Vapaus, September 30, 1967

              Sivu 2" Ijauantai, syysk. 30 p. — Saturday; Sept. 30, 1967 I T T / ^ A H' 13. H * ' ^ USA:n kuudes laivasto VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R Ö R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
^ L I B E R T Y ) Established Nov. 6, 1917
^OITOR: W. EKLUND V MANAGER: E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE ANO EDirORIAL 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrice, weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Umlted, 100-102 Elm St, West, Sudbury, Ontario/Canada,
Mailing address: Box 69
Adt«rtl£iW rates lipon appllcatlon, translatloh Iree oJT chafg«.
' Authorlzed a? secönd classmail by the Post Office Öepattment, Ottawa,
and for payment of postage in'cash. '
CAMADIANIIiANGUAGEPRtSS
TILAUSHINNAT:
Oähadäsäa: 1 vk: $10.00, 6kk.$5.25 USArn:
3 kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00.6 kk. $5.75
1 vk. 11.50. 6 kk. 6.26
Askel oikeaan suuntaan
Sanotaan,, että Jumalan myllyt jauhavat hitaasti,-*mutJta
erittäin hienoksi. i
Niin voidaian myös todeta, että yleisen mielipiteen pai­nostuksen
kasvu vaati pitllän aikaa, mutta johti kuitenkin
lopulta siihen, että liittohallituksen jäsenistä yhtenä amerik-kaliismielisempänä
pidetty ulkomiTii^terimme, Paul Martim
liittyi torstaina YKn. yleiakokodksen istunnossa pitämänsä
puiheen yhteydessä niihin, jotka vaativat julkisesti Yhdys­valtoja
lopettamaan Pohjois-Vietnamin pommituksen, mitään
aika- ja muita. raj'oituksiamääritltelemättä.
Se on askel oikeaan suuntaan ja Vapaus-lehti yhtyy mui-hiin
canadalaispiireihin, jotka tervehtivät siltä erittäin läm­pimästi.
Tuntuu todella mukavalta näiden piitikden "routa­vuosien"
jälkeen että rauthanpuolustajat. Vapaus mukaani
luettuna, tuntevat olevansa "samalla asialla" maan virallisen
puihemieihen, ulkomimisterin kanssa! Jos hän olisi ottanut
"torstaiina omaksumansa asenteen heti silloin kun Yhdysval­lat,
aloitti, välkevämmän "oikeuteen" vedoten Pohjois-Viet­namin
pom m ituiksen, mr Martin seisoisi nyt ainakin päätänsä
korkeaimmalla kansainvälisellä areenalla. Mutta parempi
myöhään kuin ei milloinkaan ja myöntää tulee, että selvän
kannan ilmaiseminen tässä asiassa vaalii mr Martinilta mel­koista
ryhdistymistä ja päättäväisyyttä Canadalle kunnialli­sen
ja rauhanasialle edullisen askeleen ottamiseksi "VVashing-tonin
mahdollisista murinoista välittämättä.
Kehoittaössaan Yhdysvaltoja, ensimmäisen asikeleena
Vietnamin sodan lopettamista kohti, lopettamaan Pohjois-
Vietnamin pommituksen ilman mitään ehtoja, ulkoministeri
Martin toimi: varmasti Ganadan-rauhantahtoisen kansan suu­ren
enemmistön toivomusten mukaisesti ja liittyi samalla
kansainvälisesti yhä kasvavaan ja vaikutusvaltaisemmaksi
tulevaan valtiomiesten ryhmään. .
Julkisena salaisuutena on ollut, että liittohallitus on jo
pitemmän aikaa toivonut, jotta Yhdysvallat lopettaisi Poh-jois-
Vietnamin pommituksen. Tosiasiassa pääministeri Pear­son
sai Yhdysvaltain presidentti Johnsonilta julkisia nuh-..
teitä siitä kun hän pari vuotta siirten Philadelphiassa pitä­mänsä
puheen yhteydessä ehdotti, että Yhdysvaltain pitäisi
luopua tästä pommituteesta. .
Varmuudella voidaan myös, sanoa, että juuri yllämaini­tusta
puheesta saadun Washingtonin korkeimman tahon nur­jamielisyyden
johdosta liittohallitus vetäytyi etanian lailla •
kuoreensa ja rupesi puhumaan ns. "äänettömästä diploma­tiasta",
mikä on tuottanut yhtä kehnoja 'tuloksia kuin se on
cUut äänetöntäkin.
Totta on, että ulkoministeri Martin on aikaisemminkin
suositellut julkisesti Pohjois-Vietnamin pommituiksen lopet­tamista
— mutta vain Yhdysvaltain imperialismin sanele­min
ehdoin — että Pohjois-Vietnam alistuu voimakeinojen
alaisuudessa lupaamaan joko sitä tai tätä ns. "vastavuoroi­suuden
perusteella", ikäänkuin hyökkääjän ja hyökkäyksen
uhrin pitäisi toteuttaa jonkinlaista "vastavuoroisuutta" hyök­käyksen
lopettamiseksi? Nyt; torstaina pitämänsä puheen
yhteydessä mr Martin menetteli vallan toisin, vaikka hänen
perustelunsa olivat hieman horjuvia, esittämällä vaiatimoik-sen,
eittä Yhdysvaltain tulisi ilman mitään ehtoja lopettaa
Pohjois-Vietnamin pommituiksen, jotta saataisiin otetuksi en­simmäinen
askel Vietnamin ongelman neuvottelupöydälle
saamista kohti. Tässä onMn mr Martinin torstaisen puheen
parhain ja tervehdittävin puoli. Se on selvä edisftysaskel Viet-tnamin
rauhan ja Canadan maineen hyväksi.
Me olisimme toivoneet, että ulhiministeri Martin olisi
mennyt puheessaan yhden askeleen kauemmaksi — että hän
olisi päättävästi tuominnut Yhdysvaltain hyökkäyssodan.
pienitä Vietnamin kansaa vastaan ja 'korostanut, että Canada
safnoutuu täydellisesti ja lopullisesti irti Yhdysvaltain Viet-ham.-
ohjelmasta ja sen tukemisesta • niin välillisin keint>in
kuin välittömästikin.
Näin ei kuiterikaan tapahtunui jä se osaltaan heikensi .
hänen' muuften .aijänkohtaista ja hyvää ehdotustaan Pohjoisr
Vie^hiamin pommituksen lopettamiseksi;
Hänen "perustelujensa-Vheikkous jätti vieläkin seka uK
koministeri Martinin et^^^^^^^
vaaran alaiseksi- Mr Martin ei suositellut pbmmitaiksen lo
pettamista siksi kun Yhdysvalloilla ei ole initMn ^ m
oiköutta hyökkäyssotansa jatkamiselksi; eikä siksi kun sen
jatkaminen on kansainvälisten sopimusten ja inhimillisyys-kösitteiden
perusteella tuomittavaa. Hän suositteli pommi­tuksen
lopettamista vain siksi kun "näyttää, että kaikki
tykset" kahden osapuolen saamiseksi kesikust,eluun tulevat
epäonnistumaan, ellei pomhiitustalppoteta'\ kuten hä^
. e s i t t i , ' - ^ . . .
Ulkoministeri Martin oli ilmeisesti oikeassa sanoessaan:
• "Ällräämme hötkeäkään olko uskovinaimme, että pommituk­sen
lopettaminen sellaisenaan lopettaa sodan. Ei ole mitään
taikavoimaista kaavaa, ei ole mitään yksinkertaista reseptiä
niin mönitaihoisen ongelman ratfeisentiiseksi mikä on^ Viet­namin
taistelujen takana."
• Mutrta vanha "puolueettomuushapatus" Yhdysvaltojen
- hyväksi sekä hyökkääjään että hyökkäyksen uhriin nähden
plr ilmeisesti lisännyt hänen puheeseensa sein kohdan missä
imr Äiartin sanoi katsovansa vieläkin, että ''ei ole mitään toi-
"Yhdysvaltojen kuudes laivasto
VäUmeren vahtikoira . . . on näh­tävästi
laatinut useita suunnitel­mia
^ta varten, että täytyisi näyt­tää
voimaa tai ryhtyä suoranaisiin
sotatoimibi", kitloitti Washington
Post 4äri)än vuoden toukokuun
jännKyksen täytteisinä päivinä.
Tällä kertaa lehti oli avomielinen.
Se nimitti asioita omilla nimillä
salaamatta edes sitä, että kuudes
laivasto on valmis "rankaisemaan"'
jokaista maata, joka rohkenee aset
tua vastustamaan amerikka­laisten
lähi-idän tai Välimeren po­litiikkaa.
•
On aivan oikeutettua kysyä: kiika
on asefttanut ja minkä vuoksi ame-likkalaiset
sotalaivat "vartiofbehtä-viin"
niin kauas itse USArsta? Tiet­tävästi
yksikään Välimieren maa ei
ole siltä -halunnut. KoAiimuni^iisen ja
itj^öVäenpuolueiden KarlovS Vai7n
kokouksessa tähdennettiin, eltitä US-A:
n kuudennen laivaston oleskelul­le
Etelä-Euroopan rannikolla ei ole
minkäänlaisia perusteita.
Tosiaan, minkä vuoksi kaksikym-menitä
vuotta toisen maailmansodan
päättymisen jälkeen toiselta manite-reeFta
oltjva sotalaivasto risteilee
Välimerellä sekä käyttää sotilastuki­kohtia
ja polttoaineen täydennys-;
asemia useissa rannikkomaissa?
Amerikkalaiset ovat tunteneet
kiitino-stu-sta Välimercen jo viime
vuosisadalta lähtien. Tämä kiinno.s-tits
kasvoi kaksikymmenluvulla, jol­loin
amerikkalainen pääoma alkoi
tunkeutua lähi-idän maihin sieltä
löydettyjen öljyvarojen ansiosta.
USAn merijoukkojen tykistön lau­kaukset
vuonna 1942 Afrikan ran­nikolla
merkitsivät USAn o.sallistu-mista
välittömästi sotaan Euroopas­sa.
Se merkitsi myös englantilaisten
monia vuosisatoja ke.«täneen herruu­den
päättymistä Välimerellä ja joh­don
siirtymi.stä amerikkalaiselle so­talaivastolle.
Amerikkalaisten joukkojen Poh-jois-
Afrikan rannikolle suorittaman
maihinnousun .suojanneista USAn
laivaston aluksia muodostui myö­hemmin
runko 6:nnellc laivastolle,
joka pureutui lujasti VäiimcTOllo
Sodan aikana sen muo<lostivat pari
risteilijää, 4—6 hävittäjää ja muu­tamat
apualukset.
Toisen maailmansodan päätyttyä
Yhdysvallat ei poistanut aluksiaan
VäUmeren vesiltä vaan päinvastoin
lyhtyi tehokkaasti lisäämään niiden
lukumäärää. Vuoden 1950 lopulla
kuudenteen laivastoon kuului kak­sinkertainen
määrä aluksia sota-ai­kaan
verrattuna.
»nEfkiMAlFYDIN TEORIA
Amerikkalaisten enemmLstö ei ta­jua,
miksi USAn täytyy pitää hallus­saan
Valimetta. USAn ulkopolitii.^
kan johtajat tekivät kaikkensa poli­tiikkansa
perustelemisok-si. Yhdys­valtojen
toiminnan "tieteelliseksi-pohjustukseksi
kaivettiin arkistoi.^a
ns. "merimahdin teoria", jonka luo­ja,
amerikkalainen amiraali Alfred
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Lempi Rajala, -r- New Liskeard,
Ont., täyttää keskiviikkona, lokak.
4 pnä 82 vuotta.
Sofia Ranta, Sault Ste. Marie,
Ont., täyttää lauantaina, syyskuun
30 priä 77 vuotta.
Ivar Finberg, Mokomon, Ontario
täyttää poi-jantalna lokakulin 6 pnä
72 vuotta. ,
Yhdymme sukulaisten ja lutla-vain
onnentoivotuksiin.
Haluaako ulkoministeri Mar­tin
canadalaisten omaksuvan
sellaisen kurjan käsityksen, et­tä
voima on "oikeutta" ja että
voimaikeinoin saa tehdä mitä
haluttaa? Tosiasia nimittäin on,
että jos oikeutta mielitään
puolustaa, silloin on. sanottava
yhdysvaltalaisille hyökkääjille,
vaikka eivät olekaan sotilaal-liata
häviötä viielä kohdanneet,
että heidän tulee tehdä "pa­rannus
veriruskeista synneis­tään"
ja jätj,ää Vietnamin kan­sa
rauhaan — itse päättämään
demokraattisella tavalla ja il­man
mitään ulkopuolista päi-n,
o3tustä, miten se haluaa omat
sisäiset asiansa järjestää.
Tältä kohdin ulkoministeri
Martinin puheessa on paljon
voa edistyksestä rauhanomaista ratkaisua 'kohti vetoomuk- toivomisen ja parantamisenkin
. sissa tai ehdotuksissa, mitkä asettavat koko vas^^^^
den taakan tarpeellisten myönnytysten teossa yhdelle osä-puolelle.
Sen tapainen suhtautuminen on soveltuva vain soti­laallisen
voiton tai häviön olosuhteissa," .
^ • ulkoministeri Maritinilta tässä yhteydes­sä
sellaiset seikat kuin "oikeus", ja"kansainväli'nien icyikeu^
käsitys^'hyökkääjän ja hyökkäyksen ulhrinvikansainvällste
sopihiusten ril<(k'öjan_ ja .sen uhriksi joutuneeni välisistä asi- suuren enemmistön toivomuk-öista?
\ ' , sm.
varaa, mutta se ei muuta kui­tenkaan
sitä tosiasiaa, että hä­nen
'torstainen puheensa oli
suuresti parannettu painos ai­kai
semmista, ja tulkitsi Poh­jois-
Vietnamin pommituksen lo
pettamisasiassä canadalaisten
"T. Mahan yli sata vuotta sitten ju­listi
että "merivoimat johtavat his­torian
kohtaloita. Mieriä hallitseva
ihaUlitsee'koko maailmaa".
Tämän valossa ei ollut vaikeaa va­kuuttaa,
e.titä juuri Välimeri on Eu-
'roopan halljteemisen -avain.i Vuonna
'l944 New Yorkissa ilmestyneessä
kirjassaan' "Bases Ovörseas" George
^Veller esimerkiksi julistaa Välime­ren
paikaksi, minne USAn sotavoi­mien
on tarpeen asettua.
, Asiassa vedottiin tietysti myös.
"kommunismin vaaraan" ja 'tällöin
ansioitui erityisesti surullisen kuu­luisa
USAn puolu.9tusministeri Ja­mes
Forrestal.
NlJUVOSTOLIITTO
P Ä Ä V I H O L L I N EN
Amerikkalaiset s o t i 1 as henkilöt
:ovat pJtäneet ja pitävät edelleen
Neuvostoliittoa kuudennen laivas­tonsa
pääkohteena. Tästä on suoiia
todisteita laivaston entisen komen­tajan
amiraali Eksitromin julkisissa
'puhei-sa. Vuonna 1959 amiraali ju­listi
sotilaallisen avoimesti, että
kuudes laivasto voi ryhtyä sotilaalli­siin
operaatioihin Neuvositoliittoa
vastaan, läheittämällä lenitolaivueita
Neuvostoliiton rannikolle, ja kehu.s-keli,
että laivasto on valmis "ylei­seen
tai rajoitettuun atomi- tai ato-mittomaan
sotaan". Tiettäväisti ku­kaan
ci Washin!4toni«sa edes yrittä­nyt
saattaa amiraalia järjestykseen.
Toi.sen maailniansotlan jälkeiset
vuosikymmenet ovat osoittaneet, mi­ten
näitä strale«isia suunnitelmia
toteutettiin käytännössä. Vuoden
1947 keväällä Washington pakotti
olemalitoman "vaaran" varjolla Tur­kin
ja Kreikan hallitukset suostu­maan
Trumanin oppiin ja vaati Yh­dysvalloille
oikeutta käyttää näiden
maiden alue'tn uuden sodan valmis­telun
tukikohtana sekä sillanpääase­mana
Välimeren itäosaan tunkeutu-mi.<--
ta varten. Toimenpiteen Neuvos­toliiton
vastaista luonnetta ei edes
yritetty salata. .
TYIIJIÖTEORIA
Kuudennen laivaston olemista Vä­limerellä
yriteltiin puolu.s-tella julki­suudessa
myös monilla muilla ta­voilla.
Esiin vedettiin esimerkiksi
"tyhjiöteoria", jonka popularisoin­nissa
oli mukana mm; Encyclopedia
Americana. USAn sotalaivastoa kä­sittelevässä
artikkelissaan tietokirja
vakuuttaa, että 'foison maailmanso­dan
päättyminen teki välttämättö­mäksi
sotalaivaston kehittämisen.
Koska taloudelliset syyt estivät en­tistä
"merien valtiasta" Britanniaa
suorittamasta tätä tehtävää, niin. U-SAn
täytyi ottaa harteilleen meri-äotavoimien
Välimeren .alueella pi­tämisestä
aiheutuva taakka.
US.^npyrkimy.<itä "lähi-idän tyh:
jiön"' täyttämiseen toteutetitiin diplo­maattien
ja .sotila.shenkilöiden sa­manaikaisilla
toimenpiteillä. Viisi­kymmenluvulla
Yhdysvallat yritti
kuumeisesti saada aikaan USAn
johtamia sotilaallisia i-j'hmittymiä
eri muodoi.vsa. Niistä voidaan mai­nita
ns. lähi-idän joukot, joihin osal-
Dmitri Gudkov:
Vapautusrintaindti ofijetin?
Muisivat USA, Englanti, Ranska,
Turkki ja arabiimaat (v. 1951) tai
Välimeren liitto, jossa olisivat mu­kana
Iitalia.lKreikka, Tunkki ja Es­panja
(1959). Englantiilainen viikko­lehti
Truth totesikin aikoinaan, että
saatuaan NATOn kasaan USA örga-hisoi
nyt Välimeren imperiumia.
Vuonna 195y, jolloin Suezin söik-kailun
«tpäoiiiiisituimipen sekä Eng­lannin
ja Ranskan lähi-idästä poistu-miben
jälkeen julistettiin Eisenho-werin-^
DullesLn opp|, aggressiivinen
"tyhjiön täyutämisen" politiikka^ sai
laillisen muöäön.' Kongressin pää­töksellä
UAn hallitukselle annelttiin^J
oikeus käyttää oman harkintansa
mukaan Yhdysvaltojen aseellis-ia
joukkoja (siis myös kuudetta lai­vastoa)
lähi-ja keski-idässä.
SOTILASTUKIKOHTIA
Yhdysvaltojen 'tyhjiön täyttämi­sen"
diplomaattinen puoli ei onnis­tunut
täydellisesti ja siksi Pentagon
tehosti omaa osaansa.
Välimeren maihin ryhdyttiin pe­rustamaan
tiheää sotilastukikohtien
verkkoa ja mm. ohjusten "laukaisu-alu.
stoja sekä maalle että aluksille.
Viimeksi mainittuihin kuuluvat ato­misukellusveneet,
jotka on varustet­tu
Polaris-ohjuksilla; Nämä "atomi-
Vieraat' 'ilmestyivät Välimerelle V.
1963. Operatiivisesti ne ovat kuu­dennen
laivaston alaisia, vaikka nii­den
tehtävät ja toimintakohteet
määrätään suoraan Pentagonista.
USAn 6. laivasto käsittää seuraa­vat
muodostelmat: 60:s — kaksi len-toiskuiThmää
(2 lentokoneiden tu­kialusta,
1—2 risteilijää ja 25- fre­gattia
ja .torpcdovenettä); 61 :s —
amfibioeskaaderin, joka voi-kuljet­taa
2,000 merijalkaväen sotilasta;
63:s huoltojoukot (tankkialuksia
sekä erilaisia kuljetus- ja apualuk-sia)
sekä 66:s — sukellusvenetor-junlajoukot
(niihin voidaan, viiiiai-kaiscsti
yhdistää lentovoimi<1 etsintä
ja iskuryhmiksi). Lentotukialuksilla
Saratoga ja America (62,500 jä 17.-
0(J0 tonnia) on 200 taistelul^cyjet^a
joista suurin osa voi kuljettaa'vety­pommeja.
,,
Kuudennella laivastolla ei ,ole
Välimerellä omaa vakituista tuki­kohtaa.
Siksi se käyttää Italian.,Es­panjan,
Kreikan ja Turkin satamia
ja tukikohtia. Sen alukset käyvät
säännöllisesti Sudassa (Kreeta) ja
JÖräällä Etelä-Vietnamin yölpaute-tuista
alueista piti. kahsa^lihen va^
pautusrintama hiljattain ylimääräi­sen
edustajakokouksen, jossa hy-väkäyttiin
rihtafftäh ausi poliitti­nen
'ohjelma.
' Kansallinen • vapautusrintama
muodostettiin seitsemän vuotta sit­ten
yhdistämään hajallaan olleet
isänmaalliset voimat.
Kansalliseen vapautusrintamaan
liittyivät eri yhteisknntakenoksiin,
kansallisuuksiin, uskonnclllisiin ja
ipoliittisiin ryhmiin kuuluneet —
kaikki, joita huole£(tutti Vietnamin
'kohtalot, jotka halusivat nähdä Ete­lä-
Vietnamin vapaana ja itsenjiise-nä
ja toivoivat Vietnamin rauhal­lisia
yhdistämistä. Kansallisesta va­pautusrintamasta
muodostui Etelä-
Vietnamin ainoa todellinen edus­taja.-
•.
Uudessa ohjelmassa tehdään,yh­teenveto
Etelä-Vietnamin isänmaal­listen
vaikeasta amerikkalaisia maa­hantunkeutujia
vastaan käymästä
poliittisesta ja sotilaallisesta tais­telusta
ja kehitellään seuraavan
taisteluvaiheen tehtäviä.
Tärkeimpänä päämäränä on
Vietnamin yhdistäminen amerikka-lai.
sten maahantunkeutujien lyö­miseksi-
ja karkottamiseksi maas.
la; Samalla ohjelmassa viitoitetaan
Etelä-Vietnamin tulevaisuuden ke­hitys.
Etelä-Vietnamista tehdään
itsenäinen, demokraattinen rauhan­tahtoinen
ja puolueeton valtio.
Ohjelma edellyttää ikansallisko-kouksen
vaalien järjestämistä koko
Etelä-Vietnamin alueella, laajapoh­jaisen
kansallisen yhtenäisyyshalli-luksen
perustamista sekä laajojen
demokraattisten vapauksien myön­tämistä
kaikille kansalaisille.
Kansiillinen vapautusrintama ai­koo
toteuttaa maareformia taka­varikoimalla
amerikkalaisilta ja näi
den kanssa yhteistyössä toimineilta
maanomistajilta maan ja ostaa isän-iTif.
allise.^iti asennoituneilta maan­omistajilta
sovitun normin ylittävän
ntaa-alan. Valtio tulee kannusta­maan
suur- ja pienteollisuuden .sa­moin
kuin käsityöläiskeinojen ke­hittämistä
ja turvaamaan elinkeino­vapauden
maan ja kansan hyvin­voinnin
edut huomioon ottaen.
jV^ietnamin yhdistäminen voi ta­pahtua
vain rauhan fceiinöin Poh­jois-
jä fetelä-Viethamlh" kesken i l ­man
'minkäänlaista ulkopuoUsta se­kaantumista
'käytyjen neuvottelujen
pohjalla. Kansallinen vapautusrin­tama
aikoo mitätöidä jtaikki Saigon,
in hallituksen USAn tai muiden
maiden kanssa solmimat sopimuk­set,
irtisanoutua kaikista sotaliitois-ta
ja olla päästämättä Etelä-Vietna­min
alueelle minkään ulkomaisen
valtion tukikohtia tai sotilashenki­lökuntaa.
Ohjelma edellyttää dip­lomaattisten
"suhteiden solmimista
kaikkien maiden kanssa näiden yh­teiskunnallisesta
ja poliittisesta
järjestelmästä riippumatta ja ystä­vyyden
lujittamista niiden maiden
kanssa, jotka ovat solidaarisia Viet­namin
kansan amerikkalaisia maa­hantunkeutujia:
vastaan käymää
taistelua kohtaan.
Kansallisen vapautusrintaman uu­si
poliittinen ohjelma on saanut laa­jaa
vastakaikua ja kannatusta maan
eri väestöpiireissä. Monet seikat
viittaavat siihen, että ohjelma on
saanut mietteisiin nekin vietnami­laiset,
jotka vastaanottivat kansa­laissodan
barrikaadien väärällä puo­lella.
Monet näistä ovat jo siirtyneet
kansallisen vapautusrintaman rivei­hin,
ja nyt heitä tulee siirtymään
entistä enemmän. Ohjelma sai läm­pimän
kannatuksen myös Vietna­min
demokraattisen tasavallaii hal-litukselta.
Kaikki rehelliset ihmi­set
eri maissa tervehtivät kanualli-sen
vapautusrintaman uutta ohjel­maa,
joka tulee lujittamaan Vietna­min
isänmaallisten rivejä sekä l i ­säämään
heidän saavutuksiaan tais­telussa
maan vapauttamisen puoles­ta
ja pysyvän rauhan aikaansaamir
sekbi Kaakkois-Aasiassa.
Julianan määrä­raha
tuplataan
Haag. ^ H o l l a n n i n hallitus eh­dottaa
kuningatar Julianan määrä­rahan
korotusta parlamentille jät­tämässään
ensi vuoden talousamo-esityksessä,
vaikka ehdotusta on ar­vosteltu
jo etukäteen. . ..
Hallitus ehdottaa kuningattarelle
myönnettävän määrärahan koro­tusta
nykyisestä 2.5 miljoonasta 5.2
milj. guldeniin.
Lentolupa USAn
koneille vuodeksi
Washington. — Ranskan hallitus
cn antanut suostumuksensa sille,
että amerikkalaiset sotilaslentoko­neet
saavat lentää Ranskan alu':en
ylitse vuoden ajan ensi tammikuun
alusta lähtien, ilmoitti Yhdysval­tain
puolustusministeriö.
Sen jälkeen kun Ran.skan halli^
tus maaliskuussa 1966 vaati liitto­laisiaan
poistamaan sotilastukikoh­tansa
Ranska.sta vuotuisten ylilen­tolupien
myöntäminen päättyi' ja
niitä alettiin myöntää vain kuukau­deksi
kerrallaan.
USAn aseilla tärkeä osa Kreikan
vallankaappauksessa
V Kirjoituksia Joulu-julkaisuun
Vanhojen perinteiden mukaisesti joulujuhlien täydentämi­seksi
ilmestyvään "JOULU"-JuIkai8uun halutaan avustajien
kirjoituksia — jouluaiheisia ja muita kertomuksia, kuvauksia,
runoja ja muita, sekä kirjoitusten yhteyteen tai muuten ajan-kohtaiBia
kuvia. Kaikki kirjoitukset ja kuvat pyydetään kireän
työvoimatilanteen vuoksi lähettämään mahdollisimman aikai­sin
ja viimeistään lokakuun 30 päivään mennessä. Kuvat palau­tetaan
takaisin siinä tapauksessa jos sitä erikoisesti pyydetään,
Avustajien kirjoitukset pyydetään lähettämään osoiltöella
"Joulu". Box 69. Sudbury. Ont.
Antoisasta avustuksesta etukäteen kiittäen
Joulun toimitus. ' ,
Washington. — Yhdysvaltain
lähi-idän ja Etelä-Aasian apulais­sihteeri
L. Battle myönsi heti
Kreikan sotilasvallankaappauksen
jälkeen kongressin edustajahuo­neen
ulkoasiainvaliokunnan ala-,
komission istunnossa Yhdysval­tain
sotilaallisen avun olleen tär­keän
tekijän vallankaappaukses­sa.
Asia annettiin julkisuuteen
vasta viime viikolla. Yhdysvaltain
vastuun Kreikan sotilasvallan­kaappauksesta
ovat tunnustaneet
eräät muutkin amerikkalaiset po­liitikot.
Demokraattien kongres­siedustaja
Robert Kastenmeier
sanoi äskettäin edustajahuonees­sa:
"Everstijuntta hallitsee asei­den
voimalla, mutta aseet on toi­mitettu
Yhdysvalloista". Toinen
demokraatticdustaja Don Edwards
totesi: "Me tuimme kreikkalaisia
sotilaita vallankaappauksessa."
Lontoo. -— Demokratian palautta­miseksi
Kreikkaan toimiva komitea
Maltassa; Vielä aivan äsken kuuden­nen
laivaston lippulaiva piti tuki­kohtaansa
Nizzassa. Kun Ranska ei-o-si
NATOsta se kielsi amerikkalaisia
pilämäsitä alueellaan esikuntia ja
asevoimia. Lippulaiva siiityi silloin
Gäetaan — pieneen satamaan Napo­lin
lähelle.
on antanut suorittamiensa tutkimus­ten
perusteella Lontoossa julkilau­suman,
jossa sanotaan Yhdysvalto­jen
halliluksen kantavan vastuun
Kreikan nykyisestä tilanteesta. Jul­kilausumassa
todetaan erittäin suu­ren
merkityksen olevan sillä, että
Yhdysvallat avustaa Kreikan armei­jaa,
joka on tällä hetkellä Kreikan
johtava poliittinen voima. Yhdys­valtain
sotilasavun ansiosta voi yh-deksänmiljoonaisella
Kreikalla olla
jatkuvasti 180,000 miestä aseissa.
Julkilausumassa todetaan CIAn
pitäneen ennen vallankaappausta
yhteyttä kuninkaalliseen hoviin ja
tarkkailleen myös armeijan upsee­rien
toimia. Tämän lisäksi Kreikan
NATO-päämajassa on amerikkalai­nen
henkilökunta ja Kreikan ar­meija
on täysin alistettu NATOn
vaatimuksille. Julkilausumassa kiin­nitetään
huomiota amerikkalaisten
vaikutukseen muillakin aloilla. Suu­ri
merkitys on amerikkalaisen pää­oman
virtaamisella Kreikkaan. Yk­sinomaan
'kansainvälisen valuutta­rahaston
pääomasijoitukset Kreik­kaan
olivat vuosien 1961—65 aika­na
716 miljoonaa dollaria.
•Julkilausumassa kehotetaan Eng­lannin
edistyksellisiä voimia anta­maan
tukensa kreikkalaisille demo-kraateille.
PÄIVÄN PAKINA
Sanotaan, että kuollutta hevos­ta
ei piiskata, ja että viimetalvi­sista
lumista on turha puhua,
Multa paikalliset "politiikante-kijät"
tuntuvat olevan niin aja­tus-
ja aloitcköyhiä, että he vat­kaavat
päiväsiä loiseen ja peräti
viikkokaupalhi, • Torontoin entisen
ikuoleman.syynlutkijan, nyt High
Park vaalialueella NDP:n e^hdafkr
kaana olevan Iri Morton Shulman-in
Sudburysta esittämää, poliitti­sesti
ehkä vaheriimän' harkittua
•lausuntoa, että Sudbury "näyt­tää
slummilta".
Me myönnämme kernaa.tJti, ettei, yhteydessä toki, tosiasia kuitenkin
tunnu mukavalta kun kolikaupim- 'p.vsyy, että hänen lausunnoillaan
giata sanotaan, että "sen yllä lei- ön vankka todellisuuspohja, eikä
'jaa musta siivu, kuten Iliroshimas- sitä voida muuksi muuttaa,
sa" . . . ja että .se "näyttää slum- ^ Ilmeistä myös on, että vallitse­milta"
ja vieläpä "Göbih erämaa- :via epäkohtia ei millääii liehitte-la'
kehnommalta.
Mutta myöntää kaiketi täytynee,
että nämä virkkeet eivät ole aivan
aiheettomia. Meillä on Sudbury.s-sa
Jumala paratkoon "slummilla
näyttäviä" alueita aivan tarpeek­si.
• .
Emane ole koskaan olleet Iliro-s-
himassa, mutta sen kuitenkin tie­dämme,
että tämän kaupungin yllä
on vieläkin :aivan-4iiän paljon sitä
"Incoii—krääsää" mikä polttaa, ei
vain kaupunkilaisten kukkia ja
nurmikkoja jatai^marien kasyipel-loja,
vaan myös rehevät valko-
. mäiity-puut^ jopa kolinenkymme-
'hen mailin pää.ssä Sudburysta
länteen, kuten ko. kesähuvila-
Iäisten järjestö yuoden vaihtees­sa
saamiensa valitustensa peru.s-;
.ttella syyttää.
Mitä tahansa kauneusvirheitä tri
Shulman lausuntonsa antamisen
sai (tri Shutmanin lausunnosta)
ja käytti sitä heti hyväkseen.
Tässä on sitä sanaririeskaa, mii
la pääministeri torypuoiueen us-
•kollislen kannattajien omahyväi­siä
tunteita kutkutteli:
Hän kuvasi Sudburyn kaupun­gin
"ihastuttavaksi" (delightful),
Vvoimakasrakenleiseksi" (ruggcd,
jolle sanalle löytyy kyllä vähän
toisenlaisiaikin 'käännöksiä). Ja
"eteenpäin kulkevaksi yhdyskun­naksi"
(a commUnity
inöve).
I tri Shulmahin lausunnon kustan­nuksella,
mitä sivumennen sanoen
on näköään vääristeltäväkin. Tot­ta
nimittäin on että tri Shulman
ei sanonut Sudburya; "slummiksi"
vaikka hänen peittoojansa niin
väittävät, Hän sanoi ensi kertaa
kaupungissa vierailunsa yhteydes­sä
saaneensa näkemistään alueista
sellaisen kuvan, että "se näyttää
slummilta".
Mikäli vanhan torypuoiueen
on the kannattajat ovat iloisia ja ylpeitä
" ^ S u d b u r y n huonoista asunto-olois-lyillä
ja sanahelinällä paranhota.
Eräs vanhempi journalisti sanoo
"myöntävänsä", että pääministeri
Robaits käytti erinomaisesti -ya-llittujii
.sanoja vastatessaan tri
Shulmanin lausuntoon. Hän sa­unoo'^
pääministerin "huomanneen
sen taktillisen edun, minkä hän
Selvää tietenkin on, että niin
Sudburysta kuin monista miiisla-
•kin kaupungeista ja kylistä voi­daan
antaa myös tämäntapaisia ku
vauiksia silloin, jos ei haluta kes­kustella
hetken pulmakysymyksis-tä,
vaan yritetään tavoitella halpaa
'kansanomaisuutta ihmisten turha­maisuuksien
kieliä kosketlelemal-la.
•
Mutta asia erikseen on, mitä
sellainen sanahelinä merkitsee
yhteiskunnallisista asioista puhut­taessa
~ ja juuri yhteiskunnalli­sista
ongelmista eikä niiden peil-tömisestä
on puhe vaalikampan­joiden
aikana.
Torypuoiueen kannattajat ja
"propagandistit voivat tietenkin »la-
Ikoida niin paljon kuin tahtovat
ta, täkäläisten asukkaiden vaiva­na
vieläkin olevasta rikkikaasus-ta,
joka polttaa suuria mäntyjä­kin,
tavallisista pihakukista pu­humatta
sekä kuoppaisista kaduis­ta
ja Sudburyyn johtavien ja tääl­tä
lähtevien maanteiden kurjuu-desUi,
niin annetaan heidän iloi-ta.
•
Meillä muilla sudbui-ylaisilla
on tarkoitus saada tästä kaupun­gista
mahdollisimman viihtyisä ja
kaunis asuinpaikka ja-siksi me
kannatamme tujevissa vaaleissa
niitä ehdokkaita jotka eivät laula
'kehtolauluja siellä, missä pitäisi
puhuav tosiasioista valllitsevieh epä­kohtien
luistamiseksi.
I — Känsäkoura.