Vapaus, November 22, 1928

              No. 258 — 1928
TSIimn neanesa o . r y a t i , , a l k a a a t m m u m erikoUta «tnlrtU. Kfl-
° ° ^ a m e . ^ y t koko jookko. pdjon o«%ieli i r y t k ii
paikkakimt», i u H . e. «de» yritetä. iqiiuUl««« johtaa ««dbaryUiaen
La.« Lame edelleen hyTaalai«ella matkJla. Multa umutimM» pä^in
kulottua »oi LaMi . a a d a a e t e i n a «Di Port A r t h ^ ja i a i i t Ste. Ma-rien
kilpaUumirfirt o r a t alkaneet lyhentamiia Tilimatka» kyii» kuomat,
tavalla tavalla. Takaa aieaaesa on pbleiii-je«ty.»cuiiav»^^^:v "
ENSI S A L A S SA
U ' L a i n e , Sadbury, Oat. ..........
Port A ^ u r A»it.jtoBv. pt. Arääiv
W. Lekti. Sanlt Sie. Marii. Oat.
J . Ramo, Vaaeoiiver^^CL
Toroatoa Ayit-komitea . . . „ . . ^ . ; ^ . - . ^ . ; . ,.
TOISESSA SARJASSA:
Moatrealia Agit-komitea .....
J , , Huhta, Nolalu. Oat.
Katri'RiksBiaa, Soiatula, B. C.
H.. Hiltnaea, Rose^rove, Ont
E . Nyholm, Wiadsor & Ford
K. Korhoaea, Rosegrove, Oat
•»»75 pistettä
6Q7S „
.4300
. 3375 „
. 157S „
5050 pistettä
2500 .,
227&
2200 "
1575
1150 ..
X-iMixrnszmm ävaattam£sest& dDBoin
kn& sa onr dttaunt zoaässta^a-J9s&-
killä 1, JooinmeeBa antona «^amtefsta
1; lifMrgen harjoitt«7ni!yista Oman Ia*
päa 3 Ja paboin|Htelyst& 1. Yhteen-
KOLMANNESSA SARJASSA:
K. Jalonea, Ruel, Oat. 2450 pistettä
. % Skytte. Wehst^^^ .1375 „
Joka J . Torvud, Hamiltoa, Ont. 750 „
J . W . Pasaaea,Thorfiild, Alta. 450 „
J . Tnruaea, Shanaovaa, Sask 450 „ /
Aaai yutala, Burritt, Oat. 350 „
MiMähäa ovat kilpailusta sellaiset suuret paikkakuaaat kuia Fort
William, Nipigoa, Kaaogami, ym. Pohjois-Ontario aiiaikääa ei ota O l l e a ­kaan
osaa kilpaUuuB. Mutta tätä jaksetaan ymmärtää seatäkdea, että
Pohj^-Ontario pa tov. Heliaia aluetta, jossa jo vuosia oa ollut sääatonä
se, etta jokaiselle työssäkäyvälle suomalaiselle tulee puoluelehti. Ei siis
piikitellä vaikkapa eivät pohjoisen toverit ottaisikaaa kilpailuna osaa.
Saagaa mielellämme silti teidät mukaaa aäkisimme. Jos suiakin oa mah-dolUsnntta
aiia Timmias, Kirklaad Lake, South Porcupine, Cobalt ym.
toiset pcdijpiien paikkakuaaat mukaaa.
. Seunavaa katsauksea aikaaa kait jo ovat useat tilat ehtioeet vaihtu-maaa.
Hausldata oa pitää mielessä josko Sudburya Laiae on edelleea
easimäis^bllä tilalla. Laiae ei ole tähän menaessä ottanut muita paitsi
uusia tiUuksia ja oa silti edellä. Häa lupaakia piitata toiset ottakootpa
he uusia ja uudistuksia taikka ei. Lopussa nähdään kuka tässä lopuUi-sesti
etntilan pitää.
TULIPALOJA JA YASBJK BXLYX-TYKSIÄ
Saman a j a n knliressä sattui 16 t u l i -
patotapausta Ja y k s i v&ärä-liSIyytTB-rTulipaltässa
tuhoontul omaisuutta y l i*
teensä $3.075.00 aryosta. Raportista
ilmenee, että snuzimman msietyksen
kärsi *Tautamajuri" J . P . Dupuis, J o n -
tulipalosta j o ennemmin xxn nlUu^sä
paikkakmtäeitii^els^ mainittu. HäoeUe
koitunut vablnko kahd^sa samana
läivänä sattuneessa tulipalossa a r v i o i ­tiin
$2400.00.
NI7NNASAABELLE *TANGIKSr'.
Torstaina t k . 15 pnä joutui' ko3me
poikasta V m l u n i n edustalla olevalle
Nunnasaarelle etsimään suojaa myrs­k
y n tähden, joka raivosi paikkakun­nalla.
He olivat olleet St. Lavrrence-joella
kala.stama.ssa. kun myrsky y l ­lätti
heidät. Ja myrsky <di jotenkin
saanut kiskottua heidän veneendL
v i r r a n vietäväksi. Joten pojille oU vä­hältä
tulla ikävä yö nunnien seurassa.^
Mutta viimein he hucmiaEivat antaa'
tulen avulla merkkejä kaupungin puo­lelle.
Josta lähetettiin vene poikien a -
vuksi. k u n myrsky lakkasi sen verran,
että voitiin vedlle uskaltaa.
^ Muuteii, näin Nunnasaaresta puhee­n
a oUen. ihmetyttää allekirjoittanutta
se, että H i i n suuri Ja luonnonkaunis
saari annetaan * olla kokonaan nun­nien
hallussa Ja verdunllaiset. samoin
k u i n montrealilaiscHMn kaipaavat k e ­säkuukausina
virkists^spaikoiksl puisto-
NOKXANKinimiOREEZBOIKOgr.
Sen Jobila6t»,^^rNokian kmnltdi^
taan taottetta.ott kuljetetta Skandi­navian
vjiiaexx^' ovat
Ruotsin. Nocjah Ja llttislan kezddU>
teomsoustySTSdi liitot ^julistaneet Ro-ki;|
na vallitsevan lakcHi vuoksi z»o
tuotteet boikottiin.
Seurauksena tästä
kian tnotteitten o3i
oUkin. että No-hävittävä
Skan­dinavian
"><»rkVfiy**^
&i:yös oU esi tehtaisiin hankittu No­kian
kumikorkoja^ mutta kieltäytyivät
työläiset näitä ketiktin kiinnUtfiinSs-tä>.
Jotnit ty5nant»Jalnlrtn- nli ol^ees^
taan perftänhyttävä.
SUOBIALAISEN PORVARISTON
SOTAVABUSTELIIT
T.T. kertoo:
tunnettua, o n Porvocm vene-veistäniö
s«Aniit va]mistetta;valD;een
toisen: ziiistä moott^tor^eedovetie|b>
tä. JcÄka. tel^^Uin iDotiinaassa. B o g -
l a n o i ^ HeTstokiih ^ikidäista viät^stil
l i ^ e i e t ^ b i , tcdnen malliksi Porvoo­seen.
Veistämsnä laaditaan paraikkaa
piirustuksia luonnolliseen ''suäruu|«en.
Porvoon veistämö.. o n |tikai.yTri.min
puolustuslaitokseh laskuim raJDäita-nut
fkoeveneen. Nyt vaimistet^van
veneen tulee 611a v a i m i i ensi ik^k.
puolivälissä.
K u n tahdot rauhaa, valmista sotaa,
selittää porvaristo. J a sotaa valmis­tellaan,
mutta kuka tahtoo rauhaa,
hän Joutuu vainon. alaiseksL
demtäitöuäa piilobkaa mBMja. T l -
TDk InoUa ^ k & ^ l ^ . Tnt»t»1fwiwnlnte-t
a t t n aOaJse^^^^^l^^ .
AsntudttJHtM
mnkäin; •sa|oäBaitt^:;lNi
Jäin rtfwwa^W«^ •oo-
Tain-HO inat.--iwirtrlra> - Kaax
tältä. yuQdelta er^t^^b^^^m-ixax
kxdn/iäjitääkk^ edtyk-sMk
mukaan oö5*K^l&xdl« j ^ ^ noin
H a l l i t u s I n i i i y i T l r t n • jkttteyt « -
män samaitiA po^ aaadUlB^^
tasapa1w>on^V.vtthfntäro8tti;; menoja
maan vftestSn » a i t i a ^ ^ ^
talaltokseUii^ y-m.
hyOdyttömOtft laitoktilta.: Hftröi^ - edus­tajat
an^ yaji^toet - yrtfa^innama
budjettiin otettavaksi kysymykiiessa-olevaan'
a^äxtq^ljBplcDlUikseaii-Ja plenvU-Jdijäln
lainoja viuiai 60.00qx»o mk.
Tämä ehdotoai on kohdannut erittäin­kin
maalaisliittcäaisteix tah(dta anka­raa
vastarintaa; Ehdotus öU
Jälleen esillä 4a I M U hylätyksi IX ää­nellä
10 vasts^n. Maalaisliittolaiset
esittivät, että öffkoitusta varten otet­taviin
ulkolainen laina. Esityksensä
he teldm jS^stäkseen tdusaUlsesta
asemastaan, Mutta siltä .huolimatta
hyväksyivät vc41<dcunnan porvarit sen.
mikä seikka tietää sitä..että pienvil­jelijät
eivät seat, vastaisuudessakaan
lievennystä hädänalaiseen asemaan­sa.
Ulkolaisen lainan otto merkitsee
näet yhtä raskaainrta veroja.
mm JA nmm
Olkaa ainoartaaa
taaäiiai tavaraM»
maa kanssa.
O V A T AINA PAItHAITA
T«IN BACK
W»RRANTEO BEST SWEOISIt STECb
SANDVIK CANADIAN UMtTCO.
- MONTREAU
MADE m SWEOeN
Rnotsalabntt
kaarisaka.
Meidän kaartsahat ovat yksiaoauaa valmistetta' maailmaa kaalai-sasta
Sandvik Tapered Ckarcoal tesäkseata.
Kylmänä vakattui kaamaaa valmistetta Ja jäShdytattjr
tarpeen-kevaksL*'
Erikoisen' ohut selkS, tarkan sekä yhdenkaltalsten
mittojen kanssa.
Hampaat ovat huolelliaesti viilattu ja asetettu ja myöskin pitävät
. terävyytensä kauan.
Tov. LEVITYSTÄHYSTÄJÄ.
Tänne tulee meiU& toveri Neil
puhumaan 28 p. t J c Vai^Jca olette
k a i nähneet sen Vapaudessa matka­ohjelmasta.
Tnlkmpa nyt oikein
suurella joukolla tutustumaan hä­neen.
T o v . N e i l o n käynyt Neuvosto-
V e n ä j i ä , joten on hauska kuulla
mitä työntasavailasta kuuluu. H a a -
Hakin ovat kunnostaneet, että olisi
lämpöisempi siellä istua, j a ehkäim
jää vähän aikasi että saa vielä pyö-rähdelläkiU.
l i i k a a nyt s i t t en ^ n -
hat j a nuoret j a k a i k k i , j o t k a ette
ennen, ole käyneet. Tehkää l u v i -
matka n y t y h d e n kerran. Sisäänpää-:
s y k i n o n viqpeia. .
Y k s i muistutus olisi heax^iiHaisille
annettava n i i l l e , j o i l l a o n tapana pi-^
tää " t u t t i p u l l o " mukans Aina ' k u n
haalille tulette. Jos n y t «noitaisitte
sen pullon kotia. , Y i e r a a t ihmiset
v a l l a n kan&istuvat j o s sieHä mene­tellään
n i i n k u n tähänkin a s t i , että
nuoret iniehet ovat prtkät j m l l o t tas­kussa
tanssiessakin j a vieläpä tyttä­riäkin
yrittävät hengata. — Setä.
Pottsville, Ont.
Jos taaas koettaisin tiedottaa vä­hän
naisjaostomme hommista. Asi­oita,
joiäta kokouksässaäome on kes­kusteltu
j a ' päätetty, ©rikin kokoon­tunut
paljo, jos heitä Jähimainkäan
voin moistaa j a kunnollisesti j u l k i -
lausua. • *
Viimänen naisjao^pn toimeenpa­nema
h u v i - e l i tanssitilaisuus tämän
syksyn a i k a n a p i d e t t i i n 10 p. lokak.
Sanna Kannaston pnolustusrahas-toon.
Ikävä v a i n , k u n väkeä oli vä-häripuoleisesti.
Vaan i a i n me nais­jaoston
naiset veimme tilaisuuteen
tarvittavan kahvileivän j a maidon
vapaasti, n i i n sentään k a r t t u i sievoi­nen
summa, $22.10, j o k a on lähetet­ty
asianomaiseen paikkaan.
Nyrkkilehti on myöskin perustet­tu
keskuuteemme, nimeltä "Yritys",
johon sopii yrittää kyhätä kirjoituk­sia
kaikkien naisten, siten kehittääk-semme
itseämme tuomaan ajatuksi­amme
Ja tietojamme Julki kynän Ja
paperin avulla, että voisi Ja u s k a l ­taisi
kirjoittaa vaikkapa isompiinkin
puoluelehtiin.
N i i n , on aika meidän naistenkin
pyrkiä ylös Iästä alaspoljetusta or-janasemasta,
ja koetettava kohottaa
tietoisuuttamme tasan miestoveM-den
kanssa. Siksi imätettiinkin pe­rustaa
mydskin opiskelukerho, Aijo-taan
pyytää Martha Lräcosta, jos
hän on ^ l ä paikkakunnalla, ensi­alkuun
xcntamaan meUle neuvoja Ja
ohjeita, -että p ä ä s t ä ! ^ paremnän
alkuun.
OhjehnakokouksissannHE olemme
harjoitellevat - k a i k e n l a i t ohjelman-:
esitystä, kuten runonlausuntaa, lau­l
u j a , kertomuksia j a Hyhs^tä pnhei-taköi,
Joita ovat suorittaneet 'aina
savolaisia, • ' p o h j a l a i s i a , karjalaisia,
jotka vfimeksimainitut suorittavat
vielä aivan pakanallisia anenoja val­mistamalla
m.m. Viipurih-ririkeleitä.
Näitä p o r v a r i sitten rustaa, ottaen
mallia baushollilleen Englannista
kuinka se Tiistää siirtomaitaan. Näil­lä
Suomen siirtomaakansBlIta veroi­na
kiskotuiUa v a r o i l l a sitten porvari
rahastaa emsin itseään, s i t t e n suoje-
Juskuntiaan,: o h r a n )itaan, . a r m e i j o i ­taan
jne.; Kaösanyalistaks^en käy­tetään
eniraanäTcseen virolsasca pir­tua,
joka, o n siitä jhmeellistä, että
valistuksen nauttija ei tunne" ole­vansa
koyhä-eika Hpeä. ' J^ka on­kin
p a i k ^ l a a n 1 köyhään Suomeen
verraten. ' V-vi; .'.f.;
J o t t a : — - 3Bi^oi5n Suur-Snomi,
jonka s o t a l a i v i ^ i n ovat-njin v a h ;
voja, ettei n i i l l e mahda nmnt m i ­tään
k u i n PohjanJahden jiikuripäät
myrskyt. Sellaiset myrskyt j o t ia
viskaa j o aikamieben päästä hat;in
pois. • : :• ^•V:' : , * ,, • ..•
Vaviskaa, polsut, siellä itäisen r a ­jan
t a k a n a j o s uskallatte ,sitäkään
tehdä — 'sillä PrtJrvoon veneveistä­möltä
valmistuu-uuäiävsotalaiyajä^i-läisiä
Porvoon »italia/- "Saksasta
on t i l a t t u suojeluskunnille tuttipul-
Joja, että sankarit vojjvat^ imaista
Leningardia Wboittamaän • mentyään
tuoretta inäitoa; kun äidin rinnat
ovat jääneet selkäpttoldle,-.-.
Lnppovaaran I*ko.
kenafcä määrätyt herikilöt mitä o h ­jelmaa,
kukin itse on halunnut a n ­taa,
johon.ovat lapse^tkln ottaneet o-saa
vointinsa mUkasn. On myöskin
keskusteltu päivän tärkeistä kysy-mylesistä,
kuten vrösiko työväenluo­k
a n Tiaiset tehdä mitään uhkaavan
miden sodan välttämiseksi, alustanut
M . nm. Tästä syrityikin vilkas kes­kustelu,
j a päätökseksi tuli, Ätä o l i ­si
teiikilla keinoin koetettava tehdä
agStatsionia kaikkien toisinajattele-
Täen Ja toiskielisen Väestön "keskuu­dessa,
mutta ennenkaikkea omille
lapsillemme tehdä liämä asiat selvik-k
u n k i n kykynsä miUsaan.
Seiuraavan keskustelukysymyksen
alusti toveritar Toikkanen: "Mitä o-l
i ä tehtävä uuden k u l t t u u r i n ylös-luomiseksi?
m t s t e n neuvottelukokoukseen. Jo­k
a pidettiin tänä vuonna IKarkland
Lakella, edustajaksi meidän naiso­saston
puolesta valittiin Ketola.
Ihmeteltävän leutoja ilmoja se on
pitänyt tänä syksynä pitkään. On Jo
marraskuu puolessa Ja maa o n vielä
paljaana lumesta.täällä pöhjtäsen pe­rukallakin.
Kyllä se on hyvä, hel­pottaa
edes vähän lämmitysaineiden
ostossa Ja muuta,
Nun, Jos jätän tämän rsportterin
viran taas toistaiseksi Joidenkin k y -
keneVämpJton tditäväksL Toveriter-vehä3*
sin: — M . H .
Oikeistol UI
Verdun, Qae,
MIELTÄKIBbirrraVÄ PUHE-
^ TILAISmJS
Marrask. 25 p:nä ttilee toveri H iU
Torontosta puhxunaan Stanley-haaliUa
Montrealissa. Joten sinne kehoitan
kaikkia yerdunin suomalaisia, sillä
näillä seuduilla oh hyvin l i a r v i i M i s la
se, että saadaan joku kanempaa tule­va
puhuja esiintymään täkäläisille
suomalainne. Tähän tilaisuuteen on
varattu myöskin k e ^ m i Ä ä ohjelmaa,
joista kalMsta lähemmin palkallisissa
ihnoituksfcsa-
OmEUS- JA POLnSI-ASIOITA
' V i i m e kuukauden kuluessa on #
henkilöä öUut syytteessä rikkomukslE-taah
S?-' jakaantuvat syytteet seuraa­vasti:
juopumuksesta Ja epäjärjestyk­sen
aib--^uttamisesta 5, hurjasta ajosta
3, irtolalsuudesta 3, vasemmalla puo­lella
k a t r a ajamisesta 2, murtövarlrau;:
desta 2, Mikennesääntöjen rikkranuk;
se^ta 2. tappelusta 6, vartoude^;^?.
intKfttoriaj^neuvon ajamisesta mnan
lisenssiä muista syistä syytteeseen
asetettu 2, liikenteen pysäyttämisestä
j a Ja piknekkipaikkoja. Joita nyt s a a ­vat
meimä etsimään ktuikaa kaupun­gin
ulkosyrjiltä, kun k h r k k o b i s n e k s^
on tällaiset ihanammat paikat kau­pungin
aluetta käytettävänään. M u t ta
syyn siihenkin epäkohtaan löycULmme
kirkon mahtavassa määräämisvallassa
muidenldn .-asioitten ylitse, Iruin aino­astaan
t ^ o n u o n p i i r i i n sisältyvä k a n ­san
p i m i ^ edellyttää. M u t t a kestänee
vielä pitkän aikaa ennenkun N u n n a -
saarelle pääsysm myönnettänee lupa.
tavallisille kuolevaisille,
IKAVX LOPPU METSÄSTrSBET-KELLE
'
\
Valokovanotto csmistimeesta met-sästysretkestä
k(utui hengen menoksi
Ernest McNeilille, Joka asui 173 M a n u -
factore St. Hfca 611 saanut tovereineen
ammutuksi suuren peuran Laike S t .
Remin alueella. Joitakin maileja p o h -
jtxseen Huhefdeausta, k u n onnetto­muus
tapahtxd.
Iloisena metsästysretken onnistumi­sesta
oU M c N e i l l tovereineen päättä­nyt
"ikuiätuttaa" tapahtuman valo­kuvaamalla,
mutta juuii.kuvpa o t e t -
taissa putosi eräältä seurueen Jäsenel­tä
pyssy t a panos tunkeutui M c N e i l l ln
rintaan, m n e n toverinsa sitoivat h a a ­van
j a kantoivat onnettomuuden i i h -
rin olkxpäillään lähimnBille asutuksel­le,
josta loukkaantonoi; ^ t l l a kiirees­ti
Hnherdeaun asemalle Ja sieltä J u ­n
a l l a Montrealin B q ^ V i c t o r i a s a i ­raalaan.
M u t t a kafkiista ponnisteluista
huolimatta heitti McT^elll iicnkensä
maanantal-yönä klo 2. Hän oU k u o l ­lessaan
37 vuotias.
ITRHEILU-UUnSIA
North Branch Y . M . C A . Järjestämis­sä
juoksukilpailuissa 13 i>nä marrask.
saasmtettiin mxa. seuraavat tulokset
vuden m a i l i n juoksussa: 1) C. F r a n k -
ton, M J L A A . 25J52. 2) G . B a r r i e , N . B .
YJSLJL. 26.57, 3) G. Bootsalainen, M .
A A A . 26.57.
Juoksuun osaQisttii "29 - Juoksijaa,
j o ! ^ kaikki juoksivat matkan l o p -
pmm. Tämän k e ^ n k e ^ p i t k i e n matko
j en juoksussa o n edellämainittu k o l ­mikko
tasannut Montrealissa olleiden
kflpailuiden enätflati toisten voimatta
tuloksillaan pahenmnn hätsrji;ellä näi­tä
mailereita.
TYÖ-ASIOIDEN TÄHDEN
Tov. Stalinin puhe Moskovan puoluekomitean ja
kontrollikomitean täysistunnossa viime
lokakuun 19 päivänä
(Jatkoa)
Kas tässä se, mitä toveri Lenha jsa-nbo
tässä suhteessa:
" N i i n kauan k u i n me elämme p i k k u ­talonpoikaisessa
maassa, on k a p i t a l i s ­mille
Venäjällä lujempi taloudellinen
pohja ktiin kommunismille. T%mä on
välttämätöntä mtdstaa. Jokahien Joka
tarkkaavastl seuraa maaseudun elämää
verraten sitä kaupunkielämään, tietää,
että me emme ole kapitalismin Jumia
repineet pois j a hävittäneet sisäisen
vihollisen perustetta j a pohjaa. Sisäi­nen
vihollisemme pysytteleikse pQcku-teaoudeh
pohjalla, j a hävittääksenmie
sen o n meUlä ykä kehio — sihtää
maan talous. Ja siinä mukana maan-viljdyskin,^
udolle teknilliselle pohjalle.
Sellainen pohja on ainoastaan säh­köistäminen.
Kommunismi on neuvos­tovalta
ynnä koko maan sähkölst&nl-nen.
Muuten jääonaa idkkutalonpol-kalseksl,
j a meidän o n tämä tajuttava
selvästi. M e olenune heikommat kuin
kapitalismi e i ainoastaan maailman
l i s u u t t a todfelliSUUteen. Juuri sen t a ­k
i a , että tämä mahdollisuus muutet­taisi
todelUsuudeksl, juuri tätä var­t
e n L e n i n esittääkin suuressa sltaar
tlssaan maan tieolllstuttamlsta Ja n y ­kyaikaisen
suTurtetdllsuden teknillisen
perustan luomista teollisuuden, maa­talouden
Ja liikenteen pohjaksi, e h ­tona
sosialismin lopulliselle voitolle.
M u t t a toteuttaa tämä sosialisnUn
rakentamisen ehto yhdessä j a kahdefs-sa
vuodessa on mahdotonta. Yhdessä
Ja kahdessa vuodessa el voida teolUs-tuttaa
maata, rakentaa mahtavaa
teollisuutta, osuustoimlnnallistutta^ ta
lonpolkaiston miljoonaiset joukot, luo­da
uusi teknillinen pohja maanvUJe-lykseUe,
yhdistää yksUölllset talonpol-kaistaloudet
suuriksi koUekUlveiksl,
fcädttBä neuvostotalouksia, rajoittaa
j a syrjäyttää kaupungin j a maaseudun
kapitalistiset ainekset Tätä varten
tarvitaan vuosia j a proletariaatin d i k ­tatuurin
voimaperäisen rakennustyö^
mittakaavassa mutta myös omassa yuosia. J a n i i n kauan k u i n sitä e l ole
maassamme. K a i k k i tämän tietävät. M e - f g g t y — eikä sitä voida kerralla t e h -
matkusti H . Salmela
punkiin j a viipynee "hä
vSkkoJa. — Pamaus.
'Quebecin kam-
1 siellä Joitakin
AUTO JÄBVEEN ~ KOLME
HUKKUNUT
T J c 1 päivää vasten yöllä syöksyi
munan etelästä päin vatasaarelle t u ­lossa
ollut auto noin' 5 k i n . päässä
Viitasaaren kirkolta olevasta Hännilän-
.'•almen lauttauspa&alta järveen. . A u ­tossa
oU kaikkiaan neljä henkilöä, jois­ta
ainoastaan > yksi maäcustaja pe­lastui
särkemällä auton Skkiman.
Auton 'nostamiseen l y h d r t t i i n heti.
— Hukkuneet .olivat ^ E m l l . Buc^^cmen
Ja häTOn vaimonsa r L y y l i Ruqkpne^
Autonknljettajah h i m i ^ .ei^ole l ^ l ä
saatu selville. Äiato ' 6 i i ' ' " * " '
Helsingistä lisälrdeeii; ? ? ^
Salmi, johon :auto syöJ^ri;;on'^ntto
200 m- leveä. Qnnettböil
vastaiselta rannalta ö U / l M i ^ ^ a^
saapuvan Ja valojen, Imv^yäii^^^m^
onnettonuratt£^''ei Osattu - ä a v i s ^ : : !^
neuKuin yltyvät &ynixä^^
kuulua. O--'• •-^('^-^^''•^''V
Myölieinmin qä käyny
surmansa. "siM^ 'tSivsA . _ ,
sitä! Auto§^'?hn.';«^^^^m l i t t aa
s ^ t ä . Väbdjifcnhi^ osah-
'sa, -onnettOTa^Sä^en-^v ,-:tG'^-',:-L:;:;;
dä, — me jäämme yhä edelleen pUc-kutalonpoikalseksl
maaksi, missä p i k -
kutuotanto synnyttää, kapitalismia
Ja porvaristoa alituiseen Ja Joukko-mittakaavassa,
Ja missä Jää edelleen
olemaan kapitalismin cakaismpalautu-mlsen
vaara. Koska proletariaatti el
elä llmattomassa avaruudessa, vaan
Itee todellisessa Ja realisessa elämässä
kaikkine sen Mrjavuuksineen, n i i n p i k -
kutuotannon pohjalla syntyvät porva­rilliset
ainekset "ympäröivät proletari­aattia
kaikilta tahoUta pikkuporvaril­lisella
vaistonvaraisuudella, Jolla ne
proletariaattia ruokkivat, j o l l a ne sitä
pilaavat; aiheuttaen alituiseen prple-tariaaatin
keskuudessa pikkuporvaril­lisen
luonteettomuuden, hajanaisuu­den,
yksUölUsyyden JäteUmiöitä". ( L e ­n
i n i n teokset X V I I , sivu 136), J a ai
heuttavat siten proletariaatin Ja sen
puolueen keskuudessa vissiä horjumi­sia,
vissiä huojumisia.
Kas siinä on kaikenlaisen leniniläi­seltä
l i n j a l t a horjumisten Ja hiiojumls-olemme
sen tajunneet j a laittaneet
n i i n , että t a l o u d e l l i n ^ perustus s U r -
t j l s l ' pikkutalonpolkatsesta suurteolU-soudeksL
Ainoastaan silloin kun maa
tulee sähköistetyksi, k u n teollisnuden,
maatalouden j a liikenteen alle asete­taan
nykyaikaisen suurteollisuuden
t a m m i n e n pohja, — ainoastaan sUloln
Tne voitamme lopullisesti." (kootut
teokset VXn sivu 427—428).
Tästä selviää ensinnäkin, että' n i in
kauan k u i n me eBmme pU^utaloh-pöikaisessa
maassa, nUn kauan k u in
emme, vielä ole repineet pois k a p i t a ­l
i s m i n Juuria, on meillä kapltalisnillle
lujempi pohja kuin kommunlsmjlle.
p n kaadettu puu, m u t t a voimia el ole
riittänyt juurien pöiskal^^miseen.
Tästä Jrtituu myös kapitalisnjto t a k a l -
sinpalautumisen ntahdolUsnos meidän
maassanune.
Toiseksi'Johtuu tästä, että paitsi
TJitalismin takaisinpalautumisen mah­dollisuuksia
j on meillä vielä s o ^ l i s m in
voiton mahdollisaas, sillä me voimme
"hävittää kapitalismin takaislnpalautur ten juuret Ja pohja meidän puoluees-misen
mahdoIDsmiden, voimme kaivaa! samme.
pois kapitalisinin juuret Ja'saavuttaa
lopullisen voiton kapitalismista, Jos
teemme entisiä voimakkaampaa työtä
maan sähköistämiseksi, jos teollisuu­den,
S maatajouden Ja liikenteen aUe
luonune nykyaikaisen suurteollisuudQp
teknillisen pohjan. 'Kstä johtuukta
sosialismin voiton mahdolOsaos mei­dän
maassamme.
V i i m e i n johtuu tästä, että el voi
rakentaa sosialismia yksin teollisuu­dessa,
jättämällä maatalouden voiton-varaisen.:.
kehityksen vai-aan lähtien
•siitä, että muka maaseutu "itsestään
tulee" kaupungin perässä. Sosialistisen
teollisuuden ilmeneminen kaupungeis­sa
muodostaa perustekijän maaseudun
sosialistiseksi uudistanuäeiksL Mutta
se el vielä meikltse sitä, että tämä
tekijä o n täyshi riittävä. #otta sosia-lisyi^
e^lb^upunkl voisi loppuun saak­k
a \ ivotää / m u k a n a a n talonpoikaisen
n u u ^ u d u n , sitä varten o n välttämä-
JEUjt^ Lenin puhuu, "dlrtää
Uuiah talous,; )9en nmkana maaavflje-
I j k i n ; . u u d e l l e teknilliseUe pc^jaUe,
ME VÄLITÄMME KAIKEN MALLISIA_SAHOJA ^ VIILOJA
pyYTÄIpiÄ UUTTA LUET-rELOAMME
Yleiset agentit •
410 M O N T R E A L - P . Q .
w
Lemon and Orange Smash, Goldfield f,au
hyvikd tunnettuja pehmeitä Juomia. ,
Tilaukset toimitetaan nopeaan ja huolella. '
OitANGE SMASH BOTTUNG WORKS
Box ;61vBirctt St;, K - Tlmmmfc Oac—Telef 646 J . — K . A . Brerikalli«
Suomalainen Poika-talo
valmistaa kiiokaa aterlolttaln ja pSJ.
vittäin. Järjestyueet voivat Jise-nyyteen
liittyä.
Bos S20 •
S9 Balaam St. TimmiiUi OnL
on edallisin tähdä J . E . Eimekseltä.
Lähellä suomalaista haalia.
58-4 Aye. Timmins/Ont.
ILMOITTAKAA
V A F ^ A f T O R S S A
Alex: Koskelan Sauna
Avoinna 4 kertaa <'viikos^:
Keaklvlikkona. ; torstafaiii« * pttrjan»
tain* Ja läaantaloa.
Poiielin 696W.
75 R E A ST. N ; TIMMINS
HAUTAANTOIMITUSLIIKE i
Perustettu 1911 ~ 12% Pine Sfc
tlMMINS, ONT.
Nopea ja haolelltnen palvelus.
Hintamme ovat erikoisen
kohtuulliset
J. T. Easton, Hoitaja
EASTON'S i
P-ivX la telcifooai 7^7
J a kas senpä vuoksi kysymystä o i ­keistolaisesta
Ja vasemmistolaisesta
harhasuunnasta meidän puolueessam­me
ei voida pitää hölynpölynä.
Missä on oikeistolaisen, avoimesti
opportunistisen- harhasuunnan vaara
meidän puolueessamme? Siinä, että se
ali£uvi0i meidän vihollistenmie voimat,
nykjraikaisen suurteollisuuden teknll-j
i & l l e i i o h j a l l ^ '
£3kö tämä L e n i n i n lausunto ole r i s -
t i r i i d a s ^ erään - hänen toisen tausun-tonjMt
t l ^ n s s a 8 ^ "nep t u r v aa
meille täysin mahdollisuuden rakentaa
sosialistisen talouden perustan"? E i ,
ei ole ristiriidassa. Päin vastoin ne
sopeutuvat täysin yhteen. Lenin el
lainkaan ^ sa^q, että nep a n t a a meille
gösiallsimin yalnrilssa muodossa. L e n in
puhuu vain siitä; että nep turvaa
meflie sosialistisen, talouden perustan
jrakepiamisen mahdollisuuden. Sosla-lisäinin
rakentaniisen mahdollisuuden
kapitalismin voiman, el näe kapitalis­m
i n takaisinpalautumisen vaaraa, el
ynunärrä luoldkätalstelun mekaniikkaa
proletariaatin diktatuurin oloissa ja
sen vuoksi menee n i i n helposti myön­nytyksiin
kapitalismille, . vaatien vä­hentämään
meidän teollisuutemme k e ­hitysvauhtia,
vaatien lielpotuksla KST-pitaiistisiUe
aineksille maaseudulla ja
kaupungeissa, vaatien kollektiivisia Ja
neuvostotalouksia koskevan kysymyk­sen
työntämistä taka-alalle. vaatien
lievennystä ulkomaakauppamonopoo-liimme
jne. £i ole epäilystäkään, e t ­teikö
oikelstolaisei^ harhasuunnan
j a sen todellisenTakentaniisen välillä
.'<nij$unri ero. E i i ^ i a sekottaa mahdol-voltto
meidän puolueessamme laajen­taisi
kapitalismin vohnla; horjuttaisi
proletariaatin vallankumouksellisia
asemia j a lisäisi kapitalismin t a k a i s i n -
palauttamisen mahdollisuuksia meidän
maassamme.
Missä on vasemmistolaisen (trotski­laisen)
harliasuunnan vaara meidän
puolueessamnxer Siinä, että se l i i o i t t e ­lee
meidän vihollistemme voldala, k a ­pitalismin
voimaa, näkee ainoastaan
kapitalismin takaisinpalautumisen
mahdollisuuden, idutta ei näe so­sialismin
rakentamisen m ^ o l U s u u t -
t a meidän maamme voimilla, vai­puu
epätoivoon j a o n pakoitettu tyy­tymään
lörpöttelyyn meidän puolu­eemme
termidorilalsUudcsta. Leninin
sanoista sUtä, että " n i i n ' k a u a n kiito
elämme pikkutalonpoikaisessa maassa.
on kapitalismilla Venäjällä lujempi
taloudellinen pohja kuin kommunis­m
i l l a " , — näistä Leninin sanoista t e ­kee
vasenunlstolainen 4iarh|LSuunta sen
Väärän johtopäätöksen, e tm Neuvosto­liitossa
on yleensä mahdoton raken­taa
sosialismia, että talonpoikaistosta
ei tule mitään, että työväenluokan ja
talonpoikaiston liiton aate on y l i a i ­kansa
elänyt, että Jos e l . tule apua
voittaneiden vallankumousten taholta
Lännestä, niin proletariaatin dikta­tuuri
Neuvostoliitossa täytyy luhistua
täi muuttua toiseksi, että jos e i h y ­väksytä
mielikuvituksellista yllteollls-tuttamlssuuimitelmaa,
joka toteutet-t
a on selvempi tällä hetkellä puolu­eelle
kuin oikeistolainen harhasuunta
Se seikka, että vasemmistolaista harha
suuntaa vastaan käydään meillä voi­makasta
taistelua, o n käsrty.jo muuta-,
man vuoden aJan, täinä seikka on
luonnollisesti puolueelle merkinnyt j o ­takin.
Selvä se, että puolue bn t a i s ­teluvuosina
vasemmistolaista harha-suuntaa
vastaan oppinut paljon, j a e t ­tä
sitä e l enää ole helppo viedä h a r ­haan
vasemmistolaisilla fraaiseUIa.
Mitä tulee oikeistolaiseen harhasuim-taan.
Joka on aikaisemminkin ollut o -
lemassa, ja Joka nykyista esiintyy
nähtävämmin pikkuporvarillisen vals-taisito
vaikkapa talonpoikaistosta e-! tonvaraisuuden vohnlstunilseri yhtey-roamisen
hinnalla, ziiin on katsottava
sosialismin asia Neuvostoliitossa mene­tetyksi.
Tästä johtuu vasemmistolai­sen
harhasutmnan seikkailuhalu p o l i ­tiikassa,
tästä yLMnhimlUiset keikauk­set
politiikassa. O n varmaa, että v a ­semmistolaisen
harhasuunnan voitto
meidän puolueessamme johtuisi työ­väenluokan
irtaantumisesta talonpoi­kaisesta
perustastaan,' työväenluokan
etujoukon erkaantumiseen muusta työ-väenjoukosta.
proletariaatin tappioon
j a ehtojen helpottumiseen kapitalis­m
i n takalslnpalautumlselle.
K u t e n näettCi molemmat nämä vaa­rat,
pikeistolatoen Ja"^' vasemmistolai­nen,
molemmat nämä leniniläiseltä
l i n j a l t a poikkeamiset sekä oikeisto­lainen
että vasemmistolainen vievät
samaan Johtopäätökseen vaikka e ri
tahoUta.
Kumpi näistä vaaroista on pahem­pi?
Minä luulen, että molemmat ovat
pahat. Ero näitten harhasuimtlen v ä ­lillä
niitä vastaan käytövän, tal^telim
menestyksellisyyden kannalta on s i i ­nä,
.että vasemmistolainen harhasuun-dessä
viime vuoden viljanhankintapu-l
a i i johdosta, n i i n se luullakseni e l ole
niinkään selvä puolueemme visseille
kerroksille; Sen vuokid o n tehtävänä,
heikontamatta hetkeksikään taistelua
vasemmistolaista, trotskilaista vaaraa
vastaan, asettaa t a l s ^ l u n painopiste
oUcelstolalsta haxhasuinitaa vastaan j a
ryhtyft k a l k k i i n tolnienpiteisiin, että
tämän l;iarhasuunnan vaara puolueel­lemme
tulisi yhtä selväksi k u i n sille
on ^ I v ä trotskilainenkin vaara. <
kysymys oikeistolaisesta harhasuun­nasta
ei melUä olisi ehkä niinkään
kär^DBvä k u i n se n y t o n . ellei se o lM
yhteydessä meidän kehltysvaikeuksl-emme
kanssa. M u t t a siinäpä onkin
kysymys, että oikeistolaisen hJarha-smmnan
ilmeneminen lisää meidän
kehityjsyalkeuksiamme )a. ehkäisee
näitten valkeuksien voittamista. J a
j u u r i sen vuoksi, että oikeLstolätDeh
harhasuunta vaikeuttaa taistelua , y a l -
keukslen volttariiiseksi, j u u r i i e n ' v u o k ­s
i kysymyksellä bikefetdtfaarän tOTju-i
misesta on erittäin suuri m e r k i t y s i—
'-iirinä • •