c h i l l i n taaiTlumukselli-
' s i s l a puolista pitäen rniclc.s.sä
ne myönteiset puolet, j o i s t a o n a i ­kaisemmin
mainittu.
C h u r c h i l l i n v i h a m i e l i n e n suh­tautuminen
sosialistisiin maihin
on kiistaton. Tunnetuin todistus
siitä p i i hänen parikymmentä
vuotta .sjtlen pitämänsä F u l t p n in
puhe, mikä o l i , t a r k o i t u k s e l l i n en
lähtölaukaus kylmän sodan aloit­tamiselle.
C h u r c h i l l i n yihämielinen suh­tautuminen
siirtomaakansojcn >vVa-p
a u s l a i s l c l i i u n --- s i i s kansojen
.schäisyytcen j n iLsemääräämisdi-kcuteen
^ — t u l i ehkä k a i k k e i n räi-keimmällä
tavalla esiin s i l l o in
kun hän Sanoi Intian kan.san va-.
p a u s l a t s t c l u n legendaarista johto-heukilöii,
Gandhia, "puolialasto-mak.
si f a k i i r i k s i '.
Sama ääritaantumuksellincn
suunta näkyy punaisena lankana
C h u r c h i l l i n sisäpolitiikassa. Vuon­na
1911 nän lähetti asevoimia B r i ­tannian
rautatielakkolaisia vas­taan,
vaikka siihen ei o l l u t aina­kaan
"järjestyksen ylläpidon kan­n
a l l a " , minkäänlaista oikeutusta
tai että k u n n a l l i s v i r a n o m a i s e t oli­s
i v a t sellaista toimenpidettä hä­nellä
pyytäneet. _Kaksi miestä
k u o l i ammuttuina - j a ^ m u i t a mui­den
loukkaantumisien . johdosta
C h u r c h i l l i n "lähetettyä asevoimia-rautaticlyöläisten
lakkoa murta­maan.
'
C h u r c h i l l i n oikeistosuuntauksen
toisena näkyvänä merkkinä voi­daan
pitää hänen a k t i i v i s t a t o i i n i n -
lueen s i l l o i s e n j o h d o n kans.sa(här
neslä t u l i , , k u t e n tiedetään, myö­hemmin
torypuolueen epäjuma­lankuva)
C h u r c h i l l antoi Britan­n
i a n konservatiivipuolueesta seu- •
l a a v a n kuvauksen:
" T q r y p u o l u e on r i k k a i t t e n p u O ;
lue köyhiä vastaan, luokkien ja
n i i d e n jälkeläisten puolue jouk­koja
vastaan? onnellisten, v«ak«:
k a i d e n j a v o i m a k k a i d e n p u o l j ^ .si­vuun
jääneitä,ja-jätettyjä mirjoo-nia
heikkoja j a köyhiä vastaan."..
rämäntapai;sta todisteluainehisy
föa voitaisii;) .esittää m i l t e i l o p u t'
tomasti. !'
J u u r i tällaisten, kumoamatlo-'
mien tosiasiain 'perusteella kat­soimme
s i l l o i n , j a katsomme vie­taansa
B r i t a n n i a n työläisten s u u r ­läkin,
että C h u r c h i l l e i k u u l u n u t
l a k o n murtamiseksi vuonna ;926. poliittisesti puhuen tälle, vaan yh­deksännelletoista
vuosisadalle ja
että hän e d u s t i B r i t a n n i a n aristo­k
r a a t t i e n k a i k k e i n y a n h o i l l i s i n t a -
p o l i t i i k k a a niin koti- kuin iilko-p
o l i t i i k a s s a k i n . /
Tällä perusteella uskomme v i e - '
läkin, että jcen.tahansa haluaa to-tuud^.
ssa py.syä hän vähentää mie-l
i h y v i n aiill*ftf*<oison puolen sii­tä
ylislolystä, mitä on Churchlllis-';;;^
: ta esitetty.—Känsäkoura.
N i i n yihattu oli hän s i l l o i n mal-t
i l l i s i i u d e s l a a n tlinnetun Britan­n
i a n työväen ammattiyhdistysliik­keen
piireissä että pelkkä viha­m
i e l i n e n lausunto C h u r c h i l l i s ta
a i h e u t t i työläisten kokouksessa
myrskyisiä suosiono.soituksia.
J a siunatuksi l o p u k s i — - a k t i i ­visena
p o r y a i i p o l i i t i k k o n a hän
. t u n s i vanhan konservatiivipuo­lueen
aina pinnasta m u n a s k u i h in
a s t i . Ollessaan hetken aikaa tuk­k
a n u o t t a s i l l a konscrvutiivipuor