Vapaus, February 11, 1922

              LaoantainB, ItelnuL IL p. - SatardaF, Feb. lltiu
VAPAUS.
IJsaadan EnomalaSsen työväestö SSnenkannattaja, ilmes-
% Sudbaryssa, Oct., joka tiistai, torstai ja lauantai
H. PUKO, 3' W. SLUP
Virtaava toimittajaa Toimitaasiitteeri.
V A P A U S
(Uberty)
The only organ o£ Finnidi Worlcere in Canada. Pnb-lisbed
in Sudbury, Ont., every Taesday, Tbarsday and
Satorday. '
Advertising rates 40c per col. inch- Minimum charge
for single iiisertion 75c. Disconnt on standing advertise-tnent
The Vapaus ia the best advertising medium among
ttie Finnish People in Canada.
nmotoshinta 40ö palstataumalta. — Alin hinto kerta-flmotuksesta
75c. — Kuolemanilmotukset ?2.00 (moisto-
•ärsyistä 50c. kaitakin lisäksi). — KiUaus- ja aviolntto
Umot. alin hinta 12,00, nimenmnutosilm. (muuten kum
«viuinttoilmotasten yhteydessä $2.00 kerta.Avioeron-anotukset
$2.00 kerta (2 kertaa |3.00. — Syntymajlrao-tukset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ia osoiteilmotukset
91.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista.
Joista ei ole sopimasta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT: , , „
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5,50, puoli vk.
0tf.OO ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
jpaltsi asiamiesten joillp on takgutoet. .
JOB ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
lÖrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-goonallisella
nimellä.
J . V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
JU>mc St.. Puhelin 1038. ^- Postiosote:
Box 69, Sudhury, Ont.
i ' r . . " . . , .
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
Becond dass matter.
Saksan rautätietyöläisten laklco
Monissa vallankumoubel^isissa taisteluharjoituk­sissa
kiirastulen läpikäynyt Saksan proletariaatti näyt­tää
taas parhaillaan, että Saksan proletariaatti on voi-ja
muita trustimagnaatteja.
Sosialidemokraattisen presidentti Ebertin sotalakiju-
' listus ja saksalaiset junkkerit, joiden kanssa yhdessä
hän taistelee Stinnesin ja muitten teollisuus* ja raha-pohattoin
orjavallan puolesta, eivät ole kyenneet säi­käyttämään
Saban uljasta proletariaattia. Ja kun
hallitus uhkailee jyrkkyydellään eikä ryhdy minkään­laisiin
. sovitteluihin työläisten kanssa, kutsuvat työläi'
' .gel uusia apujoukkoja ja reservejä taisleluareenalle.
Niinpä Berliinissä ja monissa muissa kaupungeissa
ovat valo-, voima- ja vesilaitosten työläiset liittyneet
tovereittensa ja itsensä puolesta taisteluun sosialidemo-kraattieir
ja «vapaamielisten» avustubella' hallitsevaa
teollisuusautokratiaa vastaan. Seurauksena tästä mail-mon
kaupunki Berliini on pimeydessä, vettä, ruokaa,
hiiltä ja kaikenlaisia elintarpeita vailla. Rautatietyö-läisten
lakko on leviämässä koko Saksaa käsittäväksi
yleislakoksi.
Me näemme siis • uuden kerran toistuvan sen uljuu­den
ja urhokkuuden mitä Saksan proletariaatti on asi­ansa
puolesta niin monasti — voipa sanoa säännölli­sesti
joka kevät osottanut viimeisen neljän vuoden
ajalla. Ja tämä rohkeus, tämä päättävä esiintyminen
on selitettävissä ainoastaan siten, että Saksan prole-
:tariaatti on sekä teoreettisesti että käytännöllisesti kou-
'luuntunut luokkataisteluun. Ainoastaan kommunistisen
hengen elävöittävä ja kommunististen, oppien rohkai­sema
työväki kykenee tällaisiin päättäväisiin esiinty­misiin.
Eikä Saksan rautatietyöläisten ja heihin liit-tyneitten
työläisten lakko ole tälläkään kertaa vain
pelkkää tämänpäiväisten etujen puolesta taistelua, vaan
se on ennen kaikkea vallankumoubellinen voima­näytös,
jolla proletariaatti muistuttaa uuden kerran
orjuuttajiaan, ettei Saksan työväkeä ole voitu veri­virroissakaan
hukuttaa eikä sen voimaa hävittää. Niin­pä
porvarileKdetkin myöntävät peloissaan, että lakko
Saksassa on saamaisiliaan..vaIIankumouksellisen luon­teen,
joka saattaa merkitä: nykyisen hallituksen kukis­tumista,
ja että kommunistien vaikutus työläisiin on
niin voimakas, että työläiset avoimesti jälleen julistavat
Jfarkoijuksensa olevan luoda Saksasta proletaarinen
neuvostotasavalta.
Entente-imperialismin ja Saksan kotimaisten suur-riistäjäin
nylkemä proletariaatti osoltaa tälläkin tais­telullaan
rohkaisevaa, elähyttävää esimerkkiä koko
maijman työväelle. Osottaen ennen kaikkea sen tosi­asian,
että voimakkaasti järjestyneenä, tietoisena ja
kyvykkään keskitetyn johdon alaisena työväenluokka
on suurin voima mailmassa. i
taaskin, kuten aina tavallista, työläiset Nehän ne
ovat kaiken pahuuden synnyttäjiä. Ilman työläisiä ja
heidän tekemiään vaatimubia luistaisi elämä nykyi­sessäkin
kapitalistisensa järjestelmässä oil^eaa uomaan­sa,
bpitalistien valmistamaa latua; latua—-sallikaa
meidän sanoa —, joka on valmistettu vain omistavan
luokan etuja silmälläpitäen. Selitetään, että nykien-yhteiskuntajärjestelmä
kaikkine rattaineen on täydel­lisesti
käyntikuntoinen ja kun sitä tarpeebi öljytään
Työläisetkö syyllisiä työttömyyteen
Mikä on pääasiallisin syy nykyiseen vakavaan ti-
•lanteeseen ja siitä johtuvaan työttömyyteen? Edellä­oleva
kysymys on tehty kymmeniä, satoja ja ehkäpä
tuhansiakin kertoja. Ja vaikka kysymyksen vastaa-
. miseen ovat ottaneet osaa mailman parhajit expertit ja
taloustieteilijät,' näyttää oikeaa vastausta, sellaista joka
8'eliltäisi työttömyyteen Johtavat pohjimmaiset syyt,
olevan mahdoton saada muilta kuin vallankuraoukseK
lisen työväenluokan taloustieteilijöiltä ja sellaisilta
joilla ei ole mitään todellista syytä kiertäen kaartaen
vjalata asian todellista laitaa. Mutta vallassa olevain
JfAolta, niiden, jotka tänäpäivanä vielä määräävät koko
znailm^ln taloudellisen elämän ja jotka^ tuota elämää
johtavat omien tarkoituksiensa, mahdollisimman suur­ten
riislosaaliiden hankkimiseksi ei työväenluokan ta-i^
i<Äeilijöiden lausuntoihin kiinnitetä suurempaa
fes^nihla, sillä onhan se heidän , riislämislarkoitus-
:|;8saäSs'«^2JaM£aii5ta.-.^v ,/,
'^teMsZmi jatketaan, pintapuolisesti sivellään ja oi-fam
Hjsftftvfirsan syitä, multa niitä ei voin löydy, toi-kikf
m\wxi c^itS a haluta löytää, multa jotakin on
SuJk^föt' AiviVifilÄTa, On sanottava, että jossakin on
Viii* mT.S rl-asÄ' |önicnlaista tulosta ei tutkimukset
f r i y - i f t i i I s tyottörajTtccn syyllisiksi löydetään
ja rasvataan ja pahimmat viat paikataan, on elämä
täällä elämisen arvoinen.
Siihen suuntaan selittäviä kapitalistisia lausuntoja
saamme kuulla yhtenään ja vieläpä meidät tahdotaan
pakottaa ottamaan ne täydestä todesta. Jos työläisillä
ei ole työtä, on se laiska, tai ainakin vähimmässä
tapaubessa rettelönhaluinen, joka ei ansaitsisi muuta
kun kuulan kalloonsa ja koirakuoppaan, joka on ny­kyaikainen
kapitalistisen järjestelmän Mytäntöön ot
tama parannuskeino nälkäisille ja oibuttaan vaativille
työläisille. Sen avulla työläisistä karsitaan pois kaikki
se mikä soti kapitalististen ristäjien niin ybilö- kui?
yhteisiäkin etulja vastaan. Työlästen riistonalaista ja
kurjaa asemaa tutkimaan, ovat oikeirtettuja vain kapi
talistit ja heidän määräämänsä taloustieteilijät, ja mitä
heidän taholtaan sanotaan on työläisten otettava kir­joitettuna
lakina, ja elleivät työläiset usko heidän an
tamiaan lausuntoja, löytyy kapitalisteilla binot, jotka
pystyvät nälänkin tyydyttämään ja niitä keinoja ei
jätetä käytäntöönpanematta, missä suirikin vain siihen
on mahdollisuuksia. Ja mahdollisuuksiahan ainakin
vielä on olemassa, sillä työläiset yhteiskunnallisesta
asemastaan tietämättöminä ollen eivät näy i«äsittävän
sitä voimaa, joka työväenluokassa piilee, mutta sen
paremmin osataan kohdistaa taistelu työväen keskinäi
seksi ^ temmellyksebi J a siten heikennetään voimaa,
joka olisi yhdistettävä vain kapitalistista järjestelmää
vastaan. Kapitalistit ja heidän politikoitsijansa hyker
televät käsiään, sillä mitä suuremmaksi erimielisyys
ja työväenluokan järjestöjen keskinäinen kahnaus kas­vaa,
sen voimakkaammin kapitalistit pystyvät; tukahut-tamaan
jokaisen pienimmänkin työläisten taholta tehtä
vän vaatimuksen olojensä parantamisebi. Suoraan
sanoen: kapitalistien pääasiallisimpana pyrkimybenä
on hajottaa kapitalistista järjestelmää vastaan kohdis
letut voimat ja epäilemättä he ovat simä onnistuneet.
Kapitalistiluokan sota-strategia on etevämmyytensä
tähden tilaisuudessa tukahuttamaan työläisten voimak'
kaimmalkin vetooraubet niin kauan kun työväenluokka
omaksuu saman yhtenäisen toiminnan, eli siis yhdistää
koko työväenluokan strategi^ kapitalistiluokan käyt
tämää strategiaa vastaan.
Mutta palataksemme takaisin kysymyksen ytimeen,
nykyisin vallitsevaan työttömyyteen ja siitä annettui
hin kapitalistien lausuntoihin, otamme ^siabemme se
lostaa The Montreal Star nimisen, entisen hallitus­puolueen
kiihkoisan kannattaja-, lehden toimituskir-joitukseen,
jossa mUa omituisimmassa valossa nykyi­seen
työttömyyteen juuri ityöläisk itse leimataan syyl
lisibi. Montreal Star-lehden hlukaan suurin ^yy ny
kyiseen työttömyyteen on löydettävissä kansainvälisissä
suhteissa ja erityisesti Juuri työväenluokan vallanku
moukäellisentuneessa mielialassa ja taktiibssa. Var­sinkin
Venäjä on suurin syyllinen, ja jos Venäjää tä
näpäivänä hallitsisi Jpku miiii dkä proletariaatti, ei
työttömyyttä olisi olemassakaan. iSailmansodan seu­rauksena,
huolimutta siitäkin että Europari maat ovat
suurten valliovelkain rasittamina ja suorastaan vara­rikon
partaalla, olisi paniikkimainen tilanne voitu
välttää, ellei juuri Venäjän bolshevikit olisi syilhyttä
neet proletaarisella vallankumoubellaan vallankumo­uksellista
mielialaa myöskin muitten maitten työläi­sissä.
Venäjä omatessaan puolitoista sataa miljoonai­sen
kansan, olisi voinut kulutuksellaan tyhjentää ny­kyisin
varastossa makaavan ylituotannon ja teollisuus­laitokset
olisivat häiriytymättä voineet jatkaa tuotan
toaan. Lehti luonnollisesti ei puhu mitään siitä, että
Venäjän on aina ollut halukas muitten maitten kanssa
kaupantekoon ja siltä taholta syytökset, miten muka
Venäjän työläisten vallankumous on suurimpana syynä
työttömyyteen, raukeaa itsestään. Onhan useammin
kun kerran neuvostohallituksen taholla selitetty, että
venäläiset ovat valmiit kaikenlaisten tarvikkeitten vaih­toon,
mutta siitä huolimatta porvarilehdet kehtaavat
syyttää Venäjän proletariaattia mitä kouraantuntuvim-nialla
valheella.
Mailman uudelleen rakentaminen sodan jälkeen oli
si taannut^ suunnattomasti työtä kaikille määräämättö­mäksi
ajaksi, ellei venäläiset vallankumoubellaan olisi
säikäyttäneet mailman rahamiehiä panemasta pääomi-aan
kiinni teollisuubien käynnissä pitämiseen. Näin­kin
sanoo edellämainittu lehti. Onhan myönnettävä,
että jos kapitalistiset maat olisivat olleet halukkaat
käymään kauppaa Venäjän kanssa, olisi työttömyyden
aiheuttama tilanne jonkun verran pienempi, mutta sit­tenkään
se ei olisi millään muotoa määräävästi vai­kuttanut
työttömyyden katoamiseen. Myöskin' on tot­ta,
että Venäjän vallankumous on muitlen maitten työ­läisille
antanut huomattavan määrän tarmoa vallanku-moubelliseen
taisteluun kapitalistista järjestelmää vas­taan
ja siis siltä kannalta katsoen muissa maissa val­litseva
lilanne on muuttunut kapitalisteille vaaralli­seksi.
Ja jos muissa maissa suuret työläisten joukot
.eivät olisi asettuneet puolustamaan Venäjän neuvosto­valtaa,
olisi seuraus ollut se, että proletaarihallitus
Venäjällä olisi kapitalistien yhteisillä voimilla kukis
tellu, mutta se ei olisi paniikkimaista mailman tilan­netta
korjannut.
Työltörayyleen johtavat pohjimmaiset &yyt ovat
löydettävissä kapitalistisessa järjestelmässä itsessään ja
vain koko järjestelmän murskaamisella voidaan työt­tömyydet
välttää. Kapitalististen taloustieteilijäin ja
politiikkojen selittämät syyt eivät ole niitä syitä, jotka
työttömyyteen johtavat, multa syyt ovat järjestelmässä,
joka on voittoa eikä käyltöä varten.* Siltä kannalta on
asiaa tutkittava ja ainoastaan siinä löydämme todelli­sen
syyn, sanokoon kapitalistiset lehdet ja muut heidän
kannattajansa niitä tahansa.
One 6^ Umon edustajah raportti
Pooaisen TaloQdeDisen lDteniat!o«
nalen kongressuts, joka aHkol
MoikoTUta heioJSk.
3 p., 1922. ,
Edostaja -J. R. Kniglt.
Tammik, 13 p., 1922.
One Big Union Winnipegln Cent­ral
Labor CouncilDle:
Toverit:
Saavuttuani kotiin matkalta Ve­näjältä,
odotti minua kirje Venä­jän
Punaisen Bistin Amerikan edus­tajilta,
jossa hän ilmotti minua odo­tettavan
New Yorkiin. Seurauksena
matkastani sinne minut nimitettiin
Venäjän Punaisen Eistin edustajak­si
Canadaan. Tämän jälkeen on
edellämainittu tehtävä vienyt kaiken
minun aikani ja enerkiani siinä mää­rin,
että minä nyt vasta voin esit­tää
kirjoitettuna raportti. Koska
minulla on tämä päivä vapaa Leth-bridgessä,
niin":i-minä lainaan , kir­joituskoneen
ja kirjoitan raporttini.
OBU:n yleisessä konventiönissa
syksyllä 1921 minä annoin .suulli­sen
roportin P. T, I:n kaikista tär­keimmistä
päätöksistä ja suositin
siihen liittymistä. Konventioni hy­väksyi
päätöslauselman, jossa pää­tettiin
harjoittaa välituksellista pro­pagandaa
yhtymiskysyksestä ja ää­nestys
toimittaa myöhemmin. Tä­mä
oli minun mielestäni sangen
heikko päätös sen mukaan mitkä
kokemukset OBU:lla on ollut valtio­vallan
kanssa aikaisemmin. Win-nipegin
lakko ja mitä. ankarimmat
toimenpiteet Albertan ja British
Columbian kaivostyöläisten mti|r3-
kaamiseksi olisi pitänyt olla riit­tävä
propaganda herättämään jäse­nistön
käsittämään sen seikan, että
ainoastaan kumoamalla kapitalisti­sen
järjestelmän, he voivat toivoa
saavuttavansa vapauden, ja koska
P. T. .I:n erikoisena tarkoituksena
on yhdistää mailman työväen uniot
tässä tarkoituksessa, niin minä tun­sin
pettymystä, että liittymistä sii­hen
viivytellään. Mahdollisesti mi­nä
toivoin liian paljon, mutta minä
kuitenkin toivon, että seuraava ra­portti
puolestaan vaikuttaisi pikai­sen
yhtypisen eduksi.
Saadessani valtuudet, minulle il
moitettiin että kongressi alkaisi
toukok. 1 p.; ja näiden tietojen pe­rusteella
minä läksin matkalle To­rontosta
maaliskuulla, saapuen Mos­kovaan
huhtikuun alussa. Kongres­sin
siirtäminen helnäk. 3 päivään,
oli minulle onnellinen seikka, koska
sain siten aikaa tutustua edustajiin
muista maista kuin myöskin aikaa
syventyä kongressin ; tehtäviin, jos­sa
oli edustettuna 42 maan'työvä­enluokkaa.
•
Jo paljon eiinen kongressin alka­mista
• edustajat olivat enemmän tai
vähemmän tutustuneet kongressissa
käsiteltäviin pääkysymyksiin, sillä
eri kieliryhmiä oli muodostettu ja
kokouksia pidetty, joissa tärkeim­piä
pääkysymyksiä käsiteltiin ja
valmisteltiin. Amerikan osasto kä­sitti
edustajia Argentiinasta, Mexi-kosta,
Yhdysvalloista ja Canadasta,
jotka kokoontuivat kaksi kertaa vii­kossa,
keskustelu usein kestäen ai­na
aamupuoleen yötä;
Yleinen väliaikainen kansainväli­nen
komitea muodostettiin edustä-jisth,
jonka tehtävänä oli järjestää
kongressin työ ja käsitellä eri ryh­mien
esittämiä asioita. Kansainvä­lisessä
komiteassa, kysymykset oli
perinpohjin pohdittu kansallisissa
ryhmäkokouksissa.
Amerikan osasto esim. käsitteli
perinpohjin kaikki • suurimmat kysy­mykset
ja tosiaankin itse kongres­sin
päätökset olivat kansallisten ryh­mäin
mielenilmauksia. LosOvskin
kallisia keskusnenvostoja länsi-Ca-hadässa.
Minun oma kokemubeni
työväenliikkeessä ja se mitä opin
Ranskan ja Italian syndikalisteilta,
sai minut vakuutetuksi Losovskin
teesien paikkansa pitäväisyydestä,
joten minä puhuin ja, äänestin nii­den
hyväksymisen puolesta.
Työskentely tähän suuntaan Eu-^
ropassa on tuottanut hyviä tulok­sia
"ja työväenliikkeen historia Ame­rikassa
pyrkimyksistä muodostaa
ihanteellisia teollisuasunioita, joh­taa
siihen johtopäätökseen, että ku­ta
pikemmin me otamme europalai-set
menettelytavat käytäntöön sitä
pikemmin me saavutamme tarkoi­tuksemme.
Kaikkien P, T. I:hin
kuuluvien järjestöjen täytyy tun­nustaa
sisältäpäin työskentely kuten
kongressi sen politiikan hyväksyi.
Mitään poikkeuksia ei voi olla ole­massa.
Keskustellessa ' organisationitee-seistä,
minua pyydettiin lausumaan
mielipiteeni minkä minä ajattelisin
parhaaksi taktiikaksi OBU:lIe jotta
voitaisiin saavuttaa työväen kan­sallisten
järjestöjen yhtenäisyys Ca­nadassa,
Minä esitin seuraavaa,
joka sisällytettiin teeseihin: «Ca­nadassa
missä A. F. of L, on ehkäi­semässä
työväen järjestöjen yleis-maallista
yhtenäisyyttä, OBU:n yh­dessä
kommunistipuolueen kanssa
muodostettava komiteoita, jotka
työskentelevät A. F. oi Lism ja
itsenäisissä unioissa, tarkoituksella
yhtenäistyttää koko järjestynyt työ­väenliike
yhden kansallisen.ytoimeeri-pänevan
kautta, toimivaksi koko
maata käsittäväksi järjestöbi.
Jotkut ovat' pyrkineet osottamaan
tämän lauselman nojalla,' että se
poikkeaa siitä taktiikasta mikä hy­väksyttiin
Yhdysvaltoihin nähden.
He eivät,näe, että tulevat taistelut
tulevat olemaan yhä suoranaisemmin
taisteluja valtiota vastaan kuin en­nen,
kuin myöskään eivät huomaa
sitä, että järjestyneitten työläisten
kasvaa yliä enemmän kaipuu jär­jestöön,
jpnka välityksellä, he voi­sivat
taistella yleismaallisessa mit-
.takaavassa. Tällä maalla" ovat omat
työväen lakinsa, hallituksen sovit-telulautakunnat
ja työdepartemen-tit
ja lakon tai riitaisuuksien sattu­essa
Canadan hallitus määrittelee
ne sortotoimenpiteet mitä niissä käy­tetään.
Melkein jokaisessa Ammat-tiunloitten
kongressissa kysymiys
kansallisesta autonomiasta tulee
esille, ja sikäli kuin luokkataistelu
tulee terävämmäksi ja yhtenäisen
toiminnan tarve ilmeisemmäksi, Ca­nadan
Trades Congressin (Canadan
Ammattijärjestön virallinen nimi
— Suom. muistutus) valta täytyy*
kasvaa j§ tämän vallankasvamisky-symyksen
yhteydessä -täytyy tapah­tua
muutosta sen suhteissa A. F.
of L:n. Tämä näyttää nainusta. sel-vimmältä-
menettelyltä, joten toi­mimalla
P. T. I:n organisatiohitee-sien
mukaisesti, OBU:n on kiireh­dittävä
erinäisten työväen unioit-ten
yhdistämistä Canadassa.
P. T. I:n suhde Kolmanteen Inter-nationaleen.
|HimflHlifI!IIHIIHlBHffllimilflllIHIIUIllHII||«iHHII^^
Canadan f
dollarini
I LÄHETYSKUSTANNUKSET: |
S Postissa 15c kaikilta summilta. Sähkösanomalla $3.50 kaiiuita
S Kysykää erikoiskui^ia suurille eummille.
urssi
suma. •
I Pankkimme ilmottaa kaikki rahavälityksemme numeroon QM I
S astt lähetetyn Helsingistä vastaanottajille, niistä viimeset tammit ^
i ¥ A P A IT Q i
I Box 69, * Sudbury, Ont I
§ Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill 177 D n =
= fair Ave. ' £
? i i i i i i i r i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i i i i i i i i i i i i i i i i j i i i i i i i i i i i i i M i i i i i i i i u^
Siiiiiniinniiiiiiiiiiiiiinimmiiiniiiiiiiiiiniiiiiiiiiinmiiiiiiiiiiii^
' VAPAUDEN KIRJAILTÄMAT I
Tähän mennessä ovat seuravat osastot meille ilmottaneet h. 1
levänsä toimenpanemaan kirjailtaraat Vapauden hyväksi: 5
BEAVER LAKE, ONT.
COBALT, ONT.
FORT WILLIAM, ONT.
SAULT STE. MARIE, ONT.
SOUTH PORCUPINE
THORHIL&, ALTA.
COLEMAN, ALTA.
LEVACK, ONT.
Kuka on seuraava?
TIMMINS
SUDBURY
SOINTULA
WEBSTER CORNERS
SALMON ARM
DUMBLANE, SASK
LAPPI, ONT.
TOV. VAPAUDEN KONTTORI =
^ l i i i i i i i i i i i i i i i i i i i M n i i i i i i i i i i i i i i i i n i i i i i i i i n i i i i i i l i i i i i i i i i i t i i i i i i i i i i i i iH
P. T. I:n suhde Kolmanteen In-ternationaleeh
oli minusta yksi tär­keimpiä
kysymyksiä kongressissa.
Siinä tuli täysin ilmi vanhan ja uu­den
koulukunnan katsantokantojen
eroavaisuus. Vanha koulukunta
opettaa ainoastaan rajoitetun «kas­vatuksellisen
propagandan» harjoit­tamista
poliittiseen toimintaan näh­den
ja agiteeraa «Uuden yhteiskun-nans>
rakentamista vanhan kuoren
sisään teollisen toiminnan kautta.
Kongressissa tuotiin kuitenkin' kerta
P. T, I:n toimeenpanevassa neuvos­tossa
ja kolme P. T:^I:n, jäsentä
taas vuorostaan K. I,n toimeenpa­nevassa
komiteassa, P, T, I:n toi-meeniianeva
komitea muodostuu
seitsemästä jäsenestä, jotka valitsee
P. T. I:n Kansainvälinen' neuvosto,
joka taasen muodostuu yhdestä
edustajasta jokaisesta maasta, joka
oli edustettuna kongressissa.'
IWW:n edustajan pohjattomat
syytökset.
Ylläoleva on riittävä todislamaan
IWW:n edustajan pohjattoman syy­töksen,
että Kolmas Internationale
hallitsee P. T. I:tä, sillä kolmen
edustajan on mahdoton kontrollee-rata
seitsemää . edustajaa. Minä
olen suuresti hämmästynyt niiden
lävittömien hyökkäysten johdosta
joita IWW:n lehdissä on tehty P. T.
I:tä vastaan. Lukuunottamatta IW-W:
n edustajaa Williamsia j a Cordon
Cascadeniä (joka sanoi edustavan­sa
Canadan, puutavaratyöläisiä), jo­ka
viimemainittu sai edustajapaikan
telefoonilla annetiilla valtakirjalla,
kaikki muut edustajat äänestivät tä­män
yhteistoiminnan puolesta, ja
tukeakseni väitettäni, minä lainaan
Englannin työläisten edustajan Tom
Mann'in lausunnon, joka on edus­tajan
P. T. I:n toimeenpanevassa
komiteassa. «Päätöslauselma, jossa
vedotaan yhtenäiseen toimintaan
Kommunistisen Internationalen ja
sestä taktiikasta yksinomaan ollat*
semme peräänantamattomia, kosk
vanhan taktiikan kautta ei kyetä
saavuttamaan täydellistä solidari-suutta.
«Oli mielenkiintoista nähdä es-panilaisten
edustajain — jotka ovat
syndikalisteja — ajattelevan tehok-kaasti
ja suvaitsevasti, mutta aiiia:
pitäen mielessään työväenluokan so-lidarisuuden
välttämättömyyttä Br-keänä
tekijänä. Niinpä he tinU-mätlömästi
julistivat kannattavanu
kahden internationalen kiinteää yb-teistoimintaa,
ja samoin tein mini.
Ja tämä tuli hyväksytyksi sangen.-
suurella enemmistöllä.»
Edelläoleva on lainaus Tom'
Mann'in kirjoittamasta lentolehti­sestä
«Venäjä 1921», ja minä toi­von
että se on riittävä kumoamaan
ne katalat valheet mitä on levi­tetty
syndikalististen edustajain
kannasta kongressissa ja eritotea
espanjalaisten toveriemme kannas­ta.
(Jatk.)
o .
Alustuksia S. S. Järjes­tön
Edusta jakokouk-sMle
Maanviljelyshöyhälistön keskuude»'
sa harjotettava valistustyö.
Koska suomalainen S. S . Järjes­tö
lienee suurin sosialistinen jär-
P, T, I:n välillä siinä määrin, että' jestö Canadassa, joka on harjoit-edustajat
kummastakin toimeenpa- tanut järjestämistyötä maanviljeli-nevasta
komiteasta ovat läsnä tois- jäin keskuudessa. Kuitenkaan pie­nenä
kielijärjestönä ei meillä ole-
Teesien käsittely otti meiltä mmi^^\^^''''^' "f^^^^^
piiivää ja monta yötä. Nämä teesit sen vallankumouksen aikana kaikki
käsittelivät laajalta näkökannaita
P. T. I:n ja 3:nnen Internationalen
suhteita ja taktiikkaa^ Eräs kappa-e
näistä teeseistä ansaitsee palaut­taa
tässä mieliin, «vallankumouksel-iset
fraasit eivät vastaa unioissa
olevien pohjajoukkojen kannatusta,»
Sitten teeseissä selostetaan kuin-'
ka vallankumous on mahdoton - il-,
man työväen suurten pohjojoukko-
; en kannatusta, ja että niin muo­doin
ainoa keino tämän kannatuk­sen
saamiseksi on «sisältäpäin työs­kentely.
»
Tätä sisältäpäin työskentelyä ei
saa sekottaa «sisälläpäin rähjäämi­sen
» kanssa, joka on ollut Amerikan
työväenliikkeen iliniö ja joka on ai-leuttanut
niin paljon ulkoapäin täh-
, äämistä. Mutta sillä tavoin mene-eilen
kuin Ranskan, syndikalistit
ja Saksan kommunistit ovat. sitä
taktiikkaa käyttäneet, ovat he ky-enneet
hankkimaan Saksan ja Raas­tan
suurten järjestyneitten työläis­joukkojen
kannatuksen ja luotta­muksen
itselleen, ja jokainen kon­ventioni
noissa maissa,on heijas­tus
vallankumouksellisen aineksen
voimain kasvamisesta unioissa. Mei-cän
ei tarvitse kuitenkaan haes-iella
ulkoapäin todistuksia tämän
«sisältäpäin työskentelyn» taktiikan
tehokkuudelle, sillä ennen OBU:n
perustamista vallankumoukselliset
ainekset kontrolleerasivat monia pai-työläisten
teolliset järjestöt tule­vat
murskatuiksi palasiksi, ' koska
)n kokonaan mahdotonta toivoa, et­tä
nykyinen valtaluokka tulisi luo­pumaan
vallastaan ilman mitä kat-
.'cerinta taistelua, jossa taistelussa
he tulevat käyttämään kaikkia aseita
mitä heillä on käytettävissään, työ­väenluokkaa
vastaan.
Italian työläisten suuren yleis­lakon
ajalla oli työläisille' jonkun
aikaa kontrolli työpajoihin nähden,
niiden sisällä, mutta vallassaolevan
luokan armeijalla oli kontrolli nii­den
ulkopuolella, joten lopputulos
oli kaiken aikaa fifelvästi nähtävissä.
Tämä ja'monia muita historiallisia
esimerkkejä tuotiin kongressissa
esille, jotta voitaisiin saada käsi­tys
Vallankumouksen todellisista te­kijöistä,
ja osottaa työväen kaik­kien
voimien yhtenäisyyden välttä­mättömyys,
jos mielitään menestyk­sellisesti
suorittaa kapitalistiluokan
kukistaminen.
Se päämäärä mihin kongressi
pSTkii on koko mailman työlasten
konfederationi ja kaikkien työväen
poliittisten ja taloudellisten järjes­töjen
harmooniseen toimintaan saat­taminen.
Tämän päämäärän edis­tämiseksi
muodostettiin keskinäinen
yhteys P. T. I:n K, I:n välille. Ny­kyisin
on tämä yhteys vielä enempi
tai vähempi muodollinen luonteel­taan,
kolme K. I:n toime^-.npanevan
komitean jäsentä ollen edustettuna
tensa kokouksissa, osottaa valmiutta
yhtenäiseen toimintaan sikäli kuin
asema ja tilanne vaatii. Näitä toi­menpiteitä
syndikalistit monessa
suhteessa vastustivat. He vastusti­vat
teollisen toiminnan kontrolloi­mista
poliittisen liikkeen taholta, ja
he väittivät, että jos sellaiset suh­teet'kuin
päätöslauselma edellyttää,
hyväksytään, sen merkitsevän teol­lisen
- toiminnan kontroUeeraamista
poliittisen liikkeen taliolta. Minä
olin sydämestäni yhtämieltä niiden
kanssa, jotka vastustivat poliittisen
liikkeen kontrollia taloudellisen toi­minnan^
ylitse, mutta minä en voi­nut
katsoa naiden suhteitten jär­jestämisen
merkitsevän sita. Yhte­nä,
joka on mitä voimakkaammin
ajanut syndikalismin, asiaa, ollen
täydellisesti vastustavalla kannalla
parlamenttaariseen toimintaan näh­den
ja kieltäytyen uskomasta että
sen kautta voidaan saavuttaa työ-
Iäisten taloudellista vapautta, ja us­koen
että taloudellisten järjestöjen
kautta saavutetaan tämä työläisten
taloudbllinen vapaus, minä olin ha­lukas
hyväksymään sellaisen poli­tiikan
joka tyydyttäisi latinalaisia
maita ja heidän kanssaan samaa
mieltä olevia. Mutta minä - pidin
kuitenkin oikeana julistusta, että
kapitalistinen valtio on murskatta­va
ja että Punaisen Taloudellisen
Internationalen on toimittava sen
murskaamiseksi. Toiminta poliitti­sella
areenalla ei kuitenkaan tar­koita
kapitalistisen valtion uudes­taan
rakentamista, vaan sen täy­dellistä
hävittämistä. Edelleen on
tunnustettava, että sota ja Venäjän
vallankumous on siitiä määrin muut­tanut
tilanteen, että meidän ei tule
enään pitää tiukasti kiinni enti-kovin
suurta merkitystä vallanku'
mouksellisessa toiminnassa, vallan­kumouksellisten
maanviljelijäin lu­ku
kuivuen kovin pieneen. Pidäm­me
sentähden järjestön velvollisuu­tena
erikoisesti painostaa ohjelman
muodostamista tulevassa uuden Työ-
Iäisten Puolueen edustajakokoukses­sa,
joka loisi yhteisyriimärr.vstä
. palkka-. ja maanviljelysköyhälistön
välillä, jota nykyään suuressa mää-rässä
puuttuu.
Suurella osalla palkkatyöläisiä on
sellainen käsitys, että maanviljeli­jä
kuuluen omaisuutta omistavaan
luokkaan,,ei niinollen käsitä kapi­talistisen
järjestelmän poistamisen
tarpeellisuutta, eikä vallankumouk­sen
välttämättömyyttä.
Tosiasia kuitenkin on, että suunn
os^ Canadan maanviljelijöistä ei
omista mitään, muuta kuin työvoi­mansa,
kuuluen siten köyhälistöön,
suoraan sanoen maaorjuuteen, ra-hakapitalistien
mielivaltaisen mää­räämisvallan
alaisena, jotka eivai
koskaan ole nauttineet elämänta­sosta,
joka lähentelisikään tyos^a
olevan palkkatyöläisen elämän ta­soa.
Osaa taas voi suorastaan_ kut­sua
maanviljelyskurjalistoksi, }om
on- kerjättävä almuja hunnilta. J^';
tiolta ja hyväntekeväis.vyByhdb.y^^^
siltä, ollen siten työttömän pali^i^a
työläisen tasolla,; Kuitenkm^on
maanvUjelysköyhälistön luxu maa
rältään siksi suuri Canadassa, ena
sitä ei voi jättää luknunott^'"^^
vanankumouksellisia.teknjoita arn
oidNeysst a,' kuitenkin vastaper^u^sttenttuans
Työväenpuolueen väliaikaisen °ije
majulistuksen tultua
me emme huomaa siinä mitaan, j