Vapaus, March 20, 1952

              surmansa Etelä-Afrikassa
Etdä-Aftibka. _
r«bcess33 kaivostyöläistä sai sur-
^ZL 'jAlla. oLevasss kaivoksessa
£ ^ ä n «njenttiseinä muriili»ja
f j : ^ iaivostyöläisiä alleen.
Ai-Äsi luultiin, että 20 on saanut
^Canada on nyt neljänneksi suu-
^kapitalistisen maailman kauppa-
Trim
ic Siding
Shingles
lass
Franci
Co. II
9ial 5-7394
tberlandSL
Osli
CRYSTAL
STEAM BATHS
A U K I J O K A PÄIVÄ
Suomalaiset omistajat
i: _3Ir. ja Mfs. L . Loflond
CRYSTAL
' " BEAUTY SALON
OmlsUja. Margrej
PUHELIN HA. 0094
i:63 E. H a s t i n ^ S t
Vincoaver
$1,000,000 varasteUu
Detroitissa
D e i n i t — Puutararaksuppias M e l -
v i n Guth«rie ilmoitti tiistaina polii-aiUe.
e t t ä häneltä on varastettu
OCO.OOO. josta suurin osa o l i arvo­papereita.
Käteistä cli laatikossa
vain-$500.
Kaksi henkilöä, jotka aikaisemmin
ovat olleet Gutherien palvelijoita, bn
vangittu. ; Vangitut Thomas H i l l ja
toänen vaimonsa Della kielsivät po-liisScuulustelussa
sjrylli^rytensä.
Br. Columbia
I STOCKHOLM
I RUOKALA
311 Main St. Vancouver, B . C
Puhelin PA- 0538
Ainoa suomalainen
ruokala Vancouverissa.
Kohtuulliset hinnat ja hyvä
palvelus.
SUOMBPAKETTEJA
lähettäessänne kä3rttäkää aina
luotettavaa da taatusti n<^eaa.
huolellisesti TANSKASVA LÄHE.
T¥STÄ- £i m i t ä ä n välivarastoin­t
i a tai varastojen loppumisen a i -
heuttaania viivytyksiä. Ensiluokan
tavara, aina tuoretta j a paketit
perdle hyvässä i kunnossa. Vain
muutaman päinrän postissa,
- S A I M A A " — §6.50 — 2 kg. paah-tamatonta
extra prima kahvia.
«OLYMPIA" — $7.70 — 2 kg. paah-tamatonta
Medellin kahvia, 4 Ibs.
riisiä, 1 Ib. rusinoita.
"FENNIA" — S9.40 — 4 Ibs. extra
IH-ima paahdettua kahvia papuina
1 ib. pusseissa. 3 Ibs. riisiä, 1 Ib.
luumuja ja 1 Ib. rusinoita ;
Paketit perille 2-3 viikossa tilauk­sen
saapumisesta meille. Klaikki
paketit vakuutuksessa. Vanhin p a .
ketinvälitysUike tällä mantereella.
Y l i 6 vuoden kiitetty palvelu ta­keena.
Kirjoittakaa suomeksi tai
englanniksi. Nimet ja osoitteet
mielurmmm tekstaamalla.
NORDMAN (Regisfd)
Snite 338 — Dominion Sq^ BIdg.
Montreal, Quebec
mm:-
/«niokftft {Rdkanl takai,
sttr •Kttfeasta!" *lll8to. <
• r l a n ' »tnuio nuorison- ^
s »«l^ttSiiiät nuoret j ä r - ^5 . ,
tt«t , msnft.; talstelntnn..
^ ;inuItset^^T^A innostaneet
- nnorIsi|p!cilnta» kulu­ineen
.vitt)gCeo aikana. '
Naoris^lfihU <%ampIon
. «ai^tst«:xQrt S9.000 voi­dakseen!.
«Morittaa t y ö.
t ä ä n sepnti&van vuoden.
Me uäkomt^e lehtemme
Iukljalii:>svns(avan mel- ,
ta. (YIBoIeya knva se- *
lostnkstneen julkaistu
Champlonlssa.)
Canuck U; Studcnt^ .
ma
Uudet siirtolaiset. tervetulleita rakentamaan
vaurasta, vapaata ja onnellista Canadaa
reCo.
AA
ONEITA
OTTOREITi
lur. Onlnb
i i
t a
meidän
seita.
tPANY
EEN
RTTI
23 p.
DP:n
;na
SYTYTD!
UPPIPABI
Uusia kirjoja saapunut Suomesta
ÄITINI, MARIE CURIE
Kirj.EveCurie
441 SIVUA — H I N TA SID. $3.50
Tässä elämäkertateoksessa, jonka on sanottu kuuluvan Ihmiskunnan
suurimpien alkaikirjojen joukkoon, E v e C u r i e kertoo suuren aituisä
legendaarisen tarman. Lämpimästi j a sydämellisesti han kuvaa Maria
SUod(wskan lapsuusvuosia j a Icouluaikaa kotona Puolassa, äärimmäi­sen
puutteen rasittamia opiskeluvuosia Pariisin Sorbonnessa j a vihdoin
sitä suurta .uhrautuvaa tieteellistä tutkunustyota, joka oli- tekevä
Marie Curiesta ihmiskunnan hyväntekijän.
Tämän teoksen arvostelut puhuvat itse puolestaan, joita lainaamme
tähän seuraa-via: •
"Tällä teoksellaan Eve Curie on pystyttänyt mitä hienoimman, ten-hoavimman
j a mittasuhteiltaan suuripiirteislmman muistomerkin aidil-
' leeh, v'tiosiäatälS611e'11EreilB.' 'joka • henkensä -ylevyyden.' sLsäisen nake-
•myBefisT^tträ^ffenr syvän- inhlmniisyytensä- -ja- ylenpalttisen- •vaati­mattomuutensa
takia kohoaa harvinaiseen korkeuteen." — V . A . Heis­kanen,
Suomalainen Suomi. .., ,,. J}; ^
Leo Tolstoin suur romaani
ANNA KARENINA
AOSTO
[•ARIO
KAKSI OSAA — 1 YHTEENSÄ- 919 S I V U A — H I N T A SID. ^5J^
Leo Tolstoin mahtavista romaaneista "Anna Karenina" on ehkä; Eni­ten
luettu j a eniten'ihailtu.' S e n . t ä y s i » nykyaikainen, mutta sa5lälla
eräällä tavalla ajaton ihmiskuvaus kuuluu hienoimpaan, mitämaail-mankurjallisuudella
on, e r i t t ä ä . Kirjaiinjati^nikeutuu unenomaisen'par'
'päähä}lälökenEä;^jldtdu&*'jPiiIoisi^ samalla:
i m hänen älyllinen* j a ' eetillmeir intohimonsa' ^asettaa heidät • Joka
hetki eraänlaistettcäidottomienreetillisten ratkaisujen eteen. Anna
jKarenma ja Vronsky ovat Tomaanikirjalllsuuden Roeneo j a J u l i a : l i e l -
oäh tarinastaan säteilee samanlaista suuren, kohtalokkaan tunteen
. kaikkh-altaa, samanlaista suurta tragiikkaa kuin Shakespearen rakas-.
M A L T T A M A T O N SYDÄN
453 SIVUA — H I N TA SID. $3.00
Stefan 2weigin nert&as kertomataide j a tyylin loisteliaisuus kuvas­tuvat
tässä romaanissa parhailta puoliltaan. Nerokkaana ihmissielun
salaisten ajatusten ymmärtäjänä ja kaiken inhimillisen taitavana
tulkitsijana h ä n paljastaa ihmisen sisäisen olemuksen kaikesta ulko­kultaisuudesta
riisuttuna, kaunistelemattomana ja todellisena lukijan
nähtäväksi..
Eris Kntght:
L A S S I E P A O J A A KOTIIN
262 SIVUA — H I N TA SID. $2.50
Miljoonat ihmiset ovat koko sydämellään mukanaelaen seurannefet
Lassie-koiran urheata, koko kesän kestänyttä taivallusta kohti etelää
Ja kotia, sen seikkailuja oikeudenistunnossa j a temppujentekijän mat­kakumppanina,
sen pelastumista rankkurien kasista, sen naikaa ja
uupumista — Ja vihdoin nääntyneen vaeltajen paluuta kotiin. Joe-pojan
luokse.
TAViUsCrofts:
K I R I S T Ä JÄ
282 S I V U A — H I N T A NID. $1.00
Tämän Jännitysromaanin tapahtumat alkavat vanhasta yksinäisestä
talosta, jonka omistaa upporikas saitiui. Illalla talo on paikoillaan,
Butta aamulla nähdään vain savuava runiokasa, josta kaivetaan
ssiin talon kolmen asukkaan hiiltyneet ruumiit. Kun sitten ylietsivä
Prench Scotland Yardista tarttuu asioihin, niin pitkän vaivalloisen työn
aikeen käy ilmi useitakin rikoksia. Päärikollisen tekijä paljastaa
lopullisesti vasta kirjan vilmelsiUä sivuilla.
Edgar \Vallace:
PUNAINEN YMPYRÄ
277 SIVUA — H I N T A NID. $1.00
Tämä Wallacen suosittu salapoliisiromaani Ilmestyy nyt kuudentena
painoksena. Romaanissa kerrotaan kiristystä Ja murhia harjoittavista
salaperäisestä "punaisesta ympyrästä", jonka varvoitus lopuksi ratkais­taan
lukijaa yllättävällä tavalla.
Bonorc dc Balzac:
r, SAITURIN .TYTÄR '
-•- " . '261 SIVUA — H I N T A NID. $1.00
Proosakirjallisuuden suurimman volmaneron kuolematon romaani,
^ h e n k i l ö i n ä kulta-aarteitaan kartuttava saituri j a hänen onneton
tyttärensä., j6ka rakkauden rohkaisemana nousee taisteluun Isäänsä
«nastaan.
^O^ie Gulbransseri:
TUNTURILTA TUULEE
306 S I V U A — H I N T A NID. $1.00
"Tunturilta tuulee" kuuluu kolmiosaiseen sarjaan, jota koko maali­assa
on eri kielillä pahiettu noin viisi mUJoonaa kappaletta. _^TekiJä
RJvaa siinä samojen vanhojen talonpoikaiskuninkalden jälkeläisiä kuhi
saellisessäkin, "Metsien humlna"-romaanlssa.
Lapsille suomenkielen opiskelua varten: ' "
KOTIAAPINEN
48'SIVUA — H I N T A NID. 60c
Värikuvin somistettu lastcnkh-Ja.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Company Limited
BOX 69 « SUDBURY, ONTAHIO
Niiden kolmensaddOviiöeiikymme-nen
vuoden aikana, jolloin valko­ihoisten
asutus o n ollut C^ad^^sa, on
tänne saapunut - mohenläiita siirto­laista,
mutta aina oa uudet tulokkaat
joutuneet elämään <4l2iualkolna ah-taiapa
taloudellisissa oloissa, « .
Ranskasta saapuneiist ensimmäiset
valkoiset, tulivat tänne vaihtamaan
turkiksia intiaaneil ta. Monet heistä
sitten mieltyivätkini t ä h ä n uuteen
maahan niin, että jäivät t ä n h e vaki­tuisesti
asumaan.: ' 3? ••- I
Ranskan vallan 'aikana kuningas
antoi suosikeilleen läänltysaluelta.
Saajien oli sitten hankittava asukkal.
ta näille maille niitä raivaamaan Ja
viljelemään. Näiltä asukkailta heillä
oli oikeus, periä vuokra» vlljelemäs-t
ä ä n maasta. Silloin muodostui ny-'
kyisen Quebecin > alueelle torppari-järjestelmä,
joka siellä osittain on
vieläkin voimassa: • >,>,;.
Mutta sellaisen järjestelmän- alaise­na
uutisaSukkaat pysyivät' fcöyliirtiiV
eikä heillä oUut-aiba haluakaan' I i ii
kaa t^ötä (tehdä, koska-läänitysheniat
slltd' aina runsaamman osdh: saivat;
Elämä o l i ' k u i t e n k l h - a h k ä r a ä ' , - e i k ä,
juuri' viljtelykselle avafctu maä suurYa
satoa antanut, joten jokaisen"oli ah­kerasti
yritettävä, ennenkuin leivissä,
pysyi. Kaikkien muiden -vastuksien
ohella olivat intiaanien hy&kkaykset
uutisasukkalden ainaisena pelkona.
Siksipä kylät varustettiuikin va-hvaQa
^paaluaidalla j a miehet menivät p e l .
loUe työhön ryhmissä, aseet muka­naan,
ollakseen valmiit hyökkäyksen
sattuessa,
,*Atlannin rannikkoseudut olivat
myöskin usein ryöstöretkillä kulkevien
englantilaisten hävityksen kohteina.
Heitä oh Jo seitsemännentoista vuosi,
sadan alussa asettunut asumaan tu­hansittain
Atlannin rannikolle aina
Georgiaan asti Ja näiden kahden
maan väliset vihollismlelisy^det E u ­roopassa
uusiintuivat Amerikan man­tereella.
Puolentoista vuosisadan a i ­kana
käydyt sodat olivat etenkin uu^
tisasukkaille turmiolliset. Erämaassa
asuen, vailla tietoyhteyksiä asukkailla
usehJkaan ei ollut tietoakaan sotati­lasta,
ennenkuin • saattoi ilmaantua
Thafs What Counts
(Jatkoa 3. sivulta)
; JTämän ensimmäisen siirtokunnan
keskilännelle perustaminen antoi a i .
kua asutukseji laajenemiseen länteen
päin._;,Kahd^fe~annento,lstn (vuosisadan
alkupuolella uut^isafiiikkäa t matkasivat
"preeria kuunareillaan'', kuten katet­tuja
Jvajnk^iBita fllinttettllni aavikko-maakuntiin
uutlsasutuksla perustaieh.
Piiute ja vastukset olivat ainaiset tut­tavat,
mutta hämä silloiset uutlsasuk-kaat
olivat sitkeitä ihmisiä, yhtä' sit­keitä
kun heidän vaiikkiirla vetävät
Jiärkänsäkin. Yksinäisyys el heitä
pelottanut Ja kotimaassaan olivat Jo
tehneet tuttavuutta puutteen kanssa
j a .se oli h e i d ä t saanutkin muutta­maan
valtameren taakse, parempaa
toimeentuloa tavottelemaan.
.i/!Vaes.tön , lisääntyessä lisääntyi
metsas.tä Ylholhsjoiikko.Joka hä-vittljmyoakm. maan varalllauusja kaupun.
'kipaikoissa.alkoi vilkas teollisuus, j o -
: i ^ ; y e t i aina' lisäa< siirtola
.pftsfa.:; K u n . ftiicaisemmlnr suurli| osai
aUHtolalslätaooli y r i t t ä n y t saada itsel».
fjefti .elatuksen maanviljelyksestä, niin
'töolllauuden * kasvafesSa' flllrtolaisuus
keskittyi kaupunkiin.; Mlneraalllätf-j
äm ansiosta 4nuoxio6tul imyöskin kai­kuko
kyläkunnan viimeiseen^ mieheen
asti, säästämättä naisia, enempää kuri
lapsiakaan. Intiaania käytif kumpi-h-*?
^P" ^W heillä; o li
ollut' kcskenaisla ' kahakoita ennen
yalkoifeen m i ^ e n tänne tuloa, oli hei-/
dat aina helpno saada. sotapolulle.
Nama rajasodat loppui^^t va*ta
^pf.a^TO.J^entJ^V^.jQuebeclssä?
^^<\ypf .taistelun Jälkeen^. jpssa l-afts-
^k^läu^et,havjsiYät..,. Ifjir/jijisfa sphnl.-
tiissa rauhassa ,1763 Canada Joutui
Englannin alusmaaksi.
A .Amerikan.:vapaussodan jälkeen siel­tä
siirtyi kymmeniä, tuhansia^ ihmisiä
siirtolaisina 'Canadaan- . Heitä kut-^
suttiin United Empire Lojalist. 'Mo­net
heistä olivat olleet Englannin h'al.
lltuksen virkamiehiä tai multa hyväs­sä
taloudellisessa asemassa olevia
to UTite about l3icu's magnifice
triumph at the Laitto ski race.s in
South Porcuplne cr as a famous r henkilöltä, mutta koska he olivat Jou.
Roman once said —. I came, I saw, I
conquered. But that.isn't quite how
it turned out, i n fact you might even
label us the "Tall; JSfid; Oang/' At
least you have to' a d m i t ' that our
boys tried; i i a r d and thafs what
counts. ."J
I suppose you could call our par-tlcipatlon
in these räces as the h i s -
torical event of the year, it- being
the fuBtHfloe that skilers Ircm Isku
have COTipeted. In the east. ^ e have
leamed our les-son. Next time we
meet we expect to give you slightly
stlffer competitlon. We were 6hown
clearly our own need for more s k i
races, longer distances and harder
training. Although .we weren't bur-dened
by any medals on our viray
home, Tve enjoyed our trip.
At South Porcuplne the food vas
gpod, the rooms free and the i n -
habitants friendly, so what more cah
a person ask lor? Also on fiunday
night we vpere treated to a presenta-tion
of the v e l i acted play "Kulfaiset
Kellot." And talking of plays I found
a tlcket to our awn play "Hirviher-rat"
way out there i n our room at
South Porci«)ine, A lot of people we
chanced to meet out there solemnly
promLsed to cosne to the Liittojuhla
in Port Arthur, sd^Ttsreni bö ^eeing
3-ou here next summer. — Jonas,
Folk Dance At Yritys > . .
(Jatkoa 3. sivulta)
over a $25.00 csedltf at the Midtown
Book j ^ o p.
Before slgning off, I £bi6ul4 inen-tion
our intentions pl, a membershlp
drive. I n the past.cljqua have domi-riated
club life both^Jta Yritys and In
the Old "Club DcMMvayJr Today tlicse
cUques are dead or dying. The.lcader-ship
of the clubs sees that with size-able
increase i n membersiiip the pos-sibilities
of the club'are almost un-bclievable
but very practlcal. That Is
why we call out to a l i youth, es-peclally
Plnnlsh Canadia^ Youth to
join Yritys i n Toronto, Isku i n Port
Port Artiiur, Alerts'1n''Sudljuxy, Co-met
« Ih TImmltts, Z^namo i n Sault
Ste. Marie and s o ^ o r t h , help bulld
and strengthen these clubs into
mlghtier voAiae class ot|;anizations,
to enrich - Canada, rsoid to eorlch
yoursclf, vllh culturaJ and
actlvities. — Wi]hert D . Bcimu
tuneet Jättämään jälkeensä kaiken
omaisuutensa, oli heidän taloudellinen
asemansa huono. Hallitus antoi heil­le
maa-aluelta Etelä-Ontariosta, jon­ne
suurin osa h e i s t ä asettui asumaan
ja avusti heitä rahallisestikin.
Quebec oli rauhansopimuksessa
saanut oikeuden p i t ä ä kirkkonsa, o i ­keuslaitoksensa
ja lakinsa, seka Rans.
kan kielen maakunnan virallisena
kielenä ja Ranskalainen se on vlcla.
nytkin.- Uusia, siirtolaisia ei kuiten­kaan
houkutellut siellä vallitseva
torpparijarjestelma, vaan he mieluim­min
asettmvat Ontarioon, vaikka se
olikin asuttamatonta, m u t t a . s i e l l ä he
saivat omakseen uiäan, jota viljeli­v
ä t . / . • *,-•.-
Canadaah saapui myös Irlannista,
Scotlannista, Hollannista ja Saksasta
paljon siirtolaisia, jotka ryhmittäin
asettuivat asumaan eri paikkakun­nille
j a vielä nytkin on paikkakuntia,
joissa asukkaat melkein poikkeuksetta
ovat samaa kansallisuutta.
E r ä s Canadan historian huomatta­vimpia
siirtolaisjoukkoja saapui Hud.
son B a y Comppanlan York factpriln,
James Bayn rannalle, matkalla Red
River laaksoon ManltobaSsa. Ensim­mäisen
talven he y l e t t i v ä t York Fac-torissa
rakentaen veneitä. Joilla sit­ten
seuraavana keväänä lähtivät j o ­kea
pitkin päämääräänsä. : icäyeljen
p i t k ä t kannakset vähäisiä talous- J a
ruokatarpeitaan kantaen t ä m ä joukko
monien vaivojen ja vastusteli perästä
pääsi perille kÄisällä 1812 jä aloitti
asutuksen Canadan lännellä.^ Parin
seturaavan vuoden aikana'.lofd S>el-k'h-
k, joka oli t ä m ä n asuiuksenal^
kuunpanlja, lähetti vielä parisataa
siirtolaista lisää siirtokuntaan. . ,
Tämä slhlolaisjoukko joutui myös­k
i n monien kovien koetusten alaiseksi.
Halla vei heiltä viljan, jolloin siemen-viljaakin
täytyi l ^ t e ä hakemaan
Minnesotasta/mutta kalkkein suurin­ta
kärsimys.^ aiiieuttl turkisyhtiöiden
väliset kahakat. Alue oli kuulunut
Hudson Bay Comppanialle, Jolta l<ord
Selkirk oli sen ostanut, mutta North
We8t Compjjania dli pitänyt sitä vuo­sia
metsästysmaanaan, eikä katsonut
b j v ä l l ä silmällä ui|tlsasukkalta, jotka
olivat asettuneet sen riistamaille. R i i ­ta
johti aseellisiin yhteenottoihin, ja
useita viattomia uutlsaiukkalta" sai
niissä surmansa-ja-asumukset.poltet­t
i i n . :
!
'UaäVof^muutamassa vuosikymmenessä
kAipuhkfeJa. !jötka nykyäSn ovat asu-kafe^
uvtiltaanr sutirempla; kun sellaiset
kft<(i>lQhgItv'Jotkti' satävuotta sitten
kafevofvat" jonkun'-vauraan'fsrmJseu-duffkeskuutefen.
-' s- •• --uj •
' '^eö'illstrud(rn ' kasvaessa •kehittyi
ihyö^kln 'maahan kapltallstlluokkai
joka on saanut suunnattomat omai­suudet
maan luonnonrikkauksista. A -
latl maahan saapuva siirtolaisvirta on
antanut runsaasti nuorta tervettä
työvoimaa, useinkin hyvin alhaisella
palkalla. Korkealle -nostetun työkll-hotukscn
ansiosta on miehestä muu­tamassa
vuodessa otettu irti kaikki
mitä hänessä voimaa on ollut, sitten
on annetta lopputili käteen, sillä mik­sikä
pidettäisi vanhaa miestä työssä
silloin, kun on tarjolla nuoriakin.
l Työväenliike tällaisessa maassa.
Jossa puhutaan useita eri kieliä ja a-suu'
kaikkia kansoja, on ollut h i ­taampi
saamaan jalansijaa kuin Eu­roopan
maissa. Ammatillinen Järjes.
täytyminen on myöskin ollut heikkoa
Viimeisen maailmansodan aikana val­linnut
työvoiman puute aiheutti kui­tenkin
sen, että unlot salvat huomat­ta,
via parannuksia työoloihin. Amnut-tiyhdlstysten
suorittama Järjestärals-kamppanja
myö^ toi satojatuhansia
uusia jäseniä niiden riveihin. iTämä
ei niiellyttänyt teolllsuusherröja, jon­ka
vuoksi he vaativat kolmekymmen.
luvulla suljetun sihtolalsuuden uudel­leen
avaamista.
Nyt saapuu maahan taas tuhansit­tain
uusia siirtolaisia, mutta niillä
työnantajilla, Jotka kalkkein eniten
huusivat työvoiman puutetta, el ole
tällä kertaa työtä entisillekään työläi­silleen
uusien siirtolaisten asema kiel­tä
taitamattomana ja maantapoja
tuntemattomana on usein valkea, e-l
e n y n perheellisillä. Heidän täytyy
ottaa, vastaan minkälaista työtä ta­hansa,:
sellaisella palkalla, kun työn­antaja
suvaitsee maksaa, saadakseen
perheelleen , edes - jonkinlaisen toi­meentulon;
vaikka niukankin. Ja se
on 4uuri-,8e. niihin työnantajaluokka
nytkin /pyrkii. Vuosisatoja he ovat
noudatfeaoeet samaa menetelmää. A i ­na
on ollut tarjolla työvoimaa riittä­västi,
he ovat määräncet palkat mie­lensä
mukaan,- Kun ensimmäisen
kerran maan historiassa työläiset on.
nistuivat saamaan kipeästi kaivattuja
uudistuksia työoloihinsa, niin teolll-suuspohatat
tunsivat een sattuneen
kipeästi heidän varpailleen. Sellainen
ci saa jatkua tässä yksitylsyrittelläl-syyden
luvatussa maassa, he ajattele­vat.
Siirtolalsvlranomalsten suorittaman
tarkan seulonnan avulla yritetään
tänne haalla sellaista Joukkoa, jolla
voitaisi murskata nouseva ammatti­yhdistysten
voima. Siksi onkin jo­kaisen
uuden siirtolaisen veivolllsuu»
katsoa, etteivät polje toisten: työläis­ten
^ u r i l l a ponnistuksilla saavutettu­j
a uudistuksia. Parempi palkka ja
lyhyempi työpäivä on heidänkin etu­jensa
mukaista ja olkoompa kukiii p o .
lilttlselta mielipiteeltänsä mikä ta­hansa,
n i i n slinii lelpäpolitlikassa mei­dän
etumme ovat yhteisiä. Näilä asl.
olta tulisi meidän vanhempien siirto­laisten
heille toverillisesti selittää. E i
ole oikein se, e t t ä suhtaudumme hei­hin'
vihamielisesti. Jos heidän aja­tuksensa
Ja käytöksensä onkin erilai­sia
kun meidän. Olemmehan mekin
kerran tulleet tänne vieraana Ja p ää
täynnä sitä suomen kansan korkeanir
paa sivistystä ja paremmuutta, jota
koulun penkiltä asti oU pällhömme
ahdettu, mutta ankara elämän koulu
täällä vieraassa maassa on sellalsw
nurkkakuntalalsuudcn : päästämme
hall)duttanut ja vannut silmämme
näkemään nlltS Suomenkin epäkoh­tia.
(Mutta meidän tulee myöskin
avoimin silmin tarkastaa niitä epä­kohtia,
jolta meillä on täällä. Uusi
tulokas ne usein huomaa pikemmin.,
eikä sovi pahastua, jos he niistä huo­mauttavat,
sillä kyllä meillä täällä
niitä on paljonkin, Niiden korjaamis­ta
vaikeuttaa kalkkein eniten juuri
se, että jokainen meistä aikoinaan on
turtut tänne "tekemään rahaa".'
Pieni joukko vielä nytkään Välittää,
mitä tapahtuu maan poliittisella are-nalla,
kunhan he saavat rauhassa e-lää
j a ajella autollaan, siinä on usean
suiirin harrastus. Alutta meillä j j ö -
kalfiellä on velvolllsuuÄ ottaa selvää,
mitä- ne miehet, jotka Uänestömmc
maamme hallltusohjakslln slellil te-jcevät."
Meiilii on olkeui vaatia ip&2
kohtien korjausta, missä sellaisia huo­maamme
Ja ne korjataan silloin, kun
sitä joukolla vaadimme. lU saa aja­tella,
e t t ä mitäpä me siirtolaiset, sillä
mc siirtolaiset olemme jättäneet syn­nyinmaamme
ja ottaneet Canadan
uudeksi kotimaaksemme, jossa eläni-mc
Ja teemme työtä Ja tämän maan
asioihin olemme velvollisia ottamaan
osaa. Sen poliittisiin rientoihin
m>'öskin, sillä, ainoastaan siellä voi
todellinen demokraattinen henki vaU
Iita. missä jokaisella on oikeus esittää
mielipiteensä, vaikka ne sitten olisi­vatkin
vastakkaisia vallassa olevalle
luokalle. Täällä Canadassa olemme
vielä saaneet käyttää puhevaptiut.a,
mutta täälläkin eräiden ryhmien ta.
holta yritetään saada sitä rajoitettua.
Quebecissä siinä on jo maakunnan
hallituksen taholta menty niin p i . -
källe, että Ihmisiä on vangittu ja y-lelslä
kokouspaikkoja suljettu, mutta
se el ofe tuottanut suinkaan mitään
tuloksia, sillä siellä väestö on alka­nut
ymmärtää ^Haisten tekojen
laittomuuden. HuolI.T.atta katolisen
kirkon painostuksesta, sielläkin alkaa
vaatimus puhe- j a : kokoonfumisva-pauden
puolesta saada enemmän
kannatusta. • ,r
Canada on nuori maa. Sillä ei ole
vielä omaa vakiintunutta kulttutu-ia,
vaan meidän pn annettava slUe osam­me
h i i s t ä rikkaista kulttuuriperinteis.
t ä , jotka olemme kukin synnyinmaas­tamme
tuoneet. Niistä tulee aikojen
kuluessa muodostumaan Canadan
kansallinen kulttuuri. Canada on
myöskin tulevaisuuden maa, kun se
kerran astuu ulos lapsenkengistään,
Ja itsenäisenä maana ottaa paikkansa
toisten kansojen joukossa, Ben suun.
natttoman suuret luonnonrikkaudet,
joista vasta pieni osa on otettu käy­täntöön,
antavat Iille myöskin valku-tusvaltaa
j a sen suuret, vielä asumat­tomat
erämaat, voivat antaa asuinti­laa
mUjoonalsiUe uusiUe tIirtolaisUle,
kun hallitusvallan taholta aletaan a.
slolta oikein ohjaamaan. El Cana­dassa
tarviuse olla työttömyyttä, el
puutetta asunnoista, eikä ruoasta,
koska meillä on kaikkea yllin kyllbi.
Mutta meidän täytyy vaatia asioita
Järjestettäväksi niin, että työtä ja
asuntoja järjestetään. Suunnattomat
luonnonrikkauksista saadut voitot t u .
Ice käyttää kansan ja maan hyvin­voinnin
kohottamiseen, eikä mielettö­mään
»otavanutteluun.
Tämän uuden, paremman Canadan
rakentamiseen toivotan tervetulleiksi
teidät. Suomesta tulleet uudet siirto­laiset.
Yhdessä Canadan 14 miljoo­naisen
kansan kanssa rakentakaam.
me tästä maasta se lännen kultala, jo­ta
etsimään kerran lähdimme sieltä
pienettä Suomesta. Yhdessä työsken-nelien
tulemme sen saavuttamaan ja
s i t ä päämäärää vasten kannattaa
tehdä työtä J» elää.
Torstaina, maalisk. 20 p. — Thursday. March 20, 105Ä- SiVtt 5
BC:n rauhankokous huhfik: 19-19 p a
Vanconver. — British Columbian
Rauhanneuvosto on julkaissut täällä
ylelken kutsun maakunnan rauhanko­koukseen.
Joka pidetään aseistautumi­sen
vähentämisen j a maailman kau­pan
edistämisen merkeissä huhtik: 19
Ja 20 p n ä täkäläisessä PenderAudlto.
riumlssa. «
Järjestöt saattavat lähettää tähän
kokoukseen j ^ e n edustajan tai h a ­vainnoitsijan
kutakin viittä jäsentääh
kohden Ja yksilöt voivat osallistua
myöskin. Mikä viiden henkilön ryh­mä
tahansa voi l ä h e t t ä ä oman edus­tajansa
tai havalnoltsijansa tähän
t ä r k e ä ä n kokoukficen. iSanUn eda8<^ , .
tajan rekisteröintimaksu 90' ij^
loria ja t)avalnnoit«)j|at mataavstt Su "; JI
torin. Vanhmateo- eläkkeelläZölevai,-
voivat o$aUi8tu4 vieraina. ' - . - - (
•Istunnot alkavat Icio 10 aamuUa Ja^C l
päättyvät klo 6 Ulana.' ttiitoatäuea
avajaiset pidetään «itdHDt. 4$.p, i}tä* ^
na Bama89apalkassa. T^BSAfij^Jsim-J
dessa on useita huomattiiJa^|p^iiJla <
ja tilaisuuteen o n maksettoVftJiOrtiÄ» /'
jMaakunnanxpuhanneuvostönoa^to- ' < j
on: B . C . Peace Council, Room 41, ' v
144 !West «Bostlngs ^ t , Vanconver, B.
T TT
KIITOS , . ;
Lausumme tJiten vilpittömät kiitoksemme ystäviUe Ja tuttaville,
jotka ovat myötätuntoIauudcUa muistaneet ältläiil, K o t r l MIettlstäi
hänen sairautensa aikana j a olleet hänelle Iloksi sekä avuksi. *
Samalla nttln tervehtien toivomme teille valoisaa kevättä! - f
Sydämellisesti, 1
MAJ-LIS JA AIMO KESKELÄ ' ^
SUPERIOR. W1S.. U . S. A.
KIITOS
Täten haluan lausun kiitokseni v.- Jo U;-8euni Alertsln JäsenlUe''
sckii muille tuttavilleni, jotka osallistuivat m l n u U e j ä r j ä t e t t y y i i t i l a i ­suuteen
Sudbur>'n Flnnlsh-haaUlla, paikkakunnalta potoiuuttoni
Johdosta.
Kiitos Biltu Ihanasta lahjasta sekä kauniin kahvipöydän ontlmlsto.
Parhaimmat kiitokset Eine Salmiselle. Joka tämän ininuUe järjesti Ja
nlllie Jotka tavalla tai toisella auttoivat tilaisuuden onnistumista, '
VIOLA VIIANEN
o Dunkcld Dr.. R, R. 2, St. Cotharlncs, Ontario
Kiitos
Kiitämme kalkkia sukulaisia Ja tuttavia, Jotka tulivat yllättäen
meidän uuteen kotiimme, tuoden tullessaan syömiset Ja komeat
lahjat. '
Kutiimme erikoisesti homman alkuunpanijoita mrB.A: Koivulaa,
mrs. J . Koskea j a mrs. U, Hännistä.
Kiitos myös emännUlc jotka pitivät huolen tarjollusto kolkeh
alkaa. Kiitos kalkille Jotka ottivat osaa lahjaan.
. ^ Vielä kerran teitä kalkkia kiittäen,
GLENN, LEAH ja NIILt» TOIKKA
Long Lake, Ontario
' • Tniij/on Lusua^sÄchlse-n k t l t o y n i teille, Ä t l i s e t joWvai;
Blitft riilh 'suyrfcnmötfdcta' yjliltykscstä' Jonka JärJfcsMtt* minulle 71 k
vuotL^vritymitpäivänl muiB6)ksl StecltöriihtöilUto; ma^ 3 p i it
, 1952. f • , ' • ! > :'<u! ,I0, •• . 1 ' . »1 r,^J
.. .Kiik^.iahjaeta, suurcst!a,Tahajä\immWta],Wuitiis^;^u^t«.i»|hei-
L . MylJyliine. s. Ranrialie;
'lie, a,Vierimaalle, S. CorbettlUi,
'julle^Ja/E, Luomalle.
' M - M ' ^IVIRS!ALINA'Httfr-^'',
575,Qucen!Se.W«t. Sault •Stc/;MarIc:OhtarIo
HEINÄN- JA
LAIDUN RUOHON
Nyt on otollinen äifca ostaa sie­menenne
kun varastomme 0n
täydellinen.
Timolel, No. I ,
Tlmolel, 120 p. säkki 22.35
Tlnu>teljal5% AlBike
Timolei, Alslko Ja Puna-Apila
70.15-15% .
Alslko, No. i .. .
Alfalfa^
Valkokukka Makea Apila
Puna-apila "Doublo Cut"
Kehäkukka Makea Apila
"Rod Top" . ..
PIHARUOHON
SIEMENIÄ
Pihanne kauniin
VIHREÄKSI
Piharuohon seos
"Kenlucky Blue"
Valkoinen Dulch-apila
"Birdsfool Trifoil"
"Brome"-ruoho :.
"Chewlng Fescue"
"Meadow Fescue
"Colonlal Bent" .
Monivuolinen ruis
Puutarhan ruoho
"Recd Canary"
K A I K K I PUUVILLAISET SÄKIT
100 p.
säkki
$18.75
18.75
23.75
24.75
57.75,
75.75
17.75
. 38.75
. 18.75
54.50
60 p.
p. hinta
21c
21c
2$c
• • " . . • {'-•
27c
S9e
. 77c
18c
42c
20c
56c
2Se
;!5c
30e
31e
63e
82c
23e
46e
24e
60e
100 p. 50 p.
säkki p. binto
$65.00
... 804)0
85.00
... 644)0
. 29.00
90.00
. 30.00
- . 854)0
90c
90c
1.20
- -90
40c
1.05 _
60e
1.60
45c
60e
1.10
pavn.
95c
95c
uo
95c
45c
140
65c
1.80
50c
65c
VOIDAAN P A l A t l T T A A «5o E1T.2L0,
SUOMALAINEN PALVELUS
t fm
I
k
i 'f
sr*'