Vapaus, February 9, 1952

              Sivu 4 Lauantaina.helmikviun Op. — Salurday. Feb. 9,1952
'•<• — Canadan unioädea yhteinen jä-senxnäärä
oU vuonna 1950 1J028,52I Ja
, viime vuonna (tarkistamattomien
"numeroiden mukaan», l;282.(K6.
Simms & Pickering
Vakuutuksia Ja kilnt/^lmlstöjä
Klinteimistolainoja Ja bondeja
20 Pine St. N. TinunJiu, Ont.
rnhelin 112
Barnes Drug Co.
— s KAUPPAA —
Satfli Btt. Marie Oniarlo
BCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
- Täydellinen TsrasOo lääkkeitä.
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
UiSTAKAA
sukulaisianne ja ystäviänne
SUOMESSA
$Äl:n
lahjapaketeilla
.SAL lahjapakellt saapuneet
vUdessä päivässä SUOMEEN
Kaksi HeLsJnkiin osoitettua SA
L:nlabJapakcUia. Jotka lähetettiin
Chicagosta Joulukuun 10 päivä,
. olivat eaapuheet perille Joulukuun
15 Ja 17 päivä. Ruotsin Amerikan
-**LinJan lahjapakettijabsto tiedottaa
niiden menneen perille viidessä -Ja
seitsemässä päh-ässä siitä päivästä
lukien kun nc tilattiin Chicagosta.
Paketit sisältävät laatutavaroita.
Oi L
Teidän valittavana on kolme
SAL:n lafajapakettlvaliota:
•-»tl <
Ui . 8
Ci- i
TYPE !TA"
HINTA $10.75
4 j>aunaa kahvia -
• 2 paunaa TlislÄ • ^ P: •
2 pak. sekahcdelmia
-1 pauna luumuja , .
j 4—4 unssin päkcfttla makeata
suklaata
Vi pauii. Bakerin kaakaota
' 2 pakettia .savtikkelta
,1 pari Nyon-sukkia, vain
No. 10
• K(dconalspaIno 14: patmaa:
TYPE "FB"
HINTA $7.75
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk. riisiä
1 paketti kuivattuja hedelmiä
1 pauna kulv. luumuja
l>a unssia kanelia
Kokonaispaino 11 paunaa
TYPE 'TC
HINTA $5.98
4 PAIJNAA KAHVIA
Kokonaispaino 7 paunaa
Antakaa meidän huoltaa Teidän
pakettllähctyksenno.
VAPAUS TRAVEL
AGENCY
.Box;;69 Sudbury, Ont.
Rauhanomamen
riimakkaisolo
on mahdollinen
Vancoaver. — Vancouver Sun jul­kaisi
tammikuun 9 pnä ^'yhtavalla
paikalla historioitsija Arnold To^n-been
artikkelin. Jossa sanotaan suur­valtojen
voivan elää rinnakkain i l ­man
sotia.
"Siinan katsantokantani mu­kaan",
kirjoittaa Taynbee, "on
tällä hetkellä yhtä lärfceää pitää
mieles*» se. ettei kolmas maail­mansota
ole kiertämätön koin se­kin,
että meidän on nyt oltava
lujina, toiraelijaina Ja valppaina.'^
".Meidän läntisen yhteisknnta-järjestelmämme
Ja Venäjän kom­munistisen
Järjestelmän rauhano­mainen
rinnakkalsolo ei ole vain
mahdollinen, mutta se on myö«kin
hyvin suotava", hän Jatkaa. Toyn-bee
perustelee käsltyksemä siihen,
että koska kolmas maailmansota
tultaisiin käymään atomiasein,
syokxlsl se maailman sellaiseen
kaaokseen. Josta selviäminen olisi
kaukana mahdollisuuksien uiko-puolella."
oi
I a fzixja[[i5.uu±
\ Sibelias-sinfoniai
Seuraavassa neovosfokirjailija
O. Mioshenskl, esittelee maailman
ktralan tanskalaisen kJrJalllian
Martin Andersen Nexdnneovosto-tatfclmnksm
valatetgkseasa.
Martin Ander.sen Nexö on eras
Neuvostoliitossa .suurimman suohon
saavuttancLsta nykyaikaisista ulko­maalaisista
kirjailijoista. Kun val­tion
kaunokirJaUlsuuden kustannm-lilJce
ilmoitti ottavansa vastaan en­nakkotilauksia
Martin Andersen
Nexön kootuista teoksista, johta
Käsitellessään mahdollisuuksia rau­han-
omaiseen ratkaisuun riitakysy­myksissä
suur/altain kesken Toynbec
sanoo: rMinä voin kuvitella näkevä­ni
molemmilla puolilla sanoin kuvaa­matonta
päättäväisyyttä avoimen so­dan
aloittamista vastaan.''
Estettiin Canadan
olympiapainijain
ohjaajan toimesta
Toronto. — Tammikuun 31 pnä pi­tämässään
5 tuntia kestäneessä sul­jetussa
Istunnossaan päätti Cana­dan
olympiakomitea, ettei torontolai-scn
sähkötyöläl-sen Harry Peacen .sal­lita
toimia olympiaiaLsiln menevän
Canadan palnijdukkuecn Johtajana. :
Peace on UE-unlon jäsen Ja työs­kentelee
Canadian Electric Co. teh­taassa.
Hän sanoi kiellon jolituvan
siitä, että Canadan Ölympic Associa­tionin
presidentti A, Sidney Dawes oh
syyttänyt häntä kommunistiksi.
Hän sanoi raportterllle, että syj'tös
on valheellinen Ja epäoikeiideninu-kaincn,
'vaatien ; Dawesta
tuomaan ' nilan > julkisesti keskustel­tavaksi.
Dawes kulterikln JtieJtäytyi
anlamasta selostusta sanomalehtl-mlehllle
ja vastaamasta Peacen se-lostusvaatlmukseeri."
Peace arVell, että puhe jöiikä hän
piti palattuaan v. 1948 olymplalalsls-:
ta. saattoi muodostaa kleltotoimen-i)
iteen perustan, (Hän oli puhces.saän
painostanut kansainvälisen hyvän-tahdon
merkitystä Jia sitä ettii olym­pialaiset
voisivat muodostua rauhan
rakentamisen välineeksi,. Häh myös­kin
.sanoi allekirjoittaneensa »toml-
; pommlvastalsen Tukholman vetöo-.
! muksen. Joita •jaettllh, hänen työpal­kallaan.
•.
: Pcaceoir valittu ohjaajan tehtä­vään
22-vuotlsen amatööripainiuran-sa
Johdosta. Hän ön nykyään Ama-tcur
Athletic Union painljapston pu­heenjohtaja.
-Hän on voittanut sar-jaasa
palnimestaruuden kolme ker­taa,
osallistunut olympialaisiin kil-palUjanä
Ja ohjaajana 1948. Hän
voltti sarjansa brittiläisen valtakun­nan
ottelusisa 1937;
KUPARIA LABRADORISSA
Ottawa. — Froblsher-yhtiön val-taukslUa
Seal Laken läheisyydessä
Latodorlssa iLnioltetaan löydetyn
noiij. CO paunan luonnonkuparilaatta.
TuUimiikset ovat osoittaneet kupa­ria
sisältävän alueen olevan kaik­kiaan
noin 25 mailin pituisen.
_ Urospuoliselle miekkavalaalle
kasvaa sarvi joka on luuta.
f-'
SUOMALAISIA
Ä Ä N i L E V
ELECTRpLEVYJA
3111 — Tule hiljaa, tango
Orvokkeja äidille, valssi
RYTMI-LEVYJA
B.2156 — Kaunis Veera, humoreski. Matti Jurva
Tähti syysyössä, valssi Henry Theel
R.6091 — Vanha äiti. valssi, laul. Erkki Junkkarinen
Tuhlaajapoika, jenkka. Erkki Junkkarinen
TRIOLA-LEVYJÄ
T-8009 — Joensuu Elli. valssi, laul. Jorma Ikävalko ja
Kulkurit
Jauholahden jenkka, Jorma Ikävalko ja
Kulktirit ^
Lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa.
HINTA S1.25 KAPPALE
(Ostajan maksettava lähetyskulut) ,
POSTITILAUSTEN TULEE KÄSITTÄÄ VÄIHNTÄIN
KOLME LEVYJÄ
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLiSHiNG CO. LTD.
P.O. Box69 Sudbury. Ontario
kunkin osan -painos oli 73,000 kappa­letta,
myytiin painos loppuun muuta­massa
pälvä£.sä. Nexöstä kirjoite­taan
jatkuvasti lehdissä Ja aikakaas-
Julkaisulssa, Vasta muutama kuu­kausi
sitten Ilmestyi kirjallisuu-shls-torioltsija
A. Dymshltsm kirjoittama
Nexön elämää ja kirjallista tuotan­toa
käsittelevä teos, Ja nyt on Neu­vostoliiton
Tiedeakatemia kustanta-r
nut V. P. Neustrojevm laajan tutkiel­man
"Martin Andersen Nexö. Elämä
ja klrJalUnt-n tuotanto". Tämän sy­vällisen
tutkielman kymmentuhanti­nen
painos on omiaan osoittamaan,
että Tiedeakatemian kustannusliike
on katsonut kirjan kiinnostavan
paitsi. spesialisteja myös tavallisia
lukijoita.
V. Neustrojev tarkastelee Nexon
kirjallista toimintaa kiinteässä yhtey­dessä
Tanakan kaman historiaan.
Annettuaan ensin lyhyessä esipu-hee.
ssaan yleiskuvauksen Martin An­dersen
N exönf^lii alisesta tuotannos­ta
teklja aloittaa varsinaisen tutkiel­mansa,
jonka enslmmäLsenä lukuna
on "Nexö Ja Tanskan työväenliike".
"Va 11 a n kumouksellisen kirjailijan
Martin Andersen Nexön monivai­heista
elämää ei voida tarkastella
erillään Tanskan työväenliikkeen l^e-hltyk.
sen iperusvaihelsta, jolta hänen
teoksensa kuvaavat, selvittämättä'
hänen sljaahsa Tanskan yhteiskun­nallisessa
elämä-ssä Jä kansallisessa
kirjallLsuushistoria.ssa j a määrittele-niättä
Nexön kirjallisen 'työn niitä
piirteitä, jotka oyat tehneet Taaskan
suurimmasta kirJailljasta maailman^
kuulun kirjailijan", kirjoittaa V.
Neustrojev tässä luvus.sa. •
. Eritelleäsään Tän-skari tilannetta
aina viif.ne vuosisadan CO. luvulta
lähtien Ja tjarkastellessaah Tanskan
työväenliikettii' tekijä kuvaa Martin
Andersen Nexön eräänä tämän ilik-
):een kyvykkälmpänä johtajana; osoit­taen,
kuinka' arvokasta hänen toi­mintansa
on oUiit Tanskan työtä
tekeville Ja .koko ilimiskunnalle- •
Tutkielmansa toisessa osassa teki­jä
Uirkastelee Nexön merkitystä
Tanskan kirjailisuushistoriassa-eri­tellen
.sen aatteelliset virtaukset 1880-
luvulta rrieidiin päiviimme asti. Jat­kaen
Tanskan erinc-malsten klassi-koideh.
ennen kaikkea Haris Chris­tian
Andersenin, Jens Jacpbsenln ja
Heinrich Pontoppidanin realistisia ja
demokraattisia perinteitä Nexö loi pe­rustan
Tanakan proletaariselle kir­jallisuudelle,
joka otti pääaiheekseen
tavallisen ihmisen kuvaamisen ja
alisti kaikki pyrkimyksensä palvele­maan
taistelua tavallisen ihmisen
pare.Timah tulevaisuuden puolesta.
Lokakuun vallankuaiouksen jälkeen
alkoi Nexön kirjallisessa tuotannossa
uusi vaihe. Neuvostoliiton sosialisti­sen
clitmänjärjestyksen ja varsinkin
neuvostokirjailijoiden kirjallisen tuo­tannon
vaikutuksesta Nexö alkaa
teoksissaan soveltaa sosialistista rea-lismia.
F.delleeri V. Neustrojev Jat­kaa:
"Hänen kirjallinen toimintansa
osoittaa, että neuyostokirjallisuuden-äntaman
eslkuvari seuraaminen ei
merkitsi sitä. että hän sirtäisi teok­siinsa
mekaanisesti sen aiheet, vaan
se merkitsee luömismetodin omaksu-miita
ja k y k y ä historiallisen päte-i-
ästi tuoda näkyviin Jao^leistälv aika­kauden
sosiaalisi.'! ja klassillisia i l ­miöltä".
Nexön teokset kuva.ivat
Tanskan työväcnlilkkeeh kehitystä ja
saavutuksia.
V. Neustrojev kuvaa kirjas.saan
yksityiskohtaisesti 'Martin Andersen
Nexön elämäntaivalUi ja niitä olosuh­teita,
joissa tämän kuuluisan kirjai­lijan
luonne ja . maailmankatsomus
ovat muovautuneet. V. Neustrojev
^osoittaa, miten Nexö on oppinut ym­märtämään
kirjallisuuden tehtävätja
lainaa tämän seuraavat erinomaiset
sanat: "Kirjailija kantaa suuren vas­tuun
Ihmiskunnan edesfä . . . To-iellisen
taiteilijan katse suuntautuu
tulevaisuuteen eikä menneisyyteen".
Tekijä tarkastelee Nexön ensim­mäisiä
askeleita kirjallisuudessa ja
hänen ensimmäistä kertomuskokoel-
.•naan-a 'Varjot". Joka ilmestyi v.
1898. Jo silloin ilmeni Ne.xön kyky­jen
omaperäisyys selvänii. Sen l i ­säksi,
että kirjailija kuvasi syvällisesti
ja totuudenmukaisesti kovaosaisten ja
sorrettujen kansankerrosten elämää,
nän myös näytti, miten työkansan
keskuudessa kypsyy k>"psymistään
vastarinta ja halu taistella parem­man
tulevaisuuden puolesta.
V. Nrjstrojev kiinnittää tutkimuk-luokastaan.
£ritellessaän vakuutta­vasti
romaaniin sisältyviä opportu­nismin
perinteitä Nexd kuvasi sa^
manaikaisesti sitä voimakasta taiste-lupyrkimystä.
Joka plih laajoissa
kansanjoukoi-ssa.
Yhtä yksityiskohtaisesti V. Neust­rojev
tarkaAtelee romaaneja "Oitte
ilimlslapsi" Ja "Morten Punainen",
jonka kolmatta osaa tekijä parhail­laan
kirjoittaa. Romaanin päasan-karin,
.sanomalcihtimies Mortenin
hahmossa kii-JalliJa kuvaa sivlsty-nelst<
in edistyksellistä edustajaa. Joka
tulee tietoisesti mukaan kansan tais­teluun,
taipumattomana vallanku­mouksellisena
asettaen hänet petturi
Pellen vastakohdaksi.
Teoksessa lukija näkee Nexön koko
suuruudessaan rauhanpuolustajana.
Tutkija kertoo siitä aktiivisesta so­danvastaisesta
agitaatlotydstäi Joita
kirjailija suoritti jo ennen ensim­mäistä
maailmansotaa. Marraskuus'-
sa 1917 tan-skalainen kirjailija ter­vehti
lämpimästi sosialistisen vallan-kumauksen
voittoa, alkoi aktilvtse-sti
puolustaa työtätekevien valtiota ja
taistella sen vihollisia vastaan, jotka
tahtoivat tukahduttaa nuoren neu­vostotasavallan.
Kirjassaan "Uutta paiväa kohden"*
Jonka Nexö kirjoitti sen Jälkeen, kun
hän V. 1922 oli ensimmäisen kerran
käynyt Neuvostoliitossa, kirjailija ku­vasi
vakuuttavasti Neuvostoliiton ul­kopolitiikan
rauhanomaisuuden. Han
kirjoitti, että nuoren Neuvosto-Venä­jän
"ensimmäisenä tehtävänä oli an­taa
tsaaj-in mielivallasta kärsineille
kansoille oikeus päättää itse kohta­lostaan"
ja etta neuvostokansa ja
neuvostohallituksen edut ja pyrki-mjicset
ovat yhdenmukaiset.
Nexon väsymätön .sodan- Ja fasis-minvastalnen
taistelu kahden maail-:
mansodän välisenä aikana liittyy
kiinteästi hänen taisteluunsa kaiken­laisia
Neuvostoliiton pärjääjiä vas­taan.
Nexö on väsj-mättä Jullstariut,
että Neuvostoiiitto on rauhan Ja de­mokratian
tuki koko oriaailmassa ja
että .juuri tämän tähden; thpiiskun-nan
viholliset, jotka vailmlstelevat
hyökkäystä Neuvostoliittoa vastaan,
yrittävät mustata Neuvostoliittoa työ­tätekevien
silinissä.
"Näinä kovina aikoina. Jolloin fa­sistien
provokaatio Ja porvarillisde-mokraattlsten
valtioiden luoviminen
Jä neuvottelut uhkaavat syöstä_ ihmis-kuiman
talviyön V pimeyteen, ovat
Neuvostoliitto Jä sen rauhanpolitiikka
eräs harvoista valonplJkulsta' . . ,",
kirjoitti Nexö. "Neuvostoliiton hor-
Jiunaton jä päivänselvä, politiikka
porvarillis-demokräattlsten valtioiden
poliittisen epävakaisuuden taustalla
osoittaa .havainnollisesti, että oh ole­massa
vain. yksi poliittinen suunta,
joka kiinteästi 'liittyy edistyksellisen
ihmiskunnan etuihin".
; Se .antaumuk-selllnen taistelu; syn­nyinmaan
vapauttamiseksi fasismista,
jota Nexö kävi toisen maailmansodan
vuosina, on eräs ku-kkaimmista si­vuista
hänen erinomaisessa elämän­kerrassaan.
Nexön nykyinen toi­minta
rauhan puolustamiseksi on tä­män
taistelun välitöntä jatkoa. Mar­tin
Andersen Nexö' on Maailman
Rauhanneuvoston jäsen. Maailman
kansat kuuntelevat tarkkaavaisina
hänen puheitaan rauhan puolesta ja
amerikkalais-englantilaisia sodanliet­sojia
vastaan, joita kirjailija nimit­tää
"imperialismin pedoiksi ihmisen
hahmossa".
V. Neustrojev korostaa teoksessaan
Nexön kirjallisen tuotannon Ja yh­teiskunnallisen
toiminnan yleismaail­mallista
merkitystä. "Martin Ander­sen
Nexö on piirtänyt uuden sivun
Tanskan ja maailmanklrjaillsuuden
historiaan j a antanut mäaiknankult-tuurin
aarre-aittaan suuronman pa­noksen
kuin kukaan muu tanskalai­sista'kirjailijoista
. . ; Kristallin-puhtaana
ilunisehä. Innokkaana rau­han
Ja vapaudes puoltajana, realisti-taiteilijana
hän ori rakas ja kallis
koko edistykselliselle ihmiskuimalle."
levytetään nyt
Ruotsissa
Tokbolma. — Suomen Musiikkiaka-temiassa
on parhaillaan menoesa
Skandinavian oloissa suorastaan val^
tava levytys, • Gramofoniyhtia -Met-ronom
nauhoittaa yhteistoiminnassa
Ruotsin.yleisradion kanssa Jean Slbs-liuksen
luiikki sinfoniat, jotka sitten
toimitetaan kaikiceen maailmaan vii­tenä
pjikäaiicaiBlevyna. Musiikista
vastaa Tukholman konserttiyhdistyk­sen
orkesteri Sixten Ehrlingin johdol­la.
Kustantaimukset. arvioidaan 157,-
000 kruunuksi.
: Kaksi sinfoniaa on jo valmiina kak­si
lähhnain lopussaan ja muut val­mistuvat
helmikuun kuluessa.
254 sivvin luettelo
canadalaisista
säveltäjistä
Toronto. — Canadian Broadcasting
Corporationin kustantamana on i l ­mestynyt
Helmut Kalimanin toimit­tama
luettelo canadalaisista säveltä­jistä
(Catalogue of Canadian bompo-sers).
Teos on loistavalla tavalla val­mistettu
hakuteos ku^Ueisia ja ?ielä
elossa olevista canadalaisista säveltä­jistä.
Jossa esitetään lyhyiden elämä­kerrallisten
tietojen Iisaksi luettelo
kunkin säveltäjän huomatuimmista
savellyk5is:a. Sitten vuoden 1700 on
Quebecin maakunta antanut Cana-
' dalle 122 Ja Ontario 66 säveltäjää.
Teoksen hinta on $350 Ja käsittää
254 sivua. Sen saa tilata osoitteella:
CBC. Tcronto 2, Ont.
Suuri rautakaivos
Kajaanin lähelle
Helsinki. — Suomen valtion toimes­ta
rakennetaan parhaillaan Otanmä-essa.
Joka sijaitsee noin 40 km. etäi­syydessä
Kajaanista lounaaseen, suiir-ta
rautakaivöskylää; Vuolijoen pitä­jään.
Tutkimukset ovat osoittaneet,
että maan uumenissa pitäisi olla vä-hdritääri
50 miljoonaa tonnia rauta­malmia,
jonka loiihlmiseri sanotaan
tarjoavan työtä 50 vuoden ajaksi. K a i -
voskuUu on jo yU 20 metrin syvyinen
ja sitä Jatketaan 300 metrin syvyyteen
saakka.'..; ;";''''.'
Samanaikaisesi^ kaivannon kehit­tämistöiden
rinnalla suoritetaan pai­kalla
suurenmoisia rakennustöitä sil­lä
tähän rautamalmikylään suunnitel­laan
tulevan kaikkiaan noin neljätu­hatta
asukasta. Asuntoja varten ra­kennetaan
mm. kolme seitsenkeiTok-sista
Ja kuusi nelikerroksista taloa,
melko lähekkäin Ja oikein kaupunki-tyyliin
sillä rakennuksille tulee yhtei­nen
lämpökeskus Ja huoneistot varus­tetaan
sähköliesillä ja< korkkimatoilla.
Alueelle oh suunniteltu myöskin sau­nat,,
koulut, myymälät jne,'
•Alueelle rakennetaan parhaillaan
rautatietä Murtomäen asemalta. Tätä
rautatietä myöten on aikomus kuljet­taa
rikastettu malmi Kajaanin kautta
Oulun satamaan, sieltä edelleen ulko­maille
lähetettäväksi.
Kaivantötöissä ilmoitetaan olevan
noin 50 miestä, rakennustöissä 350 Ja
rautatien rakentamisessa 250 miestä.
Työmailla vallitsevien olosuhteiden
takia pidettiin tammlk. 16 pnä työläis­ten
yleinen kokous, johon oli kutsuttu
Otanmäen hallintoneuvoston Jäsenet
kansan edustajat Janne Mustonen ja
Eetu karjalainen, ^otka lupasivat
rj-htyä toimenpiteisiin esitettyjen epä­kohtien
poistamiseksi
Unio kamppailee
Canadan kulta-aarre
on nyt 82 miljoonaa
Ottawa. — Rahaministeriön kulta-
^arteet kohosivat-viime vuoden lopul­la
841.7 miljoonaan dollariin, ilmoi­tettiin
täällä äskettäin. Rahaminis­teriön
hallussa olevan kullan arvo
kohosi Joiiluk. aikana lähes 50 miljoo­nalla
dollarilla, todettiin tiedonannos­sa.
Viime vur:<len aikana nämä kul­ta
varat lisääntyivät kaikkiaan 2615
miljoonalla dollarilla.
'Yhdysvaltain valuuttaa oli minis­teriön
kassaholveissa >-uoden lopulla
9369 miljoonaa dollaria. ;
ses.saan suurta huomiota Andersen
Ne.xön erinomaiseen romaaniin "Pel­le
Valloittaja". Tii-ssä teoksessaan
Nexö osoUti rcformlsmln turmlalllscn
vaikutuksen työväcnjohtajaan Pel-leen
Ja paljasti hänen myöhemmin
petoksensa • syyt. Kohottuaan refor­mistien
Johtajaksi Pelle Irrolltautul
Steep Rock-yhtiön
tuotantoa lisätään
Port Arthur. — Täällä llm:ltetaan
Steep Rock Iron Mines-yhtiön suun­nittelevan
parhaillaan tuotanon l i ­säämistä
siinä määrin, että yhtiön
kaivannot kykenisivät tuottamaan
vuonna 1956 noin viisi miljoonaa ton­nia
rautamalmia vuodessa. Kuluneen
^•uoden tuotanto kohosi 1,326,724 ton­niin,
arvoltaan noin 119 miljoonaa
dollaria. Tästä määräs.ä arvellaan
Jäävän puhtaaksi voitoksi yli vUdcs-osa
cli noin 25 miljoonaa d'3llaria.
"Chicago. — United Electrical Radio
rnd Machine 'VVorkersin piirijärjestö
No. 11 on aloittanut anomuskampan-jan
rauhansopimuksen puolesta vii­den
maailma.n suurvallan kesken.
Anomuksen allekirjoittajat sanorat:
'Me hsäämme äänemme niihin mil­jooniin
ihmisiin kautta maailman,
jotka vaativat, että viiden suurvallan
tnlee kokoontua konferenssiin Ja py­syä
sen istunnoissa niin kauan kim-nes
kaikkia kiistoja on selvitetty ja
niistä on päästy ratkaisuun."
Tämä piirijärjestön neuvosto esit­tää
myöskin suurrynnistystä palkko­jen
jäädytystä vastaan ja kehottaa
paik£.lllsosastojaan käymään lakkaa­matonta
taistelua saattaakseen Tru-manln
karisalliften hätätilan kuolleek­si
kirjaimeksi.
Tutkimustyön johtaja Mel Krantz-
!er sanoi kokoukselle: "Miltei jokai­sessa
tämän piirin työpajassa olemme
Die vastakkain tämän palkkojen J ä ä ­dytyksen
kanssa, eikä .mitään muuta
eteenpäin pääsemisen mahdollisuutta
ole kuin murtautua sen; läpi."
Kirj. Jorge Amado
Steanimkynttilän valo heijastui
kuoUeen yääntyneillä kasvoilla. Näyt­ti
siltä kuin 2iän olisi tarkkaavaisesti
seurannut keskustelua, Rommiastia
suoritta jälleen kierroksensa. Alkoi
fataa ja.neekeri sulki oven. Vanhus
katseli miettiväisenä kuolleen partai-
3ia kasvoja*.,, •
— Katsokaa häntä, sanoi hän, ja
liäne»; äänensä kuulosti väsyneeltä ja
£i;,ätoiv«iselta.:^"
—'HäÄ <Är'ollut yli kymmenen vuot­ta
työssä 3araunasiassa eversti Teo-iorclla.
Hän^ei^omistanut mitään, ei
idei •'^ttSrlensä seuraa, Kynunenen
vuotta'h^n^ on aina ollut velassa e-
"erstille Jä"*' sitten vei kuume hänet
eikä eversti^ antanut penniäkään hau­tajaisia
varten.
Hänen toverinsa jatkoir
— Olipa han kaiken Iisaksi sitä
Dueltä, että han oli mennyt aika pit-^
källe lähettäessään tyttärille laskun
i«iin veloista. -Hän sanoi, että prosti-tueeratut
ansaitsevat runsaasti.
Laiha sylkasi halveksivasti. Kuol­leen
suuret korvat näyttivät kuuntele­van.
Cearasta tullut mies t^nsi. it
sensä levottomaksi. Hän oli saapunut
samana paivana. Eras Maneca Dan-lan
esimiehista oli palkannut hänet
liheossa yhdessä muiden kanssa, jot­ka
olivat tulleet samalla laivalla. He
clivat saapxmeet plantaashille iltapäi­vällä;
Jolloin heidät oli sijoitettu eri
majoihin. Neekeri ryhtyi selostamaan
asioita tulokkaalle Juoden samalla
rcmmiastlasta:
— Saat Itse nähdä huomenna.
Vanhus jatkoi:.
— Kaakoplantaashin työläisillä on
kaikkein kurjmta.
Laiha ilmaisi ajatuksensa;
— Ne, Joista tulee campagnoita.
cvat parhaimmassa asemassa. Jos
ammut hyvin, on onni kasissasi. A i ­noat,
Joilla täällä on rahaa, ovat ne.
Jotka ampuvat hyvin — murhaavat.
Tulokkaan siimat olivat selkoseläl-lään
hämmästyksestä.
— Murhaavat? hän toisti. Neekeri
nauroi.
--Näetkös. Mies, joka ei koskaan
ammu ohi, elää kuin herrasmies, hän
pitäil lystiä kaupungiri tyttöjen kans­sa,
hänellä on aina rahaa taskussaan
Ja hänteaa.aina. palkkansa. Mutta
se, Joka. tekee työtä kaakaoplantaas-hiUa...
Niin, saat itse nähdä huo­menna.,.
.[ i,..
Jo toisen kerran hän kuuli sanotta­van
"huomenna"., Cearasta tullut
mies ihmetteli, mitä silloiii olisi ta­pahtuva.
Kaikki olisivat voineet ker­toa
samaa, mutta laiha jatkoi '
— Jo iiyvin aikaisin aamulla lähet­tää
kaupan esSmies hakemaan sinua,
että suorittaisit viikko-ostoksesi. Kos­ka
sinulla ei ole työkaluja, täyty^ si-nim
ostaa ne.. .Tarvitset sahan* kir­veen,
veitsen Jä hakun Ja niistä jäät
vähintäin sata mih-eisiä velkaa. Sit­ten
sinun täytyy ostaa Jauhoja, hä-ränliliaa
Ja kahvia, niin että se riittää
koko viikoksi. Se • tekee vähintäir.
kymmenen mih-eiSiä. Cearan hiies las­ki
päässään Kuusi päivää Ja kaksi Ja
puoli milrelsiä päivässä. Aivan, niin
siitä'tuli. •;•'
— Sinulle siis jää viisi miireisiä.
Mutta niitä sinä et koskaan saa, sillä
niillä sinä lyhennät työkaiuvelkäa.
Kestää vähintään vuoden ennenkuin
valoa kuolleen kasvoille. Ulkona sa­toi.'"
..
Cearalamen mies oli jättänyt vai­mon
ja lapset kotiin. Oli tarkoitus,
että lian matkustaisi kotim mm pian
kiun saisi sanan ensimmäisten satei­den
tiUosta. Silloin hänellä olisi tas­kut
täynnä etelässä ansaittuja raho­ja,
rahoja, joilla he voisivat alkaa uu­den
elämän. Lepattava kj-nttilä sai
kuolleen hymyn valilia korostumaan,
Vallila vaimenemaan. Laiha yhtyi
\anhukseen:
— ^ l i n , todellakaan ei ole mitään
eroa, han sanoi,
, Vanhus pulialsi kynttilän saramuk-sun
Ja pani sen taskuunsa. Sitten
hän tarttui nuoren miehen avustama­na
riippumattoon. Laiha mies avasi
heille oven.
— Mutta entä prostitueeratut tyttä-ret?
kysyi neekeri.
' — Kmnka mm? sanoi vanhus.
— Missä he asuvat?
— Rua do Sapon varrella, numeros­sa
k&ksi.
. Sitten kääntyi vanhus Cearan mie­hen
puoleen:
— Kukaan ei palaa täältä. Sinut
kahlehditaan kauppapuotiin samana
p&iväna, jolloin saavut. Jos haluat
matkustaa, niin tee se jo tana iltana.
Huomenna on myöhäistä. Jos haluat
lahteä, niin tule matkaamme. Voit
auttaa kantamisessa. Muuten kay
liian myc-haise'ksi.
Tulokas eparoiviela. Ukko ja nuo-lukamen
odottivat riippumattoa pi­dellen.
— 'Mutta minne mma menen? . Ja
mihin mina ryhdyn?
Kukaan ei vomut vastata hänelle,
he eivat olleet sita ajatelleet. Ei edes
vanhus, ei myöskään laiha mies, jolla
oli kyynillmcn aani, eika nuorukamen.
He seisoivat kaikki sanattomina ja
tuijottivat ovea. Neekeri teki ristin­merkin
kunnioittaakseen kuollutta,
rflUtta samalla han ajatteli kolmea ty­tärtä,
kolmea prostitueeiaitua Rua
rio Sapon numerossa 2. Han pistäy­tyi
siellä seuraavalla kerralla Ferra-dassa
käydessään. Cearan mies-seu­rasi
katseellaan niitä, kahta,; jotka
kävisivät yöhön.
— 'Minä tulen mukaan, hän huu­dahti
yhtäkkiä.
Häh keräsi, kuumeisesti tavaransa
kasaan,' sanoi nyyhkyttiien hyvästi ja
lähti. .Laiha sulki o;en hänen jäl­keensä;:':
\/ '
— Minne luulette hänen menevän?
Kun kukaan ei vastannut, hän jat-
•koi: ;•••.;
— Hän menee toiselle plantaashille,
jossa on aivan samanlaista kuin tääl­läkin.
:
Hän sammutti valon.
(Teoksesta Verenpeittämä maa).;
Joiiffe arvostelee
aikaansaannolaja
Hamilton. — Puhuessaan tääQioI
tanon Tj-öväenlnton «CCL»
tossa, .CCP:n Ontarion jaostoa'^
taja E. B. Jolliffe syytti, että (W
ricn imioi,'astaiset voimat lyöTä:
pua työläisten elmtason alentazjl*
Huomioiden hallitusviraooaj^
Ja työnantajain selitykset. ettT^
lustuslaitokse-i menojen takia'
tyydyttävä: elintason huononesiisei \
mr. Jolliffe kysyi: . z"*^
"Alhaisempi elmtaso, keneit?
korporatioille eika Fordin osakksj
kuponkien leikkaajille, jotka ova: - '
kaampia k u m koskaan ennea. ' '
"Mitä he tarkoittavat on se, c
tuottajain, eh työläisten elintasai
taisi alentaa." '
iMr. Jolliffe ei kuitenkaan EZEO;
halaistua sanaa mielentöntä jot^
rustelua vastaan, jota h ä n on-nut,
ja joka aiheuttaa niin ykiiijj
kansalaisten k u m valtionkin' kör*-^
misen.
FINNISH STEAM BATH8
. 56-58 Widmer Street
Toronto, Ontario
MIEHET:
Keskiviikkona ja torstaina S-u
Perjantaina 1-12 i.p.
Lauantaina 1 i.p.-2 a.p.
Sunnimtaina 8 a.p.-l i.p.
' NAISET:
Keskiviikkona ja torstaina 3-12 h,
Perjantaina Ja lauantaina i-u u
PUHELIN EL. 2571 •
Peter A. Vesa, B.A,
Barrister, Solicitor, Notarv
SUOx>IALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
1028 Danforth Ave., ToroBle I
Kultakaivos suljetaan
kesäloman ajaksi
Toronto. — Hollingcr-kultakaivan-non
apulaisjohtaja E. A. Perry on 11-
molt.anut, .että yhtiön kultakaivanto
suljetaan kesälomien tähden heinäk.
20 Ja elok. 3 p. väliseksi ajaksi. U -
nion kanssa tehdyn sopimuksen mu­kaisesti
alkaa kesälomavuosl kesäk.-2
pnä, eikä silloin kuin mies ryhtyy työ­hön.
olet maksanut ne sata miireisiä, etkä
koko sinä aikana näe vilaustakaan
palkastasi. No niin, saattaa tapah­tua,
että eversti antaa sinulle jouluk­si
ennakkona kymmenen miireisiä,
jotka voit tuhlata Perradan tyttöihm.
Laiha kertoi tätä liekillisesti, mutta
hänen äänessään oli kyynillinen poh-jasävy,
josta heijastui samalla toivot­tomuutta
jä masennusta. Sitten hän
pyysi lisää rommia. Cearan mies ei
sanonut mitään, vaan seisoi ja katse­li,
ruumista:
— Sata miireisiä, sanoi hän lopulta,
yhdestä veitsestä, sahasta ja hakus-
.ta?
— Ilheosta.voit saada veitsen kah­delletoista
milrelsillä. mutta täällä
planUashilla ei saa veistä alle kah-denkymmeiienviiden.
— Kokonainen vuosi? toisti Cearan
mies. Hän seisoi ja ajatteli, miten
kapan kestäisi ennenkuin sateet uu­delleen
tulisivat hänen kuivuudests
kärsivälle kotiseudulleen. Hän oli
ajatellut palata heti, kun sateet oli-sivat
tehneien palaneen maan Jälleen
hfGelmälliseksi. Hän halusi palata
niin varakkaana, että voisi ostaa leh­män
ja vasikan. "Kokonahien vuo-s
i " . . . Hän tuijotti kuollutta, joka
näytti hynjyilevän.
— Sitten on vielä eräs asia. Joka si­nun
t ^ i j ^ . ottaa huomioon. Sillä vä­lin,
kuri lyhennät velkaasi, se kasvaa
jatkuyasti.'',Todennäköl5estl tulet tar-
VItiimaan housuparin ja paidan, tar-vitsei^
enties lääkettäpä Jumala tie­tää,
^^tiä,; se .on kallista. Tulet tar­vitsemaan
kiväärin — sen parempaa
rahansijoitusmahdollisuutta ei tässä
maassa!'ole.' Sinun on mahdotonta
vapautua veloistasi. Kalkki täälläoie-
>at ^ laiha teki kädellään pj-yhkl-vän
liikkeen. Joka toi pihiinsä kaikki
l}?snäolevat, sekä ne. Jotka työsken­telivät
"apinaplantaashilla", että rie
kaksi. Jotka olivat tulleet kuolleen
mukana Baraunaslsta — kalkki tääl.
läolevat ovat velassa eikä kukaan ole
saanut penniäkääit palkastaan.
Cearan miehen silmät kävivät tus­kaisiksi.
Kynttilä oU Jo mUtei lop­puun
palanut Ja heijasti punervaa
LEVOTTpMUUSKESKUS
Marokko; Tunisian vieressä, on yksi
niitä maita, missä miehittäjät ovat
•Jouluneet vaikeuksiin, kansan vaa­tiessa
ranskalaisten ja yhdysvalta-laisten
joukkojen poistamista ja täyt-'
tä riippumattomuutta. '
— Wellandin kanava, Ontario ja
E^ie järvien välillä, avattiin v. 1829.
paasiais
Kahvipakettinne
Suomeen nyt!
"FLAVORA" kahvipakelli
4/ Ibs. maukasta ja voimakasta
vihi-cääkahvla. Ci £. t\H
Hinta . . . . . . . . . . . *PO.UW|
(Sisältyen lähetyskulut)
"AROMA" kahvinaketti
4 Ibs. voimakasta kah- C C T C
via. Hinta .. . v . . . J » / 3
(Sisältyen lähetyskulut)
Postikonttorin virallinen. kuitt
lähetetään kaikille nakettien lähe
tänlle. .
Hen^:ilöt: .iotica haluava*, lähetti?
itse pakettinsa, voivat ostaa meiltj
vihreää kahvia 88c,'91c. 95 ja 9£c
pauna, y ; - ';
People's Tea & Coffee Co,
Puhelin EIVI-4r7832
266 Queen St. West, Toronto, Ont
HALUATTEKO OSTAA TAl-ON
TAI MYYDÄ OMANNE?
ANTAKAA MEIDÄN AUTTAA TEITÄ NÄISSÄ ASIOISSA
ARTHUR H. KIVINEN
TORONTO REAL ESTATE BOARDIN JÄSEN
33 ^sfforc Drive PnfceUn MO. 5464 Toronto 12, Ontario
SUOMI 1952
LAIVOILLA: Meillä on rajoitettu määrä laivapaikkoja saatavana
Englannin kautta, lähtö Canadasta touko- ia kesäkuussa, paluu elo­ja
syyskuussa. Edestakaisen licun hinta Quebec—Helsinki—Quebec
keskimäärin noin S440.00. ;
LENTÄE.X: Titrlstilucka-^a tcukGkuun 1 p:n jälkeen keskimäärin
Toronto—Helsinki—Toronto S702.00. Liittykää: mukaan jollekin
meidän allamainituille erikoislennoillemme, lähtö osapyuilleen alla-mamittuinapäivinä:
paluumatka koska.vain iialiiatte:;
Toukokuun 18.1952 — Matkanjohtaja — Miss A. M. Pontson
Kesäkuun 1. 1952 — Matkanjohtaja — Mr. A. A. Numminen
Kesäkuun 15.-.1952 — Matkanjohtaja — M r . O . E. Walli
He nakuun 1, 1952'— Matkanjohtaja — Mr. T. T. Salo
Heinäkuun 15, 1952 — Matkanjohtaja — Mr. A. R. Ritari
Kirjoittakaa, soittakaa tai käykää puheillamme HETI paikkava­rausta
varten. .Me järjestämme passit Ja viisumit. .
0. K. JOHNSON & CO. LIMITED
VAKUUTUS- JA MATKAILUTOIMISTO
697 Bay St. Toronto 2, Ont. WA. 1403 & WA. 1588
PYSÄYTTÄKÄÄ KYLMÄN 1
AIHEUTTAMA YSKÄ
" Pysäyttäkää se heti eurooppalaisiin
DIANA-TIPOILLA, eurooppalaisen reseptiJ«
mukaan tehdyllä lääkkepllä, minkä jokaine ^
henkilö "kaikkialla Euroopassa on tuntenö
vuosia ja jota on nyt myytävänä teille pa>
kallisessa rohdoskaupassanne.
Muutama tippa DIANAA otettuni 'jcHai
sokeripalassa tai kuumassa vedessä 4 kertd f
päivässä, helpottaa heti KYLMÄN aiheirf
tamassa itsepintaisessa YSKÄSSÄ, nen*
katarrissa, auttaa parantamaan kipeää kurf
kua, kylmää rinnasta, auttaa asthmassa ?
henkitorven tulehduksessa, korvakivussi
hammassäryssä ja on erikoisen hyvä kurkcr
huuhteluaine. Sopii myöskin muihin tar­koituksiin
taloudessa. Huomaatte, että e*
rooppalaiset DLANA-TIPAT ovat lö}'täiie^
tiensä useihin koteihin kaikkialla Canadasf
erikoisen auttavana lääkkeenä talvella ?
kesällä. Canada.s.sa ei ole toista tämänkaJ]
taista lääkettä. Hinta $1.25.