Vapaus, January 2, 1974

              Sivu 2 Kieskiviikko, .tammik. 2,p. - r - Wed., Jain. 2, .1974
VAPAUS INDEPENDEN r UA^BÖR ORGAN
V OF FINNISH CANADIANS; •
(LIBERTY) EstabJIshed Nov. 6,'.1917
Edltor: W. EKLUND ' " Manager: ,V. KENTALA
; v ; Telephone-: Office and EditorJal 674-4264 .
PubHshed once weekly: Wednesdays-by-Vapaus Publishing Co.- Limited,
102 Elm St. West, Sudbnry, Ontario, Canada. - .
„ , - Mailing address: Box 69. P3E 4N3' " ,
' Advertising rates upon application, translation free of cli.arge.
. Second Class Mail registration Number 1076
Member of tl H° CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canaidassa: i vk. §10.00. 6 kk^$5;25 USA:ri:
' • 3 kH,,$3.00 Suomeen:
1 vfc. Sll.OO. 6 kk. $3;73
1 vk. S11.50i 6 kk. $6.25
Tahtia pitäisi muuttaa
- .Eräässä ajankohtaisessa pilapiiriistuksessa nähdään- .mifcin
pikkupoika potkaisee navakasti joulupukkia sääreen, mistä vii?
meksimainittu kysyy enemmän hämmästyneenä kuin suuttuijeena
että "mistä se potku johtuu " Pikkupoika pu9lestaan vastasi vain,,
että "viimevuotisesta".
;, Yksilöinä .meillä useimmilla on yltä kyllin todellista kiittämi-.
sen aihetta, sillä lähimmät omaisemme ovat joululahjoillaan ja
n n i i l a huomaavaisuude^osoituksillaan antaneet oikeastaan paljon
suurempia joululahjoja mitä varat:ja tarve vaativat. : •
, M u t t a jos mennään perhe- j a yksilöpiireistä yhteiskunnallir-selle
saralle, niin silloin on pakko todeta, että "tahdin pitäisi
muuttaa" — paremmaksi. . ^ . / .,
Ottakaamme joitakin esimerkkejä. Ontai-ion varattomille elä­keläisille-
lähetettiin toryhallituksen aloitteesta $50 maksuosoitus
jouluksi. Se o l i tietenkin varattomille ihmisille ikäänkuin herran
lahja. Sillä voitiin ostaa sitä "jotakin erkoista" jouluksi j a mah­dollisesti
uudet kengätkin vanhojen rajojen tilalle. Mutta ^jos,
asiaa ajatellaan hieman syvällisemmin, niin tämä $50 maksuosoi-tus
edellyTtää, vain vajaan dollg,rin lisätuloa viikossa. J a -tämä
aikana jolloin kulutustarvikkeiden hinnat ovat nousseet 7—8 p r o - '
sentin vuosivauhdilla. • ; . V:
: Ontarion toryhallitus on luonnollisesti 'tietoinen elinkustan­nusten
suuresta noususta. Sillä perusteltiin sitäkin kun lainlaa-tijakunnan
jäsenten palkkoja korotettiin 25-prosenttisesti nostaen
lainlaatijakunnan "takapenkkiläisten" ansioita noin $86.50' v i i ­kossa.
inniiiitiiiiiaiiiiiiiiiiiiciiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiittiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiniiiciiiiiiiniitininiiiiiiiiinint
MITÄ MUUT SAtiÖVAT
° R I K A S E L I l l T I • , ' .
Nämä ihmiset muodostavat Viiin 4.4 prosenttia Yhdysvaltain
kansasta, mutta\he omistul^at 60 proscntOä^luiiliistä luHporatiojun'^
osaklteis^a, he on^tovat asialiises°ti puhuen kaikki kurporatiujen ja
uljiumaiden obligatiot, he omistavat 77 prosenttia kaiikista ösavjil-tioidcn
j a paikallishallintojen obli},'atioista j a he'omistavat 71 pra-sehftia
kaikista liittovaltion oblii>:atioista ns. siiiislöpbigatioja l u ­kuunottamatta.
'Heillä on kolmannes kansakunnan käteisvaroista,
neljännes maan kiinteimistöomaisuuksista ja ;40 prosenttia kaikista
ei-korporatiivisista varoista, -^r- Research Ass., New York. •
.nniiiiiiminiiiiiiiiiiiiaiiiiiiiiiiiinimiiiiiiiinniiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiitiM
MiMaira atomivoiniaia
käynnisiettiiii DDRrssä ^
Lubmin-^J(<KU) Maanan-'.
tainä käynnistettiin Lubminissa
tojen- hankiiinasaa on harjoitettu
yhteistyötä. 'Piiiio-saLubminiiv voi-
Jtämeren rann&lla Greifsv/aVdinA n^laitoksen Tailleisla tulee Neu-
•haupungin. lähellä uusimpran D'
DR :n atomivoimalaitoksen ensim­mäinen,
vaihe, joka tuottaa säA-köenergiaa
440 megawattia.
Juhlallisessa atomivoimalaitok­sen
käyrinistystilaisuudessa oli:
mukana •• DDR :n valtiohpäämies
vostoliilosta- ,mutla rfiyös" D D R ja
muulikin sosialist^et maat; ovat
toimineet'alihankkijoina. AtomiygiT,
malan avajaisUlajguUdessai todet­tiin,
että ie on suurin-voimala, jon­ka
'Neuvostoliitto on' toimittanut
ulkomaille. Sen turvallisuus ' on
Willi Stopb, joka puheessaan ko-"'. myös taattu täydellisesti ja turvaU
rosti uuden modernin • voimalai­toksen
suurta merkitystä DDR :n
energiapolitiikalle ja erityisesti
maan pohjoisosalle.'
Nyt käynnistettyä atomivoima-laitoksen
osa saa lähiaikoina jat­kokseen
itoisen yhtä Aehokkaan
reaktorin ja sen jälkeen rakenne­taan
vielä kolme uutta^sastoa.
Voimalaitoksen saavutettua lo-.
^Pullisen 'suuruutensa se tuottaa
sähköenergiaa 3,520 megavvat- \
tia, eli enemmän kuin DDR.n •
j nykyiset kolme moderneinta •.
\. lämpövoimalaitosta yhteensä..
i . Afomivoimaiaitos tilattiin 'Ncu-i
lisuusiaitteet ylittävät kansainväli­set
vaatimukset.
j, Atomivoimalaitoksen työmaa on
ollut D D R : n tärkein 'nuorison työ­kohde.
Noin 8,500 työläisestä on
noin 3.500 ollut nunria'"asiantunti-
SUURKAUPUNGIN HIMMENEVÄT VALOT
New Jerseyn os^valtioKia sijaitseVan Leen linnoituksen suib^*
naita katsottuna Hudson.joen tolHella rahnaUä sijaitseva New York
näyttää illalla vaikuttavalta valömercltä. tai tari(«ftiinin satnoieili
nHytti. Nyt valoa ^ yb& väheihmän: aletaan sammuttaa valoja p i i -
yenpiirtjijissä, joissa loistelamput' valaisivat liipiyöa tyhjiä, huoneita
osoittaen Wall Streetin tuhlauksen suuruutta. ' * A
Esimerkin antaja on Valkoinen talo. Sen käytävillä on irrotettu
joka toinen lamppu j a kaikissa huoneissa on nykyään lappu: "Sam­muttakaa
viUu lähtiessänne." • ' ' '
USA :ssa on 'energiapula, 'jonka.
syynä qit.lähinnä öljyn piiute.
Boikotti, jonka arabimaat /u/is-'
tivat vastauksena s/7/e, että y A -
äysvailat tuki Jsraielin .^Icspan-sionnististä
politiikkaa, ei se//a/-',
venaan aiheuttanut enetgiakrii-siät
muita se on ollut kiihdyk-l
keena~ja muistutulisena.^ Ujnan "
boikottiakin-USA:ssa'olisi tän^,
^talvena- ollut .10 pjrosentin öljy-vapaus^
Boikotin-käfjssa -on: ya-\
jaus 17 firosenitia. : .
Energian kj^^iiituätq täytyy vas­taavasti
supista^. Sen Vuoksi pre-sijdentti
ehdotti -äskcfttäin joukon
konkreettisia' . toimenpiteitä; tulee
alentaa muutamalla asteella huo­neistojen
"lämpötilaa^ ajaa maan­teillä
enintään 80. kilometrin tunti­nopeudella,
koska polttoaineen ku­lutus
kasvaa suuremmilla nopeuk­silla;
ajaa vähemmän 'yksinään ja
sopia" yhdessä kulkemisesta naapu­reiden
ja työtove;'ien kanssa, su­pistaa
kymmenellä-prosentilla len-keassa
tilanteessa, joka maan ener­giahuollossa
on nyt syntynyt -r-tai
paremminkiij sen -'aiisiösta : -4
öljy-yhtiöiden voitot kasvjoivat ku-juvau
vuoden kolmaimellä neljän­neksellä
jyrkästi edelliseen neljän-n.
r.cssen verrattuna r- esimerkiksi,
Esson voitot kasvoivat 80, Mobil
.Oilin 64 j a Gulfin-91 prosenttia. '
Hallituksen nyt ehdottamat toi­menpiteet
^ maan "' energiavarojen,
mm. hiili- j a jtdj n voimavarojen ke-
^ hiltämiseksi panevat oletitamaan;
ttl'ä"parin kolmen vuoden kuluttua
energiakriijii on voitettu. Mutta jo
nyt mon^amerikkalaisct ovat huör
lissaan, että samalla myös unoh­detaan
saadut ppetukset. Tunnettu
•amerikkalainen ••: ympäristöasiairi
asiantuntija'Barry Commoner kat­soo,
että kaikki riippuu siitä: miten
. . . . . . . . . ... „ , . - . . i " X .tokuhetuiisia seka tietysti muistaa
joita ja tyolaisia. He ovat talla t a - . u / -
• ,, i ^ ; sammuttaa valot huoneesta po!>
lähtiessään. Odotetaanettä, «tämr
; mikuusta lähtien bensiiniä aletaan
ijak;a£j:JkuppnkejaiJvasiaän.^^
valla toteuittancet Jiuorisojärjestöni
nntamaa tehtävää, osallistua mer­kittävällä
tavalla DDR: n talous­suunnitelmien-
toteuttamiseen. Wil-:
li Stoph iuonnehtikin nyt käyttööu
otetun voimalaitoksen osan suurta
merkitystä tämän vuoden talous­suunnitelman
täytössä.
amerikkalainenhan ei lähde jalan
ostamaan edes savukeaskia kulman
takana olevasta kioskista, vaan tar-vitsee
siihen 200-hevosvoimaisen
auton. Miljoonat amerikkalaiset
siirtyvät paikasta toiseen kaikkein
Ontarion eläkeläisistä on 340,000 niin köyhiä että heidän | Vuonna 1971 .aloitettiin ensimmäi-;DDR:n pohjoisosa oli ennen sotaa litroittain' bensiiniä. .Sitä kysymyksiä,
tnytyy anoa varattomuutensa perusteella lisäeläkettä, mika kor- j sen osan kokoonpanotyöt, jotka nyt takapajuista maatalousaluetta" jos-' ^^j^si amerikkalaisille, mainoste-^ LL. .
on saatupäätökseen. Rakennus- ja-^ia ei ollutiminkäänlais^^
k(ÄÖDnpanötÖ!hin^bn on; maatalous hroder-
DDR:n pohjoisella atomivQilai-
1 vostoliitolta vuonna 1965 ja raken-, toksella on erityisen suyri merki- ^^^^^^^
i nustyöt-aloilettin vuonna 1968. | tys maan pohjoisosan Ikchitykselle. suurilla autoilla, joiden moottorit
•päätöksiä tehdään — "pidetäänlrö
edeKcen lähtökohtana lyhytaikais-'
t a voittomotiivia vai yhteisen iiy-^.
vän tavoittelua."
Lehtimies. James Restbn' k u v a i l i , ;
osuvasti taloissaan kylmissään hy-r;,:
tisevien amerikkaflaisten 'mielialoja
kirjoittaessaan- äskettäin New
-York Timesissa: "Amerikan ääni ^
olhkatuhoukuttelijan ääni, Ameri­kan
johtava sävelmä oli maijjos-laulu.-
Osta enemmän, kuluta enem­män,
haiiki tavaroita valkika sinul­la
ei dlisi "niihin 'varaakaan. Ta­varoissa
on onni . . ; Mitä enem-mäniTsitä
parempij Me olimme en­simmäisiä.
Mutta äskettäin '|cävi i l ­mi;
että ensinimäisertä loppuu berf-
3iini,Lettä paljon ralma j a paljon
pyssyjä eivät feurvaSincet voittoa
enemps^ Vietnamissa kuin lähi-idässäkään
,että tänä talvena Arne.
r i ^ ^ ? a s a a U a a paikka paikoin olla
kylmänpuoleista. Kaikkivoipa dol­lari
ön kahdesti devalvoitu puolen- '
toista viime vuoden aikana,"
G. G E R A S I M OV
New York, ( A P N)
SORSA JA BRANDT SUOMEN
KASVAVASTA KAUPPAVAJEESTA
Helsinki. — Suomen ja- Saksan
liittotasavallan välillä ryhdytään
toimenpiteifeiin kauppataseen tasa­painottamiseksi.
Tästä __sovittiin
pääministeri ''Kalevi Sprsan j a liit­tokansleri
Wiily Brandtin keskus­telussa
luonnissa jouluk. 19 pnä,'
:. T\innin mittaisessta mielipiteiäen
vaihdossa käsiteltiin . Suomen ja
liittotasavallan välisten suhteiden
lisä)ksi kansainvälistä tilannetta ja
kansainvälisen sosialidemokratian
kejmmillaan antaa ruhtinaallisen. $179.16 kuukausitulon. Mutta
hulhtus ei o t t a n u t kuuleviin korviinsa sitä kun N D P : n maakun-
^tajohtaja Stephen Lewis ehdotti, että vanhuudeneläkkeet pitäisi
K o r o t t a a 200 'dollariin kuukaudessa j a liberaalijohtaja ^Robert
N i x o n että' eläkkeet pitäisi korottaa 216.dollariin kuukaudessa;:
Lainlaatijakunnan jäsenet nostivat vuosipalkkansa ' 18,000
dollarista 22,500 dollariin- samalla korotettiin elinkustannus, j a
- matkusxuskorvauksia j a tuntuvasti eri komiteoissa istuvat jäsenet
saavat-vuosipalkkansa lisäksi $150 .päivältä. Jä mainitusta $22,500
vuosipalkkiosta on $7,500 verovapaata tuloa — mikä on, pantakoon
- sekin merkille, suurempi'kuin Canadan keskinkertaisen työläisen
kotiin tuoma vuosiansio.
Mahdollisesti voidaan sanoa, että $18,000;v.uosipalkkio o l i l i i an
alhainen j a että sitä oli sen vuoksi korotettava. Mutta minkään-
Itiistä" puolustusta j a perustelxia ei voida esittää sille, että Canadan
,^rikkaijnmassa maakunnassa-^—^ j a koko Canadassakin-— vnnhuu-deneläkkeet
ovat n i in alhaiset ettei niillä voida hädintuskin muuta
kuin jotenkin henkiriepu säilyttää. Nykyisten hintojen, verojen j a
«.muiden kii^tannusten olosuhteissa peruseläkkeen, pitäisi olla aina-
DDR;n asiantuntijoiden ja työ-
Iäisten
nisoitu, mutta merkittävää teolli­lisäksi
neuvostoliittolaisiani suutta ei alueella- tähän mennessä
u n k a r i l a i s i a , puolalaisia, ja tshek- j ole ollut,
koslovakialaisia a s i a n t u n t i j o i t a -jaf Poiijolnen VQimalaitos antaa vih-työläisiä.
Rakennustyömaa on toi­minut
siis samalla Sev-maiden ato-mivoimalarakentajien
opintotyö-k
i n $200 kuukaudessa j a sen lisäksi olisi saatava taattu toimeen-
.;._tuloraja kaikille varattomille eläkeläisille. •. •
. Eläkeikä on myös aiy^n liian korkea. Kun nuoria miehiä'ja
naisia on työttömänä j a k u n monet ihmiset kuolevat jo ennen eläk^^
keelle pääsyä tai pian sen jälkeen, n i i n tilanne, vaatii; selvästi eläke-iän
laskemista 60 :neen vuoteen; Jos sitä ei voida kertaheitolla to '
- tenttaa, niin myönnettäköön ensiksi naisille eläke 60 ikävuodesta
. alkaen j a alennettakoon sitten miesten kohdalta vuodella eläkeikää
—A-joka vuosi, kunnes 60-vuotinen eläkeraja tulee yleiseksi.
Vaara johtopaatos
Vapauden lukijat liittyvät: varmaan siihen kun esitämme sy­dämelliset
onnittelut pääministeri Pierre TrudeauUe j a Margaret-rouvalle
toisen poikalapsen syntymästä joulupäivänä, kuten tapah­tui
kaksi vuotta aiemmin j o l l o in esikoispoika Justin syntyi "joulu-.,
lahjaksi".
Tästä hyväntahdon' ibpaisusta huolimatta — tai oikeammin
_.s£rLi3mxjksi-=-^--effline-^kui^ vaitiolon hyväksymistä antaa
Ifääministeri Trudeaun joultin edellä an^^malle: lausunnolle, mikä
v i i t t aa siihen, että hän kaavailee jonkinlaista sirkushulina-ilma-piiriä
tuleville liittovaalelle.
• ; " M i n u n käsitykseni on o l l u t " , hän sarioi vaalinäkemyksistä
puhuen televisiohaka^ttelun yhteydessä Melvin • Watkinsille, että
" on riittävää kun henkilölle esitetään ilman tunteilua järkeviä eh­dotuksia,
mutta asia, ei ilmeisestikään ole n i i n . 'Seuraavalla ker;
•ralla.olen kiihkeämpi ja vähemmän järkeilevä."
Toisin sanoen: hän suiinnittelee vakavan vaalikeskustelun ase­mesta
sirkushuvia. . . —
doinkin mahdollisuuden kehittää
merkittävällä . tavalla teollisuutta
pohjoisissa piirikunnissa, erityises-
Aiaana. Koska samanlaisia nykyään t i Rpstockin piirikunnassa; Voima-
Novovorneshissa käytössä olevia i laitoksella on myös suurj merkitys
voimaloita rakennetaan muihinkinI.Greifevvaldin kaupungin kehityk-oo.-
3ialistis!in maihin, myös laitte:s-|. selle.
PORTUGALI El EDUSTA
YK:SSA SIIRTOMAITAAN
Me 'puolestamme toivomme, että ^pääministeri ajattelee asiaa
t o i s i i n kerran.
- E1 nimittäin pidä paikkaansa alkuunkaan, että pääministeri
i : - ^ ^ olisi "järkeillyt" liian paljon aikaisemmissa vaaleissa.
t Vuoden 1968 vaalit suoritettiin kokonaan ns.__'!Trudomäniatt^vil-
:jiiraäpiirissä. Siinä o l i lennokkuuttaj^ ^cha^nia pH viehekkyyttä ja
^•!^!flaoren^mieHen'V lennokkuutta 8 vähän asial­l
i s t a keskustelua.
kr; Lokakuun vaaleissa 1972 e i vanha charmi enää vedellyt. Mut-
$; vta p
1 ^ l u s t a siitä,' miten työttömyystilannetta' voidaan parantaa, miten
"inflaatiokierrettä kontrolloida, miten eläkeläisten hädänalaista: ase-i"||
inaä;pai*ntaa j a miten raaan^^
ihfijijl^taäf'^uloKse^ oli; että känsä k i r j o i t t i vatdeissa' varoituksen
l^eeiääU^ j l Tilideaun hallitus näytti ytaitdättävän sen 8aiioraan;n)er-
| ' * : i t y k i e n ; se alen)il hieman veroja, kötottl vähän lapeUisiä j a v an
d¥d^neläkk<)itä ijne.. Vatditulokset'>(>it£avat, että on se :
"'<«n^«'' jbti^^ ksi^n' '^^m Uittohaurtukäeitä' odottaa nykyfstä^'
"^'-—''r^aii^^^liV^f^ippt^lil ei t u l e v i a ^ va&letesa MB-',
m ^lÄi^' ^^^^ "^iiliiÄiÄÄÄ
mj
Helsinki. — Guinea-Bi.ssaun
tunnustamisesta keskusteltiin
Suomessa viimeksi ulkoministeri
Karjalaisen ' ja Ruotsin ulkomi­nisterin
Anderssonin tavatessa
pari viikkoa sitten. Silloin sovit­t
i in yhteisestä pohjoismaisesta
esiintymisestä Guinea-Bissaun
kysymyksessä.
A s i a ei ole sen jälkeen edennyt,
mutta jonkinlaisena periaatteelli­sena
kantana voitaneen pitää sitä,
että Suomi muiden Pohjoismaiden
mukana äänesti Y K : n joulukuun
17 pnä hyväksymän päätöslausel­man
puolesta, jonka mukaan Por­tugali
ei Y K : s s a , e d u s l a afrikka­laisia
siirtomaitaan. . '
Ulkoministeriön poliittisen osas
ton - päällikkö pitää Suomen kan­nanottoa-
huomionarvoisena" Gui
nea-Bissaun kysymyksessä. Suo­mi
äänestänee tämän linjan mu­kaan
myös Guinea-Bissaun tasa'
vallan - YK-jäsenyyden • puolelta
Icun asia tulee esille turvallisuus­neuvostossa.
Johdonmukaisuus
edellyttäisi myös,diplomaattisuh-teiden
solmimista uuden tasaval­lan
kanssa.^ ^ '
Y K : n yleiskokous hyväksyi nyt.
äänin 91—14 ensimmäisen kerran
päätöslauselman, jonka mukaan
Portugalin YK-valtuuskunta ei
edusta Guinea-Bissauta; Angolaa
eikä Mosambikia. Päätöslausel­man
esitti Tansania Guinean,
Madagascarin j a Senegalin tuke­mana.
Yleiskokouksen valtakirja-komitea
hyväksyi viime viikolla
Portugalin valtuuskunnan valta­kirjat,
vaikka neljä valtuuskun­nan
jäseni.stä on kotoisin Portu-gahn
siirtomaista.
taan: naapurit kummastelevat, jo5
ette vaihda. autoanne uuteen joka
toinen tai kolmas vuosi,
saattavat, herra paratkoon, luulla,
että teillä menee huonosti! Ja
amerikkalainen, vaikka hänellä to­siaan
menisikin huonosti,. näkee
vaikka nälkää j a kärsii unetto­muutta,
mutta autoa hän vaihtaa,
ettei häntä luultaisi köyhäksi.
U i S A r n entinen s"säministeri Ste­wart
Udali sanoi äskettäin, että
amarikkalaistcn autovillityksestä
on tullut "vertavuotava haava ta-
Houselämässä j a • katastrofi voima­taloudessa",
---r-
• - Jo kauan sitten Detroitia keho­tettiin
valmistainaäfi'' pTenempiko-koisia
j a pienemmällä moottorilla
varustettuja autoja, mutta koska
voitotkin silloin pienenisivät, Det­roit
jatkaa edelleen suurten "laivo­jen"
muotia. Kauan sitten ehdotet­tiin
asetettavaksi autoille progres­siivinen
vero, joka kohoaisi auton
moottorin voimakkuuden kohotes­sa.
Mutta hallitus ei halunnut JOUT
tua riitaan autoteollisuuden johta­jien
kanssa, koska autoteollisuutta
pidetään akselina, jonka ympärillä
koko U S A :n talouselämä pyörii;
Yhtä vahvoja ovat' Yfidysval-
Suomen ja liittotasavallan vä­listen
suhteiden järjestelystä käy-
, tyjen neuvottelujen todettiin mo-
Hehähjiemmini), puolin sujuneen hyvin,
j Neuvotteluja on tarkoitus jatkaa
tammi helmikuussa.. Tavoittse-na
on yhteinen •julkilausuma, jos­sa
käsitellään mm. Suomen puöiu-eetitomuuspolitiikan
tunnustaniista/
Toimenpiteitä kauppataseen ta­sapainottamiseksi
ryhdytään tutki­maan
välittömästi.
Kansainvälistä tilannetta käsi-sitellessään
Sorsa j a Brandt kes­kustelivat
Euroopan tuiralljsuus-konferenssista
• sekä muusta eu­rooppalaisesta
kehityksestä.
Brandt informoi Länsl^Saksan idän
politiikasta sekä tilanteesta iEEG
:ssä. Brandt suhtautuu ; vaikeuk­sista
huolimatta optimistisesti E E toksia. Noin vuosi sitten alettiin
C : n kehitysmahdollisuuksiin ja pir-Uiiveä louhia Euroopan suurimmas-tää
myönteisenä vapaita keskuste­luja
huipputasolla.
Energiakriisin Brandt totesi ' a i ­heuttavan
Länsi-Saksan taloudelli­sen
kasvun pysähtymiseen. Halli­tuksen
tavoitteena on ensi sijassa
tuärvata nykyisen elintason säilyr
minen. Bonnin käsitysten mukaan
nykyisen energiakriisin ei arvioida
johtavan kovin syvään lamaan.
Sorsa j a Brandt keskustelivat
loissa öljymonopolit. Siinäkin vai-'myös laajasti kansainvälisen sosia-
Palavaa kiveä
riittää Eestissä
Tallinna. ^ Eestin palavaki-vialtieella
saavntettiin jouJuk 18
pnä'ennätys. Vuoden aikana öft
tuotettu'25 miljoonaa tonnia pa-'
lavaa kiveä. Näin paljon poltto­ainetta
ei ole vielä koskaan tuo-
. tettu alueen koko toiminnärPäi'
kana. Määrä on 25 kertaa suur
renrpi kuin vuonna 1940. -
.Palava kivi on laajalla kalkki-tasangolla
Eestin koillisosassa. So-'
danjälikeisinä vuosina sinne_on-jcar_
kennettu. mekanisoituja kaivoslair
t a kaivoksesta, jonka suunniteltu
kapasiteetti on viisi miljoonaa: tori,-
niav polttoainetta vuodessa.. Siellä
kaiken työn tekevät Iconeet.
Palavalla kivellä toimii kaksi
lämpövoimalaa, joiden ansiosta
Eestistä on tuHiy^ suuri energia-keskus
Neuvostoliiton' luoteisosas­sa.
Sodanjälkeisinä vuosina raken­netuissa
kemian kombinaateissa
valmistetaan noin 50 kemiallista
tuotetta.
PÄIVÄN PAKINA
SYNTYMÄ-
PÄJVIÄ
Kalle Kaappinen, Brampton, X)nt.>
Cäyttää keskiviikkona tammikuun, 9
päivänä 81 vuotta.
Kaisa Geslrin, Vancouver, B.C.,
täyttää torstailta tammikuun 10 päi­vänä
78 vuotta.
Ilmi Peikola. Sudbuty, Ont., täyt;,
tää^^rjantaina tammikuun .11 päi^^
vänä 76 vuolta. ^/ ' "~ " - i
Yhdynadne suk'ulai9len ja luttavikn
omientoivotukslin.^
HÄN ON TAAS PUHUNUT
otsikossa: viitataan, sanotta­koon
se heti alkuun^ evankelista
B i l l y Grahamin joulunaattopu-heeseen.
New York Times Servicen ker- :
toman mukaan, evankelista Gra­ham
.on: presidentti • R i c h a r d - N i ­xonin
vanha ystävä ja. aika^ajoit-.
täinen neuvonantaja..
Christianity': Today-julkaisun
tammikuun 4 pn numeroon anta-tä
presidentti Nixon ei ole kerto­nut
koko totuutta" esim. Water-gate-
skändaalista, j a että sellai­senaan
ei häneen voida luottaa:
: Mutta nyt-tämä korkeus-evan­kelista
tulee j a sanoo, että joista­k
i n pikkuvirheistä huolimatta hän
luottaa edelleen presidentti N i ­xoniin.
Evankelista Graham ilmaisi
hänunästyneisyytensä mr Niko-.
on $200,000 ynnä $50,000 kulu­jen:
peitoksi. Sen . lisäksi mr N i ­xon
on tehnyt oman selityksensä'
mukaan hyvin tuottoisia kiintei-mistokauppoja.
oHänen lahjoitus-tensa
kokonaissunmna e i ole mil-loinCcaan
noussut 0.3 prosentin ra­jan
y l i selitti Times-juikaisu.
^Häncn pienin lahjoituksensa
American Legionah apujärjestöl-vihjailleet,
että esimertkiksi vara-presidentti-
kautensa dokument­tien
lahjoituksen yhteydessä on
jouduttu verolakien kiertämisek­si
käyttämään väärennettyjä päi­vänmääriä
mitä syytöstä ei ole
toteen näytetty; — niin yleisesti
ollaan kuitenkin sitä mieltä, että
presidentti, Nixon on hankkinut
verovapautuksensa täysin laillisin
le oli $12 j a suurin.lahjoitiiksen- -keinoin kuten sellaisia etui-magjaaiv
haastattelug^,^ mikä jul-r-:^^
kaistiin joulukuun r22 pnä,7evai> pienuudesta, kuten hän sanoi; N e
k c l i s t a ^ o i t i s k e l e e . presidenttiä
ei sentään:mistään;.vakavam­masta.~-
muUa moittii kuitenkin
"joistakin vähäpätöisemmiatä y i r -
hepäätöksistä (errot- in-judge-ment)
ja hänen "eristäytymises-tääli"
Valko sessa talossa. '
Evankelista : sanoo kuitenkin
haastattelulausunnossaan, ; r että
ku nnes saadaan enemmän vastak­kaisia
todisteita, minä Juotan pre-;
sidentin turmeltumattomuuteen
(integrl,ty) vaikka jotkut hänen
ratkaisunsa (juiägments) ovat o l ­leet
vääriä ' ja tnini^ en voi niitä
hyväksyä." \ - ,
olivat vain $295 viime vuörina~ja
sitä edellisenä vuönna"^$2,224.
'Mahdollisena -selityksenä tri se;
^ttä "presidentin raha-asiät on
jätetty .toisten huollettevaksi!!.
Siis viaton on mr N i x on tältäkin
kohdin. Evankelista Grahan sa­noo
uskovansa "että jokaisen
: k r i s t i t yn pitäisi lahjoittaa kirkon
hyväntekeväisj^den; h y \ ^ s i 10
prosenttia (kymmenykset) tulois-'
taan.
Kun presidentti Nixon on k o l ­men
viiikavuoden aikana kobnin-kertaistuttanut
omaisuutensa —
sa '$4;500 — hyvin arvattu —
evankelista Grahamille. : '
Hyvistä tuloistaan huolimatta
mr: Nixon ei ole omien- selostus-tensa
mukaan maksanut prcsi-denttikaud^
aan sen enempää ve­r
o j a mitä tavallinen ammattimies-amerikkaiainen
joutui, tileistään
maksamaan. ^ ' "
K a i k k i tämä on tietenkin-tehty.:
laillisesti. Presidentti Nixojii lah­j
o i t t i : vairay^sidratti-kautensa
asiakirjat Yhdysvaltain ai^istöUe
j a sai niistä suuret veroalennuk­set.
>
Hän on ibneisesti käyttänyt
kaikkia -mahdollisia keinoja; saa­dakseen
veronsa : n i in pieniksi
kuin mahdollista.* Yhtenä esi­merkkinä
on tässä 3i9iteyde9ää
mainittu että presidentti Nixon
anoir-ja-aai $25 veroalennuksen
dogwöod-puuBta, minkä hSlnlah-'
Connecticutille vuonna
$330,000 :stai y l i m i i Joonaan dol
Osapuilleen toinen iiniolianie- Jariin -r- niin h^nen lal^joituksen- joStti
rikkalaisiita on ' Äipidetutki- sa eivät tule lähellekään "kym- v 1972. ^ '
Hiusten penVteellM^tg; "lieltÄ, et, menyksiä". Hänen yuosipalkkansa Vaikka jotkut pahat kidet ovat
lidemokratian tilanteesta. He olivat
yhtä mieltä siitä; että sosialidemo­kraattisten
puolueiden välistä yh­teistyötä,
on ylläpidettävä-ja-kehi'
tettävä. Tässä tarkoituksessa So­sialistisen
» Internationaalin tulisi
kehittää joustavasti yhteyksiä E u ­roopan
ulkopuolisiin poliittisiin l i i k.
keisiin kuten mm. afrikkalaiseen
sosialismiin. Näitä kysymyksiä tul­laan
käsittelemään Sosialistisessa
Internationaalissar^sfkä mahdolli­sesti
asiaa varttn erityisssti kutsut­tavissa
puoluejohtajakokouksissa.
Suomen /"Sosialidemokraattisen
Puolueen ja SDP :n suhteiden to­dettiin
kehittyneen myöTjteisesti. .
•*EfeK:
suuksia.hankkivat muutkin raha­rikkaat.
M i i t t a : hieman kununalliselta
; t u n t u u ; se, ^että oltuaan valtion
töissä — varapresidSittinä —
:työntekijän (olkoon hän tai ku­ka
muu tahansa) työir-tulokset ;
kuuluvat valtiolle, joka hänelle
palkankin maksaa. Näin on poik- .
keuksetta. tavallisten VTftasteiL
keskuudessa. Mutta varapresiden­t
i n ominaisiiiudessa tehdyt j a tee­tetyt
asiakirjat ovatkin yksityia^
omaisuutta, mistä saadaan pyii-reissä
luvuin neljännesmiijoonän
vprovapautus? ' i
Lakipykälien mukaan se on
epäilemättä täysin laillinen siir­to.
J a sitä mieltä on kaiketi myös
evankelista B i l l y Graham, koska
hän riensi julistamaan, että
ludttamustaan presidentti' NixoA
ei ole menettänyt •— vaikka ei
o'ekaan kymmenyksiä' kirkoll*
/"maistanut" lahjoittaa. *
.-_ 1,1 , -KÄnsäkouR»; '
c
mm. I i s i 'Mml, M,