Vapaus, September 10, 1970

              Urheitukuulumisfa
SUOMALAISILLA RIEMUA^
, RUÖTSI-SUOMI
-. MAAOTTELUVOITOSTA
' K a i k k i e n aikojen toiseksi suu­rin
voittto Ruotsista sai Olym-
' piasiadionin täyteisen yleisömää-rän
• haltioituneena hurraamaan
; "omilleen". Lauantaina ja sun­nuntaina
suoritetun yleisurheilu-maaottdun
piste-eroksi jäi iierä-ti
45 suomalaisten hyväksi. Vii­meisen
päivän kilpailuissa kuur
Kostautuivat erikoisesti keihäs-miishet
ottamalla kolmoisvoiton
Suomelle.
Vain kerran aikaisemmin, 1958
on Suomi voittanut Ruotsin suu­remmalla
marginaalilla. Suomi ja
Rilotsi ovat kohdanneet yleisur-lieilumaaottelurr""
merkeissä nyt
30 kertaa, joista Suomi on voit­tanut
17 kertaa ja Ruotsi 13.
Maaottelun toisen päivän hie-noimmaksi
kilpailuksi muodostui
keihäänheitto. Kilpailu alkoi ko­mein
numeroin. Nevala kiskaisi
.heti ensimmäisellään 87,98 johon
Jorma Kinnunen vastasi toisella
heitollaan kaksi senttiä lyhyem­mällä
kaarella. Sitten tuli Ne­valan
paukku ME-lipun viereen.
Eroa jäi vielä ME :n hyväksi 6
senttiä. Naisten osalta tuli Suo­melle
ankara tappio numeroin
82—53.
TULOKSIA
/ 400 ni aidat: 1) Ari Salin S
51.4, 2) Jaakko Tuominen 51,7,
3) Torsten Torsterisson R 52,2.
' 800 m: 1) Pekka Vasala S
1.50,2, 2) Gunriara Ekman R
1.50;3, 3) Ake Svedmyr 1.50,4.
Kiekko: 1) Richard Bruch R
62,08, 2) Pentti Kahma S 58,54
3) Jormia Rinne S 57.72.
200 m: 1) Anders Faager ,R
21,6, 2) Raimo Vilen S 21,6.
Keihäs: 1) Pauli Nevala S
92,64, 2) Jorma iKnnunen S 87-
96, 3) Hannu Siitonen S 84.96.
Kolmiloikka: 1) Jorma Gröhn
S 15.71, 2) Birger Nyberg R 15,-
58.
3,000 m:n esteet: 1) Mikko
Ala-Leppilampi S 8,45,0, 2) An­ders
Gärderund R 8,45,6:
5,000 m: 1) Lasse Viren S
14,03.2, 2) Bengt Nädje R 14,-
03,6.
Seiväshyppy: 1) Kjell Isaks­son
R 520, 2) Jan-Erik Blom­qvist
R 520, 3) Altti Alarotu S
515.
4x400 m: Suomi 3.13,1.
Lauantaisia tuloksia
110 m:n aidat: 1) Bo Forssan-der
R 14,2, 2) Ari Salin S 14,4.
1,500 m: Pekka Vasala S 3.-
44,1, 2) Jan-Ingvar Ohlson R
3.44,5.
Moukari: 1) Risto Miettinen
S 66,32, 2) Birger Asplund R
64,70.
100 m: 1) Raimo Vilen S 10,5,
2> P.O. Bergqvist R 10,6.
Korkeushyppy: 1) Jan Dahl-gem
R 214, 2) Kenneth Lund­mark
R 212.
400 m: 1) Markku Kukkoaho
S 46;9, -2) Michael Fredricksson
R 47,4.
Kuula: 1) Richard Bruch R
19,20, 2) Matti Yrjölä S 18,82.
10,000 m: 1) Mikko Ala-Lep-pi
S 28.55,2, 2) Seppo Tuominen
S 28.57,8, 3) Rauno Mattila S
29.02,0.
: Pituushyppy: 1) Kari Palmen
S 764, 2) Karl Myllymäki S 754,
3) Heikki Mattila S 749.
4x100 Ruotsi 40,4.
tatti kansanomaisuudellaan cana-dalaisten
osakkeiden arvoai Y k
sikköjen yhtä kirkkainta, ' sekä
kahdeksikkojen ja kakkosten
pronssia lukuunottamatta Eu­roopan
soutajat, veivät kaikki
mitalit jättäen kuitenkin suoma­laisetkin
hyvin vaatimattomille
tiloille. Ylivoimaiseksi ykkösek­si
iloiisi DGA — Itä-Saksa —
jonka soutajat rohmusivat perä­ti
3 kultamitalia ja 4 hopeami­talia.
Länsi-Saksan soutajat sai­vat
1 kultamitalin* yhden ho­peaisen
ja yhden prosaisen. Neu­vostoliittolaiset
saivat kahdek­sikkojen
hopeamitalin ja pronssi-simitalin
perämieskäkko3i3ta.~Ar
gentiina vei ykkösten kullan ja
Romania perämieskakkosten kul­tamitalin.
Suomalaisten kaksikko
tuli alkukilpailussa erässään toi­seksi
ja Suomen nelonen kolman­neksi.
•
Aseistalkieiltäytyjieii
määrä kalävm USA:ssa
Sotilasviranoinaisten antamien
tietojen mukaan vuonna 1965
kieltäytyneitä nuorukaisia oli US-
:ssa 369^ vuonna 1966 642, vuonna
1967 1385, vuoUna 1968 1698 ja
vuonna 1969 heitä oli jo 3455.
Talousvuoden 1970 yhdeksän en­simmäisen
kuukauden aikana on
oikeuden eteen saatettu tästä syys­tä
kaikkiaan 2950 nuorukaista. .
tierustuslakia
, Pliiladel^iali yliöpiStoh'
ahieeUa' järjestettiin viikonlopulla
Vatkö- ja mustaäiÖisteri opiskelijain
j<kifefcokoköus, jijssa pohdittiin Yh­dysvaltain
perustuslain vaatimia
uiiditeäia. "PeriistusJakikokoUk-s^
h'', jonka oU jäideätäiiyt Mustifeh
pantteröidäl järjestö, oäallisttii kuu­tisentuhatta
opiskelijaa.
niyöhSötyi alkuperäisestä
aikataulustaan, kbska Mustat pant-tdrit
halusivat tarkistaa, ettei osan-ottäjillk
ollut aseitd. Poliisi oli ai-fcaisemmih
pidättänyt 22 Illinoisista
sa^nmutta, koska näillä oli muka­naan
kolme pistoolia, riiitä ei voida
pitää koviidcaan yllättävänä esimer­kiksi
sen kuvan perusteella, jotiScä
amerikkalaiset tv-fihnit antavat
amerädialaisesta arkipäivästä:
GolVon solmii suJhteita
Addis Abeba: — Negeria solmii
uudelleen Sambian ja Tansanian
kanssa dipk>maattisiditeet jotka ovat
olleet poikki siitä lähtien loin Sambia
ja Tansania tunnustivat entis^'
Biafran, ilmoitettiin Addis Abebas
sa viime viikoilla.
Päätös suhteiden uudelleen sobni-misesta^
tehtiin Nigerian valtion­päämiehen
Jakubu Gowomn, Sam­bian
presidentin Kenneth Kaundan
ja Tansanian presidentin Julius Nye-rerien
kaksi tuntia kestäneessä ko­kouksessa,
jossa pidietta johti Etio­pian
keisari Haile Selassie.
ETEUPÄÄN KUULUMISIA
South Porfcupihe. — Nyt täällä jetaan 215 jPJÄaemiifiä posiitöJÄ
Punakaartilaiset vakuuttuneita
antamansa uhrin tärkeydestä
CANADA- JA SUOMALAISET
"PERÄMimiNA" SOUDUSSA
Soudun kolmansissa maailman­mestaruuskilpailuissa
St. Catha-rinesissa
ei ollut isäntämaan o-sanottajilla
minkäänlaista sanan­valtaa.
Canadan soutajat osallis­tuivat
14 kilpailuun ja tulivat
12 tapauksessa viimeiseksi. Vain
loppukilpailuihin sunnuntaina o-sallistunut
Pierre Trudeau nos-
KtNOmHTON
127 RONCESVELLES AVE.
TORONTO
Tel: 532-2710
Aloittaa vakltul$en näytöksen
Hitlerin valtakunnan kauhistut­tava
nousu Ja kuidstnmlnen
— TOISENA VÄRIKUVANA —
" T H E BRIDGE
A T R E M A G E N"
Minkä yli katsellessaan Hitler
menetti mieleninalttinsa .
YKSI VItKKO
Syyj^kmm 17-23.
1'ätvitläbi 7:00 111., lailant; sum
S ip. Se Oli pitkä näytös, yli 4
tuntia. Kertokaa kalHHIfc ystH-villenne
siitä.
*m.aHivAGO"
_ Syyififlniun 24.
(Jatkoa 2 sivulta)
mutta kaikkien meidän Venäjän
kansalaisten on ajateltava häpeää
jota tämä meille tuottaa."
Niinpä maamme hallitus lopulta
otti yhteyttä Venäjän työläishal-litukseen.
Aluksi pidettiin vaikea­na
päästä Leninir^ puheille. Mutta
sen järjestivät ensiksi tunnetut
työväenliikkeen johtajat Kullervo
Manner, Yrjö Sirola, Edvard Gyl­ling
ja K. H. Wiik. Sen^lkeen
maamme hallituksen edustajat
pääsivät neuvottelemaan Leninin
ym. kanssa ja ilman vaikeuksia
Venäjän työväen hallituksen jäse­net
hyväksyivät maamme täydel­lisen
valtiollisen itsenäisyyden
joulukuun 31 pnä vuonna 1917.
Näin oli maamme saavuttanut
täydellisen valtiollisen itsenäisyy­den
ja sen tuloksen savauttami-seksi
maamme työväenpuolueen
edustajat tehokkaasti vaikuttivat
Mutta maamme sisäinen elämä
ei ollut vähääkään vähentänyt
porvariston ja työväestön keski­näisiä
ristiriitoja. Päinvastoin
Pieniä aseellisia yhteenottoja ta­pahtui
maan eri puolilla ja tilan­ne
yhä vain paheni. Porvaristo
hankki jo edellisenä vuonna asei­ta
Saksasta. Kaiken lisäksi saksa­laiset
lähettivät kokonaisen ar­meijan
Suomeen punaisia jouk­koja
tuhoamaan. Tämä oli suun­niteltu
porva"mton taholta etukä­teen.
•.
Tammikuun 28 pnä 1918 tapah­tui
sotaisia yhteenottoja porva-reiden
ja työläisten, punakaarti­laisten
välillä. Niin alkoi todelli­nen
kansalaissota. Kumpaiselta-kin
osapuolella oli omat menette­lytapansa;
. Tarkoituksenani ei ole tässä
juhlatilaihuudessa käydä selosta­maan
kansalaissodan erillisiä
taisteluita. Kovin taistelu käytiin
Tampereella. Enimmin painavat
mieltämme ne karkeat menettely­tavat,
joita kansalaissodassa käy­tettiin.
•:,
Työläisten taholla jo sodan al­kuvaiheessa
koettiin johdattaa
asioiden kulkua inhimilliselle poh­jalle.
Punakaartilaiset, heidän joh
tavat piirinsä, yrittivät saattaa
asiat järkevälle kannalle.
Jo helmikuun 2 pnä julkaistiin
Suomen kansanvaltuuskunnan tie
donantajassa seuraava määräys:
Julistus Punaisen kaartin kaikille
jäsenille ja työläisille:
"Suomen punaisen kaartin yleis
esikunta julistaa 1) että asetto-mia
vangiksi joutuneita vastusta­jiamme
kohtaan on kaikenlaihen
väkivalta mitä jyrkimmin kiellet­ty.
2) kaikki vallankumousliikkeen
yhteydessä olevat asiat ovat viipy
mättä jätettävät vallankumouk­sellisen
työväen sotaoikeuden kä-Ä
L Ä VÄLFTÄ
ämna Heyiuofn väliittää!
Soita
ROLF HEYNO
REAL ESTATE BROKEK
Puhelin 481,0Ö0i
Varmimmin tavattavissa /«/-
keen klo JO illalla.
Toronto, Oiltario
siteltäväksi, eikä vangiksi joutu­neita
saa uhkailla tai pahoinpi­dellä,
vaan on meidän heitäkin
kohtaan käyttäydyttävä vallanr
kumouksellisen työväen arvok­kuudella."
Suomen Punaisen Kaartin
Yleisesikunta
Tällaisia määräyksiä annettiin
punaisten joukkojen jäsenille.
Kokonaan toisenlaista oli val­koisen
armejan käyttäytyminen
punaisen rintaman jäseniä koh­taan
ja heitä surmattiin joukoit­tain.
Myös muita järjestäytyneitä
työläisiä tuhottiin paljon.
Ruotsalaisen Dagens Nyheterin
kirjeenvaihtaja Nils Hasager
haastatteli Mannerheimia kansa­laissodan
alkupäivinä ja tämä sa­noi:
"Me tarvitsemme apua ja sitä
meidän on saatava ulkomailta ko­konaisina
vapaaehtoina joukko-osastoina,
aseina, kivääreinä ja
tykkeinä. Meidän täytyy saada
joukkoja."
Hasager kysyy: "Voidaanko
taistelun jälkeen rakentaa yhdis­tävä
silta taistelevien välille?"
Mannerheim vastasi: "Jos rat­kaisu
riippuisi minusta, niin sa­noisin,
etteivät mitkään sillat ole
mahdollisia. . . .
Ainoastaan yhdestä asiasta voi­daan
puhua ja se on: rangaistuk­sesta.
Vallankumoukselliset ovat
tehneet itsensä syyllisiksi kapi­naan
ja maanpetokseen ja ran-,
gaistus siitä on kuolema."
Kerrassaan kauhistava oli tuol­lainen
haastattelu, joka oli pääsv
tetty julkisuuteen. Koko kansalais
sodan aikana ja jälkeenpäin syy­tettiin
punakaartilaisia ja järjes­tyneitä
työläisiä maankavalluk-sest;
a ja tuomittiin kuolemaan. Se
oli valheellinen syytös punaisia
vastaan.
Kun tässä suuressa muistojuhT
lassa hartain mielin, kunnioitta­vin
ajatuksin olemme nyt vihki­mässä
näkyvää muistomerkkiä
vuoden 1918 kaatuneille tovereil­lemme,
teemme sen muistaen, nii­tä
punaisia sotilaita, jotka vuo­dattivat
verensä ja antoivat elä­mänsä
taistelukentillä, muistaen
tovereitamme, joiden elämä päät­ti
teloittajan luoti ja ajatellen nii­tä
jotka nääntyivät nälkään ja
tauteihin vankileireillä. Teemme
sen ennen muuta kohdistaen huo­miotamme
niihin yhteiskunalli-
Siin tavoitteisiin joiden puolesta
he kärsimysuhrinsa antoivat.
Mutta tämä muistotilaisuus on
myös osanoton ja kunnian osoitus
niille tuhahsille leskille ja orvoik­si
jääneille lapsille, jotka huuta­van
tuökansa kätkivät sisinpään-sä
ja myöhemmin täyttivät työ­väenluokan
harventuneet rivit
uusilla voimilla. ,
Vuoden 1918 punaiset taisteli­jat
olivat vakuuttuneita antaman­sa
uhrin tärkeydestä ja tavoitte­lemansa
yhteiskunnallisen järjes­telmän
toteuttamisen välttämät­tömyydestä
kansamme sisäisen
rauhantilan ja myös kansojen vä­lisen
rauhantilan rakentamiseksi
Olemme toivottaneet ja toivo­tamme
edelleenkin onnellista ko­tia
kaikille isänmaamme asuk­kaille.
Me tulemme edelleen työsken­telemään
pysyvän rauhan ja kan­sojen
keskinäisen sovun ja ystä­vällisen
kanssakäymisen hyväksi.
kiiltakaivosyhdyskunnissa on taas
t)äljon puheen aihetta. Ei nyt jiitöl-la
kullasta, vaan muista kSytäohÖo
mineraaleista^ kuten sifaklstä, kupa­rista
ja nikkelisiä^ Viime viikolla
oli aivan vakavalla pltheehäiheenä,
ett^ fjöbanda-ylitiö "aloittaa" — tai
että öh löydetty sailottin yhtiön val-taiikiUta
sliuri nikkeii-esUntymä,
missä tUllaart avaamaan kaivatito
lähltulfevaisliildessa. Valtaus sijait­see
täätä' Eteläpäästä 16 mailia ete­läiseen
ilmatisuuntaari, niin kutsu­tussa
Langmuir kunnassa, ja että
kaivannon alukutuotanto tulisi ole­maan
700 tonnia vuorokaudessa nik-kellrikästetta
Alkuunsa on suunniteltu sanoitulle
alufeelle tien rakentaminen jonka
kustanhusarivio dn 600,000 dollariin
saakka. Tietöiden pitäisi alkaa vä­littömästi
tämän syksyn aikana.
Näin ollen jäämme seuraamaan tä­män
"rytinän" alkua ja kuuntele­maan
suuria juttuja:
Ikävälle puolelle on tässä heti mer­kattava
se, että noin kuusi vuotta
sitten aloitettiin tuotanto 14 mailia
Timminsistä länteen kaivoksella^ jo­ka
tunnettiin nimeltä Canadian
Jamieson Mine Ltd. Siellä on tuo­tettu
kuparia ja sinkkiä sekä hieman
hopeaa sekaan. Nyt tämän yhtiön
vuosikokous toteaa, että tiedossa
olevat mineraalivarastot kestävät
vain neljän kuukauden ajaksi, jonka
jälkeen 139 työläistä joutuu katsele­maan
työtä toisista lähteistä.
Mutta Timminsissä sitä touhutaan
kovasti. Sinne on aloitettu tämän
kulmakunnan suurimman kauppa­keskuksen
rakentaminen. Siellä ha-
Joitettiin 50 vuotta toiminnassa ol­lut
kansakoulu. Tämä koulu oli ai­koinaan
paikkakunnan ylpeys raken­nuksensa
puolesta, ja siellä on vuo-sikymm^
ien aikana saanut alkeis­opetuksensa
tuhannet kansalaiset.
Monissa sadoissa on laskettava nii­den
suomalaistenkin lasten luku jot­ka
ovat aloittaneet opintonsa tuos-,
sa koulussa, ja monet heistä ovat
tällä kertaa maineasemissa eri puo­lilla
tätä" laajaa maata; Useita heis­tä
lienee maan rajojen ulkopuolel-lakm,
sillä tämä koulu oli ensimmäi­nen
huomattava opinahjo tässä kai-vosyhdyskunnassa.
Nyt tuolle paikalle rakennetaan'
nykyaikainen "'Shoping Centre",
johon tulee useita suuria kauppoja ja
kaikenlaisia "pisnesofviiseja" ,kam-paamoista
lähtien. Tämän laitoksen
hinnaksi on laskettu kaksi ja puoli
miljoonaa kuningattaren kuvalla var
rustottua dollaria.
Timminsin kauppalassa on kyllä
tällä- kertaa paljon hyviä llikehuo.
neistoja tyhjänä. Niitä on myytävänä
ja vuokrattavana. Mutta nykyaika
ja rahamiesmaailman touhut eivät
katso sitä". Pääoma etsii vain parem­pia
kiinnityksiä ja voittoja tuottavia
perusteita josta seikasta menet pie­nemmät
kauppiaat ja liikehuoneisto­jen
omistajat joutuvat kärsimään.
Nyt ei tehdäkään ostoksia pimeissä
teltoissa kuten tämän kylän alku­aikoina,
vaan halutaan kuvastimella
varustetut seinät ja äänilevyt soitta­maan
hienoa, miellyttävää, musiik­kia.
Pienet kansakoulut ovat hävinneet
näistä pohjoisen kylistä ja lapset
kuljetetaan busseilla suurimpiin kou­luihin.
Nyt näyttää olevan vuorossa
myös pienempien postikonttoreiden.
hävittäminen.
Viime maanantaina sulki ovensa
Shillingtonin postitoimisto. Tässä pie-ne.
ssä farmiseutukylässä on toiminut
postitoimisto 53 vuotta. Sitä tointa
on hoitanut pienen sekatavarakau­pan
kera Ernest H. Bastian, joka
aloitti postimestarin toimen v; 1917,
harjoittaen tointa 28 vuotta. Sen jäl­keen
hänen poikansa otti tehtävän
vastaan jatkaen sitä tähän päivään
asti.
Mainittakoon, että Ontariossa sul-toa
joista ShilUngton oli yksi. Tämän
jälkeen paikkakunnan postipalvelu
siirtjry Mättl^on nihii^h kylk
postitqimistbpiiriin.
Hiljattain näin eräästä ^i^pm?^-
sesta sanomalehdestä etta er^ ko:
väleukainen nues oli veikan pteräitS
luvannut syödä lijq^naisen^a^
Tämä tapaiktum^ pii AVslraliässa.
Mies oli jo likasuojat syönyt ja run­koon
iski hampaiibaan t^dlella t|Bräa.
Täällä pohjoisessa ei pie sattuisit
kulkemaan seUatsta mleätä, mutta
roniuraudan fcerääja on luvänqut ke­rätä
kaikki tämän seudun hylklöJkäi
jääneet ^utx)t joita on ympäfi mfetsiä
ja kankaita. Nyt tämä romuraudan
kerääjä Maurice Bpuclier oi^ iuvan-nut
saattaa ne 4;0Q0 loppuun kulu-nutta
autoa Etelä-Ohtarlon romu­rauta
sulimoille. Vanhin dollarihymy
mitä mies; taVaiMlt, öh Umi^
1942 mallia.
• ». • # • *•
Sitten täällä ylämäissä dn ahnettu
ruumiitteh siirto- jä kälVätlsUi^ÖItä,
sillä Kitchenertssä sijaitsevalla
Woodland hautausmaalle Saksan so­tavankien
haudoista huolehtiva ko­missiooni
on päättänyt koota kaikki
tiedettävät vankien maaHiset jään­nökset
samaan hautaan. Kummun
päälle tietenkin tullaan; pystyttä­mään
noille miehille omistettu muis­topatsas.
Täällä pohjoisessa tiede-tää
olevan kahdessa hautausmaassa
sanottujen vainajien jäSilnöksiä.
Kapuskasingtn hautausmaaHa on
haudattuna 9 ensimmäisen maail-mansodah
aikana kuollutta saksa­laista.
Nyt on päätetty siirtää kaik­ki
nuo vainajien jäännökset sinne
samaan hautaan.
« • •
Täällä ylämaissa täytyy huolehtia
niin kuolleista kuin elävistäkin ih­misistä.
Timminsin kauppalan val­tuusto
oli kovin ihmeissään siitä suu­resta
avustettavien määrästä mitä
nykyisin on kunnallishallintojen huol
lossa. Kävi ilmi; että $2,300 maksaa
päivittäin seitsemän päivää viikos­sa
avustettavien kansalaisten huol­to.
Valtuusto tuntui moittivan että nii­tä
on ammattilaisia tälläkin alalla.
He ottavat kuulemma avustusta
vaikka olisivat työhön kykeneviäkin
ja vaikka työmaita olisi saatavana.
Sitä valtuusto sanoo pitävän pahana
kun saapuu vierailta paikkakunnilta
väestöä kääntyen usein avustusvu*-
kailijoiden puoleen. Näissä liikkuvis­sa
kansalaisissa on huomattu mon­ta
alansa ammattilaista. Siksi val­tuusto
tulevissa kunnalliskokouksis-sa
tulee ehdottamaan tarkempaa
valtiollista toimintaa tälle kysymyk­selle,
mikä on muodostunut ras­kaaksi
taakaksi kuntien talouselä­mässä.
.Näin niitä kaikkia asioita järjeste­tään
nykyään. Eikä näy pitävän
paikkaansa enää se. että jos on pitkä
tukka niin sitä vähemmän on jär­keä
siinä päässä. Pi'kän tukan
omaajat nykyisin tekevätkin viisai­ta
temppuja, mutta Sucmen tasa­vallan
presidentti Kekkonen on ol­lut
melkein koko ikänsä kaljupäinen
ja moitteettoman viisas mies aivan
näihin päiviin saakka. Hänestä on
paljon kaikuja — on painettu aivar
kirjakin näistä kaskuista. Panen tä­hän
lukijoidemme mieliksi yhden:
Kekkonen oli maalaisliiton ehdok­kaana
valtiopäivillä. Hän piti vaali­puheen
jossakin Savossa eräällä seu­ratalolla.'
Puheen loputtua tuli kes­kusteluaika.
Yleisön joukosta nousi
eräs savolaisisäntä seisomaan ja
kysyi: "No mikäs se on noin nuo­relta
mieheltä tukan vlennä?" —
Kekkonen heittäytyi leikilliseksi ja
sanoi: "Eikös isäntä tiedä, että tukka
ja järki eivät pysy samassa päässä"/
Tähän isäntä vastasi: "•Saiskos tie­tee
kumpi on lähtennä ensin"! — H.
S A U L T S T E . M A R I E N
K U U L U M I S I A
SaultSte. Marie. Kuluvan
kuukauden ensimmäisenä päivä­nä
pidettiin CSJ :n Sault Ste
Marien osaston sääntömääräinen
kokous, jossa keskusteltiin useis­ta
eri asioista ja suunniteltiin
vähän tulpvan talven toimintaa­kin.
Mutta kokoukseen oli saapu­nut
kuitenkin liian vähän osan­ottajia
suurempien päätösten te­koa
silmällä pitäen ja niin ollen,
päätettiin jättää ne _seuraavaan
kokoukseen siinä toivossa, että
jäsenistömme on ehtinyt palata
takaisin kesälomilta ja vierailu-matkoiltaan.
— ^
Kokouksessa päätettiin kuiten­kin,
että ensimmäinen seiirapeli-ilta:
järjestetään lokakuun 7 päi
vänä. alkaen kello 7.30 illalla.
Tästä tilaisuudesta tiedoitamme
jo näin ajoissa, että kaikki voi­vat
järjestää asiansa niin, jotta
on mahdollisuus osallistua tähän
hauskaan tilaisuuteen. Onkin jo
kuulunut ikävöintiin viittaavia
lausuntoja kun ei ole ollut seura-
^eli-iltoja pitkään aikaan.
.» . - «
Muuten meillä oli täällä Soon
perukalla verrattoman ihana ke­sä,.
eikä ne suuret pyörremyrs­kytkään
osuneet lähettyville. Ke­väällä
kyllä oli vähän tulvista
vastusta, rikkoivat siltoja ja kat­koivat
maanteitä sekä täyttivät
kellareita vedellä.
Nyt kyllä näyttää ilmat ru­peavan
viilenemään, , mutta sää­tieteilijät
ennustelevat edelleen­kin
siinä 70 asteen paikkeilla
pyörivää /lämpötilaa.
Mainita myös pitää, että mar-javuosi
oli näillä seuduilla niin
mainio, että mustikoista ei tah­dottu
eroon päästän — S-nen;
Milloin tahansa tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
Int^mätiohäl Co-Op Stores Ltd.
176 s. Algoma St. Thunder Bay, Ont.
EDUSTAMME KAIKKIA MAT^AfLUPALVfeLUJA
Soittakaa, kirjoittakaa eli käykää loinnislossammo
RITARI TRAVEL SERVICE
Matkniiutobnlsto vuodosta. 103G
7 Cedair St., Sudbury, Ontario Puhellin 675-5683
KuuLMIiiivttMrir
ThUhtidr Biy. — Qffite Pro-,
tesional Empioyejss lntetW^ortal
Union osasto No; 81määritteli
viime viikolla lakon alkamispäi­vin
eochranerDunlot)^ Hai^äw£^^
yhtiötä vastaäri.
UnibH jii-epidetitti'Pat Höbba
sänbi etliköt^n- yaimistfetussa
lausUhiiössa,, että läkkbutuhriisen
syynä oVat pä&Äsiklilseäti. huo­not
palkat jä' heikko-Unioturva;
Varastotyöläiset ansaitsevat nyt
1.73 dolläfiätä 2.11 dollariin tun­nissa
jävifästotyöläisten palkko­jen
sfthotaah vaihtelevan 48.75
dollarista 88,00 dlöUariin viikossa.
• # «—
Intfernational Bt^otherhood • of
P,ulp,^uiptiite and Paper Mill
Worker8 union osasto no. 39 pre­sidentti
Vl^llbert Mazurski tie-doitti,
että union jääenet eivät
iäkkoudu Great Lakes Paperryh-iiötä
vastaan.
Yhtiön ja Urtibn välisissä palk­ka-
ja työehlosopimusneuvotter
luissa ilmöilöttiin jöusfeh jähnit-tyneen
erittäin- Itireälle- ja työläis
ten hyljänneen ensimniäisessä jä­senkokouksessa
neuvöttelukomi-tean
sopimusluonnoksen, . mutta
äänestäneen lakkoutuniista vas­taan
viime kesldviikkona' suori­tetussa
toisessa yleisessä äänes­tyksessä.
• » •-
Järvienpään aliieeUä noin 40
vuotta asunut Kalle Kilponen,
R. R. 12, ThUttdet- Bay, kVöli
odottamatta elokuun 27 päivänä;
Hän oli kuollessaan 64 ..vuoden
ikäinen. Lähinnä sufcertiääti';;;jäi
hänen vaimonsa Nora ja kakäl
tytärtä sekä neljä lasteiiik^t^
Kilponen saatetttiin haudah 10"
poöti Evferfestin kapjaelista.
Silver Moutainissa asiihiit^Öl-vuotias
Nikolai Niemi kiioU Sko­dissaan
sunnuntaina, elökUuii'. äb
päivänä. Hän oli syntynyt l^äU-hajoella,
Suomessa ja säapiii iCa-nadaan
White Fish IJakeri 'alu­eelle
1907. Lähinnä suremaärf jäi
kaksi poikaa, WilliaTn Nierili^jSll-,
ver Mountainissa ja Arvo Nföhrtl
Belrose roadilla, Thunder BdySöä
sekä viisi lastenlasta ja viisi UälJ-tenlastenlasta.
Hautaus tatJahtUi
Everestin kappelista RiVertidfeH
hautausmaahan. b
Prince Arthur-kadulla asunut
Hilhta Böhm kuoli sairäaiassa
torstaina, Syyskuun 3 päiVänä,
ollen 84 vuoden ikäinen;. Läjiini
nä suremaan jäi yksi poika Ak-iift
jä tyttäret Violet sekä Jennie ja
viisi lastenlasta sekä 11 lasten-lasteniäätä.
Hautaus suörit^illft
vihne lauantaina JenkenslÄ ihaili
taustdimistosta Mountain Vievtr
haiitäiismaähan,
' Palvelustyttö: — Äiti ääööi rtiääl-la,
etten saisi palveluq[)aildiaa i!Hel-singissä
ja nyt minuäa on jo viides
palkka kuukauden sisällä.
(Miksi tyytyä toiseksi parhaaseen)
Nautitte matkastanne SASilla; jossa skandinaavisuus ym­päröi
teitä kaikissa muodoissa. Tilava istuimenne, Skan­dinaviassa
muotoiltu Comforchair. Voileivät ja muut
Skandinavian ja Euroopan herkut. Lämmin skandinaavi­nen
vastaanotto. Mutta joulun aikaan olette kaikkein
tervetullein.
Tulkaa aikaisin — on niin paljon mielenkiintoista. Va­litkaa
erikoisjoululahjanne siellä.
Viipykää kauan. Koko kuukauden Skandinavia on kuin
elävä joulukortti. Tiernapojat. Porot. Rekiretket. Lumiset
kuuset. Jos viivytte perillä 29—45 päivää meno/paluu­lippu
maksaa vain $313**. Pyi'täkää matkatoimistoltanne
yksityiskohdat selittävä Joulu Skandinaviassa 1970 esit-tblylehtinen.
-
*}t\ i>.iiiili>liii>kiiii L") ~ir> iMivtiii ll|>|iii MiiiitrcnllMit—ll<<Nlrtkl hriigritil.
..VuliiinxM iimrni'kiiiiii I. I<)70 i i i u H l l a k i i i i i i I'I7Ixaiikkn.
M u l l i n iiikiiliiii h l i i l l a l liii-ninii .ki>rLi.aiiiiiial,
Ju^ let youif^lf go on
S/iS
Uppumyymälät:
199 B»y Sl^ Toronto, Out. (410) 3G2-5221
800 Dorohcf^r Blvd., Montreal. P.Q, TrJ. (514) 861-8311;
211 Port»Kfc Ave., Wiiilhi|)fer* Mun., Tel. (204 ) 943-0673