Vapaus, September 3, 1953

              Sivu 2 Torstaina, syyskuun 3 p. ~ Thursday, Sept, 'i, 1953
:>; i— • Independent Xabor
Onean of Finnish Canadian». TA-tabllflbed
Kov. 6, 1917. Aiithorizcd
M «eoond,class mall by tbe Post
Office Department, Ottawa. Pub-
Utfied tbrlce «eekly: 'Tue«days
Tliundays and' Saturdays by Vapaus
Publishing Company; Ltd., at 100'*102
Elm 8t. W^ Sudbuiy, Ont.., Canada.
Teiephones: Busineis Office «-«SM
Editoria] Office 4-42«S, BCanager
E.Suiui. Editor W,Catlund.J«»iUng
addreaa: Box 69;. Sudbury, Onterio.
Advertlslng rate» ,;upon «ppJicatlon.
"Translaiion free of cbarge.
— TILAUSHINNAT;,:^.—
CanadaEsa: 1 vk. 7i)0 6 ltk. S.75
yhdysvalloiaa»;
Suomessa
3 kk. 225
1 vk. 8i)0 6 kk. 4.30
1 vk. 8.S0 6 kk. 4.75
S'5
'>;.v.
Kaksinkertainen vääryys
Ontarion kunnalli.syhfJit.ty.s, on ehdotlacut maakunnan hallrtilk-selle
ja lainlaatijakunnaiie ehdotuksen laiksi, jonka mukaan kunnal-lishalliiuksfct
voi«,ivat mätkäistä ^l--60-i'uotjai)ie yksinäisUfe (joilla
) .ei ole kiinteimistöäH-ikä ••omalaloutta'' inifita niaksavat erik.seen. vesi-ja
valola-skunsa; n.s. ''kansalaisvfron''- . | •
Tosiasi.-Lssa tämä 'kansalaiivero" on jo käytänniissä monessa
liunijassa yksityi.sten miesten kolidaha..Mihin tällä kauniilla"kan-salaisvero"*-
nirnellä ".'arustfctuHa Iakitek'.'k-eliä pyritään on lodcllisuu-
• dessa :se> että Poli Taxia ruvf-taan keräämään myö.s. yksinäisiltä nai­silta.
Yltsinäisten miesten Poli Tax on tuomittu kaikis-sa demokraatti­sissa
piireissä sen käsity.-.kannan mukaan, c-ilä kun heille ei ole
, myönnetty^^^^k äänioikeutta; niin lieitaetliioinsaa verottaa-kaan.
Jos •^kiinteimi.stötV' ääne.stärät kunnallisvaaleis.sa. niin maksa-
>;koot kiintciirtistöt verotkin, sanovat kaikki 'Poli Taxin vastu.stajat. .
Mutta jos tämä yksinäisten henkilöiden Poli Ta.K-rangaistus ulo-
•tetaan myös yksinäisiin: nai^^
ei -V
: kertaisesti, vaan myös, ja ennenkaikkea .siksi, että yleisesti puhuen
.naiset ovat paijon^^-h miehet,ja niinmuo­doin
heille tulisi siitä jjaljon .suurempi kuorma kannettavaksi, mikä
on nyt yksinäisten mie.sten J'oll Tax,
Poli Tax, jota voidaan asia!lise,li verrata koiraveroon, jonka
perusteella yksinäisellä henkilöllä on oikeus kävellä kunnan kaduilla
: m
ja millä tavalla hoidetaan kirnuan laitoksiav on ehdottomasti t^
tava veroperusta. Sen laajentami^-yrity?^ on merkki/ia porvarillisen
' "valtiomiestaidon" rappcutunciauudtsia.
; • Yleisesti tiedetaan,:että kuntien talousasemat ovat huonossa kun-.
nossa. Vitmeaikainen kehitys on johtanut siihen, että kunnat eivät
•voi antaa rahapulan vuoksi asukkaiilce^^ sita - palvelusta mita niiltä
odotetaan ja mitä iiiidcn nifäi.si antaa. Kouluissa'on huutavan,kova
tilanpuute, ei siksi ettci ole riittävästi ammattitaitoisia rakennustyö-
:Iäisiä ja hja^ää rakennu.s;iinetta, vaan siksi kun kunnilla ei;ole rahaa.
Muita samanlaisia esiinerkkcjä on miltei loppiiniatlomasti. Tämän -
tilanteen - korjaamiseksi kiuitien porvarilliset hallinnot turvautuvat
sitten .sellaiseen rahoittamisyritykscen kuin 'foll Taxin; eli '"henki-rahanV
perimiseen myös naisilta! Sita voidaan jo pitää porvarilli-..
sen "vaItiomies\'iisaudcn" huippuesilyksenäl
Tosiasiassa miltei kaiki.ssa kunni.ssa on .•.uuromistajia, jotka eivät
maksa lainkaan: kunnallisveroa tai inak.saval sitä aivan luvattoman:
vähän.. .Esimerkiksi täällä Suclburyssa 011 suuri miljoonayhtidinco,
Joka ei maksa yhtfiiin senttiä' kunnalliäveroa. CPR' on toinen suur-,
yhtiö; jolla on arvokkaita maa-alueita jä suuria kiinteimistöjä- tääl­lä,
multa ei tiiaksa senttiäkään kunnallisveroa: .Onko sitten ihme jos •
.pikkuihmisten>yerotaakha on .ylötön?^^^ ,T
ja niihin verrattavat tulisi maksaa kokonaanniaakuntahallituksen toi-:
mesta. 'Muissa kunnissa vallitsee sajnansuuntain('n tilanne. Naista
lähteistä yksinään saataisiin kaikille kunnille, huoniattava
jennus — mutta kuntien ]}orvarillistH hallinnot katsovat niitä kädet
ristissä, ihmettelevät niitä ja yksityisesti kiroilevatkin:niiden joh(lo.s-v
ta, mutta kieltäytyvät kuitenkin; teUeniastäniitäänrakeritavaa tämän
tilanteen korjaamiseksi, koska siitä voi joutua "punaisten'' kirjoihin
TTT ja niin/sitä turvaudutaan sitten .sellaisiin tempaisiiihin:kuin ."kanr.
sälaisvero" ehdotuksiin, mikä tarkoittaa sitä että yksinäiset naisetkin
joutuisivat maksamaan']'ol Taxia'.
^;^- : S uutta verta, jär­jestyneen
työväen edustajia.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Mr*. TUda Enkvist Long Lakelta
'kyttää Tb vuoTta tinaan,
Abel Vauhkoneo, Wanup, Ont.,
täsrttää "JS vuottaJensi sunnuntaina,
t.k. 6 pna.
Y.^idymme sukulaisten • ja tutia vien.
onnentoivotuksiin»
Mitä iintMit sanovat
" A M I G O H Ö S V I E "!
"Eui-cripassa jä erikoisestlkln Brl-tannissa
on. tämä.-hiljainen.,.mutta
Lurvas: vastenmlelisyyä : Yhdy.?valtain
politiikkaa jaxnikä .vielä :;:pahempi,
•Yhdysvaltain ' kansaa vastaan /niin
syvällinen :Ja on vnme aikoina kasT.
väniit niin Joutuisasti. et;ta valtiomie­het
tuskin usk^iltavat mamita .siitä
Julkiiuudetsa Ja yrittävät naamioi­da
sen puheilla ja eleillä.
"Matku-steituani automobiililla
••seit;';enriamuhatta. inaiiia: ikahdek.-van,
lirisl-Eur&opan- rnaan. .halJd- kuu|in
.L'.'rta toisensa jälkeen :saman synkän
tarinan amerikkalaiset ovat huono.sti
kasvatettuja jä typeriä lapsui, :heiT
dän .'Sivistyksensä on rikkauden,, mä­dännäisyyden,
Coca-Colan Ja senaat­tori
; McCarthyn; :yhdistelmä ja : heir
dän^ hallituksensa johua:, maailman
mahdollisesti sotaan. Tapasin aino­astaan
yhden miehen, englantilaisen
polltiikori. Joka on liian huomattu
ldentllioint:a varten, jolla oli sanotta-vanaari
klitGllisuuden saria , Yhdys­valtojen
puole.s ta''. -—Bruce-Hutche-
.«on. Macl^ean-s Magazinessa syysk,
1 pna.
SITÄ
— J A -
Kirj. D. Monin
Kirvesmiesten tsaarin uloskävely
Suuri osa täkäläisistä maanmiehistamme on rakennustyöläisiä
sja luonnollisesti myös oman ammattialansa union.jä^en
^vän:aktiivisia.:unioIniehiä.ovat olleet Canadan suonialaiset
het, jotka ovat;A'I'Tv: n vkuuluvaivkirvesniiestenuiiion. jäseniä: :^rA
: anihar\'at. jos kukaan heistä tietävät; että heidän uniensa Veduslaja*'.:
• ~ raavaan miehen ikään pärissyt ----k
•Hutcheson suoritti elokuun eräällä kunniana päivänä ;kirvesmiesten
-puolesta uloskävelyn AI'T:n johtokunnasta'ja uhkasi kirvesmiesten
'union 825,000: jäsenen nimissä aloiitaa^^"^^
Tässä uloskävelyssään ci tsaristista valtamenetelmää käyttävä
Hutcheson: tar\*innulniifaiinniuodollisia päätöksiä unioltaan.^^^^^^^,^^^^^^^
isikään täkäläinen maanniieheniine, joka kuuluu kirvesmiesten:unioon,
ei saanut etukäteen tilaisuutta sanoa puoleen eikä toiseen siitä, kä­velläänkö
pois: AFL:sta, vai• Jäädäänki) sen jäsenyyteen.: Täkäläiset
maanmiehemme eivät siinä ole kuitenkaan poikkeusasemassa, sillä
vanha^Hutchesonoii tottunut, korkean: onvakätisesti päättämään kir­vesmiesten;
asioista,.: eikä häii tässäkään :tehnyt mitään poikkeust
•Kukaan kirvesmiesten uiiion jäsenistä ei saanut cnnakoUä:;tietää, että,
hän aikoo suorittaa täritän iiloskävelyn.
Syyt vanhan HutcKcsonin vlll)^kavelyyn ovat vielä vajanaisten
uutistietojen mukaan;; niin :"ra.<kauttavia''v ettei häneUä^^^^^^^v juuri
muuta odottaakaan.: :A'jatelkaanlnu^ vain. eitaku
::aikoinäan RaakeUn'.lälideni: Ilulch ;on istunut .\F,L:n johtokun-ynah
Jäsenj-^ydesSä^iinä toivossa, että:inieh<?n ikään^p hänestä-tulee
myös AFL;n kunini,'as. Hänen pettymyksensä oli tietysti suuri
kunedesmenneen Greenin tilalle korotettiin George Nleanvj ja hänen.^-
;''ite'''Hutchesoninv täytyi edelleen tyytyä varaiircsidentin tuolilla istu­miseen!
.Sitä syntiä hän ei voinut koskaan antaa anteeksi.
^ Yhtä hirveät^.^^^ marras-kuiissa
antaa; kalinat uksensa: demokraattipuolueen;presidentin/.ehdokT
kaalia. Republikaanina eliivä ja vaikuttavajhitcheson ei voinut sitii •
mitenkään. suLittaajaL:.niin; hän;: ryhtyi
kannatuksensa republikaanien "Ikelle", - ' '
Kaikki tämä vaatii •'hyvity.stä'" ja kun sitä ei tullut vielä re­publikaanien
•vaalivoilonkaaii.julkee jär-"
jestää uloskävely. -
'"Rangaistuksena'' tälle, toinen hyväiäs, .\FL:n nykyinen johta­ja
mr. 'Meany on jo antanut määräyksen, että kkyesmiesten union
edustajia on ryhdyttävä erottamaan paikallisista neuvostoista ja
'.muista orgaaneista. , ^ ,
, , , Kaikesta tästä on tiiloNJa kaitnis soppa—jonka hinta jää kir\'es-,
• " Y miesten maksettavaksi — ellei hajoitUavritystä ehkäistä. Me epai-
S ^^'^^i tällä uloskävelyllä on jälkikaikuja Canadassakin ja siltä
^ V ' ' . , . . i;/'varalta'me suosilteliiimme teillä alalla tvöskenteleville raaanmlehil--
T
•r
f
I
"f
t
•SS:
t ^
1
J.
f
1-
>
TUOMIOJA HAKEMASSA
MARKAN ARVON UUTTA
ALENTAMISLLPAA
\:"jM:taän kesälomaansa pääjohtaja
.Tuomioja ei mene viettämään Yhdys­valtoihin.
Hänen Viimeisimpien Yn-dysvaltojen
. . . matkasuunnitelmien.sa
puitteliiln/ ei kuulu myöskään mit­kään;
uudet dollarilamat. Jäljelle., ei
jaa enaa ,muu mahdcllisuus kuin se,
että pääjohtaja .Tuomioja lähtee .ha­kemaan-
Kansainväliseltä ..Valuuttara-nastolta
suostumusta: nostaa markan
ulkomaisia- vaihtokursseja ;,yli edelie-viitattujen
'ahtaiden rajojen*. Kai­ken
Jälkeen ei;voi tulla muuhun-tUr
lokseen kuin. että (Suomen» teolli-i
suuskapitallstit aikovat, devalvoinnin
avulla :risvota:kansan harteilta rriuu-t
a m l a ^ m m e n i ä miljardeja , .mark­koja
pohjattomiin sakkeihinsä." —.
Helsingin Vapaa Sana. ^
Itä-Saksa saa
fäkämn33 ^
teollisuuslaitosta
Bedliln». ci. -Itä-Saksan hallitus tle-doitti
pari päivää sitten niiden 33
tehtaan ja laitoksen nimet Ja;sijalr:
ssmispäikät, jotka Neuvostoliitto • tu.
lee tamm:k.: 1: p.: palauttamaan :ta-:
kalsin Itä-Saksan hallitukselle, kun
sotakorvausmaksu jen suorittaminen
lak-iäuteUän; Ne edustavat vimieis-ta
Neuvostoliiton michityshallinnon
otetta Itä«Saksanalouselämaän; Nä­mä
tehtaat Ja laitokset ovat järjeste­tyt
• tuottamaan sotatarpeita talitka
raaka-alneita niitä varten.
: Sodan päättyessä takavaa-lkoi: Neu-vestolinto
;99 suurinta tuotantolai­tosta
ltä-Saksa.ssa; V. 1945 y Ja muor:
dosti sarjan Neuvostoliiton .hallitse­mia
; korporatlolta vtuottamaan sota;
korvaustuotteitä.; Niistä on 66 aikai­semmin
luovutettu Itä-Saksan lialli-:
tukselle, nimittäin v; 1952 Ja ne" ovat
nyt kansallistetut.
Jäljelläolevat; 33 teollisuuslaitosta
tullaan Lunsallistamaan: heti kun ne
vuoden vaihteen Jälkeen luovutetaan
Itä-Saksan.hallitukselle; Naista ovat
suurimmat Krupp-Gruson:' terästeh­taat:
iMagdeburgissa; Jotka täydensi­vät.
Kruppin tykkitehtaita Ruhrui
alueella. • Ne valmistavat; nyt: tank­kien
telaketjuja ja pyöriä, kranaatte­ja,
pikkuasialta Ja nostokraanoja neu-vostarnieiaa
varten» Toinen Magde-burgm
tehdas on luottanut koneistoa
uraan ika i vokslUe Tuertngissa ja
Sa.^issa.
Salaputkijutun käsit­tely
on siirretty
syyskuun 8 päivään
Helsinki. — iSS» — Valtakunnanoi­keuden
elokuun 26 päivän .istunnossa
suoritettiin' loppuun :syyttäjän haas­tattamien
.todistajain kuulustelu ja
kuulusteltiin .kahtar;vasiaajientcdisr
tajaa Jutun käsittely siirrettiin sit­ten
: syy«kuun 8 päivänä;kello 10: ap,
alkavaan istuntoon.,
•— Meridiaaniksi sanotaan puoli-paiväpUria,
maan napojen kauttu
kulkevaa lsoa>'TOpyrää, jolla sijaitse­villa'
palkoUa on. sama maantieteel­linen'
pituus ja sama' aika; Nolla merii
diaanmina kiiytetäan Green\vichin
käuttaa kulkevaa meridiaania.
Jatkoa.
:•; Vastaukseksi: työväenluokan:; elin-
::ä£on painamiseen suunnattua kiivasV
ia.;hyökkäysiä vastaan: lakkollikc- ke-rutiyy
yha laaje.mmaksi myös Yh­dysvalloissa;.
Jalleenaseis'^misen sie^
iämätön :• taakka;::Joudutaan. maksär
.r.aaaa -Y^ndysvaKaln ;histor^
kelmrrilila veroilla'.ja miellku/itufself
l:£eh:'körkeilia:hinno:lla;v:-Si:tä:joudu-
• taan .maksamaan .•alhaiseilt;:elinta3 4-:.
la 'jä tyoiapatur.Tiien lukumäärän
kasvulla', ••-.•nlka aihtuiuu;työpäivän: l i -
säamiseEta Ja • hiostusjarjestelmä.i :ki-ristamisesta.
•; Elintarvikkeet; ovat viime 'kuuKaur
sien aikana .kallis-.uneet'jälleen :.uial-de.
i tavaroiden: hiniarmdeksi- oli' jo
; vii.me. vuonna 2.3 kertaa .kcrkeanipi
kum ennen sotaa». Lastenpuklmet
huonekalut, nahka valmisteet ••-Ja:.b»n-.
siinl' ovat nimikaäM-. kallistuneet, E-;
distysmieiisen;: ;lfehdi!5t<5n: • laskel.iiien
mukaan' uusi hintojen korotiis - tulee
maksamaan: kuluttajille 3 miljaardlä
dollaria vuodessa,
• pyrkien' muriä.maan: työväenluokan
va.otarinnan^monopooiiyntymät: yrit­tävät
hävittää tai ainakin-rajOjtiaä
Rbli 'jarjesia,ylymisvapauden • :::sfeiä
.naurskatä edisiysmiehset rappurriat-:
tomat ammattUntol;, Juuri sigsi US-:
A :n .Koriere.ssis.sa on. esitelty; u.se;tä;
uusia eridotuksia i;sä>kseksi Taftj;
HartJyn'. ; työvacnvastaiseen- ;:.: lakiin,
jollia"U.se asiassa- kielletään ammatti­liittoja
solmimasta maan mittakaa-
•^/assa; työehtosopimuksia sekä: lyolair:
siä; julistamasta - lakkoja kokonaisella
teollisuusalalla.
-.Lakot . puhkeavat :';yha useammin.
Kun :. esimerkiksi:; vuonna:- 193ä;-^39
USA:s.sa csalliscuriakkölhin 5.6iMili-joonaa
ayolaistä ja:: toimenhaltijaa,
niin ; ensinimaisenn .: :sodan.jälkei,äeMä:
viisivuot:.skautena (19.-iG^50) lakkoi­hin
•:osalistui yli; 14 miljoQnai-.hun-keä;
Viiine vuosi tll cnnätykseHinen:;
.0.117 lakkoa joihin osallistui yh 3 ja;
puoli miljoonaa työlä stä. ;LllkeiiiiGS-?:
piirien: ; .äänenkannattaja:•;• •''Ntws;
Week.' ;toteaa allapäin'.'Kun itomen.
lakko päättyy..,niin :toinen-i.tilkaa.''jä
todellakin: Työ.Tiinistindn julkaise-^
mienxtietojen mukaan, kuluvan vuo­den
ensimmäisellä neljänneksella re­kisteröitiin
vl.3aoiakkoai Joihin osal­listui
550,000 lakkolaista.
. Kansanjoukoissa: :;laajenee .tietol-^
suus; yhtenaisj'yden välttäraättdmyy-r'
destä:;Juurl'sii'eh'on selitettävissä lu-vkujsatlakkoiiri
aikana - alhaalta käsirl.
havaittavat 'yhte-istoimintapyrjcimyk-set,
voimistuva solidaarisuus "ja työtä­tekeväin
keskinäisapu;'Esiinerklksl
Ne'* Yorkissa on 32 eri suuntien, am-'
mattUiittca perustanut tyovdenvas-taisen:
lainsäädännön kumoamisen
puolesta taistelevan komitean. ^Mo­nilla
työpaikoilla ; on; perustettu yh-tenälsyystoimikuntia.
': ;Bauhan^^ - J
kansainvälisen ..yhteistyön ;-puolesta
toimii, sahkötyölaisten, - turkistyönte-:
kijain, - lastaajien,;.-kupanteoUisuus-työlalsten
ynna muiden alojen työ-,
väestön edistykselliset •: ammattiliitot.
.::i:>y;:^':-Ä:-£v^
: Huomionarvoinen:on Aasian,. Airi-,
kan •• seka Keski- ja Etelä-Amerikan
- siirtomaiden .ja;' riippuvaisessa ase-;
massa olevien maiden; proletariaatin
lakkoliikkeen kasvu.
-. Siirtomaiden :j'a riippuvaisten rnai-den
kansat tekevät yhä: paattavänir
;päa vastarintaa imperialistisille : or­juuttajille.
. Malajin ja Indoneeslan;
Tunisian Ja :Marokon. - Iranin ja: E-gyptin,
Kenian ja Sudanin, seka Ete^
Id-^;;ja Keski-iAmerikan työtätekevät
pyrkivät- urheasti ja tar.mokkaastr.va-
:pauteen ja - kansalhseen riippumatto­muuteen.
;*Muidenkin siirto- 'ja:puol:siirtomäl-dcn
työläiset puoltavat etujaan aktii­visella.
lakkotaisteluUa.iRiittanee; kun.
'mainitsemme.:sellaiset;toäiasiat;'kuin
-Ceylenin työtätekeväin -^-yleislakko:
.Iranin;ja;Pakistanin nafta-vja':teks-tnlityöluisten
;luku:sat: esiintymiset,
10,000 ..egyptiläisen ;tekstillityölälsen
sankarillinen lakko,:jonka aikankoll
kahakoita poliisien kanssa, Sudartin
rautatieläisten: ja kaikkien : lyötäte-:
, keväin : viimeisen 'vuoden aikana 5
kertaa: toistunut yleislakko. Pohjois-
Rliodeskui 40 tuhannen kaivosmiehen
• kclme viikkoa kestänyt:,lakko ;-sekä
keskeytymätön • lakkohike / Keniassa,
Marokossa ja Tunisiassa, missa kesä-
:kuun a Iussa puhkes 1: ka ivostyöläisten
yleislakko. , , - ' *
Tunis.an ja Marokon työvaenluo-kantaistelutaloudeUisten
etujenisiio-;
jelemiseksi, :sulautuu; yha'usearamm;
yhteen r-yleisen Tiippumattomuustais-tejun-
rkanssaTTT-Noideii maiden työtä­tekevät
ovat useita kertoja viime
kuukausien .aikana: julistaneet poliit­tisia
yleislakkoja ranskalaisia sllrto-maaorJuutlaJla3iyiastaan.;;::
j,Yleis
menetelmää o\at käyttäneet mj-ös
Nigerian, Sudanin ja muiden silrix»-:
maiden työtätekevät. Palknnkoro-tyi
vastalause Keski-Afrikan liiton
rauodostaniiieen tähtää.via: suunnitel­mia
vastaan. .Kuten tunnettua, nc-i^i
den suunnitelmien tarkoituksena ;;on
riiston voimistaminen Englannin af-'
rikkalaisilla siutomaa-alaellla.
Etelä- ja Keski-Amerikan työväen­luokka'
myös voimistaa vastarintaa
kapitalistien ; hyökkäystä kohtaan;
^Argentiinassa; Brasiliassa, Chilessä'ja
muissa Etelä-Amerikan: tasavalloissa
on tänä vuonna osallistunut • miljoo­nia
-työtätekeviä joukkclakkoihiri; ja:
mielenosoitoitukslin elinkustannusten
kasvua^; vastaan seka .elintarkeitten
taloudelkstcn vaatimusten;; tyydyttä­misen
puolesta; Yksistään Brasil-as-sa.
on: rekisteröity toistasataa' suurta
lakkoa. Kubassa on ollut yleisiäkkor:
ja solidaarisuuden csoitukseksilakos-sa
clleita sokeriruoko- ja tupakka-viljelmien
työläisiä kohtaan, Chilessä
on viime kuukausienaikana ollut voi­tokkaassa;
lakossa 30.000 salpietari-kaivosten
tyolfiista sekä 10,000; kun-:
nalhslaitosten työntekijää. Chilessä
Ja muissa maissa: on pidetty ':nalkä-marsseja".
Jotka; ovat sujuneet mitä
laajimpien / Väestökerrosten kanna-tuksenrnerkeissä.
Lakotovat vallan-kuntia;:
;k<*onaislai::; teollisuusaloja.
Yhtenäisen; ammatijyhdistyskonlede-ration
vuonna-. 1952 perustaneiden
työtätekeväm: painostamana Guate­malan
- presidentin;on • ollut; pakko
rj'htyä useihin .toimenpiteisiin ulko­maisten
monopohybtymien herruu­den
rajoittamiseksi, sekä maauudisr
tuksen suorittamiseksi.
Kulunut vuosi on ollut: lakkotaistes.
lunvilkastumisenaikaa myös Intias­sa
ja Indoneesiassa, missä työväen-,
luokalla on suuret ' edistykselliset
. joukkojärjestöt. ;r Esimerkiksi;:Indc-neesiassa
Maailman. Ammattiyhdis­tysten
Liittoon; kuuluva Ke§kus-Am-.
-mattiyhdistysten:Lutto.. käsittää 2;5:
miljoonaa :.tyola;sta ; ja .'• toimenhalti­jaa;
Vuonna 1952 oli Intiassa Kal-kuttan
:rautatieläisten-ja; tekstiilityo-läisten
yleislakot seka 300,000 työtä­tekevän
yhden päivän vastalauselak­ko
elinkustannusten kasvun; johdosta.
Bombayssa; Maassa oli myös; lukui­sia
.esiintymisiä taloudellisin vaati­muksin,;
Joihin osallistui nom .700,000,
henkeä;: -Indoneesiassa : on ollut la­kossa:
90,000 valtion; laitosten työlä.s-tä,
jotka - ovat vaatineet: taattua vä-himmäispalkkaa.;
sekä 100000 sokeri-teoll.
suuden;työlaista, jotka:ovat..vaa-ehtojen:
täyttämistä. Kuluvan, vuoden
ensiramaisina:-kuukausiiaa oli useita
suupria maatyöläisten ja lastaajien
lakkoja.
• • • '
;: lakkoliikkeen• herkeämätön ; kasvu
kapitalistisissa .maissa csoittaai:: että
• imperialistien - ja; heidän' apureittensa
el ole onnistunut eika onnistu estää
työväenluokan : taloudellisen ;ja:;P3r
liiuisentai.stelun kehitystä,.-.Pr.oleta-
. riaatm lakkotaistelu on vaka vana es.-
teenä • työtätekeväin elintason, paina­miseksi
ja; demokraattisten saavutusr
ten -hävittämiseksi: suunnatun mono-pooUyhtymien
hyökkäyksen tiellä: Se
antaa tuntuvia -iskuja-^ militansointi-jaäsevarustelupolitiizalle.;;
Taistelun:
kulussa katoaa;vähitellen-työvaenliik-keieseen
•• soluttautuneiden - kapitalis-.;
tien asiamiesten vaikutus: työväestön
pyrkimys yhtenäisyyteen - sekä :lu;k-ka-.:
jä yleiskansallisten .etujensa, akr.
tiiviseen suojaamiseen. kasvaa; :;-,',, •
KIHLOISSjl
— Kun sinä, EUa olet o£
den kihloissa, niin etko ole
menn» pian naimisiin?
— Eihän silla min kiiretai
— Sittenkö sinä vasta aiot-kun
tulee kiiie?
— Oletko sinä purkanut
Oskarin kanssa?
— Olen ja pahmta jutusta'';
etta han tahtoo sormukseiiäai
sin ja mma en tieda m^ä oai
Elokuvamies
Palmu kuollut
Windsorissa
:,;;;;,Winäsor:sta; ilmöitetääh^^ej
. iäisten ensuiiinäinen ^sodaiiji
elokuvamies Arvi Vihtori '
•yu.Gden; ikäisenä. :'-!Mr;; Palmii^
Suojatessaan elinetujaan seka ta is- j lut muutamia päiv^a e.inea
tellessaan demokratian , j a - kansojen ^maani^a sairaalassa. ,: Hää oli
kansallisen riippumattomuuden ;pup- j nyt:.;'.Vehkalahdella; ja toLiii
iestä työväenluokka vaikutt-aa: suures-. f. Jana ;. Jämijarvella, Heinolassa
neet kckonaisia kaupunkeja-'ja maa- I tmeet;.: työehtosopimukses.sa. olevien
t l koko 'kansainvälis.=en::tilanteeseen
ja lujittaa rauhanpualuscajaln.nntar
maa.
Lopi-u
Suomen kustannuskriisin
keinotekoisuus tulee ilmi
suomen Vapaa Sana kirjoitti
;beinäk.: lopulla maan kustannus-kriisistä
seuraavaa:
. . Hallituksen kustarmustasoesltys..
ten Joutuessa lähipäivinä ratkaise­vaan
käsittelyyn eduskunnassa on
.syytä vielä;kerrata, mikä on ns; kus^;
tannuätasotoriism todellinen:luonne Jä
miten'tällainen kriisi olisi parhaiten
ratkaistavissa.
, Kustannustasokrilsin sanotaan pää-
'aiiässa ' keskittyneen-;- puunjalostus­teollisuuteen,
maamme . päavientiar-tikkeleita
• :.tuottavaan; : tecillsuuden
iiaaraan.::Väitetään':kustannusten .-^
jQista;:vpalkkojen:<osuutta -luonnotta-
-masti paisutellaan— nousseen;.'niin:
:korkeiksl.'että-vienti; eiikannata. Ky­symys
ei ble"la,nkaan siitä, etteiko
vmäaisamme.;:: tuotetulla: puunjalos-telllä-
olisi kysyntää- määilmanmark-
Iririoma, vaikkakin päävientmmamme;;
Englannin:' aikoinaan; aiolttaina _ ns,;
•kaupipasöta tuontisupistuksineen on-:
•kin';;vaikuttänut kysyntää heikentä-
.västi;;*Puunjalostusteollisuuden joh­tomiehet
tunnustavat Itsekin, ' e t tä
kysyntä on vilkasta,: mutta valittavat
samalla, etteivät he pysty tuottamaan;
puunjalosteita, niillä hinnoilla, joita'
maailmanmarkkinoilla ; ; maksetaan.-
Sen vuoksi he ovat sulkeneet; tehtai^
taan tai supistaneet: nhden tuotantoa
jopa niin; että kotimainen papen-teolllsuuÄkin
on sen vuoksi Joutunut
raakarainepulaan Ja: sen on: tarvm-nufc
tuottaa selluloosaa Ruotsista!
Tehtaiden sulkeminen. ei luonnollises­tikaan
vaikuta niiden omistajien; elin-'
tasoa alentavasti. Muttasltäklpeämi
, min: se koskee laajoja ; teollisuus työ­väestön
Joukkoja.. Jotka Joko pakkolo-mautettuina
tai ,kokonaan työstä
erotettuina Joutuvat kamppailemaan
jokapalväisen toimeentulonsa puoles-t-
a.
Ktm muistetaan, että vain vajaat
pari. vuotta: Sitten Suomen puunalos-tusteoUisuus
niitti voittoja, jolle • ei
voitu ilöy tää - vertoja- edes miltään; ai­kaisemman
nousukonjunktuurin ajal.
ta. min tuntuu käsittämättömältä ny^
kyinen:: valitus tämän; teollisuuden
yhtäkkisestä-kannattamattomuudes­ta.
;.Pikemminkin näyttää; olevan ky­symyksessä
eräänlainen .sulkutila.
eduskuntaa • etta hallitusta. painosta­malla
hankkia ennennäkemattö.mia
etuja puunjalostuskapitalisteilleva-httämatta:.;:
vähääkään .;;siitä, .rmiten
suuria tappioita samalla aiheutetaan
kansantaloudelle ja koko yhteiskunr:
nalle.
ta 'paperiteollisuuuellemme;; maksaa
ne kalliilla valuutalla ja iLsata-kus-uannukäiin
viela- rahtikulutkin,; ellei
uei-ran spHulco.?antu3tanto edes koti­maan
tarvetta tyydyttävästi kannata
cmassa maassa 1,
Kaiken edella-selostetun ptriLsteella
Erittäin elävä esimerkki tilanteen on paicko todeta ku::,;anmiSiusoKni.sin
nunnkm-isuudesta ja koVo - kustan-nastasokrirsin
irvokkuudesta . on se,
että; paperiteollisuutemme —-; kuten
edellä vuttasimme — on ollut: pakko:
tuojtaa: Ruotsista selluloosaa, koska
ei, sita ole tehtaitten sulkemisen, joh­dosta
: ;oUut kotimaasta saatavissa.
Kun äskettäin suoritettu tutmmus
osoitti; etta kustannustaso puunjalosr;
tusteoUisuuden osalta: Ruotsissa tus­kin
on.; meikäläistä paljoakaan' -aU
haisempi-^i:^.-:ainakin työpalkat ovat;
sieija: -; esim'i metsätois.sa- ; huomatta.;
vasti korkeanunat kuin meillä—'.niin
ei voi muuta kuin ilimetella; miten •
taysm keinotekoinen' luonne. On sel-
:vaa,: etta tallaLsen kniäiii ratkaisemi­seksi
ei.tarvita verohuojennuksia eika
',tyollisyy£luottoja,::vaaii- valtiovallan
lujia otteita.suurkeinottelijainpalaut
tamiseksi-; päiväjärjestykseen. Otetta-
'koon ..•'Kannattamattomat" :teollisuus-
•lait-3k.set-;viipymattä-ytei&kuhnan hal­lintaan,
pantakoaiv ,,ne; käyntien :,:täy-dellä-
kapasiteetiUaari ja;katsottakoon
tuottavatko ne tappiota.' Työllisyya-
:puL'na -ja- kako kustannustasokriisi -r--
niin uskc.-n.me" — ohsi talla yksivii.
vaiserid vaikkakin rohkeutta -ja
päättäväisyyttä , kysyva:lä,; toime-npi-:
Lappeenrannassa, , jossa hän;
Sa.maan Puutyö OY:n jonka'
, -jana, hän- ;oli; sulien saakka:
lähti V. 1947 Canadaan. Vv.
P.almu matkusteli-monissa eri j
opmtomakollla. ;
Koko talvisodan ajan tonni
Kaijalan kunnaksella etulinjaa
sccim tehtävissä ja on toisesa
.das?a-Syvärin- rintamalla, Joätaj
s.irtyi ian p-rusteella kapteeruE»'
sei vnn.
"Pakkorauhan tultua viholLgt^
koi painostamaan niitä m,ehia,j
mnokkaa.mmin ottivat osaa f?)'j
men hyväksi. Silloin monet jäu
:kot.maan.- Silloin Arvikin pe:<
jätti: kotimaan ja tulivat tänne (
da-an"i< sanotaan torontolaisen Vaj
Sanan Palmun kuolemaa kosken
Windsorista -lähetetyssä liuti
osoittaen että ilmeisetibn hänen
heisit ystävänsä: pitivät 'nu:. 'P
eiaaniaisena-vsotapakoiaiseria.
iielta-kannattaa tuottaa raaka-aineir teellä kertakaikkiaan ratkaistu:-
OSUUSTÖIMINTÄKILTÄ
RUVENNUT TOIMIMAAN
FORT WiLLIAMISSA
tusta vaatineiden Pohjols-Rhodesian;
Port Arthur, Ont. — Fort WilUamin
dsuiistoimint^
Jean Cooper oli avaxinut kotinsa kii­tän
syyskauden ensimmäistä kokous­ta.
varten mUtä. pidettim elok; 27 pnä.
ipsiiustoiminallisen lasten kesäleirin
johtajana toiminut; mrs.: M. Stratford
antoi kiinnostavan selostuksien ; täs-tä
yrityksestä, johoh; osallistui 43 las.
ta heinäk. 13 — 26 p. aikana. .Hän
:5anoi, että leirin vapaaehtoinen työ^
kiinta,: nilkä käsitti kaikkiaan 13 heri-kieä,
teki mainion työn. ieirille saa­tiin
hakemuksia enenimän:Ljain sieir
lä oli lapsia, mutta useita piti hyl­jätä
nukkiunatilojenpuuutteert takia.
Selostuksesta ilmeni, että tämä vuon-:
na ostettiin rautasänkyjä, patjoja,
peitteitä yms. 50 henkeä varten ja
että ne maksettiin leirikomitean va-roista.
Hän esitti sellaisen toivomuk­sen,
etta tule\'an kesän aikana voi­taisiin
Järjestää .vielä suurempi Ja:
parempi-lasten kesäleu-iJärvienpään
lakko, jonka voimalla,yritetään>sekä lapsille.
.1
.Osuustoiminnallista ; • : ke.säjuhlaä
koskevasta; selo.stuksesta. ilmeni,: että
o s u u s to.mmtakuningatarkilpailusta
.saatiin: -ylijäämäksi noin: 400:"dolla-*
ra,'.milja::luovutettiin, leirikomiteälle;
Kuluvan vuoden kuningattareLyi
kruunattiin mrs. -Lucy Pelletier Ge-räldtonista;:,
[Han: oli International-'! si^
osuusliikkeen sikäläisen
edustajana
Killan rahastonhoiajan {.elostuk-
-se.=;ta-;ilm.eni, että: kilta on lahjoitta­nut
S30 00 lasten kesäleirin hyväksi.
Mrs. Mae Wilker ja mrs. A. Ander­son
-, valittiin kiitän -edustajiksi' sii­hen
komiteaan, joka jarjesiaa ^lyys-teekutsut;
lokakuiissa:t£inssiluokan:r,'i-hoittamis
ta'varten Tcthän kom.tean
valitsevat edustajansa myöskin osuus­liikkeen
vai stustyokoniitea ja C3J:n
naisten kerho.
Lokakuussa vietettävän osuustoi-
Venäläirien abakus
011 parempi kuin
yhtccnlaskukone
;, Vancouver. — Erään West Vai
:v.eriri liikeyrityksen kirjanpitäjä :1
dcmar Janz on todermut kaikille
pailijöille, • että:: yksinkertainen
Iäinen "äbakus cn parempi kuin nji
aikainen yht^enlaskuköne;
.'Abakus on;sellainen; laskulaite,}
sa: on seitsemän,; n via ra utälan
olevia -'puuhelmia, kymmenen:
sakin: rivissä. Tällä,venaläiseöä 1
teellä-, voitti Jaiiz- laskukoneen
n op e u t een: ku in tarkkuuteenkin i
den. Han käytti aikoinaan
laskiessaan: yhteen eraan länsirai
kon metsäkämpan 600 työläisen j
kat.
:, Mr. Janz sanoo venäläisen abal
sen olevan paljon yksinkertaii
kuin^ sitä kuuluisampi khnalainen
bakus sillä venäläinen laite ei!
"tuskin mitään henkistä ippn
Jokainen tavallisen alvn on
saattaa pikaisesti; oppia; sitä
maan ja saavuttaa joutuin
vauhdin."
mintalnkkeen per-Uita-misea' 109.- vuo­sipäivän
Johosta.paatti ;:k:ltä:järjes:.
taa filminaytAtinon lökak. 13 paiväk-
Tarkoltuksena on saada
jäsenistön i; tcban" vchnärenkaalta • "What is-
Co-rOp"-niminen filmi sitä, varten.,
••:'Kokouksessa tehtiin myösöii;
tavia: suunnitelmia , joulukuussa
dettaviä' myyjäisiä; varten,
selle ilmoitettiin, : että, tänä
,pidetään vounisteluharjoitufcsiä U
si kertaa viikossa osuuslliklteen i
koushuoneessa mx. Josefsenin joa
la.
Mrs. M. Stratford ilmaisi
suutensä kaikille jäsenille sen^.
mion-ja ystävyyden, johdosta
osoitettiin hänelle ;sairautensa jä i
kuneen: toipumisen aikana.
; Seuraava; ktltan kokous
syysk; 15 pnä; — S, •.
PÄIVÄN PAKINA
Kuinka kaukana . . .
Kuinka kaukana ovat: työläisistä oi­keistolaiset
imiopomot? ,
Tämä on luultavasti ajankohtainen
kysj-mys näin työnpäivän aikoina.
Vastauksena voitaisiin tietysti ly­hyesti
sanoa, että "nlm kaukana kuin
yö on päivästä"; "aurinko kuusta" tai
"työmies porvarista".
Me emme nyt puhu ammattiunlol-den
.pääjohtajien ruhtinaallisista- pal^
koista. Totta on; että ; suurituloiset
miehet löytitväfr etujen yhtäläisyyden"
vielä • suurempltuloisten porvarien. va -
navedestä. mutta sittenkin on nähty,
että; n.s. parempiosaistenkin joukosta
on; tullut uskollisia; työväenmiehiä; Joe-
Mitä tarvitaan on se, että säilytetään yhteydet muiden unioideri
kanssa ja myötävaikutetaan siihen, että kirvesmiesten unibn kirouk-k.
i'ivosmiesten äskeiseen lakkoon lUt- V* ^^^^ on-yksi parhain vaikkei
suinkaan ainoa esimerlcki. ' l
• Tissä'yhteydessä on syytä tutustua
sena vuosikausia'ollut iiniopomojen pyrokraattinen hallitus\'alta lope-tetaäh:-
ja,union;asiainikäsittoly otetaan jäsenjoukkojeriii^^
± lemmi, ettei heidän kannata vuodattaa vhtäan ainoata kjynelti moihin'käsiin.,"
•mm 5ös8;
autotyöläisten union monivuotisen
johtajan Walter Reuterin äskettäin
Itsestään . kertomaan tarinaan. Joka
huvittavaisuiitensa : lisäksi ^ paljastaa,'
että tämä autotyöläisten Johtaja ei
tavat itseään) Cadillac-autoUla. -
Mutta antakaamme mr. Rieutherilje
suun vuoro. Sanottakoon, että han
myöliästyLjonkin verran saapuessaan
Torontoon Royal York hotellissa pi­dettyyn
Amalgamated Lithographers
Unlonln./kaiisalnvällseen' konventio-^:
niin. ;,.Tämän myöhästymisen- vuoksi
mr. Reuther antoi seuraavanlaisen
meriselityksen:
Häntä (Reutheria) vastaan oli tul­lut;
Maltonln lentokentälle sekä: Litho­graphers-
että autotyöläisten 'union
edustajat. He saattoivat hänet suu­reen
punaiseen Buick-autoon.
Autonajuri kopeloi avajntensä kans­sa,
mutta joutui lopulta kasvot pu-nastuneitai
tunnustamaan;':;;ettei:hän
osaa aloittaa tämän komean Buickin
konetta. Selitykseksi ajuri sanoi, että
Buick .lainatuin tätä erikoistarkoitus­ta-
varten Ja, matkalle lähdettäessä
kone oli käynnissä, • ja niinmuodoin
hän" ei saanut tietää, miten tällaiset
autot pannaan käyntiin.
Lopuksi mr. Reuther, myönsi, ettei
hänkään-osannut, aloittaa >mainittua
BuickrautoawJa-,'«titä johtui'myö-
Tämä "mojova" selitys meni luulta-yästi^.
täydestä mainitun ;union edus­tajakokouksessa
— tama siitäkin huo-
Umatta vaikka mr. P„eutherin .sano­taan.-;
luulleen :olleensa: Montrealissa-jonka
johdosta hän "paikallistutti"
torontolaista puhettaan sivumennen
mainiten montreahlaisesta Mount Ro­yal
hotellista ja McGill yiopistosta!
Se ettei autotyöläisten union keisan
tiedä miten aloitetaan Buick auton
kone,,:ei,; suinkaan johdu siitä, etteikö
hänellä ole varoja Buickin patoon,
vaan siitä, ettei han yksinkertaisesti
tiedä juuri muutakaan autoalan am­matista.
, , -
Reuther el suinkaan ole tässä poik­keustapaus.
Koko oikelstolatssosiali-
,demokrattiscn:;maailniarikatsomuksen
perustana on se. että työläiset ovat
liiari typeriä omia asioitaan ajamaan.
Siitä johtuu, että valtaosa oikeistoso-stalidemokraattien
toimitsijoista ja'
ehdokkaista ,on joitakin "nappiher-roja",
jotka muka j-mmartavat työ­läisten
asiat paremmin kuiri tvöläiset
itse!
Kuinka naurettavaa tämä on se nä-k>-
y siitä. jQs^ otetaan pari ajatus-koeatta.
Kuka on koskaan kuuliut, että esi­merkiksi
lakimiesten yhdistyksen Joh­tajaksi
on,nimitetty pappi? ^ Tai että
kirkoUlsten järjestöjen johtajana toi­mi
lakimies tai joka muu tavallinen
kuolevainen? i / . rv
k;KutoM^ko*kaatiiku PmUmI
kärlenyhdistyksen päämiehenä oai
paremmin lakimies, pappi tai
ri?
Ilman muuta on selvä, että
yllämainituissa tapauksissa
johtajäpalkan V täyttä jän kelpoiJ
vaatimuksena, että • hän on
alansa asiantuntija, eli yksi
joukosta.
Mutta tavallisten työläisten 1
ta on,: jonkun ihmeellisen kasit;
nan mukaan asiat siten, että
täytyy muka saada tolmitsji
johtajansa Ja muut kellokkaansa.
takin "paremmista piireistä"
työläisistä muka Voi kehittyä
työtoveriensa vkyvykkäitä yal.tu^t
ja jne.
Olkoon meistä. kaUkana opu
ja oppineiston aliarviointi,
nen ja valitettava seikka onkim
että iUan harvat työläislapsei j»,^
ret saavat' tilaisuutta opiskeluuft^
tä surullista on se, että suht
vähän oppineistosta on täällä
enlilkkeen puolela — ja
maan, kunnes voimasuhteet «no»
vat työväelle edullisemmiksi.
plneistonv tulevaisuuden;
det Uittyvät Järjestyneeseen työ^
ja ne molemmat tarvitsevat
toistensa tukea: - Mutto tämä ti'
tarkoita sitä, ett^i'- työväki
keftc huolehtimaan öinista
Se kykenee siihen Ja sen täyt^
vielä; tukemaan multakin;' ' '"^