1954-10-26-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu Tiistaina, lokakuun 26 p. ^Tuesday, October 26,1954 V;APAUS taUttud Mdr. e, 1917. Antherlzed M feoood « l a s maU tb» Post OCDca Dqnartment. Ottav», Pab- J M iM thrfee «eeklr: TQMtfaj» mondaj» and s ^ t o n l ^ Inr.ViaiMUu POUtitiiiiK Company Ud^ at UO-103 \JBn 6feWv 6iidlrat7. Qnt, Canada; Telenbones: Bo». Office OS. 4^4294 EOiUKialOtace OB. 4-4265. Uumet SLSiikaL EdltorW.£ianpd/WUng ftddre»: Box 99, Siidbnar, IXotiilo, AdmtJalng^ ntes^npon ^ j p ^ ^ ttandatlmlSree^of dunv», , " " tbOrBnJbOaui 1 vk. 8 i » d kk. 4;80 Buomcm 1 «k. ftW « kk. 4.7S McKJnun-Sudbuiyii yhdistämuasiaftta .^^j^^Sudhuryn kaupunginhallinto on lähettänyt M c K im kunnaa kai-vkilfe^ asukkaille ;^moni5tetun maakuntalmllKuksen'kunnallislautakunta suorittaa marraskuuna^ kuolustelun ^ d b u r y n -kaupungin v. 1951 esittämästä anomuksesta; e t ^ ^ c K i m yhdistettäisiin 5udburyyn. Niille, joilla mahdollisesti on kij^liy^iloeuksien t£kia epäselvyyttä saamansa kirjeen johdost^^ me pyydämme; tiedoittaa, että ^s^ Vapauden viime lauantaisessa numerossa. Tämän kirjeen tarkoituk-senai^ on ilmoittaa M c K im kunnan asukkaille, että nyt on julkisen keskustelun alaisena se, liitetäänkö teidät Sudburyn kaupunkiin ja samalla an teidän valvottava omia etujanne. Jos jälestäpäin a^suk-kaat sanovat, että on menetelty vastoin.iieidän tahtoaan, niin tämän' kirjelappusen "perusteella heille voidaan sanoa, että miksi ette tulleet silloin sittämään mielipidettänne julkisessa kuulustelussa. Huolimatta lainkaan siitä kuinka epäoikeutettu tällainen sanonta on^ tämä mah-doIli< wi5 on kuitenkin olemassa. ' j , . Asian näin ollen M c K im kunnan (ja Sudburyn) asukkaiden ^vel-vv^ j^uus itseään; j a ^ l^ bur3«/;kaui)ungin ylidistämisanomukseen,^^^^ m latkäfauvaiiietta. \ ' '^'^^ässa yhteydessä on hyvä palauttaa kerran uudelleen mieliimme seuraavat tosiasiat: ,^.vSudburyn kaupunki esitti Ontarion maakunnan kunnallisasiain Sau^unnalle vuonna 1951 pyynnön, että McKim — tai paremminkin suufiii osa McKimin alueesta — yhdistettäisiin Sudburyyn, jotta vdi-talsiin -ratkaista vesijohtojen ja likaviemärien.rakcntamise^taija^^^r 'keiyi|){l§tonttien vähyydestä johtuvat pulmat. ' , ' ' oman lapsensa, kuten iisein lehtolapset kielletään, selittämällä, että mainittu "pyyntö'l tehtiin Ontario» kunnallislautakunnan vaatimuksesta! Nyt on kmtenkin merkkejä siitä, että Sudburyn kaupunginhallinto taipuu uudelleen^kuulemaan niitä, joita se kuunteli v. 1951. Mitä sitten tähän yhdistämiseen tulee, niin tilanne on paljon mu^tt^nut siitä, mitä se oli v. 1951, jolloui M c K im kunnan asukkaat hyjll^sjvät suurella enemmistöllä koko yhdistämisasian. Johtunen'vii-meajk^ isesta kehityksestä; kysymys ei tänä päivänä ole meidän käsi tääJtsemme' siitä, kannatetaanko^ yhdistämistä, vai vastustetaanko sitä\[vKysymys • on nyt siitä; minkälaista yhdistämisiä ehdotetaan' ja antaÄkb ie 'kuntiemme asukkaille lisää tuloja, vai eikö anna.''' ' ^ rT<»Vä]|iänki|i i^h^is^tppj' — ja, täysin puolueetonkin < asiaan ^tut^tv- * mfiien^osdttaaikouraantuntuvallai tavalla/^^Sudjjud^ yh<!fi^t^mispyynt6ön on töhtävä-perUstava'äU34tt|^.ioU4 iKuiltlJb|ilt(-l^* koriassakin arvos-fellaanmaaii Odo. Yiuaakarl Johan Scbarf. tenberg on tääUä >U(^Ua8i:tintaip ron bydkkäyksen yNorjäa hallitukaen tilkbpolitiiUcaa^ vastaan ja/^.pitänyt Norjan osallistumista -Pohjols^Atlaa-t ln £Otaliitt::on ''kohtalokkaana ereb« dyksenä". - • , \1 > Scarffenbe9,^on'^aUä, mieltä, että pienillä 'Valtioilla on oiii:ed(laJ3tel|a its^ääiiv^ rBänen ^katocimtilcsenaan ;Qn;i että ahipa oikea^td^enpldfh^OTjaUe Je. "M^l^ta ^U^miuWyaI-lanjontaa'ja rahoittaa pvolustusp)(^ tiikkaan$a el ei^ä ole itsenäinen", kcrostiS<^r^enberg;^'£i ole olemansa mitään Icristillistä sotaa. M e i ^n päivinämme sota ontotaalineh Ja h a i . Utulcsen ensimmäisenä tehtävänä on säilyttää maassa zauha." Burma haluaa nyt yiimein vapautua tliiangin sisseistä Yhdyskansat. — Burma on täällä varoittanut, että se tulee käyttämään sotilaallista vcimaa. Jos käy tarpeelliseksi, käsit%lles-ään niitä 6,000 C h i - ^ngKal-shekin sissiä. Jotka edelleenk in ovat Bunnanjrohj mailla. Varoituksen antoi Burman edustaja James Barrington. Hän tiedoitti Y K :n yleiskokouksen poliittiselle; komitea!-; le. että Burma on hyvillään siltä/että S 600 Chiangin sissiä cn Jo Burmasta poistunut, mutta korosti, että tilanne on yhä edelleenkin 'sietämätön'. ,Hän painosti että JäljelläoIevlUa Chiangin ; Joukoilla on x edelleenkin vaihtoehtona ''poistua omilla keinoillaan, taikka .alistua aselstariisuutu-miseen Ja pidätykseen." : Burman valitus Chi^ng ;Kai-shekhi nationalistien ^ aggression ; Johdostfi Juontuu I vuoteen idSO a3tj|. •Jollplni Chians Kai-sliekin kenraaU M <M1 ^pukkoineen> pakeni ^Kiinan väUanku-?. mousarmeijan takaatajämaaa ? Bur-inan rajan ylitse. Yhteen aikaan vplr ^dfituin yllä teoriaaipttä nämä «is^r Tjbukot. mupdostR vat jydinjpukon) uutta Tiyökkäystäi varten K U n a n k a n s a n ^ - 'lavaltaanj eteisiin. ;koko f M c K im -kunta-fr paitsi ei mhWii sisällä ol>ya' Cooper df;^^^^^ kylä; Tällainen yhdistämineji.^eirä nimiuäinmui^^tlava, että jos/henkilöllä on^sanokaam-:; Su M. Ffood Mine mitään. On niipiyäin me kal^vi<^|%rix]i;r^aa[^yl;^ tossa ^"'niih*fiäWlä*'ori'sit^^ vain kaksi dollaria, vaikka ne'' molemmat dollarit pantaisiin hyvään järjestykseen\ hänen kukka-' roonsa. Näintnyös on^asiä^^tassä^ "yhdislämlsäsJassa*'". Meillä olisi A T Y A I I C « f # 1 | - k i i t * v i n ' : { i / A T A T ^ i m i n - edelleen Sudburyn ja McKimin k' Iunnt nnnaatt , -jiontfk 1'a * i 'k l ^ui tmt v ipr hiikl "i nt n .o /\v«ar«itf m.mitllt- teait vararikkotilassa hetkellä jolloin pitäisi joukkomitassa rakentaa uusia kouluja^ päällystää katuja ja, teitä jieitä, hankkia uudet ajanmukaiset kaupungintalot jne. Selvää on, että vaikka McKimin kunta yhdistettäisiin huomenna nyt • tehdyn ehdotuksen mukaisessa järjestyksessä Sudburyn kaupunkiin, niin meidän nykyiset suuret ongelma,mme r— ja yhä kasvava verotaakkamme — r olisi edelleen ratkaisematta. Sdlaisesta ''yhdistämisestä"' ei hyö-iyisijfukaan; paitsi ehkä jotkut maakeinottelijat ja ne viinakauppiaat, jotka vesi kielellä odottavat aikaa jolloin Sudburya väkiluku sivuuttaa 50,000:nnen asukkaan rajan, että voivat avata väkijuomien annis; ,'kelupaikat. * • K " ' *, 4= « ' • ' M u t t a jos -tähän Sudburyn kaupungin yhdistämisano- : : mukseen tehdään sellainen m^utos,'että muodostetaan Suur- . 'Sudbury, mihin tulee Sudburyn kaupungin lisäksi McKim kokonaisuudessaan, sisältyen siihen myös Copper Cliff ja Froodin kylä, niin siiloin on asia kohonaan toinen. Silloin {jolisi ipahdollisuus saada huomattavasti lisää verotulojalkitini', J^tä kotienomislaj ^ silti voitaisiin rakentaa tarvittavat koulut, vesijohdot', ^kaviemärit, tiet, kauptiUgtntalot ja muut. , ^ ' ' j< , ^^lautlakaamme tässä yhteydessä mieleemme viime 'kesänä Julkisuuteen tullut tosiasia: Sudburyn kaupungin j a , M c K im kunnan verotettavien omaisuuksien yhteenlaskettu arvo on noin 50 miljoonaa dollaria; Tämä on se perusta, mihin kotienomistajain,vu Ja pikkuliikemiesten kunnallisverot perustuvat. Mutta samanaikaisesti on Copper Ciffissa olevain 1 neon laitosten verotettavan omaisuuden arvo myö's noin 50 miljoonaa dollaria. Tästä näkyy, ett^ jos i4mä Incon laitokset vedettäisiin kunnallislain alaisuuteen^ kuten ovat kuntiemme muutkin osat, niin verotettavan omaisuuden yhteenlaskettava arvo lisääntyisi sataprosenttisesti, samalla kun nom henkeä käsittävä väkilukuun lisättäisi ainoastaan noin: 4,0tiO henkeä Copper Cliff isiä ja Froodin kylästä. Toisin sanoen,. jos Incon sulatto ja muut laitokset pantaisiin kunnallisveron'afaiseksi, kuten sen laitokset ovat esimerkiksi Port Colbornessa, Sudburyn ja ]VicKimin asukkaiden verokuormaa voitaisiin lähentää puolella ja si(ti ylläpitää nykyistä palvelua! Dollareissa ja senteissä laskien se tarkoittaisi^ että asuinrakennuksesta, josta nyt maksetaan $100 kunnallisveroa, tarvitsisi enää maksaa vain $50. f Tämä olisi suurenmoinen huojennus veronmaksajain asemaan. 'Tässä yhteydessä on laskettu, että jos tämä yhdistämisajatus toteutetaan Suur-Sudburyn pohjalla siten, että siihen iiitetään myös Copper cliff ja Froodin kylä, niin silloin voidaan ryhtyä joukkomitassa rakentamaan uusia 'ja välttämättä tarvittavia kouluja, vesijohtoja ja lijpviemäreitä ja siitä huolimatta alentaa 25 prosentilla kotienomis-t «(iain ja pikkuliikemiesten nykyistä verotaakkaa. V Tämä koituisi siunaukseksi koko Sudburyn alueen väestölle^ se 'huojentaisi verotaakkaa, parantaisi yleisiä terveysoloja ja kaiken lisäksi antaisi työtä sadoille työläbille. USA:n sotapuplue kärsinyt tappiiop Simnuntalna «jvysk. 19. pnä suoritettiin Ruotsissa kunnalUsvaallt/^iolS'^ sa valittiinmaaseiHlun edmtaja^maa:. päiville Ja kuuden,suuren Jciaupungin' kunnanvaltuustot. Erikoisuute!]^ i ^ l s - r aä.vaateissa on se'seikka, että ne^vel-' kuttavat, väUttdmänunin leaÄ^ zialllsvaQlit tavallisesti maan j > j d l t i^ kaan;^'li:08ka^ maapäl^ien J^uttft ; y ^ l l^ taan valtiopäivien en^immäis^^kar m a r i h j ä ^ t ; ? , ' ^ J ' : ' i< ^ Vaalilulosten plkaista.^;akVlQli^ yäik^uttaa, ^ 'seUdCä.. e>t^ vH^' levillä ifcMn> kauptinkifpktn yaSpftti^ tatissa' Qn'paikkojen niäärä nujden ff;a»| UJärJestelmän i. seurauksena^r llsääi^-^ nyt huomattavasti;rlisäyksenolle^ maapäivillä 173 j a kuuden Iraupungto valtuustoissa r6,> samalla: kun niiden^ Jakainlsi>erustei8sa ' on ', vtapafatunnt' muutoksia. Kuitenkin on todettavis^;; että porvarillisten puolueiden keskuu-} dessa oUceisto on kyennyt kokoamaan; valitsijoiden ääniä erikoisesti rame-iViikalalspuolueena" tu. oietulta - kanr sanpuolueelta j a znaaseuäulla talon-polkaisliitolta. sosialidemokraatit ovat V. 11952 ; suoritettuihin valtiopäivien,' toisen kamarhi vaaleihin verraten hieman menettäneet ääniä. iKommunisf tien kannatus on kautta maan; kasva-^ nut erikoisesti teoUlsuuskeskuksissai^ ja poinraxilUstenkin^^ taardssa o n IcommupUttlea menestys todettu Ä^omattavlnmiaksi vaalien mukfmaaniuoap^t^ Ttosor toksekri." V , u'";^*.' '.•Kuo.'jcQihm<»nIsftogn*pu(aue?riälden .vaa}ien ,;t^9js^ena s a i ' maapäMQje^liS uutta « d u ^ ^ i ^ ^^jj^-jcujid^^ifxiuren kai^iungla valtuiuioon^l^^^ ^^tt^jedusi taJa»,<^ott se Itsejä^dssa tSyttH^yt nc( vallatä;!^^ ' 'kaj lueenrasemlaT.: "Tukholma ituukossä rovat:^^^ imokräatitc^saane^^ tietojen mukaan;^50 p a i l d ^ - ^ o r v a r i n i s t en puolueiden 50 paikk^C<va8taan; kommunistien, voi-- tettua^3'paikkaä j a sosialidemokraattien :SenslJaaiL hävittyä yhden. GÖte-bsrgissa (vftväenpuolueet ovat ainakin saavuttaneet ääntenenemmistön,: sa-moi^ kokOrJnaassa tähänastisten tie-tojeil jPÄt^l^n. J o p O T v a r ^ ^ kom-mentaarei^; iimaistu yleinen huoles-tunänen. kSnmunistien eteenpäinme'^ non johiäoäta todistaa kolmannenkin tavo^teen saavutetutoi, - Vannaa qn^ että kommunistin^» puolue on saavuttanut menestykset^' hemttämättömänr kamppailunsa a n siosta ^Iäisten eiinetatjen Ja työväenliikkeen yhtenäisyyden puolesta, sosialidemokraattisen puolueen johto voi-^lasSJea -tappionsa Tukholmassa •seä^til:lle;*ettrt-se antanut tukeaan: o • yhtenälsyyipyrkimykseUe Kommunistien: väaUtuimukset-jo 5 säpolitiikankin puitteissa olivat niin selvästi f 'Vähäväkisten palkannauttirr jäin jokapäiväisiä ^ tarpeita vastaavia että ne epäilemättä saavuttivat» v ^ ^ j - kaikua'"äO8ialIdem0kraatUgenkin'ty(|- lälstentkeskuudessa; kun ne vaalita!»' ve^ telun aikana itehtild heUle timnetulk^ : Kansanpuolueen, ruotsalaisen suuTr pääoman J a amerikkalaiseni sotappli: tilkan puolueen: kärsimä karvas -tapV; iiio — esim.. Tukholmassa 4 Traltuus-^ topaikan menetys—-«n kommtmisöeE; saavuttaman menestyksen rinnalle. Suomal. insinoiiri I t a i kM fcekin-tohien merkittävin tulos Ruotsin vaa-^ leissa. Se on enteenä Ilmapiirin muuttumisesta Ja osbittaa Ruoltisin kansan heräävän näkemään sotapolitiikan vaarallisuuden. Tämä onyepäilemättä myönteinen Ilmiö /seka iB;uotsin, että l|;oko,!Pohjolan rauhan (Ja turvallisuuden kannalta, - r - Työkansan Sanomat, Helsinki. Mitä C C L vitkastelee? Kirj. BiU Kashtan Pordin- lakosta näyttää kehittyvän -pitkä Ja katkera taistelu. Yh^.ön kaikki siirrot viittaavat tähän jä osolttar vat. ettäv yhtiö pyrkii tietoisesti Io| puUispen ratkaisuun; Siihen on sekoi-| tettuna pikkuruinen annos p»ylKa<fc? gista sodankäyntiä^ Jonka tarkcituk'^; sena on pelöitella heikoimpia. > ; Mr. Rhys Sale Ja porvarllehdet luoti tavat epäilemättä siihen, että he voir vat kehittää imlon riveissä erimieUl syyttä, Jonka perusteella voidaaA aloittaa "takaisin työhön"-lilke. Sa-^ maila kertaa he yrittävät eristää aur-totyölälset: Ja unlon4 heidän ystävls* täätt ja mttclaisistaan. \-A • ;The Globe and: Mail;on:cmaksunu&; sen lir^an, että lakkopäätöstä^ei teh-jty demokraattisella;tavalla Ja.fnilnr muodolp .pitäisi Fordin Ja Mapsey-r Harrisin työläisten keskuudessa; suo» rJttaa' pakkoäänestys i< lakkoaslasta^ Näytää siltä, .että Jäsenistön. ylivoi Kapitausmin' Kehitys ouäfiie^si mainen: ^ kylläV-äänI - lakon .puolesta ei ele riittävän •'demokraattinen'^ menetelmä, -mhtta minä rohkenen sanoa, että jos työläiset olisivat samalla t a voin ään^täneet lakkoa vastaan, Globe and-Mail oUsi pitänyt sitä erit-; tain -dänoior^attUena vmenettelymuo-T tona, TätäMinjaa" op esitetty^seimmin kuin yhden kerran ja sen^avoiti^enä ' oh lakkojen pakkosovittelu. Mita taantumuslehdlstö Ja .Yhdysvaltain -niääräysvallassa,:;olevat työnantaja-^ pUrlt haluavat on se,, että Canadan työläisiltä ;rll8tetään lakko-oikeus.vpn <odotettaviäsa.' että kampanja tällaisen , taantMni'u^eHis6n läinläadlnnafn? pup-' Iestä' tiilee'Vhtlitä yleiseomiäksi' iyö- - Iäisten noiistessa^tfÄsteluoh; elinehtojensa puolustamisen ja'^pararitami^en puolesta' 'jä'>rhtibld6ii 'yVittätStäTlis- <tää kovleii^ taistelujen''^viillä -'ssfavu-^: (tetufetfilsiiadeFtyöläfiiltä.'-' •'" ' . Poräfii tk'fötehi:-'kuteh>M3ssey-Här-rlslriliin lkltS?o, ei-ftSoftu-yksfnoAiäarf „H —i. . V . i , i r — — L i i ; i; K I R J . EmöUBvlLuQwlk'Uc:3 ; s en sijaan y a r s i n ^ e n vlentlt?o% TEOLLisuudkiSri iVallsrca tooyisuustyölä'isten lukumäärä o n Ta^t^w^u^ . | i ^ n a ^ i i $ ^ i n^ tynyt. vain' S-ikenäiselcsl, nliii 'On: se Viime allkolhin saaktka ^ttänyt y h - deciJä WasBudulla*harjo^itetufa. a^^ tustolmlnnan :kanssa : selittäsnään, miksi meillä el: ole ilmennyt kroonil-llsta työttömyyttä ainakaan samoissa miicdoissa Ja samaasa laajuudessa kuin monissa muissa k^pltalietlsissa maL'r>a. Varsin laaja teollisuuden v a - ra-arme^a meillä on olliit 'Jatkuvasti, potklkeuksellisen suuri on ollut maaseudun piilevä työttömyys, sillä lasketaan/ että maaseudun työkykyisen väestön työvoimasta tarvitaan Ja käy-teUULn ,effektilvla:sti maataloudessa ainoastaan 30 pro^loput 70 pros. saa osan vuodessa työtä metsätaloudessa tllapäisanalolsta tai -; on kokonaan työttömänä. iMutta :ejn. asutustoiminta, jolla Ikymmenet tuhannet ple-neläjät on sidottu lilan pieniin maa-tilkkulhln, on estänyt kuitenkin työttömyyden esiintymisen julkisesti. ^ : Nyt voidaan kuitenkin melko suurella varmnndella päätellä,et-. ' tä perusteellinen muutos maam- • - me talondelUscssa kehityksessä on s alkanat^ ellei; Jo tapahtonntfcln. TEOLLISUUDEN KEHITYS Se ilmenee hyvin selvästi-teollisuuden kehltyacsen jatkuvanaiUdastuml-sena. Jos Jaamme viimeisen 45 vuodenajan, i^lta maassaÄmne on ole-mas: i:i edes jonkinlainen teollisuustilasto, n.' !&• vuoden pituisiin aJanjalk-sotbin, n i in huomaamme, että ensimmäisen jadcson aikana tuotantolisään-tyl n. 83 pros., e l i 5,5 pros.-vuodesni. Seuraaivan.jaä:son aikana, :14:vitodes-sa; oU lisäys 150. i>ro5., 10,7- pros. vuor desra, mutta vUmelsenä jaksona — v. 1938 —1953 — ähioas^än 69 pros. 4.6 pros. vuodessa. ; Tuotannon kehityksen hidastuminen el l^uitenkaan. ole ollut samanlainen kaikilla teolUsuus-alolUa; iraan esim. metalUteolUsuuden tuotanto on lisääntynyt 112 prosent i l la eU enemmän kuin kaksinkertaistunut. Tosin vuoden 1948 jälkeen kehitys on melkein pysähtynyt, sillä tuotannon lisäys 6 v^iodeän tekee vain n. 10 pros. Voimakasta nousua on tapahtunut fvUme vuosiin asti myöä-• k i n ellntarvllcetsollisuudesai, missä tuotannon lisäys 15 vuodessa on ollut 124 pros. ,suus on-poikenut, melkein, palkallaan^' \ sjllä. paperlteollisfuuden ituotantovoT 'lyymi. olLivllme;vuonna rainoastaquj 12 pros., öa puuteoisuuden :}21 • >pros. surempl kuin 15 vuotta sitten;; Näiden kahden äärimmäisyyden välillä^ edustaen tavallaan 'kehityksen Keski-j arvoa, ovat sellaiset teolHsuusalat kuhi kutoma- Ja vaatetusteollisuus^ Jcssa tuotanto on lisääntynyt 15 vuor; dessa 66 pros., nahka- j a Jalklneteolli-' suus. Jonka tuotannon* lisäys on 40 prosenttia. TYÖLÄISTEN LUKUMÄÄRÄ Vielä synkemmäksi muodostuu kuva; tarkasteltaessa teollisuustyöläisten m-, kumääran muutoksia. Enäianmälsen^ Jakson aikana lialantyi teollisuustyö-; Iäisten määrä ^ 57 pros. eli 3,8 -pros^ vuodessa, toisen Jakson^ aikana 54; •prcs. eli 3,9 pros. vuodessa; mutta vvl 1938 — 53 ainoastaan 24 pros. eli 1,6' pros. vuodessa. Naiden^viimeksi malr^ nlttujen 15 vuoden aikana on Usäys' vielä Jatkuvasti hidastunut, n i in että V. 1951 jälkeen on jo tapahtimut & pros. alennus 'ja mitään oleimalsta^: korjausta el näytä tänäkään vuonna' olevan odotettavin». Tässäkin suhteessa eri 'teollisuusr' aloilla on hxtcmattavlEsa varsin en.-: lainen tilanne. MetaUlteoUIsuuden työntekijämäärä,on nykyisin lähes 2 kertaa n i in sr-iurl kuin v. 1938 se on UQussiit 45.000:sta 87,000:een j a l i * ' says on Jatkunut aina vuoteen 1952| vasta vihne tvuonna tuolla alaUa tyos^^ kentelevien luku , aleni n. 3,000 :lla.' Työntekijäin luku , on lisääntynyt^ inyös ravintoalneteollisuudessa,. josact; viime vuonna " työskenteli j 47, proat; enemmän kuin v. 1938. pirina-kol-;. mellakymmenellä prosentilla on nouSrj sut myös Icutoma-,: j a jalkinealan työläisten määrä. Sen sijaan on paperlteolllsnn-den työläisten InCkn n y t paTitahat-,^ ta pienempi koin v. 1938 j a välien->i nys jatkun;edelleen ditämnkaax kuin Tinsia tuotantolaitoksi perustetaan Ja,entisiä .^Jennetaai^';, VieläUn vaikeampi työläisten, kannalta on tilanne ponteollisan-.: dessa^ jossa viime vuonna työs-' kenteU 16,000 työläistä vähemmän kuin 25 vaotta .sitten. .Vähemiya.- vuoteen 1928 verrattuna oli siis 28 pros. Molemmilla viimeksi kä-;:; sitdlyillä aloilla on inotanto noussut yhteensä vuoden aikana): lähes kaksikertaiseksi (97 pros.);! Kuteii sanottu, kysymys ei ole enää yhdistämisen vastustamisesta tai kannattamisesta, vaan siitä, että vaaditaan ^jTS^Suur-Sudburyn muodotamista siten, että siihen, tulee .Sud-buryn lisäksi koko McKim, mukaanlukien Copper Cliff j"a FroodMine. : ^ ,/Me puolestamme toivomme, että kaikki sudburylaiset ^ ja erikoisesti McKimin asukkaat syventyisivät perustedli- \^ » s t j tähän kysj-mykseen ja nousisivat yhtenä miehenä vaa-rj- mnltartyaiäisten lnkn^väh>;ptyn^ , ' IT braBent|lla.>><j(^i / !-~\'\\ ivTictystl vältetään, että.vaikka.Itse .puunja2o&tuste(d^l9JU^de§saivfjyöläisten , jnäärä- iväÄfeneeikln.i^linr.^s^^ aniaa i>jtyomalsdK>U{s\uä(sia^^: / lisääntyr^ välle metsätyöIäiojoukoUe. Sekään- ;ei' pidänpaikkaansa,' Jos rajoitutaan : vai n,,: sodanjälkeiseen v a&aan, niin vuo^svuOdäta ijtyövohmin määrä verrattuna ihakattuim^iniutavaramääiän vähenee;:'rNiinpä hakkuukautena 1953 — 54'tarvittiin, saman puutavaramää-län hakkaamLi^en 31 pros. vähemmän <^tiyövoimaa fcun VV. 1947 48. Kuinka ^ suuren al>soluuttlsenvähen-: njnksen-tSimä aiheuttaa metsätydläls-tenT lukumäärässä on tietysti mahdo-toaita laskea, kun hakattu puutavara-määrä 'Vaihtelee vuosittain. Jonkunr. lalsenT käsityksen aaanee. sillä, että w. 1 9 5 0 5 2 oli metsätyöläisten l u ku'parhaana liajdraukautena mutta vihne talvena vato ltö,000, valkika haikattu, puutavaramäärä (di VUme talvena 12 pros. suurempi; kuin, esim. talvella 1950 — 51. vaatimattoman ,^-: palkankorotuksen vaatimukseen. >Avalnky5ymyksena: on työläisten seniority-oikeuksien turvaaminen javaat-mus siitä että Ford-yhtiö on kokonaan vastuussa 'terveyshuollosta. Se päättäväisyys, jota^työläiset ovat osoittaneet tässä taistelussa, erUol-sesti juuri senlorityrkysymyksessä ja toisaalta Rhys,: Salen vastarinta osoittaa selvästi kuinka tärkeä tämä asia: on. •«Kysymys on siltä voiko unlo suojata asianmukaisella tavalla jäsenensä Heti kun imio luopuu'seniority-olkeudesta aukeavat cvet,yhtiön ohjelman toteuttamista; varteri.; I Ford- ja M:asse^^|r)fe?yh>J6iden 'kannanotoilta huolimatta nämä lakot Ovat voitettavissa. Mutta [voitto saa- ; vutetaan pfkemminj: Jps*>wälittöm^?|i asianomaisten työläisten yhtenaisyyr den lisäksi, saavutetaan koko,:työ- ''väenliikkeen"yhtenäis(yys,inäiden-lak-: liolaisten tueksi.»'-t-j-' ^ " ^ J -j CGL>:n konventti'-hyVäk yi solidaa- Irhuuspaatosla-usElman: JPardin Ji3;ckq7j 'laisten suhteen, ja.,.Rä4fti J^Jestää 1äkk9avustu5komitea,nj vsekä; Mas^eyr HaiTisin „6Sta,,^I!;9rdta- lajckolaisten tueksi. • ar:!Mik5l,Cp^i;eiol^-delä muodostanut (tätä . Ja^qV^us)ius£cm^ .luullut.!jettä'näin .tärkeässä asiassa, ei t viivy te]iä^.On^6j'CQL ; keiirimiila:'portaijla^: j o l t a in , sellaisia •henkilöitä..'jptka'vastustavat tällaista aktiivista tukea?'' :CCL:n:jäsenunloiden tulisi vaatia toimenpiteita konventlonin päätöslauselman hengen mukaisesti siten, että saadaan kaikkisisältävä apu Fordhi j a Massey-Harrisin lakkolaisille. M i kään suolansakaan" arvoinen unlc-csasto el voi olla välinpitämättömänä näiden lakkojen suhteen. •Luonnollisesti- • olisi vieläkin parempi jos C O L kääntyisi T L C : n ; G O C L :n ja Itsenäisten unioiden puoleen siinä mielessä, että nekin osallistuisivat lak-koavustustyöhön: Silloin Rhys, Sale tietäisi, että hän on joutunut mur- • tumattoman yhteisvoiman tielle.: Se pakoittaisi mr. Salen ja^Massey- Harrlsln takaisin 'neuvottelupöydän ääreen, : missä! voitaisiin neuvotella asianomaisten -Tunloiden oikeutettujen vaatimusten pohjalla. - Hfidriht. — CVS) Pariisin «grysmes-sujen yhteydessä järjestettyjen K a n - sahiväl^^n. keksintöjen kilpailujen palkintoja^ jaettaessa Imbiöörl Valdemar Rannila on saanut kultamltalm tulensuoja-aineistaan,:-Jotka .suojaavat ::myös, lahoamista, ja , termiittejä vastaan, sitä paitsi on Insinööri R a n nilalle myönnetty Ranskan sisäministeriön pröngilmttall. Joka cn erittäin arvpkasi kunnianosoitus ja/: voitoan , myöntää äinöastaankultamitalln S a neelle kekslnnöUe.iFUtkaisevana keikkana kultamitalia myönnettäMsä: p l - iettiln;sltö,'et^ täniä^*^ : tulensuojä-ataeislln: kuuluva: liuos {on väritön, sensijaan että kalkkia ennestään tuiinettuja aineita • käytettäessä puun"väri muuttuu. ; Vuodeny;l95l;: P a r i i s in syysmessujen Kansainvälisessä keksintöjen kilpailussa .Ins^.vRannlla: s a i kunniakirjan Diplome dSpnneur) tulen^ojamaar lelsta, yuflnim^U953Mn s a i ensimmäir öenkinniiyksga suureen "bncoiurs^^^L^^ : pine'^kiei^palklntoon, joka' jaetaan vuodeni-hnoitottavlmm^^ den£käytt%ji;7K)pivasta i k e k s l ^ ^ Tämän arvokkaanpalkinnen. Johon kukaantolnenkokpmaallmassa el ennen häntä eikä' hänen Jälkeensäkään vielä' ole säHniit klnnitystä, hän sai keksimästään-palamattomasta turve-l e v y s t ä ' , , t Mphilttä^koön,että saanuttaj^ThermorMaster;.: väritöntä tulensuQjtallUMta;valmlstetaan nykyl-shi tchd^änaisestl fä, slUä on mm. käsitelty^ kauppasopimuksen puitteissa Krelkj^ääxi, vuonna vietävät puutalvt.-^,. \ S I T Ä m$mm Yleinen''^täjä:^.-'-MIksI ammuiu t^m.ehenne J.useliaSf^ ' Syytetty: ^ £n'j^unnut herättää laj-sia '1 HELLITTI Rastus kertoilee - sotakokemuksistaan: — A i v an huomaamattani vihol. Unen c l i aivan edessäni eikä mhiulla olut enää; muuta, keinoa kuin pudottaa kivääriini - ja- paeta niin nopeasti • k u M kintuistani lähtL Vähän ajan perästä vilkaisin taakseni: eikä vihol- 1 ^ näiynyt,' '; — Mitä teit sitten. — ^lEDdastutm juoksuni tavalliseksi Jönkötykseksi.. Clermontin farmari voltti Canadan kvntökjipiiuf Ballantrae,' Ont," —' Claremontista kotoisin, oleva :38-,vuoti'as farmari j q . seph T r a n voitti- keskiviikkona täällä järjestetyn iCanadankyntökilpailun, Han sai 83, pistettä 100 mahdollisesta. •: Toiselle i tilalle tuli Ivan McLaugh-l i n Stouff Villestä 81' pisteellä, kolmannelle tilalle i pääsi 14-vuotias Gerald Lyttle Portage , l a Prairlesta, Man. 78% pisteellä ja: neljänneksi viimeltsi mahiltulta: :paikkakunnalta kotoisin oleva AI !Werblski 76 pisteellä. Voittaessaan Canadan kyntömesta-ruuden: oikeuttaa se Joseph Tranin. csallistumaan maailman kyntomesta-,, ruuskUpalluihim;: jotka pidetään Ruotsitsa ensi kesänä. NAISET SAANEET SODAN JÄLkJEEN ÄÄNIOIKEUDEN KAIKKIAAN 17 MAASSA Y K : n toimesta on äskettäin suori-1 lä ei vaela ole ojlut tila.suutta aänes-tettu uusi tutkimus naisten poliittisiin tää.; oikeuksiifi nähden,: Aikaisempaan tut-i t^iij^etj :24 maaasa -s^janieet euden." Erkissä näistä' inaista ^UmiilbeönT^veira^ JatltuVaa" edestä. Naisilla'on nyt 60 maassa samat oikeudet vaaleihin näh-^ ; Viimeisen maailmansodan paätyt- .tyä, cvat ! äänfoikei ,qvat m|Lä.T&3[te5.8li>niln uusia,, etteivät naiset ^JeiiVigifiiehtineet käyitaä j i j i - tä l i y t ä k s e e n , , r r , - ,Vln:ieinen - tutkimus--: käsittää ."80 maata. .,>r,i;; f'.^", i . / - •;:,EljkuuÄ^l2;pälvään>'1954 mennessä; on: 17 maata Jatkuvasti kieltäytynyt myöntämästänaljllle äänioikeuttatar valituksi: •/•:.tule^J§pikevitta.;;i!Eräissä muissa maissa ovatjnaisten-poliittiset oikeudet ,Jatkuyasti''.rajoltetut verrat^r:; tiilna miesten olkeufc§lln... ^ , Guatemalassa voivat miehet äänestää,, vaikkeivat osaisi lukea tai k i r joittaa. Lukutaitoisten; naisten tulee äänestää :kun taas miespuoliset lukutaidottomat-.' Icansalalset saavat Itse ratkaista, Jbaluavatko käyttää . äänioikeuttaan vai eivat. • Naisten kohdalla on volmaisa sääntö, että luku- j a kurjoltustaidottomat eivät saa osamstua -vaaleihin ja' että naiseti jotka ovat luku-: ja kirjoitustaitoisia omaavat oikeuden, mutta eivät velvollisuutta äänestää. Portugalissa '.vaaditaan, etta naisten on oso^ifetlava olevansa perheen huolta ja, 'jotta saisi äänestää. Syyr riassa naisten;,on saatava määrätyn-: lainen alkelstoulutus> Jota el vaadita inIehIltä.;-BoUviassaj; Meksikossa, I n donesiassa j a -Haitissa ovat naiset äskettäin "fsäaneet äänioikeuden perus-tuslainjnuuto §ten avulla, mutta hell? : Ne 17 *majfita; joUsä naisilta jatkuvasti -puuttuvat k^lkUjäanioikeuden muodot, • ovat Sveitsi,'.•Liöhtenstem, 'Afganistan, Iran, Irak. Jordan, Egyp- ' t i ; Libya,. Abffishila; .Colombia,,Hon- ' duras, Nicaraguä;'t Pa'raguay; Kam-bcdsha, Laos,- Saudi-Arabia ja Jemen.. Kahdess^.lyhm^ainl.tussa. maassa ,fi .-mie^iilläl (^nemiJääkufrij naisillakaan ole äanioikeuttaw j ' , !•;. ViLsltpista maata on vahvistanut Y K y i V a ; touksen naisten poliittisista cikejiis^ta "jotka ' Y K : n yleiskokous ^ hyväksi joultJkuufesä 1950 Ja jotka tulivat voimaan: tämän vuodan heinäkuussa. Näiden 15^ valtion j eukossa ovat' Ruotsi, Tanska ja Islanti. 23 muuta maateött allekirjoittanut sopj-n^ uksen, mutta ei vielä vahvistanut sitä. Sopimuksen keskeisin^s.määräj^ säätää, että naisilla on oleva samat oikeudet kuin miehillä vabta j a tuDa valituiksi poUittisissa .vaaleissa. : Sensuuri poisteflu Yietiiajnissa •:/V;-:i::'s:vr,r.t'7''"S^•^;=•:'^^/ Hcns^ong. — Vietnamin uutistoimisto ilmoitti torstaina, että Vietnamin kansantasavallan halUtuksen eräs,, puhemies on tiedoittanut, että hallituksen .päätöksellä on torstaista lähtien lopetettu sensuurin toiminta. Ranskan viranomaiset saattoivat Vietnamissa voimaan mlta; tiukemman sanomalehtien, kirjeiden ja sähkösanomien sensuurin lal^es kymmenen vuotta sitten. PÄIVÄIN PAKINA Koiramaista jutustelua päjrisen viikkoa sitten päästi Y h dysvaltain nykyisen : republikaanisen hiOUti^usen' ptiolUiilmsslhteerl. Charles EL Wilson lUkkeelle koirajutun; j o ^ on Yhdysvaltain rahojen slsäpä ja niiden u^^opuolellakhx herättänyt melkoisen suurtif'huomiota. ^; " ^'^•^Ison kertoi koirajuttunsa Ukaa^en vaallkampp^ Taxissa UetenJchi wirtem v i i n i Ja h Ja.. kutexi oikeilla' fänsimal-silla' vaa-lIIÄWäliin'liä'knuluuUnt' ' " ^ ' Kolrajutiit eivät yfecn^ ole mitään* pahöjä"jutluja, sillä ^ toirathan ovat ihmlsra'jöJvIä ystävffi'mlllohi elvdt ole sätituhltet sairastiiöiafm veslkau^ Miksikä jvnisonin^kälts^juttu sitten herätti tavanisundesta ' poikkeavan suurtf ihuomlota? ^Johtuiko »3 siitä, että yhdysvaltalaiset;^ Wärähik^3 yOidyavaltainjt^^ set. muistivat vielä varsta hyvin. Indnka hän ennen puolustussihtee-rikä rupeamistaan rjä Oeneral Motor-shi palyelulcses:tii o että rtallÄ :öii;hyivä General «totorsme on se hyjväkokoxnaalle'' d» että ^ilnoa iuntemai^' tnsvallifiuus o n se, minkä Vankila'tai^oaa". - Välo^iuiko se sitten'sUtä; että hän -vteta;^' l^öläls^iä kölliin, varsinkin /wä£S.'^«möi.^'et^' hän tuntee kohtaan j a että se myötätimtoon sa- •manlalsta jota hän tuntee: nälkäisiä koiriakin kohtaan. •TasmäU^ -Wilson.;!Viela,, h a l l i s i tehdä s senkin,'minkälaisia -koiria kohtaan ,hän tuntee myötätuntoa.-. Nihipä -hän 'ittihe ^sanomaan:; "PersooiiallisestI; p i dän: enenunän 'lintukoirista k i i in kop-p i k o ^ t a , ' j b t t o v a i h ' istuvat''takamuksillaan J a ulvovat." Tällä. hänenkerrotaan; tarkoitta-,' neen sitä, 'etta':lintuiK)Irat ^ jtiokasnte-levat etsimässä"-''rudkansa, mutta ^'koppUcolrat', Ifditovat: nioan ; e sä.; EdeUeen.hän^^tar hän tuntisi suuremjpaa "myötätuntoa" lintukoirien tavoin käyttäytyviä työttömiä työläisiä kohtaan. TäUätaivoin herra :<WIlso^^^ toisten : reptd}llkaanipösojen kansa mässäili $100 henkeltä m s ^ v i l l a päi-vä} li£illä, halusi ;huomauttaa, etta; työttömiksi heitettyjen työläisten tu-; lisl< lähteä Juoksentelemaan pitkin maata klelivyönalla,; nroi^akseen löytää jotakin 'yhä. hoikkenevaan mahaansa. ' ' Kcppikoirikql hän katsoi ^leUaiset, jotka pysyvät kotonaan Ja vaativat työtä... tai sitten kunnollista avus-tustt^ r OIO;n prendentti .Reiither. joka AB[>:n: presideniti Meanyn [ tavpin on nousi takajaloilleen WiIsonia vastaan, ja sanoi tällaista kolravertauiita: l i l an hävyttömäksi. Hän f eij,'kultenkaan katsonut - t a r peelliseksi .sen enempää, kuin että Wi]scnin: tunnusti koaavertauksensa olleen i Uianpakson ja etta sitä el oUsl pitänyt t^hdä. Mutta YivdynTaltam työläiset eivät suinkaanjunohta asiaa yhta keveästi kuin "kymmeniä tunhansla dollareita vuodessa palkakseen saava Reuther.' -Industrial-:^ /suorittelee, "että •-WIlsonln koiravertamiia -voitaisiin ia^'entaa niin, että se työttömien j a työssä Olevien työläisten l i säksi käyttäisi kiötkl Ihmiset. ^;' r mahdolliseksi puntaroida minkälaiseen ;"koiraiuokkaan" Wilson j a l^nenseuraplirlnsä kuuluisi, r. ^ Meidän; mielestämme tuo esitys on varsin paikallaan. • K u n lintukoirat "ja: yleensä siihen luokkaan kuuluvat .koirat ovat.hyö-j dyUisla, nita voItaisUn * työläisiä ver-^ rata niihin, kun. taas fullaisia ihmisiä, jotka eävät'>tee muuta kuln"uivovat" joka sanomalehtien, radion t a i jonkin muun tledonantoyäUneen kautta j a •Joille kannetaan ruoka ; eteen... tulisi verrata u h h l n iiyödyttömiin koppikol- Varovaisuus- Ja kohteliaisuus pyistä sanoo Industelalistin toimitus, että "emme oikein ole sehrtllä kumpien koirien Joukkoon Wlla3n Itse joutui-. Meidän mielestämme asia on selvä. Wilson joutolsi annotta 'siihen ,';iEÖira-dnokkaan", Joka vain istuu Ukamukw sillaan ^ uhrpo. Onhan nimittäin mitä hän tekee. Jo edeUälainatut esunerkit osoittavat, 'että tätä ulvomista han »U» tekee m i n suuren» määrässä ja itte-allar tavalla, että se nostaa joskus tois- Isnkln "koppikoh-ien" nisSaiami pystyyn, koska niitä peloittaa, eta sellainen lUan pah^nmaKu.nen niw-anlnen taattaisi kyllästyttää beix ravinnon-hankkivia "llntukoina. Juu, 'jtiu. sellaisia on elämä raj» takaisessa läntisen sivistyksen maiu-maassa, Johtajamaässa. - Sen sijaan, että pyrittäisiin Jaflo-tämään 'piaan' talous ja sen n t t s ^ sien käyttö-niin,'että kaltti i t o ^ saisivat siedettävän toimeentdffl. vertailevat korkeassa asemassa OWF hallltu:'.rh-anomalsefhatään j o " " ^ ta Ihmisiä Ja muita ahkeria uurasu»- jia koiriin. ' ^ Sosialistisissa maissa tällaiset"^; htusmiehet joutuisivat heti too^ .tamen joukkoon, potkitaisiln poa litu^puMta; sillä niissä mais»on^ Ja työntekijä kalkkein kcrkcunaas» arvossa. - «»-ntisea E l / olekaan llune, että -»° kulttuurin" ' edustajat l o in täUoln noqianeet a i ^ t s . *^ kuiT esim.' NeuvöstSllitossa oaJ^ "]KWPlkölran"'aa2niaan pyrkinytpä kafetu ^^^Jf^£t,b0> jakseta ymmärtää, eiW> ymmärtää, "että s e i n e n on w , mätöntä -Jos halutaan - y . , j a työntekijät kunniassa ja t«umi työtätekevän kansan y i » P - etiia.' , «..iiffli* . M u t t a k»Pita"«t»«=^^^!StM kuuliivat Mrattomat ^PVff^ heidän f ulV<iiiisen$a kiinUSän» ^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 26, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1954-10-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus541026 |
Description
Title | 1954-10-26-02 |
OCR text |
Sivu Tiistaina, lokakuun 26 p. ^Tuesday, October 26,1954
V;APAUS
taUttud Mdr. e, 1917. Antherlzed
M feoood « l a s maU tb» Post
OCDca Dqnartment. Ottav», Pab-
J M iM thrfee «eeklr: TQMtfaj»
mondaj» and s ^ t o n l ^ Inr.ViaiMUu
POUtitiiiiK Company Ud^ at UO-103
\JBn 6feWv 6iidlrat7. Qnt, Canada;
Telenbones: Bo». Office OS. 4^4294
EOiUKialOtace OB. 4-4265. Uumet
SLSiikaL EdltorW.£ianpd/WUng
ftddre»: Box 99, Siidbnar, IXotiilo,
AdmtJalng^ ntes^npon ^ j p ^ ^
ttandatlmlSree^of dunv», , " "
tbOrBnJbOaui 1 vk. 8 i » d kk. 4;80
Buomcm 1 «k. ftW « kk. 4.7S
McKJnun-Sudbuiyii yhdistämuasiaftta
.^^j^^Sudhuryn kaupunginhallinto on lähettänyt M c K im kunnaa kai-vkilfe^
asukkaille ;^moni5tetun
maakuntalmllKuksen'kunnallislautakunta suorittaa marraskuuna^
kuolustelun ^ d b u r y n -kaupungin v. 1951 esittämästä anomuksesta;
e t ^ ^ c K i m yhdistettäisiin 5udburyyn. Niille, joilla mahdollisesti on
kij^liy^iloeuksien t£kia epäselvyyttä saamansa kirjeen johdost^^ me
pyydämme; tiedoittaa, että ^s^
Vapauden viime lauantaisessa numerossa. Tämän kirjeen tarkoituk-senai^
on ilmoittaa M c K im kunnan asukkaille, että nyt on julkisen
keskustelun alaisena se, liitetäänkö teidät Sudburyn kaupunkiin ja
samalla an teidän valvottava omia etujanne. Jos jälestäpäin a^suk-kaat
sanovat, että on menetelty vastoin.iieidän tahtoaan, niin tämän'
kirjelappusen "perusteella heille voidaan sanoa, että miksi ette tulleet
silloin sittämään mielipidettänne julkisessa kuulustelussa. Huolimatta
lainkaan siitä kuinka epäoikeutettu tällainen sanonta on^ tämä mah-doIli<
wi5 on kuitenkin olemassa. '
j , . Asian näin ollen M c K im kunnan (ja Sudburyn) asukkaiden ^vel-vv^
j^uus itseään; j a ^ l^
bur3«/;kaui)ungin ylidistämisanomukseen,^^^^ m
latkäfauvaiiietta. \
' '^'^^ässa yhteydessä on hyvä palauttaa kerran uudelleen mieliimme
seuraavat tosiasiat:
,^.vSudburyn kaupunki esitti Ontarion maakunnan kunnallisasiain
Sau^unnalle vuonna 1951 pyynnön, että McKim — tai paremminkin
suufiii osa McKimin alueesta — yhdistettäisiin Sudburyyn, jotta vdi-talsiin
-ratkaista vesijohtojen ja likaviemärien.rakcntamise^taija^^^r
'keiyi|){l§tonttien vähyydestä johtuvat pulmat. ' , ' '
oman lapsensa, kuten
iisein lehtolapset kielletään, selittämällä, että mainittu "pyyntö'l tehtiin
Ontario» kunnallislautakunnan vaatimuksesta!
Nyt on kmtenkin merkkejä siitä, että Sudburyn kaupunginhallinto
taipuu uudelleen^kuulemaan niitä, joita se kuunteli v. 1951.
Mitä sitten tähän yhdistämiseen tulee, niin tilanne on paljon
mu^tt^nut siitä, mitä se oli v. 1951, jolloui M c K im kunnan asukkaat
hyjll^sjvät suurella enemmistöllä koko yhdistämisasian. Johtunen'vii-meajk^
isesta kehityksestä; kysymys ei tänä päivänä ole meidän käsi
tääJtsemme' siitä, kannatetaanko^ yhdistämistä, vai vastustetaanko
sitä\[vKysymys • on nyt siitä; minkälaista yhdistämisiä ehdotetaan' ja
antaÄkb ie 'kuntiemme asukkaille lisää tuloja, vai eikö anna.''' '
^ rT<»Vä]|iänki|i i^h^is^tppj' — ja, täysin puolueetonkin < asiaan ^tut^tv- *
mfiien^osdttaaikouraantuntuvallai tavalla/^^Sudjjud^
yhU(^Ua8i:tintaip
ron bydkkäyksen yNorjäa hallitukaen
tilkbpolitiiUcaa^ vastaan ja/^.pitänyt
Norjan osallistumista -Pohjols^Atlaa-t
ln £Otaliitt::on ''kohtalokkaana ereb«
dyksenä". - • , \1 >
Scarffenbe9,^on'^aUä, mieltä, että
pienillä 'Valtioilla on oiii:ed(laJ3tel|a
its^ääiiv^ rBänen ^katocimtilcsenaan ;Qn;i
että ahipa oikea^td^enpldfh^OTjaUe
Je. "M^l^ta ^U^miuWyaI-lanjontaa'ja
rahoittaa pvolustusp)(^
tiikkaan$a el ei^ä ole itsenäinen",
kcrostiS<^r^enberg;^'£i ole olemansa
mitään Icristillistä sotaa. M e i ^n
päivinämme sota ontotaalineh Ja h a i .
Utulcsen ensimmäisenä tehtävänä on
säilyttää maassa zauha."
Burma haluaa nyt
yiimein vapautua
tliiangin sisseistä
Yhdyskansat. — Burma on täällä
varoittanut, että se tulee käyttämään
sotilaallista vcimaa. Jos käy tarpeelliseksi,
käsit%lles-ään niitä 6,000 C h i -
^ngKal-shekin sissiä. Jotka edelleenk
in ovat Bunnanjrohj
mailla.
Varoituksen antoi Burman edustaja
James Barrington. Hän tiedoitti Y K :n
yleiskokouksen poliittiselle; komitea!-;
le. että Burma on hyvillään siltä/että
S 600 Chiangin sissiä cn Jo Burmasta
poistunut, mutta korosti, että tilanne
on yhä edelleenkin 'sietämätön'.
,Hän painosti että JäljelläoIevlUa
Chiangin ; Joukoilla on x edelleenkin
vaihtoehtona ''poistua omilla keinoillaan,
taikka .alistua aselstariisuutu-miseen
Ja pidätykseen."
: Burman valitus Chi^ng ;Kai-shekhi
nationalistien ^ aggression ; Johdostfi
Juontuu I vuoteen idSO a3tj|. •Jollplni
Chians Kai-sliekin kenraaU M |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-10-26-02