Vapaus, July 21, 1959

              , ; l-» <^ ' \ »i >^ jj-v *» >^ .t^ .
'viattoman"- ehdotuk-*
|J^p;;-Js<m - CLC;n
^^i^|j<|aIoi|te|s^ j:pui)lueesta' - tulee laitos^ •
\^?"'' ': jona "päätavoitteenaVon suunnittelutalouteen, pääsy Cana-dassä".
.Toisin sanoen, tästä ammattiyhdistyliifckeen, farma-.
• ' vrien ja^^^^s^
^ll;: IV? pitää sosialistista suunnittelutaloutta
^ifc ^ histön ja olemme puolestam-pg|;.
. ; me;^alrniinä^kah^ vain siten voidaan
-parantaa.' ••
• ^ M U ^ ^ siitä, että nyt suunr-
^uusi jouKh^i^^
. , ;''sosialistiset" tavoitteet. Se ei t^ sitä edes peitetyssä muo-j^
pi9i^^?(li3p4|?'?^ työläisten' ja :,fjurmarien
•^^P|^jjsim|ei^ä tule ^flmeise^ rairikääii kepposen kautta anta-
^f|;,|gre|i;agt m£;_ Knowi<^^ puhues-
^#;|;;;(|^Mm':'|'su
^ Syjf-Toisj^ työläiisteh ja farmarien enemmistö
[1^7 "haluaa kuitenkin monenlaisia rrföfmejä ja uudistuksia ja on
"^^SJIflEÄsS^^ uutta/joiikkopuöluetta, minkä \a-
/ - / .yoitteena on tällaisten refbimien jä "^iiudistustOT saavuttami-
Mutta porvaril-
.liseen kaaokseen ei sovi mikään ^suunnittelutalous"! OUak-pMl;
!?s^€^^ tämän uuden
•mät, vaikka ne eivät vielä hyväksykään' sosialismim siirty-
• ^ - nusta.:
gÄKu^ävä^ muu^ oikeistojohtajat eivät j^lll l^^^ekäähii^^ muui^en kuin epämääräisissä illal-
I n | | ^ | L ^ synti
:ti"
-tutl
''^^ sen vaikutusta kansantalouteen
slieMapRj^omitea on nyt saanut tyimsäi valmiiksi
^ppj:a:;i||3a|jMpinyt raporttinsa. -
^ / ' "mflaatiovaaran" perustana ei ole tavaran puute, eli se,
^&;fö-Ä£^tts^«i;ii^ ^ -i. _ •
1^, juuri'tällä kertaa ole inflaatiotani vaan. inflaation, vaara, ja
r , . taavaa seuraten
hl komitean raportissa esitetään sitten mahtipontisesti, että uh-
• ^avan inflaation perussyjmä on ,tätä inflaatio-psykoosi, jota
% ' on kaikin;keinoin vastustettava.
myösjsiihen, että suuryhtiöiden
'3?. timiisten kohdalta. .Hallitukselle esitetään myös "säästäväi-
•raportin
«vetää isellaisen johtopäätös, että
harrastettava koulukasvatuksen,'Vanhuu^
lyysvakuutuksen,;lapsilisien ja 'muun
unssin ypUskbjiBa^^^^^
aikaisemmin ttUiä'. lakossa
, kosta,, joka ' on '-kahdeksasosatuu-kolme
Y: kahdeksannettäosaa'iloisesta
päpsts^^peite^ty^'eristysnauhalla^fki[i^
millä ja nahalla. ' ~ ^ ^ . s
Vastauksessa-^parlamenttijfisenel-le
sanottiin myös, että jbissakiiii^ta^^
pauksissa^rrätsbpoliisit^ kantavat'^^^^^^^^
unssin painqisia patukoita, joissa
on terSsvieterijä paino pSassä'se­kä.
AahkappUystys. He käyttävät
myös'^ 6 unssin painoisia :kumisia
patukoita, 14 tuuman mittaisia k(h
vasta puusta valmistettuja 7 unssih
painoisia r lyömäaseita sekä 35%
tuuman;mittaisia yhden^paunan jä
kolmen unssin painoisia' keppejä,
jotka on tarkoitettu käytettäväksi
pääasiallisesti ratsun selästä käsin.
i p r a l s a n l i ^ Ä i ^ Ä i t ^
keud^ssä,f että iie ;^lii^t; joutun^
ennen todisuOanlausunnon; antamis­ta
pblusien taholta:!psyykiUisen pai-ksS^^
0|S€?yaa*in!flaati#amost . la poistamisek-
SiiiiiPlffiiiiiSI"*'^^^ jsmä^synnilli-
$40MQ00,000
puolusbismenoihin
Yhdysvalloissa
Washinston. —. Yhdysvaltain se­naatti
on hyväksynyt ehdotuksen
laiksi, jonka mukaan Yhdysvallois­sa
käytetään seuraavan 12 kuukau­den
kuluessa 40 miljardia dollaria
puolustusmenoihin.
Summa on $346,000,000 suurempi
kuin mitä presidentti Eisenhower
oli pyytänyt tähän tarkoitukseen.
Lakitekele jätetään nyt senaatin
ja edustajakamarin edustajain yh­teisen
konferenssin harkittavaksi,
sillä edustajakamari oli hyväksynyt
$746,000,000 vähemmän kuin se­naatti.
Senaatin ehdotuksessa varataan
$380,000,000 toista atomivoimaista
lentokoneiden emälaivaa varten. Ei­senhower
oli vaatinut $260.000,000
tavanomaista., lentokoneiden emä-laivaa
varten ja edustajakamari oli
ollut näiden laivojen rakentamista
vastaan.
Senaatin ^mielestä on korostetta­va
pitkän matkan ohjuksien ja
"rajoitetussa" sodankäynnissä tar­vittavien
aseiden tärkeyttä, ylenkat
soen joitakin niin presidentti Ei-senhowerin
kuin Pentagoninkin eh­dotuksia.
VASTALAUSEITil ^VIRTAA
: :Oikeudenkäyhnin vi alettua; vasta-lauseiiike;
4>n! paisunut yhä laajem-neen/
Iabour-jäsentär on lähettänyt
Kreikan hallitukselle vetoomuksen.
jb^;|jutiM|^käsi|t^
surtämään|^^
Samanlaisen Vetoomuksen ovatresit-taneet;
mmt Kreikan liberaalisen
puolueen johtaja S -yeniielos, de­mokraattisen
puolueen:^ j
roi^bkosjai^ oikeistolaisen populis­tipuolueen
johtaja Stephanbppulos.
Jutun vuoksi on muodostettu kan-saihyälihen
Manolis Glezos-komitea,
jolle on antanut tukensa jo ainakin
150 huomattavaa persoonallisuutta
eri puolilta maailmfäa.
Myös itse oikeuspaikalle Atee-riaaiv
6n5 saapunut Runsaasti ulko­maisia
laki- ja tehtimiehiä. Heistä
mainittakoon tunnettu brittiläinen
juristi Harvey Moore- ja italialai­nen
Neiini-puolueen kansanedusta­ja
Mario Belligueri.
kiiolcfmattöifnanl uroteon .^^^
hänen;(urheuteniw : ja".pelottoinua-tensäl
ihailua että niilden poliittis-
:ten';ihanteiden^ p^
MändiislGlezos }on tpysynyt'^^
senä'ja joiden puolesta hän ön rbh-
:toMsU|taiste Tämän^ivubksi
suurin' osa' todistajista ei^puhu
Glezoksen mentielsyydeiBti,":vaan hä-
':oI^Wii^ttuiyl^inää^^ Kreikäii
suunnunanp demonraattisen^l puolu-niainij^
n^l^t^
^ti^(n|o^p|l^^
InaapaUänil^^^ hallitus
halujaa pelastaa arvovaltansa tay^^
'deUisätäv£^^
^iien^ÄpitÄiittiäeii^^ i;täi«f|Gii(Kbi^^
Ltela-npeiikanf maissai
POLIISEILLA EI OLE
TpDisTEITA
Moskova. — Toista vuorokautta
jatkui Kreikan valtiollisen poliisi­upseeri
Papaspiro Pulösin todisteir
den esittely, kirjoittaa Pravdan kir­jeenvaihtaja
N. Braggis. Valheelli-sejn
"vakoilujutun" kokoonkyhän-heert
päällystönsä siunauksella Pa­paspiro
Pulbs otti vastaan todista­jalle
sopimattoman syyttäjän tehtä­vän.
Hän parjasii Manolis Glezosia
ja muita demokraatteja, Kreiiian
kommunistista puoluetta ja sosia^
listisia maita. Mutta, puolustusasi­anajajan
esittämä ensimmäinen
kysymys osoitti heti, että Papaspiro
Pulos ei pystynytkään todistamaan
vaitteidensä todenperäisyyttä.
Kaikki hänen 'todisteensa" perus­tuvat
hänen oman ilmoituksensa
mukaan "valtiollisen poliisin asia­miesten
antamiin salaisiin tiedonan­toihin".
Vaadittaessa esittämään
oikeudelle edes yksi noista tiedon­annoista
hän kieltäytyi perustellen
kieltoaan silla, että tämä muka pal­jastaisi
koko valtiollisen poliisin ;a-
Sauramon juttu vietti
10. merkkipäiväänsä
Helsinki.—Sauramon kavallusjut­tu
vietti merkkipäiväänsä, sillä jo
kymmenennen kerran sitä käsitel­tiin
Helsingin raastuvanoikeuden 8.
osastolla. Muuta merkillistä ei sen
lisäksi - juuri esille tullutkaan, sen
verran kuitenkin, että tämän selos­tuksen
: motoksi sopisi hjrvin vanha
suomalainen sanonta, mitä enem­män
sontakasaa pöyhii, sitä pahem^
malle se löyhkää. — Koko poutai­sen
kesäpäivän kestäneessä istun­nossa
kuultiin asianomistajapuolen
edustajan vtilintarkastusselvitykisen
jälkeen' aluksi sotakummivaliokun-nanipuolelta
kahta todistajaa. Sen
jälkeen esiintyivät syyttäjän neljä
kuopiolaista upseeria' ja vielä lo­puksi^
cli Karmavuonkin avustaja
hankkinut paikalle todistajan- saa­dakseen
päämiehensä pois ^vastuus­ta.
Juttu lykättiin tämän jälkeen tä-ihän
kuun 28 päivään.
Syyttäjänä esiintyi kuten aikai­semminkin;
kaupunginviskaali'Ant­ti
Karhuvaara ja puheenjohtajan
tointa hoiti Olga Bremer^.joka yhä
jaksaa tämän sekavan jutun omitui-simmissakin
käänteistä pitää tiu­kasti
ohjat käsissään.
-Syyttäjän jätettyä Postisäästö­pankilta
saamansa tositteet oikeu­delle^
esitti asianomistajapuolena-vustaja
tuomari Kankaanranta ti­lintarkastuskertomuksen.--
Siinä; il­meni,
• että aikaisemmasta poiketen
eiikavallettujenerien^ kohdalla nel-^
jässä tapauksessa (kavallusta ole ta­pahtunut
vuosien 1949-^ välisenä
^aikana,:'; joten ;kavallussumma:vähe^
ni . yhteensä^ 1.052.846 markalla.
Mtitta samassa tarkistuksessa tuli
vastapainoksi liesille kuitenkin^uusia
kavalluksia yhteensä 253,000 mar­kan,
edestä, joten kavallussupistus
onkin vain 819.814 markkaa. Erit-;
täin j mutkatonta!. . ;
SAURAMO ENNENAIKAINEN
Eversti Sauranio käytti puheen-:
vuoron; jbssa'hän entiseen tapaansa
liikuttavip sanoin korosti' viatto­muuttaan
ja lipsautti, et^ä on vää­rin
vaatia korvauksia. Tähän-oikeu­den
puheenjohtaja heti huomautti,
etteiikukaan ole'everstiltä?korvauk
moon. Everstin avustaja varatuo
mari Lahonen jatkoi pian puolus­tusta
omalla vastineella; jossa
muun: muassa: esitettiin, että. evers­ti
Sauramo oli aterioinut upseeri­kerholla,
jonne hänen tarvitsi mak­saa
ainoastaan 1,500 markkaa kuu­kaudessa.
: (Sinne pitäisi päästä
ruokailemaan; joku huomautti sa-.
lissa). Samoin hän lisäsi, että vain
harvoin oli Sauramo itse maksanut
ravintolalskujaan, eikä ainakaan
missään tapauksessa muista kuin it^
sestään.
HÄVITETTY "VIHKO" ^
Ensimmäisenä. todistajana - kuul­tu
rva Corander esitti varsin seka­van
ja ontuvan kertomuksen tilien
ja kortiston/hoidosta, sotaorvoille
tarkoitettujen lähetysten suhteen.
Hän sanoi kuitenkin esittäneensä
aina listat rouva Sauramqlle, ja
merkinneensä! niihin rahasummat.
Jälkeenpäin hän on yhdessä rouva
Löwenmarkin kanssa tarkistanut
sotakummivaliokunnani kirjanpidon
ja' luvut osoittautuivat samoiksi
tuomari Kankaanrannan-esittämien
todistusten kanssa vuodelta 1949^
Tämän jälkeen oH rouva Sadenie­men
vuoro astua todistajan tehtä
vään. Ensimmäisenä ilmeni, että
"kiireellisisä tapauksissa oli avus­tettavien
summat kirjoitettu vain
lapulle ja sitten ms. kiireellisten
vihkoon, joka myöhemmin osoittau­tuikin
paksuksi kovakantiseksi kir­jaksi,
ja sitten rahanlähettäjä oU
tarkistamatta saanut hoitaa- rahojen
lähetyksen". Tämän Kiireellisten
kirjan oli todistaja omin käsin ke
nenkäänrkehoittamatfa-repinyt'vie­läpä
siinä vaiheessa, jolloin jo ka­valluksista
' tiedettiin, eli maalis­kuun
lopulla. Sadeniemi väitti oi­keudelle
tehneensä tämän koska pi­ti
"kirjaa tarpeettomana, vaikka se
oli ainoa ^ ja arvokkam asiakirja,
joka vbisi asian> selvittää suurelta
osaltaan. Asian merkillisyyttä li­sää
vielä se, että asianomistajapuo-li
ei tästä' kirjasta halunnut maini­ta
mitään,^ vaan. syyttäjän oli, otet­tava
asia esille vaikka, kuten Kar­huvaara
mainitsi, hänellä ei oikeas^
' puhel-
Havanna. — Äskeiset'tapaukset
latinalaisessa Amerikassa osoitta­vat,
että Yhdysvaltain latinalai­sen
Amerikan hallinta on joutunut
kriisiin, kirjoittaa' Kuuban Kansan
Sosialistipuolueen johtaja. Blas Rb-ca
^ Hoy-nimisessä lehdessä äsket-täiii^^
'''/-•'•'•'^'"f-
Kuuban ja Venezuelan kansan
voitot ovat antaneet innostusta kai­kille;
vbimille, kaikkbin 'vanhbiili-sinimista
>:äina kaikkein radikaaU-^
simpifti saakka, jptka^^^ h
pautuä Yhdysvaltain imperialismin
hallinnasta, kirjoittaa Rpca.
* Liikuuiibttamatta: asbellista {tais­telua
Dominikaanien tasavallassa, ja
Nicaraguassa liäA^main^^^
kieltämättömiä tositapauksia 1 kuin­ka
jättiläismäinen kansan taistelu
leviää kuin ^kulovalkea Argentiinas-:
sa, Paraguayssa, Boliviassa, Brasili­assa
ja muissa latinalaisen Ameri­kan
maissa.
Niiden ryhmien välillä jotka> ha­luavat
alistaa latinalaisen Ameri­kan
maat Yhdysvaltain monopolien
riiston saaliiksi edelleenkin ja nii­den,
jotka haluavat lopettaa tämän
riistonr käydääu terävää taistelua.
Viimeksimainitut haluavat, että
kaikki latinalaisen Amerikan maat
saisivat täydellisen kansallisen it­senäisyyden
ja oikeuden rakentaa
talouttaan tarpeittensa mukaan ja
kohottaa kansan elintasoa, sanoi
Roca;--:
Tämä.taistelu on perussyynä sii­hen
epävakaaseen tilanteeseen mi­kä,
havaitaan meikein kaikissa lati­nalaisen
Amerikan maissa nyky­ään.
Se osoittaa, että ;ie hallituk­set
jotka ovat alistuvia Washingto-nille
ja Yhdysvaltain monopoleille,
eivät voi jatkaa hallintaansa sillä
tavalla kuin ne ovat tähän saakka
tehneet ja etteivät ihmiset alistu
sellaiseen hallintaan enempää.
Roca voimakkaasti tuomitsee A-merikan
Valtioiden Järjestön. (OA-S)
toimenpiteitä. Hän osoitti että
päivä päivältä käy yhä selvemmäk-si
« että OAS on Yhdysvaltain mono­polien
laitos.
Viitaten siihen kun monien lati­nalaisen
Amerikan: maiden-parla­mentti
vai tuuskunnat ovat vierail-:
leet Neuvostoliitossa ja Kiinassa
Roca sanoi, että nämä vierailut
ovat antaneet tilaisuuden uusiin
kosketuksiin latinalaisen Amerikan:
j a sosial istiseen leiriin kuuluvien
maitten kanssa. Se tulee helpotta^
maan latinalaisen Amerikan maita
murtamaan;: imperialistisen riiston
ja avaamaan portit kaupalle ja ta­loudelliselle
sekä teknilliselle avul­la
ilman poliittisia ehtoja. Tämä
tulbe jiiostam^an;|Iatin
riican niaiden kansallista taloutta;,'
Roca korostaa, että iatinalaisen
Amerikan "^maiden yaUahkunabiik-sen:
ongelinat ovat samanlaisia'kos­ka
^vastassa on sama yihoiliheh —-
raaka ja tekopyhäiyhd^aUa^
perialismi^ Hän kehbittaa iattina-laisen
Amerikan mäideii i ^
lujittamaan yhtenäisyjrttä' koska
yhtbnäisyys on Icäiklreita • t a^
valiankumpuksen' kehittänäise^^
niiden itsenäistäiniseksi.. ..
pitkäaikaisen pienikbrko^hlam^
{maan- teollisuuden ja vmaatalbuden
kbhittämistä vartena saÄbtabnvkbi^
Kaukaasian Riviera
toiminut 50 vuatta
Sotsh. — kesäkuussa 1909 avat­tiin
Mustanmeiren rannalla paikka­kunnalla
jonka nimeä turhaan etsi
silloisista kartoista — Sothissa kyl­pylä
"Kaukaasien Riviera", jonka
osakeyhtiö omisti. Vieläkin on yk­si
kilpi "Kylpylä Riviera" paikali
laan Sotshin ensimmäisen kylpylä­rakennuksen
ulkoseinässä.
Jo vuonna 1886 venäläiset, lääkä­rit
tutkivat Matsestin mineraalive­den
kemiallisen kokoomuksen, mut­ta
vasta 12 vuotta myöhemmin muo­dostettiin
"Majesteetin käskyllä"
valiokuota: Mustanmeren rannikon
tutkimiseksi ja sopivan kylpyläpai-kan
löytämiseksi. Kului vielä 6
vuotta, ennenkuin maatalousminis-tenö
antoi urakoitsijan tehtäväksi
aloittaa rakennustyöt. Aluksi kylr
pylään kuului vain 4 hotelliraken­nusta.
Kaupungin asukkaat käytti­vät
öljylamppuja ja toivat ruokave-tensä
tynnyreissä hevosilla vuoris­topuroista^
Nykyisin Sotshin kylpylä on le­vittäytynyt
kymmenien kilometrien
pituiselle Mustanmeren rantakais­talle.
Siellä on 50 suurta parantcK
laa useita täyshoitoloita poliklini-koita
sekä hotellirakennuksia kau^
niiden istutusten keskellä. Viime
kesänä kävi Sotshissa puoli miljoo­naa
ihmistä. ^
Tänä vuonna odotetaan noin
600,000 lomailijaa Neuvostoliiton eri
puolilta. Siellä on avattu 6 uutta
parantolaa ja hotellia sekä 13 telt­ta
aluetta.
ibifer^^iniip^
säitilaisiiudesta keäkiisteUav^^
lökohtaisesti sekä ^vaihtaa, ajatuksia^ ,
Tiedbäännbssa^ m teita^l-HeMmäisiväfcti^^
et«.|Eb^wMe^ ^is^«V»säviV;iäaj^i^ ''-'^
nisterineuyoston puheenjohtaja N:
Hrushtshev,keskustelivat useaan ot­teeseen^^
tä yhteistoiminnasta sekä maailman
rauhan " säilyttämistä^ ja Afrikan
kansoje^, Vapautta jajiteei^äisyyttä
koskevista .. ^sj^y^ist&v^Md^
pien valtioiden^ pääi^
vat kannattavansa koUektiivisen
turvallisuuden^ toistensa sisäisiin
asioihin puuttumattomuuden sekä
r innakkainolonperiaatteita, ' jotka
ovat välttäroättöinänä edelljt^
rauhanomaisten suhteiden kehittä-Ihiloville Saabän kuningattai^btkun^^
miselle Valtioiden välillä! ' • r«uw.nri,;« ir..ifo:iro*i,.cib^;^i*^fc' •• VT-^ W:
Keskusteluissa käsiteltiin inyös
kauppasuhteiden laajentamista
Neuvostoliiton ja Etiopian välillä ja
allekirjoitettiinniiden kesken
kauppat- ja taioussopimus. Sovittiin luokan ku^^
että neyvöttelujen7M^ h(BWrai;kes-kenääin
rakeiitu^^^
kosketusten kautta ibäiden^inaiden .
ja kansojen väliset suhteet > tuievat ^
.bäeii^kin^iuiittu^^
määh. , ^-i^-^^^^m^^^^^M^'-^'^
-Vierailunsa aikana Hänen Majes- ' ^
teettinsa .luovutti? SOT^
niämerkin kultä^^ ,
SNTLn kOTkeimman nbuyoston '
puhemiehistö luovutti Hänen Ma-jesteetiiieeiiNe^
VostbliitpU, aryb^|
kaimraan sotilaailisen Suvorovin: I
New York. — Amerikan lehdistö
omistaa suurta huomiota ja antaa
suuren tunnustuksen New Yorkissa
olevalle Neuvostoliiton näyttelylle,
joka antaa monipuolisen kuvan
Neuvostoliiton kulttuurista, kansan­sivistyksestä
ja'lääketieteen saavu^
tuksista samoinkuin neuvostokansa­laisen
elämäntavasta. Lukematto­mat
amerikkalaiset<r:säayat^'havain-nollisista
piirroksista, suurista ku-vamontaasheista
ja näyttelyesineis->
tä ensi kerran käsityksen Neuvosto­liiton
elämästä.
"ChrisUan Science Monitor" ni­mittää
kulttuurin osastoa näyttelyn
"korkeatasoisimpien harvinaisuuk­sien
osastoksi johon on koottu har­vinaisia
taideteoksia Neuvostoliiton
kaikista osista" ja sanoo, 6ttä kera­miikka
norsunluukaiverrukset ja u^
peasti kbristeltu lasi sambmkutii '
Neuvostoliiton maalareiden työt tcr; ;
kievät katsojaan jvbimakkaaiiiVaikur
tuksen. . Luasa .Brooner, sanomaleh-tinainen
pDhion valtiosta antaa eri­koisen
.tunnustuksen lasten piiruis-tuksille.^
, "Neuvostoliiton ^ ^lasten
taiteessa näkee taiteeUisemv ilmai­sun
suurta vapautta", hän kirjoit»
jtaa.'. New York.;Timesin.'kriitikla>
G,^^Demy^ta^.l?jittfiä ,flei|y^^
ton maisemamaalauksia, jotka hS:
nen mielestään ikuistuttavat Ame­rikan
laatukuvat^, ja maisemamaa­lausta.
"Mitä; tekniikkaan tulee",
hän- kirjoittaa, "voi^ sosialistisen
realismin: töissä > nähdä sen korkean '
tason ja suuren' havainnollisuu­den."
'
Myös näyttelyssä kävijät - ovat
kulttuuriosastosta - antaneet > kiittä­viä
ja ihailevia lausuntoja.
KUOLEMANSYY
: r- Millä tavoin sinun veljesi kuo­li?
— Hän putosi telineiltä ja menet­ti
henkensä^
— Mitä' hän oli tekemässä sellai-siUa
telineillä?
— Hän oli siellä hirtettävänä.
...^ ...«.-,..,^-..K.^|pS|iii^|§i^
Ruotsin Amerikan Linjan melkein, jokäisölla laivalla bn
Suomesta tullut siirtolaisia Canadaan. Ylläoleva kuva -
osoittaa osan M.L. Kungsholmilla^ äskettäin saapuneista.
Vietettyään päivän New Yorkissa matkusti joukko Mont­realin
kautta tuleville kotipaikoilleen Canadassa.' ' "
PÄIVÄN PÄKINÄ
Lomasta ja toiveunista
Mistäpä koira\ unta näkisi ellei
luusta. ' c
Niinpä myös allekirjoittanutta
huvittaa naputella näitä rivejäe tie­toisena
siitä,,että jo ennen niiden
painoon menoa, tämä poika .emän-tineen
istuskelee/onki kourassa ja
matokuppi vieressä jossakin kau­niissa
järven poukamassa — sekä
uneksuu keskellä; päivää V siitä suu
resta vonkaleesta, joka ei ole vielä
koskaan veneeseen asti tullut.
Kun ei ole vähääkään halua liioit­teluun
edes näissä kalastusasioissa,
me myönnämme avoimesti, että tä­hän
asti ovat hyvin piisanneet kä­sivarsiemme^^
sylimittar>silloini:': kun
olemme kavepeiH^me ^suurempia
kalojamme,/^'kuvaiuieet". Mutta
kuten sanottu, nyt ön taas toiveita
siitä, että tällä lomamatkalla tulee
se isokin hirmu, jota kaikki,kalas-tuskäri^
äsen puremasta potevat
mieheti naiset ja lapsetkin toivovat:^
Ja jos niin käy että kalan hinta,
laskee seuraavan viikon ^ aikana
huomattavammin;, ci^ -vain ^ täällä
nikkelialueella, vaanikoko suuressa
Canadan maassa niinisilloin.tiede­tään
huutelemattakin, että'tällä po­jalla
on ollut
latuuri! Tahtoo sanoa, on saatu ka­lakeittoa
myös omasta takaa — sar-äiineihin
turvautumatta!
Meissä lomalaisissa ja varsinkin
sunnuntakalastajissa '^saattaa olla
-paljonkin' erilaisuuksia: ja monelai-sia
vikojakin, mutta yksi yhteinen
hyve meillä kuitenkin ionr^mikään
vastoinkäyminen . ei voi'horjuttaa
uskoamme siitä, että joskus ja jos­sakin,
tulee oikea "Pietarin kalan­saalis"
^-7 minkä huippuna- tai »kor­keimpana
näkymänä on tse suuri syr
vyyksien:hirmu, joka on tähän.asti
joko välttänyt syöttiämme, tai sit­ten
"päässyt karkuun". ~ -
Mutta näitä ikuisen toiveajatte^
lun .vallassa olevia ihmisiä näyttää
Jumala paratkoon olevan myös
muuten kovanaamaisten politiikko­jenkin
keskuudessa. , t
Tässä yhteydessä on meidän mie­lessämme
Puola ja erikoisesti Puo:
lan ^valtiollinen johtomies Gomiil-ka.
' , < ' .
Kuten kaikki lukijamme — mi-sus
ja Pietilä — vallan hyvin muis­tavat,*
Wladyslaw Gomulkasta piti
aina valppaiden päivälehtiemme ja
tulla vähintäin Tito, joka rupeaa
suuressa viisaudessaan "paranta­maan"
työväenaatteen tieteellisiä
perusteita ja tulee siten ;WaU Stree­tin
lempipojaksi — Wall Streetin
rahamiehet kun tykkäävät sitä e-
:nemmän henkilöstä,: mitä- "parempi
työväenmies" hän on!
Meidän mieleemme tuli tämä ta­paus'
Gomulka ^nimenomaan viime-päiväisten^
uutistietojen perusteella
missä sanottiin, kuten selitti A. M.
Rosenthal niminen' heppu New"sainvälinen kommunistinen liike..—
York Timesissa; että "länsivallat ei-iVät
voi hyväksyä Puolanyhallintaoi-keutta
läntisillä alueillaan, lennen
kuin on' rauhansopimus allekirjoi­tettu
Saksan kanssa" ja vedetään
tästä käsityskannasta sellainen joh­topäätös,
että Neuvostoliitto^ voi
nyt ."esiintyä Puolan suojelijana".
Täten ~ tämä^ RosenthaL-heppu
myönsi kierolla tavallaan, että Län-siisaksan
5 sotaisillal kenraaleilla ;bn
jo vissejä aluepyyteitä — ja. että
''länsivallat" ovat tämän valloitus-haaveilun:
taustalla" jonakin; tekijä­nä?
' ' , - ;
<' Toiveajattelua sekin — ja ilkeän-puoleista
sellaista onkin. , E i . siis
taida olla mikään ihme, vaikka nä­mä
samaiset ^Vlänsivallat", ja Saksan
militaristit,saivat kuulla joitakin-kotoisia
totuuksia Gomulkalta, jos-:
ta niin paljon toivottiin.' ^ ^ i ^ ^
- Puolan Yhtyneen Työläisien puo-;
lueen.\kolmannessa kongressissa -:pi-^;
tämänsäipuheen^yl]iteydessä?mr;<^GoK
pkwls|ta]aia|k^^
'jijTorontoh-i^lsuurjuhiissal^tavat^
lUut tavallista'parempi ka- radiokommentaattoriemme mukaan mulka sanoi,-^ ettäj^kylmfi sota;Jfir- ^,^7^'Kfin88Kur|^^
jestettiin ja kehitettiin rtaistelua-seeksi
sosialistisia maita ja'syleensä
sosialismia vastaan. Sitä (kylmää
sotaa) voidaan sanoa kapitalistien
käymäksi: luokkasodaksi: sosialistis­ta
maailmaa vastaan. Kylmän so­dan
tarkoituksena oli heikentää ja
saada epäjärjestyksen ^sosialistiset
maatv; kehittää ylipääsemättömiä ies-'
teitä \nUdenJkehityksen« ^^^1^' M '
joittaa sosialististen maiden') ylitek
näisyys ja halvaannuttaa koko kan-I
M
1
kehittää 'kansainvälinen^' ilmapiiri,|
missä ^kylnnäisqta^yoitaisiin-^ muuttaa!
kuumaksi sodalcsi ottamatta'liian|
suurta riskiä kapitalismille."'
Kylmä sota ei «kuitenkaan tuotta­nut
impj^rialismille, sen toivomaa |
tulosta.. Kylmä j sota ajautui kon-1
kurssitilaan, mutta se eij)le vielä j
kuollut — sillä kuten tavallisestita-pahtuu,
ne jotka jojitiwatkonkiu:«i '?
sjtilaan;\eivät kuole heti konkurssin '
jälkeen.-; , ' l
^' Hyvin' ja asiallisesti sanottu/ ar-. ^
velemme ^me.~ Ja s hänellä, oli jota-' 1
kin ajankohtaista sanottavaa niistä ^
Saksan', revanshimielisistä , kenraa- !
leistakin;< joista .,-^ylejnpänä ^'nutini-'
staan, jotka> uneksuvat'Puolan'vhisto^, '
riallisten länsirajojen ^muuttamises-^ ^
s Kuten sanottu^ toiveajattelua' ja ,
uneksumista^kirkkaallap8iv]UiäUa<> - I
1
i