1961-05-23-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, toukok. 23 p. — Tuesday, May .23, 1961 VAPAUS (UBERTT) — ^dependent Labor Organ of'^^innlsh CÄnadi^Qs.^ tAbUshed ](Iov. ^ 19ll Authorlz9d as second claas man by (^e Post On|M Department, . Ottawa. Pub- Ujihe^t ^ I c e ive^Uy: Tuesdays, myrs^aya and S^turdaj^by Vapaus ifalyiahlnR C<TO Ltd., at 100-102 mm St. w.. Sudbuiy. Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS. 4-4264; Edltorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Edltor W. Eklund. Mailing address-: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising r^tes upon apjpUoation. Tranalation free of charge. TILAUSHINNAT: Caiiadassa: 1 vk. 8.00 6 l(k. 4.25 3 kk. 2.SQ YhdysTalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.60 Suomessa: I vk. 9.50 6 kk. 5.25 Se '^tavallisen aseiiuksen lisälUiiinen^^ •Oslossa^ vastikään pidetyssä NATO:n ministerineuvoston kokoukr. , sessä kiinnitettiin uutistietojen-mukaan suurta huomiota ns. "tavaili— seii' aseistuksen" lisäämiseen — ja täkäläisten porvarilehtien huQmi-oiisijain mukaan, Yhdysvallat sai siinä ajetuksi tahtonsa läpi. Meille selitetään nyt.^^että^isäämällä ns. tavallista aseistusta Nato-hitossa,, voidaan Vähentää ydihstsesodan puhkeamisen vaara? t • Washingtonin suunnitelmien mukaan on tarkoitus saada Yhdys-va^ alaisten-komennossa olevan NATO-liiton käytettäväksi "Euroopan sydämessä" 30 divisionaa tavallisia asevoimia. Kun niitä "torrakka-joukkoja" sanotaan nyt olevan 21 divisionaa, n i i n tämä tarkoittaa, että. NATO-liiton tavallisia asevoimia lisätään noin kolmanneksella. Miten tämä sopii yhteen aseistariisuntavakuuttelujen kanssa, se jääköön "viisaampien" miesten selvitettäväksi. Tavallisen maallikon mielestä se on verrattavissa - siihen, jos kirkossa rukoiltaisiin pirua auttamaan kristittyjen taistelua perkelettä vastaan! Selvää ^on, että tavallisen aseistuksen suurisuuntainen lisääminen eipuinkaan auta ^aseistariisuntaa, vaan vaikeuttaa sitä. Tämä sh-täHin huolimatta vaikka valtavan suuri enemmistö koko ihmiskun- QaMa haluaa j a vaatii yleistä ja täydellistä aseistariisuntaa, eikä,suinkaan'varustelukilpailun edelleen tehostamista. Washingtonista (ja ikäi^ sanoa, myös Ottavasta) on tätä NATO- .lytOR-aseistumisenkiihdytyssuunnitelmaa yritetty puolustaa sillä, että yijikka Yhdysvalloilla on riittävästi ydinaseita, niin tavallisen aseistuksen kohdalla on jälellejääneisyyttä. : ^ i^symys on kuitenkin siitä, että milloin on joku sotakenraali saanut riittävästi asevoimia j a aseita?- E i koskaan! ' Ammattimiehi-nä" kenraalit vaativat aina vain enemmän ja parempia " t y i ^ I u j a ". J a jos yksi osapuoli lisää, kuten NATO-liiton ministeriöneuvostossa • uunnoiltiin, "tavallisia asevoimiaan" lähes toisella puolella, niin "vastapuoli" turvautuu luonnollisesti samantapaiseen vastasiirtoon — ja' n i in ollaan hetken k y l u t tm jälleen samoissa lähtökuopissa, tosin sillä erotuksella, että varustelukilpailu on kiihtynyt entistä voimakkaammaksi j a sodan vaara on tullut sitäkin suiuremmaksi. - Sivumennen : sanoen NATOrn ministerineuvoston kokouksena annettiin ymmärtää, että Yhdysvallat vaatii hiljaa vastaanniskottelevia ystäviään NATO-liitossa ostamaan myös . NATO:lle Polar!s-oh-juksia. Se olisi epäilemättä hyvää kauppaa yhdysvaltalaisille sota-tatvetehtailijoille ja sotatarpeiden tuotanto on jänkkien maassa keskitetty muutamien harvojen suurrah^miesryhmien käsiin. Näin muo-c^ oin ei siis ole ikysyi^iyp, "»aiil?'ns. ' tavalliseri aseistuksen", vaan nv^ös ydinaseistuksc^)cin| lisäämisjestä/ j Näiden suunnitelmien j a tavoitteiden pitäisi'olla riittävänä varoi-tidisena niille, jotka . herkkämieli^yydessään ovat taipuvaisia uskomaan. joitakin niitä hourupäisiä liberaaleja ja reformisteja, jotka yrittävät oikeUitay 'NATO^iiitön kannatuksensa sillä, että se. on, tai että siitä yoi jonkun'ihmeen kautta tulla joku muu, kuin Washingto n i i i talutusnMorassa oleva sotaliitto. Montreal Daily Star-lehti o l i tidiannesti^ oikeassa kun se toukokuun 10 pn johtavassa toimituskir-jo| tuksessaan totesi: r " N A T O N perustehtävä on nyt se, minkälainen se o l i kymmenen vuotti^ sitten, sen perustaipi^en. aikana. Sen tehtävänä on ylläpitää läl&imaiden sotilaallista; liittoutumaa j a — mikäli mahdollista — lujittaa yhteisiä: taloussiteitäkin. Muissa paikoissa sen jäsenvallat v^vät keskustella kolonialismista j a aseistariisumisesta — ja hyvää menestystä niille. Toisaalta tämän aluejärjestön .pitäisi pysyä aluejärjestönä, sekä keskustella omista asiallisista asioistaan, joita sillä pitäisi olla yltäkyllin." A Totta puhuen, sotilasluontoisista liitoista ja niiden tehtävistä voidaan käydä hedelmällistä keskustelua vain silloin,> jos puhutaan niiden lakkauttamisesta yleisen j a täydellisen aseistariisunnan hyväksi. Takaisin kotiin Kuubasta .' Keskiviikkona tiedoitettiin Montrealista, että sinne o l i saapunut Kuubasta lentoteitse 44 katolista nunnaa sekä 17 pappia j a munkkia^ Nunnat oUvat tavanmukaisissa mustissa puvuissaan,. papit ja munkit "siviilivaatteissa". Y k s i papeista sanoi tämän ryhmän lähteneen Kuubasta siksi kun "heillä ei ole siellä enää opettajapaikkoja". Hänen selityksensä mukaan enemmistö canadalaisista papeista jää kuitenkin Kuubaan j a o^a Canadan katolisista opettajistakin haluaa saada sieltä uuden toimen. Näiden nunnien ja pappien kotiuttamisen perustana on se kun Kuuban sosialistinen hallitus määräsi melko avoimesti poliittiseen toimintaan osallistuneet katolisen kirkon ulkomaalaiset. papit poistumaan maasta. Suurin osa näistä ulkomaalaisi!^ papeista on espanjalaisia, joiden sanotaan olevan poliittisesti hyvin läheistä sukua kenraali Francolle. Näitä espanjalaisia pappeja on Kuubassa ollut useina sateja. •• r Samalla kertaa Kuuban hallitus päätti kansallistaa — ottaa val-tipR kontrolliin ^ kaikki yksityisesti omistetut ja kontrolloidut koulut, jotka ovat tähän asti olleet katolisen papiston hallinnassa. Vaikka tämä Kuuban hallituksen toimenpide kohdistuu ensikädessä siellä ollutta espanjalaista papistoa j a heidän kontrollissaan olevaa yksi-tyiskoulujärjestelmää vastaan, niin osa canadalaisistakin nunnista, papeista ja munkeista joutui tämän toimenpiteen vuoksi työttömiksi, ktiteh edelläviitattu canadalaispappi sanoi. ~ Sivumennen sanoen - 1 mikäli nyt kotiin tulleita nunnia ja pappeja ei käytetty vissien piirien hyväksi — näillä canadalaispapieilla-kin tuntui olevan poliittinen'kirves hiottavana. Radiotietojen mu-/ kaan Montrealiin saapuneet nunnat, papit ja munkit puhkesivat 'Spontaanisesti" 0'Canadan laulamiseen j a heidän sanottiin kieltäytyneen sanon^alehtihaastattelujen antamisesta sillä perusteella kun Kuubassa on vielä canadalaisia nunnia, pappeja ja munkkeja? • * Lavastus oli siis selvästi poliittinen ja kaiken lisäksi vississä määrin kuubalaisvastainen. Mahdollisesti voidaan ymmärtää, että monivuotisen ulkomailla oleskelun jälkeen papit laulavat kotimaahan s|iavuttuaan mieluimmin 0'Canadan kuin ' S u n haltuus rakas isäni".. SUä voidaan pitää makuasiana — ja maallikot menettelisivät poik-ki^ uksett? niin. Pappien kohdalta tällainen menettely palauttaa k u i ' tenkin vastustamattomasti mieleen erään nykyhetken iskelmälaulun, minkä sisältö tulkitaan sanoilla: Kaikki haluaa taivaaseen, mutta kukaan e i halua kuolla! K u n tähän vielä lisätään haastattelusta p i dättyminen sen huonosti verhotun sanakäänteen perusteella, että se voisi jotenkin loukata Kuubaan vielä jääneitä canadalaisia nunnia, pappeja j a munkkeja, niin silloin ei voi olla enää mitään epäilystä laiden hengenmiesten poliittisista sympatioista — mikäli heidän ko-tiintuJoaan kuvattiin todenmukaisella tavalla. Ottawasta: -Meitä oli kolme edustamassa CS-J: stä kun Canadan Rauhankongres sin lähetystö jätti Canadan pääministerille rauhankongressin "brief"- kirjelniän missä alistettiin useita hyvin täi'keitä kysymyksiä hallituk- .sen harkittavaksi. "Briefissä" ilme-aevät väitökset olivat varustetut seuraavilla otsikoilla: " " l ^ Sota-aseiden vgirastoiminen johtaa katastrofiin. 2— Pommisuojat e i v ^ pelasta ihmiskuntaa — Sota pn perin mahdoton. • 3— Nykyhetki ^vaatii uutta suunnistautumista. 4 -r- Satumaiset rahasummat so: avarUsteisiin on suurta haaskausta. 5 — N y i on aika valmistautua rauhanomaiseen talouselämään. 6 ^— Canadan tulee vastustaa nterventiohyökkäyksiä kuten esim. tapahtui Kuubaan. 7 — Emme voi sallia ydinaseita Canadan maan kamaralle. 8 — Canadan tulee tunnustaa Kiinan Kansantasavallan jäsenyys yhdistyneisiin Kansainliittoon. : 9 — Hallituksemme tulee työskennellä yleismaailmallisen ja täydellisen aseistariisunnan puolesta. koussal iin missä kello 8 alkoi Ottavan rauhankomitean järjestämä yleinen joukkokokous. Sinne kerääntyi suuri joukko ottawalaisia meidän edustajien lisäksis Kokouksen avasi öttavvalainen rouva lausuen kokousyleisön tervetulleeksi, mutta erikoisesti meidät edustajat, jotka olimme matkustaneet jopa pitkiäkin matkoja kuten Vancouverista asti tukemaan Canadan Rauhankongressin esityksiä pääministerille Ja hallitusmiehille. Illan ohjelmassa ..esiintyi -ensimmäisenä Stratfordista kotoisin oleva Ann Casson, kuuluisa Stratford Shakespearen teatterin näyttelijätär. Hän e.sitti hyvin taidokkaalla tavalla tulkintalausuntaa käyttäen ainehis-tona kuuluisien valtiomiesten kirjoittamia kirjoituksia, joista yksi oli Indonesian presidentti Sukar-non kirjoittama tulkinta kansain itsenäisyystaisteluista sortoa, ptii-naa ja sotaa vastaan. Mielenkiintoiset aiheet ja miellyttävä esitystapa sai runsaat aplbodit yleisöltä; Seuraavana puhui t r i James G. Endicott, Canadan Rauhankongressin puheenjohtaja. Hän o l i valinnut aiheekseen "Cuba, Kennedy and dalaisia monesta eri joukkojärjes-töstä ja rauhanryhmistä kautta maan kuten Montrealista, Windso^ ris.ta, Londonista, Wellandista Hamiltonista, Torontosta, Port Arthu-ista, Vancouverista ja ehkä muualtakin kaikkiaan 130 edustajaa. Me torontolaiset matkustimme linja-autolla ja 4 henkilöautolla. Astuimme linja-autoon Eglintonin subwayaseman edustalta kello 10 ap. (sun. t.k. 14 p.) ja saavuimme Ottavvaan kello puoli neljän tienoissa. Matka samoinkuin sääkin oli mitä ilianin. Ottawassa meille oli varattu yökortteerit Webb's Motelliin j a kyllä täytyjf sanoa että Ottawan ystävämme olivat järjestäneet kaikki asiat hyvään järjestykseen. Heti kun olimme vähän aikaa levänneet ja pesseet matkapölyt jne. meidät vietiin illalliselle suureen siistiin ravintolaan, jonka isäntäpaikkakuntalaiset olivat meille varaneet. Illallisen jälkeen menimme Beacon Arms hotellin ko- SYNTYMÄPÄIVIÄ Aino Pitkänen, Port A r t h u i in laidassa, täyttää toukokuun 25 päivänä 65 ikävuottaan; Yhdymme sukulaisten ja ystävien onnitteluihin. Edustajistoomme osallistui cana- World Peadöf'; Puheessaan hän korosti sitä seikkaa, että jos presi dentti Kennedy tosiaan haluaa säilyttää maailmanrauhan, tulee hänen ryhtyä neuvottelujen kautta lekemään sen eikä asevoimilla, ensiksikin Kuuban kanssa j a luopua ryöstöyrityksistään kaikkialla kuten Laosissa y.m. maissa. Kokouksen päätyttyä kymmeniä kuulijoita kävi kiittämässä Endicottia hyvästä puheestaan sekä Ann Cassonia l u - kussityksistään. . Pääsimme yökortteeriin siinä klo 11 ja kyllä uni maistuikin pitkän matkan ja jännityksen jälkeen. Maanantaiaamuna"kello 7.30 noustiin ylös ja mentiin aamiaiselle. Kello 8.30 alkoi se varsinainen työ, jonka vuoksi Ottawaan olimme matkanneet. Linja-autolla meidät vietiin Anglican kirkkoon minne kaikki toisetkin edustajat saapuivat. Siellä meille selostettiin kul- Uueohjeet j a esiintymistavat jne., annettiin tunnuslauseplakaatit kannettavaksi, jotka olivat kiinnitetyt kantovarsiin. Plakaateissa seisoi monenlaisia tunnuslauseita kuten: "Peäce with Cuba", "Total Disar-mament Nöw". " N o Nuclear Wea-pöhs for Canada", "Grant FuU Dip-lomatic Recognition to China", ym. sisältyen tunnuslauseihin kaikki ne vaatimukset, joidenka puolesta Ottawaan menimme. : . : Ottawan virkavalta oli hyvin avulias ja kohteliasta meille. He olivat järjestäneet niin, että edustajisto sai marssia heti kirkolta läpi keskikaupungin parlamenttitaloin torille j a poliisit valvoivjjt"että liikenne pysähtyi' kaikissa • poikkikatujen nurkissa Is. meillä o l i vihreä valo koko matkan. Kuten tiedätte, Ottawan väestö on etupäässä liikealaan ja hallitus-työläisiin kuuluvaa porukkaa. Paljon on siellä; konttorityöläisiäj: autonkuljettajia, piikoja ja kaikenlaisen palveluiyöalaan kuuluYia työläisiä. Hyvin vähän teollisuustyö- Iäisiä siis vähän toisenlaisilla mielipiteillä varustettuja kuin ovat esim. teollisuuskeskuksien työtätekevät. H ^ ^ a t heistä uskaltaa antaa mielipiteitänsä julki; muita mars-siessamme huomioimme, että kyllä he kaikin suurella innostuksella tarkkailivat tunnuslauseita j a mielellään t^ttivat vastaan lentolehtisen, joitä jaoimme monta tuhatta kappaletta. Lentolehtinen oli 4-si-vainen nimeltään " A Canadian Letter tq President Kennedy", jonka Canadan Rauhankongressi oli toimittanut James G. Endicottin allekirjoiitamana. Lehtinen selostaa etupäässä Kuuban til&nnetta ja miten Canadan hallituksen tulisi suhtautua Yhdysvaltain röyhkeään sekaantumiseen latinalais-amerik-kalaisten kansojen asioissa. Lento-sellaisia tapka vielä paljoit täällä Torontossakin. Kulkueesta erkani aina -määrättynä aikana pikkuryhmiä, jotka menivät tapaamaan hallitusmiehiä parlamenttitalolle, toisia taas palasi j a ottivat paikkansa kulkueeseen. He kaikin saivat hyvän vastaanoton varsinkin se ryhmä joka haastatteli CCFn miehiä. Eivätkä hallituspuolueen ( P C ) . miehetkään kieltäneet ottamasta edustajia vastaan. Minä olin siinä ryhmässäj joka meni haastattelemaan Frank McGeetä. Hän on nuoremman polven PC miehiä Toronton Scarbo-rosta. Hän otti meidät vastaan hyv in ystävällisesti j a jutteli kanssamme puolitoista tuntia. Häii o l i juuri aamupäiväistunnossa pitänyt puolustuspuheen ehdotuksen johdosta, että kriminaalilaki uusittaisiin poistamalla kuolemantuomio rikoslaistamme. Mr. McGeen mielestä Canadan Rauhankongressin esittämä "brief" on kaikinpuoMn sellainen dokumentti mikä ansaitsee paljon- harkintaa j a hyväksyi jokseen siinä esitetyt kohdat. Hän sanoi, että hän ja luultavasti koko maan väestö kannattaa rauhaa vaan eriniielisyys ilmenee vain siinä millä tavalla se saavutetaan. Hän oli täydellisesti sitä miehä että vain neuvottelujen kautta asiat selviävät lehtisen jakaminen sattui hyvään j parhaiten Lopuksi hän kiitteli aikaan- koska- Kennedyn vierailu j meitä siitä suurasta uhrauksestam- Otiawaan tapahtui juuri seuraava-jme rauhan eteen ja toivotti työl-na paivana. Edustajistomme herätti suurta huomiota pääkaupungin väestössä. Aamusta iltaan marssittiin . parla^ menttitalon laajaa toria pitkin ja aika ajoittain tehtiin matka keski-kuuupngille. Tuskin Ottawassa on ketään, jotka eivät tietäisi käynnistämme j a saimme ehkä paremman suosion kuin Kennedyn retkikunta vaikka se o l i k in valtion vieraana. Emme siellä sellaisia tavanneet jotka olisivat olleet vihamielisiä asiallemme. Joitakin tapasimme, jotka olivat välinpitämättömiä tai sitten olivat menettäneet luottamuksensa tulevaisuuteen; mutta lemme hyvää menestystä. Paljonhan sitä jo ehdittiin puhumaan muistakin asioista kuten työttömyydestä, korkeista veroista opetus: laitoksien ja sairaalain puutteesta y.m. ja olisimme ehkä jutelleet vielä: pitemmänkin' aikaa, mutta tuli hetki lähteä takaisin kotimatkalle koska linja-automme oli jo lähtövalmiina. Lausuimme kiitoksemme Otta^ wan ystävillemme, jotka olivat tulleet lähtöpaikalle toivottamaan meille hauskaa kotimatkf.a ja uutta tarmoa rauhantyössä sillä kuten sanassakin sanotaan "siunatut ovat rauhantekijät". — e j l . Yhdysvalloilla on musikaalinen hyväntahdon lähettiläänsä trumpetin soittaja Louis Armstrong, mutta Canadalla-kin on omansa Jällä alalla ja hän on Montrealissa syntynyt Oscar Peterson (yllä). Peterson on yksi kuuluisimpia jazz-pianisteja. Aksettäin Peterson vieraili Israelissa ja useissa Euroopan maissa. Peljoitteli liikemiehiä sosialismitla kulen eiihen lapsia mörköjutuilla Kolonialismi uudessa bionommassa muodossa Leipzigissä pidettiin äsken suuri kansainvälinen konferenssi, johon osallistui 700 valtuutettua 48 eri maasta. Konferenssissa, joka oli järjestetty kokonaan uuskolonialis-min selvittelyn ja sen vastaisen taistelun merkeissä, osanottajien valtaenemmistön muodostivat Af i i kan, Aasian ja latinalaisen Amerikan edustajat. Mukana oli myös Länsi-Europan edustajia mm. Länsi- Saksasta ja Englannista. Varsinkin konferenssin alikehittyneiden maiden edustajat esittivät yleisenä toteamuksena, että vanha kolonialismi pyrkii vain muuttamaan 'kasvonsa nykyaikaa vastaavasti 'kromipäällysteiseksi". Mistään vanhoista investoinneistaan' ja omistuksistaan niillä ei ole edes aikomustakaan luopua. Samalla ko-lonisaattorivallat ovat valmiit suorittamaan uusia investointeja, mutta ainoastaan sellaisiin kohteisiin, jotka ovat niiden omien liike-etujed mukaisia, mutta jotka eivät palvele asianomaisten kansojen elintason kohottamista ja kansantalouden etuja. Lisäksi mahdolliset luotot ovat sidottuja tiukkoihin poliittisiin ehtoihin ja korko on kohtuuttoman korkea. ^ —^- Lounais-Afrikan edustaja Kosan-quizi, totesi mm. että uuskolonialis-min puitteissa itsenäistyneet alikehittyneet maat sekä vastaisuudessa vapautuvat siirtomaat eivät pysty kehittymään sen paremmin j a nopeammalla vauhdilla kuän aikaisemminkaan, jos ja kun taloudelliset ,ayainasemat sekä luonnonrikkaudet säilyvät kolonisaattorien jä näiden ggenttien hallussa. ' > Kysymyksessä ei ole ainoastaan se, että asianomaisten maiden kansantalous pysyy paikallaan, mutta myös koulujen, rauta- ja maanteiden, sairaaloiden suunnittelut ja rakentamiset jäävät suorittamatta. Kolonisaattorivaltojen luotot merkitsevät käytännössä ainoastaan taloudellisen riiston vahvistumista. M i l t e i ' poikkeuiksetta alikehittyneiden- maiden finanssi-, valuutta- ja koko talouspolitiikan johto jää edelleen koloniasaattorivaltojen'käsiin.. Niinpä muodpUista itsenäistymistä on seurattava toinen vapaustaistelu. Tämä koskee taloudellisen vallan siirtoa alikehittynöideirt mai-den kansojen omiin käsiin. Ulkomaalaista taloudellista j a teknillistä apua ei suinkaan väheksytä, mutta sen on tapahduttava tasavertaisuuden pohjalla, ilman mitään ehtoja sekä alikehittyneiden maiden omat edut huomioiden., Poikkeuksen ulkomaisesta avusta muodostaa sosialististen maiden anr tama tieteellis-teknillinen apu sekä ehtoja vailla olevat ja halpakorkoiset luotot. Lisäksi on merkillepantavaa, että sosialististen maiden luotoille on ominaista^ että niitä ei myönnetä umpimähkään valuutoissa, joita sitten käytettäisiin kaikenlaisiin lahjuksiin j a muihin väärinkäytöksiin. Kun luotosta sovitaan jonkin sosialistisen maan kanssa liittyy siihen yhteisesti laadittu suunnitelma, mitä asianmaisella luotolla rakennetaan. Lisäksi sosialistiset maat antavat teknillistä apua j a valvovat, että sovittu rakennuskohde todella toteutetaan. Juur i nämä seikat ovat saattaneet sosialististen maiden luotot suosituin si ja halutuiksi. ' Tällä hetkellä sosialistiset maat rakentavat yli 1,000 suurta teollisuuslaitosta ja muuta tuotannollista kohdetta Afrikassa, Aasiassa ja latinalaisessa Amerikassa. Tämän lisäkäsi tulee useita lentokenttä-, rauta- ja maantiesuunnitelmia, vesikuljetuksien parannuksia, sairaaloiden; koulujen, asuntojen, radioa.se-mien, teknillisten laitosten ym. vastaavia rakennuskohteita. . Kun konferenssin isäntämaa oli Saksan Demokraattinen Tasavalta verrattiin erikoisesti kummankin Saksan valti6n avun luonnetta alikehittyneissä maissa. Länsi-Saksan apu ei eroa millään tavalla muiden kolonisaattorivaltojen avun luonteesta; Vanhan keisari-Saksan siirtomaapolitiikka • tulee automaattisesti mieleen, vaikka menetelmät ovatkin nykyisin paljon hiotumpla. Saksan Demokraattisen tasavallan avun todettiin noudattavan samoja linjoja kuiin muidenkin sosialististen maiden ja varsinkin Neuvostoliiton avunantopolitiikka. Suhteellisen pienestä koostaan huolimatta Saksan Demokraattinen Tasavalta auttaa tällä hetkellä 18 alikehittynyttä, m a a t a . — K r a s . V a n c o n v e r . ; Jos Canadan liike^ miehet^' 'eiVät lisää myyntejään (mutta miten myyt esim. työttömälle j o l t a ' on työttömyysvakuutuskin Aöppunut? 'uusien työpaikkojen muodostamiseksi, he voivat tulla vastatusten sosialistisen liittohallituksen "kanssa, selitti kauppaministeri George Hees täällä viime torstaina. ••. . • • • . ' Hän p i i h u i kauppaa- j a teollisuus ta edistämään kutsutussa konfo-renssissa>' missä oli saapuvilla noiq 200 B r i t i sh Columbian johtavaa liikemiestä. Hän e i käyttänyt puhees-saaa lausuntoa, että sosialismi voi saadV vallan Canadassa, mutta hänen selityksensä ei jättänyt kuitenkaan mitään epäselväksi. Yksi syy työttömyyteen on se, sanoi kauppaministeri Hees, että kulutustavaroita tuottava Canadan teollisuuden osa kohtaa yhä kovempaa kilpailua n i i n maailmanmarkkinoilla k u i n kotimaassa. Jos liikemiehet eivät työskentele jcovenunin myyntien lisäämiseksi sanoi mr. Hees, he "avaavat oven selko selälleen toisenlaiselle talousjärjestelmälle tiukkoine kontrolU-neen. "Jos me emme toimi",.hän korosti, 'silloin jonakin kauniina päivänä canadalaiset kyllästyvät j a he voivat kokeilla jotakin muuta (kuin kapitalistista järjestelmää V ) . " '—Älkää istuko odottaen, että myyntejä tulee syliinne, kuten ne tulivat sodan päättymisen jälkeen. Ne ajat ovat menneet ikuisesti." Työväen täytyy myös antaa yhteistoimintaa alentaakseen tuotantokustannuksia ja hintoja sanoi mr. Hees. , "Kuuban hyökkääjät jenkki-alkuperää", toteaa senaattori Morse Washingtoni — Demokraattinen senaattori Wayne Morse selitti viime viikolla, että Castron vastaiset joukot jotka hyökkäsivät Kuubaan, olivat amerikkalaista alkuperää. Morse esitti lausuntonsa eräässä T-V- lähetyksessä. Hän sanoi myös, ettei oliot ainoatakaan todistetta siitä, että Kuubassa olisi ollut yhtään neuvostoliittolaista Mig-hävit-täjää. Morse, joka on Kuuban tapahtumia tutkivan senaatm valiokunnan jäsen, selitti, että hyökkäysjoukkoj a vastaan asetetut koneet olivat a-merikkalaisia hävittäjiä, jotka Kuuba oli ostanut Batistan hallituksen aikana. St. Catharinesissa tanssit tk. 27 pnä s t Catharines. — Sataviisitoista miestä käsittävä työttömien mielten joukko on päättänyt mennä takaisin kouluun, joka on osa liitto- ja maakuntahallituksen yhteisestä ohjelmasta työttömille,; j o i l la ei ole entuudestaan erikoista ammattia. He ilmoittautuvat kauppa-alalle, konepiirustukseen, mekanikoiksi; radio- Ja tielevisiokorjaukseen ja hitsaukseen. Kauppa^alan kurssit pidetään kello 4—11 i l l a l la viisi päivää viikossa j a toiset kurssit kestävät aina 12 yöllä. Pitempi kurssi on konepii-rustU' 3- ja radio- ja televisiokorjaus-kurssit, joka kestää 40 viikkoa ja toiset 8—10 viikkoa. Kursseihin 05,allistujille annetaan ruokaraha. St. ;Catharinesin, General-sairaalan keräys on tähän mennessä onnistunut hyvin. Tavoitteeksi oli asetettu $800,000 j a sitä oh s_^atu kerätyksi $710,000 jotön pian on tavoite täysi: Tällä rahalla rakenne-t. iah uusi osa General-sairaalaan. S° on eritJäin,tarpeellinen sillä sairaat ovat joutuneet odottamaan useampia viikkoja ennenkuin ovat päässeet sairaalaan: Täällä tullaan toimittamaan yleis-äänestys siitä fluoroidaanko vesi, iota olemme. jo käyttäneet pitemmän aikaa. Paikallisissa lehdissä on usein oliot ilmoituksia, joissa ilmoi-fetaan vastustettavan veden fluori-soimista. Äitienpäiväjuhlaa vietettiin Star in haalilla sunnuntaina j a ne-onnistuivatkin erittäin hyvin ohjelman ja kaiken puolesta. Ahkerat miehemme olivat, kaikessa tarjoilussa päätekijät. Kiitos kaikille ohjelman suorituksesta ja erittäinkin tarjoilusta sekä siivouksesta. Erittäinkin Uunolle kun kävit taaskin, koneesi kanssa katkaisemassa haalin pihasta heinän. Nyt on aivan uutta tulossa. Viime kokouksessa keskusteltiin vieläkö meidän jalka nousee ensinkään musiikin tahdissa ja päätökseksi tuli, että mahtavat tanssit pidetään t. k. 27 pnä kello 8 illalla. Erkki K u i r i on lupautunut soittajaksi ja Erkki onkin mainio hanurin soittaja. Siis nämä onkin järjestetty Saiazar istuu tulivuorella^ Intiaii lehdet Portiigaliu siirtomaatiTanteesfta y Delhi. — Sala^Earin hallitusvaltaa vastaan suunnatut erilliset kapinoinnit Goassa,Damanissa ja Dio-ussa ovat kasvamassa itsenäisyystaisteluiksi. Aikakauslehti Link kirjoittaa, et- . , tä isänmaanystävät ryhtyivät äsket-täin Goan viidakoissa rohkeaan ret-~" keen Pandshimin hallituskeskuk- - ieen. He hyökkäsivät erästä portu- ., galilaista varuskuntaa vastaan, joka 'ijaitsee vain mailin, päässä kenraa»- Ukuvernöörin asunnosta. Saaliikseen he saivat automaattiaseita, k i - v vääreitä, pistooleja, kranaatteja, j a muutamia I laatikoita ammuksia. - Voimistunut kansallinen' vapautusliike on aiheutaanut paniikkia ja hämminkiä siirtomaahallintoelimio-sä. Link kirjoittaa, että salazarilai-nen kenraalikuvernööri pelkää hen-' keään eikä uskalla poistua suurten sotilasosastojen vartioimasta asunnostaan; Korkea-arvoiset virkamiehet lähtevät perheineen Goasta. Portugalin kolonialistit istuvat tulivuoren päällä, eikä tämän vuoren purkauitumishetki enää ole kaukana, kirjoittavat paikalliset lehdet kommenteissaan. Viikkolehti New Age kirjoittaa, että Portugalin vi-ranomaiset ovat eristettyjä j a avuttomampia kuin koskaan. He eivät voi enää luottaa heihin; aikaisemmin lojaalisti suhtautuneisiin virkamiehiin eivätkä asevoimiinsti, mistä viimeaikaiset tapahtumat ovat selvällä osoituksena. Siirtomaaisännille vahvistus Angolassa Luanda. Angola. — Noin 3,000 portugalilaista sotilasta saapui viikko sitten sunnuntaina Luandan Vera CruzVaivalla hyökätäkseen kansallismielisiä vastaan Pohjois- Angolassa, joiden nyt ilmoitetaan vetäytyvän kohti Sao Salvadoria, strategisesti tärkeää kaupunkia n. 60 km Kongon rajalta. Sao Salvador on tärkeä rautatie-solmukohta ja aivan lähellä sitä on portugalilainen lentotukikohta. Kansallismiehet ovat aikaisemmin monta kertaa hyökänneet kaupunk i a vastaan. Heidän kannalta olisi tärkeää voida valloittaa kaupunki, koska se kerran on ollut kongolaisten kuninkaiden asuinpaikka, kongolaisten jotka nyt.ovat .levinneet : ympäri -Äng6laai--ehtistä Belgiäfr Kongoa ja entistä Ranskan Kongoa. SITÄ^ JA T Ä T Ä MISTÄ LÖYTÄISI? Psykiatri,oli pitänyt luennon rakkaussuhteissa esiintyvistä vaikeuksista. , , — Onko teillä jotakin kysyttävää? tiedusteli hän kuulijoilta luen* .non päätteeksi. Pieni mies nousi ylös, punastui vahvasti ja sanoi: — Tohtori väittää, että hysteerinen nainen saadaan parlifSitten rauhoittumaan suutelemalla häntä? — Aivan niin, sanoi tohtori. Onko teillä tässä asiassa jotakin kysyttävää? — Kyllä, vastasi pieni mies. Mistä voisi tavata hysteerisen tytön? kaikeii ikäisille ja nuoriakin toivutaan suuri osanottajamäärä. Siis tervetuloa. Näissä tansseissa tavataan. — Hilda. ' PÄIVÄN PAKINA Nykyajan rakkauskertomus ja aarteen etsintä Ottavvasta, Varsovasta ja Miinc-heriistä viime viikolla tulleista uu-listiadjista- ilmenee, että"ihmeiden aika" ci ole sittenkään mennyt, mikäli nykyaikana voi yleensä mikään olla "iäme". Ottawasta tuli ihmetystä aiheut tanut'^ rakkaustarina, _jonka mukaan, kuten aikaansa seuraava l u kija tietää^ Terry Whitfield-nuni-nfen 28-vuotias insinööri Australiasta joutui " y h d e n m i e h e n vähennykseen" e l i työstä erotetuksi sen hirveän rikoksen vuoksi, että hän oli Canadan pohjolassa kohdannut "valittunsa", rakastunut häneen j a päättänyt purjehtia mielitiettynsä, 25-vuotiaan sairaanhoitajattaren Ann Witaltukin kanssa avioliiton rauhalliseen satamaan. Ja miksi hänet erotettiin työstä?, Yksirikertäisesti vain siksi, että tämä cänadalaisneitonen sattui olemaan sukuperältään Canadan yksi varsinainen kansalainen, eskimo-neito! ; Canadian Marconi-yjitiö erotti hänet, kertoi Terry Whltefield, siksi kun , yhtiö kieltää työläisiään "veljeilemästä eskimojen kanssa". Nämä "canadalaiskllven" suo-jaan piiloittautuvat amerikkalaisyhtiöt eivät näe mitään pahaa s i i nä vaikka ne riistävät j a ryöstävät eskimojen työn tuloksia Canadan pohjolassa. Mutta "veljeillä' heidän kanssaan, se on synti Amerikan kaikkivaltiasta dollaria vas taan! Suurin ihme on kuitenkin se, että kun Frank Howard (CCF, Skee^ na) esitti asian johdosta välikysymyksen alahuoneen istunnossa, n i in liittohallituksen pohjoisten asiain ministeri Dmsdale kierteli vastuunalaisuuttaan selittämällä,' ettei hänen tietojensa mukaan tällaista "veljeilykieltoa" ole annettu hallituksen toimesta? , Ja hallituspuolueeseen lukeutuva alahuoneen, puhemies julisti pois päiväjärjestyksestä toisen kysymyksen siitä että eikö Marconi yhtiö tehnyt rikosta Canadan "oikeuksien lain" mukaan kieltäessään työläisensä "veljeilemästä" eskimoj en kanssa, ja erottaessaan nuor§n insinöörin toimestaan vain siksi, että hän sattui raicastumaan cana-dalaiöeen eskimotyttöön! Kuka vielä sanoo, ettei ihmeitä voi m^ka enää tapahtuii? i Mikäli taas on puhe aarteiden etsinnästä, josta suurin osa meistäi kaksipulttuisista on pikkupoikana uneksunut j a haaveillut, niin sellainen mahdollisuus on nyt avautunut sosialistisessa maailmanosassa —- Puolassa. J a kuten odottaa saattaa aarteiden ympärille on kokoontunut parhaitten jännärikuvien mall i i n myös " p a h o j a " ihmisiä, aina Mynchenistä saakka. Mutta alkakaamme alusta. Varsovasta ilmoitettiin äskettäin, että ~Spla-nimisestä paikasta, noin 60 mailia! Varsovasta lounaaseen, on löydetty natsien ; maanalainen asetehdas, minne isiensä, eli per-keleitten"" luo aikoinaan omasta tahdostaan mennyt Hermann Gö-r i n g on kätkenyt eri puolilta maailmaa rosvoamiaan taide- j a muita aarteita. Puolalaistietojen mukaan tämä metsän sydämeen sodan aikana orjatyöllä rakennettu ' maanalainen asetehdas on tulvitettu. Mutta siellä on kuitenkin- paljon Göringin ryöstösaalista, sillä natseille tuli lopulta niin äkäinen lähtö Punaisen armeijan edetessä, että Göring ei saanut ryöstösaalistaan kuljetetuksi pois. Nyt siellä on Puolan hallituksen johdolla käynnissä todella laajakantoinen aarteiden etsintä, jonkalaista emme me pikkupoikana olisi voineet kuvitellakaan^ niin vilkkaasti kuin mielikuvitus silloin toimikin. Aarteiden etsintään osallistuu Spalassa armeijan Insinöörejä, joiden apuna toimii sammakkomie-hiä j a sukeltajia. Tämä orjatyöllä rakennettu maanalainen asetehdas oli syvällä metsän sydämessä j a työläisten täytyy vielä nytkin puhdistaa jalka jalalta maata miinoista, j o i t a natsit sinne jättivät ennen pakoaan, tammikuussa 1945. Mutta "missä haaska sinne korpit kokoontuvat", tavataan sanoa, ja niinpä tässäkin tapauksessa tiedoi-tetaan, että frau Emma Göring tulee lakimiehensä välityksellä vaatimaan itselleen niitä Hermannih rosvoamia aarteita, mitä mainituss": ta . kätköstä mahdollisesti löydetään. Frau Göring on kuulema aivan varma siitä, että Hermann Göring hankki ne aarteet itselleen' " l a i l l i s e l la tavalla" j a n i i n muodoin ne kuuluvat hänelle, Göringin leskelle. Kummallista muuten on se, että : frau Göring ei ole ainakaan meidän tietääksemme tarjoutunut korvaamaan yhdellekään Hermanninsa uhrille korvausta niistä talousVa-bingoista, mitä, he joutuivat natsi-kaudella kärsimään Hermannin ja muiden natsien ryöstöistä. Mutta nyt hän on äärettömän kärkäs vaatimaan itselleen Hermann Göringin Puolan metsään,- maanalaiseen amm(4stehtaaseen kätkemiä aarteita julistaen ilman muuta, että ne kuuluvat '^laillisest i " sekä Hermannille, joka ei voinut niitä mukanaan viedä h e l v e t t i i n , että myös hänelle, Hermannin leskelle. Multa perästä kuuluu, sanoo torven tekijä. — Känsäkoura. \
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 23, 1961 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1961-05-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus610523 |
Description
Title | 1961-05-23-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, toukok. 23 p. — Tuesday, May .23, 1961
VAPAUS
(UBERTT) — ^dependent Labor
Organ of'^^innlsh CÄnadi^Qs.^
tAbUshed ](Iov. ^ 19ll Authorlz9d
as second claas man by (^e Post
On|M Department, . Ottawa. Pub-
Ujihe^t ^ I c e ive^Uy: Tuesdays,
myrs^aya and S^turdaj^by Vapaus
ifalyiahlnR C |
Tags
Comments
Post a Comment for 1961-05-23-02