Vapaus, September 11, 1954

              mm
m
m
>r?f
tl^Stvu 2 Lauantaina, syyskuun 11 p, — Saturd^, S^t 11,1954 I
M''.
M' P
•iiililiiill
omS» Drntment, (OtUw», Pub-
IMied tbrfee wBekl7: Ittesdsys
^.llaDnRlijn and 8 a t a r d a » tv VJKHU»
PQUlablag Companjr I M , s t «X»'»»
• m ^ t W^ BoAnny. Out, Csnmla.
lUQiiiooes; 8 1 » . Office 06, «-4204
Editoxial OfOee O0.4-426$. JSattager
g. Cofcd. isdttarnr, artmirt, Mttltng
fldtfrev; Box M» Sodlnify, Onfittfa ' TILAI76B]1QIAT^'' " '
minit sanovat
Kuölle^tia ssritjtyhyt
Iata kirjoittaessa ^keskiviikkona) kertovat radiokuuluttajat kei-lUJtekoisesti
innostuen^ että Manilaan, Filippiineille kutsutut liahdät-san
vallan edustajat ovat allekirjoittaneet Kaakkois^asiän puoIu$|i
^^-^ jtujsiofiiniukseii, jonka tarkoituksena on ^'puolustaa" vleraitten^maid^^^
' ' toime5(aiKaakkoi54AasianAkansoja ilmeisesti -niitä
" PitSen mielessä kuolleen ja kuopa/ljun Eluroopan puoluistusyhteiso
soplmuksen>kohtalon> meistä tuntuu,<etta;^^^^
sotasopimus :«i /syntynyt; kuolleena;'*niin se tulee: kuitenkin «lämään
hyvin kitukasvuisena ja kuolemaan ravinnon puutteessa lapsuusiässä.
^ Kaikkein tärkein seikka tämän Kaakkois^asian sötasopimi^ien|
allekirjoittamisen yhteydessä on se, että se allekirjoitettiin Aasian
.johtavien kansojen aktiivhesta vastarinnasta huolimatta. Nyt alle­kirjoitetun
Kaakkois-Aasian sopimuksen allekirjoittajina ovat: Yh-dysivailat,
tämän a|»rälapscn isä, Britannia, Ranska, .Australia, Uusi
^If' ' Se^anti, Thaimaa, Filippiinit ja Pakistan. Siinä'on, edustettuna
^1%'^- Euroopan ja Amerikan mantereen johtavat iniperialistiset vallat, seka
'^4^,} ^ Yhdysvaltain liivmtaäkussa oleva Filippiinit ja Thaimaa, sekä Fakis-
/|]f / ^tan,inikä yksinään edustaa jossakin määrin vapaata aasialaista maa-
, ta, ja Pakistanistakin oh ^saatu uutistietoja, jotka viittaavat siihen,
että S^äkistanin kansa on kaikkea muuta muttei yksimielisesti tämän||
sopinätiksen takana. Tällainen on se kokoomus, joka vastoin Aasian
kansojen tahtoa haluaa ''puolustaa^' Kaakkois-Aasian maita niitä
''• itseään' vastaan!
> , ^^Että kysymys on juuri aasialaisvastaisestasopimuksesto^^^
, koLs-Aasian "puolustamiseksi" se näkyy siitä jos muistetaan, «ttä'
'' " £^ipiljooiiainen Kiina; 550 miljoonainen Intia>f70-miljoonai^^^
V donesia" ~ pienenunistä Aasian maista puhunuttakaan — ovat jää||:
'i ' ^ neet tämän sopimuksen ulkopuolelle ja julkisesti puhuneet sitä vas-
^^iBtKMiiiiiittilltiBi^
i^uinkk vastenmielinen jaepäilyttävä tämä sopimus on Joidenkin
' näiden jäsenvaltojenkin vastuunalaisille valtiomiehille, se näkyy siitä,
'ettaijehtyfsopimus ei edellytä sitä, että; jä£envallai^
' tisesti sotaan, jos yksi jäsenvalloista tulee "hyökkäyksen kohteeksj"
(Jkifieti on asia esimerkiksi Pohjoif-Atlantin sotapaktin ja nyt hauda-
^ tun Euroopan puolustusyhteisö sopimuksen suhteen), vaan näillä jä-senyallöillajon
oikeus perustuslakinsaimukaisessa järjestyksessä pä
tää siitä, lähtevätkö ne\sodan tielle, vai evvätkä lähde. ' | |
. \ Kutenvsanottu/^me emme;usko,;että tämä Alanilassav^te
sestr synnytetty lapsi elää kauan. Päin vastoin otaksunnne, että
,rauhaarakastavat kansanjoukot kaikkialla maailmassa ja erikoisesti!
juuri ^aakkoisrAasian maissa tulevat päättävästi ja peräänantama£||
tomasti iyoskentelroään tämän, sopimuksen mitätöimiseksi ja räuhah;;
. säilyttämiseksi Kaakkols-Aasiassa ja kaikkialla maailmassa.
Chiangin uusi provokatio
V
Formosan saarelta "«iime-keskiviikkona tuHeefsa AP:n uutistie-,
doss^^anotaan;'^^Kansallismieliset (Chianj^^^^^K
käsivät eilen^ toiäen peräkkäisen päivän' ilmasta ja mereltä punaisten
uhkaava ^ voimakeskitystä .vastaan Quemoy-^^
t y v i l l ä , . , . . ^ ,
'Näin siis YhdysvaUain aseiden ja rahamahdin voimalla ylläpidet­tävä
Kiinan kansan virkaheitto, Chiang Kai-shek on lähtenyt "soitel­len
sotahan*^ siten' säestääkseen Manilassa järjestettyä Kaakkois-
Aasian puolustussopimuksen allekirjoittamisseremoniaa.
Että Chiangin joukot ovat todella hyökänneet Kiinan asemia
vastaan^ se näkyy myös, Pekingin radion keskiviikkona julkaisemasta
tiedonannosta, jossa sanottiin; että hyökkäykseen osalli
Kai-ähekin 42 lentokonetta ja viisi sotalaivaa. Edelleen Pekingin
radio tiedoitti, että yksi näistä lentokoneista ammuttiin alas ja 19'
v-vaurioilui. Pekingin radion mukaan tässä pommituksessa kuoli 18
kiinalaista ja hyökkääjät pudottivat kaikkiaan 62 pommia. Lopuksi
täsi^l' radiouutisessa kerrottiin, etta Quemoyssa olevat sotalaivat ja
tykistö rupesivat tulittamaanAir.oytay ja että Kiinan Kansantasaval­lan
iykistö vastasi puolestaan tulitukseen. '
MISSX BOJUX. OS
Taipdi, Fflmofib Konsamsmle'
Usten (cmahg Sai^OtOOn) Jenttfto-neet
Ja «otalaivat saoxtmvat korim^
tnap byöltkitkapn iculuvan viikon ai«
Juna Punaisen Kiinan numikojle.
YMytmUaia' tChiinfinf tafsa»
kongisaa,,oIcnra brittiläinen tUaiboy^.
9^k3&, että t^mdysvaitatn tkiita^
laivasto voi .seluahtua taiateti^hln.
Kaiieici Bonib;pn8in.fiataniaak oUeet
ylulysvaltalaiset taisteluiaivat orot
leadonneet l — AP:n 'iniUsäcto
tonstaina; «yysk. ^ . pnä." '/
...i,v,;-;;(iiv..i;i>i>?-
f f on
sanot feipugh
Ottawa; — Trade/anidfl^tMr Coa-gres
» of ^Canadan eroava presidentti
Percy Bengoug^^fla^i^^l^öttpälvän
joiidOiita antamassaan julJ^lauBui^^
6a, että tämän maan ty/lttiOmyyBtllan-ne
oh "hävettävä Ja kaildcea mvuta
kuin tyydyttävä'?. Hän sanoi, «ttä Ca­nadan
työläir«3t eJvät^ voi vastalau­seitta
liyvälcatyä ,sitä työtttnyyttä, mi­kä
heitä uhkaa.' * ^ -
Canadian Congress of.Laborin pre­sidentti,
sanoi l^Onpäivtosanon^
saan. että nykyinen työiuTmyystilan-ne
«aheuttaaclaajaa
tä. hionissä t troUim
että liittovaltion halUtus ei ole ryhty­nyt'
tilanteen edellyttämiin 'toimen­piteisiin-
' ^'
United ^vio Worker8 Union cana-dalainen
fjohiaja Gjeörge.B^ sanoi
Wihdsorissa;; i^^ettö:
tärkämmät; päivähkyj^^ ovat
sutvemman osuud^sauhihe^
dahtrollisuuden''ennätysvoitoista^:
Ja ^ työttömyys". Häh sanoi pUcalsen
Kiinan ttinniistammen öil
hyvin tärkeä rauhaii tähäen
Toraito;l^'fSUUttinl8teii^^'iM-?|hamtukam^^ Kiinan
tHMinsltanisen^anhalto! ifa että. \Sa-'.
^^a poUittia^t <;ty^niät ovat myitekin'rltr
maisseet: wänteiseoj:i(3ntahsa asiaa:
sa. sen Jähdosta käsitettUn; että jos
rauhaniiil^ ffpaneei-Icail
innoittavaan ;Ja-yi^^
h ^ hietm^ssä myöhtymskä. Kiina^
xe^itia {Ja Otfetiiran hänitUBto on'ib$-
Jboitettu antamaan >Kiinah' hallituk'
«die ja ee^^fiocfml^oonaiaäae «ä^
BaBew{äydeltwe&^dii)lnTO«^
hqsbntft^'jättä| koäösva vetoamtur
hyväksyt^ ^t^lljä' '^lok^ iopaIia:,pi.;
detyssä: {Canaclätt^-
lakjennetun, ^'/ohtftlrohhah f Jkbkonfe-s^
sa^ 'jossa :o;f^nai^1diU^
r^ta Ja jonlc^^pt^^johtajana^toi^^
ml Bauhat*pgjeaäit'^wÄeenlp
Heti aloitettavan^ ryntäyksen joh­tavan^
tnnnnkxeha, on "Kiinan tun-nustamineh
rauhan tähden." ' ; ' '
,Ttt,Endicott Ilmoitti; johtökunhane,
e^tä hän on. Jo ]ähettäny;t Canadan
ulkoministeri Xester B.' Feaxsoiiille
.tunnustamiseen. mikä,MOl^'^anuri
'^kel laujjaa j a ' Canadan'''rauratÄfe,
kohdehT^- . . ^ . ' . . - . H . * ^ '.
Useat ;puhujat panivat :m^«-Jcille; sen
peloittavan ' tilanteen missä '^useat
teoDisuutten jar:maataloudeh:alat ovat
täDä hetkellä ~ mutta jotka saattaisi­vat
hyötyä-^upaaia ;Kiinah^kanssai ^
vMe tulemme Mymään -tätä tai^l
lim;kiifadeIlatehol]a'^ sanoijBauhan^;
kongressin julkisunstydn ' 'johtajai;
Bruce iftSicklebn^hV^^lostettuaflnikor•^
khrjMn, jössä haaron pjvtä^ hnöoK.
n^bitsteriä käyttämään ^vaikutnsval-*
taanoa WashIngtohiixr nähden/ et]^]
iriulymltain;fMvastoh?^^^^
]}idätettäl«lih Tyhiymästä hyökkäya-^Fkouksen päätöksiä.' ''Ensiksi me yri-toimintaah
Kiinan veaillä. "--fl. tämme sitä ovi ovelta-menettelyärzhl-
Johtidnmtä "iHiätti ^ Jatkaa täteh' <kä on ollut niiden rauhanUtkkeen
voittojen ?'poh^lana,:Joita^ rauhanliike
on Jo^ saavuttanut.' Me'Vierailemme:
ftuliansissa '''kodeisqa;^'
laajojen' kansankerrosten keslmudes-saparlameziiin
'jäseniin Jarballituk-iseen
kohdistuvan joukkopainostuksen
Y"^; li^bi5e^'me^
kääntyä kailikienunioitten ja muiden
.'Järjestt^^v^mnä -julkisuudessa tun-nettiijen
-Jihmisten suuren Joi^
ieen. Me pyydämme' heitä ilmaise-maan^
hUeUplieehsäljoka^
jyhdessä, mäfid6llislmm|h tehokkaal­la
tavalla. ^ J ,^
6en lisäksi meidänpalkaihset^komi-
;^eanmie tuievat.^^^
mään yleisiä^kokCHi^
. Wiii|(5(xrm aittoiyö-
.' paurlanieiitiii istuntoa
^ ^ b i t e i AntotyoEUfllen r;
\ xaääa" i!OäMrCUi\-Mtltiin. '*y«-. 1
Iäisten osasto J i u > 9a0u htrnUtÖri
"^dokntin 2ft.'iniä päätosbnisdinai^ %
y jossa, Taadltaro. p a r f a t t i e t i t ln tot- |
'^^aoaaista jllmgäiäybera 'istmäami %
ly Fäätäuaoselma .toUaah^ ^tä^^ I
'i^aSain Canadfän Copfttss o f i k - ,
J j i o r i n vomikbkoiifcsäl^ jok» sS-yt
';;«i1taa.;Toronfossä'''S7yslroä^
losasto ralitsi edenämalnittnim
vnosiluAoiifcscen 11 edustajaa,
iotata, 5 k n u l tm edls^rsmleiisrai l
j r i i p e e n l ' .
aloitettua f iTntäystä ja painostaa
myöaldn \ ' ' - ' ^ i
— kaikkien riitaisuuksien rauhan­omaista
ratkaisemista,
— vetypommin pannaan julista­mista,
' ' '
— rauhanomaista ratkaisua Sak­sassa,
— maailman Icaupan <ja Jcultlaiuri-^
työn-edistämistä.
Kokous-fäätti myöafcin lähettää'
R a n ^ h 'päähähiateri iPierre/Men-l
des-I^anceUe' k ^
todetaan, että tämän maan ^ylehien
mielipide vastustaa Saksan uudelleen
militarisointia. ' ' .
Kirouksessa pantiin'meridlle.-että
lehtolehtisiä Ja ^moituksi&.^ifikäia-
'Kaikki tämä toimima pitäisi^saa-dä(
varoitetuksi samaah^l^^
alknlsemmatliJn^qmtäyksefc--^ yleisöni
iahJoIti^sträL kantta., Me ^tqammei
Niksi Jehovan fö-ili^
bljia ei funous-ieävrptestanieiiGsj?
m mMm
1lo«yn./Qne. — Tuomari Eugene
Maitiuis ahtoi täällä joko aika sit-tdi
l^ääUUE»^ että ? Jehovan: todista­jia
el 'voida pitää .-protestanttelUn
kouluvanar uskontokuntana.
n^ucmari «n-am Jälkeen antenut
julkaistavaksi muistiinpanonsa niistä
^Istä; joäwä hIGa
töksensä :Pa'ul Emile Perronin kan-leesta
Rouynhi protestanttista kou-liilcuntaa/^
iaistaan:^ M^
tlnut 41.000 .^vahmgonkorvausta sen
jolidosfca.^'et^';hänesn;k<fl^ ala-^
<ira<s^ T?*itaa"" nVfittu: ptrotestant-tienkouluonilTuomari
havaitsi kan-,
tcei» pcrustefet^cmaksl gaTliylkäsi kmr-J
vaUävaaUmiiksen. ' ' i.
fKoulutointa^.6^^
tutklttavalck useita Jehovan todista^
jien kirjoja.:'joista tuomari oh sitten
tehnyt useita lainauksia. Joihin hiän
rrienisti :£äätökseris3. I^älssä lainaukr
sissa sanottLin mm.:
. -^protestantit ' ovat saatanan or­jia
. Protestantit ovat i»holaia2n
väU^ppaleita . he hylkäävät Kris­tuksen
ja "vehkeflevat' paholaisen
- , ~ 60TAVXESS2( '
, Kersantti: Mitä sinä alol:as Karp'-,
pinen vetelehdit vuoteessasi sillä si-nunhan
piti kastella itänään nurmik­koa?
' ,^->;.
Kszppinsn: Mutta^nDconahan sataa
parhaillaan;; eikä-nurmikon kastele^l
minen ole siis tarpeellista^ herra ker^?
santti! ' " ^-l , > '
: Kersantti: :-£tkö: sinä; a^
pmen vielä käsitä sitä, että sota-'i'
väessä pitää nouc^ttaa käskyjä, e>l
kä vastaan ? vikuroiminen ole luvai^'4
listaiiMarsmiitkaaniviPane sadetaifir^s
niskaan Ja lähde kastelemaan nur- \
miklK>a komennuksen mukaisesti si­nun
tehtäväsi ei ole päättää £utä
mika-on tarpe^iista tai tajpeetonta.
kanssa häntä vastaan Katolinen'
kirkko onBabylonin huora ja protes-tanttinsn
kirkko < on tämän huoran
tepsi . . . He (protestantit) harjoit-'^
tavat 'paholaisen tekemää uskon- *"
toa . . . Protestaniisnii on tanaan
kuollut . . ." Protestanttien pastorit,
samolnkuto ,'f Ju^ papitkin;--
.noudattavat^. katolisen-to mää­räyksiä."
'
kaikkiin niihin; jotka uskovaf'Kiinan
.tiumustamiseen Ja' rauhaan ^-^^likää:
rlahjoittiksia;:'itämäniryntäykom. on­nistumiseksi."
nllla oh yli 60 paikallista rauhanko-nUteaa
(Ja:.joukko y va
Hjärjestöjä kuuluu Rauhahkongressiin;
^15; pnä: Wleni5sä pMettävään -Maa^
)1lman: Rauhaxmeuyoston.. johtokun-
; nah:. kokouiueen, ^jjoata, patetessaan;
;^än osallistuu ;S3^k.'^9^ pnä Toron-
/tossa. pidettävään CanadanvRauhan
k<HigresslQ:ik^i^alli^en neuvoston rko^^^
koukseen.'*^'* ' ~
voiton tavoittelemisen johtavan työt-1^
tdmyyteen. ' " " ' ^
r Cariadan tebtaiUJain ;v y
pr|i3identti J . A. Calder sanoi To-'
rontossa antamassaan ilonpäivän
julkilausumahsa, että/ työn Ja pää­oman
pitäisi päästä entistä läheisem­pään
yhteistoimintaan., . Hänkin
myönsi työttömyyden muodostavan
vakpan n:päivänkysymyksen^ imutta
häh > vaati s£n torjumiseksi^siirtolal-^
suudenlisäämiatä koska VsMrtolä^^
lisää tavarain ja palyelu^n kysyn*
tää ja suu^mmat mafkuhat merkll^
sevät lisää'työtä kaikUle. Mir.Calde-rin
kanta on^ihah:PäInvastaInett:;kutn
unioiden kantaisillä unloidm taholla
väitetään' työttömyyden aiheutuvan
osittahi myöskin sUrtolaLsuudesta,
jonka' johdosta uniot - vaativat siirto­laisuuden
i^ajoittaxniata.työttömyyden
johdosta. '
/Kaikki tämä viittaa .siihen, että Chiang Kai-shek leikkii tulella
— ja ettähän menettelee todennäköisesti nain Euuren»pien yllytyk­sestä
ja suostumuksella, koska se on aiheuttanut syvää huolestunei-suutta
Lontoossa ja monissa ftiuissa pääkaupungeissa.
^^^^^^ : 2^
seen kysymyksen Formosan sänresta. Yleisesti on kautta maailman
tunnustettu; että'Formosan saari kuuluu historiallisesti Kiinaan. Kaik­kialla
tunnustetaan, että Chiang Kai-shek ei voisi ilman ulkomaista
apua ylläpitää valtaansa Formosan saarella. •Myös'muistetaan, et^^^^^^
Korjaan sodan alkamista tekosyynä käyttäen Yhdyävaltain seitsemäs
laivasto kaappasi Formosan saaren "suojelukseensa'*. Tässä yhtey­dessä
-palautuu mieliin^ että entinen presidentti Truman ja hänen vai*
tiosihteerinsä Acheson lupasivat silloin^ että Yhdysvalloilla ei ale tar­koitus-
vallata Formosan saarta, eikä pitää sitä kontrollissaan—vaan
että3noana tavoitteena on Formosan "suojeleminen*' mahdollista
hyödystä vastaan Korean.sodan ajan.
2^t on ampuminen päättynyt Koreassa — mutta Yhdysvaltain
seitsemäs laivastO' kontrolloi' edelleen asiallisesti puhuen FormoM
saar^~ Tosiasiassa tämä jänkkilaivastoc on patrullissa Formosan ja
Kiii^mannerniaan välillä
: jestägfChiang Kai-shek. nyt hyökkäyksiä Kiinan Kansantasavaltaa
vastaan^
^^^^^^^^^^/^^ oikein pitkää aikaa jatkua.
Se jloSaa pakosta jonkinlaiseen räjähdykseen. Olettakaamme vain;
että^inan laivasto olisi jonkin amerikkalaisen saaren ja Yhdysval- ^
tain;3|jannermaan välillä * suojaamassa" tätä amerikkalaista saarta
Yhdj^altojavastaan ja tämän kiinalaisen laivastopatrullinsuoj^
järjestettäisiin hyökkäyksiä ilmasta ja mereltä Yhdysvaltain manner-m
a ^ vastaan. Siitä nousisi heti ensimmäisenä päivänä sellainen
myrsky, ettei paremmasta ole apua — ja me saamme olla melko
vatDDoja siitä/että samanlainen tilanne kehittyy Kiinassakin. "
Oiitarioii työttömy])^
kaksinkertaistunut'
Toronto, — Nation^ Employjnent
Servicen antamien/tietojenv'mukaan,
oli Ontariossa heinältuun 23; pnä vii­me
vuonna 46,V4/ työtöntä mutt^
viime heinäk. 22 p:n miennessä oU
tydttdmten lukumäärä , kohoxmut
enemmän kuin; kaksinkertaiseksi, 'ol­len
kaikkiaan 99.351 henJdlöä.''
Suuremmilla. >~ paikkaki^mila oli ;
seuraavat määrät työttömiä' <edelU-sen
vuoden vastaavan ajjon luvut su­luissa):
HamUton 8.177 (4,690^;
Kinsfston 738 (652); Kitchene|- 1.831
((9M): London 3.018 (2.208): Ottawa
2,Li26 (1.839): Owen Spund 872 (589):
St. Catharlnes ' 2 ^ a.042); St.
Thomas 539 (270); Samia 1,«8
(303); Stratford 661 (400*);' Toronto
26.507 (12,613); Wihda3t9,i55(2Ä)0);
Wood5tock 470 (i28)^ja Port wmiam
& Port Arthur 2.544 (1,021). ' • "
LI«Vpiie|ijf yu(|k|§-
koitolli fbiee
voimaan
' Toronto. —. Toronton valtuusto^ hy-väkfiyi
viime viikolla uuden ja huo­mattavasti
^lievennetyn^ kunnallisen
asetuksen vuokrakontrolim jatkamia;
sesta tuleykn maalisk. 2. päivään
^akka. Sitä Varteh hyväksyttiin lie­vennetyt
säädökset, mitkä edellyttä-
Pääomat keskittyvät
entista enemmän
l^dysvalloissa
Washinctoti^ 1.
pakomissio julkaisi äskettäm tutkiel­man
monopooUen kasvusta ja : pää­omien
keskittymisestä intdysvalloissa.
Sen mukaan oli pääomien keskittymi­nen
Jatkunut vv. 1935—1950 viliasnä
aikana siinä määrin; että esimerkiksi
viisi Yhdysvaltain suomta yhtymää
tuotti 11.4 prosenttia Yhdysvaltain
tavaroista. Noin 200 yhtymää tuotU
1950 yli 40 prosenttia maan täidas-tuotteista;
vaikka' maassa .toimi sa­maan
aikaan 300.000 yhtiötä' maini­tuilla
aloilla. • - *
— Canadan edullisesti käVtettäVistä
vesivoimista on nykyään ainoiistaaii;
22 prosenttä käytössä. ' '
muod6Btamlsta'mikä'*lulee^m
telemaan .kohtuulliset vuokrat täsaä
kaupungissa.
f iVuokrakontroUinrosittataen j
minen on suoranainen'tulos siitä toir
minnasta mitä: paikallinen vuokra­laisten
yhdi^^j^ on-barjoittanut vii-
.me kuukautdeti aikapa..Yhdistyksen
toimesta saatiin :l"2;'vältuusmldxen al-
Jekh-Joitiikmt anomukseen; jonka; pe-jTisteella
pormestari iOlIpako^
kutsumaan valtuusto ;r ylimääräisen
, kokoukseen asian käsittelyä varten.
Pormestari Saunders sanoi sen olleen
ensbnmäisen kerran: historlas!<3r,': etta
pormestari onsellaisen anomuksen
perusteella pakotettu.kutsumaan val­tuusto-
ylimääräiseen kokoukseen.
/tJudet säädökset koskevat ainoasc
taansellaisia kimteimistöjä. jotka oli­vat
.vuokrakontrollih: kohteena syysk.'
l.^pnä. Jos omistajat korottavat vuok­ria-
on vuolcralaisella oikeus vedota
tribunaaliin;; joka kuulustelee todis­tajia
julkisessa istunnoa/a ja päät­tää
mikä, on kohtuulimen vuokra. Va­litukset:
on tehtävä 14 päivän kulues­sa:
siitä kun: vuokralainen on saanut
ilmoituksen' vuokran korottamisesta
ja siitä pitää suorittaa .viiden dollarin
valitusmaksu. Joka voidaan maksaa
joko kokonaan tai osittain takaiain
kun ky^mylEsessä ovat eläkeläiset tai
muut .vaikeissa olosuhteissa elävät
henkilöt.
iNOin kaksi kolmasosaa ^ m ä n kau­pungin
noin 90.000 vuokralaisesta ar­vellaan
.olevan tämän uuden vuokra-'
säännöstelyn alaiqina.
^mMm^ eivät
tahdo marssia Saksaii
arineijaÄ
Toronto.; -^-.^'Canadaläinen xmeU-;'kanssa^> Kongressi-'taistelee -sellaista
iPide on valtavalla itanralla^Saksan xhl-litaristien:
uudelleeä ..n^afssimista yasr:
taan", sanoi* Canadan. I^uhankoh-'
£.refi;iÄ'puheenjohtaja, tri James
Vät myöskin;; seUa^n ^ b i f a a a l l n p ^ ^ Haapelisanomassaj jpn-'
--,11,.^ w«» .«»„..rt«-rr^-j^^ läfietti" koogresSto laajenne­tun
johtokunnan i päätöksen mukai?
jsestl;
IMendes-Francelle elok. lopulla.
JTämän tunnetunrauhanmiehen
kaapelisanoma^ lähetettiin sen: Jäi-:
keen kun Cnadan ulkoministeri Pear­son
oUlähettäixyt Ranskan pääml-nist^
eriile':'mnoman^ jossa' ulkonilnis-
( t ^ painosti,'että.Saksan sotavoimien
osallistummenvlänshnaiden kollektii-
; viseen puolustamiseen on varsin tär-;'
keä asia.
rr^Tri Endicott sanoikaapelisanonias-
'saanedelleeni että-"j^nskasas vuon­ana
lSl7ftaistelleena«minä'haluantehr
dä':selväkäisen;>että Canadan pojilla
ei ole' lainkaan halua, marssia rinnan
Saksan; uuden militaristien armeijan
kanssai"
seUaisen: kannan^. että Sakmn vyhdis*:i
tämlseksi: vapaaksi^/Ja demllitarisol-
^duksi'valtioksi oh keskusteltava ja
päätettävä ne^nyallan: konllerens-sissal
Ja että. lopullinen 'rauhansopi-^
mus on tehtävä seUaiqan valtion
ajatustavastaan minkä m r . Pearson
iin" esUtänyt;^että'e^ taksan- imili-
.arismia 'iuoda^ uudelleen ns. Euroo-
; lan puolustuc(7hteisön'muodostamisen
cautta niin se syntyy kuitehidn Ja
'A&ii 'pahemmassa muodossa. J^n-sressm/
mielestä .on ainoana vaihtor
shtonavtsaksän»kysjrmyksen^ Tauhan-
,:)mainen ratkaiseminen.
; ."i,*:itiri fihnsstyneessä Peace Revlewa-sa
ouTartlkkell; jossa vUtataan siihen,
:että'~Canadan pitäisi «nyt uudelleen
tutkia poltiikIcai2sä^ Saksaan nähden
- I lEuroopan' viimeailcaisten tapahtu-*^
jnien. pohjalla. ' ' ^ <
TERVEHDYS FiUNCON
ESPANJAN VANKILOISTA
Antiikkisen kaupun£:in
rauniot' Ipydetiy
Salt», Arsentiina. — Arkeolcogit
ilmoittivat tiistaina, että he ovat
löytäneet antiikkisen kaupimginräu-:
,nIot; Antofallan-tuUvuorelta; noin nel^r
Jä mailia. korkeamBudtamerenpi;ntaa;
. ^Rakennu^n.. raum^ löydettfta'
47. Joissa oU ollut kolme, taikka xieljä
hucnetta^' Samodn^ löydettiinn kaste-,
lukanava, joka: osoittaa asukkaiden
harjoittaneen niaanviljeiysta.:
Haudoista löytyneet fyölcalut osoit­tavat,
ettäicaupuiiki on - kuulla
Aymaran Intiaaniheimolle. :
Äskettäin tuli kuluneeksi 18 vuot­ta
siitä päivästä, kun vastavaUanku-jnouksellinen
kapinakenraali Franco
aloitti hyökkäyksensä Espanjan tasa­vallan-
1^^ Kaksi vuotta
Ja kahdeksan kuukautta taisteli Es­panjan
kansa urheasti fasistisia ros-vOjOijJckojä,
vastaan, jotka s
.vatpäämääränisä vain Hiterin Saksan
ja- MussoMnJ^' ^ Italian 'lähettämien
järjestettyjen sotilasosastojen .ja ase-avim
turvin seka -länsivaltojen puut-timuittomuuspolitlikan
ansiosta, nuka
jätti tasavallan koti-;> ja\ ulkomaisten
hyökkääjien armoUI& Diktaattori
Francon V anastettua vallan alkoi
maassa verisen ^nrorin ja ijulman sor­ron
aika. Teloitusjoukkueet ahkeroir
vat ja vankilat täyttyivät tasavallan
puolustajista.
Taistelu Francon fasismia vastaan
ei .päättjmyt kansanarmeijan kärsies­sä
tappion, Vastarinta jatkuu maanr
alaisena - Ja puhkeaa Julki mielen­osoituksina.^
sellaisina kuin helmikuun
1951 suurlakko Barcelonassa; rjota
seuraimut-; lal^oaaito: pyylilcaisi' :y
koko maan. - • ,
- KansanamielenUmaisut 'fasistihaUi,-
.tus:^tukal)flylt|^,. Yäkivallalla; ja rau-;
han ja: demokratian: puolustaJia.-;hei<^'
tetään vanldloitteh kidutuskammioi­hin;
HiljattainUähetti 32.Ocanan; pa­hamaineisessa
.V ;vankilassa säilytettä­vää
espanjalaista oisänmaanystayaä
Espanjan rauhankomitealle: kirjeen,
jossa V kuyataan . kymmemen. < tulian-sien'Francoa
vastustavien vankien
kauhistuttavia olosuhteita.
. :<Nänjä 32Vankia k että po­liisi
pahoinpiteli heitä heti pidätyk­sen
Jälkeen. Heitä hakattiin lähes
kahdeksana tunnin ajan. Tämä kidu-tustoitnenplde'
uudistettiin säännölli­sin
väliajoin. -Valista heitä pidettiin
valveilla yötä päivää Yksi pääsyyte-tyistä,
'Luis Arribas; vietiin kidutus-kammioon:
kIo 10^ aamulla Ja päästet­tiin
pois rfasta\ seuraavana- päivänä
klo 18 . - - . '
KUn ruumiillinen kidutus ei tuotta­nut
toivottua tulosta, käytettiin van­keja
vastaan vielä hirvittavämpiä me-netelmiär
Heitä ^ esim. kidutettiin
obaistensa läsnäollessa.
toisen pääsyytetyn; - Tolesforo Torre-sin-
tul>erkuloosia sairastava vaimo ja ;
15-vuotias - tytär; sekä 5-vuotias poika r
pidätettiin ja alistettiin sanoinkuvaa-:'!
mattomiin kidutuksiin.
Kirjeessä kuvataan myös Ocanan >
Vanldlan olosuhteita. Vankeja pide­tään
eristyskopeissa ja he joutuvat :
kärsimään * alituista .vainoa vankilan '
virkäilijoitten; taholta. Pienimmästä- :
km syystä: heitä rangaistaan. Kirjoi-;^
tusoikeus supistuu : siihen; etta he
saavat lähettää kerran viikossa yhden C
postikortin; jossa on korkeintaan 18
riviä. Sunriimtaivierailut, jotka: ovat ;
sallittuja kriminaalirikolUsille, ovat
heiltä iäellettyjä. l^täVTuokaan tulee ;
— sanotaan kirjeessä — sopu se pa-remmm
sioille: kuin ihmisille.
: Nämä 32 isänmaanystävää joutuvat i
piakkoin sotaoikeuteen: He kertovat,
että Telesforo Torresille ja Luis Ar-ribasille
on; vaadittu kuolemantuo-miota.
'*
Näissä toimenpiteissä'Francon lial-
Utusta rohkaisee se sotasopimus, jon-;
ka se solmii hiljatainAmenkan Yh*' '
dysvaltojen kanssa.
"Olemme vakuutturieita siitä", kir­joittavat'Ocanan^
32, vankia, "ettatarv-mä
rikos voidaan estää." '
Myös me, tämän kirjeen lukijat,
olemme vannoja siitäj että-se on es-tettävissä.
(Maailman yleinen mielipi­de,
- edistyksellisten järjestöjen vasta- •
lausaet Ja vaatimukset, vapauttivat -'
äskettainrRaimundoLopezin fasistien :
vankityrmästa. Jo sitä ennen, v. 1952;
Francon oli kuultava samaa aanta ja_.
vapautettava .Lopezmvusi vankila-toveria.
, -
Telesforo Torresin Ja Luis Arribasin
elämä on pelastettava ja kaikki Fran- •
coa vastaan toimineet vangit saatava
vapautetuiksi; Sitä varten on ihmis­ten
kaiklualla maailmassa toimittava •
entistä voimakkaammin Espanjan
isänmaanystävien pelastamiseksi. -
; XJIPSraALYAUSTAPAUKSET
" »^loAANTYNEET USA:SSA
IVashlngtoii.; — . Viime Viikolla sat- V;
tuneiden lapsihalvaustapausten luku-,
'mara saavutti uuden 1 ennatykasn ta-na
vuonna, kohoten yli kahden tu-
Luis 'Arribasin poika pidätettiin, ja hannen. Kaikkiaan ihnoitettun 2,207
häntä piestim isänsä nähden» Samota' toalvaustapausta.
Jänkkien sormet oli eeje^ s^iifcin
-Bntsilian :.Ybdysvalta^^
Maalaisliittolaisia
Neuvostoliitossa
Neuvostohallltt^en ku ts u m a n a
matkusti maanantai-Utana 23. 8; Le­ningradin
pikajunassa maalaisliiton
maatalous- 'Ja järjestömiehlätutus-i
tumaan : Neuvostoliiton maatalous-:
näyttelyyn ja maatalbusoloihin. Mat­ka
kestää kaksl}TlI)dcoa. Ryhmän Joh-.
täjana toimii puolt^eslhteeri Arvo Kor.j
shno. (HS)
^.Sivumennen ei voida olla toteamatta, että Kiinan Kansantasaval-
' lan iiallitus on jo virallisesti ilmoittanut, että se tulee vapauttamaan
jlFprmosan väestön ja alueen sekä siten lopettamaan hyökkäysuhan
^ , nia^aan vastaan. 'Meistä tuntuu, että tälle varoitukselle ei olean-
; nettu riittävän Suurta huomiota tällä mantereella.: Siihen on siihdau-
4ottjli yhtä ylimielisesti olkapäitä kohottaen kuin kenraali G\Iac^rthur^
sen paremmin kiinalaisten kuin brittiläistenkään valtiomi<isten ja-mui­den
järki-ihmisten ääntä. Kaiken tämän koetun perusteella me ,
olemme taipuvaisia uskomaan, eitä Kiinan lausuntoon Formosan va-paut^
tamisen puhteen on "suhtauduttava vakavasti, ja että jos Chiang '
Kai-shekin annetaan, järjestää provosoivia hyökkäyksiä ihnastä. ja~
mereltä Kiinan.alueilta vastaan, niin se saattaa johtaa nopeassa tah- "
dissa seuraaviin tapahtumiin. ' ' ^
•Mutta kenen on silloin syy, jos Chiang Kai-shekin annetaan
provosoida tilanne, mitä,hän ei'voi itse selvittää?. Vastaus tähän bn ^
ilmeisen selvä ja siksi tulisi liittohallituksemme Jtorottaa äänensä nii-denpuqlesta^
jotka vaativat provokatioiden lopettamista. Yksi j>ar-hain
keino, miten meidän maamme voisi auttaa Kaukoidän tilanteen '
notmalisoinäista, olisi se, että tunnustaisimme viivyttelemättä Kiinan <
tJnldos; da:(Brasil) presidentti Oetulio
D.%värgas teki Itsemurhan elok. 24.
pnä-ja sen' jälkeen.',maaa3a: tapailtu-^
neet Wall Streetin imperialismin vas­taiset
melenosoitukset: todista­net;
että jänkUeri somet olivat pe­lissä
stellgklnl' Sa|na käy selville
myöskin siltä:i presidentin jälkeensä
jättämSste feh-jeestä, j o a» hän syytr
taä'^kuktsiumistaan pääasiassa Yh>;;
d:^altaintImperiaUsmIa; Hänen •iiX''
jeäasä' > miiodostaa- ankaran syytös-^'
Mi<jeimän Yhdysvaltain imperialismia'
vastan. Mikäli' "hyökkääminen"' on
kysym^^Bseqsä. syytti presldenttival-
'naja\sUtä niitä "kansatavällsiä ryb-väsr;
jotiiA liittyivät "kansallistin
i^bmUn" hänen'lumituksensakukis-''
tämi^eksL Hän viittasi siten mihin
yhdyOTaltalalsiin:^:: r^
•^oiik- pxab vubslkau^'a ryöstäneet
'äraisiilaa <Ja sen kansaa; tUmlttäen
niiäi' ''lietollimuksi''. jotka hnevät
arasIUan- kansan' verta. Hän syytti.
jDälta imperialisteja sitiä, että ne'par
kOttiväV polkemaan fimilian: kahvin
liinnät''tla' ovat ehkäisseet
keMttäjnästä^öljyrikkanksiaan.
'^Vugas' oU ledlstyanielisten vastus-;
Ujai,^'Jok8 juUsti kommunistlpuolufeqa'
lättiiomaksi 1946 ja joka on ollut ssuh-'
pea'''Yhdysvaltoja kohtaan^ mlini
Igalic^ ^odtetaa. että hän ttetää i n l ^ .
j^ipäf^tain Imperialln^' t^Nlet.!
rin suunnset T sijoitukset Brasiliassa,
ja nils'^ 'todettiin .vlräjllsesti saadun
148 miljoonan dollarin suuruiset voi-?
tot, mitkä todellisuudessa ovat kui-'
tenUn paljon suuremmat. Nita. että'
WaU Street' el: pelaa siellä varsm
piemM; i>a.noksIll,a. iMnttaisieltä saa-daankta
satumaisia voittoja sillä 50
prosentin ".'voitot'' eivär ' oie mitään
ppikkeuksla^ nylqrpäivien Brasilasaa. v
nohi 70 pro!^^ maan te6llisuudes-<
ta''ja' suuren .osan . myöskin maan
maataloudesta, kaivostuotanhosta'ja
ppnkMliiklf^te.'Morganilla" ja Roo<-
kefelierdUIa on vantaluja ote^'
nnituihan. Joto on ptatg-alaltaan suu­rempi
-i koin^Yb^ysvidlät ja jossa' on
nom IS-milJoon^
:A:i.Var8a^vvllmefa^'halU
tunnusiMrtaisena-merkkinä olivat jat-kymut
ja .entistä; pahem^
satumaiset:;.vv0ltot.v> alhaiset "palkat.^
kfinsan elintason. laskqnlnen Ja maan
talouden horjuminen. Sen Jcdädosta
ofivat yhä laajenunat työväenjoukot'
j a rkc«nmunisti€'sotajali^
TSBtaan^Ja tiiaime n ^ ^ siltä; että
ediaitysmleliset olisivat saaneet huo­mattavasti
lisää i edustajia lumgresslln
idllssS.vaaIela8a'.'^tka'oU määrä pitää
lokak. 3^ pna.''6en johdosta snunnltel-tiM'o{
wiuirjSäantumak«^^
t a i n injperpOi^aUn (dläsa yrityksessä
# ttöf%Men 1952 lopuila^<äieen kalk^ mukaila. ' /
Rio de : Janeiron kommunistinen
lehU kirjoittikin elok. alussa tilan­teesta
mm. seuraavaan tapaan: "Yh-dysvaltata
imperialistien palveluksessa
olevat maamme kaikketa taantumuk-sellisimmat
voimat suunnittelevat fa­sistisen
diktatuxnin muodostamista
aitä varten, että voitaisUri'-kukistaa
työväenliike ja demokraatttaen liike,
että voitaisiin'lisätä Brasilian koloni-sointia
Yhdysvaltain hnperialismin
toimesta, että voitaisito lisätä kansan
riistämistä Ja etia voitaisiin ehkäistä
isänmaanystävien valitseminen 16-
kak. 3. päivän vaaleissa." • '
: Nita. SUtä luultavasti käykin sel­ville
Brasilian tilanteen tausta hyvta
selvällä Ja asiallisella tavalla.
- Brasilian vifall^n kieU on portu-gaUn
kieli. Maan: väestöstä On 40
prosenttia valkoihoisia^ ja lohien 40
prosenttia"^ ori'heek^itä. Sekarotu/-
sla on 18 prosenttia Ja kaksi prosent­tia
on mtiaaneja. ^ < .
''Britannia oh-toiseen; maailmana}.^
taan :saakkft<niaan.taloudeIUBen elä­män
valtiaana; mutta sodan aikana
ja sen Jälkeen Yhdysvaltato impe­rialismi
valloitti siellä joiitavän ase­man;,:
kuten tapahtui niin monessa
muussakhi' maassa: «vvail Streetin' si­joitukset
lisääntyivät aleM 240'miP
Joonasta dollarista yU tuhanteen mll-
Jonsfan dollariin. Samaan aikaan brit­tiläisten
sijoitukset luohhoUisesti vä­hentyivät
kun ne joutuivat Jänkkien
käsUn
BSaanoml^ptsuhteet ovat' Brasllias-''
sa vertaama vailla, öillä virallisten
tietojen «mukaan. oli: maaaui 60' sel­laista
maanoailstajaa,' joiden haUussa
oli pitoten nd^tiiuukunUen laajuiset
alueet, dolden pinta-ala oli 25 miljoo­naa
feekkeriä tai enemmän. Hiiden
«nnill» Jää^rtft' amJopan entisten,
r i ^ ^ j
suurunpienkin maaruhtmaitten alu­eet:
varjoon. Kaksi ja puoli miljoonaa
eekkeriä tai sitä^suurempia maatiloja
omistaneita- oli nom tuhatkunta ja
4/5 maita ''omistaneista o-Tiistivat
250,000 eekkeriä; tai enemmän. Luon­nollisesti;
riäistä-vältavia"^ maatilois­ta
oli se luoiinolUnen seuraus, että
kansan valtavalla enemmistöllä ei ole
maata laiiikaan ja cn sen johdosta-pakoitettuja
työskentelemään naiUä
suurilla maatiloilla olosuhteissa, nut^
kä muistuttavat liyvin paljon keski-,
ajan. feodalismin aikoja. •
Huomattava, cai näistä valtavista
maa-alueista on joko yhdysvaltalais­ten
trustien ja yrittäjäm kasissa tai
kontrollissa:^ Kahvinviljelysten lisäksi
kontrollol^vat'jänkit mm. puuviilaii'"
tuottamisen ja- huomattavassa mää­rin
myöskin.karjah kasvattamisen JS
lihan pakkaaniiam.'
Vargasto"kuoleman Jälkeen astui
hänen paikalleen dktaattoriksi vara­presidentti,
jonka, ihncitetaan olevan
paijon suopeamman Wall Streetin ra­haruhtinaita
Ja heidän rlistosuunni-^
telmlasn^ kohtaan kuin hänen edeltä­jänsä'
oiCsitenkerran jäUeen on Wall
Street saavuttanut voiton hyökatesr" |
Sään vieraan inaän kansaa Ja sen hai-..
Utusta vastaan. TSllä kermaa ei Wall
Streetin ja awaäiiiigto^^ toiminta *
oUut niin avqtota'ja «julkeata kum 8C^';.J
oli Giiatemaiax^. halltuksen kuki^-
misessa, mutta Yhdysvaltata imperia­lismin
sormet oUvat' kuitenkto muk^;,!
na siinä vÄkeilyasä mikä johti Bia-,
aiUan habituksen Joiklstumiseen J»,"
^pr^etJsi^die,^n tlnil»t.s.e.m^ .u» rthi ao an nn . I <'^<-|
Niin, "kys^ykÄ joku vielä: Kak»/
hyökkää'ja. mistä Eiköhän liene sei-,
vää. etti ee oit WaU Street. JoW^
hyökki^ kaikkialla' mnnilmassa.
i
S4^eSiSÄv^^