1928-09-27-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
6ivii2 VAPAUS T O I U I T T A I A T J A> VAARA- B. A. TENHUSEN. H. S0LA- K . PEBKOSEM. B c c k i a « d et tka P o « OWt* D c p s t s o t . Ocuvs. M «eeoai tiu» wtMm. ILMOTCSHINNAT VAPAUDESSA: « n » W s l : « c t SZJOO keit.. «1*0 fctU totM. - KtitatflmotalMct 11,00 kcrt». - K* o J « » » u » o « «. • K . k s t a . U J » kolsa k a r t u . — TtftpiTr'*""»»-]''» Ia fimntiiM|»tt»an«o oa. rasdituaaaa. I i b « m i j ri TILACSHrSNAT: t tk. »4». 6 kk. «tSO. i ' k k . «.TS Ja 1 kk- « l i » . - Tk<ly«««Iurfki« )a Saonets adci aavOr m m 1 »k. ««,00 t kk. « 3 J 0 . s kk- « 2 J » ia 1 Ufc. «1.00. VAPAUS (UbcitT) ^ ^ ^ Tha oaly « e i a o£ Pinnldi Work«r» Ui CMOUM. Pahlabed «Uilr « SodtnaT. OnMTJo- UMccD aiofBl ilmotakaet pitiä olla k o n t t o r i » , k«Uo * ip. l l i a « t y » i f p J J r t n «a-Ui^nS arkipai.uu. Vapaadea toimitB»: Ubeity Baildi»«, SS Lor». Str«t. PokaUa S36V. Tap^ide. konttori: Uberty BoiMin^ SS Loma St. Pnbali. 1»3». Po.tip«o«>: Bo. W. SaJbnrr. Ont. Caa«r.J advertUlnc nUM lie. ftt coJ. Inch. MmJnm» dbMO / < « «i»»»» I»«Ttl<>« »Se- T»" ^ « P »" • «M ad»«rfi«in« medinm «raonf tb* Fiaaufa Peopla Jo Cana<Ia. loa «tt» BuHoia uhtou «aa waaw«£ «.«inJlioen kirjeeaecnna. kirjouakaa iiaalU eaa»lU: J. V . KANNASTO. Mikkecaholula. sdeUaes liikkceahoiujaa Jack MacDonaldin lausunto edustaja-oikeuksiensa kieltämisestä ammattijärjestön konventsionissa The Worker on minulla pyytänyl lausuntoa Canadan ammatti järjestön konvenlsionin sen toimenpiteen johdosta, millä minulta, yhdeltä Toronton ammattineuvoston sääntömääräisellä tavalla valitulta edustajalta, kiellettiin edustusoikeus mainitussa konventsionissa. Itse luo toimenpide ei ollut aivan odottamaton. Vain se raakuus, mikä sen toteuttamisessa ilmeni, oli mahdollisesti ainoa yllättävä puoli koko jutussa niille, jotka yhä uskovat, että Canadan ammatillisessa liikkeessä — mikäli sen Amerikan työväenliittoon kuuluva osa on kysymyksessä — olisi vielä voimassa jonkunlaisia merkkejä "kansanvallasta". Toronton ammattineuvos-lossa on näet Simpson, häntä ylem-päin byrokraattisten johtohenkilöiden ohjeiden mukaan, pyrkinyt jo pitkon aikaa kohti samaa päämää- *rää, mikä seikka on hyvin tunnettua. Nuo ylemmät johtoherrat o-vat käyttäneet Simpsonia, kuulua "perussääntöjen" toteuttajaa, kaikkein raaimman, perussääntövastai-simman työn täyttämiseen, kuin mitä Canadan ammattijärjestön historia tuntee. Tämän takia on Simpson nykyään kaikkein halveksittavin olio Canadan ammattijärjestössä. Ammattijärjestön toimeenpaneva komitea [kehotti tuon konventsionin valtakirjain tarkastuskomitean huo-leUisesti harkitsemaan, olisiko minulle edustajaoikeuksien myöntäminen ammatiilisen liikkeen parhaiden etujen mukaista. Tämä huolellisuus siitä huolimatta, ^ ä toimeenpaneva komitea hyvin liesi, ettei ammattijärjestön perussäännöissä ole ainoa» - tajcaan sana^, mikä antaisi toimeen- ^ panevalle komitealle paremmin kuin konventsionillekaan oikeuden kiel» tää minkään alajärjestön valitsemalta edustajalta edustusoikeuden, huolimatta valitun edustajan mielipiteistä tai edesottamisista. Jos tä- V mänluontpisissa tapauksissa on tapahtunut jotain perussääntöjen tai asetusten rikkomuksia, niin on ammattijärjestön konventsionilla oikeus ryhtyä käsittelemään kokonaisuudessaan sitä Hittojärjestöä, minkä toimintapiirissä rikkomukset ovat tapahtuneet. Sillä ammattijärjestön perussääntöjen se kohta, minkä mainittiin antavan konventsionille erottamisoikeuden, on tässä suhteessa varsin selvä ja tarkka. Kun toimeenpaneva komitea tiesi tämän seikan, niin juuri siksi viittasi se ammattijärjestön perussääntöjen "henkeen". Kas näin kuuluu toimeenpanevan komitea4~iausunto; "Nyt herääf ratkaistavaksemme kysymys, olisiko^Jadc~MacDonaldin valtakirjan hyväksyminen, minkä vahakirjan Toronton ammatti- ja sekatyöläisten neuvosto on konventsionille: alistanut, oikeuden mukainen menetelmä ammattijärjestön .PERUSS.\ÄNTÖJEN HENGEN MUKAAN. "Näin ollen, jättäessämme tämän asian valtakirjain tarkastuskomitean käsiini kehotamme me tuon komitean huolellisesti harkitsemaan, tä- !ä juttua koskevat asianhaarat; ja ' siinä tapauksessa, jos komitea huomaa, että Jack MacDonaldin valtakirjan h\-väksj-mineii olisi vastoin ammattijärjestön perussääntöjen henkeä, eikä ammattijärjestön parhaiden etujen mukaista, tulisi tuon komitean esittää konventsionille, että MacDonaldilta kielletään edustusoikeus." Paljoa enempää ei tarvittu. Sillä valtakirjain tarkastuskomiteaan on etsimällä etsitty luotettavat henkilöt. Sen jäsenet eivät pitäneet tarpeellisena ryhtyä edes tutkimus-toimenpiteihin. Asiasta käydyssä keskustelussa sivuutettiin tahallisesti kysymys perussäännöistä ja sen sijaan keskusteltiin siitä, hyväksyvätkö konventsionin edustajat minun mielipiteeni ja katsantokantani vaiko eivät. Keskustelua käytiin siis tykkänään syrjäjutusta. Minun katsantokantani, poliittiset yhteyteni, ja menetelmäni ammatilliseen liikkeeseen nähden ovat hyvin tunnettuja. Ne tuntee vallan hyvin Toronton ammattineuvoato, mikä minut valitsi edustajakseen. Minä kannatan .vankkumatta ja selvänselväs-ti Canadan ammatillisen liikkeen täydellistä järjestöllistä itsenäisyyttä Amerikan työväenliitosta. Minun edustajaoikeuksieni epääminen tietää sitä, että kaikesta hyvin johdetusta,» järjestetystä, terävästä arvostelusta tai oppositsionista, tässä maassa olevien Amerikan työ-väenliiton byrokraattien virallisiin menetelmiin nähden, tullaan tekemään loppu. Minun edustajaoike- 'ukseni Ideltäminen on vain alkua laajemmalle hyökkäykselle kautta koko linjan, ja se on hyvässä sopusoinnussa kaikkien muiden maiden ammatillisen liikkeen reformististen byrokraattien edesottamisten kanssa. Nämä ammatillisen liikkeen reformistiset toimitsijat ovat porva-- riston julkisia ja tunnustettuja asiamiehiä. Näinä päivinä, kun luokkataistelut yhä kärjistyvät, kun sotaa valmistetaan Neuvostoliittoo vastaan ja kun ii^perialistineh sota nopeasti kehittyy, sidotaan meidän^ am-matiJlinen liikkeemme, sen suuhun asetetaan kapula ja tehdään kyke-hemättömäksi ei vain taisteluun sotaa vastaan, vaan kykenemättömäksi edes pienempiin työläisten puolesta käytäviin taisteluhin. Elleivät amriiatillisen liikkeen ri-vimiesainekset ry^y itse liikehtimään, pyyhkäise syrjään kerta kaikkiaan ja ainiaaksi niitä harhtiluulo-ja, joita heillä on "rtieidän" toimitsijoistamme — että nämä inuka myöntyvät kansanvaltaiseen painostukseen, sallimalla puhe- ja arvos-teluvapauden ammatillisessa liikkeessä, tai et^ä nämä toimitsijat toimisivat työläisten parhaiden etujen mukaan — ja elleivät työläiset itse järjestä pohjasta alkaen semmoista taisteluhaluista liikettä, mikä tulee huolellisesti turvaamaan työläisten parhaita, etu ja ja tappelemaan niiden puolesta, niin tulevat nuo työläisten pettäjät nopeasti silpomaan Canadan ammatillisen liikkeen pieniksi palasiksi. Edustajaoikeuksieni kieltäminen toimitettiin nimenhuutoäänestyksen kautta. Semmoiseen toimenpiteeseen ryhdytään tavallisesti vasta silloin, kun määrätty määrä edustajista sitä vaatii. Mutta tällä kertaa ei kukaan sitä vaalinut. Kaikki näet saattoivat havaita sen, että valtakirjain tarkastuskomitean esitys tulee hjväksytyksi suurella äänten enemmistöllä. Niinpä useat teeskentelemättömät edustajat ihmettelivätkin. että miksi tuhlata aikaa nimenhuutoäänestykseen, kun kukaan ei ollut sitä vaatinut. Tuota ninienhuutoää-nest)- 5tä ei toimitettu mitään muuta kuin sitä varten, että saatiin kirjoihin jokaisen edustqjan nimi, joka vastusti minun edustajaoikeuksieni kieltämistä, että saataisiin jon- Proletariaatin luokkaetujen kannalta on nyt välttämättömämpää kuin koskaan ennen teollisuusproletariaatin yhtenäisyys siirtomaiden työtätekevien joukkojen kanssa. Kuitenkin sosialidemokraattiset puolueet ovat tässä kysymyksessä asettuneet sortajien, imperialistien puolelle, imperialististen ryövärivaltioiden Ja niiden agenttien puolelle. Ranskan sosialistit tukivat hallitustaan, kun se tykkiensä hir-mutulella lakasi riffien kyliä, Syyrian kaupunkeja, MacDonaldin hallitus avoimesti kuristi Intiaa, ja nykyään työväenpuolueen jäsenet suorittavat Intiassa Britannian porvariston anta-niia suoranaisia tehtäviä. KaHfin sosialistiset puolueet teoissa tukevat hal-lituksiajm Kiinan kyssmiyksessä, tehden jotikkojen painostuksesta poikkeustapauksissa polvillaan arkoja arvostelevia huomautuksia. Sosialidemokratiasta näin muodoin on tullut päävoima, joka hajoittaa teollisuusmaiden työläisiä ja siirtomaiden työtätekeviä, ' Vihdoin proletariaatin luokkaetujen kannalta on nyt välttämättömämpää kuin koskaan ennen itse'työväenluokan yhtenäisyys. Taistelussa mahtavaa, järjestynyttä vihollista vastaan, taistelussa jäjftiläistrusteja vastaan, taistelussa pääoman valtiovaltaa vastaan, joka vartioi finansslkapitalistlsen harvainvallan etuja, — on työväen rivien maksimaalinen yhtenäisyys välttämätön. Mutta juuri nykyään, imperialistisen porvariston suoranaisesta tilauksesta, sen sosialidemokraattinen asioi-misto lohkoilee työväenrivejä. Sosialidemokraattisten puolueideij Ja reior-mististen ammatjtiliitojen Johtajat, yh-tenälsyyssaamaajat porvariston, sen trustien Ja valtion kanssa, teollisuus-rauhan apostolit ja saamamiehet lU-ton puolesta pankkien ja pörssien pö-söjen kanssa tekevät kaiken mahdollisen erottaakseen kommunistit — ja yleensä vallankumoukselliset proletaarit — kaikista Joukkojärjestölstä. He lohkovat ammattiliittoja, murtavat urheilujärjestöjä, lyövät hajalle "vapaa-ajattelevien" työläisten' rivejä. Sitä päättävämmin esiintyvät he yhtenäisyyden puolesta porvariston kanssa, mitä räikeämmin taistelevat proletariaatin yhtenäisyyttä vastaan. Kommunistinen Intematsionale kehoittaa kaikkia työtätekeviä lujittamaan ri- (LYHENNETTYNÄ) (Jatkoa). valkoisten, keltaisten, mustien, troopillisista maista maapallon kaukai-s1nir<<" kolkkiin saakka — taistelussa tehtaissa jä plantaaseilla, kaivoksissa ja rautateillä, metsissä, avarilla aroilla* — kaikkialla, missä luokkataistelu on käyneissä. Se on ohjelma työväenluokan yhtenäisyydestä ja vimmatusta -taistelusta porvaristoa vastaan. Se on proletariaatin kiertämättömän mnailman diktatuurin ohjelma. Kranmunistinen Intematsionale kutsuu kaikkia työtätekeviä tUvistämääh rivinsä luokkataistelun, proletaarisen vallankumouksen, työväenluokan diktatuurin lipun alla. kapitalistinen maailma, äärimmäisesti jännittäen voimansa, painaa työläiset hirvittävään riistopuristukseen, orjanmoskan-sa vinkuessa, on ryöminvt ylös ensi-mäisen imperialistisen sodan läjäämistä rauniokasoista. Mutta se jo ,taas alkaa huokua ristiriltojensa taakan alla. Historiallinen kohtalo ve- • vää pääomaa vastaan, taisteluim ar- 'motonta riistoa vastaan, proletariaatin orjuuttamista vastaan, imperialistien poUtiikkaa vastaan, sotaa vasiaan. Kommunistinen Intematsionale «rjt-suu kaikkia työtätekeviä ja sorrettuja julkisesti puolustamaan Kiinan vallankumousta, jonka marttyyrien ja sankarien päät putoilevat pyövelien kir-veitten iskusta. Kommunistinen Intematsionale kutsuu knikiHa. rehellisiä proletaareja luomaan tiivis, rautainen muuri Neuvos-toUiton ympärille, jonka yllä imperialismi pitää miekkaansa. Kommunistinen Intematsionale kehoittaa mitä suurimpaan valppauteen ja suoranaiseen taisteluun pasifistista valhetta Ja petkutusta vastaan. Kommunistinen Intematsionale kehoittaa katkaisemaan välit täydellisesti porvariston kanssa ja kaikkien työväenrivien yh-vinsä mahdollisimman tiiviiksi, koko työväenluokan yhtenäisyyteen työtätekevien joukkojen kanssa, proletariaatin yhtenäisyyteen siirtomaiden sorrettujen kansojen kanssa, sortajia vastaan, kaikkia luokkayihollisia vastaan. Kommunistinen Intematsionale on hyväksynyt kansainvälisen ohjeläian, Joka on yhtä sitova kaikille sen osastoille. Ensimäiseii kemm vallankumouksellisen työväenliikkeen olemassaolon aikana työväenluokka saa käsiinsä ohjelman, jonka määrittelyt ovat lakina miljoonille järjestyneille prole-tää sitä Jälleen valtavalla voimalla Jättllälskatastrooflen pyörteeseen, joiden tuhoaennustava hengitys huokuu maailman yllä. Peläten omaa his-torijjlista kohtaloaan, uskaltamatta päästää sodan henkiä valloilleen ja sa maila tehden kaikkensa, että ne irtaantuisivat kahleistaan ja alkaisivat verisen tanssinsa, hämäten kalkkia rauhan lörpöttelyillään ja hypistellen pika-aseitten hanoja. Imperialistiset klikit Jäll^eri saattavat maailman kler-tämättömyyden rajalle. Kommuidstinen Intematsionale kutsuu kaikkia työtätekeviä vastarintaan. Jo nyt täytyy väsymättä joka päivä järjestää taistelijairi rivejä, tiivistää joukkoja, lähettää työväenluokan luotettavia pikalähettejä armeijaan ja laivastoon, sotilaiden ja matruusien luo, valmistautua sinä päivänä ja tuntina, jolloin imperialistit kutsuvat proletaareja keskinäiseen teurastukseen, kääntämään raskaat tykit ja kiväärien piiput imperialistien otsaa kohden —tuohon parhaimpaan maaliin imperialistisessa sodassa, "Imperialismin peto. joka samein silmin tuijottaa vain historialliseen men-nelsj^ yteen. "kykenemättä kohottamaan tulevaisuuden verhoa,, lohduttelee itseään suhteellisen rauhallisuuden harhakuvilla. Europassa. joka . aika taareille maailman kaikissa osissa ja maan kaikkien rotujen ja kansojen keskuudessa. Se el ole asiakirja ^rauhallisesta matelemisesta porvariston edessä ja rauhasta sen kanssa. Se ei ole farlsealainen, mädännyt Ja halpamainen julistus yhtenäisyydestä porvariston kanssa, yhtenäisyydestä, joka ei merkitse muuta kuin pakenemista porvariston leiriin, karkuriutta, kavallusta, petosta. Se on opas miljoonien sorrettujen taistelussa sortajia vastaan, proletariaatin taistelussa, työtätekevien — aijottain saa kultaisen elämäimesteen annoksia valtameren takaiselta Amerikan vamp3ryrilta, ' Mutta proletaarin, joka hartioillaan kantaa kapitialis-, tisen ratsionalisoimisen kaiken taakan Ja "teollisuusrauhan" kaiken pilkan, selvä katse erottaa ristiriitojen jättiläismäisen kasaantumisen Ja luokkataistelun kasvun kaikkialla. Lakko Englannissa. Wienin kapina, lakot Saksassa, vaalien tulokset Ran.skas.sa ja Saksasisa, saksalaisten työläisten suhde "panssarilaiva"- spsialidemokra-tian uuteen petokseen, Kiinan työ- Iäisten Ja talonpoikien sitkeä vastarinta, vallankumouksellisten tulivuorien kasvava kuohunta Intiassa, Jossa signaalisavu jo liitelee, yhä kasvava työttömyys Etelä-Amerikassa, neekerien itsetietoisuuden' kasvu Ja tuhannet muut merkit — eivätkö nämä piihu siitä, että historian myyrä kaivaa hjrvin? Kommunistinen Intematsionale kutsuu kaikkia työtätekeviä ja ennen kaikkea teolUsuustyöläislä taisteluun jokaisen pienemmänkin valloitetun aseman puolesta, taisteluun hyökkäämistä, ellei hän itse myös ole "paha ja turmeltunut." Kun otetaan huomioon, että nykyään ei ole kysymyksessä vain yhdistysten jäsenyydestä erottaminen vaan myös työpaikan menettäminen, niin saatetaan käsittää, että vain kaikkein, rohkeimmat edustajat saattoivat vastustaa minun edustajaoikeuksieni kieltämistä, ja nämä edustajat olivat miltei kaikki pajoissa ja tehtaissa työskenteleviä rivimiehiä, Porvarilehdet kertovat Mooren, ammattijärjestön esimiehen, sanoneen että minun edustajaoikeuksieni kieltäminen oli välttämätöntä siksi, että siten saatetaan "kansalle" osot-taa Canadan työväenliikkeen olevan terveellä pohjalla. Juuri niin. Multa kansalla tässä tapauksessa tär-kotetaan työnantaj ai nokkaa ja Canadan hallitusta, Toronton porvarillinen lehdistö ilman poikkeusta onnittelee ammattijärjestön konventsionia tämän aikaansaamisensa johdosta ja arvelee, että juuri tämän aikaansaannin lakia saattaa työväki olla varma siitä, että sen vaatimukset tulevat saamaan osakseen suurempaa huomiota "kansalta'", Moore ja Simpson olivat myös tenäisyyteen säälimättömässä taiste-lusa proletariaatin vihollisia vastaan Vastaan sosialidemokraattista yhtenäisyyttä porvariston kanssa — proletaarien luokkayhtenäisyyden puolesta! Sosiali-imperialismla vastaan — siirtomaiden veljien rohkean puolos-tamlsen puolesta! Pasifista valhetta vastaan — horjumattoman taistelun ptiolesta imperialistista sota vastaan! ^ Beformismia ja fascismia vastaan — proletaarisen Vallankomonksen puolesta! Eläköön proletari^tin diktatunri Neuvostoliitossa! Eläköön proletaarinen maailman vallankiunoiis! KOMMUNISTISEN INTEENATSI-ONALEN KUUDES KONGRESSL Moskova, 1 p. syysk. v. 1928. asioita käsiteltävänä. Rikosasioita on ainoastaan yksi, koskien Walter Luch-kaa, jonka syytetään murhanneen ^vaimonsa viime joulukuulla. Sen lisäksi on pari muuta huomattavampaa Juttua. Yksi ollen vahingonkorvausvaatimus. Jonka rouva Mallnnin ja neiti Cotterin mnaiset ovat nostaneet Canadan kansallista rautatietä vastaan, sen johdosta kun CJ^JR. juna viime uudenvuoden aattona eräällä y-li^ ytävällä ajoi auton päälle, jossa edellämainitut henkilöt ajoivat, surmaten heidät. Tcdnen on Red Lake Transport Co:n ja Pacard Gold Mi-nes CJo:n välinen riitajuttu, koskien rahtin kuljetusta. PYÖRIEN PÄÄLLÄ OLEVA KOULU saapui ellen tänne Winnipegistä. jossa se on rakennettu Canadan kansallisten rautateiden toimesta. Tämä kuleksiva koulu tulee toimimaan Conmee Junc-tionin Ja Superior Junctionln välisellä rataosalla, viipyen joitakin päiviä paikassaan, riippuen sUtä kuinka Port Arthurin uutis» VALTAKUNNAN PARLAMENTAARIKKOJA Brittiläisen valtakunnan eri osien parlamenttiedustajista ^muodostettu lähetystö, joka on viime aikoina kierrellyt ympäri Canadaa, seisahti täällä järvien päässä Jonkun tunnin viimes lauantaina matkallaan itään. He tekivät laivalla kiertomatkan kaksois-kaupunkien satamassa, tarkastellen viljasäiliöltä y.m. nähtävyyksiä. Loor-di Feel, Jonka ilmoitetaan toiminnan lähetystön "päänä", pitämässään puheessa ylisteli Canadaa, sen saavutuksia ja mahdollisuuksia. Uudisasukkaista Ja heidän vaikeuksistaan puhuessaan tämä" arvon herra asetti brittiläiset etutilalle, kuten sopii odottaakin, selittäen että ne ovat ainesta, monta oppilasta kullakin paikkakunnalla on. Sen ensimäinen pysähdys-palkka on Flett, Jossa se aloittaa toimintansa syyskuun 26 päivän aamuna Sen toiminta-alueella ilmoitetaan olevan kaikkiaan 46 kouluiässä olevaa lasta. Jotka pitkien matkojen takia eivät voi käydä varsinaisissa kouluissa. Näille lapsille tulee tämä kuleksiva koulu epäilemättä olemaan suures^ merkityksestä. Muuten näyttää vähän siltä, kim täällä Canadassa alettaisiin matkimaan noiden kirottujen bolshe-vlkien menettelytapoja. Niillähän on siellä NeuvostoUitossa ollut tällaisia kuleksivia kouluja käytännössä jo pitemmän alkaa. — S. VOIMISTELUJOHTAJAKURSSIEN PÄÄTTÄJÄISET Suuret . volmistelujohtajakurssien päättäjäisjuhlat vietetään Fort WiUi-amin suomalaisella haaUlla lauantaina lokakuun 6 p:nä ja Port Arthurin suomalaisella haaUlla 316 Bay st. maanantaina lokakuun 8 p:nä. Ohjelma tilaisuuksissa on ensiluokkaista, sillä onhan koetfeltu saada parhaat voimat voimistelujohtajakursseille mitä meillä on ollut saatavissa näistä kaksols-kaupungelsta ja tältä ympäristöltä. Heidät on nyt erikoisjohtajan avulla harjoitettu entistä kykenevimmiksi. ei yksinomaan rivimiehen tehtäviä varten, vaan kykeneviksi voimisteluseurojen johtajiksi. Tilaisuus siis on erikoisesti harvinaisuus näissä kaupungeissa, jotenka ei kenenkään pidä jäädä niistä pois, sillä ne ovat enemmän kuin katsomisen arvoiset. Tarkastakaa ilmotusta tästä lehdestä myöhemmin, — X, Jotka helpommin Ja nopeammin sulautuvat heitä ympäröiviin uusiin olosuhteisiin kaikkialla maailmassa. — Eipä taiimut loordi silloin muistaa viimeistä mainari-harvesteri-tragediaa —-, Mutta helppohan näiden herrojen on ylistellä Canadaa ja sen mahdollisuuksia, suunnitelma tullaan toteuttamaan. PUOLUSTUSLIITON TOIMINTA Canadan työväen puolustusliiton täkäläinen englantilainen osasto uudelleen järjestettiin runsaslukuisessa ^ ja innostuneessa kokouksessa syyskuun 24 päivän illalla, Earls-courtin työväentalossa, 1927 St. Clair Avenue West. Virkailijat va- Iittiin tulevalle vuodelle ; ja keskus, teltiin osaston toiminnasta työväen puolustuksen edistämiseksi. Työläisten näytelmäseuran muodostamista kannatettiin ja syyskuun 29 päiväksi järjestettiin kokous, jossa tämä No. 210 — 1928 Rajakanpnnkieii poliisi avustaa Perustamisestaan saakka (HX Raja< kaupunkien fasdsmivastainen lätto o-soittanut hyvää menestystä taistelussaan fascismia Ja Mussolinin kannat-tajia vastaan. Että vasta perustetun IJiton työ on saanut vastakaikua laajoissa työläispiireissä, osoittaa se. että kun sunnuntaiksi t.k. 16 p. oh kutsuttu yleinen Idjkous koolle, niin osallistui siihen suuri Joukko inncstimeita italialaisia työläisiä. Ennen kokouksen alkamisen määräaikaa saapui sinne myöskin kaksi salapoliisia. Jotka äänekkäästi Julistivat ketä he ova:; ja i l . moittivat haluavansa tietää kokouksen asioista. He kulkivat läpi saapuvilla olleen joukon ja kyselivät heiltä, että ketä he olivat ja missä syntyneet jne. Ilmeisesti nämä urkkijat oli lähettänyt kokoukseen Mussolinin paikallinea agentti, määräyksellä peloitella ko-koontimeita työläisiä, lotka ovat halukkaat organisoimaan työläiset taisteluun kaikissa muodoissa ilmenevää fascismia vastaan. Nämä kak.sl salapoliisia istui kokouksessa koko ajan. toimien' toinen, joka oli italialaineni tulkkina toiselle, selittäen kokouksen menoa. Kokouksen avasi tov. H. Murphy, joka osoitti, etta taistelu fascism'* vastaan ei ole ainoastaan taistelua Mussolinia vastaan, mutta se on samalla taistelua kapitalismia vastaan yleensä. Edelleen piainltsi puhuja, että nämä italialaiset työläiset, jotka ovat tämän fascismlvastaisen liiton perustaneet, voivat \ parhaiten kohdistaa taistelunsa Mussolinia vastaan lujan järjestäj^misen hautta ja kulkemalla käsikädessä Canadan työväen, luokan kanssa sen taistellessa Canadan kapitalismia vastaan, Eder.een selitti hän, että kansainvälinen kapitalismi oli auttanut Mussolinia kuristamaan Italian työväenluokkaa; ja >että fascismi on kapitalismin viimeinen vaihe, jolloin hallitseva luokka ei enää, kykene demokraattisen ilveilyn avulla pitämään valtaansa, vaan turvautuu se silloin avoimeen väkivaltaan; fasclsmlln. Kapitalismi yU koko maailman, Canadassäkin, on valmistautumassa siirtymään fasclsmlln. kuten se on Italiassa siirtynyt. Toveri Buckaloni Detroitista selitti yleis-amerikalaisen fascismin vastaisen liiton päämääriä ja suuntaviivoja ja miten tarpeellista italialaisten työläL^- ten on Järjestäytyä fascismia vastaan. Puheiden Jälkeen liittyi paljon lyö- Iäisiä vastaperustettuun Rajakaupunkien fascismin vastaiseen liittoon. Kol^p kokouksen ajan osoittivat paikalla olleet työläiset innostusta ja kiintymystä fascismia. vastustavalle toiminnalle. Joten palkalla olleet polil-siurkkijat saavat tiedottaa Mussolinin mustapaidoille, että Canadassa olevat italialaiset eivät hyväksy fascismia. hajotuksessa ja kaaoksessa, minä olen ulkokultainen, minä palvelen työnantajain etuja^ vaikka teeskente-len taistelevani työläisten puolesta —\ mutta kaikesta: siitä huolimatta heillä ei ole mitään minun persoonaani vastaan. Pötyä. Nukkuisivatko he paremmin tuon tekonsa jälkeen, jos minä olisin saanut isorokon. Sallikaa minun vakuuttaa noille herroille, että minä tahdon kaikilla keinoin vastustaa heitä persoonallisesti, sillä he ovat fakiireja, Canadan työläisten pettäjiä. Minim kiiilainen luettelo ammattiliitoissa niin ystävällisiä, että lausuivat, "el-oleA- ista punikeista; ja tämä vasta sen jälkeen, kun ensin oli luotu semmoinen yleis\'aikutelraa, ettei yksikään edustaja saata vastustaa minulta edustajaoikeuksien kieltä-tei heillä ollut mitään minua vastaan persoonallisesti". Kuinka joutavaa tolkuttomuutta. Minä olen työväen herjaaja, minä tahdon särkeä ammattiliitot, minä mässäilen halveksumiseni Mooreen ja Drape-riin nähden on niin suuri, että vain halveksumiseni Simpsonia ja Bruceä kohtaan ylittää sen. Kaksi viimemainittua on näet voittanut työläisten luottamuksen siksi, kun he ovat muka vastustaneet taantumusta, o-v^ t ainakin sanoin vastustaneet kapitalismia, saarnanneet luokkataistelua, mutta Simpson ja Bruce eivät ole ainoastaan itseään myyneitä ja rintamalta karanneita nj-t, kun väki-valtait^ n taantumus kohdistuu kaikkien maitten työläisiä ja erikoisesti Neuvostoliiton työläisiä vastaan, vaan he toimivat tämän maan työväenliikkeen vallankumouksellisten ainesten hirttäjinä. Mutta taistelukenttä puhdistuu, työläiset oppivat, vallankumoukselliset voimat keskittyvät ja rynnistävät kohti voittoa Kommimistisen kansainvälisen johdon alaisena. JACK MacDONALD. Heidän täällä olonsa kim on ollut jatkuvaa huvittelua Ja mässäilyä, kulkien kaupungista toiseen, ollen Jatkuvasti Canadian klubien, kauppakamarien Ja muiden liikemiesyhdistysten kestittävänä, kuten täälläkin. Tällä tavalla he ovat tutustuneet Canadaan, sen a-sukkalsiln ja täällä vallitseviin olosuhteisiin. Palattuaan takaisin kotimaahansa he tietysti esittävät Canadan olosuhteet mahdollisimman valoisassa muodossa, ollen täten apima siirtolaisuuden kiihoittamisessa Canadaan. Ja sehän se näiden tällaisten matkuei-den pääasiallisin tarkotus lieneekin. VÄHÄN TYÖTÄ TUOMAREILLAKIN Täällä tänään sjryskuun 25 päivä alkavilla ylioikeuden syysistunnoilla i l moitetaan olevan harvinaisen vähän Joukko uusia jäseniä yhtyi osastoon, valmisteluita tehtiin ryntäyksen toimeenpanemiseksi uusien jä-senien hankkimiseksi, 'Seuraavat toverit valittiin virkailijoiksi: esimieheksi toveri H. Hat-field; sihteeriksi, toveri A. E. Smith; toimeenpanevan komitean jäseniksi toveritar Ramsay, tov. William Pur-ser ja H. Shapiro. Keskusteltiin tovierien Moonejm ja Billingsin vapautustaistelun johdosta. Kansainvälisen työväenpuolus-tusliiton (joka on Kansainvälisen punaisen aVun yhdysvaltalainen osa) toimintaa Mooneyn jutun suhteen kannatettiin ja seuraava päätöslauselma hjrväksyttiin lähetettäväksi työväenlehdistölle, Kansainväliselle työväen puolustusliitolle y.m.: Koska voimakas ryntäys on nyt IskoD näköMmasta Luppovaaralainen on haastettu a-reenalle. UrheiUjat sen tekivät. Näkevät nimittäin nasunan juonteistaMn. että olemme vanha urheilija ja siis lämmin ja Innokas urheilun' ja voimailun kannattaja vielä näinäkin ikävuosilla, jolloin' housumme löksöttä-vät alemiiana r kuin silloin parhaina vuosinamme. Niinä vuosina, kun tunsimme ettemme ole köyhä emmekä k i peä. Eipä sillä, että olisimme oUeeL viinan juoja ja kylän ruoja, joista tuollainen sananlasku tunnetaan, sillä odota, nälkä ei ole niin suuri herra, etteikö se Jouda hetkistä odottamaan; tässä sattuu olemaan tärkeimpiä tehtäviä. Niinpä sitä toimittilnkin oikem sakilla myöskin sillä kantilla taistehi-linjaa. Jossa oli leipävaatimukset ja olosuhteiden parantaminen etumaisena kysymyksenä. Olimme nimittäin ammatillisen liikkeen mukana. TJrheilira-r me, opetimme lihallista ininäämme kestämään ajaft myrskyjä ja näitä avuja hyväkseen käyttäen hyökkäsimme porvaria vastaan. Sattui toisinaan syntymään pitkäaikainen lakkokin, ja leipä tietysti oli lyhyenä, mutta ei siitä huolittu, vihellettiin vain ja sanottiin nälälle. että odota, tässä ensin käynnissä toverien Mooneyn ja Billingsin vapauttamiseksi, jotka ovat olleet vuosikausia vankeudessa, Yhdysvaltain kapitalistiluokan julmuuden ja epäoikeudenmukaisuuden uhreina; Ja koska on tiedotettu varmoilta tahoilta, että tuomari Franklin P. Griffith, joka tuomitsi Mooneyn kuolemaan, on lausunut: "Nyt tiedän, että väärä mies havaittiin syyllisek. si ja tuomittiin"; Jä koska, lautakunnan esimies Mc- Niven on lausunut: "Jos me olisimme tienneet sen mitä nyt tiedämme valtion todistajista, ei yksikään meistä olisi havainnut syytettyä syylliseksi." Kaikki nämä lausunnot paljastavat niin kutsutun "oikeuden" selvästi valheellisen luonteen, jota jaetaan työläisille kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän vallitessa; Olkoon päätetty, että tämä Canadan työväen puolustusliiton Toronton englantilainen osasto tekee kaiken voitavansa edistääkseensä tätä ryntäystä toveriemme vapauttamiseksi, ja että kirjotamme Yhdysvaltain kasainväliselle työväen puolustusliitolle tervehtäen heidän yrityksiään ja ilmottaen,meidän kannatuksemme. A. E. Smith. me emme kärsineet viiiiaa lähellem-mekään toisiu-heilijan tapaan. Nykypäivinä kyllä olemme huomanneet, että monet urheilijoistamine toisinaan urheilevat ja voimistelevat, mutta mojautetaan porvaria kuonoon ja riis-enunmakseen rehvastelevat täytenä kä-i tetään häneltä leipäaitan avain — " kena pitkin kyhen kujia ja rapa- Niin, urheihjat manasivat allekir-koita. AUekirjottaneen se tunne, et-1 jottaneen korottamaan äänensä ol-johtui siitä yksinkertaisesta syystä, letlkin __urheilijoille keskeisissä kysy-että tunsimme itkemme urheilijaksi, terveeksi ja voimakkaaksi. Köyhyyttä emme myöskään tunteneet, vaikka nälkä toisinaan kumikin suoUssjunme. mutta senkin olimme opettaneet sellaiseksi, että viittasimme sille, jotta myksissä. Sen teemmekin. Siksi kir-jotimme tuon yllä olevan pätkän ikäänkuin esipuheeksi niiltä ajoilta kuin allekirjottanut, nykyisin kompura urheilijan rinnalla, oli aktiiviurheilija. Esipuheen Mrjotimme pääasiassa sen vuoksi, että olemme huomaimeet, VEU-- sinkin tämän canadalalsen työläisur-heiluväen, alkavan karsinoitua omaan sokkeloonsa, Josta niitä ei muun työväenliikkeen tolmintahaarat saa liik-keeUe ilveellä eikä millään. Ollaan vain urheilijoita, ei yhtään enempää, Allekirjottaneella on sellainen käsitys, että työväenluokan urheilija, ellei se ota tarmokkaasti osaa muillakin rintamaosilla toimintaan, ei oikeastaan olekaan mikään työväen urheilija, joutava painolasti vain, joka koputtelee itserakkaana rintoihinsa, että katsokaa, tässä on sellainen manu, ettei niitä joka mamman torpasta öls lähtenytkään. — Vaikka meidät» urheilijoiden puolelta tähän haastettiinkin, niin olemme kuitenkin niin julkea, että haukumme ensiksi urheilijat. Urheilijat ovat nimittäin enimmäkseen' sellaista väkeä, että jos niitä sllittelee helläkätisesti ja kuiskii niiden korvaan hehkuvia kiltossaqoja, ttiip ne luutuvat vähitellen paikoilleen. Mutta jos nifl-le toisinaan hihkasee, että mitäs saa-keliif toljakkeita' täime urheiliiseksuu-naan on oikein karttunut, niin he suutturat. He ^vät salli, että heitä haukutaan kulmureiksi. Urheilijat ovatkunniantimtoista väkeä, ibaQ kuin sotilaskasvatuksen saaneet. So-tilastakin jos haukkuuj että häh oa. vain kasarmin puhdistaja (vaikkai^ hän olisildn), niin r kirkastuu tämä
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 27, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-09-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus280927 |
Description
Title | 1928-09-27-02 |
OCR text |
6ivii2
VAPAUS
T O I U I T T A I A T J
A> VAARA- B. A. TENHUSEN. H. S0LA- K . PEBKOSEM.
B c c k i a « d et tka P o « OWt* D c p s t s o t . Ocuvs. M «eeoai tiu» wtMm.
ILMOTCSHINNAT VAPAUDESSA:
« n » W s l : « c t SZJOO keit.. «1*0 fctU totM. - KtitatflmotalMct 11,00 kcrt». - K* o J « » » u » o « «.
• K . k s t a . U J » kolsa k a r t u . — TtftpiTr'*""»»-]''» Ia fimntiiM|»tt»an«o oa. rasdituaaaa. I i b « m i j ri
TILACSHrSNAT:
t tk. »4». 6 kk. «tSO. i ' k k . «.TS Ja 1 kk- « l i » . - Tk |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-09-27-02