Vapaus, September 27, 1928

              Torstämä, syyskmin 37 pinä-^Thur., Sept 27
TOBONTON KATCVAUNBTRJLiaS-TES
ON ODOTETTAVA
Toronton katxnramratyöläisten l i i ­ton
sihteeri W . D . Bobbins tiedottaa,
että l i i t to c n valmis odottamaan kun­nes
valitut kaksi sovittelijaa voivat
alottaa työn Katuvaunutyöläisten l i i ­ton
j a Toronton liikennekomissionjn
välisen r i i d a n sovittelemiseksL,. R a i t i o -
tietyöläisten Uitto esitti vaatimuksensa
kolme konkautta sitten, j a näsrttää
siltä että toiset kolme kuukautta k u ­luvat
ennenkuin sovittelulautakimta
tekee mitään. Henkilö.- jonka Toron­ton,
liikennekomissioni on valinnut e-dustajakseen
sovintolautakuntaan, on
sairaana j a Jimmy Simpson o n h u v i ­ajelulla
Puolassal §impson tulee ole­maan
läsnä Kansainliiton kansainväli­sen
työtoimiston toimeenpanevan ryh­män
vuosineljännes-kokouksessa.
Raitiotietyöläiset voivat siis odottaa.
On osotettu että savittelulautakunnan
päätökset tulevat olemaan taannehti­via.
Reformististen ammattiyhdistys­ten
johtajain työriitojen käsittely on
hidasta hommaa. Kaikessa tapaukses­sa
on mukavampaa jättää sellaiset a-siat
kuin työläisten olosuhteiden p a ­rantaminen
hyllylle j a asettua alttiik­si
miesten vihalle j a harmille.
Raitiotietyöläiset ihmettelevät mitä
sovlttelulautakunta voisi saada aikaan,
ja milloin. ~
(Port Arthurissa, Aku Päiviön kirjottama,
Hannes Vuoren hyvin lausuma runo.)
Ft. Williamin uutisia
PJtOTESTILAUSUNTO SUOMEN
HALLITUKSELLE
Täällä pidettiin syj-sk. 15 p. protesti-kokous,
vastalauseena niille vaino-toimenpiteille,
mitä Suomen hallitus-viranomaiset
harjoittavat työläisiä
kohtaan, raahaten näitä vankiloihin
j a luokkaoikeukslensa eteen pelkäs­tään
siitä S3?ystä, että he ovat toimi­neet
työväenliikkeessä, koettaen t o i -
miimallaan edistää työväen kurjan
elämäntason parantumista. Kokouk­sessa
hjnräksytty protestilausunto oli
seiuraava:
Suomen tasavallan hallitukselle.
Helsinki.
T u r u n Hovioikeudelle.
Turku, Finland.
Me Fort Williamin suomalaiset työ­läiset
kokoontuneina kokoukseen, lau­summe
jyrkän vastalauseemme Suo­men
hallitukselle j a oikeuslaitokselle
niiden maansa työtätekeviin kohdista­man,
kaikkia inhimillisiä oikeus- ja
kansalaisvapauskäsitteitä loukkaavan
vainon johdosta j a vaadimme vangit­tujen
pikaista vapauttamista ja. vainon
lakkauttamista, tai muutoin tulemme
työskentelemään kaikin voimimme yhä
voimakkaamman kansainvälisen anti­patian
' nostattamiseksi maatanne ja
sen nykyistä hallintojärjestelmää vas­taan.
'
"Samalla laiisumme lämpimän myö­tätuntomme
Suomen kovia kokeneelle
.työväestölle j a sen rohkeille vapau­tensa
j a oikeutensa puolesta taistele­ville
työläisille.
Kokouksen puolesta:
A. Heikkinen
Puheeni.
O. Kainulainen
- ffirjuri.
Vaikkakaan
'vastalause ei
tämä lähettämämme
mahdollisesti vaikuta­kaan
sitä, että nämä S3?yttönästt v a n ­gitut
työläiset vapautetaan ohranaval-lan
komeroista, mutta onhan se a i ­n
a k i n osoituksena siitä solidaarisuu.
den tunteesta, mitä tämän maan suo­malaiset
työläiset tuntevat luokkavel-j
i ä än kohtaan Suomessa j a niinollen
ovat taliset ilmaisut ikäänkuin ke-hoituksena
heille, rohkaisuna uusiin
taisteluihin vallassaolevaa kidutusko-mentoa
vastaan. — S.
Eri paikkakunnilta
Schumacher, Ont.
P O I K A T A L O N MUISTOLLE
Mainittakoon tässä joku sana paik­kakunnallamme
toiminneesta osuus-ruokalaitaMn.
Osuusruokala eli Poi-poutaah
j a vannoo olevansa oikea so-tanues.
Samoin tekee m-heilijakin.
JcB häntä haukkuu (ja saa olla syy­täkin),
että kuhnuri sinä olet etkä
urheUija työväenliikkeessä, niin reilu
työläisurheilija suuttuu j a vannoo ole­vansa
oikea luökkataistelija. Ja ryh­tyy
sitä käytännössä öäjrttämään.
Nyt on tilaisuus iirheilijoilla suut­tua.
Olemme heitä tässä sekä silitel-leet
että takakäteen • mutaisseet. Ja
jos he ovat todellisia työläisurheilijoita,
n i i n suuttumisensa pukevat kiukkui­seen
toimintaan. J a mikäpä sen pa­rempi
kohde on vihansa puskemiselle
tällä hetkellä k m n se, että ryhtyy toi­mimaan
vihapäissääh poliittisella ja
ammatillisella areenalla, kun kesän
on riehkassut urheilukentillä. Toinen
tärkeä ala, jossa myöskin toimintaa
kaivatajua, o n nyky*-£in käynnissä ole­vat
voiinistelunjohtajakurssit urheilu­liitossamme.
Niiden valmistelemiseksi
tarvitaan "itsekullakin paikkakunnaHa
ripeää- toimintaa. Port A r t h u r i n nuo­rukaiset,
lasken samaan
Pois rientää kesäpäivät,
on lumtapäillä syys
ja sitten talven jäinen
ja raaka jäntevyys,
ken yli senkin taivaltaa^
taas kevätpäivän nähdä saa,
sen tuta tenhovoiman
ja riemun hitusen.
.Min hitunenko aina
lie kesän riemummey
suur' hetki sunnuntaina —
jos sattuu orud se;
vaan vaivan päivin paahtavin
ja illoin työstä uupuvin,
huomenna huolin, puuttein —
niin saapuu kesämme.
Me lasotamme teitä
leveitäf suoria,
edestä loistovaunun
murramme vuoria,
maan joka kolkkaan ihanaan
iloinen uoma avataan
ja siellä rannat santaan
ja polut kukkasiin.
Kun sulaa pohjolassa
sen jäyhä routa, jää
ja karut kentät, rannat
taas hetken vihertää,
saa silloin jäädä etelät,
pohjoisiin vaunut kiitävät, '
taas lähteäkseen sieltä "
syyskylmäin uhaten. -
jVfm Mim sinne missä
on päivä, kukkaset
ne kuhertaen kulkee
nuo silkkisukkaset,
ja minne ikinä he saa,
niin loistopesä odottaa
ja palvovaiset orjat \ , »
Oi kesää ihanaa! • •
Niin he, vaan minne jäävät
nuo tasottajat tien?.
Ne jäävät, missä milloin
on vankilansa pien.
Kun nälkäruoska vongahtaa, * '
tie polttaa jalkaa (istuvaa
ja taakka painaa — siellä
ne nauttii kesästään.
Mut ah, voi jumalauta,
I se alkaa Järveltää,
tuhanten veri huutaa
enemmän elämääf —
efiemmän leipää, vapauit*,
enemmän ihmisoikeuU*»
enemmän talven turvaa
ja kesän iloa! »
• .-^ " • - .
Ei näe, kuule, huoli
tuo joukko nautinnon,
mitenkä Orjalassa .
on tuska tavaton,
mitenkä viha kuohuttaa
ruoskansa alla raatajaa,
mitenkä loiston taakka
painaltaa piinaten.
On asemansa vahva,
ne siihen luottavat,
on vielä laumat nöyrät
ja hyvin tuottavat, —
kun voimakeinoin kiristys
ja tunnon, järjen pimitys
käy yhä tahdillansa,
niin muurit kestävät.
Mut aika, aika murtaa
jo Kiinan muurinkin,
raoista valo tunkee
sen pohjiin pimeihin,
pää nouseCf päitä kymmenin
ja päitä sadoin, tuhansin,
rohkeimmat salamoiden
ain tulta taistelun.
Ne iskee sorron yössä
vapauden valkeaa*
ne all^ vainon julman
totuutta julistaa, -
ei riitä ruoskat, kytkimet,
ei tel jet, tyrmät tuhannet,
ei pyövelinkään piilu
tee enää tehtävää.
Ei auta, aika murtaa
' ja aika rakentaa,
yostänsä kohonneena '
jo yks' on kansa, maa, —
_ kas, yllä sen jo vapauden
' suurlippu liehuu kutsuen
vasaran, sirpin kansaa
kaikkialla yhtymään.
\
Kaikkialla, lyödyt kuulkaa,
on sama pelastuSf
myös siellä, missä loistaa
suur" valhevapaus,
myös siellä, täällä, missä vaan
typn raataja on~ orja maan.
Kahleenne lyökää — lyökää
jo järjestelmä taa? ,
fcemxiksista; Jolta saa löiulla ke^us-tellessa
brittiläisten donkorjaftjien
kanssa. T S s ^ yhteydesdl on vieÄ
mainittava niistä maanviljelijölsa.
jotka ovat ahnaita orja-toverinsa iiyl>
kemiseen j a seUttävät heill^. *'että he
ovat kokemattomia." Miehet sanovat,
että olosuhteet ovat hieman paranta­neet
siirtolaisten majotusasemilla
viimeisen elonkorjaajajoukon tekemien
paljastuksien jälkeen, mutta muassa
olisi vielä palJonMn toivomisen varaa;
kuitenkin, kuten yksi elonkorjaaja
sanoi — "että rahaton mies on j o t a ­kuinkin
samadls .tasolla k u n sikav h ä ­nen
on otettava se mitä hänelle hei­tetään,"
j a säästää valitiiksensa myö­hemmälle.
Porvarllehdistö o n kuluttanut paljon
t i l aa viime viikon ajalla slirtplaisuus-j
a hikenneyhUöiden selostuksiin ja
puolustukseen. Ne 3rrittä\^t osottaa,
että takaisin palaavat miehet ovat so­pimattomia;
että täällä o n kaikenlais­t
a työtä saatavissa niillä pSlkoilla,
tnitä Suurbritanniassa on heille l u ­vattu
mutta miehet kieltäytyvät te­kemästä
työtä.
Toistasataa elonkorjaajaa kokoon­tui
sunnuntai-iUalla kommunistisen
puolueen täkäläiseen päämajaan ja
suunnitteli tolminta-ohj^man saa-deikseen
vapaan kyydin takaisin k o -
tiiiL Miehet toistivat kokemuksiaan
j a sanoivat saaneensa kokea Canadaa
k y l l i n paljon, sekä kehottivat toverei­taan
pysjrmään yhdessä joukossa kun­nes
siirtolaisvirkailijat olisivat pako­tetut
kulettamaan heidät takaisin.
Maanantaiaamuna, pidettiin kokous
Market Squarilla, jossa J . S. Woods-worth
piti lyhyen puheen. Jimmy sa-,
noi ei aikovansa neuvoa heille mitä
tehdä, vaan etsivänsä tietoja ketä t u ­lee
syyttää heidän tänne tuomises­taan.
Puhuja oli sitä mieltä, että suu­r
i osuus suunnitelman alkuunpaneml-sesta
kuuluu valtakumian hallituksel­le,
mutta ei selittänyt miksi tämä
halUtus oli nähnyt 'rälttämättömäksl
karkottaa 10,000 työläistä. Tämän se­lostaminen
j ä ä kommunistipuolueelle,
sillä itsenäisen työväenpuolueen pii­reissä
sitä el katsota sopivaksi — e i ­kä
säädylliseksi. J a brittiläisellä elon­korjaajalla
on tapana hämätä silloin
tällöin, joka on myös epämukavaa
mille. Jotka haluavat kiertää, todellis­t
a kysymystä. — T . E .
katalo tänne päätettiin perustaa mar-rastuun
15 p., 1925. j a alkoi se t o i ­mintansa
jouluk. 1 p. samana vuo­tena.
Heti alussa sai se kaikkien paik­kakunnalla
olevien yksinäisten suoma­laisten
miesten keskuudessa jakamat­toman
kannatuksen, jopa n i i n tarkoin,
igttä smoin paikkakunnalla toimineet
kaksi yksltjöstä suomalaista ruoka­paikkaa
katsoivat parhaaksi lopettaa
liikkeen. Suomalaisia työläisiä tässä
kylässä n i i h i n aikoihin oli perheellisiä
noin 15 perhettä ja yksinäisiä noin 30,
Mclnture kaivannon kaivosaukon No
11 syventäminen ollen- huomattavin
työpaikka johon kylämme suomalaiset
srrurimmalta osalta oli sijoittunut. E -
dellä mainituh kaivosaukon syventä-misajan
(noin paxi vuotta) kyläämme
sijoittuvien kansalaistemme lukumää­rä
jatkuvasti lisääntyi, ollen korkeim­millaan
noin 60 yksinäisiä miestä ja
ollen ne k a i k k i myöskin täällä toimi­neen
Poikatalon kaimattajia. Edis­tääkseen
järjestymistä, teki täkäläi­nen
Poikatalo myöskin päätöksen, et­t
ä kaikkien sen jäsenten tulee kuu­lua
jäsenenä johonkin työväenjärjes­töön
(Päätös tehty 4 p. syysk. 1927).
Melko useita silloin l i i t t y i paikkakun­nalla
toimivaan puoluesoluunkin- Työ­suhteiden
muuttuessa paikkakunnalla
epäsuotuisaksi suomalaisille o n se a i ­heuttanut,
että niitä on ' jatkmrastt
noin vuoden a j an siirtynsrt t ä ä l t ä pois,
jopa siinä määnn, että täkäläinen
Poikatalokin tuli pakoitetuksi lopet-tamaan
toimintansa heinäk. 31 p .
1928, ja loin se lopetti toimintansa,
oU siinä jälellä 10 jäsentä. Vaan heti
seuraavana päivänä alkoi joku yksi­tyinen
runnaamaan ruokataloa edel-läkerrotussa
osuusruokalan paikassa
nusta oloihinne k tm kulutatte aikaan­ne
koiratorplssa j a muissa alhaisissa
palkoissa. Ajatelkaa toki mitä tietä
tulee parannus oloihimme: ainoastaan
järjestymisen kautta yhteen, riistä­jäämme
kapitaOfetla vastaan. —• T o i ­meksi
saanut.
Kapuskasing, Ont.
K A P U S K A S I N G I N UUTISIA
Harvoöi näkee nxftisia Kapuskasih-gistä,
vaikka täällä on ollut pitkät a -
jat satoja suomal^dsia kaupungrissa
työssä vakituisesti. E i näsiä olevan
edes sen vertaa innostusta järjestö­toimintaan,
että edes varjopuolista
mainittaisiin puoluelehdlssä. Varjo-puolla
on tienäkin tarpeeksi j a sUs
tolmizmanmahdollisuutta, jos vain o-llsl
kutsumusta yksilö- j a yhteistoi­mintaan.
Työoloista voi m a i n i t a paitsi suiu^a
paperimyllyä myöskin kaupungin r a ­kennus-
j a , katutyöt. Katutyössä on
palkat 35 s. timti, joku saanee 40 s.
Rakennustöissä pn maksettu 50 sen­tistä
70 s. tunti.
"Pöllisouvarien" toiminta ^dhdoinkin
kaikki alle viidenkymmenen, ettei
vanhempain mieli tule pahaksi jos
heidät lasketaan y l i standardi-iän kuu­luviksi,
pistelevät parhaillaan voimis­telun
aakkosia päähänsä. Onneksi o l ­koon
j a opefcus päähänne jääköön!
Muut seuraavat perässä.
Lnppovaaran Isko.
j a moneUe nimelliseUe puoluejäsenelle
ehken olikin mieleen, että pääsee o-man
käsityksensä mulcaan toimimaan
ettei tarvitse kuulua mihinkään puo-luejärjestöön.
Tämän käsityksen on
saanut tämän kirjoittaja heidän o-masta
toiminnasta, kun h e t i erkani
useita jäseniä puoluesolustamme. E i
voi sanoa muuta, kuin että he ovat
joukkoon | oUeet pakollisesti jäsenyydessä kxm
ei ole enää kuin yksi ainut mies koko
ruokatalossa, joka kuuluu paikkakun-tasoluun.
Nytkin viimeinen eronnut
oli kuulemma vanhimpia puoluejäse­niä
paikkakunnalla. Pahuus on tart­tuvaa,
kun se pystyy keski-iän mic-heenkin.
Kyllä olette, kansalaiset,
väärästä paikasta hakemassa paran-on
alkuvaiheissaan Spruce Palls C o : n
metsissä, jota on kuukausimääriä o-dottanut
ehkä tuhansiin nousevia ryy-syköyhälistö.
Komppania^ o n jakanut
150 tuhannen koortin summan suu­rille
jappareille, 10 tuhannen koortin
japeihin pienemmät ja siitä ylös.
Kämpät tulee olemaan suuria 150 mie­hen
kämppiä j a siitä ylöspäin. Paperi­puut
txdee olemaan 16 Jalkasia. IVJafc
suista el. vielä ole päätetty lopullisesti.
Yleinen alustava metsätyöläjsteö k o ­kous
pidettiin Kapuskasingissä O.
Puotisen huoneustossa^ sunnuntaina
t-k. 23 p. keUo 7 i l l a l l a . Osanott^oU
koko suuri, sillä tietoisena ttilevista
työtaisteluista oli kokous aijottukin
ruudesta. Käytännöllisemmäksi kat­sottiin
suuret kämpät mahdollisten
vaatimnstemme läpiviemiseksi.
Seiuaä^va kys3nnys o l i a l i m p i e n vad-on
asettanden palkkaehtojen mahdol­lisesta
käytäntöönottamlsesta, ettei
^kenenkään tietämättömänä yhteisistä
vaatimuksista tarvitse lähteä korpeen.
K u m m i n k i n yleisenä mielipiteenä
oh, että taistelu aloitetaan kämpillä.
VaUtsemalla kämppäkomiteat heti töi­h
i n mentyämme. Jotka Ihnolttaa alue­komitealle
palkka- Ja työoloja kos­kevista
kysymyksistä, j a Josko on
mahdollista aloittaa ylehien lakko
näissä tilanteissa ollen.
Keskusteltiin kuinka saataisiin
postinkulku varmalle pohjalle eri
kämppien keskuuteen lakko, j a työolo­j
a koskevissa kysymyksissä, vaan pää­t
e t t i in yleinen kirjevaihto jättää
kämppäkomlteolden tehtäväksi
Calgary, Alta.
VnSIKYMMENTÄSEITSEMAN ERI
LAJIA — MUTTA YKSI TARKOTUS
Ylläoleva saatetaan pitää yhteen­vetona
mielialasta, mikä on viimeai­koina
vallinnut Calgaryssa oleskellei­den
kalvosmles-elonkorjaajien kes­kuudessa.
Canadian National- Ja C a ­nadian
Paciflc-rautatelden on ollut
pakko lähettää 57 pettynyttä elonkor­jaajaa
takasin Englantiin näiden
miesten yksimielisyyden j a järjestäy­tymisen
takia, Joista viimeksimainittua
kommunistinen puolue avusti suu­resti.
<
Syyskuun 9 päivänä tämän kirjoit­t
a j a sai tietoonsa että Joukko elonkor­jaajia
oli joutunut valkeuksiin. Hei­t
ä käytiin haastattelemassa Ja puo­luejäsenet
salvat kerättyä heille ate­r
i a n hinnan. M u t t a elonkorjaajat oli­vat
hieman epäileväisiä kalkkeen hei­dän
avustamiseensa nähden. Heitä
neOTOttlln pysymään yhdessä joukossa
j a loppu olisi helppoa; j a n i i n se oli­k
i n . Heidän lukumääränsä kasvoi k u u -
Btokoiiksen puolesta:
Edward Koponen.
K i r j u r i .
kuten evästykseksi juuxi metsään pai­nuville
työläisille.
Kokouksen avasi keskustelimalai-seksi
M . . Webster kysymyksellä Josko
olisi mahdollista ruveta puolustautu­maan
komppanian asettamia alhaisia
p a l h o j a j a huonoja kä|^ppäöloja vas-t
a a a L . W , I . U n i o n asettamien ehto­j
en mukaisestL
Puheenjohtajaksi v a l i t t i in M . Web-ster
j a kirjuriksi allekirjoittanut
Kn.siksi keskusteltiin kämppien s u u -
Winnipeg, Man.
KAIYOSMIES-ELONKORJAAJAT
SAAVAT TUTUSTUA CANADAN
rSIAHDOLISUUKSIIN"
' S e n jälkeen, k u n n o i n 600-miehinen
joukko brittiläisiä elonkorjaajia lähti
Winnlpegistä Englantiin edellisellä
viikolla, on uusia saapunut päivittäin,
j a keskimäärin 350 lähti Winnipe-gistä
syyskuun 10 Ja 11 päivän tie­noissa
kotiin. Näiden miesten koke­mukset
ovat samanlaiset k u i n niiden­k
i n . Jotka ovat jo meimeet; lupaukset
4 j a 5 dollarin päiväpalkoista kutls-desta
25:ksi;<#?tcn30:kSBi; sitten 40:ksl;
sitten 60:ksi. Sisääntulevat rahtljunat
toivat heitä yksittäin Ja kaksittain.
K a l k k i yritykset miesten hajottami­seksi
olivat tuloksettomia. K a k s i maa-kuntapoliisia
oli kommunistien haa-
Ussa hankkimassa yksityiskohtaisia
tietoja. Yksi mies alkoi horjumaan.
Häntä kehotettiin pysymään Joukossa.
Hän tuli nenäkkääksi. Keskustelu
k i i h t y i . Tuloksena oli suoranainen
tappelu, katsojat pysyen sivussa p i ­täen
huolta, että kalkki kävi reheUl-sesti.
Joukosta erota aikonutta lyö­t
i in Juuri sen verran, että hän t u li
käsittämään sen, että armoa ei tulla
osottamaan sellaisille, jotka rikkovat
työväenluokan rivejä. •
Toinen mies otti matkalaukkunsa
pelastusarmeijan majatalosta. Hänen
oli maicsettava kaksikymmentäviisi
senttiä ennenkuin hän sai kuljettaa
n i i t ä " pois: "Minne viette matkalauk­kunne?"
"Lalx)r Ncw6-haalille." " P y ­sykää
erossa noista Jtommunisteista"
oli herran soturin neuvo. Hänelle s a ­nottiin,
että nuo kirotut kommunis­tit
antavat miesten nukkua päämajas­saan,
j a hankkivat heille aterian,
vaatimatta maksua. "Mikä on enem­pi
kuin mitä pelastusarmeija tekee,"
"Veren j a tulen" apostoli valkeni.
Y k s i hyvä englantilainen y r i t t i tai­vuttaa
kaivosmiehet kieltääntymään
kuuntelemasta agltaattoreita. Tämä
tapahtui Läbor News-haalissa. Hän
oli myötätuntoinen miehiä kohtaan,
kpslca he olivat brittiläisiä. Kommu­nistinen
järjestäjä, joka oli läsnä heti
sanoi ei välittävänsä mitä liansalli-suutta
he olivat.. Hän, j a hänen Jär­jestönsä,
kommunistinen puolue, aut­taisi:
yhtä hyvin imkarilalsia t ai
tshekkiläisiä, vaikka he eivät osaLsl
puhua .sanaakaan englanninkieltä.
Kaivosmiehiä avustettiin, koska he
SAHAT JA nöKALUT
Oikea «iaoMtaan
maa kaasaa.
OVAT AINA PARHAITA
TMIN B A CK
WARRAMTtO B K T SW«OtSH STECU
BANOVIK C*.NAt»AN UMlTCO
HONTBEAU
MAOE M SWCOeN
ADcnparaiBanv
Raotsalalnea
kaaritalM.
Meidän kaarisahat ovat yksiaomaaB Talmistettv maailman kvvlaf*
satla Sandvik Tapered Charcoal termk»e»ta. . ~
Kylminä WJsattu, kuumana Talmittetta ja jäähdytetty
, tarpeen kovaksi.
Erikoisen ohut selkä, tarkan sekil yhdenkaltai^ten
mittojen kanssa.
Hampaat ovat huolellisesti viilattu ja asetettu ja myöskin pitävät
, terävyytensä kauan.
ME VÄLITÄMME K A ! X E N MALLISIA SAHOJA J A VIILOJA
PYYTÄKÄÄ UUTTA LUETTELOAMME
Yleiset agentit ^ • — '
410 ST. NICHOLAS ST. C / i
MONTREAL P.Q.
head j a P a r k y n avustuksestaan. K o m ­munistipuoluetta
erityisesti kiitettiin
Kolmekymmentä lähti seuraavana
päivänä Canadian Paciflc-rautatlellä,
Ja n ä m ä k i n toistivat toveriensa tun­teet.
Kolme on vielä jälelia kaupun­gissa.
Näistä yksi el ollut palkalla
kun pUetteJä Jaettiin j a muut kaks
oUvat kadottaneet paperinsa. Helliä
tulee olemaan kova työ päästäkseen
täältä pois, tultuaan eristetyks:
m u i s t a .— W. M.
Taistelu jsuurista sano­malehdistä
Ranskassa
tulvat d o l l ^ i i n j a kahteen. Ja ppjat
ovat kylläslyneet canadalalseen v i e -
raanvsuraisuuteen- Ramsay McDonaldin
ojennettu käsi onkin osottäutunut ole­van
puristettu nyrkki, joka aina on
riiston esikuvana. Palanneet ovat ker­toneet
monista katkerista kokemuksisr \ olivat työläisiä j a kapitalismin uhreja,
t a : työskentelystään viljapelloilla t o i - ! Rohkasevln seikka oli se, että läsnä-voivat
he saavansa palkkaa neljä dol-j olevat miehet ottivat nämä ajatukset
l a r i a päivältä, mutta salvat vain y h - vastaan suosionosotuksin,
den tai kaksi; tämän he Joutuivat p u - On tarpeetonta toistaa kertomuksia
littamaan rautatieyhtiöille osittaisesta! elonkorjaajien kärsimyksistä. Manl-
Kapltallstlsissa maissa pyrkivät l e h -
tllUkkeet samaten kuin muutkin l i i k ­keet
trustlutumaan. Lehtllllke on k u in
mikä tahansa lllkehuone, jättimäinen
toimisto, tehdas. Sanomdlihtlen a l ­kuaikoina
ne olivat vaatimattomia
propagandaväUneltä rajoitetuilla m a h
dolllsuuksUla. Meidän päivinämme ne
ovat kehittyneet kaiken ahmivaksi ko­neistoksi,
Jonka arvo nousee mlljaar-delhln.
Hearstin lehtltrustl, joka myöskin
tunnetaan nimeltä "keltainen lehdls-tö"
vallitsee Amerikassa, Tuon trus-tirt
holhouksen alaisena on satakunta
lehtiUikettä, Joiden arvo on useita
miljoonia dollareita.
Englannissa loordi Rothermere on
pian vallottanut kaiken sanomaleh^
distön.. Nykyään hän omistaa suu­rimmat
lehdet. Joista " D a i l y M a l i " on
vaikutusvaltaisin, sfcn levikki ellen 1
m l l j , 700,000 pälväsä,
Rothermeren trusti omistaa äärettö­miä
metsämaita ympäri maaliman Ja
näistä se saa sen suunnattoman pape­rimäärän,
Joka trustin julkaisuihin
käytetään. Kokonainen kauppalai­vasto
kulettaa paperimassaa, sähkö­j
ä konepajoissa aherretaan kiireen
kaupalla Ja klrjapalnolaitokset ovat
JättilälBmälset. Rorhermere vaatimat­tomasti
nimittää Itseään "Sanomaleh­distön,
Napoleoniksi",
Saksassa on Hiigenergln trusti ot­tanut
Stlnnes'ln tilan. Tämä trusti
omistaa ugelta Berlinin lehtiä, kuten
Lokal-Anzeiger, Der Tag, der Bor-senkurier
sekä useampia muita lehtiä
kautta Saksan Hugenberg on Itseval­tias
lehtikuningas. Saksan kapitalis­min
tukipylväs.
Ranskassa nykyään kaksi lehtiyhty­mä^
käy mielenkiintoista Icaksintaiste-lua
vallasta. Siellä on sMs yksi trusti
liikaa, ,yhdpUä ..puolen on monopooll,
Joka käsittää .4 t a i 5 suurta tiedonväll-tystolmistoa
Ja toisella puolen Cotyn
llkehuone, jolla on useita olkeistoleh-tiä,
kuten Figaro, Action Prancaise,
Gaulols, National, Autorite y.m.
Coty toivoo pääsevänsä yksinval­tiaaksi
ja saavuttaakseen päämaallnsa
el kit5astele varojen käytössä. Loan
heittäminen on alkanut js^ solvaustulva
valuu molemmilta puolin. Aslanomal-;
set: hyökkäävät toistensa kimppuun.
Alma Aarnio,
Luontainen sairaanhoitaja ja hieroja,
ottaa vastaan sairaita (Tr
p2 DUNCAN AVE. , .
Box 332, Kirkland Lake, Oat.
Suomalainen Mat-kailiiakoti
o. NISkALA
90 Mclntyra Street East
North Bay, Ont.
avana
Lotteja $200.00—$5,500 asti.
TÄIoja $700.00—$20,000 asti.
Rakennuksia $11,000—$100,000
asti.
Apartment taloja, kauppoja, liik­keitä
y.m.
Kysykää
W. Linklaer,
126 Elm St.; E .,
Sudbury, Ont. Puhelin 461.
Hannes Saari, tenori
3078 Lähtö
Vanha Madrid
3080 Proletaarit npuskaä
Korven raatajille
Leikkikaluja, koruesineitä, musiikki-tarpeita
ja Välineitä y.ni.
Barkers Music Störe
DURHAM ST., SUDziURY, ONT.
kappaleita. Hän huomauttaa siitä,
kuinka T u r k i n ha|Uttui 1913 osti Rans­kan
lehdistön valmistamaan mielipi­dettä
suosiolliseksi TTurkIn Ranskalta
pyytämällc' lainalle, mitenkä kreivi
Tlsza, Joka edusti vanhaa Itävalta-Un­karia,
antoi Flgaro-lehden silloiselle
omistajalle Calmetteile kuukautisen
"avustuksen," mitenkä Espanjan m i ­nisteri
G a r c i a Prieto labjoi Petit Jour­n
a l i a ja Figaroa. Coty mainitsee
myöskin monia viimeaikaisia skandaa­leja
Ja sanoo hänellä olevan niitä vielä
enemmän varastossa. Hänen sano­taan
koonneen joukon asiakirjoja, jois­sa
ilmenee Ranskan sanomalehdistön
j a vieraiden maiden haUitusten väli­nen
"yhteistoiminta" vuosina 1919—
1920, siis rauhanneuvotteluja käy­dessä,
" M i k s i hän e l julkaise noita asiakir­joja?"
kysyy Ranskan kommuiBittlehtl
Humanlte," Jonlsa kesäk, 6 p, taasen
kumpikin .-syyttäen toistaan siitä, etts i QII oikeuteen haastanut "]VfIatIn'Mehti
kyydistä Winnipegiin: sitäpaitsi sai­vat
he kävellä kuusi- tai seitsemän­kymmentä
mailia, kerjätä syötävää
matkalla; iiukkua täisissä makuuko-pissa
t a i m a a t a taivasalla. Nämä ovat
jokusia niistä henkilökohtaisista k o ­tohan
j a Saskatchevanin fiihlolaisten
kolcemukset olivat mjfös; Alberton siir-tolaisten
kokemuksia; Syyskuun 13
päivä 27 elonkorjaajaa-lähti Canadian
National-rautatiellä. Nämä lähetti­vät
klitoslauselmanKa herroille A d s -
on ottanut ulkomaisia lahjuteia. Näis-1
Eä Ilmenee totuuksia siitä, että por-varilehdistö
on ostettavissa,
g Coty on kuitenkin oikeassa, k u n hän
vakuuttaa, että suuri lehtiyhtymä on
haUituksen, pankkien, valtion tarpei­den
hahkkijain j a llitenneyhtymäin
käjrtettävissä, j a e t t ä sillä o n sitoutu-mukset
suurten rahayhtjrmäin kanssa
j a että se saa avustusta ulkomailtakin.
Viimemainitun syytöksen todenpe­räisyyteen
on C o ^ l l a useita todistus-kolmcn
Humanite'essa julalstun k l r j o -
tuKsen johdosta, jotka Itse asiassa p a l ­jastivat
samoja asioita, j o l t a Coty nyt
julkaisee.
Nyt kun Humanite o n asetettu syyt­teeseen,
olisi Cotylla sopiva tilaisuus
selittää toukbk- 21 p. kirjoltustaari, j o ­k
a käsitteli sanomalehtien tuloläh­teitä.
Tuleeko Coty perääntymään?;
"Odotamme häneltä Tastausta," on
loppulause Humanlten:kirjoituksessa:'