Vapaus, February 4, 1967

              Raimo toistamiseen
Eeroa nopeampi
Joutsa. — R;iimo Hämäläinen
korjasi sunnuntaina toisen voitton­sa
viikonvaihteessa Joutsassa käy­dyissä
kansainvälisissä hiihtokisois­sa.
Hän voitti pyhänä kisojen pää­matkan,
joka ankaran pakkasen ta­kia
oli lyhennetty 15 km:ksi. Toi­seksi
tuli Eero Mäntyranta, joka
raivokkaan taistelun jälkeen, hävisi
kilpakumppanilleen' vain sekunnin.
Kolmanneksi sijoittui Unto Karja­lainen,
joka vielä 10 km:n kohdal­la
oli Eero Mäntyrannan luntumas-
•Sa. . • •
Hiihdon aiknna vallinnut 25 as-
, teen pakkanen pelotti .mukana ol­leet
norjalaiset ladun varteen, ja
niinpä tulosluetteloon ci mahtunut
yhtään ulkomaalaista. Odd Martin-senin,
Magnar Lundemon ia E r l i ng
Steineidetin lisäksi . keskeyttivät
mm. Kalevi Ilämäläi ncn ^ja Arto.
Tiainen.
Naisten 5 km:lJä Liisa Suihko­nen
uusi lauantain voittonsa. Saa­ra
Saarinen tuli toiseksi, ja lauan­tain
kympin kakkonen li'ma. Pel­tola
jäi nyt kolmanneksi. '
S tien Kaiser
ME:n kimpuissa
Davos. — Hollantilainen Stieh
Kaiser teki sunnuntaina Davosissa
pidetyissä kansainvälisissä pika-luistelukilpailuissa
uuden maail­manennätyksen
naisten 3 000 met­rillä.
Hänen aikansa 5.04,8 alittaa
1,1 sekunnilla neuvostoliittolaisen
Lidia Skoblikovan nimissä olleen
entisen ennätyksen;
PORT ARTHURIN KUULUMISIA
ME-Seagren kohtaa
Erkki Mustakarin ^
Los Angeles. >— Kaliforniassa
opiskeleva suomalainen Erkki Mus­takari
kohtaa seiväshypyn sisärato-
•j-jen epävirallisen ME-haltijan ame­rikkalaisen
Bob Seagrenin 11. hel­mikuuta
Los Angelesissa pidettä­vissä
kilpailuissa..
Mustakarin nimissä on sisärato­jen
epävirallinen Euroopan ennä­tys
512, jonka hän teki äskettäin
Pajulahdessa.
Neal Steinhaer
kuulaa 20.G0
Portland, Oregon. —- Nuori ame­rikkalainen
niaihni .hm Ryun voit­ti
Portlandissa pidetyissä sisärata-kilpailuissa
1.000 jaaidin matkan
ajalla. 2.0;-).9. Tulos . on kaksi se­kuntia
huonompi kuin sisäratojen
epävirallinen maailmanennätys täl­lä
matkalla..
Kuulassa anieiikkalaincn Neal
Steinhaer snavulti tuloksen .20,()().
joka on uu.si sisäi^atojen epäviral­linen
maailmanennätys. Pituushy­pyn
maailmanennätyksen haltija
Ralph Boston voitti lajinsa tulok.
sella 784.
iVL:n Feld 500
.alarotu toinen
I Moskova. — Suomen Altti Ala-
I rotu sijoittui toiseksi tuloksella 480
! seiväshyppykilpaiiuissa sunnuntai­na
Moskovassa pidetyissä kansain-
\ alisissa yleisurheilukilpailuissa,
\ jotka . pidettiin suuressa sisähallis-
.sa. Seipään voitti neuvostoliittolain
nen Igor Feld, joka ponkaisi ta­san
5 m. :
Samoissa kilpailuissa isäntämaan
aitajuoksija Valentin Tsistjakov si­vusi
maailman parasta sisäratatu-losta
60 metrin aitajuoksussa ajal­la
7,7. Toiseksi sijoittunut Anatoli
Mihailov hävisi sekunnin kymme­nyksen.
Kisoi.ssa oli mukana: kaikkiaan
200 yleisurheilijaa yhdestätoista eri
maasta.
Soillakiia nu;illt' kaikista v:iku<Uuspulmistanne — — Meillä on yli 30
Takuiitn.syhtiola, .jotka !,iiuU;imme palvelevat Teitä — — Me vakuu-tainnie
Teille kaiken minl;a voi vakuuttaa — —
O. K. J O I L \ S ( ) \ & ASSOCIATES LIMITED
I .suonien-puhutaan)
«97 nuv St.. Toroiito 2-B,Ont. Tniinistopuh. EM. 6-8586
O. NUMMINr-N HELEN IIIKVONKN
kotiin Hl l - : « 5 f i , kotiin WA 2-4378
Port Arthur. — Länsi-Ontarion
alueen' työsuhteissa ei näytä vilkas­tumista
: tämän vuoden kuluessa:
Lupaukset nikkeli- kupari rikka­uksien
kaivamisesta eivät tule t ä ­män
vdoden työsuhteisiin vaikutta­maan.
Mutta McLeod-cockshut Gold Mi-nes
Ltd tiedoitti, että sen Gerald-tonin
kupeessa oleva kultakaivos
suljetaan lopullisesti. Se on suuri
isku Geraldonin kaupungin ja lä­hiseudun
kuntien asukkaille ja ta­louselämälle.
^
Port Arthurin edustaja maakun­nan
lainlaatijakunnassa ja Ontarion
kaivosministerin salkkua kantava
Geo. Wardope ei nähnyt mitään
valonpilkkua kaivannon sulkemisen
aiheuttamaan tilanteeseen. Hän
tosin sanoi yrittävänsä saada kos­ketuksen
Anaconta Iron Ores Ltdn
Arizonassa olevaan johtoon esityk­sillä,
että jos voitaisiin sen omista­malla
rauta-alueella Nakinasla poh­joiseen
saada kaivostyöt aloitettua
lähitulevaisuudessa, jotta varattai­siin
edes jonkinlaisia toiveit.a Mc-
Leod kaivanno.sta pois joutuville, i
Jokatapauksessa myönnetään^ että'
Geraldtoniin ja ympäristöön kotiu­tuneet
kaivostyöläiset ja niiden an­sioista
riippuvat joutuvat menettä­mään
kaiken mitä ovat sijoittaneet I
tulevaisuutensa hyväksi. }
Onni Niemi, Fort VVilliamin !
Grandvievv Lodgc-vanhainkodi.S-sa j
kuoli, tammikuun 30. päivä. Niemi j
oli syntynyt .Suofflcssa ja oli 77
vuotias. Ganadaan: hän tuli vuonna
1910, toimien rautatielyöläiscnä on:
sin Ja myöhemmin metsätyömailla,
viimeksi Paul'Mäen työläisenä Mu-rillossa,
kunnes vanhuus teki hänet
työkyvyttömäksi. Jälkeensä jäi
läheisempiä sukulaisia, kaksi sork- '
kua.Taimo ja Wäinö.'
Frank .\rvelin kuoli täällä sairaa'.
Seagren sisällä
ME^körkeuksiin 523
Albuquerque, NcWf Mc.xito. —
Amerikkalainen Bob Soagren pa- >
ransi omaa seiväshypyn sisähalli-maailmanennätystään
hyppäämällä
523 Albuquerquessa viikko sitten
pidetyissä kilpailuissa. Tulos on
kaksi senttimetriä parcmpin kuin
hänen aiempi ennätyksensä.
lassa viime lauantaina. Hän oli kas­vanut
Port Arthurissa ja oli 02-
vuotias. Jälkeensä jäi kaksi veljeä,
Henry ja Hannes, sekä useita serk­kuja,
r - .'\T1I. '
Maailman turuilta
KONTTAUSURHEILIJ
MUOTIA SUOMESSA
Rio de Janeiron suurin aamuleh­ti
Jornal «do Brasil julkaisi uulLs-toimisto
UPI:n välittämän huvitta­vaan
muotoon laaditun uutisen ot­sikolla:
"Ryömiä nelinkontin on
muotia Suomessa". Teksti kuuluu-kokonaisuudessaan
seuraavasti:
"Suomalaiset keksivät erikoislaa­tuisen
ja tuottoisan keinon lopet­taakseen
"liitkän ja hämärän tal­ven
aiheuttaman al;distukseno oTnV
nelinkontin ja ryömiä pitkin katu­j
i a sen sijaan, -että pysyttelisivät
klii-sivällisesti takkatulen ääressä
kuunnellen Sibeliustaan. ^
Idean keksi i;räs>jraumalainon sa­tamatyöläinen,
.)oka voitti. 'M) .tlol-laria
lyötyään vetoa, eitä hän ryö­misi-
nelinkontin ni' kolme kilomot^
riä, jotka erottivat Sataman kau­pungin
markkinatorista, ja idea
valloitti heti koko maan johtuen
lehdistön sille suomasta huomios­ta,
ja s i i l ä i n i i o d o s t u i tämän tal­ven
suosittu urheilulaji
Neljä päivää sen jälkeen, kun
\'enni Ojala oli voittanut vetonsa
asenno.ssa, ioka monista o n nöyryyl-liivä,
koko:Suomen lehdistö ilmoitti
näkyvällä i)aikalla Kangasniemessä
Ita-Suonies.sa lolcutclu-la ciisim-niäi.
scsth .mo.^taniiistulokse.^ita m-r
linkoiitinkisaiIi(>.^a fninii. joka on
annettu l;iUi'iiii(ioi.l(.' u r h e i l u H e )
•Mostaruiidcii .V<HHI 24 vuotias nuo­rukainen
Veikkii Kcmpiii. Joka löi
raiim.nlaison sal;imatyoliiisen teke­män
enn:itykson ;ivominiiillä nelin­kontin
2 2 , 8 kilninoliin pituisen mat­kan.•
KcmDui p;'t;aii o(!eiim.-a polvet
vi'ri'-^:i ia lal;i viilici.iksocn iiiitoi-n
uiheilulajiin imio;<tiineel su/3jelcv;it
nyi |)ulviact!iv;.niloista aiiiomen-k;
iisla kMidyiii polvisiiojuksiii.''
KANNAT I A K A A I.IlKKEn A.
J()T!:;V II.MOITTAVAT
VAJAUDESSA!
Toronton kuulumisia
vTOroiitbi ~ Tammikuun 29. päi­vänä
pidetyt kahviaiset onnistuivat
varmaankin yli odotusten. Yleisö
täytti kauniit vnlkoUinaiset pöy-däl,
nauttien yltäkylläisesti maini­osta
kahvista ja leivoksista ja kak-sikultluurisesta
ohjelmasta, josta
luulen Canadasyntyisten päässeen
voitolle ohjelmaesityksillään. Hei­dän
ohjelmaesityksensä oli reipas­ta
ja mukaansa tempaavaa —
päätellen hurjista suosionosoituk­sista;
Finlandia kuorolle, myös an­nettiin
hyviä aplodeja, sen esittä­essä
monta mahtavaa laulua. Eräs
niistä oli mieltä järkyttävä laulu
kylmyyteen kuolleesta mierolaises-ta,
jonka poskille olivat, kyyneleet
jäätyneet. Eipäs kuin kiitos kaikil­le,
jotka olivat saapuneet haalille
varmistamaiyi: tilaisuuden onnistu­misen.
Lauantai, Heliriik 4 p. — Saturday Feb. 4,1967 Sivu}3
Lepokodin tiedonantoja
SURUVALITTELUABRESSr
Hiljattain on valmistunut Suema-lais-
Canadalaisen Lepokotiyhdis-
^tyksen suruvalitteluadressi, mikä
on kooltaan n. 7" x 10" ja on siinä
neljä lehteä. Etukamiessa on yhdis­tyksen
rintamerkin kuva suunnil­leen
alkuperäisissä väreissään,
. (tummansiniiieh, vaaleansininen,
valkoinen ja k u l t a ) ; s e k ä teksti
"SUÖMALÄIS.-CÄNADALAiSEN
LfiPOKOTlVHDISTYKSEN KUK­KAISRAHASTO".
Adressi on toi­sesta
päästä alettaessa suomenkie­linen
ja toisestapäästä englannin­kielinen.
Näinollen sitä voivat käyt­tää
sellaisetkin henkilöt: jotka ei­vät
ole suomenkielen taitoisia. Si­säsivulle
on aistikkaasti kullalla
tekstattu seuraavat lausfeet:
Jopa loppui päivän Vaivä^
iUälevbh hälle toi.
kasitetun täällä aivan,
ikilepoon mennä soi." • >
Englanninkielinen lause puojei
taan kuuluu:
Siirtset and evenirig sljki-; A : .
and bhe cleär eall lor rhi^,
and may there be no .' >
moaning of the bar, '
when I put out to sea.
Adresseja * on saatavana lepoko-timme
toimistosta, osoite 2288 Har­rison
Dlr. VancÖilVer IB Ö.C. ja ön
rtnileh alin myyntihinta $2.00 !cif>.
päleeita, miitta Voi jök^iH^n mäh
saa niistä varallisuutensa ja halon
sa mukaan enempikin.
Ray Rinta, Vancouver, B.C.
• Kyllä tuntuu, että siitä miesten
pjivällishommasta tulee: suurem-moinen
tilaisuus, mutta lujasti sii-nä
on suunniteltukin siis helmi­kuun
19 p.äivänä kello 12 päivällä i sunnuntaina, helmikuun 12 päivänä
voitie istua mahtaviin, täynnä herk
kuja oleviin pöytiin — suurelle
ruokavieraitten joukolle tervetuloa., _ Hullua älä härnöitä,"lähöa älä.
huisuta.^ Suomal. sananlasku;
Osaston vuosikokous pidetään
kello 2 iltapäivällä
I saapua.
muistakaa
J. N .
— Kalalle kala käskee, l i n tu toista
pyytämähän. — Jyväskylä. . ' .
— Jos on olutta, kyllä on ystäviä.
—^ SuomaL sananlasku.
URHEILUPAKINAA
UUSI IVI.S. KUNGSHOLM
TOUKOKUUN 17,1967
NEW YORKISTA-GÖTEBORGIIN
Edelleen:
G()l(;lKiri,'i,s(,i---'.l M!;lioIni.iaii y<ijun;iiia makuupaikkoinnon
TuklioIrn:isl;v---lIrIsinkiiiiS..S.inRGKRJARLTlaiValla . _
HELSINKIIN SAAVUTAAN TOUKOKUUN 27. '
Turistiluokan hinnat:
. New York-Göteborg, alkaen XLS .1;2S0:-1/2K.T.;US $295.-onc way'.
5 %:n c//f.'«/i//.s- incnQ/paluulipu.sta, jos matkustatte toukok.l7 ja
palaatte hoiniik.l 1. Myöhemmillä laivavuoroilla palates.sa,
alennus vain in(;n(>lii)ua liinnastai _
.Göteborg-Helsinki, [T.S. .^.'SOi—si.saltyen t ä h ä n mm.'matkat, loisen
luokan niiikuupaikka yojuna.ssa Göteborg-Tukholma, toi.sen
luokan liyilipaikka Tuklioltna-Hcl.sinki sekä kaikki ateriat. Jo.s
halutaan 1 luokan liyltijiaikka Tukholma-Helsinki, on lisämbksu
U.S. h o .~
Matkatavarat .siioifKin Ni.vvYoiki.sta Helsinkiin. Matkustaja voi
maksutta viedä Ncvv-Yorkiiita Göteborgiin, ra.skasta matkata­varaa,
arkkuja, ynis. kaikkiaan 270 Ibs. Ruotsin rautatiellä ja
Suomen Inivjilla j)icni li.samakKu, mikä maksetaan New Yorkin
laivalaiturilla laivan lähtöfiaivänä. Kaikki hyttiin menevät mat­kalaukut
ynis. menevät maksulla.
Säar.taltc, l;im oi tarvil.si! maksaa liololliydpymisi.slä eikJl
ruoka-ati.iioisfa, J'aik;it N(!W Yorki.sla• Helsinkiin voidjian
vara(a j a lipui c)^i(.•la l i i a l l ; i . . •.
M r i t k a n j o t i t a j a n a SALrn
M o n t r e a l i n konttorin jotitaja
Mr. C a r l E. W a s e l i i j s ja
f i a n c n apunaan matkane-f
i i n n l a n a Mrs. S y l v i a A a r n io
Nuw J e r s e y s t ä .
Muut laivavuorot V. 1967. '
New York-Göteborg Göteborg-Nev^York
GRIPSHOLM,
toukok. 2, kesäk. 3, kesäk.28,
heinäk.21, elok..l5.
KUNGSHOLM, toukok. 17'
GRIPSHOLM,
tpukok.24, kesäk:i7, heinäk.
11, elök. 5, elok. 28. jouluk. 12
KUNGSHOLM,
ciok. 25, syysk. 21, jouluk. /I, - kesäk .8, syysk. 12, jouluk. 28.
Kiirelitikaa tekemään paikkavarauksenne joko
. matkatoimistonne kautta tai suoraan .. .
Sw@ciisii ilinericisn Line
THE VVHITE VIKING FLEET
Sliips undor Sweclish.Registry
! \ H ) N T K 1 ; A F , 1, •(jl-'K.!'.CANADA.'. ...... .405 St. ,IoIui Street
VANC(ii;Vi:i{. II. <;., C A . N A D A : .96Ö WeHt lla.stiiigs Street
«'INNIIMX; i. M A N , ( ; A N A I ) A Dahl S.S. Agiv., :{25 Logan Avenue
Kaikkialla niaailma.s.sa missä ur­heillaan,
käydään nyt jo kovaa pö­rinää
siitä — tohtorit ja tiedenvie-hel
tutkivat laboratorioissaan mi­ten
heidän urheilijansa tulevat pai­jaamaan
tulevissa olympialaisissa
Mexiko City.ssa. 2.300 metrin kor­keudessa
merenpinnan yläpuolella
jossa ilma loppuu. Tässä näylol-iiin
tv-kuvakin kuinka miehiä tar­kastettiin
ja testattiin kuonokopat
päässä kuten ennen Suomessa kun
koirissa oli vesikauhua.: Parempi
olisi ollut että ajoissa olisi lai­tettu
kuonokopat ja korvaläpät
niille vanhoille hortieolta haisevil­le
herroille, jotka istuvat Kansain­välisessä
olympiakomiteassa. Jotka
antoivat kisojen järjestämisen täl­laiseen
maahan. Onhan selvää, että
päävoima vielä tulee näihin kisoi­hin
Europasta ja muista maista,
joissa on opittu urheilemaan ta­saisella.
Näistä kisoista muodostuu
sellaiset, että eluasenia.ssa oval ne
urheilijat jotka asuvat oloi.ssa.
joissa saavat joka päivä olla heille
opituissa elämässä ja ilnia.sto.ssa, ja
kun näin on - ^ s i l l o i n ci ole kil­pailu
n.s, f l a i r play kaikilU;. Nyt
jo eräät kansat valmentavat urhei­lijoitaan
korkealla vuoi isloi.ssa,
jois.sa on samanlainen ilma kun
Mexico Cityn olympialaisis.sa. On­ko
kaikilla tämä mahdollisuus? Ei
varmaankaan,
Suomalaisetkin tutkivat ja poh­tivat
samaa asiaa. Minkätäliden.'
Ketä suomalaisia juoksijoita kan­nattaa
lähettää näihin kisoihin,
tarkoitan juoksijoita erikoisesti. On
aivan selvä, että suomalainen tä­män
päivän juoksija ei pärjää kan­sainvälisissä
kilpailuissa juoskooh
sitten taseita kotonaan eli missä
vain, niin mitä niilä lälieletään
vielä 2.'100 metrin korkeuteen tu­kehtumaan.
Ketä sinne oikeastaan
j tällä näkymällä kannattaa lähuUää?
I Ki ainakaan ketään Juoksijoita ci^
ikä heittäjiä, sillä kiuilassn,mou­karissa,
kieko.ssa ja keihäässäkin
voi käydä niin kuin Budapcsli-ssä,
että keihäs lentää Kinnusella 70.40
metriä, kun pitäisi lentää tänä päi­vänä
suurissa kilpailuissa jos voit­taa
meinaa ja etupäähän päästä,
yli 80 metriä; No heittoihin . Ja
pikajuoksuihin ja hy|)pyihin nyt
ei ilma ratkaisevasti vaikutakaan,
vaan vaikuttaa kestävyyslajeissa
joka on todettu jo esikisoi.ssa.
Jo aikaisemmin tuli puhuttua sii­tä
kuinka eri maitten urheilijat
ovat Ichneet maitaan lunncluk.si
urheilun kaulia koko maailma.ssa
enemmän kuin niiden diplomaat­tiset
edustajat ja lähettiläät. Myös^
kiri urheiluvälineet ulkomaille lä­hetettynä
ovat tehneet mainosta.:
Tunnettuahan on, että suomalai.set
urheiluvälineet v. 1924 lähtien ovat
tehneet Suomea olympialaisissa
tunnetuksi,, sillä jo se e l l ä sen
u i h e i k i v ä l i n t e l otetaan tällaisissa
. arvokili.ailuissa huomioon, on ar-
\'Osana jota ci useinkaan hyvin liel-po-
sli hiiom;it:i eikii panna merkil­le
'rucssa on juuri ede.ssäni Suo­mesta
saapunut -Urheilun Kuva-ait
a'\ t.oii ioiiliiiimnero Ja- ihiuel-i
e lm suiircsli kun näin siinä maai!-
.Diankiiiilun •' laakit^kkoilijaii Bobby
Huilin kuvan ja .suonialaiiien Fmn
• S|)ecial |ääku-kl;onKiila kiule.ssä. On
selvää että kun t ä l l a i n en kautta
maailin;in kuuluisa mies käyttää
Jääkiekkomailaa vaikka täällä ja:
nuiiiaila oir palioii inainostotluja
m a i l o j a saatavaii;i. on se suonialai-sellf"
v ä l i n e e l l e tavatonta Ja hyvää
mainosta. Silla tehdään maata tun-
I netiiksi ja sille voi tulla saniau-i
lainen miljooiiainciiekki kuin .luo-
' inalaiselle ItaiJala-ui.slimelle jola lä­hetetään
.niiljooni.i yksistään täniu'
Canadaaii ja'Amerikkaan.-
; . .Suomalai.si;i suk.siaj.imuita hiih­tovälineitä
lähetetään myöskin iiio.
niin maihin, tänne Caiiadaankiii.
; Tulihan n i i t ä tänne Sudburyynkin
De Marcon iniu;iliivälinekaui)|)aaii:
Saniasla liilv.iluii Kuva-aitasta nain
I kuvaii ki,'ti oli. I,ili(l(; i.sii suksia l an
' l i e : ('aiia(l;iaii, tai keiiiiuiii saiiocii
().so.l!ei'l).i S. \ ( . s , i 2;;o l',a.\ SI .
.I'Oit. AiUjiir. Ont. suun suksi-kolii.
Niiii v;illaa kaiipi)a alaa..
Ki nyt t.ii vilse Jiiihua siiomalai-se.
sla saiinasla. joka valtaa alaa
kautta maailiiiaii la' v:;ikk.'i inin
kalaisia saiinaiiuiiiiia on |o saata­vana
tilauksella. .Alutta totlcllista :
periiiletdlisla suomalaista savusau-na.
a jos'a takuulla saadaan parliaim-mat
ja makoseiiiiiiat. löylyt, ei eiiäii
inissiiaii (I) na\ ..Tliiliiicir saviisaii .
na .011 kuulcmiiiji sellainen laitos,
jossa ei kuk;iaii(ile saamil itseaiin :
puhtaaksi- -\aaii. iiiniivasldin oval
nokeeni iiUfct ja liaiiiieel itsensä
ja , inen!!(;('t iivoKk! u i s a lik;iiS(;iiipa-iia
kuin saunaan mcMiiessaaii. Miia
saiiotte-vanhal s;ivii.-.aunassa kyliie-neet
Suomalaiser.'_<iiiko liiiiiä louk­kaus
v a i m i k ä ? .\iiiimeille nyt si-vislyskaiidclla
vakimtetaiiii. Ksi-isämine
siiival savusaunasta raadan- •
tansa jälkeen sen iKuilinnoii ja rie- '
mun joka teki heistä silkcila Ja
sisukkaita |a tyossa kangistuneille
jiiseiiilleeii ja koko keholleen sin-:
nattin levon laukaisijan rauhan ja
levon, Mikii e s i i s ä i i i i n e olisi iiykyi- ;
s iä iHiiiltösaiinoja vaihtanut rakkaa-,
seen sisääiiläiniuävään, jossa he
s y n t y i v ä t Ja Jo.ssa monessa tapaiik: •
ses.sa saivat viimeisen puhdistuk-,
sensa ja lähdön viimeiselle niat-i
kalleen. Olisi hauska kiuilla tällä ,
palstalla, vieläki» jollakin on to­dellinen
suomalainen. savusauna,
jo.sla saiiinme todella makoset pO-riiileellisel
..suomalaiset löylyt. ,
Tekonimu.s
.•\l:;iui-k''ira k a v c l y l i ä ; Suä o l i Chicagossa edellisellä viikonlopulla t ä h ä n vuoden aikaan verrd»-
•rn mo.ikc l;tmm'n.multa ei t a r p e e k s i lämmin voidakseen kutsua sitä "hDiran päiviksi'-. Kui­tenkin
i.iMia s u u r i A l c ^ a n i - k o i r a sai "päivänsä": kun sen omistaja, mrs. William Jones verrytteli
sna talia h t l p u l l a l a v a l l a a.iellen autoa pitkin järven rannalla olevia puistoteitä. Lämpoti-lanii.
0 iif;u:-u Chicajiossa v i i d e n k y m m e n e n asteen vaiheille oltuaan sitä ennen alapuolella nollat
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinniiiniiiiiiiiiiin^
n i: L i: \ T A R V A I N E N :
. I8B7I Canadan historiaa
(Jatkoa)
26. OSA
Itauliansopimus allekirjoitettiin vuonna 1748 ja
Ranska vaati .ja saikin takaisin Louisburgin linnan,
jo!;a oli melkein kokonaan hajoitellu. Myöskin mää­rättiin
En^danniii hallitus maksamaan . korjauskus-tannuksel.
Litiiioiiiis rakennettiin uudelleen, enti.s-lakiil
suuremmaksi ja vuonna H.IS sen seiniin oli
ktiiinitelty 212 tykkiä. Ja öilh. suojeli merellä seit­semäntoista
aseistettua laivaa. Linnan ympärille ra­kennettiin
vahvat inaapallcril ja linnoituksen suo­jissa
aloitettiin maanviljelystä laajalla alalla.
Vjistakohdaksi hritliläisct rakensivat. Halifaxin
linnan vuonna 1749 ja alkoival • perustaa, siirtolaa
sen ympärille. Kolme vuoMa sen j ä l k e e n kaupun-i;
issa oli jo neljätuhatta asukasta, suurin osa Bri­tannian
saarilla; Nova Seolian aikaisemmat siirto­laiset
acadialaiset. olivat edelleen katolLseij kirkon
niiiiir.-iysvallan alaisia ja kioliäytyivöt vannomasta
:Kiml;innille ii.skollisuuden valaa.
* Kiliisi vuolta oli epävakaista, aseistettua rau­haa,
jonka aikana molemmat kilpailijat valmistui-val
viimeiseen ralkaisevaan otteluun. Hanska, joka
n|i inenettaiivl melkein kaikki rannikkomaat, lujitti
asemaansa sisiimaassa. voitolliset si.ssijoukol valtasi­vat
maat pohjoiseen, liihelle. lludsonin lahtea, län­teen
KaHlovuorille .saakka .la etelälin Mexicon lah­den
rannoille. Intiaanit, Jolka halusivat olla voitta­jien
laiolella, suurin joukoin vannoivat uskollisuutta
Hanskan lipulle, ja tämän suojassa taas aloittivat
lyöslörelkiiiän. Soihdut paloivat, lomaha\vkit teki-viit
verisiä työlään siirtokuntien keskuudessa. Eng­lantilaisia
joukkoja Johtivat nuoret upseerit George
\Vasliiii,nton ja Benjamin Franklin, joista tuli myö­hemmin
tunnetut nimel Amerikan historiaan.
.loka paika.ssa joutuivat Englannin sotajoukot ja
Uuden Englannin kansankaarlit antautumaan ja ran.s-kalaiset
yhdessä intiaanien kanssa jatkoivat voitlo-kulku;
ian yli kansoilolun alueen.
Britannian raskaan häviön jälkeen annettiin
määräys karkoittaa koko Acadian kansakunta pois
kodeistaan. T ä m ä ensimmäinen onnistunut siirto­kunta
oli monien sukupolvien aikana raivannut
maita, kyntänyt ja kylvänyt suuria viljelyksiä, ra­kentanut
koiiluja ja kirkkoja ja eli rauhallisena
vaatimatonta elämäänsä. Pois kodeista, pois rak­kaalta
kotiseudulta, ajalus tuntui ihan mahdotto­malta.
Mutta mitä voivat nämä yksinkertaiset ihmi­set
kieroutta ja väkivaltaa vastaan, ja niin vähitel­len
kalkki acadialaiset, y l i viisituhatta henkeä vie­tiin
väkisin laivoihin ja lähetettiin etelään Englan­nin
eri siirtoloihin. Tässä karkoituksessa monet
perheen jäsenet eksyivät toisistaan ja kesti vuosia
ennenkuin perheet taas pääsivät yhteen. He me­nettivät
kaiken omaisuutensa ja etelau siirtolat ei­vät
otlaneel heitä suosiollisesti vastaan. Myöhem­pinä
vuosina nuorempi polvi palasi lakaisin omaan
maahansa, ja näistä polveutui suurin, osa rannikko­maakuntien
asukkaista. Näiden vaatimattomien ih­misten
karkoitus pois kodeistaan onkin yksi mus­tempia
tapahtumia Canadan nuiiileni.i!! inyiskyi-sessä
alkuhistoriassa, aikana jolloin l^ui<.:)\;aii suur­pääoma
ja ylimyk.set pelasivat suuria pelia. vallasta,
peliä, jossa pelikortteina'olivat alkuasukkaat ja siir-lolaiset.
-
Kaikki nämä valmistukset viittasivat siihen, elf-i
Englanti, taas suunnitteli .auirenipa;i soi;;,'
vasli luotiin miehistöä llalita.vnn, k.-ii!:;iii .Dineij-t;
ta harjoilelliin Ja rannikkomaiden iiUiaaiiil iiiUuu-tulvat
englantilaisten Joukkoon. Hanskan sotajoukoi
olivat silloin Marquis de Monlealmiii kvkenev.m
Johdon alla. Montcalni on yksi t,imiieluii,npi;l ui­mia
Canadan historiassa. Ilän oli ensiluokan -ioli-las
Ja esiroerkillisen rehellinen k;nki;:sa lehlavrs-sään.
"Mina pelastan Uuden Kanskan lai kiii)l<vii
silliä yrityksessä", kirjoitti hän vainiolleen Hans­kaan
ja. tiissä hän piti lupauksensa.
]\]ontcaliiiin jolulolla Ranskan sotilaat valkntli-val
kaikki viimeisetkin Britannian liniioilukset, voi-
. tokkaasti he kulkivat kolme vuotta Inkikolulasta loi­seen.
Os\vegon linna. Ontarioir rannalla, samoin
Fort Willi;ini Henry Joutuivat Montealmin vallan
alle, ja niin näytti, että kaikki suuret sisäjärvet ja
vesitiet takasivat Hanskalle ylivoimaisen puolustuk­sen
Britannian saartoa vastaan. Solilaaiia .Monlcalnii
tiesi, että yhteenotto on väistämätön, ja alkoikin
seikkaperäisesti suunViitella, koko SI. Lawrence laak­son
puolustusta, mutta ei saanut siirtolan ylijohta­jan
ja kauppiaiden suostumusta. He olivat varmoja,
e t t ä Quebecin linnoitus kestää suuremmatkin hyök­käykset
ja nauroivat, kun Monlcalm opetti kansan-kaartia
kiiyttämään aseita. He luottivat, että koti-manri
sMVlaat taas tulevat siittolan apuun jos vaarti
uhkaa, mutta vaara oli lähempänä kuin he luuH-
' vatkaan.- .•',.
" (Jatkuu)
llllllll 'liiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii!^