Vapaus, September 7, 1928

              Sivu 2 Perjantaina, syyskpim 7 p:nä—Friday, Sept 7
VAPAUS
T O I M I T T A l A T - t
A - V A A R A - B. A . T E N H U N E N . H. S U L A - R . P E H K O X E M,
S « c i j t c n 4 U tk« P o M 0 { C c a D c p u U M s x . Otuwm. u Mcosd C I M B U X C T .
V A l - A t i S I L i b o t r)
T i » oaJy « s » «f F i t c u h Wofkert Ia C u a i i j . P s b l U i e d d u l r «t ÄuIburT. Ontario.
ttMOTfSHtN.SAT VAPAUDESSA:
i U i n s C m o t m b c t « J » k o t * . tZM kxJUi kertaa. — ATioUittooi«»«ioa««»t»ki«f SOe. p«lat»t«»au. —
A i j B C u a B U c u l i i M t s k M t SOe. kerta. tlM S kertaa. — Sratrpäilaiotäkaet 11.00 kerta. i 2 i ) 0 3 kertaa. —
fc«i««<raa«t«kMt |2JW kerta. SiJn kakai kertaa. — KiHoa;iiTm«akat» li-OO kerta. — Koolefflaaitaotuk-
M* W A karta, SOe. t i u o a k f a kiitoaiaaaeelu ttl naiatoTäitrUä. — Hal»taanti«l«t Ja r«>te»U»otBkael
M e . kerta. «X.M k o l s a kertaa. — TiUjÄliäljBKitiaJiaa Ja U a o t a a a j e i m o B r i e a oa. »aadiuaeaaa. läbetettaTi
tmsftoAzat* etakSMca. — T i l a o k a i a . Jcita t i aesraa raba. ai t a l l a lacrämiiii. paitai atinniaafct». Joilla
TlLACäHCTNAT:
a t t . UM. « k k . tZM. S k k - t l . 7 S Ja 1 k k . »1X0. - - i - i d r a r a l t o i h i a Ja S c o « a . « a t U « o s a l l»
X «k. 16.00 6 k k . » 3 J 0 . 3 kk. » M Ja 1 k k . U J O .
L M t M O *io»Bt ilmotuk^t pitäi olla koBUt-rU» keUo 4 i p . iUuaatjrmlapiiTia edeUiieni arkjpii»änä.
«apCoäca t o i m i c t a i L i t i a t y B n i U i s c SS L o m a Street. P s b c l i a SSSV.
V a p a s d a konttori» l i b e r t y B o i U i t ^ . SS L c m t S t . P a t a l t o 103». Poattoaot»; Bo» 69. S»<awrT. O»-
U e s t r a l adreitiaijig rata. 7»e. per eol. l»ek. Mlnimam efcar». for a i s ( U Inaartloo TSe- T i i a Vapana
• « M batt adtcrtiilDC maöiaai amos* tka r i o n l a i Peopia to Canada. ^_
jotka vuorotellen oltavat valtioval­lan
haltuunsa ja käyttävät sitä hyö­dykseen
mitä turmeltunefmmin kei­noin
ja mita turmelluneimpiin tar-kotuksiin
— ja kansakunta on voi­maton
näitä kahta, luullotellusti sen
palveluksessa olevaa, mutta todelli­suudessa
sitä hallitsevaa ja ryöstä­vää
politiikkojen suurta rengastu-maa
vastaan.**
Tämä mitä Engels kirjotti Lon­toossa
Pariisin Kommuunin kahden­tenakymmenentenä
vuosipäivänä,
18:tena maalbkuuta 1891, pitää tä­näkin
päivänä paikkansa, sil­lä
erotuksella vain, että täm­möisen
valtiollisen keinottelun
alaisena on Amerikaan kasva­nut
maailman rikkain rahaylimystö,
eräissä suhteissa vakituinen virkai-lijasto
sekä seisova sotaväki. Kaikki
tämä mätä voidaan voittaa vain
työväen ja köyhäin farmarien po­liittisen
luokkataistelun avulla- Sitä
pyrldmystä edustaa kommunistipuo­lue.
EtonkorjuutyöMn oloista
monkorjmxtyölälsen kirje Vapaudene
Reginasta, Sask.
i o a etta mJtloi» tabaara aaa «aMaaiu ntimMltttn k i n « - - f . kirjottakaa Mdellaea l i i k k e e - k r f t a j aa
M a M a U i a a U a c i a a l U : J . V . IUi.V.NASTO; l i i k k a a n h o l u j a - « . •
Neuvostolehdistön näyttely Kölnissä
Kölnin kaupungin Saksassa ovat
kirotut bolshevikit — oikeata venä­läistä
lajia — tehneet nyt keskus-paikakseen
julkeata propagandaansa
levittääkseen. Niin kertovat kaiken
maailman sanomalehdet. Asia on
seuraava:
Kölniin järjestivät kunnon saksa­laiset
porvarit kansainvälisen sano-malehtinäyttelyn.
Kaikki maat kut­suttiin
otUmaan osaa ja järjestä­mään
sinne osastonsa. Ja koska
nyt Neuvostoliittokin on virallisissa
suhteissa Saksan kanssa, kutsuttiin
sekin mukaan. Eikä kahta kutsua
siinä tarvittukaan. Bolshevikit tu­livat
ja järjestivät oman osastonsa.
Ja minkälainen siitä sitte tuli? An­takaamme
amerikalaisen journalis­tin
Ahisen kertoa. Näin hän ku­vailee:
"Punainen propaganda , leiskuu
loistavasti Kölnissä ja saksalaiset
käyvät tuhansittain joka päivä sitä
nieleraässä- Neuvostonäyttely suu­ressa
kansainvälisessä sanomalehti-näyttelyssä
on vetävin ja kiintoisin.
Sc vetää puoleensa joukkoja enem­män
kuin kaikkien muitten maitten
osastot yhteensä. Saksaa lukuunot-
*tamatta, joka suurimman osan näyt­telystä
muodostaa. Koulupoikain
ryhmiä häärii siinä ympärillä tunti­määriä.
Journalismin professorit
tarkastelevat ja tekevät muistiinpa-nojaan^
Vastustajat kirjottavat sä­kiä,
joissa ilmestyi sanomalehtiä.
Nyt on niitä 236. Eipä tarvitsisi
sitä karttaakaan, missä punaiset ja
vihreät valot osottavat kaikki nämä
leimuavat kaupungit, päästäkseen
tästä kiintoisesta asiasta selville. Sar
nomalehtien levikkimäärä oli silloin
2,500,000- Nyt se on 8,250,000.
"Näyttely kuvaa havainnollisesti
pikku nukeilla miten sanomalehtiä
kuljetetaan Neuvostoliiton kailddin
ääriin. Keski-Aasian aavikoille tuo
lentokone lehtipaketit karaelimiehil-le.
Lumisilla pohjan perillä jalak-
Ammatillinen liike
Canadan kaivostedlisunden järjestämis-probleemit
K i r J . Joseph GUl)ert
Kaivosteollisuuden Järjestäminen on
yksi päivän tärkeimpiä kysymyksiä
Canadan ammatillisessa liikkeessä.
MikäU kaivosteolliiuuden hiilenkaiva-
Vuoima 1923 kaivosmieliet Jälleen
osottivat solidaarisuuttaan, ryhtymällä
nomalehdistöön ja tuomitsevat tätä
*keskuudesaamine olevaa punaista
Jäin a l a on kysymyksessä, niin on sen
työläisten ratkaistavana: 1) E:aikkien
kaivosiniesten Järjestöjen yhtenäistyt-täminen
yhteen, ainoaan canadalaiseen
keskukseen; 2) Järjestymättömien h i i -
lenkaivajain Järjestäminen. MetaUin-kaivajain
keskuudessa on kjrssrmys y k ­sinomaan
järjestymättömien Järjestä­misestä.
Jos nämä ovat perustehtä-s
i l l a varustettu lentokone taas tuo!viä kaivosteollisuuden järjestämiseksi,
sanomalehdet p e u r a p u l k i l l a a j a j i l l e , niin minkftlalsia mahdollisuuksia on
Lontoon Times-lehti o l i s i epäilemät- f^^massa niiden toteuttamiseksi? An-
. ^ 1 1 - taaksemme tähän kysymykseen päte-ta
voinut kertoa sa„,anla.sen t a r i - l ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ on meidän teh^vä
nan. Mutta siltapa puuttui kuvai- tilanteesta tarkka ja oikea ena-lukykyä.
Sen näyttely on ylen a r - j j y y s i,
vokasta — . j a tylsää. Tämän jän-nittävän
tarinan kertominen jäi V c -|
näjän nuorille innostuksen ihmi
s i l l e . / (I . j Samaan aikaan kun Yhdysvalloissa
" M o n e l l a t a v a l l a voidaan neuvos- ^ilenkaivajain l i i t on kaikissa p U -
m I -1 - . reissä käynnissä yleinen kapina John
tolehtia tUata. _ ^ l a l o n p o i R a j y s ä y s ^^^^^ j a kaikkia hänen seura-tää
auransa ja"ärifaa mmeuaa laaa- jaisiaan vastaan,, n i i n piiri h : o 26:n-seudun
postimiehelle. Vasara o- nessa, mikä sijaitsee Nova Scotiassa
l a l l a pysäyttää työläinen tehtaassa ja mikä taannoin tunnettiin mainlos-tehtaansa
postimiehen. Nainen pu- ta taistelukuntoisuudestaan, vaUitsee
huitelee taas postinkantajaa, koto- a j a k i n näennäinen rauha. K u n Y h -
naan. Kaikki nämä ovat lehtien f; s v a l t a t o h i i l e n k a i v a j a t ovat sote-
. . . . . . o 1 u j » k jalalla hiiliparooneja vastaan, mikä
asiamiehiä. Sanomalehdet ovat Uhtuu eupäässä ratsionalisoimisesta
leisen valistustyön v a i m e i t a . | gu järkiperäistyttämisestä. n i i n Nova
poliittiseen lakkoon Sydneyn terästyö-lälsten
tukemiseksi. Tällä lakolla h e i ­tettiin
ikäänkuin taisteluhansikas n i U -
le lUttohalUtulcsen sotajoukoiUe, jotka
o l i lähetetty pieksemään Sydneyn te-rä9lakkolaisia.
Tämä kaivosmiesten
poliittinen lakko onnistui verrattain
hyvin aina yhdenteentoista hetkeen
saakka, Jolloin John L. Ijewis se­kaantui
siihen Canadan hallituksen
j a Bescon puolesta. Hän komensi k a i ­vosmiehet
palaamaan takaisin töihin,
erotti i e i d ä n järjestänsä tp. komite­an,
minkä Johtajana oli tuimettu taisr
telijaveteraani. James B , MacLachlan.
SUtä alkoi Lewisin, Bescon Ja halU-Niille,
jotka eivät ole oUeet tilaisuu­dessa
ottamaan osaa elonkorjuuseen
Canadan lännellä, on varmaankin epä­tietoista
kuinka oikein "nisua ja i u l -
t a a " kootaan.
Ensinnäkin*mitä tulee vehnän ja
kauran kasvattamiseen, on se täällä
suurenmoista. Viljavainiot ovat laa­jat.
K u l M niitä mihin suuntaan t a ­hansa,
näyttävät ne aina loppumatto-mUta,
Allekirjoittaneella ei näihin vilja-vainioihin
ole oUut tilaisuutta tutustua
juuri enempää k u i n mitä on niitä näh­nyt
junan ikkunasta, lukuunottamatta
t.k. 2 pnä tehtyä automatkaa täällä
asuvan kansalaisen M r . H i l l i n perheen
seurassa. Hill on sivumennen sanoe.n
tässä kaupungissa kai ainoa vakinai­sesti
asuva suomalainen, eikä olekaan
tänne aivan äskettäin tullut, vaan
on asunut täällä jo puoliväliin toista­kymmentä
vuotta. AUekirjoittaneeila.
kuten ehkä muillakin edelläkäviöilläni,
oU onni löytää H i l l i n vieraanvarainen
koti. Jossa tarjottiin kulkijalle kahvia,
ruokaa Ja vieläpä joku dollari lunssira-haakln.
Tänä syksynä, kuten aikaisempina­k
i n vuosina, on tänne lähetetty mää-propagam
"Mutta Kölnin pormestari kävä-see
titvah takaa kiittelemässä neuvos-tonäyttelyn
.toimitsijoita siila, että
he vetävät yleisöä niin runsaasti
ja siten auUayat karttumaan tuloja
yleisten kustannusten korvaamisek-
"Neuvostopropagandistien näytte-lytekniikka
ylittää ylivoimaisesti
kaikki kilpailijansa. Mutta eikö
propaganda olekin ollut niiden va­kavana
ammattina? Kuivien tilas-tolaulukoitten
sijaan pyörii heidän
näyttelynsä liikkuvilla spiraaleilla,
tehtaan pyörien remiheillä, leiskuu
sähkövaloissa. Olen ollut näytte-lyasiain
tuntijana Yhdysvaltain hal­lituksella
ja voin todistaa, että en
ole koskaan voinut edes uneksia­kaan
sellaista muotojen moninai­suutta.
Kaartavat punaiset sirpit
kohoavat taivasta kohti, kannattaen
pieniä lavoja, joilla on kansallispu­vuissa
olevia nukkeja. Jättiläismäi­nen,
rautalevyistä kubistiseen tyy­liin
tehty työmies johtaa työläisten
ja talonpoikain kirjeenvaihtajain
näyttelyä. Astronominen tähtisi­kermä
kuvaa neuvostotasavaltoja,
jotka Neuvostoliiton muodostavat.
"Mutta perussävy miksi tämä
näyttely on niin khntoinen, on sii­nä,
että sillä on niin jännittävä ta­rina
kerrottavanaan. Ennen ku­mousta
oli Venäjällä 145 kaupun-
Näyttelyoppaassa olevat ensimäi- scotian kaivosmiehet ovat hyväksyneet
set sanat jo osottavat k u i n k a neu- Bescon volttojenjakosuunnltelman>
vostolehdistö eroaa kaikkien, muit- Mitä on tapahtunut Nova Scotiassa?
teii maUten lelidistöistä. Tämän Onko Besco apuriensa ja konse^atU-näyttelyn
tarkotuksena o n osottaal^» P^^^^^^ ^'f
, f : , , • .. sesti nujertamaan ne taistelijat, jotka
kuinka lehdistömme palvelee tyo- k y ^ t oUeet rohkeudestaan, tarmostaan
Iäisten ja talonpoikain etuja ja hei- j a älykkyydestään tunnetulta sitten
jastaa sekä edustaa niiden tarpeita vuoden 1909 lakkotaistelujen, viiöfina
ja pyrkimyksiä'. Sanomalehti on 1922 pidetyn Truron konventsionin se-koUektiivinen
järjestäjä*. . vuosien 1923 Ja-.1925 lakkotaistelu-u
c 1 . • X • 1 takia? K u n vastaamme näihin
^ Sangen kuntoinen on historial- Ly^y^y^y^ ^^^^
hnen maanalaisen, laittoman painrf- Lnaan selvyydiin-niistä inahdollisuuk-koneen
näyttely. Sen oli Krassin Uista, mitä meillä on nykyisten järjes-rakentanut
Moskovassa" töjen eheyttämiseen ja Järjestymättö-
Sitte kertoo, kertoja, -k^inWa näyt- mien järjestämiseen,
teiyn yhteydessä esitetään vapaasti L o V A SCOTIAN V A E H A I S E M P AA
Neuvostoliiton viimeisimpiä filme-| JÄRJESTÖHISTORIIKKIA
jä jd huomauttaa," et1tä**se on tie-tysti,,
propagandaa, avomta ja j u l - U ^ ^ y ^ ^ kaivosmiehet pontevasti ja
k e a t a . Ja mejkem jokainen kat- katkerasti yhtiön järjestöä vastaan,
sojia siitä pitää." joka tunnetuin nimellä "maakuimalli-
Tästä syystä koettavat opettajat nen työmiesten yhdistys." Tämä jär-siellä
vaikka turhaan — estää Jestö tuli. lopulta nujerretuksi ja sen
koululaiset menemästä näyttelyä kat- haalle astui vuonna' 1917 Nova Scotian
somaan, pelastaakseen niiden nuoret h*^*^*f"«^'*^« hillenkaivajain liitto.
. 1 . - K , Kun tämä uusi järjestö oU päässyt
sielut punaiselta v^lhtybelta. , toimintakuntoon, niin pitivät kSvSt
Ja ylen ristiriitaiseen asemaan Lmutamla kysymyksiä lopullisesti r a t -
saattoi tämä näyttely sellaisenkin kaistulna: 1) Että vain heillä itsellään
tuksen yhteinen rintama, mikä muo­dostettiin
tuossa piirissä vielä Jälellä
olevan taistelukuntoisuuden tappami­seksi
Ja hlllltsemlseksL James Mac-
Lachlan pantiin vankilaan, väliaikai­siksi
virkailijoiksi asetettiin huono­maineisia
miehiä, ja nUtä työläisiä
vastaan. Joiden «edettiin tapelleen
kaivosmiesten puolesta, kohdistettiin
terrori, alettiin systemaattinen terro-riryntäys.
V U O D E N 1925 L A K KO
Tämmöistä terrorh^ntäystä käytti
Besco hyväkseen. Ja vuoteen 1925
mezmessä lopullisesti toimeenpani tuon
aikaisemmin jnrittämänsä 37.5 prosen­t
i n palkkain alennuksen. Mutta Jäl­leen
kaivosmiehet osoCtlvat. ettk he
eivät ilman muuta alistu elintasoaan
vastaan'^kohdistettuun hyökkäykseen.
Niinpä: .^taasehkin Julistettiin lakko
palkkain .alennusta vastaan, huoli­matta
J o h n L . tjewisln petollisuudesta
j a kavaluudesta. Mutta Johtoonsa
valkoiseksi ympätyn sielun kuin on on oikeus asettaa Järjestönsä vir-
"Suomen Kuvalehden" Berlinin fcir- kiaiUJolksl semmoisia henkilöitä, Jolta
jeenvaihtaja, joka samasta näytte-p»® P^^^* 'väikkein pätevimpl-lystä
kertoessaan ja Neuvostoliiton K ' '^^^ ""^^ ^""^ toimestaan
« s „ » » K , s . kykenemättömät ja. vUpilllset vlrkai-nayttelya
ensm parhaansa mukaan Jj^j.. j) Että vain heillä itsellään
propagandasta haukuttuaan sanoo: L n oikeus Joko hyväksyä tai hyljätä
"Mutta sitten täytyy tunnustaa: Ve- palkka- tai työsopimukset. Kaikki
to voimakkaaksi liittolaiseksL Sen
kanssa saatiinkin liitto aikaan 1919,
Jolloin Nova Scotia hyväksyttiin Ame-lisempänä
ja mahtavampana kan­sakunnan
osana kuin Pohjois-Ameri-kassa.
Siellä hallitsevat kumpaakin
suurta puoluetta, joiden käsissä hal­litusvalta
vuorotellen on, taasen
\-uorostaan ihmiset, joille politiikka
on ammattina; jotka keinottelevat
sekä liiton että siihen kuuluvien
erikoisvaltioiden lakiasäätävien ko­kousten
istunnoissa tai elävät teke­mällä
agitatsionityötä puolueensa!
näjällä on rahaa, sen näyttely on iiäsrtti olevan kunnossa, oli v a i n h a n -
v a l m i i s t a upein, j a täytyy tunnustaa j kittava Amerikan h i U e n k a l v a J ^ U l t -
vielä enemmän: heälä on älyä ja
uusia ajatuksia ja ajatuksissaan elin-voimaa,
ne olivat mm vietävän nok.\^^ hillenkaivajain lUton piiri n:
kelasti esitetyt:* ^ 26:tena, mitä Ulttymistä Uolla terveh­dittiin.
Sitä seuranneen kahden vuo­den
aikana vallitsi melkoinen hyvin-
! vointi.
Sitten v. 1922 Besco ehdotti, että
I palkkoja ön alennettava " 37J". jifo^
{sentillä. TItmä ehdotus ehdotticänästi
hyljättiin Trurossa pi^etjrs^ kpnvent-
, ., t . '^jsionissa, missä niinikään hyväksyttiin
kaikesta^ huolimalta vajoavat yhä taistelutaktiikka p a l k k a i n alennussuun-s>-
vemmälle tähän turmeluksen suo-1 tutelmaa vastaan, kehottamalla kaik-hon.
Juuri Amerikassa voimme p a r - ] k i a Nova Scotian j a Albertan kaivos-haiten
nähdä, miten tapahtuu tämä j ™iehiä yksimielisesti Ja viinaeise;a
v a l t i o v a l l a n muodostuminen itsenäi- saakka tappelemaan hiiliparooneja
seksi mahdiksi sen yhteiskunnan vli.r^^**^' Scotian kaivosmiesten
j o n k a p*^e lkäksi aseeksi se alkuaan Jtet^tii^n "tä^ss?ä ?k onventsionissa p a r h?a iT-
, . . . j ten sillä, k u n päätösesitys AmmattilUt-h
a l l i t s i j a s u k u a , ei aatelia, ei v a k i - tojen punaiseen kansainvfUiseen lUtty-naista
sotaväkeä, lukuunottamatta j misestä hyväksyttiin iimostunein mie-intiaanien
v a h t i m i s e k s i \ ^ Täinmöinen Nova Scotian k a i -
Engelsin käsitys Amerikan poliittisista
oloista
"Missään eivät *politiikot' ole eril- käynyttä iestä, mutta mitenkä he
nähden muodostui tämä lakko täydelli­seksi
vastakohdaksi piiri 26:nnen a i -
kaisenuniUe lakoiUe, sillä tätä liakkoa
Jöhtl John W. McLeodin ohjaama
kyvytön j a pelkurimainen tp. komitea.
Siitä huolimatta taistelivat rivimiehet
urhoollisesti. Muutamia Öesco-yhtiön
puoteja tyhjennettiin Ja poltettiin
maan tasalle. Mutta kun sitte tuo­t
i i n paikalle valtion sotajoukkoja, niin
antautui McLeod heille kuin karitsa,
mitä MacLachlan el olisi milloinkaan
tehnyt. Täistä antautumisesta oli seur
rauksena rintaman rappeutuminen Ja
lopuksi täydellinen häviö.
Moinen hillenkaivajain liiton Johta-j
a i n viimeisin petos nostatti kaivos­miehet
yleiseen kapinaan "Johtajiaan
vastaan. Kapinoimlsia ilmeni Inver-nessissa,
Thorburhissa Ja Stellartonls-sa.
Asiain ollessa tässä valheessa, lä­hetti
0 3 . U . kapina-alueelle lauman
"hajottajiaan," Jotka onnistuivat' mo­bilisoimaan
kaivosmiehet hillenkalvär
jäin liittoa vastaatL Mutta O.B.U.
salli, väärään taktiikkansa i ^ lahko­laisuutensa
takia, hillenkaivajain l i i ­ton
sammuttaa nuo kaplnaUmaisut ja
pakojttaa kaivosmiehet yhtymään t a ­kaisin
hillenkaivajain liittoon, kar­kottaen
ja mustallstaten kuitenkin
häiden rivimlesten johtajat. Tämän
jälkeen pääsi valtaan täydellinen velt­tous
j a epätoivo.
B E S C O N UITDELLEEN
JÄIUESTAMINEN
Jo vuosikausia on Holt, Gundy and
Co.-nimellä tuimettu mahtava finans­siryhmä
pyrkinyt kaappaamaan Besco-yhtlön
kontrollin R o y Wolvinilta. Vih­doin
suoriutui Holtin ryhmä, Nova
Scotian konservatUvlsen hallituksen
ayuUa voittajana Ja sai Bescon kont-rplUn
käsiinsä. Heti kontrollin saatu­aan
aloitti H o l t i n ryhmä ryntäyksen,
mikä tähtäsi "yhteistoiminnan" aikaan
räämättömät Joukot elonkorjaajia, ol­lenkaan
ottamatta huomioon, kuinka
paljon todellisuudessa täällä työmie­hiä
tarvitaan- Poikkeuksetta voi sa­noa,
että joka ainoa. Joka, tänne on
edempää tullut toivossa tienata edes
sen verran rahaa, että voisi jatkaa
matkaa itään tai länteen, tuntee suu­resti
pettyneensä. Rautatiepiletti, jon­k
a sai matkaUe lähtiessä, kuljetti W i n -
nlpeglin asti, mutta siellä ei ole ollut
ketään joka olisi elonkorjaajia tarvin­n
u t Päinvastoin käskettiin asemavir-k
a i l l j a l n taholta ottamaan kiireesti p i ­letti
ensimmäiseen lähtevään junaan
Ne, j o i l l a ei olliit muuta rahaa ollut­kaan
kuin se viisitoista dollaria, jolla
lähtöasemalta osti piletin, saivat tie­tysti
Jäädä kauniisti sUhen mihin p i ­letti
loppui. Allekirjoittaneella sattui
olemaan senverran, että pääsin tänne
Reginaan alennuspiletillä. Mutta mitä
täällä sitten o U — e i mitään!
meidän työläisten järjestöjemme kaut-
,ta otettava ensin selvää kuinka paljon
suunnilleen kullakin farmiseudulla
miehiä tanitaan ja kuinka p i t k^
ajan. Muutaman päivän kestävää l e i k -
kuutyötä varten ei kenenkään ihmisen
kannata tänne saakka lähteä esi­merkiksi
itä-Canadasta. Sitten myös­kin
olisi järjestettävä niin. että f a r -
ma«, jcka niin ja niin monta työ­läistä
peUoUlaan tarvitsee, olisi heitä
asemilla noutamassa, eikä, kuten ny­kyään,
että miehet joutuvat harhalle-maan
nälissään srmpäriinsä tietämättä
mistä seUaisen farmarin löytäisi, joka
miestä tarvitsee.
Englannista tuotujen miesten koh­talosta
on jo kerrottu Vapaudessa
aikasemminkin, joten heidän kohtalon­sa
jokainen lukija tuntee, enkä siis
kajoa siihen puoleen asiasta.
Tällainen on yleiskuva nykyisin
lännen viljavainioilla, jonka olen lyhy­esti
edeUä kertonut, eikä kertomukseni
ole tutuistakaan totuudesta poikkeava.
Elonkorjuuseen lähtenyt.
siitä Vaijauden
St., t a i sitten suraaan"**^^
352 Rdey Street.
S U U N O T T T E U ITSQlCte,.!
Nicholas Michayiuk 38-«v^
rainalainen. jonka ruumiTS*
huoneestaan B a y - k a d i m ^ :^
Toronton uutisia
Se luulo, että täällä farmlseutujen
asemilla olisi farmarit olleet miehiä
vastaanottamassa, oli suuri erehdys.
L u k i j a voi kuvitella mielessään miltä
tuntuu saapua tuntemattomaan ym­päristöön
muutama dollari — taikk*
saamiseen t j ^ n J a pääoman välille h i i -
likalvosteOllisuuden uudelleen Järjestä­miseksi
Ja mitä Nova Scotian konser-vatlvlnen
hallitus ynnä sen maakim-han
kapitalistinen lehdistö täydeUlses-ti
kannatti. Tuo tunnus työn j a pää­oman
välisestä "yhteistoiminnasta"
! muutamaa
i l - hyväksi ja saamalla voiton jälkeen' kävtettvä miestä, ei virkavaltaa jon- ^osmiesten vallankumouksellinen henki
paikkojen muodossa palkintonsa.! jäsenellä olisi vakinaiset palkat' "^'^^^ hlilenkaivajain Ui-
On tunaeltua, miten amerikalaiset
30 vuotta ovat yrittäneet pudistaa
hartioiltaan tätä sietämättömäksi
ja eläkkeensaantioikeus. Ja kuiten-ton
koko byrokra^iisen johtajiston
, . . 11- , , , iraivon valtaan j a kapitalistinen l e h -
Kin on s i e i l a olemassa kaksi suurta distö nosti sen t a k i a kauhean ulvon-v
a l l i o l l i s t a s e i k k a i l i j a i n joukkiota, nan.
julkilausuttiin Juuri silloin, kun k a i^
vosmiehet pitivät Sydneyssä konvent-sioniaan,
missä käsitteUvät uutta
palkkasopimusta Ja kysymystä palk­k
a i n korottamisesta. Näihin nähden
päätettiin konventsionissa, että niille
työläisille, jotka saavat palkkaa 3.00—
3.75 dollariin päivältä, tullaan vaa­timaan
20 prosentin korotusta. 15
prosentin korotusta niille. Jotka saa­vat
3.75—4.75 dollaria päiväsi ja
kaikille muille, urakkamlehillekin, 10
el sitäkään >— taskussaan, ei ruuasta
eilcä asunnosta mU^ä^" tietoa. Farma­reita
odotetaan saapuvaksi miehiä nou­tamaan.
Niitä el ala kuulua. Siten
kuluu päivä toisensa perään. Satoja
miehiä makaa aseman lähellä olevas­sa
puistossa j a . a i n a vain tulee uusia
junia, ammentaen asemille lisää "elon­korjaajia",
vaikka entisistäkään ei ole
montakaan päässyt työhön. . J a . jos
muutamien onkin onnistunut päästä
farmarien pelloille töihin, ovat he jo
ehtineet tulla takaisinkin, sillä leikkuu
kestää useammassa tapauksessa vain
muutunan päivän. Tapasin kerrankin
yhden farmu-in, jolla oli viidelle mle-heUe
riittänyt työtä vain vajaaksi päi­väksi,
jolloin oU saatu vehnät kuhi­laille.
Ja Jolloin pojat olivat saaneet
taas lähteä yrittämään muualle on­neaan.
' '
Joka vain on ollut Suomen lahta-rien
vankina 1918 j a etenkin Tammi­saaressa,
jossa allekirjoittanutkin on
saanut proletaarisen koulusivistyksen­sä,
niin muistutti Reginan aseman
3anpäristö toisin ajoin verrattain pal­j
o n sitä aikaa, vain sillä eroituksella,
ettei Reginassa sentään ketään tiet­tävästi
ammuttu. Mahdollisesti olisi
^ k i n voinut tapahtua täällä yhtähy­v
i n kuin Suomessakin, ellei miehet
olisi kuunnelleet heti poliisien käsky­jä
k i m nämä käskivät nälkäisten mies­ten
poistua asemahuoneesta. — Regi­nan
kaupunki muuten ylpeilee siitä,
että heillä on- suuri Ja ajanmukainen
asemahuoneusto, eikä se siitä suotta
ylpeilekään, sillä siisti asema on siis­tillä
kaupungilla. Mutta sitä en tiedä,
ovatko kaupunkilaiset' tulleet elon-korjuumiesten
aikana käyneeksi ase­man
kellarikerroksessa. Se niitä siellä
näkee, ei suurestlkatm eroa Suomen v.
1918 vanklleirinäystä. Miehiä makaa
sementtisellä permaimolla toinen t o i ­sessaan
kilimi. Luonnollisesti ei ke­nelläkään
ole makuuvaattelsta hajua­kaan.
J a lukemattomat eivät tiedä, et­tä
mistä saa aamulla edes leivänpalan
suuhunsa.
Tällä tavalla se on meimyt viljan
leikkuu^ka täällä Reginassa. Toiset
ovat olleet muutaman päivän töissä,
toiset ovat lähteneet "piittaamalla'
ulos kaupungista ja toisia on tullut
samoin kyytiä varastamalla toisista
farmlseutujen kaupungeista tilalle,
joissa el kertojaln puheiden mukaan
ole ollut sen parempaa saatavissa
kuhi täälläkään. Nyt suurimmaksi
osaksi ovat viljat katkaistu j a tällä
viikolla (kirje lähetetty t.k. 3 pnä)
SACCO-VANZETTI-MUISTOJUH-LISSA
Standard-teatterissa täällä oli väkeä
noin 1,400 paikoille.
Tilaisuudessa puhuivat toverit
Buck, Custance j a Halpren sekä u k ­rainalainen
orkesteri, soitteli alussa
j a Freiheit kööri lopetti kansainväli­sellä.
Puheitten välissä esitettiin
protestilausunto Suomen hallituksel­le
työläisten vainottujen johtajäin
puolesta, vaatien heidän ehdotonta
vapautustaan. Samalla kuin puhu­j
a t osoittivat Saccon j a Vanzettin
sähkötuolissa kärventämisen A m e r i ­kan
imperialismin luokkadiktatuurin
vastauksena kansainvälisen työväes­tön
protesteihin, niin osoittivat he
niyöskin, että yalkoterrorin uhreja'
on miljoonia y l i maailman, sekä i m ­perialistisen
sodan kiertämätön lä­hestyminen
pakoittaa imperialisteja
yhä häikäilemättömämmäksi. Vielä
on luokkatovereita Amerikan vanki­loissa.
Mooney j a Billings ovat sa­manlaisen
juonittelun uhreina v i ­runeet
vuosia. Työväen puolustus­liiton
on taisteltava heidän vapautta-misekseen.
Työväen puolustusliitol­la
on ainainen taistelu jokapäiväi-sesti
lakkotaisteluiden, järjestäyty-mistaistelujen
y.m. yhteydessä toi­mivien
taistelijain puolustamisessa.
On siis välttämätöntä l u j i t t a a työ­väen
puolustusliiton toimintaa. T i ­laisuudessa
koottu kolehti tuotti
$114.95.
KANSAINVÄLISTEN KENTTÄ-
JUHLIEN JÄLKIKAIKUJA
vasta "Koti"-ravintolasta
toisen päivän Utana näs J?^
vistämänä ja 35 k a l i S i n^
vieressä, oU jälkeensä lättsr,-^
jeistä päättäen E u u n n i t ST
haa jo kuusi vuotta. Hän
sl vuotta sitten ostanut t n T ,
jolla sitten viimein lao^Z
Häneltä jäi 440 d ö l l a r i a ^^
detylssä kh-jeissä hän toivoa?
tajaiset pidetään mahdomir
sinkertaiset ja haudalle i^ S'
sinkertalnen muistomerkki '
dollinen ylijäämä Jaetaan tasan
P A P P I PALKKARHDAV SOTn I
TAJAKSI " '
Täkäläisten katuvauautyog. I
palkkariltaa s o v i t t e l e m a^^SSi
Iäisten Ja työnantajien edustaMi'
nyttemmin päässeet yksimieiXi
puheenjohtajan valinnassa, valita •
hen tohneen Rev. H, R . ^ ^
Fort Willlamlsta. Tämä s o v i t tS
kunta on jo saanut työdepart^
hyväksymisen j a alkanee se n e ^
lunsa hetimiten ^
•
AUTO-ONNETTOMUUKSU
Sunnuntaina syyskuun 2
tapahtui täällä ahiakin kaksi huona
tavampaa yhteenajoa, joissa loukha
tui yhteensä kahdeksan heödST;
seimmat lievästi, ainoastaan yksi les.
tä joutui olemaan jonkun i^ivän a,
raalassa. Polllshi selostuksen mDiac
yhteentörmäykset Johtuivat huoliau:. ri
tomasta ajosta. Kaksi ajureista, &&
neli j a Olaf Larsen, polilsioikeuda
tunnustivatWn itsensä syyllisiksi Htj
kumpaakin sakotettihi 50 dollaria
kulut.
800 OPPILASTA
ihnoittautul täkäläiseen teknilliseen J
korkeakouiuim. lukukauden R\^nf%
4:nnen päivän aamulla. Tämä on nn
kaksisataa enemmän kuin vijm
vuonna.
TYÖNJOHTAJA LOUKKAANTn
alkaa ehkä puinti,.joten on vielä t o i ­veita,
ainakin osalla, jpäästä viikoksi
pariksi työhön.
Niillä monilla kymmenillä tuhansilla
ihmisinä, jotka tänne on narrattu, on
synkkä tiilevaisuus edessään Turvaa
el ole missään j a talvi kaloine kär-simyksineen
on tulossa.
Kuulkaahan toverit, nykyiset j a t u ­levat
elonkorjaajat, eiköhän tämäkin
kurjuus parantuisi järjestäytymisen
avulla? Ensi syksynä, kun tänne ale-taan
miehiä värväämään, niin olisi
prosentin korotusta. TSmmöiset eväs­tykset
antoi tuo" konventsioni Mc­Leodin
johtamalle piirihallinnolle ja
sanoi, että vain näiden vaatimusten
toteuttamisen kautta, eikä mitenkään
muuten, saattavat kaivosmiehet osal­listua
kaivosteoUisuudai uudelleen jär­jestämiseen.*
(Jatk.)
Urheilijatoverit täällä tuntevat
kärsineensä vääryyttä kun kolmen
viikon " V i e r a s " havainnoissaan on
lausunut, että urheilijat yrittivät
järjestää omia juhliaan vastapai.
noksi kansainvälisille j u h l i l l e . " V i e ­r
a s " oli saanut tämän selville, mutta
ei ehkä tiennyt, että näille u r h e i l u ­j
u h l i l l e ^ oli pitämisluvan myöntänyt
C . S . T . U . L . liittotoimikunta. Tämän
kirjoittaja haluaa, että tämä seik­ka
tulee muillekin selväksi, mutta
samalla haluan lausua, että Toron­ton
piu-issä pitää C . S . T . U . L . liitto-toimikunnan
l u v a l l a : ottelut vain
kerran kesässä, sillä alueella ei ole
vuorojen jaotteluja kuten on esim.
Sudburyn alueella. Torontossa s i ­tävastoin
on myöskin s.j. osasto
j u h l i a järjestämässä pitkin kesää,
sekä joukkoon pyrkii kommunisti­nen
puolue j a kom. nuorisoliitto.
Edellisinä vuosina on tullut tavaksi
j u h l i a puolueen järjestämiä juhlia
Dominion päivänä, heinäk. 1 p., ja
nuorisoliitto sitten myöhemmin erik-seen.
Tänä vuonna päätti puolu­een
kaupungin keskuskomitea suo­malaisten
ja ukrainalaisten toivo­muksen
mukaisesti luovuttaa tämän
ensimäisen juhlapäivän j a järjestää
omat juhlansa myöhemmin. Kesä­kuussa
vihdoin ratkesi työläisnuori­son
kurssien pitäminen alkavaksi e-lokuun
6 p. Tällöin päätti puolu­een
j a nuorisoliiton keskuskomiteat
yhdessä, että kansainväUseksi j u h -
laksi otetaan tuo päivä, ollen se sa­malla
puolueen ja nuorisoliiton juh­l
a , sekä kurssien avajaisjuhla. Lo-puUmen
ratkaisu tapahtui noin kak­si
kuukautta ennen. Toiselta puo-
Thomas Mayo, Joka toimii töiden',
ylijohtajana Port Williamin uuih j
hotellin / rakennuksella, loukkaanU
vaikieanlalsesti elokuun 31 päivän D. |
tana. Jolloin sementtiränni putosi ]&• \
nen niskaansa, ruhjoen hänen selkäo- '•
sä j a säärensä. Hänet kuljetettiin sai- ^
raalaan ja lääkärit ilmoittavat, etti i ,
hän tulee paranemaan. — S.
«================================== 1.
Timminsin uutisia
Ien ohvat urheilijamme puolueen jä­seninä
velvolliset ymmärtämään tä­män
j a antamaan yksimieUsen kan­natuksen
tälle, sillä eihän l i i t t o t o i ­mikunta
vaatinut, että oikeus juhU-nuseen
on vain elok. 6 päivänä, mut­t
a n i p pm se meidän omasta säännös,
telystämme.
K E L L O KADONNUT
K u n Signe Aarnio muiden mukana
oli soittamassa S. J. osaston h a a l l l la
elokuun 25 päivän iltana, otti hän k e l ­lon
pois ranteestaan laskien sen näyt­tämöllä
olevan pianon pääUe siksi a l ­kaa
kun soittelee. Mutta kun hän
myohemmhi aikoi jälleen panna keUon
ranteeseensa, niin sitä ei enään löy­tynytkään
ei etsimälläkään. K e l l o oli
a i s hävinnyt. M u t t a minne j a miten­kä,
se on ainakin toistaiseksi seUttä-mätöntä.
Jos joku on sattunut löytä­mään
sanotun keDon, nUn pyydetään
häntä hyväntahtoisesti ilmoittamaan .
VÄINÖ V A L O MUUTTI POIS
Väinö Valo" o l i vaUttu Kirkland La­ken
osaston näytelmäseuran johtajaksi
ja muutti täältä pois tulevaan tehtl-väänsä.
Täällä ollessaan hän oli näy­telmäseuran
tolmlvimpia henkilöitt
Samohi hän oli johtanut useampia
vuosia laulu- ja soittokuntaa. Var- H
maan hänen poislähtönsä takia tuli
täällä suuri aukko ooasron toimintaan.
Puolueaslahi käsittelyyn ja toimintaan
ei hän n i i n suuresti ottanut osaa kom
edellämainittuun. H l n e n työnsä osas­ton
hyväksi lienee ollut suuri, kcsSa
osaston kokouksen-täytyi päättää tän- |
ne haettavaksi näytelmäseuran joli- (
tajan tohni, joka näihin asti on ollut
näytelmäseuran keskeinen tehtävä.
ÄMMÄMiaSYYTTX
Y k s i hyvin paha tapa, joka on ylei­nen
suomalaisten kesken, on juom-nUnen
j a perättömien juttujen teke-mineiL
Täällä sitä on paljon käynnis- ^
sä. Monet ihmiset, pelkästä ilkeämieli- ,
syydestä koettavat halventaa toisia
perättömillä jutuilla. Toiset koettaa
sillä mustata työväenliikettä. Ja mo- i
neen pystyy tuo kaikenlaatuinen pro- ;
voseeraus tai parjaaminen ja pysJT ?
erillään kaikesta työväenliikkeestä.
Täällä tapahtuu paljon asioita, jotto
olisi peittelemättä paljastettava.
lä ne sotu yleisiä nykyajan ihmisille
sopivia tapoja vastaan. Mutta totuus
kaikessa j a pois asiaton parjaaminen.
Monet kai luulee täällä oltavan kaiken
lahi ulkopuolella, että sopu syynta-keettomasti
puhua.
S U O M A L A I S E T ELÄVÄT KUIN
VIIMEISTÄ PÄIVÄÄ -
Viime viikolla o l i kaksi suomalaista
polllsloikeudessa syytettynä juonti- ja
myyntlhommista väkijuoma-asioissa.
Puolustusasianajajan kautta jutut siir­r
e t t i i n ; V a i n nimeksi Joutuu s u o m i ­sia
oikeuteen vastaamaan myymistään,
vaikka sitä käytetääii hyvin paljoa
J a uskottava asia on poUisien saavan
Jonkunlaisen l ^ t g r k s e n . Suomalais­ten
juoppojen elämää ja rähinää kuu­lee
melkein joka aik& vuorokaudeste.
Viime v i i k o l l a o l i useampia tappelu»-
hinöitä, joissa yhdeisa. piti katketa
kurkut toisen puukosta saaman lyöD;
n i n takia. H y v i n säälittävää on näbda
kaikkein pahlnipflin juoppojen e i a ^
j a kulkemista kaduilla. Monasti syyte­tään
tämänmaan syntyisiä suomalai­sia
siitä, että eivät kehtaa tunnusta»
itseään suomalaisiksi j a ei tuo mikäau
ihme ole, jos uudemman ajan käyttä­ytymistavan
ooppppiiinieeeett karttaa tuota
rumaa, vanhaa suomalaista juoppojen
esiintymistapaa. Ja ei v o i ' niinollen
sulautua heihin. Monasti kuulernJD^
myös urheilijoitten kehuvan itseään Ja
joukkoaan Ja uusien tapojen kasva­tusta.
M u t t a täällä ei kuitenkaan tuo
pidä paikkaansa huolimatta miten
kauan ovat Olleet urheilujärjestöjen
vaikutuksen ftiafgiTip^ vaan näemme