Vapaus, October 2, 1924

              Torstaina, lokak, 2 p. — Thnr^ Qct 2nä, 1924
V A P A I T A '&iile> kaikissa oloissa söpivaisi, j a muut %-fateiskuDta-
C « u ^ B U O x n a l * I s e B l ' ^ Ä e n k ^ jäxjettönubi. Ja p o n a r i l l i s t e n filc^ooHe.
^ S a S S y S ^ t - Z i o k a tiistai, torösi j a b a a n t a . i ^ j ^ j ^ ^ «ihjnL^n» «ponarinj «jarb> kaiken n i -
III ygg^^a- - "j H^pjin dialektinen tutkimustapa nrt todisti, etta
T l « only o r g a n ^ ^ ^ f ^ l / ^ S S S = sen aatteelliset
Kghed i n Sudbnry, Ont.. every Toesday, Tkarsday acd j^^pjj olivat vastanneet sen ajan yhteiskuntaoloja, olnat
Saturday. •_ [.IL JlluiiJ olleet järkevät. Kuten ne taas uusissa olois-
Adveztising rat«s
f o r single insertion 75c.
ment. The VapauÄ ia
«mong the Finnish People in Canada. jgjj QJ^^ totuus.
_ TILAUSHINNAT: j Mutta tämä Oppi esiintyi Hegelillä idealistisena, s.o.
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. 12.25, kolme kk. käsitti historian vaikuttavaksi voimaksi aatteen (i-
Y f a i y Ä i S ; jl^Suomeen. ykä vk. Perusaate olisi siis jumala, j a historiassa^tämä
13.00 j a kolme kk. $1.75. ihaki itselleen yhä tävdellisempiä muotoja. J a tässä koh-
^^^^i^ftm^ SuL?"* " ' " ' ^ • ' A ^ J ^ . I ^ m . y r , kahleen suuntaan. OikeL^o- „ Ä ä ™ ^ " ^ Off.ce I > e p « . . n t , O ^ . . ^ ^^^^^^.^ ..^^^ ^ ^^y..^.^
;din jakautui hegeliläisyys
'iheseliläiset selittivät, että kun kerran olevainen on jär-
Vapauden konttori ja t o l m i t u . : Liberty Bldg Lorr^täydellisemmäksi. (Snellman opetti myös, että niinkuin
fit. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sadbcry. Oat-jaatelin ja papiston rinnalle j o ovat kohonneet porvaris-
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen Ito ja talonpoikafesääly, niin tulee myös työväki pääse-persoonallisella
nimellä.
J . V. KANANA STO, Liikkeenhoitaja.
lOUS
Mitä Marx ja Engels näkivät
'"iii
— Eikö mieluummin, mitä he opettivat?
Vaikka niinkin, mutta silloin on muisteltava, että
lie eivät tyrkyttäneet työvällepäähänpistojaan jonain
uutena evankeliumina, vaan opettivat sitä mitä näki-vät.
Ja kun he näkivät paljon, tuli heidän opetuk-eensakin
olemaan rikas. Suurin opetus oli se näkemisen
taito, joka heille itselleen'paljasti yhteiskunnan salat
ja jonka, avulla heidän'oppilaansa ovat voineet jatku*
vasti oikein valaista yhä kiihkeämmällä vauhdilla kii­tävää
kehityksen kulkua.
Ny hciJ^äön paljon oppilaita.
On. Liian paljon. Ei suinkaan yiela liiaksi pro­letaareja,
jotka suraentumattomini proletaarisin silmin
katsoisivat maailman valtavaa taistelua, mutta liiaksi
sellaisia, jotka tahtovat käydä «marxilaisesta.» Ja
juuri näiden kavaiain viisastelija-cmarxilaisten» ta­k
i a on meidän hyvä uudelleen kerrata Marxin ja En­gelsin
elämykset ja näkemykset. Lyhyesti vain, ja y l i -
malkaisestL Etiempäa> emme nyt ennätä, emme yoi en-iiattSa
- r »aia kuuluuhan tähän koko 1800-luvun his­toria
heidän omin silmin näkemänään sekä lisäksi kaik­kien
aikain par^ tieto heidän kriitilHsesti v
^ V olivat sitten nämä iniehet,'että heistä voi
lulla köyhälistön taistelujen parhaat tulkit ja tienviit-kirjeeseenne,
kirjoittakaa oodelleen liikkeeiihoitaja.1 j jnään muiden rinnalle . . joka merkitsi luokkien ikuis­tamista).
Vaseinmistohegeliläiset taas osottivat, että
niin kuin Ranskan vallankumous oli ollut sekä «oleva»
että «järkevä», niin oli sellainen myös tarpeen Saksas­sa.
Heille ei ihanteellinen valtio kuvastunut säätyval-tion,
vaan täydellisen demokraatian muodossa. Ja tä­hän
suuntaan liittyivät Marx ja Engels.
.\yt pyöri se vaara, että Marxista olisi tullut profes­sori.
Mutta sen teki tyhjäksi taantumus. V. 1840 valta­istuimelle
astunut Preussin kuningas Friedrich IV
näet piti Hegelinkin oppia liian kumouksellisena ja
sulki vasemmistolaisilta tien yliopistovirkoihin. Siitä
oli se onnellinen seuraus, etta Marx joutui politiikkaan.
Hänestä tuli juuri Kölniin perustetun radikaalisen
«Reinin lehden» toimittaja. Sellaisena kävi hän ankaraa
taistelua painovapauden ja demokratian puolesta.
Mutta sanomalehti ei kuvastele pelkkiä poliittisia ä-sioita.
Yhä suuremman tilan ottivat siinä yhteiskunnal­liset
ilmiöt, Reinin maapäiviHä julistivat omistavat
köyhän kandao ikivanhan puunöUO-ölkeuJen varkau­deksi.
Marx osotti, kuinka siten köyhät poljetaan yhä
syvemmälle kurjuuteen. Hän julkaisi myös räikeitä ku­vauksia
Schlesiankankurien*ja Berlinin esikaupunkien
lyövät oloista y.m.s.- Taantumuksellisö^ lehdet hauk­kuivat
häntä kommunistiksi. Hän vastasi, että ei vielä
tunne sitä kysymystä, tietää vain että se on jo koko Eu-ropan
kysymys. Ja jos tutkinnuksensa osottaa hänelle
sen oikeaksi, ei mikään voi estää häntä sitä omaksumas­ta;-
,
Taas tuli taantumus avubi. Se lakkautti lehden
ja Marx sai lähteä maanpakoon Pariisiin, josta karko­tettuna
muutti Brysseliin. Samoihin aikoihin, 1840-lu-vun
alussa, matkusti Engels Englantiin, jossa hänen' i -
sänsä oli manchesterilaisen puuvillatehtaan osakas. Nyt
olivat siis maissai, joissa porvarillinen vallankumous
jo pii suoritettu j a sen vaikutukset näkyvissä. Oliko,
riyt^ porvarillinen peiustuslöillblius luonut yhteiskun
nallista oikeutta? i _ :
Kaukana s i i f i l Työväki oli poljettu kurjuuteen. Ja
porvaristo oli paljastanut materialbtisen itsAkyyten-
'sä. Sen henkiset harrastukset olivat kuolleet. Sen sijaan
oli työväki elävä. Englannissa se taisteli valtavaa talo­udellista
ja poliittista taistelua, harrasti vapauden aat­teita
ja uhkasi porvarillista järjestelmää. Engels tutiis:
tui siellä myös sosialisteihin, mutta huomasi^ että ne
eivät tärkottaneet toteuttaa oppejaan työväerl taistelun
voimalla, vaan «rauhallisin keinoin».^Tämä vierasmaa­lainen
kumouksellinen nuorukainen kuitenkin huomasi,
ettei siitä ole toiveita. Edessä on kumous — ei porvaril-lis-
poliittinen kuten Saksassa, vaan yhteiskunnallinen.
Ja hän tutki sen edellytyksiä, työväen asemaa, ja jou­tui
siten taloustieteeseen.
Sillä aikaa tappeli Marx hegeliläisen idealismin jät­teiden
kianssa päässään. Näki näet, ettei se yhteiskun­nallinen
oikeus, josta oli unelmoinut, toteudukaan vai
tiollisen demokratian kautta «aatteen» voimalla, vaan
että minkä tahansa aatteen toteuttamiseen tarvitaan ai­neellista
voimaa. . . Mistä ottaa sen voiman? Ei muu­alla
kuin elämästä. Kun porvarillinen yhteiskunta pe­rustui
ilmeiseen vääryyteen, täytyi siinä itsessääu löy­tyä
se voima joka sen kukistaisi. Eikä se voinut olla mi­kään
muu kuin se luokka, joka ei kapitalistisesta järjes­telmästä
mitään hyödy. Ollen yhteiskunnan nurja puo­li
täytyy sen pyrkiä kääntämään koko yhteiskunta nu­rin..
Ja se tahtoikin sitä . . oli kumouksellinen. Mutta
tutustuessaan Pariisissa esiintyviin lukuisiin sosialisti­siin
ja kommunistisiin oppeihin ja lahkoimh {atopistei-hin,
Proudhoniin), totesi hän, että ne eivät ole käytän­nössä
kumouksellisia. Vieläpä vastustavatkin työväen
taisteluita, kuten lakkoja, poliittista toimintaa y.m. . .
Voiko se olla oikein? . . Tutkiessaan huomasi Marx,
että se oli tuhmaa.
Hän totesi, erityisesti tutkimalla Ranskan vallanku­mousta,
että joukot taistelevat taisteluaan olojen pa­kosta,
sisäisistä yhteiskunnallisista syistä ja juuri niin
kuin olot opettivat OH siis turha yrittää muuttaa niitä
taisteluita, tai opettaa jotain uusia, patenttikeinoja näi­den
tilalle. Ainoa mitä voimme tehdä on olla niissä mu­kana,
ymmärtää ne laajemmassa merkityksessä, kirkas­taa
se taisteleville ja antaa taistelulle siten tietoinen
voima. Hänelle ei siten lakko ollut pelkkä palkanpa-rannusliike,
vaan yksi ilmaus työväenluokan taistelusta
koko por\'arillista järjestelmää vastaan. Eikä hän us­kotellut,
että porvarillisen demokratian saavuttaminen
merkitsisi työväenluokan, vaan poryarillisen kehityksen
vapautusta. Sellaisena sekin taistelu oli välttämätön
ja olisi siitä seurauksena . . ei kuten demokratit (ja so-sialidemokratit,
Louis Blanc y.m.) uskoivat, että luok­kataistelu
lievenisi. Päinvastoin,se pääsisi vasta silloin
vauhtiini väpaastT riehumaan ja päättyisi se vasta sitten
kun työvad, vallan vallaten, lopettaisi porvarillisen
riiston ja loisi uuden yKtei^unnan, jolloin valtion pak­kovalta
loppuisi.
Mutta yhteiskunnallinen taistelu on taloudellista. Si­tä
ei voi ymmärtää ilman taloustiedettä. . J a niin öli
Marxkin tullut taloustieteeseen.
Ja Sakeos astui puusta
alas
Porvari olivat. Marx syntynyt v. 1818
virkamies- ja Engels V. 18
A mat;:Reinin mailla läntiisessä. Saksassa. Heidän kas-ffyuaikanaan
oli edistysmielinen porvaristo Saksassa tyy­nten'suljettu
pois valtiovallan käytöstä, ja siksi tyyty­mätön^
nuoriso kumousheniustä. Varsinkin por-varrllisesti
kehittyneemmillä Ranskan vallankumouksen
jättämä i pbryarillinen lainsäädäntä, tUntui preussilfii-
J8eri'|a^ itävaltalaisen taantumuksen byrokraattinen pai-
, no sitä raskaammalta. Samoihin aikoihin, 1830 luvul­la
tunkeutui tebllisuuskiapitalismi rautateiden, ^ höyry-
" ' >in, Englannin tavaroiden, koneiden, pörssikeinot-ja
valtioVelkain tnuodossa yhä syvemmälle Eu-
Tppan ina^ mullistus, joka näin ai
heutui näiden maiden yhteiskunnallisissa oloissa, pur­kautui
sitten 1848 «hulluna vuotena» yli Europan
ulottuviin vallankumouksiin. Ja • sen kasvatusta oli
« y o s se ankara henkinen taistelu, joka tempasi mu­kaansa
nuorukaiset Marxin ja Engelsin.
Ensinnä kulki uskonnollinen vapautus. David
Straussin «Jesuksen elämä» ja «Ludvig * Feuerbachin
«Kristinuskon olemus» merkitsivät keskiaikaisen auk-tonteettiuskönnon
loppua. Ei ole jumala luonut ih­mistä
kuvakseen, osotti Feuerbach, vaan on ihminen
luonut Jumalat kuvansa mukaan. Se materialistinen
historiankatsomus, jonka Marx ja Engels sittemmin ke­hittivät,
on jatkuvien tutkimusten kautta osottanut,
kuinka uskonto kunakin aikana on ^kuvastellut juuri
sen ajan yhteiskunnallisia voimia, jotka imispäissä ku-vastuivat
salaperäisinä, yliluonnollisina... kunnes syn­tyi
yhteiskunta, joka luokilleen, varsinkin kumoubelli-selle:
luokalleen, proletariaatille, paljasti yhteiskunnan
koneiston niin räikeässä valaistuksessa, että uskonnolli­nen
taika puhaltuu pois sen aivoista. Juutalais-syntyi-nen
Marx ja herännäisesti kasvatettu Engels pääsivät
uskonnollisista tavoista vain raskaan taistelun kautta.
Mutta uskonnollisesta taiasta joutui porvarillinen
nuoriso filosoofisen taian valtaan. Marxin ja Engelsin
kin vaikutti valtavasti Hegel (jonka oppilas oli myös
suomalainen J. W. Snellman). Tämän hengessä näkyi
; mailman kehitys valtavana taisteluprosessina, jolloin
kullakin historian kaudella valtavien voimain kamp­pailu
oli päättynyt uuden yhteiskunta-järjeslelmän syn-tymiseen.
Tämä taistelu on ilmennyt myös eri valtio­muotojen
taisteluna ja eri valtioleoriain takana esiin­tyivät
niitä vastaavat filosoofiset ja uskonnolliset ra-kennelmat,
joiden taistelu aina oli päättynyt uusien sys­teemien,
uusiot totuuksien syntymiseen.
Tämän ajatuksen murros on suurimpia mitä historia
tuntee. Se näet hävitti dogmaattisen maailmankatso­muksen.
Porvar^on taloustieteilijät olivat näet esittä­neet
kapitalismin alkUajan lait (vapaa kilpailu y.m.)
«ikuisma» totuuksina, luonnonlakeina, ainoina järkevi-
.jpa sdca julistaneet kaikki muut talousjärjestelmät (pat­riarkaalisen,
feodaalisen) järjettömiksi. Ranskan val­lankumouksen
edellä esiintyiieet valtioteoriat olivat
myös jultstane^.'«l^ah vissin''^valtiomuodon (porvaril­lisen
perustuslaillisuuden) ainoaksi järkeväksi, «ihmi-
Indttstrialistissa kirjotetaan seu­raavaa:
Minä allanimitetty katson tar­peelliseksi
tehdä hieman oikaisua
Port Arthuriri raponterin kirjoituk­seen,
joka oli Industrialistin Nissa
213. Kirjoitus koskee Quibellin O.
B. U : n Kannatasrenkaan rahain t i ­litystä,
jossa mainitaan, että Que-bellin
Kannatusrengas oli päättänyt
luovuttaa varat Pcrt Arthurin K a n -
natusrenkaalle. Sitä päätöstä Qui­bellin
toverit eivät ole koskaan teh­neet
Se on alla nimitetyn yksilö-teko
syystä, kun ei Quibellin K a n -
natusrenkaassa ole enään tänä
vuonna ollut muita jäseniä kuin
minä j a toiseksi, olin renkaan r a ­hastonhoitaja,
niin en katsonut pa­remmin
voivani rahojen suhteen
tehdä kuin luovuttaa Port Arthurin
Kannatusrenkaal.e lehdessä maini­tulla
tavalla j a katsoen oikein me-:
netelleeni rahojen suhteen.
Tämä vain. siksi, ettei Quibelin
toverit pääse minua syyttämään,
että olen tarpeettom*asti heidän
päätöksensä johdosta lehdessä mai­ninnut.
Rahat olen tilittänyt Port
A r t h u r i n Kannatusrenkaalle.
William Williamson."
-—_—,—o —-
Kuvaus Saksan valtio­päivillä
sattuneesta
mellakasta
l e " lähettänyt piirroksen syntymä^
merkistä.
Poika on terve j a luonteeltaan
b j n i n vilkas. Pakikakuimalla us­kotaan
yleisesti että jotakin mer­killistä
tapahtuu V. 1925. Niinpä
kirjoittaa pojan isä " K n z l l e " seu^
raavaa:
ja
" O n aivan harvinaista, että L u o -
tekee ihmisen päähän tuollai­sen
merkin, joka kyllä näkyy niin
kanan kuin poika elää. Vuosi 1925
voipi olla ihmeellinen käännekohta
ajassa. Viittaavathan kaikki ajan
merkit siihen, että loppu on lähel­lä.
Ihmisten pahuus paisuu niin­kuin
yedenpaisumisen edellä j a e r i -
'puraisuus kansoissa kasvaa niinkuin
Jerusalemin hävityksen aattona.
Minä ajattelen tästä niin, että kos-l
ka tuo merkitty aika joutuu, niin
silloin on edessämme suuret kysy­mykset.
Luulen, että taitaa v a n - ' m i n adjutanttina j a sai 4>än reser.
on Mktinmvtfa kaxlä^ettan
VUle Hennamiin psäzsä olevan meri­k
i n kehitystä,, on ainnn taas joQa-
Idn tavalla näytettävä, että sinulla
ei ole minkäänlaista lialna pjnrkiä
i r t i henkisestä j a aineellisesta näl-käknnrista,
jossa sinä snojeluskon-tlesi
voimalla olet inttänyt h l n -
naOa mSiä. hyvänsä pysyä.
Dollari on sittenkin
rakkaampi kuin Val­konen
isänmaa
Suomalainen taidemaalari Gallen
K a l l e l a , joka o^ saavuttanut taitei­l
i j a n a maailman maineetkin j a sen
lisäksi niittänyt mainetta innokkaa­na
vallcaisi j a n a , vierailee parsillaan
Amerikassa. Amerikan lehdet tie­tävät
nyt kertoa, että Gallen-Kalle-l
a taitaakin jäädä dollarien maahan
myötyriksi.
Kuten muistetaan, toimi Gallen-
K a l l e l a Suomen sisällissodan aika­na
valkoisen kenraali Mannerhei-j
a aivan
« e n . joka oH
jnlistns, iiazzir^i
hurskaan veri ruveta silloin vuota­maan.
Vai 'olisivatkohan rangais­tuksen
päivät: tulossa Suomelle. M i ­nusta
ainakin näyttää tämä merkki
varotushuudolta. Vöi Suomi, s i ­nun
tilaasi, kun et tunne etsikko­aikaasi,
vaan juokset turhuudessa
j a kaikessa irstaisuudessa."
Oi sinä Suomen valittu kansa ja
sen ihmeellisillä merkeillä värustet-tut
V i l l e Hermannit Samalla k u n
sinun nyt,, tunteaksesi etsikkoaika-vjvänrikin
arvon sekä oikeuden kan­taa
univormua elämänsä loppuun
asti. Tämä univormun j a miekan
kantaminen ei kuitenWan näy lyö-neen
leiville, vaan on hän siirtjräyt
Lännen kultamaille maalailemaan
rikkaiden amerikalaisten muotoku­via,
joista maksetaan paremmin
kuin isänmaallisesta sapelink^stuk-sesta
Suomessa. Ja kuten nyt m a i ­nitaan,
dollari se näyttää olevan
taiteilija Gallen-Kallelakin rakkaäm
pi kuin valkoinen isänmaa. -
Saksan valtiopäiväin istunnossa
äsken tapahtunutta mellakkaa k u ­vataan
Ulkolaisissa lehdissä m. m.
seuraavasti:.
Valtiopäiväin istunnossa ehdotti­vat
kansalli8-"sosialistit", että suun­niteltu
amnestia ulotettaisiin kaik­kia
poliittisia vankeja koskevaksi.
Tätä vastusti demokraatti Brodauff.
Puhuja haukkui kiihkeästi kommu­nisteja
j a selitti, että niin kauan
kuin demokraatit ovat vallassa, ei
ainoatakaan "kommunistista kon­naa"
lasketa vapaaksi. Tämä avoin
provokatsioni synnytti rajun mete­lin.
< Prötesteeratakseen nousivat
kommunistit ja kansallissosialistit
seisovilleen ja kommunisti Grube
kääntyi kiihkeillä moitteilla Bro-;
dauffin puoleen. Demokraattien ja
kommunistien vieressä oh sosialide-mokraateilla
- paikkansa. Nämä a-settuivat
''' nyt puolustamaan Bro-dauffia
j a hyökkäsivät nyrkit- ojos­sa
kommunistiedustajain kimppUun.
Täten kehittyi varsinainen tappelu,
missä monet vahingoittuivat enem­män
taikka vähemmän. Tappelua
kesti neljänneksen tuntia. Sen ku­luessa
sai Brodauff silmänsä um­peen.
Vain vaivoin sai puhemies
äänensä kuuluville selittääkseen, et­tä
istunto oli lykätty iltaan. Epä­järjestyksen
synnyttäjiä olivat tyk­känään
demokraatit j a sosialidemo­k
r a a t i t Tämän toteaa jopa Ber­liner
Tageblatt", kun taas " V o r -
värts" haukkuu suu vaahdossa
kommunisteja. ' '
Kun istunto alotettiin uudelleen,
selitti puhemies, että istunnosta oli
päätetty sulkea kommunistit Eps-tein,
Grube ja Nedermayer. JNämä
kieltäytyivät kuitenkin uudistetuis­takin
kehoituksista huolimatta läh­temästä.
Nyt poistuivat parlament-tisalista^
kaikkien muiden puolueiden
ryhmät, paitsi kommunistien j a sa­liin
ryntäsi kolmisenkymmentä po­liisia
vahtimestarien johtamina ' ja
pakottivat Epsteinin j a Grv^ben läh­temään
väkivalloin. Mutta' Noder-mayeria
eivät poliisit löytäneet,
vaikka etsivät penkkienkin alta.
Kommunsitit poistuivat Intematio-nalea
laulaen samalla kun poliiseja
tervehdittiin ivahuudoilla parvek­keelta.
Kun istuntoa jonkun ajan kulut­tua
jatkettiin, selitti: kansallinen
puhemies, ^ttä tulevaisuudessa ryh­dyttäisiin
vieläkin tarmokkaampiin
toimenpiteisiin kommunisteja vas­taan!
• — '.. o '' • \
Suomen kansan ihme­lapsi
Suomen kansa on aina löytänyt
suuriiita viisautta taikamenoista ja
tunnusmerkeistä, niinkuin se pitää
tyhjäpäistä ja roskaista suojelus­kuntaansa
maailman parhaimpana
sotajoukkona. Nyt' taas aikojen
suuri henki käyttää mitätöntä suo-menkansaa
tunnusmerkkinään suu­rista
tapahtumista, kuten Suomen
lehdistä otetusta seuravasta pät­kästä
selviää: _
" J o k u aika sitten oli lehdissä
uutinen että ' Kuusamon talokas
Jaakko Suoraniemen pojan Ville
Hermanin päässä on merkillinen
syntymämerkki. Poika on synty­nyt
12 p. huhtikuuta 1902. Hänen
päässään on paljas noin 50 pen­nin
rahan kokoinen pyörykkä. Jos­sa
aivan selräs^ on luettavissa vvto-siluku
1925. Pojan isä on " K ml-pia
laaskalaisea ^o^^L^
^ SSiittääDpaaiitt.scii '^^^läJ ^'
saannot pääaeassa h^^^^^^
koittaen kaikkien
ohella, tosiaan v a l i ^ n ^ . . ! ^ - ^^
jonkinlaista earoDakictp, 7 T ' ^ .
Maz2ini taustalla.) y t - '
vää vastarintaa j a ^ i . ^ ^ > -
ne puheitten jälkeen eU^J^ l
nus, että alakomitea v i S \ ^ l
t a i s i - ehdotuksia. S ^ , / ^^
v ä k ^ ä ä n e s t y k s e l j i : ^ ^ - ;
hstaksessa olevat ' ' a i a t n i ^ ^ t
KÄta päiv-ää myöhema-ia tv.v
2 paivanä, kokoontuivat r ^ ^ '
englantilaisten puolesta ^ekä p ^ ' '
na (Italia) j a Le Lat^^^^
nagj.-, (Westonilla oU esteJ u^^t
en oUnt siihen asti saannt « x S ,
.niitä papereita (Wolff5n ja
bezm), enkä siL. o!!ut v o i a j ^^
m_istautua, mutta olinlujasU ^
>anyt, ettei mikäU tnahdoUiriT'
jaämn_._koko tekeleestä pitä.^^-.
lelle jaamaän. Voittaakseni a £ :
ehdotin, että ennenkuin "tarfeJ
J°^'^^"toa, "ketei^jj.
sun säännöistä. Yöllä Uo i oSsj. •
me hyväksyneet ensimäisea « . y .
pykälästä. Cremer sanoi (kjta
o l in tarkottanut): meillä ei ole mi.
tään esitettävänä komitealle, josij
olisi määrä kokoontua lokakana »i
päivänä. TäytjT lykätä kokous sm
raskuun 1 päi^-ään. Mutta alaio-mitea
voi kokoontua 27 pähid j i
yrittää saada jotain lopullista ta!.,
miiksi.^ Tämä hyväksyttiin ja '•pa. ^
perit jätettiin mbulle "katseltava
s i . " .
Minä näin että oli mahdotoa
saada niistä mitään. \'oidsks€m
puolustaa sitä varsin merkiiliätä ta.
paa, jolla aioin tarkistaa jo "iij.
väksytt^jä ajatuksia", kirjona ju-^
listuksen Työväenluokille {kn Ad-dress
to the Working Class) —
Tunnettu nimellä "Inaugaraali-adressi.'
— mikä ei kuulunut aih. ,
peräiseen suunnitelmaan; jonkinlai-sen
katsauksen työväenluokkaia
vaiheisiin sitten 1S45. Tekosyyllä,
että kaikki oleellinen oli k(v)tti
tähän julistukseen, ja ettei olia
tarpeen sanoa kolmeen kertaan sa­moja
asioita> muutin >-iko jöMan.
non, pyyhin pois koko periaateju-listuksen
j a panin lopuksi 40 :n py­kälän
tilalle 10. Sikäli kuia ju-listuksessa
kosketellaan Sansalnvä-listä
politiikkaa, puhun maista en- :
kä kansallisuuksista ja isken Ye«
häjää enkä pienempää valtioita.
Alakomitea hyväksyi käikk» ehdo-tukseni.
Minut velvotettiin vain
ottamaan sääntöjen johdantoon kak­si
"velvollisuus"- ja 'oikeu3".fraa.
sia, sekä "totuus, moraali ja oi­keus",
mutta ovat niin sijoitetut, et­teivät
voi tehdä vahinkoa.
Yleiskomitean kokouksessa hyräk-syttiin
julistukseni y. m. innostnk- .
sella (yksimielisesti). Painatnkses-'
t a y. m. keskustellaan ensi tiistr?
na. Lubez on saanut kopion kään- ;
taakseen ranskaksi ja Fontana toi-sen
italiaa varten. (Lähinnä on
viikkolehti, nimeltä "Beehive", me­hiläispesä,
jota toimittaa ammatti­yhdistysmies
Potter. Moniteurin ta-paan).
Itse käännän sen saksaksi
Oli varsin vaikea suorittaa t)« ;
iiiin että meidän katsantokantamme .
'esiintyisi ätellaisessa muodossa, jo.
k a tekisi sen työväenliikkeen ny­kyisellä
asteella ymmärretybi (at-ceptable,
hyväksyttäväksi mm.)- ,
Samat ihmiset pitävät parin viikon
sisään, kokouksia äänioikeusagassa
B r i g t V iD j a Coblen'in kanssa. M -
luu aikaa, ennenkuin jälleen heijn-nyt
liike kestää käyttää entis^bj.
Ien rohkeutta. On tarpeen Jorber
suäviter in modo (rohkej*,
muodon puolesta). _ >ij
lähetän .sinulle.
Vuonna lfi64 lähetti Marx aate­toverilleen
Engelsille kirjeen, jol­la
on tärkeä historiallinen merkitys
vallankumouksellisen työväenliik­keen
rakennustyössä; Tämä kirje
kuvaa mielenkiintoisalla tavalla - t o i ­menpiteitä
Ensimäisen kansainväli­sen
perustamiseksi. Kuten T tässä
julaistavasta kirjelmästä näkyy, olir
vat juuri itse työläiset laskemassa
perustusta ensimäiselle kansainväli­selle.
Puolan kapina j a sen kukis­taminen
tsaarillisella terirorilla jär­kytti
mieliä. Länsimaiden suurkau­punkien
lukuisat valtiolliset pako-laiset
koettivat: saada ulkomailta
apua kuristetuille veljilleen.' Suuir-pääomaa
sellainen ei liikuta. Pikku­porvarillisten
radikaalien <sympa-tiat>
eivät paljoa auta. Silloin nou.
see työväki, ainoa todella kansain­välinen
luokka ja järjestyy avoi­mesti
«kahsainväliseeh.» Sen voi­mat
eivätä'vielä.riitä Puolaa; äiitta-maaii.'
Mutta esim. Englantiin työ­väellä
on suuri ansio, siinä, _,että
Englanti . e i uskaltanut Amerikan
sisällissodan aikana mennä. orjaher-rain
puolella. Lakkoja avustetaan
jo toisista maista; varsinkin este­tään
rikkurien lähettämistä. Ja r a ­kennetaan
kansainvälinen yhteys,
joka aikanaan, työväenluokan mer­kityksen
kasvaessa, muuttuu aikam­me
shuriksi kansainvälisiksi vallan-
•kumousteoiksi. :
Marx lähtee liikkeeseen mukaan,
kun näkee, että, se on tosi yritys.
Paraadeja hän karttoi, eikä pitänyt
itseään esillä. Mutta kun hän t a r t ­tuu
asiaan, tekee hän sen kunnolli­sesti.
Huomatkaa millä periaatteel­lisella
selvyydellä j a poliittisella
taidolla hän kokoaa epäselvistä ja
haparoivista yrityksistä kokonaisuu­den;'
• Kirjeessä mainittu Eccärius oK
räätäli, Marxin läheinen toveri; on
kirjottanut m. m. kirjan Marxin
taloudellisista opeistav Marzzini o l i
italialainen salaliittolainen, joka
yhdisti kansallisuusasian, uskonnon
jä työväenliikkeen sekavaksi vyyh-diksi;
oli kyllä todellinen taistdija.
Kyseessä oleva kirjelmä kuuluu:
Lontoon työläiset olivat tuonnoin
lähettäneet Pariisin työläisille kir­jeen
kehottaen näitä ryhtymään y h ­teistoimintaan
Puolan asiassa.
Pariililaiset lähettivät puolestaairf t y mukaan,
lähetystön, joiika johtajana oli To-^
lain niminen työmies, varsinainen
työväen edustaja Pariisin viime
vaaleissa, aika kelpo mies. (Ja o l i ­vat
toverinsakin kunnon poikia.)
Syyskuun 28 p. kutsuivat Ogder
(suutari) täkäläisen «Lontoon A m ­mattiyhdistysten
Neuvoston> ja
Brigth'in kanssa yhteydessä ole­van
ammattiyhdistysten äänioikeus-agitatsiooniseuran
» puheenjohtajan
Cremer, kivimies j a ammattiyhdis-tyksensä
sihteeri,' yleisen kokouk­sen
S t Martins haaliin. (Nämä
molemmat olivat myös panneet t o i ­meen
ammattiyhdistysten suuren,
Brigth'in johtaman. S t JamesMn
haalissa pidetyn kokouksen Pohjois-
Amerikan^hyväksi, samoin Gari-baldimielenosotuksen.)
Le Lubez
tuUMuokseni kysymään, ottaisinko
osaa Saksan työväen puolesta ja
erityisesti hommmsinko jonkun
saksalaisen työmiehen puhumaan
jne. Toimitin Eccariuksen, ' joka
selvisi munlosti, j a itse olin- myk­känä
oliona lavalla. Tiesin, että se­kä
Lontoon että Pariisin puolesta
tällä kertaa o l i liikkeellä todeUisia
«valtoja» j a päätin sen t a k i a luo­pua
muuten noudattamastani sään­nöstä:
kieltäytyä moisesta kutsusta.
(Le Lubez pn ntiori ranskalainen,
s. o. tuossa kolmissakymmenissa,
kasvanut Jerseyssä ^ j a Lontoossa,
puhuu hyvin englantia >ja on* a i ka
hyvä' välittäjä ranskalaisten j a eng­lantilaisten
työläisten kesken. M u ­siikin
: j a ranskankieleh opettaja.)
Kokouksessa, joka oli tukahdut­tavan
täysi, (sillä nyt o l i ilmeisesti
työväenluokan uusi nousuaika) e-dusti
majqri V^olff. :;7^ur5J-Taxis,
Garibaldin äjutantiT) Lontoon ita­lialaisten
Työmiesten yhdistystä.
Päätettiin perustaa "Työväen Kan­sainvälinen
Yhdistys" (Working-men's
International Association),
jonka pääneuvosto (General Coun-cil)
on oleva Lontoossa "välittäen"
yhteyttä Saksan, Italian, Ranskan
j a Englannin työväenyhdistysten
kesken. Vuonna 1865 on aikomus
pitää yleinen työväen kongressi
Belgiassa. Kokouksessa valittiin
väliaikainen komitea, Ogder, Cre-
\nei*- j a useita muita osaksi vanhoja
chartisteja, owenilaisia> y. m. E n g ­lannin
puolesta, Äiajuri* Wolff, Fon­tana,
y. m. Italian, L e Liibez y.m.
Ranskan, Eccarius j a minä 'Saksan
puolesta. Komitea s valtuutettiin
kutsumaan tarpeen mukaan lisäjä­seniä.'
""^
Siis siihen asti hyvin. Komitean
ensimäisessä istunnossa olin läsnä.
V a l i t t i i n - alakomitea (minut mu­kaan)
laatimaan periaatejulistusta
j a väliaikaisia sääntöjä. Pahoin­voinnin
takia olin poissa alakomite­an
j a seuraavasta komitean koko­uksesta.
' .
Näissä kahdessa — alakomitean
j a komitean •— kokouksessa, joista
olin poissa, oli käynyt näin:
Majuri Wolff oli esittänyt uuden
yhdistyksen käytettäväksi italialais­ten
t y ö v ä e n y h d i s t y s t e n ohjeet
(säännöt). Näin ne vasta myö­hemmin.
Ne olivat ilmeisesti Maz.
zinin tusinatyötä j a tiedät siis e tu
käteen, missä hengessä j a millä p u ­heenparsilla
itse asiaa, työväenky­symystä
o l i käsitelty: Kuten myös,
miten kansallisuusasiat s oli kierret-
Sitäpaitsi oli vanha owenilainen
Weston nyt itse tehtailija, var­sin
rakastettava j a . kunnon inies —
laatinut ohjelman, joka oli/täynnä
mitä suurinta sekamelskaa j a suun­nattoman
pitkä. ,
f Seuraava yleinen komitean koko­us
antoi alakomitealle toimeksi
muokata Westonin ohjelmaa, sa­moin
Wolff in sääntöjä.. Wolff itse
matkusti Neapeliin Italiaan Työ­väen
yhdistyksen kokoukseen, saa
m re,
lievästi
pian kun painetaan,
Terve! Sinun K. M-Toronton
uutisia
kokouk»e«* Suom.Iai.en
syyskuun 23 päivänä ^^'f^Z,.
lettaa seuran säännöt, joiden per«-
teeUa seuta laillistettuna halljtn^
maisuuttaan. Suomalaisen Järjes-tön
(laillistetun) t^oji-m---e enp-anev»!
komitean kehotus f^^^T^^^^
tuun Suomalaiseen Jarje^oon^^
tiin keskusteltavaksi. Kesk^
perusteella Päätettim yhtyä
faisen Järjestön 0^^'^ ^^J^^
toksi j a pyytää lupslarj^
T s , w s i t ä . Lähemmät »
johtokunnan fano-
dakseen sen liittymään Lontoon
keskusjärjestöön.
En ollut seuraavassakaan alako^
mitean kokouksessa, kun ssun siitä
liian myöhään tiedon. Siellä esitet­t
i i n "periaatejuUstus" j a Le t a -
bezin toimittama Wolf f i n sääntöjen
muokkaus j a hyväksyttiin pohjaksi
koko komitean käsittelylle. Komi­t
e a kokoontui lokakuun I S p; K u n
Eccarius o l i kirjottanut minulle, e t ­tä
vaara uhkaa, menin kokoukseen
j a ihan kauhistuin kuullessani k u n ­non
Le Lubezin lukevan kauhean
fraasimaisen; ^ huonosti - M
:
ta Järjestöltä,
piteet jätettiin
leksi. . _
Tov. A. T. Hill puhui " s a s ^ ^ ,
neustolla syyskuun 2»
Kaksi tuntia k e s ^ ^ »:
sKeolmosmtiu nihstäisne n ^K^a«n"tslaäinH^otn^ g^r^e^^^^
sm päätöksiä, seka J
yhteiskunnaasta ^ ^ ^ ^ ^ ^
pan e r i maissa, ^«^'^Tole^»»
vosto-VenäjäUä jef^ joi^
tilanteeseen. P« ^ ^ J ^ a « -
„ e n kuulija e p ä U e m » ^ ^ on
•teen, että ainoa ^ ^ 7 ^ V.-
Neuvosto-Venäja. jota ei
xarikko j a jonka
set
öco j a J " " * ^ . «-labsi'
työläisjoukot umoD» ^