Vapaus, January 21, 1964

              S i v u 2 Tiistaina, tammik. 21 p. — Tuesday, Jan. 21, 1964
VAPAUS INDEPENDENT L A B Ö R O R G AN
ÖF F I N N I S H C A N A D I Ä N S
t L I B E R r V ) Establlshed Nov. 0. i a i7
E d l t o r : W. K k l u n d Manager: E. Öuksi
lV'lcphonp: Office «74-4264,— l l k i i ^ ^^
P»Si»hcri Uiricc'\veeklv: TUbdtiy.s TliUrsdoys J»»nl, S a l u i d a y s by VapaUs
Publishins Co. L l d , 100-102 Eini St. West, Sudbuiy; Onlario. Ctttiada.
M a i l i n g addrcss: Box 69
" 'Advertising rales U p o n application, franslatlons Irce of cliaiBe.
Authorized as sccond class mail by tii*^ Post ÖlfIce Departiucnt, O t l a w a .
Mernber:0,f rh
and for paymeiiJ/ of. pbstagc H» fciM»h
^CANADIAN LANGUAGEPRESS
TILAUS1IINNA3'
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:5Sa
3 kk. 2.75 Suomessa:
vk. MO ÖO 6 kk. i5.25
vk. 10.30 6 kk. 5.75
L(»iicyon Kypros-neuvotteluista
V i i m e keskiviikkona alkoi Lonioossa Btitanniain ~ siis
Kypl-oksen entisen emämaan hallituksen johdolla — ns. 5-
puoliset neuvottelut niisiä ongelmista jotka joulun tienoissa
puhkesivat verisiksi kahakoiksi Kyproksen turkkilais- ja
ki"cikkalaisväestön välillä. Ennakkotiedoissa on povailtu, että
Lontoon neuvottelusta voi kehittyä kireä ja pi^tkäaikainen.
Neuvotteluun osallistuu, kuten tiedetään, Britannian halli-tiikfeiön
lisäksi Kreikan j a T u r k i n hallKusten sekä Kyproksen
kreikkalaistcin ja turkkilaisten väestönosien edustajat.
V a i k k a var.sinaiset katutaistelut asekaartien välillä saa-t
i i a Kyproksella lopetetuksi ja siten myös estetyksi avoimiin
vihamielisyyks;in kulkeutuminen K r e i k a n j a T u r k i n suhteis­sa;'
h i in Kyproksen tilanne on vieläkin melko pilvinen. Sitä ,
todistaa mm. i i r i t a n n i an h a l l i t u K s c n varoitus Lontoon kon-tercnssin
avajaisistunnossa, että hyvää ei tule, jos vihamieli­syydet
aloitetaan Kyproksen saarella uudelleen, sekä Kyp­roksen
turkkiia'sväcstön "voimamiehen" Rout Denktashin
pahansuopainen punakauhun lietsonta arkkipiispa (ja presi­dentti)
Mnkariosta vasts?(n yhtäällä ja presi. Makariosin va­roitus
toisaalta, että Kypros voi vedota kiistakysymyksisLä
Y K n , jos Lontoon konferinssi epäonnistuu. .
MISTÄ ON TODELLA KYSYMYS?
Lukiessamme uutisia Kyproksen verenvuodatuksesta ja
siellä vallitsevasta.sotaisesta mielialasta turkkilais- ja kreik­kalaisperäisten
kansanryhmien välillä, nousee luonnollisesti
mieleemme kysymys, mistä tämä kaikki johtuu? Miksi ti-laninc
on tällainen?
Vastaus e i ole tietenkään yksinkertainen ja selvä, mutta
jos pidämme mielessämme sen tosiasian, että Kypros on ollut
ensin Turkan, tuolloin (ia viimeksi) Britannian alusmaana.,
sekä enncinkaikkea sen, että Kyprosta naiutaan edelleenkin
pitää ulkomaalaisten asevoimien, nimenomaan brittiläisten
asevoimien sotilastukikohtana, n i in silloin pääsemme jo lä­helle
asian, ydintä. Tosiasia on, että Britannia on käyttänyt
"hajoita ja hallil.se'" ohjelmaansa Kyproksellakin, ja että ny-
, kyiset kiistat ja vaikeudet juontavat sinne asti.
Ottakaamme esimerkiksi vaikka edellämainitun mr.
Denktashin. Lontoossa esittämä pahanmakuinen punakauhun
lietsontayritys presidentti Makariosta, josta hän maalaa pa-holaisenkuvan
niiden silmien eteen, jotka pelkäävät kommu­nismia
samalta tavalla kuin härkä raivostuu punaiselle vaat­teelle.
New York Timesin uutistiedon mukaan mr. Denktash
sanci lopuksi, että " k u n turkkilaisten vaikutusvalta poiste­taan
Kyproksen saarelta, kun takaajamaat (Britannia, Turk­ki
ja Kreikka—V.) ovat menneet,, ja kun Kyproksesta on
tullut täysin itseriäinen maa . . . Kyproksesta tulee kommu­nistien
tukiasema."
; .Huolimatta siitä, että Kypros itsenäistyi Britanniasta v.
' 1960, mr. Denktash esitti vihanlietsontansa yhteydessä myös
yhden perustotuuden, nimittäin son, että Kypros (eikä mi­kään
muukaan maa) ei vei o l la "täysin itsenäinen" niin kauan
k u n sen maan kamaralla on vieraan maam sotavoimia. Kyp­roksen
itsenäisyyttä onkin rajoitettu siksi paljon, että saari-yaltakunnan
väestön elämä on tullut sietämättömäksi.
KYPROKSEN HISTORIAA
Brittiläiset valtasivat Kyproksen T u r k i l t a viime vuosi­sadan
lopulla. Kyproksen kansa muodostuu 80 prosenttisesti
krcikkalaisväestöstä;ja vajaa 20prosenttisesti turkkilaisväes-töstä.
Kreikkalaiset kuuluvat ortodoksiseen kirkkoon. Turk­kilaiset
ovat muhamettilaisia. Tämä antoi brittiläi.sille siirto-maavoudeille
mainion tilaisuuden lietsoa epäsopua ja riitaa
näiden kansanryhmien välille uskonnollisten kysyymystcn
pohjalla. iVTuistaa myös tulee, että Kyproksen turkkilaisväcs-ioä
~ vähemmistöä — on aina pidetty sekä taloudeliiscsli
että poliiltispsti hieman niskan päällä. Esimerkkinä on mai­nittu,
että vaikka turkkilaiset muodostavat vain vajaa 20 pro­senttia
.saarivaltakunnan väestöstä, heidän hallussaan on k u i ­d
u n k i n 40 prosenttia koko maan viljelyk.sellä olevasta maasta!
Toisaalta Kyproksen it.sonäi.syystaistelua käytiin miltei
yksinomaan Kyproksen kreikkalaisväestön voimilla. ' V a in
aniharvat turkkilaiset osallistuivat itsenäisyystaisteluun-. -
V Sitten tehtiin vuonna 1959 Britannian, Kreikainjä Tur­k
in keskeinen Lontoon j a Z y r i c h i n sopimukset, joiden peru.s-teella
Britannia saa ylläpitää sotilastukikohtansa K y p r o k s en
saarella samalla kuin K r e i k a l l a j a T u r k i l l a on myös oikeus
pitää sotavoimiaan saarivaltakunnassa.
• Kaiken lisäksi laadittiin — vähemmistön oikeuksien suo­jelemisen;
nimissä — epädemokraattinen perustuslaki, j o n ka
perusteella turkkilaiset saiva_t_suuria etuisuuksia kreikkalai­s
i in verraten Kyproksen saarella. V a i k k a Kyproksen turkki­laisia
on v a j a a 20 prosenttia väestöstä, t u r k k i l a i s i l l a on tämän
epädemokraattisen perustuslain mukaan oikeus saada 30 pro­senttia
parlamentin paikoista, 40 prosenttia armeijan paikois­ta,
lukeiituen siihen armeijan upseeristo j n e . J a maan turk-kilaisvähemmistön
yksinään valitsemalla varapresidemtilla
on oikeus eitota Kreikan presidentin päätökset j n e!
KfeSTAMÄTÖN TILANNE
Vähänkin asiaan syventyen huomaamme siis, että täl­lainen
lilanne on kestämätcVn, Se jatkaa edelleen "hajoita ja
hällitse"-ohjelman perustella tilamnetta, missä ulkomaalai­set
voimat; tiukan,tullen esiintyvät isäntinä. E i suinkaan ole '
sattuma, että joulun edellä— ja suurelta osalta juuri Kyp­roksen
turkkilaisten provosoimaina puhjenneet mellakat tyyn­nytettiin
siilien, missä ne nyt ovat, brittiläisten asevoimien
sekaantumisen avulla.
Kyproksen tilanne on kestämätön nimenomaarn s i k s i , että
tarkkilaisvähemmistö voi saattaa maan pärlamentin^^j^
tukseh aina presidenttiä myötieh toimintakyvyttomäksi. Eikä
kysymys ole yksinomaan Kyproksen turkkilaisväestöstä»
yäar? myös, ja ehnenkalkkea sen ulkomaalaisista täustamie-
•histä.
EI<»« KaajHilicit, Toionlo; täyltiiii
sunniinluiila, tammikuun 26 pnä 73
vuotta. ..
Sandra^ llciiionfiiy - VVhilefish
bnl, täyttää sunnuntaina, tammi-iuiun
2(i päivänä 75 vuolla.
. Mrs. Mandi Kautto, Nipijion. Onl.,
äyltää sunnuntaina, tammikuun 20
;)äivänä 77 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja lulla-vain
onncnloivoluksiin.
Länsi-Saksa
aseislaututt
BaiiTy Gil^
. Bonn; — Länsi-Saksa,s.sa on muo­dostettu
BundcEvvclirin 12. jnotorisoi-u
divisioona, j o k a luovutetaan N A T
On käyttöön tänä vuonna. Kertoes-
•lan tä;:.'ä hampurilainen sanoma­lehti
Die Welt. kirjoittaa, että ensi
vuonna aletaan muodostaa ' a l u c e l h -
-sen puolustuk.sen" joukkoja, jotka;
luovutetaan Länsi-Saksan sotilasvi-
- a n - m a u t c n ulai.suuteen. Vuoden
1964 loppuun mennessä naiden soti-
;i:muodostelmien miesvahvuus tulee
Ijmaan 10,000 henkilöä.
Die Welt kirjoittaa, etta vuonna
1334 Bundcsvvchr saa ensimmäiset
Hok-raketeilla varustetut joukko-jsaslonsa.
Transal-lentokoneiden' v a l -
m u l u s aloitetaan Saksan l i l t t o t a s a -
-•allan ilmavoimia varten^
F-104 tyyppisten hävittäjäpomnu-koMcidcn
L i n s i i a k i a l a i s t e n ohjaajien
1 .culutiis siirtyy vuonHa 1964 koko-j
nai5uud?s.>aan Yhdysvaltoihin. •
I Vuonna 1964 Bundeswchrin nvcr;-
! voimat .saavat cn.simmdlsen H;im-
! but(?-tyyppisen hävittäjaal-kscn a
i Saksan hiLlotasavallan laivastos.su
iulcc olemaan neljä tämän tyyppistii i m i k i n on a l k u a a n ollut Gold\vassfr
^ USA':n' t|iilltir t^öHtf^' l^m
.vdiuascitten Ho'c)<icllusla, sflnoa
i r l i diiytbiViäiii^tiHcl siiiilcciisa- Ncu-vostoliilttföiiv
tdl> uHatä> sitä suli-
( e i d c i i irtisanomisclYa myönny­tyksiä
sattdaksceuk erota 'YK:8(a,
jos Kiina hyväksytään jäscnck*
siv (iihca- Kitulian- pakolaislon- niai-hinnouHua,
r antaa taktillisia ato-niinscilD-
USA:n Euroopassa- ole>
vien liittolaisten käsiin —^ siinä
republikaanien prcsidenttiehdo-k
a s l i s l a l l a olevan senaattori Rap
ry Goldwaterin "ulkopoliittista
ohjelmaa". Sitä on toistettu sen­k
i n jälkeen, kun G(öldwater lopul­lisesti
ilmoitti olevansa halukas
taistelemaan ehdokkuutensa puo­lesta:
\Vaiter Lippmannin viime
syy.skuincn arvio, että ehdokk~älif^
den lähestyessä ratkaisuaan Gold-watcr
siirtyy äärimmäiseltä lai­dalta
keskustaan, el tunnu pitä­vän
paikkaansa.
Euroopasta katsoen "Arizonan
kultapoika" on kummallinen lin­tu,
niin täydellinen pimeyden ja
taantumuksen, edesvastuuttomuu­den
ja diletantismin ruumiillistu­ma,
että mielellään sanoisi hänen
kaltaistensa olevan mahdottomia
Euroopassa — ellei muistaisi nat­sisaksaa
ja Hitleriä.
N i i h i n aikoihin'amerikkalainen
k i r j a i l i ja Sinclair Leuis kirjoitti
kirjan 'Meillä sitä ci voi tapah­tua",
jossa hän osoitti, että natsis­min
kaltainen ilmiö oli mahdolli­nen
myös USAissa. Aika on .toi­nen,
mutta silti on aihetta kysyä,
voisiko natsismia muistuttava
taantumus Darry Goldwatcrin
kautta päästä vallalle USA:ssa.
T.^VV.ARATALOMILJONÄARI
Bany^Goldvvater joka on synty­nyt
Pfioenixissä Arizonassa, on läh­töisin
Puolasta tulleista vanhem­mista,
joista isä oli juutalainen. N i -
' rtÄkll^ANSllIP"
"läiS(ihh6wcr-DuUesln kuilunpar
,UialVa'-i)öl|liikka (biinkmansliip) ort
•miniiliic sitä' politilkkita; jota nieidHh^
tulisi seurata', Goldwalcr .sanoo.
Eräs prcsidont^i Kennedyn Texasin-matkan
ja elämän viimeisimi)iä pu­heita
koski juuri tätä "kuilunpar-ias"-
poliliikkaa. Senaattori Goldwa-tcr
oli hieman aikaisemmin vaati­nut,
elläUSAm presidentin kädc.s,sä
:ulova valta päättää atomia.scid&n
käytöstä jaettaisiin siten, että kai­k
i l la tJS A: n sotilasjohtajilla olisi sa­ma
valta. Presidentti Kennedy ehti
vielä ennen -surmanlaukausta tuo-
Diitn lälfitlsct vaatimukset vastuut-lomiksi.
•
Sen -j«U«3cn on .senaattori Gold
watcr jatkanut entistä linjaan.sa
loistaen kaikki aikaisemmat lausun­tonsa
Ca.stron ja kommunistien
poistamisesta KViubasta, venäläisten
Berliinistä jne.
KÖYHÄT AUTTAKOOT
ITSE ITSEÄÄN
Sisäpolitiikassa ci Goldwater ole
yhtään edistykscllisempl.vPre.s. Ken­nedyn
ohjelmaanhan kuului mm.
sosiaalituiTan ja - kansalaisoikeuk­sien
laajentaminen. Tätä vastaan on
Goldwater, joka on sitä mieltäi että
'sosiaaliturvan tulisi olla vapaaeh
loista". Hän jatkaa: "Tämä on ai­noa
kanta joka minulla tässä kysy­myksessä
on. Jos joku sitä (sosiaali­turvaa)
haluaa, niin hyvä on. E l l e i
halua, hän voi huolehtia itse itses­tään."
Goldwater vastustaa myös
omaisuusveroa.
GÖiiDi^ATERlN TAUSTAVOIMA*'
Goitl^vaterin koko poliittisessa^
ascttislussa on paljon sadan vuodeii-t'slk;
llbtiv elcl»v;miolliista mentäll*
tecttiu, siinä on myös oma annok­sensa
amerikkalaista isolatibnismia,
ja se on eräällä tavalla "tyypillinen
amerikkalainen" tietämättömyydcs
sään ja itsetyytyväi.syydcssään, jon­ka
räikeys on sitäkin suurempi, kun
se sijoittuu meidän vuosisadallem­me,
. nlomiaikakauden maailmaan,
joka on kutistumistaan kutistunut ja
tullut jakamattomaksi kokonaisuu­deksi.
Vaikka Goldwater kicltääkin ole­vansa^
äärimmäisyysmies hän on si­tä.'
Mutta sitä ovat ennen kaikkea
hänen kannattiijansa, John Birchso-eiety,
lotujärjcstöt ja miiut mustat
voimat häikäilemätöntä liikemaail­maa
unohtamatta, joka Goldwateris-sa
näkee oman miehensä.
Kuotsalainen keskustavoimia
edustava Nagens Nyheter, joka sa­noo
Goldvvaterin edustavan 'vali­koitua
pimeyttä", kysyy, hiiten on
mahdollista, että hänen kaltaisensa
mies on mahdollinen presidenttieh­dokkaana
USA:ssa. Lehti pitää
Goldvvjitcria 'kummituksena", joka
ilmiönä on "levottomuutta herättä­vä".
VOIKO SE T A P A H T U A?
Charmilla, hammastahnahymyllä
ja muilla mainostempuilla on Yh­dysvalloissa
vielä suurempi vaiku.
tus kuin Euroopassa. J a siellä jos
missään tehdään rahalla ihmeitä.
Vastakkainasettelu Nelson Rocke­feller—
Barry Goldvvaler (jos Ric-
Oikcudesta työhön, joka esitetään ii.,,.^, ^\oxn lodella kieltäytyy tais^
88- ^
S3la-alUäta. -
. L e h t i mainitsee edelleen, c l t a vuon­ia
1964 ratkeaa Icy.iymys,. n i k c i u io
tannko Sak.san liiUotasavallan mer;-
i 'oiniun kiuiiuvat ohjuk.sm varustelut
i havittajäaluksel Lan.si-Saksan
(JSAn telakoilla.
r i ( j l d w a t c r in
)äälä c i palele
röntord,~Ne\v Ilanipshirr. — Se
naatlorj Barry Goidw,iler .sanoi vii­me
viikolla, että, jos hänet valittai­siin
picsidcnliksi hän olisi ' taipu­vainen
' antamaah-kuubalaisille pa-koIai.
silJe ilniasuojaa amerikkalais­ten
tukema.s.sa hyökkäyksessä kuu­balaisten
kotimaata vastaan.
- r Kouiutlaisin . heitä, tukisin
heitä ja auttaisin heitä pääsemään
sinne, hän sanoi Ichliiniehille. Kun
häneltä ky.syltiin ilmasuojasla, niin
.senaattori sanoi olevansa 'taipuvai­nen
harkitsemaan sitä".
Myöhemmin Goldvvaler sanoi: —
Meidän ci ole saatava ainoastaan
Casli oa pois Kuul)asta, vaan myös
kommunismi, millä lavalla tahansa
voimine sen tehdä joutumatta so­laan.
(Kultavesi), josla Gold\vater on
vain käännös. Siitä huolimatta, että
pojan isä omisti Phoenixissa tavara­talon,
jäivät Barryn opinnot vähiin:
vhteen collegevuoteen. Goldwater
v a i j i s e on sanonut, että jos hän olisi
suorittanut opinlonsa loppuun ts.
ollut Arizonan yliopiston kirjoissa
neljä vuolta, hänestä olisi tullut l i ­beraali.
Virginian .sotilasakatemian { vollelusuhteissa;
kui-ssin hän sen sijaan suoritti ja
on nyt reservissä ilmavoimien ken­raalimajurina.
Tunnettu tosiasi-i on, että NATO
ci katsele suopein silmin arkkipiis­pa
Makanosin linjoiltumallomuus-ohjclmaa..
NATO haluaisi sitoa
Kyproksen saaren entistä tiukem­min
omiin ohjelmiinsa ja .saada
Kypiok.scsla muodosfeliiksi uuden
ydinase-tukikohdan. Vain tämä se­littää
sen, miksi länsimaiden Ich-
(listö.ssä mukaanlukien Canadan
lehdislö.ssä, on suhtauduttu niin
suurella ymmärryksellä Kyproksen
turkkilaisvähemmistön väkivaltai­s
i in edcsottamisiin. Vissit taantu-muspiirit
pitävätkin ilmeisesti ny­kyistä
tilannetta sopivana olleensa
edelleen lujittamiseksi Kyproksen
.saarella.
Se selittää ainakin osittain sen,
miksi Kyproksen turkkilaiset lur-vauUiival
väkivaltaisuuksiin kun
presidentti Makariqs kiinnitti huo­miota
sillien tosiasiaan, että maan
perustuslailliset suhteet kreikkalais-scn
Ja turkkilaisen väestön kesken
eivät ole normaalit, ja esitti mieles­tämme
aivan oikeutetusti että Kyp­roksen
perustuslaki olisi, muutetta-ya
ajan ja tilanteen vaatimalla ta­valla.
Selvää myös on, icttä jos Kyprosta
aiotaan<4Kikotlaa vastoin hallituksen
ja kansan enemmistön tahtoa elä­mään
ulkomaiden sanelun mukaan
laaditun perustuslain puitteissa ja
•olosuhteissa, se ei tule koskaan tyy­dyttämään
Kyproksen väestöä. Vain
Kyproksen väestö voi demokraattis­ten
menettelymuotojen olosuhteissa
tehdä tarvittavat korjaukset perus­tuslakiinsa.
Mutia mikäli Lontoossa
nyt kokoontunut 5-puolincn konfe­renssi
ei ota huomioon Kyproksen
kansan toivomuksia < ja ehdotuksia
tässä asiassa, mainittu konferenssi
lulee varmasti epäonnistumaan sit­tenkin,
vaikka Kyproksen hallitus
saataisiin ' väkevämmän oikeudella"
hetkeksi taipumaan.
Tosiasiassa meitä epäilyttää, että
Lontoon konferenssista tulee Vesi-perä^
M{tä tarvitaan on se,.että kaik­ki
ulkomaaiaiset asevoimat viedään
pois Kyproksen saarelta j a annetaan
Kyproksen kansalle varauksetta
sille kuuluva oikeiis päättää itse
omista asioistaan.
tietyssä muodossa jo Yhdysvaltain
omassa itsenäi.syysjulistuk.sessa (oi­keutena
"elämään, vapauteen ja on­nen
etsintään") ja Y K : n Ihmisoi­keuksien
julistuksessa, Goldv/aler
sanoo;
• 'Oikeus työhön' on väärä nimi
tys. Bi 61e mitään oikeutta työhön.
Teillä ei ole oikeutta työhön enem­pää
kuin minullakaan.Meillä on oi­keus—^^^
etuoikcus — ottaa työtä
vain jos voimine. Kutsuisin sitä va­paaehtoiseksi
unionisniiksi."
Viimeksi mainittu lausunto tähtää
ammattijärjestöjä vastaan, joiden
kan.ssa Kennedyn hallinto.oli ncu
ROTUSYRJINNÄN
S A I L V T T A M I i i E N PliOI-K.STA
icienuista republikaanien ehdokas­paikasta)
ei välttämättä johda Roe
kefellerin voittoon. Jos lopullisissa
vaaleissa ovat vastakkain nykyinen
presidentti Johnson ja Goldwater,
saattaa Goldwaterin yksinkertainen
demagogia, ."vaslaan"-henkeen ve­toaminen
ja eritoten naisiin koh­distuva
halpahintainen hymykam-i
panja johtaa tulokseen, jota muu
i maailma on pitävä kauhistuttavana.
: Toivokaamme, että Sinclair Lewisin
! .iirjan otsikko "Meillä sitä ei voi ta­pahtua
' täydessä mielessään sanan-
: mukaisesti pitäisi paikkansa maas-
' sa, jonka otteilla ja asenteilla on
; niin suuri merkitys koko maailmal-r
e. - — H i l k k a Ahmala.
isän -kuoleman jälkeen Barry.
Goldvvaler otti tavarataloyrilykscn
. a i i u u i i . - j . Nykyään hän oinistaa'
kokonaisen lavarataloryhmän;'• joka
tuottaa omistajalleen useita miljoo­nia
dollareita vuode.s.sa. Hän on siis
miljonääri, kuten toinenkin republi-i
kaanien presidenttiehdokkaan paik-j
kaa tavoitteleva. New V o i k i n ku-l
vernööri Nel.son Rockefeller. • I
Liittovaltion j a osavaltion väiisis
sä'Suhteissa Goldwater edustaa ha-faKp,
skilyk.sen linjaa, keskitetyn vai
l a i p u ^ j a ei1iR>h Kaikkeanccskitetty.
/i^n luibYch — jiUcamisla o.savaltioil-le.
Mänen mielestään tulisi liitto
valtion kantamat verot poistaa viihi
telien (10'7( vauhdilla vuosittain) ja
lisätä vastaavasi! osavallioidcn ve
lotusoikcutta, .mikä toteutuneena
"KuItapoika'-nimitys on Goldwl-.j merkitsisi kehilyk.scn kirjavoitumis
terille saattanut tulla paitsi nimen;! la j a liittovaltion hajaantumispro-j
a l o d e l l i s e n kullan ansiosta myös Isessia. Tämän takana on ajatus .suu
siksi, että hän on charmikas ame­rikkalaiseen
ihannctyyliin, johon
keski-ikäisellä miehellä kuuluvat
harmaat ohimot, ta.saisct miehek­käät
kasvonpiirteet- ja huoliteltu
pukeutuminen. Prototyyppi on näh­tävissä
missä, lahan.sa amerikkalai-
.scssa ilmoituksessa, jo.ssa vetonau­lana
on keskiikäinen vaurautta ja
hyvinvointia edustava mies.
MR. KONSERVATIIVI
Goldwateria on sanottu myös Mr
Konservatiiviksi, vaikka hänen kai-1 laitoksille,
.somuksen.sa eivät olekaan amerik
kalaisen konservatismin keskiarvo
vaan siitä oikealle. Itse hän sanoo
pitäväasä iiseään kon.servatiivina
"vaikka uskonkin että historia tulee
luokittelemaan minut liberaaliksi".
Nykyaikana on tuskin ketään, joka
pitäisi "Arizonan kullapoikaa" va-p.-
iamieliscnä.
Hieman ennen Kennedyn kuole-niaa
New. York Timesille antamas­saan
haastattelulausunnossa, jo.ss;
keskeisenä oli konservatismin ja
eritoten Goldwaterin konservatismin
määrittf;i'.Mninen, Goldwater tun
nustautue.ssaan konservatiiviksi .sa
maila ilmoitti vastustavansa äärim­mäisyyksiä
— joita hän todellisuu­dessa
edustaa.
Eritellessään konscrvatismiaan
Goldwater lausui mainitussa haas­tattelussa
konservatismin olevan
"menneisyyden koetuille arvoille
rakentuvaa filosofiaa", joka etsii
vastauksia nykytilanteen esittämiin
kysymyksiin menneisyyden vastaa­vista
tilanteista.
remmasta 'ynttäiävapaudesta'
niissä valtioissa, ennen muuta ".sy­vässä
etelä.ssä". missä kon.scrvatis-mi
on vankinta. Multa takana on
myös ajatus nykyi.sen rotusyrjin­nän
.säilymisestä. USA:n korkeim­malla
oikeudella, jonka päätöksillä
on pikkuhiljaa ryhdytty purkamaan
koulujen rolusyrjiiltää, ei Goldwa-terin
mukaan saisi olla tällaista yli­valtaa,
vaan -sen tulisi kuulua lain-säädänläelimille
ts. rotusyrjintää
kannattavien osavaltioiden edustus-
Selluloosatehdas
Suomesta Puolaan
P i ; 'lii.'-r:a on r y h d y l l y rakentamaan
I i n a a n .suurinta .selliiloo.sa tehdasta,
i milvm |)aa'.?{.n!Tt huikit.aan Suomes­ta.
TolKlasaluc.sijait.scc Swiccics.sä
I V'.':'r;.s-liii v i u i T l l a . T o J u i a s tuottaa en-
-iinniai,=e:i.'sa vailiecf.s.T 50,000 tonnia
' .=;rllii:oo:s.iiv vi;()clcs.sa, mutta a.stcittaiu
! C M k:ii)a.s!l:^eiti nostetaan 176.000
i 'onnini. T;inia va.slaa lahrs 70 pro-
I .senttiä Pi;olan scilulooian tuotan-
!.!i;;.s'ii vuonivi 19(>1.
! Pi; iloIV oma selluloosan tuotanto
j c n ollut tahan asti sanscn vähäistä.
I T a I V ; ' on tyydvt:-tty .p;iaasias.sa ulko-i
n n ; - e l l n turntuiln. Niinpä Puola on
i ollut .siioinalai.scn 5clluloosateollisuu-d
c M .suurimpia a.siakkaita. Viime
j vuonna P u o l a c s t i 'Suomesta s u l f i i t t i -
».«•(.'lliilco.saa 49.240 tonnia ollen alan
1 vientitilastossa seit.semanncUä _tiiaEa
i ja sulfaatti.sclhilcosaa 25.724 tonnia
I o l h n vicntitilasto.s.sa kuudennella t i -
' lalla
Tiuimius. — Näin' Vapaudesta
kuinka Sudburyn poliisivirkakunta
oli Häirinyt lakkovaltdtntaa. Ennä­tin
jo ajatella, että sellaiset toimen-pitiect
ovat unhoUinn; jääneitä Ben
nettin hallituksen aikaisia menetel­miä.
Olen varmoankiU' erehtynyt.
Täällä Tiramixisissä oli myös lak­ko.
Kaupungin ulkotyöläiset meni
vät lakkoonv vaatien 12, sentin pal­kankorotusta
tunnille. He olivat
neuvotelleet noin. vuoden ajan. am-mattiybdistyksensä
edustajan väli­tyksellä
ja kun; sopimusta taL yh­teisymmärrystä
ei tullut niin he
julistivat lakon: Niinpä he järjesti­vät
lakkovahdinnon kaupungintalon
edustalle ja ympäristöön, johon
myös poliisi asema kuuluu.
Kaupungintalolla työskentelee
paljon naisia eri virastoissa. He
kunnioittivat lakkoa jäämällä pois
työstä^ Koska eivät Halunneet men
nä lakkovahtilinjan lävitse. Samoin
oli sanonut kaupungin poliisipääl-likkÖi
että hän kunnioittaa' laillista
lakkoa eikä mene vahtilinjan y l i .
Kaiken lisäksi valtuusto antoi sille
niin suuren arvon, että ei mennyt
lakkolinjan läpi kaupungintalolle
pitämään lakkoa koskevaa kokous­ta,
vaan vuokrasi kaupungili mahta­van
Senator-hotcIIin kokouspaikak-seen;
KokQ«Jjw;ssa.« Qlio,Kaupudgio<,,.
valtuusto,'nni9n(.<!<l«5tajat j<t liaUi<.:
tuksen virjtaaAokevät,; Kokous kcs.tt,.
lähelle puolta yötä. Tulokset ovat
olleet jo Vapaudessa ja • i o n i s s a '
muissakin iQlT^issä: mutta mainitsQp
ne vielä JtfffiranV Työläiset.vaativat' /
12 sentin, palkankorotusta j a : saiv,£^,/:
13 sentin(.Korptuksen tunnille:. Osa^ .
tästä korolliselta taannehtii, viljpo ,
vuoden- alusta..lähtien. Siinä, o l i s i ; -
Sudburyn ja liponen kaupungia vir--n
kakunhillp ,;,pppimisen esimaki)a>.,.
kuinka pitäisi kohdella työläisiään/i;>
Nyt puhutaan, eikä suolta, .että
kaupungin roskanajurit saavat
enemmän palkkaa kuin kulldnkai»;'
vajat. Tällä hetkellä kaupungin' ll^>''
kotyöläisten a l i ^ palkka 0Xi:$iM&:t.
tunnissa. „ '
Siitä on kultihut vuosia kun. kUl'
lankaiväjati' hleiiivät täällä sijaitetji"'
vissa'kaiVokSifeSä lakkoon; vaattiin',
parempaa palkkaa'.' Tämä lakko- kät*-
jistyi, eikä kaivoksien omistajat lö?
vanneet nostaa 'palkkoja. He saivat *
papit ja 'pl\ii't värväämään rikftp-"
r e l t a ' ' i a ' ''Pirf^hurtät kuljettivat?
r i k t i f r l? '''lak'kövahtilinjojen läpi:'"
Nyt ovat kaivosmiehien palkai Öle-'"
nemmät kuin kaupungin roskHeni»
korjaajien--keiTOtaan asiaa tui(J^ _
valta taholta. — O.L. • .•
SUOMEN UUTISIA
Salaporäinrii pamaus pimensi
Kuopion kaupungin
sckä(^.F(}ii^ä. I^eskilännellä että Läa-f^^-
jal^nyl on aikomuksena mat-
Kummallinen räjäTys tärisytti
Kuopiota lauantaina 11.1. kello 1.^.3()
aik.-ian. Puoli kaupunkia joutui pi
ineäksi sähkövirran katkeilua ja
vielä nelisen tuntia myöhemmui
kaupungin etclänpuoliset osat j a
suuri osa keskikaupunkia olivat pi­meyden
vallassa. Räjähdys oli niin
voimakas, että se tärisytti maata
ja taloja sekä keskikaupungilla että
.Niiralan kaupunginosassa.
Kuopion rikospoliisi on päätynyt
tutkimuksissaan siihen tulokseen,
että salaperäinen pamaus johtui
maankuoressa olleen jännityksen
laukeamisesta. Toisena mahdolli
suutena on esitetty salamanisku,
multa Ilmatietcelli.scn keskuslaitok­sen
sääkarttojen mukaan tämä ei
ole luultavaa. (HS ja Iltasanomat)
Toiminnanjohtaja Tauri Aaltio
matkalle Canadan ja Yhdysvaltain
Itäosiin
Suomi-Seuran toiminnanjohtaja
T a u r i Aaltio ilmoittaa Helsingistä
suunnittelevansa jälleen tutustumis
matkaa Canadan ja Yhdysvaltain
suomalaisten pariin tämän vuoden
Kalcvalanpäivän aikoihin. Hän on
aikaisemmin ollut täällä matkoilla
aeFIä*.-ju>'ny
kustaavnianterccn itäosissa ja käydä
Sciiflisäksi Floridassa, jossa hän qi
ole aikaisemmin käynytkään. *
Matkaroilikscen. ilmoittaa mf.
A a l t i o seiuaavan: Sudbury helmi­kuun
'21-1^^4, Timmins ympäristöi­neen
helmikuun 24—27, Montreljl
helmikuun 2&—29, Toronto maaliSr
kuun 1—3, New Port Richey, FI<i-rida,
maaliskuun 3—5, Lake Wortb
ja Lantana maaliskuun 5—9;. Wasll'
i n g l o n D . C , maaliskuun 9-^12 sekö
sen jälkeen New York. Toiminnam
johtaja Aaltib'on j o alustavasti sQ*
pinut eräistä' esiintymisistä yllä^li-van
ohjelman- puitteissa. Niinpä Ti^-
ronlon suomalaisten Kalcvalanpäji- .
vän juhlassa hän tulee esiintyniä^,*
puhujana maaliskuun 1 päivä|i8:vT
Niitä yhdistyksiä ja yksityisiä, jöl--
ka haluaisjvkt, Uivata mr. A a l l i p ^ - ,
tai pyytää häntä tuomaan Suomen *
lorveisiä ^ilaisnuksiinsa ylläolevan j
matk^/eit|n jpuitleissa pyydetään !
piKaisesti kirjoittamaan hänelle t
osoitteella Suomi-Seura, Mariankatu *
3\ Hölsihlii.' » '
1 I I ; i . 1 i ' i
Trialkaa Vapaus!
PÄIVÄN PAKINA
Tupakoirako?
K I E L T E I S Y Y D E N " F I L O S O F I A A"
Käytännö.ssä Goldwaterin ' filoso­fia"
on kuitenkin kielteistä. Samas­sa
haastattelussa hän lausuu:
"Useimmat tä.ssä maa.ssa tehdyt
poliittiset päätök.set ovat olleet kiel­teisiä
päätöksiä. Omassa valtiossani
en tiedä kenenkään tulleen valiluk-.
si siksi, että hän olisi edustanut pa­rempaa
ohjelmaa tai ollut parempi
mies. Se (voitto) on aina ollut seu­rausta
jonkinlaisesta 'vastaan'-ää-nestämisestä."
Negaatio onkin Goldvvaterin poli­tiikan
vahvin piirre. Hänellä ei itse
asias.sa ole csilettävänään mitään,
minkä puolesta hän taistelisi kaik­ki
ohjQlmavaatimukset liohdistuval
jotakin vastaari. Tällä hetkellä se
merkitsee deinpkraallien ja ennen
muuta presidentin kaikkien esitys­ten
Ja nykyisyyden vastustamista. ;
Viiineaikoin.i on lietecllislcn tut­kimusten
perusteella ryhdytty kes­kustelemaan
melko laajasti olsikos
sa "porilaisitlain" esitetystä ky.sy-mykscstä.
Olkoon meistä kaukana neuvojen
tyrkyttäminen tässä asia.ssa kenel­lekään.
Joka on kerran tupakanma-kuun
päässyt ja haluaa siitä naut­tia,
hänellä olkoon siihen täysi oi­keus
ja vapaus. Jos hän tieteellisten
tutkimusten perusteella jotakin vas­taan
tupakoimisellaan rikkoo, niin
rikkomus kohdistuu hänen terveyt­tään
vastaan, eikä millään tavalla
kenenkään toisen vahingoittamisek­si.
Saarnat ja nuhteet eivät siinä
auta ja niinmuodoiif^lemme sitä
mieltä, että ken tupakoida haluaa,
hän nauttikoon siitä kenenkään häi­ritsemättä.
Mutta toisaalta on kuitenkin pal­jon,
sellaisia ihmisiä — tupakoitsi­jat
mukaanlukien — joita kiinnos­taa
ensinnäkin .se, miten voidaan
vaikuttaa siten, että lapsista ja nuo­rista
ei tulisi enää. tupakoitsijoita
että mahdollisimman monet lap­set
välttyisivät keuhkosyövän ja
jonkun muun tupakasta johtuvan
tappavan taudin aiheuttamasta en-rienaikaisesla
kuolemasta.
Tässä yhteydessä me kaikki ter­vehdimme
esimerkiksi sitä, kun
terveysministeri Judy La Mai-shin
johdolla tehtiin äskettäin suunni­telma
että kuluviin vuoden aikana
käytetään Canada.ssa $600,000 mai­noskampanjaan
tupakoimista. vas­taan.
.•• •
Mc kaiiiialainme tätä sittenkin,
vaikka esimerkiksi meidän lehtem­me
ci ole .saanut yhtään ainoata
.sellillä näistä inainosrahoista.
Eipä silti, kyllä meistä tuntuisi
oikeudenmukaiselta ja asiaa edistä­vältä,
j o s niisiä inainosrahoista he­ruisi
pikkuosa myös eri kansalli-suusryhmieii
lehdille, niin Vapau­delle
kuin Vapaa Sanalle ja Cana­dan
Uutisillekin. E i siksi, elleikö
asia mainostettaisi 'vieraskielisissä"
lehdissä pelkistä terveyssyistäkin —^
mutta nykyään, kun-kaikki on ra­han
panttina, voitaisiin mainosraho-jon
avulla tätä lupakoimisvastaisla
mainostyötä lasten ja nuorien hy­väksi
tehdä ns. vieraskielistenkin
lehtien loimesta entisiä tehokkaam­min.
Ja muistaa tulee että ne puhu­vat
yiileonlaskien miljoonille sel­laisille
canadalaisille, joiden äidin­kieli
ei o l c s e n paremmin englanti
kuin ranskakaan.
Tarkoituksemme oli kuitenkin.pu­hua
jostakin vallan muusia.
Joidenkin vastuuntuntoisten ea-nadalaisten
on vaikea käsittää, mi­ten
voidaan jatkaa sellaista oloti­laa,
elta' tupakkayhtiöt saavat käyt^
tää miljponiii dollareita tupakoin­nin
' ihanuuden" inainostamiseksi
aikana, jolloin on tieteellisesti \o-detlu,
että savukkeiden polttami­nen
aiheuttaa keuhkosyöpää j a edis­tää
muitakin tappavia tauteja?
M i l e i i Voidaan puolustaa $600,000
suuruisen rahasumman käyttöä l u -
pakoimisvastaiseen valistustyöhön
s i l l o in kun tupakoinnin edislämi-
.seksi ja levittämiseksi käytetään
miljoonia dollareita mainosrahoja?
Miten voidaan odottaa, että lap­set
ja nuoret karttaisivat tupakkaa,
kun heidän ihanteensa ja sanka­rinsa
— filmi- ja urheilulähdet —-
polttavat tollottimessa ja elokuvis­sa
jatkuvasti savukkeita — kun esi­merkiksi
urheilu-uutisten j a mui­den
nuoria kiinnostavien ohjelmien
yhteydessä TV:ssä mainostetaan sa­vukkeiden
autuaaksi tekevää voi
maa ja vaikutusta?
Jos me olemme kansakuntana to­sissamme,
että tupakoinnin vähen­tämisellä
voidaan auttaa terveyt­tämme
ja vastustaa esimerkiksi syö-päkuolemia'
i i i i n eikö silloin olisi
järkevää, että kiellettäisiin savuk­keiden
mainostaminen kokonaan —
ja nuorten "sankarien" esiintymi­nen
savuke liampaissa?
Sanottanee, että näin jyrkkiin
menetelmiin ei voida turvautua, sil­lä
se loukkaa muka yksityisomis­tukseen
perustuvaa liiketoimintaa!
Hyvä! Mutta - eihän rotanmyrk­kyäkään
saa mainostaa ihmisravin­noksi
kelpaavana tavarana!
Erinäiset myrkyt ovat sange;\ tar­peellisia
omiin tarkoituksiinsa mut­ta
eivät ihmisten nautittaviksi Sik­si
joutuisi korkean raadin eteen he­ti
sellainen miekkonen, joka mai­nostaisi
jotakin myrkkyä ihmisruo-aksi.
kelpaavaksi.
Miksi sitten pitäisi saada mainos­taa
savukkeita, jotka tappavat ih­misiä
ennenaikaisesti keuhkosyö­pään,
katarriin, sydänvikoihin ja
ties mihin?
Mitä taas tulee ''tupakkalakkoon'',
mitä varmaan monet tupakoitsijat
nyt saatujen tieteellisten'tilastotie­tojen:
perusteella mietiskelevät, niin
se on itse asiassa paljon helpompi
tehtävä miltä se ensinäkemältä ja
-tuntumalta vaikuttaa.
Entisenä 'kovana tupakkamichcnä ^
— kokenut kaikki tietää, mutta vai- |
vainen kaikki kokeej—allekirjoit- »
taneella qli .^lyös osansa niistä vai- )
keuksisla';^ita'"tupakkalakon" te- t
koon liittyy. ,
Kaikesta huolimatta, ja lainkaan '
kieltämättä sitä, elleikö nikotiini r
aiheuta himoa eli tupakkanälkää; |
allekirjoittanut rohkenee kujtcnkin t
. väittää, että suuri osa tupakoinnista l
johtuu "tottumuksesta". Ken tottuu »
juomaan l^iijpin kahvia aterian'pa|^l-|
le, hän tijRtee itsensä hyvänkin ate- v
l i a n jälköen "nälkäiseksi" ellei saa f
kahvikuppiaari. ]
Ken tottuu juomaan "aanfiupälvS"-
tai"iltapäiyäkahvit". hänen e i tar-vitse
edes kelloaan katsoa, milloin
on pakko lähteä kahville.
Jotakin tällaista liittyy_myös tu­pakoimiseen—
Ja tästä tavasta va-pautuminfen
ei ole suinkaan help­poa.
Mutta keii tahansa/mies tai
nainen voi; giita suhteellisen ^hiel-posti
vapautua, jos hän todella
päättää, e|lä nyt siitä tuli loppu.
' Alliksi se vaivaa hieman, mutta *
parin kolmen kuukauden päästä ru- '
peaa "tupakkanälkä" sammumaan *
j a vajaan vuoden kuluttua siitä, on y
enää vain,"muistot jälellä". ,.
Jaa, että minnekö pannaan ne ra­hat,
mitkä tupakoimisen lopettaihi-sesta
säästyvät?
E i ole'siiifäkään mitään pelkoa
eikä vaivaa, sil)ä kukaan ei ole ai­nakaan
allekirjoittaneen mielestä
rikastuhu't sen paremmin tupäkölh-nin
lopettamisesta kuin rehellisestä
työstäkään. ; '
Mutta JDs se auttaa terveyttä ku­ten
tieteelliset tutkimukset ovat
osöiltaneef,'Tiiiil. sie maksaa k^llä J
vaivan "sisutella"' muutamia viikko- «
ja tupakannälkää vastaan. •*' *
—- Känsäkoura.