Vapaus, October 28, 1961

              Sivu 2 Lauantaina,iokak.:28p. — Saturday, Oct. 28, 1961
VAPAUS
(tlBEBTTr — Independent Labor
Organ.'-Of Finnish Canadians. Es-tablislied
Nov. 6, 1917. Authorlzed
a» second class mail by the Post
C f f Joe - Department, Ottawa. Pub-ished-
thrice weekly: Tuesdays.
rhundays and Saturdays by Vapaus
Publishing Ctompany Ltd., at 100-102
Elm St. W^ Sudbuiy, Ont. Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria] Office OS. 4-4265. Manager
2. Suk3i..Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon appllcatlon.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
Thdyevalloissa: I vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomesda: 1 vk. 9.50 6 kk. 5,25
Länsi-Sakisan sidcellusvene
Kuinka nopeassa' tempossa tapahtuu Länsi-Saksan mili­taristien
uudelleen aseistaminen, siitä saatiin asiallisesti pu­huen
koko maailmaa hätkäjrttänytjesimerkki Kielin uutistic-dosta..
missä kerrottiin, että vuoden Icestäneen rakentamisajan
jälkeen laskettiin siellä sukelusvehfe UI viime lauantaina ve-
Tämä on ensirnmäinen, muttei öuin1<äaii*^^'v^^ Län-si-
SöksalJe rakennettu sukellusvene. Sen kustannukset nousi­vat
uutistietojen mukaan 10 miljoonaan D-markkaan ja sitä
sanotaan tämän hetken nykyaikaisimmaksi tavanomaiseksi —
ei siis atomikäyttöiseksi —sukellusveneeksi koko maailmassa.
Seuraavan kahden vuoden aikana pitäisi rakennettaman
Länsi-Saksan militaristien käytettäväksi 12 sukellusvenettä*.
Tämän ensimmäisen sukellusveneeji rakentaminen tapahtui
salassa ja se on saanut • osakceen suurta huomiota kautta
maailman. UI on varustettu kahdeksariStorpeedolla.
"UI — ensimmäisen ja toisen maailmansodan nimijär-jestys
on ehkä merkityksellisesti pidetty — on 350 tonniu
laiva",, huomioi torontolainen Globe and Mail-lehti ja selittää:
•'Se ei ole atomikäyttöinen, mutta siitä huolimatta se on erit­täin
tehokas alus nopeutensa ja raskaan aseistuksensa
vuoksi." ' ,
Kuten tiedetääuj liittolaiset sopivitt toisen maailmanso­dan
päätyttyä — ja tämä sopimus on vahvistettu juhlallisilla
Potsdamin sopimuksen allekirjoituksilla, että Saksan milita-risniilta
riisutaan aseet pysyvästi niin, ettei se voi koskaan
enää aloittaa kolmatta maailmansotaa,
iSen jälkeen on kuitenkin' mennyt paljon vettä sillan
alitse. Länsi-Saksa on nyt Yhdysvaltain jälkeen johtava maa
NATO-liitossa? Mainittu torontolaislehti ilmaisee viimeaikai-
Siestä kehityksestä huolestuneisuutensa seuraavasti:
^'Teoriassa Länsi-Saksan elvytetyn laivaston tehtävänä
on olla yhteistoiminnassa NATO-liiton voimien kanssa Sak­san
rannikkoalueen, erikoisesti Itämeren puolustamisessa.
Mutta jotkut viimeaikaiset laivanrakennukset eivät^ ilmeises­tikään
tähtää hain vaatirnattömaan rooliin. Sen uudet ns.
hä\attäjät ovat todellisuudessa kevyitä risteilijöitä, ja niiden
aseistukseen tulevat ohjukset, mihin varattanee lopulta ydin­lataukset.
Uudet sukellusveneet ovat myös hieman liian voi­makkaita
rutiinimaista. patruUitoimintaa varten Itämerellä;
lie näyttävät sopeutuvan paremmin avomerien liikenteen
vaikeuttamiseen. Kielin ja Hampurin laivatelakoilta on tul­lut
ainakin -tuhko sotalaivastolle, mikä voi toimia itsenäi­sesti.
: "Länsi-Saksan voimien kasvu maalla, merellä ja ilmas­sa
on yksi vähiten mainostettu tekijä nykyisessä kansain­välisessä
kriisissä:; Sen perusteella voidaan ymmärtää :
konununistimaiden päättäväisyys Saksan j aettiina pitä­miseksi
ja Länsi-Berliinin eristämiseksi; Lännessäkin su­kelluslaivojen
ilmaantuminen; taas merelle nostattaa pa­kosta
aavistuksellisia viluväreitä."
Meistä tuntuu, vaikka emmö voikaan sitä ehkä sitovasli
todistaa, että Globe and Mail' on oikeassa selittäessään, jotta
Saksan asemahdin myrskyinen' kasvu on suurena tekijäxiä
nykyisessä kansainvälisessä kriisitilanteessa. Tosiasia on
myös, että yhtä päättävästi kuin Neuvostoliitto vastustaa
•Itä-Saksan "sulattamista" Länsi-Saksaan, vastustaa myös
Ranska ja Britannia kaikkia esityksiä Saksan yhdistämiseesi,
sillä vanhat muistot siitä, miten Saksan imperialismi on ai­kaisemmin
aloittanut sotia, ovat todella omiaan nostattamaan
'•enteellisiä vilunväreitä" niin Pariisissa kuin Lontoossakin.
Mutta vielä suurempaa huolestuneisuutta tunnetaan var­maan
sosialistisissa maissa Länsi-Saksan. militarismin uudel­leen
aseistamisesta, sillä siellä aiheutti Saksan imperialismin
hyökkäys toisen maailmansodan aikana kerrassaan kauheita
menetyksiä — kymmenien miljoonien ihmisten kuoleman
omaisuusvahingoista puhumattakaan.
Sosialistisissa maissa muistetaan miten toisen maailman­sodan
edellä aseistettiin Natsi-Saksaa "kommunismivastai­seksi"
iskujoukoksi ja pannaan epäilemättä merkille, että
Länsi-Saksaa aseistetaan nyt taas samassa hengessä
"Toinen maailmansota ei ole vielä päättynyt" julisti Län­si-
Saksan sotaministeri Strauss äskettäin ja itse vanha kans­leri
Adenauer säesti sitä sanoen:"Saksa ei antaudu koskaai,"
Kymmenet natsikenraalit, jotka ovat taas korkeissa asemissa
Länsi-Saksan asevoimissa, esittävät tämän tuosta aluevaa­timuksia
Puolalle ja Tshekkoslovakialle, uumoilevat Itä-Sak­san
valtaamista ja vaativat jopa Hitlerin aikaisen Saksan
rajojen ennalleen palauttamista? .
Nyt vaaditaan "tekoja eikä sanoja" sanoi Göbbelsin lailla
sotapropagandaa' tekevä "sosialidemokraattinen" (?) Länsi-
Berliinin pormestari Willy Brandt vaatiessaan "viimeisen
riskin" ottamista, eli avointa hyökkäystä Itä-Saksaan, Sota­ministeri
Strauss ilmoitti puolestaan jo useita kuukausia sit-ten,_
että hänen sotavoimansa tuleväT huolehtimaan myös
"Pohjois-Euroopan puolustuksesta" jolla hän tietenkin tar­koitti
sitä, että Pohjois-Suomen polttajat aikovat palata Suo­meenkin!
^ - -Kaikilla rauhantahtoisilla canadalaisiUa on vsiis syytä
olla Jiuolissaan Länsi-Saksan aseistamisesta.
Mutta huolestuneisuus ei sellaisenaan riitä, sillä jos kos­kaan,
niin nyt on painostettava ennenkaikkea omaa hallitus­tamme,
pääministeri Diefenbakerin hallitusta, vaatimaan
kansainvälisellä arenalla rauhansopimuksen allekirjoittamis­ta
kummankin Saksan kanssa, Länsi-Berliinin ongelman rau­hanomaista
ratkaisua ja tosimielessä suoritettavia neuvotte­luja
yleisen ja täydellisen aseistariisumissopimukseti puo­lesta.
•
fesä yhteydessä sietää palauttaa mieleen, että Yhdys?
;va,ltain ja Neuvostoliiton edustajat antoivat muutama viikko
sitten yhteisen lausunnon, missä sanotaan, että nämä johtavat
maailcannattavat yksimielisesti yleistä ja' täydellistä aseista­riisuntaa.
V^ysymys ei siis ole enää periaatteellisista erimielisyyk­sistä^'
sillä maaihnan johtavat maat, edustaen isekä kapitalis-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
ftirs. Hulda Kivi, Whitefish, Ont„
täytti torstaina, lokakuun 25 pnä
75 vuotta.
Yhdmme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin. ' ,.
Kaikki ydinase­kokeet
New York. —^ Toiveet, että Y K n
yleiskokous- hyväksyisi nopeasti
Skandinavian, maiden sekä Canadan
ja Jjaipanin ehdotuksen päätöslaur
Selmasta, ;ossa Neuvostoliittoa- ke­hotettaisiin
luopumaan 5Q megaton­nin
pommin räjäyttämisestä, viiler
nivat lauantaina kun eräät Afrikan
ja Aasian maiden valtuuskunnat al­koivat
esittää huomautuksia ehdo­tusta
vastaan. Niiden mielestä ehr
dotus liittyy kylmän sodan taktiik­kaan.
Ehdotuksen tekijät, — Ruotsi,
Nor^a, Tanska,- Islanti, Canada ja
Japani — 'vaa'ivat suuressa poliit­tisessa
valiokunnassa ehdotuksen
käsittelemistä kiireellisenä. Eräät
maat, mm. Ititia ja Guinea,v vaativat
kuitenkin keskustelua Intian ehdo­tuksesta,
jonka mukaan kaikkia
ydinaseita omistavia maita kehote­taan
luopumaan kokeista odotetta­essa
kansainvälistä sopimusta kaik­kien
ydinasekokeiden kieltämisestä.
Myös eräät muut Afrikan ja Aa­sian
maat suhtautuivat pidättyvästi
ehdotukseen ja niiden odotetaan
pidättyvän äänestyksestä. Länsival-tain
diplomaattisella taholla arvel­laan,
että äänestyksestä pidättyy 20
--30 valtuuskuntaa.
Poliittinen valiokimta fatkaa is-tuntoaan.
KAIKILLA KANSOtlLA TULEE OLLA
PAIKKA YKssa - MS. KEKKONEN
Alaikäiset tytöt
rosvoina
Kingston. — Poliisit etsivät vielä
sunnuntaina kahta alaikäistä tyttöä,
joista toinen ei ollut kuin 4 jalan
ja 6 tuuman pituinen. Heidän väi­tetään
rosvonneen ampuma-aseella
uhaten King^kadulla liikettä pitä­vältä
suutarilta Konstantine Pet-rokselta
$75 viime perjan^ai-iltana.
Mr. Petros sanoi, että tytöt olivat
saapuneet hänen liikkeeseensä ha­kemaan
kenkiä .—- niin he kuiten­kin
olivat väittäneet. Toinen heistä
veti esiin ampuma-aseen ja toinen
otti hänen rahapussistaan $75.
New York.' — Suomen kannan
mxjkaan YKn menestyksellinen toi
minta edellyttää kaikkien kansa
kuntien kuulumista jäseninä maail­manjärjestöön,
sanoi presidentti
Kekkonen YKn yleiskokouksessa
viikko, sitten pitämässään puheessa.
Hän selvitti Suomen suhtautumista
YK:oon ja sen perunssäännön so
veltamiseen korostaen, että Suomi
tukee vapautta ja demokratiaa.
Valitusten esittäminen ei ole Suo
men YK-politiikan mukaista,. presi­dentti
sanoL Lisäksi hän mainitsi
YKn korottaneen Suomen jäsen­maksuosuutta,
jonka toimenpiteen
Suomi hyväksyy, :a Suomen aiko­van
lisätä o:uuksiaan YKn eri ra­hastoissa.
Puheessaan presidentti kosketteli,
myös Suomen ulkopolitiikkaa, ulko­maisia
suhteita ja puolueettomuus-asemaa.
Puhuessaan aseistariisunnasta pre.
ndentti toi julki Suomen levotto­muuden
teknillisten aseiden kehi­tyksen
johdosta ja ilmoitti Suomen
toivovan, että kysymyksen pääosa-puolet
voisivat päästä sopimukseen.
Presidentti. Kekkosen toivotti
tervetulleeksi yleiskokoukseen, pu^
heenjohtaja Möngi Slim. Puheensa
lopusra presidentti Kekkonen valitti
sitä, ettei hän voinutkaan tavata
pääsihteeri Hammarskjöldia New
Yorkissa. Hän valitti syvästi Ham-marksjöldin
kuolemaa ja sanoi ar­vostavansa
suuresti pääsihteerin
elämäntyötä.
Kongo vastustaa
YKn sopimusta
Tshomben kanssa
New Yor. — Kongon keskushalli­tuksen
ulkoministeri Bomboko ar­vosteli
tiistaina YKssa pidetyssä
lehdistökonferenssissa ankarasti
YKn aseleposopimusta Katangan
kanssa. Sopimuksen mukaan vaih­detaan
vankeja ja YK-joukot pois­tetaan
tietyistä asemista Katangas-sa.
•
Keskushallitus pidättää itselleen
oikeuden ottaa asian esille turvalli­suusneuvostossa,
hän sanoi. Keskus­hallitus
ei tule koskaan hyväksy­mään
YKn ja Tshomben hallituk­sen:
välisiä asiakirjoja ja uskon
YKn sihteeristön ymmärtävän Kon­gon
probleemaa niin hyvin, ettei
se tule ratifioimaan sopimusta,
P>omboko sanoi.
Hammarksöldin kuoleman sekä
sen seikan johdosta, ettei hänen
paikalleen ole vielä nimitetty seu­raajaa,
oli saunnitellut YK-päiv811i-set
presidentti kekkosen kunniaksi
peruutettava. Perjantaina presi
dentti; Kekkonen tarjosi lounaan
YKn kunniaksi. Kutsuvieraina oli­vat
jäsenvaltioiden valtuuskuntien
puheenjohtaat.
Yleiskokouksen istunto torstaina
iltapäivällä pidettiin nimenomaan
presidentti Kekkosen esHntymisen
johdosta. Presidentin' 15 minuuttia
kestäneen englanninkielisen pu­heen
jälkeen istunto päättyi.
YKn koko toiminta keskeytettiin
presidentin puheen a aksi eivätkä
edes eri valiokunnat olleet silloin
työssä. Tätä seikkaa pidettiin ieri-tyisenä
huomianoajDituksena suoma-lai'
ta Merasta kohtaan.
Puheensa jälkeen presidentti
Kekkonen tutustui YKn päämajaan
puheenjohtaja Möngi Slimin opas­tuksella.
Turvallisuusneuvoston sa­longissa
presidentti tervehti Suo­men
YK-valtuuskuntaa sekä YK:n
sihteeristön virkamiehiä mm. edes­menneen
pääsihteeri Hammarskjöl-din
esikuntaa.
Puheen aiheena "ei
sotaa Berliinistä"
Toronto. — "Ei sotaa Berliinin
vuoksi'^ tulee olemaan keskustelun
aiheena Windsorissa Ontariossa,
marraskuun 12 pnä kello 2 pidet'
tävässä kokouksessa, missä puhuu
Canadan kommunistisen puolueen
johtokunnan sihteeri William Kash-tan.
Kokouspaikka on: Ukrainian
Labour Temple, 1457 Drouillard
Ave.
Mr. Kashtan tulee käsittelemään
puheessaan myös NL:n kommunis­tisen
puolueen 22 kongressin hy*
väksyttäyäksi esitetyn uuden puo­lueohjelman
merkitystä. Kaikki
ovat tervetulleita ja aikaa varataan
kysymyksien teolle.;
Leslie Morris puhuu i '! •
Niin vuosijuhlassa
Toronto. — NL:n Suuren' loka.
kuun vallankumouksen 44-vuotis
juhlaa vietetään täällä 300 Bathurst
Streetillä, sunnuntaina, marraskuun
12 pnä kello 2 iltapäivällä. Puhu'a-na
esiintyy Leslie Morris, joka on
nyt veljesedustajana Neuvostoliiton
kommunistisen puolueen 22. kon
gressissa; Hänen puheensa aiheena
on: -Kommunismi — koko ihmis­kunnan
valoisa tulevaisuus."
ALOERIALLE RItPPUMAnOMUUS,
RANSKALLE SOTILASTUKIKOHTIA
nrjrö"fla Ö Ö O B a H B Ö mnrröTnjT B Ö B Ö Ö Ö Ö Ö Ö Ö Ö Ö Ö Ö Ö ö"fl"ä"ö'a"aTJ nau ÖTJPJ
0 •
1
o
o
o
0
1 o.
O' o • KODIN PlimTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Puun siirto
111 r>.jl
Syksy on parasta aikaa siirtää
puita toisesta kasvupaikasta toi-seen.
Paju, poppeli ja koivu on
isutettava' keväällä, mutta syksy
on oikea aika muille lehtipuille.
Suuremmankin puun siirto voidaan
suorittaa' seliraavalla tavalla.
Syvä oja kaivetaan juurenlatvo-jen
ympärille ja leikataan poikki
alla olevat uuret. Puu Vedetääirya-rovasti
ylös,, multaa ravistetaan
juuristosta ja jos puuta on siirret­tävä
pitemmän matkan, esim. kuor
ma-autolla,. niin latvus ja juuristo
Wmi Mackie vuT> "^n I ^ih»''iia:
am mumn OB
m pääseväni
pian kotiin Oregoniin"
Jerusalem. — Jerusalem Post
julkaisi lokakuun 23 pnS sunnun-tai-
numerossaan ' yksityiskohtia
"salaisesta sopimuksesta", ionka
Ranskan hallituksen edu:;tajat ja
algerialaiset kapinalliset olisivat
tehneet, Ja jossa Ranska antaisi
Algerialle riippumattomuuden ja
FLN-kapinallisliike puolestaan
antaisi myönnytyksiä ranskalais­ten
sotilastukikohtien ja Saharan
öljylaitoksien suhteen.
Lehden Pariisin kirjeenvaihtajan
Maurice Garrin kirjoittamassa ar­tikkelissa
sanottiin, että tiedot so­pimuksesta
ovat peräisin virallises­ta
lähteestä, jolla on läheiset yh­teydet
presidentti de Gaulleen ja
pääministeri Debreen.
Sopimuksen mukaan Ranskalle
jäiri valvontaansa lentotukikohtan­sa,
Mer-el-Kebirin laivastotukikohta
sekä Saharan atomit ja ölylaitok-set.
Algerialaisten ei-muhametti'
laisten ei ole pakko ottaa Algerian
kansalaisuutta, mutta heillä on oir
keus Ranskan kansalaisuuteen, jos
he,lähtevät maasta. Carr kertoi vie­lä,
että salainen sopimus' vahviste­taan
virallisten neuvottelujen yh­teydessä.
Näiden neuvottelujen odo­tetaan
alkavan piakkoin.
Helsinki. — Viihdyn erinomai^
sesti Suomessa, mutta koti; on tie­tysti
aina koti, totc.-.i jo vuoden
kotimaastaan USA:sta karkotet­tuna
Helsingissä elävä William
Mackie-Niukkanen. Viime vuoden
marraskuussa hän herätti melkoi­sen
kohun suurimmassa: osassa
maailmaa jouduttuaan yllättäen
parinjpäivän varoitusajan jälkeen
poistumaan kotoaan Oregonin
Portlandista, jossa hän oli asunut
yli viisikymmentä vuotta. Nykyi­sin
52-vuotias mr. Mackie on kyl­läkin
syntynyt Suomessa hänen
vanhempiensa oltua Yhdysvallois­ta
tilapäisellä vierailulla maas­samme.
Mutta jo 8 kuukauden
ikäisenä William matkasi rapakon
yli, eikä sen jälkeen ole kotimaas­taan
poistunut ennen kuin hänet
sieltä väkivalloin häädettiin syys:
koleaan Helsinkiin. Syyksi ilmoi­tettiin,
että Mackie oli 19.S7 kuu­lunut
USA:n kommunistiseen,
puolueeseen, eikä ollut Amerikan
kansalainen.
- T - Nyi minulla on kuitenkin
erinomaiset mahdollisuudet päästä
tcikaisin Oregoniin, ainakin uskon
ja toivon niin, WiHiam Mackie sa­noi
optimistisesti. Osavaltioni se­naattori
W. Morse cn jo kääntynyt
ulkoasiain valiokunnan puoleen, sa­moin
on 300 Oregonin yliopistojen
professoria allekirjoittanut vetoo­muksen,.
Jossa voimakkain sanoin
vaaditaan viranomaisia lähettämään
matkalippu Helsinkiin ja minut hy-väksyttäväk.
si USA.n kansalaiseksi.
— Aika on kulunut täällä kuiten­kin'öririomai.
scsti, eikä minulla_mi-tista
elia sosialistista maail-manqsaa,
ovat ainakin periaat­teessa
' päässeet yksimielisyy­teen
siitä, että tavoitteena täy­tyy
olla yleinen Ja täydellinen
aseistariisuminen.
Hetken tehtävänä on siis van-tia
sitä, etlä tätä hyvää periaa­tetta
ruvetaan panemaan täy­täntöön
neuvottelujen Jkautta
niin pian kuin mahdollista.
Länsi-Saksan ,uhkavaan no­pea
aseistautuminen ja siellä
lietsottu sotahenkinen mieliala,
velvoittaa meitä kaikkia tehos­tamaan
toimintaamme yleisen
ja täydellisen aseistariisunnan
hyväksi.
tään valittamista ole toimeentuloni
tai typmahdollisuuksieni suhteen.
Olen täällä jatkanut omaa ammat­tiani
ja työskentelen nykyisin maa­larina
Tikkurilassa.' Kaikki tapaa­mani
suomalaiset ovat osoittautu­neet
erittäin ystävällisiksi ja työto-vereitteni
kanssa olen aina tullut
hyvin toimeen. Voinpa kertoa, että
tuliaisina voin oregonilaisia ilahdut­taa
rakentamalla saunan, iosta var­masti
tulee suosittu. Siitä olen jo
etukäteen täysin. varma.
Keskustelumme siirtyessä Ameri­kan
länsirannikolle, Oregoniin Mac­kie-
Niukkanen kertoi sen pääkau­pungin
Portlandin olevan lähes Hel­singin
kokoinen. Talvet ovat erit­täin
sateisia ja yhtä mittaa saattaa
tulla vettä kaksikin viikkoa.
— Mutta minä pidän sateesta,
vieraamme jatkoi. Ja innokkaana
kalamiehenä on mukava asua ran­nikolla
ja joen partaalla. Paras lo-bipaikka,
Celilon putous, kylläkin
kuuluu intiaanien reservaattiin ei­kä
siellä öle valkoisella miehellä
lupa kalastaa, mutta on muitakin
erinomaisia lohipaikkoja.
— Teillä lienee runsaasti intiaa­neja
Oregonissa?
— Kyllä, mutta harvat asuvat
enää koko aikaa reservaatissa. Suu­rin
osa on muuttanut kaupunkeihin
ja suurille farmeille. Samoin val­tiossamme
on lukuisasti kiinalaisia,
jotka ovat muuttaneet sinne jo lä­hes
sata vuotta sitten. He ovat, sa­moin
kuin suomalaiset, kovasti pi-dettyjä
erinomaisina työntekijöinä
ja luotettavina ystävinä. Mustia Ore­gonissa
on vähemmän ja yleensä
voin ylpeydellä sanoa, että ihmis­ten
keskuudessa ei ole rotusyrjin-tää
meidän- valtiossamme. Sitä
esiintyy vain siiijiä määrin kuin laki
on värillisille epäedullinen.
— Ettekö ole lainkaan katkera
USA:n viranomaisille näin epäinhi­millisen
kohtelun jälkeen?
— Ensinnäkin on sanottava, että
en ole katkera maani, Amerikan,
ihmisille. He ovat osoittaneet ha­lunsa
tukea minua. Mutta olen kyllä
pahoillani, että lain puitteissa voi­daan
tällaista tehdä ja että USA:ssa
on elimiä ja virkamiehiä, jotka
maansa asukkaita näin kohtelevat.
Mutta pien varma, että helmikuus­sa
tai ehkä aikaisemminkin voin pa­lata
Portlandiin ja näyttää siellä ne
lukuisat valokuvat; jotka olen Suo­mesta
ja suomalaisista ottanut, op­timistisesti
kotiinpaluutaan odotte­leva
William Mackie-Niukkanen' sa­noi.
— JM.
MIELENOSOITUKSIA
ALGERIASSA
Alger. — FNL-lippuja kantavat
naiset ja lapset osoittivat mieltään
monissa algerialaisissa kaupungeis­sa
ja kylissä samaan aikaan kun
muhamettilaiset liikkeenomistajat
ryhtyivät lakkoon ja voimakkaat
hallituksen :ouköt olivat valmiit
puuttumaan asioihin.
Mielenosoitukset pidettiin alge
rialaisen johtajan Ben Bellan pidät­tämisen
5-vuotispäivän johdosta.
Ben Bella on nykyään ankaran var­tioinnin
alaisena Ranskassa.
Liikkeenomistajat ryhtyivät lak­koon
' Constantinessa, SetifissS,
Saint Arnaudissa. Batnassa, Philip-pevillessä,
Ain Millassa ja Sidi-bel-
Abbesissa. Setifissä, myös muha.
mettilaiset bussinkuljettajat kes­keyttivät
työnsä ja suuret mielen
osoittaja-oukot marssivat eurooppa­laisten
asuntoalueelle, niissä vah­vat
ranskalaiset joukot olivat val­miina.
Myös Saint Arnaudissa, Ain Mil­lassa
ja Batnassa oli mielenosoituk­sia.
• •.
MILJOONA ALGERIALAISTA
ALGERIASTA CANADAAN?
Lontoo. — Miljoona Algeriassa asu.
vaa ranskalaista saa ehkä mahdolli­suuden
asettua asumaan Canadan
ranskankielisiin maakuntiin, ker­toi
Reynolds News sunnuntainume­rossaan.
Lehden Toronton kirjeenvaihtaja
kertoi, että presidentti de Gaulle ja
Quebecin maakunnan edustaja
Jean Lasage olisivat pohtineet täl­laista
suunnitelmaa kohdatessaan
äskettäin toisensa Pariisissa.
SASn New Yorkin
linja on toiminut
jo 15 vuotta
Syyskuun 23 pnä Scandinavian
Airlines System vietti Atlantin lin-
"an toiminnan 15-vuotisjuhlaa.
Atlantin linjan neitsytlento, ta­pahtui
syysk. 23 pnä 1946, vajaa
kaksi kuukautta sen jälkeen, kun
SAS oli muodostettu kolmesta Skan­dinavian
lentolinjasta toimimaan
ylei.-^maailmallisilla linjoill.a Nämä
linjat olivat: DDL, Tanska maail­man
vanhin rekisteröity lentomat-kustajain
kuljettaja, DNL Norja ;"a
Sila, Ruotsi, jonka ensimmäinen
lento USA:n tapahtui toisen maail­mansodan
jälkeen (kesäk. 27, 1945).
Aikataulun mukainen lentoaika
DC-4 koneilla Tukholmasta New
Yorkiin oli 26 tuntia ja tapahtui
Prestwickin, Skotlanti, ja Ganderin,
Newfoundland, -kautta; NykyisUä
DC-8 suihkukoneilla on tällä mat­kalla
lentoaika 7 tuntia.
Skandinavian Airlines System
ulottuui viidelle maaosalle, ja sillä
on suihkulentokonepalvelu useam­paan
Euroopan kaupunkiin kun mil­lään
muulla Atlantin lentolinjalla.
SAS toimi myöskin pioneerina
Pohjoisnavan ylitse, Los Angelesis­ta
^ Kööpenhaminaan tapahtuvan
lentoliikenteen avaamisessa ollen se
ensimmäinen uusi kulkutien avaa­minen
1,000 vuoteen. — SAS.
James Norbury on sellainen
mies, joka pystyy opettamaan
naisille yhtä ja toista. Englanr
lännin television välityksellä
hän on opettanut miljoonia
naisia kutomaan. Hän hankki
osan taidostaan Englannin vaa-tetusteoili:
uudessa ja nyt hän
on suunnittelijana Patons ja
Baldwinsin villavaatekutomos-sa.
Hän vieraili äskettäin Cana­dassa.
Hiusten lähdöstä
Synnytykset ja kuumetaudit vie­vät
joskus ' hiukset potilaalta. Se
ei ole mieluisa toteamus ja nai­sen
ulkonäkö- siitä kärsii. Seuraa­vassa
esittelemme halvan kotihoi-tokeinon
jota jo useamman suku­polven
naiset ovat menestykselli­sesti
kokeilleet menettäessään hi­usten
kasvun synnytyksessä.
Hiukset jaetaan puolen tuuman
tupsuihin ja tippa- tai suihkupul-losta
(vanhat lääkepullot sopivat)
valutetaan paloöljyä (coal oil)
hiuksiin ja hierotaan päänahkaa
muutaman minuutin. Se joskus saa
päänahan kirvelemään, mutta kun
hieromista jatkaa niin se lakkaa.
Sitä parempi mitä pitemmäksi
ajaksi öljy jätetään päähän esim.
perjantai-iltana pää öljytään ja vas­ta
sunnuntai-iltana se pestään.
Henkilö, joka tästä keino.sta ker-toii
sanoi että kuusi kuukautta
sitten hänen tukkansa lähti kam^
matessa kourakaupalla ja hän luu­li
jo tarvitsevansa peruukin. Nyt
tämän öljyhoidon seurauksena hä-.
nen tukkansa on lakannut lähte­mästä
ja se on eläväinen ja hän
on jo leikannut tukastaankin hiuk­sia
enemmän- kuin mitä niitä oli
koko päässä ennen tätä öljyhoitoa.
Sopiipa koettaa harvahiuksisten
halpaa keinoa. .
on kiiiiritlävä ko.slcaan säkkiin jot^"""'^'
ta puu ei kuivuisi. Puusta on kap
sittava lehdet ennen uutta istutusta " '
etteivat ne ime puusta ravintoa e n j ' '
nen kuin uusi juuristo on muodos- '
tunut ,
Haluttuun paikkaan kaivetaan
suunnillecu^puun juuriston kokoi-"
p.en kuoppa. Puusta leikataan pois
suurin osa inuijuurisla, uusia mufl-^^, .
dostuu myöhemmin, puu asetetaan.?^
kuoppaan ja valiva scivä^ lyödäai^.^U
maahan tukcm;ian runkoa. Multa* •? ,
luodaan juiirillo, se poljetaan t i u § - . y^
\aan ja .seiväs kiinnitetään runkodrtj-V
narulla, joka sidotaan kahdeksan.;^^^
nujueion m.->l!iin, ottci se hankaisi"'*
puuta. Pari sangollista vettä hetfÄ:»
puun juurille ja kastellaan sillorlS^^
tällöin miutamien viikkojen kijt-<;*i^
lues.sa. On vain katsottava; että pir^^l^^
tulee istutettua ehdottomasti su»»*,'?
raan a entoon ja niin tiukasti ettpi
e pääse kaliistumaan. Ja sitten ei
olekaan muuta tehtävää kuin odot-'-*
taa jännittyneenä kevättä ; a uuden >;
puun kasvua. : ; \]
Havupuitakin voidaan, siirtää ;
vaikka niiden siirto suurina onkin i"
hankalampaa kuin lehtipuiden; Ha- •
vupuu on siiri-ettcivä juuripaakku V
Jäätyneenä, mikä tapahtuu siten, ^
Gttä juuriston ympärille kaivetaan >
oja myöhäissyksyllä. Kun juurisf^ :
alkaa jäätyä, kaivetaan yhä syvenet v
mälle ja syvemmälle. Samanaik^j^^
sesti kaivetaan maata puun aitakin;^
joten se lopuksi on ikään kuin "ta'
pin" päällä. Silloin se on tuettava
kaatumisen estämiseksi. Kun paak••^^
ku on läpeensä :äätynyt, asetetaan::
sen ympärille lyhyitä laudanpätkiä/-;
vedetään ketjujen tai köyden avul;„
la juuripaakku ylös lankkualustal'
le, joka on tukkien päällä ja pyöri­tetään
edelleen, samaan, tapaafrt""
kuin venettä siirrettäessä. Uusi is».
tutuskuoppa pitää tällöin olla v a l ­miiksi
kaivettuna, ja kun puu oa„
siirretty siihen, täytetään kuoppaa
routaantimialtomalla mullalla, joka
on ollut peitettynä esim. lehdillär;-
Puu tuetaan huolellisesti ja kastel- ^
laan vasta keväällä, jolloin se tulfee*
viheriöimään :a kasvamaan kuin-'^'
mitään ei olisi tapahtunut
Loka—marraskuu on paras muut- .
toaika kaikille muille puille paitsi
jo edellämainituillc pajulle, poppe­lille
ja koivulle, jotka on istutQt?-,
tava keväällä heti roudan sulattUa.
Kevätistutuksen yhtctydessä on kas­teltava
runsaasti ja usein. Oksia on
myös lyhennettävä jotta nesteen
kulutus pienentyisi. Se voi muuterf
muodostua niin suureksi, että puu
kuihtuu ja kuolee, ennen kuin se '
on ehtinyt muodo.staa uusia juuria,:
jotka keräävät tarpeellisen kostea-''
den 'a lavinnon. Syksyllä, jolloin
puussa ei ole lehdistöä, on haihtur
minen vähäisempää ja puui selviy­tyy
paremmin.
SITÄ^
JA
TÄTÄ
VIELÄ SURKEAMPI
Kaukana erämaassa oli kaksi' ^ '
miestä kullan etsinnässä. He olivatr >.«
olleet siellä jo kovin, kovin kauan.'
Minun tilani on aivan surkea,
huokasi toinen. En jaksa edes muis­taa,
miltä nainen näyttää!
— Minun tilani on vielä surke-ampi;
sanoi toinen. Minä näet muis-l;
in SOH erittäin hyvin.
PÄIVÄN PAKINA
Jumaluusopin prof. "kerettiläinen?"
Nykyaikana, ei ole oikeastaan
enää mitään hämmästyttävää.
Mutta kun Reuterin uutistoimis­to
kertoi Pretoriasta viime tiistaina
lähettämässään uutistiedossa, että
siellä syytetään jotakuta jumaluus
opin professoria peräti kerettiläisyy­destä
eli vääräoppisuudesta, niin se
sai tällaisen maallikonkin tutki­maan
asiaa, vaikka meitä'sen alan
'henkiset kysymyk.set" -eiyät-kiitt-nosta
lainkaan,
Kuten lukija on luonnollisesti jo
arvanut, kysymys on eräästä afrik
kalaisesta eikä suinkaan tavallises­ta
kalpeanaamaisesta pappismiehes-tä.
Kirkon korkean raadin eteen oli
siellä vedetty Pretorian yliopiston
Uuden Testamentin jumaluusopin
ja muinaisen kristillisen kirjaili
suuden professori Albert S. Geyser
vastaamaan kerttiläissyytöksestä ja
kirkon kurinpitoukaasien rikkomi
sesta.
Syytta-änä cli päällepainajana
toimii rotusyrjinnästäSn kautta
maailman huonoon valoon joutu­neen
Etelä-Af rikan' kolmanneksi
suurin hollantilainen reformikirkko
Nederduits Hervormde Kerk, jonka
15-miehinen synodikomissioni tut­kii
professorin "kerettiläisyyttä" ja
tietenkin hutkii sitten, maau'tavan
mukaan.
Professorin 3 oppilasta syyttää
tätä 43-vuotiasta jumaluusopin
miestä sekä kerettiläisyydestä että
kirkon lakien ja päätösten jatku
väisita vastustamisesta. Viimeksimai
nittu syytös perustuu siihen, että
sikäläiset kirkkolait tunnustavat ro-tusKJinnän
eli rotujen eristämisen
-a että kirkon päätökset kieltävät
arvostelemastakin näitä rotusyrjin-täpäätökslä
muualla kuin kirkko-kokouksissa.
Asiaan kuuluu — kuten nälkä­kuolema
kerjäläiselle — että kuu
lusteluun ei päästetty sen parem
min sanomalehtien edustajia kuin
tavallista yleisöäkään. Syytöskirjel-mässä
sanotaan olevan peräti 12
konekirjoitettua arkkia — mutta si­täkään
ei ole luonnollisesti julkaisr
tu yleisön nähtäväksi. Valkeus nau­raisi
pimeyden töille!
Niin demokraattinen eli kansan­valtainen
on siis Hollannin reformi
kirkko Etelä-Afrikassa.
Yksityiskohtaiset tiedot puuttu­vat
siis siitä, mistä professori Gey-serifi
"syytetään". Mutta hänen sa­notaan
olevan "Viipynyt toimenpi-de"-
nimiscn kirjasen yhden kirjoit mcisli l.s<i-innv.-illan puqlelle kan­tajan.
Mainitussa kirjasessa tuomi­taan
rotusyrjintä ja rotusyrjintään
perustuva hallitusohjelma. ,
Professori Geyserin väitetään
tehneen niinkin suuren — ja ilmei
sestikin kerrassaan anteeksianta
mattoman "synnin"— että hän on
sanonut oppilailleen, jotta ^part
heid-nimellä tunnettu rotusyrjintä
ohjelma on vastoin Raamatun ope
tuksia. —
' Hän on mennyt kerttiläisyydes-sään
jopa. niinkin pitkälle.^ttä on
sanonut: "Meidän tulisi pitää kaik
kia kanssaihmisiä naapureinämme
•a kohdella heitä rajattomalla kun­nioituksella."
Tällainen puhe ei tietenkään so
vi kirjoihin eikä kansiin maassa,
missä valkoihoisista muodostunut
pienilukuinen hallitseva luokka pi­tää
rotusyrjintälakiensa perusteella
kansan suurta mustaihoista enem­mistöä
lainsuojattomassa tilassa ja
kerrassaan säälimättömän riiston
alaisuudessa.
Mutta,' jos Etelä-Afrikan kansa
vapauduttuaan — eikä sen vapaui-tumista
voi mikään pitkää aikaa es­tää
— samaistaa moisen kirkon pa­hamaineista
rotusyrjintää ylläpitä­vät
papit poliittisen vähemmistö-vallan
kanssa, niin me saamme olla
melko varmoja siitä, että kirkon
johto itkee myöhemmin tekopyhäs­ti
suurten kansanjoukkojen suucta
pahuutta. . ,
Niin on käynyt Neuvostoliitossa,
missä kirkko linjoittui saumatto-sa:
ivasla;in: niin on käynyt Kuii^
bassn.nii.ssä kirkko linjoittui sa­malla
Ijivalla Batistan verisen ter-,
rorikomcnnon.puolesta kansaa vas­taan.
Niin on käynyt monissa muis­sa
maissa ja tulee epäilemättä käy­mään
Eteiä-Afrikassakin, ellei si­käläisten
valkoihoisten hallitsijain "
pillin mukaan tanssiva kirkko ota
etsikkoajastaan vaaria ja tee pa'-!*',.V„"J
rannusta vei'iruskeista rotusynneis- •
tään. • • '
Muuten sivumennen' sanoen, val­koihoisten
hallitusvälikappaleena.
toimiva kirkko pelaa siellä valko­ihoistenkin
kannalta hyvin vaaral­lista
peliä. Jos professori Geyser
tulee nyt tuomituksi siitä, että mui­den
"rikosten" lisäksi hän on sitä
mieltä, että "meidän tulee pitää
kaikkia kansalaiskumppaneita. naa­pureinämme
. . . , silloin tulee tule­vaisuuden
kannalta oikein kirkon
oikeuspäätöksen mukaan—ratkais- '
tukfi sekin, että Etelä-Afrikan mus­taihoisten
• muodostaman suuren
enemmistön ei liioin, tarvitse koh­della
valkoihoisia "tasa-arvoisina"
ihmisinä. ••••••
Asia on sitäkin vakavampi I t u f l . ..
muistetaan, että herran vuonna •• -
1961 ei voi enää odottaa pitkäksi
ajaksi valkoisten rahamiesten yli­vallan
säilymistä Afro-Aasian'mai-diMi
missään kolkassa.
— Känsäkoura.: