Vapaus, July 30, 1959

              Sivu 2 Torstaina, heinäk. 30' p. ~ Thursday, July 30, 1959
VAPAUS
(LIBERTY) ^ Independent Labor
Organ lof Finnish Canadians. Es-tabUshed
Nov. 6, 1917. Authorlzed^
aa: second class mail • by the Post
; Office i Department, i Ottawa. Pub-llshed
• thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and- Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100^102
Elm Sti W., Sudburyi Ont., Canada.
Tielephories:: Bus. Of f ice:.OS. 4^4264;
Editörial: Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi.:EditorW. Eklund..Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
; Advertising rates ;upon- application.,
Translation f rea of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8^00 6 kk. 4.25
3 kk 2 50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk". 4.80
suomessa: I vk. 9.50 6 kk. 5.25
Kansallissankari tuomittiin
-Viime viikolla saimme kyulTa, että Krieikan kansallis­sankari
Manolis Glezos tuornittiin viideksi vuodeksi pakko- ^
työiiön. Sen -lisäksi hänet karkoitetäan jollekin Kreikalle
•kuuluvalle säärelle neljäksi vuodeksi ja hän menettää kah- '
sälaisbikeutensa kahdeksan vuoden ajaksi.. Glezosin lisäksi
sotilastuomipistuimessa--tuomittiin useita Glezosin tovereita
vankilaan ja eräät heistä-saivat'elinkautisen vankeuten. Hä­nen
lisäkseen, syytettyjä oli~kaikkiaan 20 henkilöä ja-vain
muutama heistä vapautettiin.
Manolis Glezos sai Kreikan kansallisen sankarin nimen
kun vuonna 1941, jolloin Kreikka oli saksalaisten joukkojen
miehittämä, hän kiipesi Ateenan Akropolikselle ja repi alas
hakaristilipun.
Vuodesta 1947 lähtien, jolloin Kreikassa oU v-akava si­sällissota
kommunistinen puolue on ollut kielletty ja kommu­nisteja
vastaan on harrastettu kaikenlaista vainoa. Glezos
on ollut EDA-puolueen tunnettu johtaja ja hän on toiminut
sanomalehtimiehenä.
Häntä syj'tettiin siitä, että hän olisi antanut kommunis­teille
salaisia tietoja, jotka ilmeisesti koskivat Kreikan tur­vallisuusasioita.
Hän on jatkuvasti kieltäytynyt osallistumas­ta
sellaiseen ja poliisikin joutui tavallista vaikeampaan ase­maan
kun kaksi kruunun todistajaa, ja juuri ne ainoat ih­miset,
jotka väittivät, että he olivat nähneet kun Glezos oli
tavannut kommunistisen puolueen johtajia, vihdoin selosti­vat'oikeudessa,
että heidän väitteensä perustuivat poliisin
aiheuttamaan provokaatioon ja että todellisuudessa he eivät
olleet nähneet Glezosin tapaavan kommunistisen puolueen
johtajia. Olisi luullut, että tämän todisteen rauetessa Glezos
ja hänen toverinsa olisi vapautettu. -
Mutta vuoden 1947 sisällissodan jälkeen Kreikassa on
ollut vallassa fasistinen järjestelmä, joka on tehnyt kaik­keensa
vallan säilyttämiseksi kä.^^issään. Esimerkiksi Glezosia
syytettiin vuonna 1936 fasistisen hallituksen hyväksymän
lain nojalla, jonka perusteella asia otettiin esille sotilastuo-mioistuimessa.
Tämä johtui ykjsinkertaisesti siitä syystä kos­ka
tavallinen oikeus olisi hyljännyt syytökset Glezosia vas­taan
ja hänet olisi vapautettu. Tämän seikan tunnustavat
porvarilliset sanomalehtimiehetkin.
Tosiasia onkin, että Kreikan lakien mukaan on sotilas-oikeuden
perusteella lähetetty lukuisia kommunistisen puo­lueen
johtajia Saint Evstratios-saaren vankilaan, vaikka hei­tä
vastaan esitetyt syytök.set on kumottu tavallisessa oikeu­dessa.
Näiden menetelmien mukaan näitä johtajia on lähe­tetty
vankilaan jä pidätetty siellä ilman tuomiota niin kauan'
kuin hallitus on pitänyt pidätyksiä tarpeellisena.
Juuri vähän ennen viime vuonna suoritettuja vaaleja
lukuisia kommunisteja' oli vapautettu vankilasta jä EDA-puolue,
joka esiintyy vasemmistopuolueena Kreikassa, sai
huomattavia vaalivoittoja.
" -Hallituksen edessä on siis todellinen pelko. Näyttää sil­tä,
että jos vasemmisto Kreikassa pääsisi toimimaan vapaas­ti,
niin se lujittaisi asemaanpa huomattavasti ja mahdollisesti
saisi hallitustehtävät käsiinsä. .
Glezosia vastaan esitetyt syytökset ovat saaneet liikkeel­le
maailman laajuisen protestitulvan, joka tulee edelleen
jatkumaan kunnes Glezos vapautetaan ja fasistinen terrori
hävitetään Kreikasta.
Manolis Glezos on yksi niistä lukuisista demokraateista,
jotka Kreikassa taistelevat demokratian ja rauhan puolesta.
Todellisiiudessa häntä vaadittiin teloitettavaksi, mutta to-diistusainehiston
puututtua hallituksella ei ollut muuta vaih­toehtoa
kuin antaa hänelle lievempi tuomio tällä kertaa.
Voimme kuitenkin luottaa siihen,,että fasismin vastainen
toiminta tulee jatkumaan ja että ennen pitkää Kreikka pa­laa-
takaisin demokratian tielle.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
i
Niko Pii.spaiien, Beavcr Lakelta,
Ont. täyttää 60 vuotta elokuun 1 p.'
Emil wnen; Port Kells, B. G.,
täyttää elokuun 2 pnä 73 vuotta.
Yhdymme omaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Wien. — Maailmannuorisbn 7 fes;^
tivaaiin aattona perjaintai-iltaha
j ä l j e s t i v ä t taantumukselliset oikeis-tonuoret
Wienin rautatieasemalla
välikohtauksen, johon poliisin tiiy-tyi
puuttua.
Eteläisellä rautatieasemalla, jon-
O. W. KUUSINEN:
Tärkeintä öh Yhteistoiminta
- ^ K u u s i k y m m e n t ä vuolta on nyt
kulunut Suomen vanhan työväen­puolueen
perustamisesta. Tiedän,
e t t ä Suomen työtätekevät viettävät
tuota tapausta j ä r j e s t y n e e n poliitti­sen
joukkotoimintnnsa • lähtökohta­na.
Siksi haluankin täten tervehtiä
vanhan . työväenliikkeen ansioitu­neita
veteraaneja sekä kaikkia nii-räämisoikeuden
asiaa; Miten läm­pimästi
suuri: Lenin, koko maali­main
työväenliikkeen johtaja ja 0-
pettaja puhuikaan Suomen työläis­ten
taistelusta tsaarinvaltaa vas­taan,
heidän järjestäytym|skyvys-tään
ja uskollisuudestaan sosialis­min
asialle!
Suomen työväenliike on kokenut
tä, jotka nykyisissä olosuhteissa jat- möriia vaikeita j ä ankaria vaiheita.
Titantumus on yrittänyt useaan ot­teeseen
tukahduttaa sen toiminnan.
Mutta Suomen työväenluokan par­haat
T)ojat ja t y t t ä r e t ovat aina kan-kavat
60 vuotta sitten perustelun
puolueen parhaita laisleluperinlei-tä,
kaikkia, jotlor—kamppailevat
Suomen työkansan paremman tule
vaisuuden, sen kansanvaltaisten o i ^ laneet korkealla yhteiskunnallisen
keuksien ja työväenluokan suuren' edistyksen ja sosialismin aatteiden
päämäärän — sosialismin puolesta,'voiton lippua. N.itä kunniakkaita
Täusui O., W. Kuusinen tervehdyk- "perinteitä latkavat nyt ja kehittä-sessään,
joka kuuUiin ääninauhalta vät edelleen Suomen kommunisti-
Suomen työväenliikkeen 60v. juh-.^ nen puolue ja Suomen kansandemo-lassa
Hesperiassa. Kuusinen jat kraattinen liitto sekä kaikki ne, jot-koi:
ka tinkimättä puolustavat Suomen
ne ei'i maiden nuoria oli kokoon-j — Suomen työtätekevät ovat ku- men ja Neuvostoliiton ystävyyden
tunut vastaanottamaan Neuvostolii-' luneiden 60 vuoden aikana käyneet: jatkuva lujittaminen, kansojen vä-ton.
Unkarin ja Romanian nuoriso-1 monivaihei.sta luokkataistelun kou- lisen rauhan puolustaminen sekä
valtuuskuntia esiintyivät oikeisto-1 liia. Silloin perustettu puolue läh- työtätekevien yli kaikkien rajojen
nuoret varsin provosoivasti ja tur | ti aluksi liikkeel'e haparoivin aske u'ottuv4n yhteenkuuluvaisuuden
vautuivat lopulta nyrkkeihin.sä. Po | Un .mutta sitten se suuntasi aske- johdonmukainen edistäminen,
liisin täytyi lopulta puuttua asiaan : icensa itsenäisen toiminnan ja työ-; Kaikkien kapitalististen maiden
j a palauttaa häiritsijät järjestyk- väen loukkakatsoniuksen tielle. Sen työväenluokka on jo monien suku-seen.
, riveissä ja johdossa esiintyi monen- polvien ajan vaalinut toivetta sosia-
Wienin porvarillisista lehdistä. | lajsj-, käsityskantoja, mutta erotta listi.sesta yhteiiikunnasta. jossa ih-jotka
ovat päättäneet vaieta festi- kattomassa yhteydessä kansa;in, minen on vapaa riLstosta ja jossa
vaali.sta. teki äärimmäistä oikeistoa g-jj^ k;,sv;inecna ja sen suurU-n työntekijä on kohtalonsa valtija ja
edustava Kuner poikkeuksen. Se joukkojen toiveita sekä tahtoa il maansa isäntä. Neuvostomaan työ-montäen
SQ pääasiassa kulki eteen- väenluokka on toteuttanut nämä
päin työkansan luokkataistelun iin : sosialistiset toiveet. Se on ottanut
jaMa. maansa ohjat omiin käsiinsä. Se
Jo varhain se omaksui myös tie on taistellut ja uhrannut paljon,
teellisen sosialismin sisältämän mutta .se on samalla luonut sosialis-proletaariscn
kansainvälisyyden ti.sen yhteiskunnan ja liitossa kol-sen
l^san"mii^lipidiittäy joka" s "^hden Venäjän vallanko-: lektiivitalouksiin yhtyneen talon-tautuu
eri maiden nuoriin vstäväl- ; mousliikkeessä läheisen ystävänsä, poikai.ston sekä intelligenssin kans-jjgg^^
j oman vapaustaistelunsa parh;ian .-.a se rakentaa nyt kan.san tulevai-
' I tuen ja ttnvan. Venäjän vallanku- suuden uljainta valoisinta ja vau-pp.
, I , . , , j mousliikkeen nerokas johtaja Le rainta ihanneyhteisöä, kommunis-
1 I6SILI6KO9 6 l L ä • • • ' nin seurasi suurella myötämielisyy- tista yhteiskuntaa. Samaan aikaan
—Neuvostoliitossa on 1 694 knu- della Suomen työtätekevien kamp Kiinan monisatamiljöonainen kan-punkia.
joiden yhteinen asukasmää- p;^ihla. puoltaen kaikis.sa vaiheissa sa muuttaa ennen alistetun ja taka-r
ä kohoaa lähes 100 miljoonaan. myös Suomen kansallisen itsemää pajuisen maansa kehittyneeksi so-julkaisi
useammalla kielellä tökerön
julistuksen, jos.sa huomautetaan
mm. siitä, että nuoret ovat saapu­neet
Wieniin kutsumatta ja kehu
taan maan olosuhteita. Maailman
nuoriso ymmärtää kuitenkin ettei
Itävallan oikeisto edusta varsinai
BONNIN KENRAALIT TYYTYMÄTTÖMIÄ
s:
sialistiseksi valtakunnaksi. Sosia
lismi. on voittanut useissa Euroopan
ja Aasian maissa.
Ihmiskunta elää nyt histohiansa
suurimpien muutosten aikakautta,
j o l l o i n siirtyminen kapitalismista
sosialismiin jatkuu ja jolloin kan­sat
vapautuvat lopullisesti siirto"
maaorjuudesta, kaikesta sorrosta ja
alistuksesta. Näin suurten yhteis
kunnallisten muutosten aikaa ei ole
maailmassa koskaan ollut. Sosia­lismin
lippujen alla elää jo enem­män
kuin kolmannes koko maail
man väestöstä. Y l i puolet ihmis­kuntaa
on imperialisniinvastcvsen
vapausliikkeen, yhteiskunnallisen
edistyksen ja-rauhan puolella.
Sosialismista on tullut satojen
miljoonien ihmisten kannattama
aate eikä ole epäilystäkään siitä, et­teikö
kahden järjestelmän sosialis­min
j a kapitalismin välinen rauhan­omainen
kilpailu pääty sosialismin
voittoon.
Toverit! Muistan hyvin sen ajan
jolloin Suomen työväenliikkeen ri-veis.
sä, monissa työväen joukkotilai­suuksissa
ja muualla jouduin puhu­maan
sosialismin voiton historialli­sesta
välttämättömyydestä. Vaikka
koetimmekin kiirehtiä historialli­sen
kehityksen kulkua, niin mones­ta
meistä tuntui silloin, ettemme 0-
min silmin ennättäisi nähdä, mitä
sosialismi tulee olemaan käytännös­sä.
Nyt se on todellisuutta. Täällä
Neuvostoliitossa meillä on jo onni
osallistua sosialismin kehittämiseen
O'
° KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Kun hiukset alkavat murtua
- o
(Lainattu Suomessa ilmestyvästä
Eeva-lehdestä.)
- Onko permanenttia varottava?
kysyy eräs ulkomaalainen lehti ja
jatkaa. ' »•
Joka päivä käy eri puolilla maa­ilmaa
miljoonia naisia kampaajal­la,
useimmat ottamassa itselleen
permanentin; Se on välttämätöntä^
jos haluaa olla huolitellun näköi­nen,
he sanovat.
Miljoonat naiset maksavat paljon
rahaa' tästä kauneudesta. Mutta ei
vain rahaa! Perrnanenttinsa .he
maksavat hiustensa terveyden hin­nalla.
Sen vuoksi aiomme nyt ottaa tä­män
asian puheeksi. Sillä naiselle
hiukset oVat sanan todellisessa mer­kityksessä
korvaamattomat. Voim­me
nykyään pitkälle kehitetyn kos­meettisen
teoilisuuden ansiosta saa­da
kauniin hipiän, uudet hampaat,
paremmat "muodot" ja paljon muu­ta
mutta nainen, joka on menettä­nyt
hiustensa terveyden, joutuu su­remaan
tätä lopun ikäänsä. Vain
filmitähdet voivat kamerojtten edes­sä
valossakin tulla toimeen peruuk­kien
ja irtohiusten turvin.
Nainen uhraa vuosittain melkoi­sen
rahasumman tukkansa kunnos­sapitämiseen
— tämä koskee erityi-se.
sti sellaisia naisia, jotka joutuvat
jokapäiväisessä työssään tekemisiin
yleisön kanssa ja joiden on näin ol­len
pakko huolehtia ulkonäöstään
aina hyvin hoidettua tukkaa myö­ten,
öljypesuja, kampauksia, per-edelleen,
kohti kommunistista yh- manentti kolme-neljä kertaa vuo-teiskuntaa.
Yhteiskunnallisen eflistyksen vää
jäämättömässä liikkeessä on rat­kaiseva
osuus työväenluokalla, jon­ka
ympärille kokoontuvat kaikki
työtätekevät kansankerrokset, kaik­ki
rauhaa, edistystä ja kansanvaltaa
kannattavat voimat.
Suomen työväenliikkeen, kuten^
koko kansainvälisenkin työväen­liikkeen
kokemus osoittaa, että työ­tätekevien
joukkojen Vapaustaiste­lun
tärkein ehto on koko työväen­luokan
sen kaikkien osien, niin
dessa ja rahaa menee — ja jos tu­los
sitten on epäonnistunut, alkaa
jo mielessään ihmetellä, onko eiiää
aihetta ottaa permanenttia.
nettomuudestaan ei leviä maailman-lehdistön
välityksellä. Kuitenkiiir i l ­miö
on sangen yleinen. ; •-
Helppo onkin ymmärtää, että
hiukset murtuilevat permanentin
jälkeen kun tietää,^ mitä kemikalioi­ta
menetelmään käytetään. Ne ovat
näet ihan samoja aineita, joita
myös erilaiset yleisesti käytettävät
karvojenpoistovalmisteet sisältävät.
Permanentin vaikutus on samanlai­nen,,
joskin lievempi. Mutta jos per-manenttiaineet
jäävät l i i a n pitkäksi
aikaa vaikuttamaan hiuksiin muut­tuvat
ne karvanpoistoaineiksi. Ne
eivät enää ainoastaan, "pehmitä"
hiuksia~vaan tuhottvat ne kerras^
saan. _
Mutta silloinkin kun permanent-tiaineet
eivät pääse tekemään täl­laisia
tuhoja huomaa jokainen per­manentin
ottanut sen haitan, jos
huomioimiseen jää aikaa, nimittäin.
Useimmat kampaajat näet yrittävät
siinä vielä työn kestäessä korjailla
syntyneitä vahinkoja. Hiukset ovat
kuivat, hauraat ja elottomaty ne
ovat menettäneet kiiltonsa ja tun­tuvat
kaikin tavoin epämiellyttävil-»
tä. Silloin sanotaan tavallisesti:
"Hiuksenne ovat kovin kuivat, no
senhän t i e t ä ä . . ."
Ja sitten niitä ryhdytään kjireesti
kohentamaan, kiillon aikaansaami­seksi
niihin ajetaan öljyä ja ras­vaa,
jotka muutamilla tuoksuaineil-la
lisättyinä ovat saaneet hienom­man
ja kalliimman nimen. Ja kun
hiukset sitten loistavat kuin voi au­ringossa
sanotaan: "Katsokaa, nyt
tukkanne on taas ennallaan".
Mutta sitähän se ei suinkaan Ole.
Kampaajan kuivuudeksi nimittämä
hiusten puuttuva loisto ei johdu ai-
Kaikkialla maailma-ssa tehdään ! noagtaan rasvan ja kosteuden puut-permanentti
kahden menetelmän
mukaisesti. Ne tunnetaan "kuu­man"
eli "sähköpermanentin" ja
"kylmäpermanentin" nimellä. Mut-
! ta kaikkihan tietävät ettei "kylmän­kään"
permanentin kuvun alla kyl­mä
tule. Menetelmien välinen ero
on siinä e t t ä "kylmässä" käytetään
noin 40 asteen lämpöä kun taas
Mosköva.ssa ilmestyvä Isvestija jille. \ iimoi<en kahden vuoden ai nuoret saksalaiset pääsivät hyvälle 1 kommunistien kuin sosialidemok-julkaisi
äskettäin ylempänä olevan kana Bund^'^v ehr menetti 40.4(54 inaaperäilo. Lehdessä julkai.staan
otsikon alla sak.saiaisesta .Neue Ber mior!a mte>tä. loka merkitsee mun. kuvia neljästä heistä. Yksi on Kurt
liner lllustriete.ita otteuja kuvia. '400 kompp.ini.t:. \iimeisen kahden Sumariter Hampurista, joka
Erää.ssä nähdään tyypilli.<estä vuoden aikana 40.464 pakeni le
teestä. Permanentin läpikäyneen
tukan kiillottomuus j a hauras laatu
johtuu. syvemniältä äsken läpikäy'
dystä käsittelystä.
Ihmisen hiukset eivät näet ole
vain sileitä, yksityisiä "Hiussäikei-tä".
kuten halutaan uskotella. K un
yksityistä hiusta tarkastelee mikro-
,. . skoopissa huomaa, että se niveltyy
"kuumassa käytetään v.elakm suu- lukemattomista soluista,
rempaa kuumuutta. Kuumuus ei yk-1 , . ^ ,
raattistenkin työläisten yhteistoi-j sin saa kiharoita syntymään. Hiuk-1 Terveen hiuksen pmtaa kattaa
minta. Meidän aikanamme tällä; set joutuvat permanentissa tekemi- soluketto. joka sulkee suojaansa
on • työväenliikkeen toimintayhtenäi-; siin mitä erilaatuisimpien kemika- hiuksen "ytimen' ja tama ketto si­sältää
myös hiuksen väriaineen.
Länsi-Saksan kaupungista otettu •, an-;hiniieNien armeijaa tulemalt;
kuva. Torvisoittokunta on ^oitta- vielä - ' ) t i l . u i k . ~ i . Sensijaan, elta uli
massa. Tyippäkarkiset ajiicnkkalai v|\at limoifaiitiineel kutsuntap.uk
set sotila.s.>aappaat jaloi.>saan .soti- kaan. he "p;ik"nivat rajan yli .SJU
laat polkevat maata hanhenmarssis- san [)emokraa'tiseen
sa. Tässä nähdään uu
wehrin komppanioita. Komppanias- vä. .Monelle o!i vaikea jältiiä ystä suuden
sa on yli 100 nuorukaista, yli 100; vän.-^ä ja sukulaisensa, .Monelle Jtn etualalla on ammattitaidon oppimi
nuorukaista . parhaassa nuoruuden Saksaan nrenijallc.se oli ikäänkuin nen..
voimassa, käsittämättä .suunnitel , hypiiy, pjineään" sillä nionellaka.an
a>ettunut asumaan Burg nimi.seen j syydellä on käytännössä erityisen' lioitten kanssa
kauppalaan lähelle Majideburgia., t ä r k e ä merkitys sen vuoksi, että Kuumuus ja kemikaliot saavat Pintasoluistaan hius saa kimmoi-
Ifän kmiluu nykyään yleisten töi- ^^n avulla voidaan ensiksi tehok-l yhdessä aikaan muutoksen hiuksis->-"""'«»^"3 ja kauneutensa. Kemialli-clen
rakennusryhmään. Hampuris- ' laasti puolustaa työtätekevien ta- sa. Ja jos kuumuus jätetään mene-' ^essa käsittelyssä hiuksen pinta jo-sa
olles.-,aan hän oli ollut usein j loudellisia etuja ja kansanvaltaisia' telmässä vähemmälle osalle on ke- ko osaksi tai usein kokonaankm tu-rthenmarssis-
Demokraa-tiseen Ta.savalta:ni työttömänä. Entä tänään? -Nykyään Ljij^^^y^^jy Toiseksi - ja sehän on j mikalioitten määrää tietenkin vas-
.sia Bundes- .Monelle oli sellainen vaikea tehtä han ön valmi.s kertomaan tulevai-| ,Qp^,jt3,jj„ tä^^gj^^^^ _ gg^a^.yjigi j^j^ygg^i lisättävä.
suunnitelmistaan. joiden vQj(jaan estää sodat, pelastaa ihmis­kunta
hirvittävältä hävitykseltä.
Valitettavasti eri maiden sosiali-
.Mempana on kuva Manfred Voll- demokraattisissa puolueissa sellai-iivasti
Mitä kemikaliot vaikuttavat hiuk­siin?
Ne vaikuttavat jokaiseen yksityi­seen
hiuskarvaan, pehmittävät sen
mia, tulevaisuudelta parasta toivoen, i-, ollut harmaata aavi.Miistakaan en nu-rtista Kölnistä. Hän on löytänyt ..j äärimmäiset oikeistolaiset kuin pinnan ja suurentavat sen kooltaan
Heidän tulevaisuutensa on kuiten- -immäisestä -aksalaisesta työläisten kotimaan ja vaimon — hän on ' g^^^p^gg Tanner ja eräät muut '
kin riistetty heti niin pian kuin he j;, talonpoikain \aitiosta paitsi mitii koulun opettajatar .Manfrcdin ky-astuvat
yli kulsuntahuöncen kyn-^ he olivat nähneet lansivaltain vää . .
nyksen ja pannaan Länsi Saksan ;i-i<tä kuvastimista,
armeijaan, jota johtavat hitleriläi Mutta pacte>saan Itä Saksaan
Uuden puolueen perustamisen
edessä vaikeuksia
. . Laajat työläisten piirit ovat hartaasti odottaneet jotain
käytännöllistä tulosta uuden puolueen perustamisesta sen-
Jälkeen kun sitä koskeva päätöslauselma hyväksyttiin Ga-nadian
Labor Gon.gressinWinnipegi.ssa pidety.ssä vuosiko­kouksessa.
Tähän Omennessä ei kuitenkaan ole tämän pää-
.-tökgen toteuttamiseksi; tehty mitään ratkaisevaa. Tosin on
iriubdostettu GGF:n ja CLG:n yhteinen komitea käsittele­mään
uuden; puolueen perustamiskysymystä, mutta sekin ön
ollut hyvin hiljaa.
Eräät huomattavat uniojohtajat ovat antaneet lausun­toja
uuden puolueen perustamiseen nähden ja jos heidän
ilmaisemansa käsityskanta pitä päaikkansaj -niin ön hyvin •
vähän toiveita^siitä, että tällainen puolue tulisi perustetuksi
lähitulevaisuudessa.
Canadan rautatieläisten union johtaja Frank Hall sanoi
joku aika sitten Yhdysvalloissa pidetyssä^unionsa vuosiko­kouksessa,
ett^ SIU:n,_karpinterien"ja muiden rakennustyö­läisten
sekä ajurien uniojen-johtajat vastustavat GLC:n vuo­sikokouksessa
hyväksymääjpää"toslauselmaa"uuden_puolueen"
perustatnisesta. Tämä" varmaankin pitää paikkansa ^illä tie-
"Hetäänhän yleisesti, että unionistisen liikkeen korkeimmis­sa
piireissä on konservatiivien ja liberaalien järkkymättö­miä
kannattajia.
Ganadian Brotherhood of Railway Transport and Gene­ral
Workers Union-presidentti W. J. Smith ilmaisi äskettäin
" ettei uuden puolueen perustaminen ole hyvin yksinkertaista
- ja sanoi, että ajatus on saanut hyvin vähän kannatusta-far­mareiden
keskuudessa.
Ei ole vähääkään epäilystä, etteikö CGF:n johtajain otta­malla
asenteella uuden puolueen perustamiseen nähden oli­si
jarruttava vaikutus.
Silloin.kun GGF:n ns. Reginan manifesti hyväksyttiin
v. 1932-sai. se suurta kannatusta, työläisten ja farmarien kes­kuudessa
koska siinä luvattiin'^yhteiskunnallisia muutoksia
jailmaistiin. joitakin sosialistisia aatteita. Sen^;^
mentti- ja maakuntavaaleissa puolueen äänimäärä nousi huo­mattavasti
ja CCF;sta tuli huomattava "tekijä maamme po­liittisessa
elämäs.sä. Mutta > senjälkeen kun työläiset ja far­marit
huomasivat, että Reginan manifestin periaatteita ei
pyrittykään toteuttamaan, niin puolueen kannatus väheni.
Tämä Hapahtiii vieläkin jyrkemmässä tahdissa kun hyväk-set
kenraalit puettuna uusiin un
vormuihin. Nämä kenraalit ovat ;
kiinnostuneet sotilaista vain atomi |
pommien j a rakettien elävänä ruo-j
kana.
Komppania on marssilla. Kuvassa
olevassa valkoisessa kohdassa sano­taan
sen vahvuus. Satoja samanlai­sia
komppanioita on alkanut mars­sia
Länsi-Sak-sassa — kenraalit aja­vat
heidät atomikuoloman tielle.
Mistä johtuu, että^nämä kenraa-
San Francisco, -r- .San Francisco
Kaiipanhoitaj-i Eckehardt Bie-fekit
ei ollut onnellinen mies Län-j
SI Sak^is.sa. Todellisuudessa hän ei
i ollut kaupanhoitaja, vaan tavallinen
! kiertävä kaupustelija. Hän on nyt
i Badfreien\valdcnin Kuluttajien
! Osuu.sliikkeen kunnioitettu virkai-
; l i j a . Hänen erikoisalaansa kuuluu
: välittää juurikasveja kuluttajille.
.Neljäs Länsi Sak.san nuorukainen.
nimisen sanomalehden mukaan oli j ^ ^ . , ^„,,j,^, vapauden on Siegfried
Californian yliopiston Berkeleyssa, „..,„p^„.i^,., p.„.emniin-sijaitseva
sädehihoratorio evakuoi-. - o ^ i h i s t a . - . f c u t e r i hän nyt Sanöö,
tava kahdeksi viikoksi oraan onnet- kcska tässä toimii maataloustuot-lit
ovat tyytymättömiä? Se johtuu j tomuudcn takia. jo.sta oii levinnyt | j-^j.,!,, osuusliike, jonka jäsen hän
siitä kun on ollut pakko lähettää radioaktiivisuutta koko seudulle. 1 ^yijYiiäj, on.
Onnettomuus sattui heinäkuun 3.; •'liissä on neljä neljästäkymme-päivänä
kun erään kiihdyttämön; ne.stätuhannesta. Heidän toimenpi-pyöreät
ikkunat yhtäkkiä särkyivät i teeiisä osoittavat millainen syvä ke
korkean, hcliumkaasupaineen takia, i h i t y s on käynnissä Saksassa, jossa
Tapaus on; laskettava '^inhimillisen tuHiinnet luiofct patriootit menevät
salapoliiseja pakko-ottolaisten jäl-syltiin
ns. \Vinnipegin mani­festi
koska GCF:n ohjelmasta
karsittiin kaikki, sosialisinilta
haiskahtavakin pois. ViimeLset
liittoparlamentin vaalit ja mo­net
maakuntavaalit ovat .selviä
osoituksia siitä kuinka GGF on
menettänyt työläisten ja far­marien
kannatuksen.
On selvääkin, että tällai.sen
perinpohjaisen poliittisen tap­pion
kärsittyään GC.F:n johta­jat
haluavat pelastaa mitä pe­lastettavissa
on ja nyt heidän
pyrkimyksenään on saada puo-
-lueelleen "uudet kasvot" ja sii­tä
syystä he haluavat pUlot--
tautua suunnitellun perustet­tavan
uuden puolueen: nimen
taakse. Jos tämä onnistuisi
GGF:n johtajille, niin se mer­kitsisi
uuden puolueen pikais­ta
kuolemaa koska se edustaisi
vain ahdasmielistä poliittista
ryhmää. Uuden puolueen me­nes
ty kson eh to on,; et tä se cd us-taisi
kaikkia niitä kansanker-roksia,
jotka ovat kyllästyneet
vanhoiIIisiin puolueisiin ja :cri-koi.
sen tärkeä .sen menestymi­selle
olisi se, että työläisten
vasemmistosiipi olisi mukana.'
Uudert puolueen perustami­nen
elolo yksinkertainen asia,-^
mutta työläiset ja farmarit lu-
1 e va t va rm a a nkj n per ust a m aan
it.sclleen puolueen,, joka tulee
edistämään , heidän poliittisia
ja taloudellisia 'tarkoitusperi­ään.
, '
tekijän" aiheuttamaksi. Saksan Liittotasavallasta Saksan
Kaikki viisitoista rakcnnuk.se.ssa i nemokraatliseeM Tasavaltaan. Teh-ollutta
henkilöä tutkittiin heti, cUä i d e s s a ä i v m i n he ilmaisevat viha-olisi
voitu todeta, oliko säteily heitä
vanhingoittanut. Toisten tarvitsi
vain po.stä itsensä, mutta muuta­mien
piti hävittää vaatteensa. Työs­sä
olevat eivät saaneet palata labo­ratorioon
kuin vasta viikonvaihtees­sa,
jolloin rakennus oli perusteelli­sesti
puhdistettu.
Suomen baletin
jnatka Amerikkaan
Helsinki. — Suomen Kansallis­oopperan
Amerikkaan ensi syksynä
matku.stavan baletin-jäseniksi on
nimitetty seuraavat henkUöt: ensi-tanssijattaret
Margaretha von Bahr,
Dori.s Laine.-^Maij-Lis-Rajala ja Lisa
Taxell,;tanssijattaret Marita StahN
berg, Virpi Laristo, .Seija Silfver­berg
ja .Saga Eriks-son. en.silan.s.si-j
a l Uno Onkinen, .laakko Lätti.
Klaus Salin ja Heikki Väisti, tans­sijat
Oiva Qllikkala; Helmer Sälmi
ja Leo Ahonen.; Pianisti ja juatkan
johtajaoiv George dc Godzin.sky ja
puvustonhoitajana, rouva ;de:God-.
zinsky.
17-henkinen ryhmä matkuslaa
Helsingistä lentoteitse New York­iin
24. D. Ensimmäinen esiintymin
nen on todennäköisesti televisiossa
27. 9. New Yorkissa ja viimeiset
esiintymiset AVashinglonissa 20. 12.:
ja New Yorkissa 21. 12. Ryhmä läh­tee
paluumatkalle New Yorkista
joulukuun 22 pnä Ja on .kotimaassa
Jouluk.si.::Koko ryhmä on kutsuttu
huijoituksiin. j o . syyskuun..3, pnä..
mielisen luotestinsa Bundeswehnn
hiomi.sen johdosta, militarismin
henkiin heTätlämisestä ja: Länsi-
Saksan aseistamisesta atomiaseilla;
jotka jb vanhan työväenliikkeen ri­veissä
edustivat porvarallista suun­taa,
ovat nyt menneet vieläkin pi
temmälle. He suorastaan kannattar
vat ja toistavat taantumuksellisim-man
porvariston kommunisminvas­taisia
tunnuksia, koettaeh siten ha­joittaa
työtätekevien taisteluyhte-näisyyttä
taantumusta ja suurpää-omanomistajia
vastaan. He kuvitte­levat
voivansa siten ehkäistä histo­rian
vääjäämätöntä kulkua. Mutta
heidän hajoituspuuhansa on lopul
takin turhaa ja häviöön tuomittua.
Rauhan ja kansanvallan voimat
nyt vahvistuvat päivä päivältä. Ne
kasvavat kaikilla-maailman äärillä.
Ne kasvavat myös Suomessa, jossa
ne vaalivat ja kehittävät edelleen
Suomen työväenliikkeen parhaita
perinteitä.
Toivotan sydämeni pohjasta Suo­men
työväenliikkeelle ja teille sen
rohkeille, uhrautuville osanottajille
y h ä uusia voittoja, ylevässä tehtä-vä.
ssänne Suomen kansan valoisan
huomispäivän luomiseksi. Suomen
työväenliikkeen, suuren päämäärän,
sosialismin toteuttamsiksi.
miltei kaksinkertaiseksi; Kun näin
pehmitetty hius sitten on kääritty
papiljotille haluttuun, kiharaan
muotoon, se joutuu kemikalioitten
vaikutuksen alaiseksi ja jäykistyy
tästä kuumuuteen joutuessaan lo­pullisen
kiharaiseksi. Voisimme
verrata tätä muutosta siihen, kun
yritämme taivuttaa teräksistä jous-.
ta: Jousi ponnahtaa aina takaisin
entiseen tilaansa ellei sitä ensin
houtuu.
Permanentin jälkeen solukko ei
enää kata hiusta sileänä pintana
vaan jokainen pieni solusuomu tör­röttää
harottaen pystyssä. Voimme
selvyyden vuoksi verrata hiusta
kuusenkäpyyn, jonka suomut nor­maalisti
ovat sievässä ojennuksessa,
mutta kuivina kuin "vastakarvas-sa'\
• ,
Tämä on kampaajien "kuivaksi
t u k a k s i ' . n i m i t t ä m ä n ilmiön totuus.
Öljyllä ja muilla hiuskosmetiikan
apuneuvoilla tehdään hiukset per­manentin
jälkeen j ä l l e e n "näyttä­viksi".
Mutta tämän on silmänlu.
mettä. Hiukset eivät permanentin
läpikäytyään ole enemään terveet
kuumenenta hehkuvaksi ja sitten 1 kuin luonnonmukaisetkaan.
muotoilla uudälleen. Hiusta ei voi
kuumentaa hehkuvaksi mutta ke­mialliset
pehmennysaineet on ko­koonpantu
siten, että kiharointi on
mahdollista melko kohtuullisessa­kin
lämmössä.
Joitakin aikoja sitten kierteli
lehdistössä uutinen, joka kiinnitti
huomiotamme: Vaalea entinen fil­mitähti
Lillan Harvey oli antanut
t e e t t ä itselleen keslokiharat, mutta
kun hän nousi kampaajan tuolista
hän mentti koko tukansa, joka hau­raana
murtuen putosi maahan.
L i l i a n Harvey on kuuluisa. Toiset
naiset eivät sitä ole. Kun heille
tapahtuu sama vahinko, puhuvat
asiasta vain työtoverit j a kulmakun­nan
rouvat, mutta tieto heidän on-
Ja tämä on syytä tietää kun ensi
kerran lähdette permanenttia otta­maan,
ulkomaalainen lehti lopettaa.
/ • * • •*- » •,. ...... .
Varovaisellekin tapahtuu joskus
vahinko ja silloin ovat hyvät neu­vot
tarpeen, nopea toiminta pelas­taa
monesjta pahasta. Eräs hy\'ä
neuvo on polttaessa kätensä työntää
se hetkeksi vehnäjauhoihin, se pois­taa
säryn heti eikä palaneen rakko­ja
ilmesty. ,v,
Jos on saanut rakkoja käsiinsä
tai jalkoihinsa, n i i n ohuella neulal­la
pistäen aivan ehjän ihon reunas­ta
ja .varovasti pusertamalla vesi
pois; rakot paranevat huomaamatta.
PÄIVÄN PAKINA
rr,i
Aina sitä vähän oppi kun käväsee
joskus vähän tämän.työhuoneem­me
neljän-i-seinän .ulkopuolellakin;
Nimittäin yhtey.s muuhun maail­maan
vähän^kuin avarrutlaa .tieto­määrää.^—-:
huolimalta siitä oliko
s i t ä aluksi vvähän tai paljon.
Käväsimme tässä viime viikonlo­pulla
väliän kuin virkistyskäynnil-iä
ystävämme: Keskisen luona ru-.
pattelemassa.
Kaverimmekertoi kuinka hän inyt
vähän iäkkäämmäksi mieheksi, tul­tuaan
on ollut työttömänä jo lähes
pari vuotta;imutta siitä huolimatta
ei ö l l u t oikein suuresti huolissaan,
.sillä hän oli oman kertomansa mu­kaan
"puolen manttaalin maan
omistaja." ^
iSilmäilimmo postimerkin kokois^
ta perunapeltoa j a S v d b u r y n y m p ä -:
r i s t ö l l o h y v i n o m i n a i s t a karua maas­toa,
jota kaverimme hallussa lie­nee
parin rakcnniistontin ala,' ja
myönsimme,' e t t ä jos kaveri niin
kerran väittää, niin emme suin­kaan
halua olla ensimmäinen kut­sumaan'
häntä valehtelijaksi.
i" perustamassa
Yritimme kuitenkin sel05;taa ka­verille,
e t t ä tuskinpa hänen "maa­tilansa'!
: tulee häntä oikeinkaan
loisteliaassa elämässä ylläpitämään,
sillä kaikkialla maailmassa :0n ta­pahtumassa
sellainen suuntautumi­nen,
että pienet farmit häviävät
suurempien maatilojen ja suurella
pääomalla varustettujen kapitalis­tien
edessä.
Muistaaksemme viime viikolla,
saimme lukea kuinka esimerkiksi
Neuvostoliiton pääministerL Hrush-tshev
oli sanonut Puolassa vierail­lessaan,
e t t ä : Yhdysvaltain pienenv
mät farmit rappeutuvat ja joutuvat-suurien
kapitalistifarmarien hal­tuun.
Hän selosti siellä maataloustyö-
Iäisille, että sellaiseen on olemassa
varsin selvästi 'ymmärrettävä .syy
— laajakantoinen kollektivisointi
(yhdeksi liittäminen) on ainoa, kei­no
saada mahdollisimman suuri
hyöty nykyaikaisesta konnellistu-mise.
sta Ja tekniikan edistymisestä.
Ja niin hän väitteensä tukemiseksi
viittasi mahtavaan Amerikan Yh­dysvaltoihin,
jossa toinenkin maar
töissä raatanut, aivan yksistään
kuokkinut pienyrittelijä on joutu­nut
J ä t t ä m ä ä n maansa isommille Ja
pyrkimään teollisuuden palvelut
seen.
"Voi olla niinkin", vastasi kaveri,
" m i i t t a m i t a hemmettiä minun oli­si
_tässä sitten tehtävä? Töitä—ei
enää näin vanhalle miehelle' suoda
j a pitää s i t ä J o l l a i t r k e i n o l l a yrittää
pitää itseään, leivässä ja särpimes-s
ä . ' , '_
Siinäpä tavallaan pulma. Yarmas-^
ti tulevaisuutta:;vailla olevaan hom:
maan ei^oikeastan kannattaisi ryh­tyä
ja muutakaan keinoa ei ole
olemassa miehelle, joka Canadan
rakentamisessa on viettänyt aikan­sa
siinä määrin, e t t ä e i . e n ä ä kel­paa
porvarin palvelukseen.
Aprikoimme pulmaa puoleen Jos
toiseen.
Emme voisi ilmeisenä Canadan
kansan vähemmistönä; ehdottaa.: sel­laistakaan,
että Canadassa olisi voi­makeinoin
ryhdyttävä t ä l l ä hetkellä
vallan siirtoon toisiin käsiin.
Emme voineet Canadan nykyis­ten
lakien nojalla vaatia millään
toivorikkaudella, että kaikille an-nettalsiiri
kunnollinen eläke Jos he
eivät enää kelpaa porvarin kynittä­väksi.
Emme voineet hetikohtaisesti toi­voa
sitäkään, että Canadan nykyi­set
vallanpitäjät noin vain käden
käänteessä heltyisivät ja: luopuisi­vat
maamme rikkauksia riistävien
asian kannattamisesta ja katsoisi­vat
siiöpeimmin silmin köyhää kan:
saa.
Näin synkän tulevaisuuden edes­sä
vaihdoimme mielipiteitä ja tUr
loksena oli se. että kai sitä olisi
perustettava "kolektiivifarmi"! ^
Hyväksyimme ajatuksen, että
Keskisen t u l i s | ny.t lähestyä kohta-l
o l ö v e r e i t a a n ' S j a ehdottaa heille,
e t t ä he yhdistäisivät: maansa J a ryh-,
tyisivät yhteisvoimin oikein "suu-"
ren" maatilan viljelykseen, koska
ne n ä y t t ä v ä t niin suuresti menesty­vän
upporikkaiden; Yhdysvalloissa-liin.
. puhunrattakaan i«Ieuvosto-;
liitosta. - '
Jalo arjatus! Mutta, mutta, edes­sä
on vielä yksi mutta; Voimmeko
millään varmuudella odottaa, että
naapurit olisivat kaikki sen verran
yksimielisiä; e t t ä o s a l l i s t u i s i v a t . t u u ­maan.
Olemme vielä kaikki vähän-sellaisia
omaan pussiimme Ja omas­ta
vpussistamme eläjiä; ;että.;emme:
ole vielä saavuttaneet tuota joiden­k
i n meidän ihannoimaa yhteistoi­mintaa.
' .,
: Jäämme kuitenkin-odottamaan ai­kaa,
jolloin sellainen on mahdollis­ta.
Ja siihen mennessä kuokkikoon
Keskinen vielä aivan yksin.
. — Nenio..