Vapaus, January 15, 1955

              ?3ivu 2 ' lauantaina, tammik. 15 p. ~ Saturday, Jan. 15,1955
VAPAUS
S K d tfor. 19». ilotlHirfeed
M Momd d a * maa hr «»JPMt
tUUed tlofee veddy: ^TaesdAy»
.nmndflyB « d Saturd»» by YJMÄM
nuidibiff Conq»ny X«t(t. «t 100-103
- 8t W-, fladtaiy, Ont, Casada.
riiaOuma: Sna. Office OB. 4-4204
EditSlQffiee 06. i:«».^MMUww
ELSokiL EOiiorVr.mvaa.iäaabag
addigaa; Bo» 6», Sadbpry, Ontario.
Aörertkog rate» J«»D appUcaUoa.
»aaalatloatreeof dutfgft
mtAUBBXlQUT; ;
^ 1 fk. 7 / » « kk. t.75
3 k k . 3 ^
1 vk. 9i0 0 kk. i/l5
CSJm jäsenhanldnta
' Vilkaisu lehtemme "paikk^kuntakirjeisiin" osoittaa, että
I:'*Canadan Suomalaisen Järjestön osastot toimivat tulevan hel-
^/'.inikuun aikana erikoisesti u^ien jäsenten hankkirniseksi. Tä-
%f jtä. sellaisenaan on erittäin lämpimästi tervehdittävä aloite —
« 4 j a sitä tulisi seurata kaikissa osastoissa, jos ei alueellisesti so-'
* S l vita siita^ että jokin muu kuukausi on työsuhteiden vuoksi
«I f otollisempi aika.
% i v Canadan Suomalainen Järjestö on vanhin, vaikutu^altai-sitt
ja suurin kulttuurijärjestö, mitä täkäläisillä maanmiehil-
^Sf 7 länmje on. Se on voimakas vipusin, jota maanmiestemme tu-
,Ät' Iisi oppia käyttämään entistä tehokkaammin kansallisten kult-rkf^^
uuriperinteidensä säilyttämisen ja vaalimisen, sekä yhteishy-
• Lti':yään pyrkiviön tavotteidensa toteuttamisen hyväksi,
' ' t,'Cariadan Suomalaisella Järjestöllä on työväen itsenäisenä
^^?\-kuittuurijärjestönä kunniakas lehti täkäläisten maanmiestem-
4fmehistoriassa-r-mutta sittenkin voidaaii sanoa, että sen suu-
C^-rnn työvainio on sittenkin nykyisyydessä ja tulevaisuudessa,
«i'\dmaksuen avaran ja edistyksellisen kulttuuritoiminnan^ oh-lf/
Jjelman;'Cariadan Suomalainen Järjestö tulee — niin uskom-
' ^ . me ~ lähitulevien vuosien aikana saavuttamaan ja sivuiitta-
~ i^ff määri kaildd edelliset ennätyksensä, sillä ikansainvälistä rau-
^tC^ liaa ja keskinäistä sopua haluavat maanmiehemme — niin uu-ft>
• det tulokkaat kuin vähän kauenunankin täällä olleet — tule­ni
vat liittymään'sen jäsenyyteen,
^f' V .. Toisaalta on kuitenkin tunnettu tosiasia, että mikään työ-
3|v'väenjärjcstö eikasva ja kehity "itsevirtauksen" varassa. Päin-vastoin
on asia; sillä työväenliikettä, niin kulttuurijärjes-
|f ^ töjärkuin ammattiyhdistyksiä ja poliittisia puolueitakin, mus-
'51' tamaalataan jatkuvasti niiden toimesta, joiden käytettävissä
'i$^'On jättiläiskokoinen ja viimeistä huutoa oleva propagandako-
Union pomomies f 5
vuodeläi vanltilaan
kiristämisestä
APL:n feuuJuvan : Hod CarrterB.
PttildJngr and Common Xiaborers Xn-tematJonal
Union • minoJsln yaUIon
pomomies IJvan > B- Dale tuomittiin
Msettäln 15 vuodeksi /vanJteateen ja
malesamaan 10.000 dollarin, aalion sen
Johdosta, että hän oB syyllistynyt K -
ristämlacn harjoittamiseen yhdessä
James fiateman-nimisenputkltyö-union
pomon' kanssa. Bateman tuo-ihittiln
viiden vuoden ehdolliseen
tuomioon Ja kahdentuhannen dolla-nn/,/
iaJekoon.
Daje tunnettiin yleUlsestä elämää-'
tääii ja hänet nimitettiin ^^otina:
I0S2 republikaanipuoluetoA^kansalli-tim
komitean neuvoiiantajj^' työ-^
väenasioita Varten; 'jHänelle, avautui
hjTvät mahdollisuudet /'yksityisyxitte-liälsyyden"
harjoittamiseen : kun
mainitun union päämies nimitti här
net hoin 38.000 rakennustyöläisen
edustajaksi. Siinä ominaisuudessa­han
IcääntylEbascoServices-nlmlsen
yhtiön johdon puoleen Ja vaati yh­den
prosentin osuutta siitä 197 mil^
Joonaii dollarin Äumniiscsta urakasta,
minkä yhtiö oli eaanut suuren voima­laitoksen
rakennuttamiseksi:: Jop-paan.
Illinoisissa, Ellei yhtiö suostu
«hän "tavanmukaiseen lliketofaBln-taan"
hänen kanssaan, uhkasi Dale
Suomen työväenliikkeen merkkivuosi
6EOL:n pä»'iai»iikaiisiatUJ» «muut yhteiaacunnalliset j a kahsalliset
;,--,Jieisto, mihin lukeutuu sanomalehtien jaTadion lisäksi vielä
fu l koulut, elokuvat ja muut laitokset, joiden avulla jatkuvasti
"muokataan yleistä mielipidettä."
fl Ei siis pidä luulla, että järjestömme hyvä nimi ja arvokas
l| '.•työ onykdnään riittävä uusien jäsenten hankinnassa.. On ni-mittäinmuistettava,
että tässä maassa on satoja sellaisia reh-
^':i6jäniaanmiehiänmie ja -naisiamme, jotka eivät ole koskaan
i i olleet Järjestömme tilaisuuksissa, eivätkä ole saaneet tilai-suutta
tutustua siihen mitä Järjestömhie on todellisuudessa
f/^tehnyt ja tekemättä jättänyt — henkilöitä, jo^ka ovat: saaneet;
^ y - kokonaan harhauttavan kuvan Järjestöstämme niiltä,'joideri:
'^p- fUeip^cy^jrmyksehä'' ön'työväenliikkeen .mustamaalaaimihen;|
f, \:Siksi oti väsymättä puhuttava Järjestöstämme ja sen toimin-;
anasta kanssaihmisillenune., Siksi on pyrittävä järjestämään
"^fjjtotir^^ että jäseneksi liittyminen, voi ,tapäh]tua'
,.!''-i3iahdöl]isinunan helposti. Siksi on pyydettävä maanmiäiiäm-me^
k nakiatnune liittymään Canadan Suomalaisien Järjestöön
^'^ Jaosoitiettava, että Järjestömme ottaa avosylin vastaan kaikki
Jbyvää tarkoittavat kansalaisemme jotka haluavat tavalla tai/
l?ä:-toiseUa; myötävaikuttaa kansaUist
pöiVaaUmisrensekä yhteisymmärryksen J
. .^tymiseen keskuudessamme.
" - " Helmikuu, jolloin Järjestömme kulttuuritoiminta on vilk-
|&|:%kaimmillaan, onkin hyvin sopiva aika uusien jäsenten hankki-
•,' mista varten. Siksi onkin suotavan, että kaikki osastot seurai­l
i ; ; sivat^täihyyääesimerkkiä> jos ei nimittäin ole alueellisesti
l" tehty suunnitelmia jäsenhankinnan järjestämiseksi jonakin
; , muuna; aikana. \ ,
Arka jäsenhankintaa varten on muutenkin nyt hyvin suo-
Y tuisa. Mikään salaisuus ei nimittäin ole, että "kylmän sodan"
koviihmin xiehuessa, laski CSJ:n — kuten monen muunkin;
•i ' työväenjärjestön — jäsenmäärä jossakin määrin.
"Kylmänsodan" saumattomana osana oli, ja on kovapai-pineinerijmustamaalaus
työväenliikettä vastaan. Mutta "suuri
is?^^lhe'^ei^^e saaneet tämän kokea^inyös
l * CSJ:n ' kohdalta, sillä jäsenmäärän laskusuunta pysäh-
|ftyi^jakin aika sitten ja viimeaikoina on liavaittu jäsenmaa-;
srän lisääntyneen monessa osastossa. Tätä kaikin puolin edul­lista
tHanhetta olisi siis käytettävä hyväksi j a hankittava
CSJ:n jäsenyyteen ainakin 250 uutta jäsentä.
'-•Mii
•3
Vapo» Sana Jalfcabl tainmiktion
11. pnä toimUnsUrJoitaksen ml*- |
•ä fcctirffi^Mfp vooden 1S05 aoiur'
tapahtnnls ja kotosteUOo, etti ^
nyi alkaneMto 5«-juhlavuodesta
pitäbi talla fiaomen isötiUke- ;:
vien yhlenälayyden Ja kansan i
edJstyksellisfcn voimien kofcoami-ten
vuosi, Täillä olevat maan-mJebenme
Ja tstkaitesti synnyln-> ^
maanamme vooden 1905:n ta».- /
••• i^htmhlbi: osalUstoneet :>veteraa^4
; nisfmec yhtyvät varmasti byväk- 1
syttävästi mainlton lehden toimi- :
'tosklrjoittUueen,: missä' sanotaan^ >
Alkaneena, yuonna tulee kuluneeksi;
puoli vuosisataa suuren murrpksen
vuoden, 1905 tapahtumista. Vaikk^;
puoli vuosisataa on pitkä aika, vuoden
1905 taistelujen tapaukset ja saavut
tukset ovat kuitenkin sen laatuisia Ja
meidän, nykypäivän ihmisten elä-
^määh niin monella tavoin vaikutta­via,
että jo sen vuoksi niiden muistiin
palauttaaiinen, niiden juhliminen ja;
ennen muuta niistä oppiminen pn
paikallaan.
Päätavoitteena siinä, taistelussa, Jo-;
ta- valtavat kansanjoukot työväenliikr
keen Johdolla v. 1905 kävivät, oU ylei­sen
Ja yhtäläisen äänioikeuden saa-,
vuttaminen. Tähän Vaatimukseen; oli-;
vat •' kuitenkin keskittyneetmonet
lakoilla yms. tobienpiteillä. Yhtiön
vastaus oli kielteinen; Sen "johdosta
Dale ryhtyi toimenpiteisiin. (Ndn 2?
kiiukauderi kulUesai hän Julisti työ­maalla
laion kaikkiaan 40 kertaa.
Joiden Johdosta uraldca joutui toi­selle
yhtiölle Ja työn suorittamisen
väitetään tulleen maScsamaan 58 mil­joonaa
dollaria enemmän kuin oli
laskettu.
Dale oli 13.' Ja Bateman 14. unio-pomo,
Jotka on tuomittu kiristämisen
harjoittamisesta sen Jälkeen kun
Browne-Blof£-yhtym& toimi useita
vuosia sitten Hollywoodissa.
•ii
Fordin lakkolaisia tukemaan
" I Fordin tehtaiden canadalaiset työläiset ovat olleet loka­kuun
Ir^nmienennestä päivästä lähtien lakkotaistelussa.
:^^^, V työläiset lakkoutuivat, ku­ten
työjäiset aina menettelevät, ennenkaikkia omien etujensa
vuoksi;! niin siitä huolimatta on myös totta, että he ovat
olleet, rja ovat edelleenkin Canadan koko työväeiiliikkeen
puolesta etulinjalla. On nimittäin muistettava, että
suurpääoma yrittää nyt tässä maassa heikentää työläisten
unioita!ja siten estää työläisten oikeutetut palkankorotus- ja
muut vaatimukset. Jos Fordin lakkolaisten rintama olisi saa-
; tu murretuksi, niin se olisi tarkoittanut sitä, että toisten alojen;
työläiset olisivat välittömästi saaneet myös "Fordin voitelua".
Tässä laajemmassa mielessä Fordin työläiset ovat taistelleet
•koko Canadan työväenliikkeen taistelua ja ovat siis ansainneet
kaikkien työläisten jakamattoman kannatuksen*ja tuen.
Torjuessan päättävästi kaikki ne hajoitusyritykset, mitä
Ford-yhtiö on "kirjoista ja kansista" oppinut, ja jatkaessaan
päättäTOsti taistelua oikeutettujen vaatimustensa puolesta,
Fordin*lakkolaiset ovat saaneet savustetuksi yhtiön johdon
pois " e i mitään myönnytyksiä eikä mitään neuvotteluja" asen­teestaan.
Nähtyään sen, että lakkolaisten rintamaa ei saada
murretuksi, että lakkolaisia ei saada" nälkiinnytetyksi, ja että
lakonalaisen yhtiön tuotteita on äärettömän vaikea myydä Ca»^
rnadassQ,Fordin johto, joka provosoi tämän Ijdcon julistamalla,
että työläisten täytyy tyytyä siihen,mitä heille annetaan ja
sillä siisti, on viimepälvinä suostunut jo neuvottelemaan unlon
; CK^ustajain kanssa—ja suostuu vielä alleklrjoittamaan säädyl-
; lisen tyoehtosopimukserikin, jos se näkee, ettei ole niitäSn
lakon murtamised^.*r€h-
<^;käämn;te kaikin sen mitä voimme, Fordin lakkolaisten oiköute-
:'tun taistelun tukemiseksi
Kovanonnen perhe
joutunut elämään
vankiloissa ym.
' Viime jouluk., 2, pnä lähti ^Fxn^t-landista,
Ontariosta, työtön Ja raha-
;ton Staflordien perhekuh't^* matKirfe
New :BrQnswicikin maakuntaan siinä:
tolvo«:a,j että, sieltä- löytyisi työtä:
Seurue Itäslttl r 44-vuotiaan^ £arl. Stafr
fprdin. hänen iTvaimonsaiilcoime. las­taan
Ja '24-TOOtiaan: veljensä :'Oeor-;
gen:: Perheen päämääränä oli Gampr
*)eUton Nevv-Sn^nsvickissa, JpjMe j5p
lähti m»toUe,<vjiodfin 1941 satoa; öle/
valla autorähjäilään. Kaksi fceftaa
joutui auto, epäkuntpon ja kieltäytyi
liikkumasta. Mutta 'he pääsivät po-;
liisien ija. hyväsydämisten, ihmisten
auttamana ''Jatkamaan ^ 'nÄtkaanÄ
kun saivat rahaa-'Ja.;autonosia. He-söivät
mitk flciilloittkih' Sattuivat -aiä^
maan. Matkalla ollessaan he saivat
tietää, että Bhnouskissa saattaa löy­tyä
työtä, mutta 3cun he saapuivat
sinne, oli tehdas suljettu, :Sen Jäl­keen
oli toiveita löytää työtä Forest-vlUestä
St. Lavrfencen pohljoisrannal-;
la; Kun he saapuivat Quebeciin saivat
he tietäiä. että IVjrestvillessa ei ole;
mitään mahdollifuuksia perheen ma­joittamiseen.
Niin perhe lähti jäl­leen
itää 3cohden kunnes auto Joutui
yhteentörmäykseen erään troldn
kanssa Montmagnyn lähei^dessä
Joulim edellä. Siellä perheen auto
meni -mäsäksi ja sen Jäsoiet Joutui­vat
sairaalaan. Sairaalasta pääs­tyään
perhe majoitettiin paikalliseen
poUislvankUaan. jossa sille annettiin
joulun aikana kaksinkertaiast ruoka-annokset.
Perhe oli tk. 7 päivään
saai^cka vankilassa, mutta koska po­liisiviranomaiset
halusivat päästä
eroon siltä, sovittiin Ontarion maa-kimnan
nuoltoviranomaisten kanssa
siltä, että perhe lähetetään polUsl-kyydlssä
Hamiltoniin, 'Jossa perheellä
on ajkulalsia.
Tämän perheen kohtalo on yksi
niistä monista. Jotka ovat joutuneet
•vallitsevan työttömyystilanteen Joh­dosta
tukalaan asemaan - etsiessään
työtä tässä "rajattomien mahdolll-
-suuksien" maassa.
vaatimukset kuten taistelu tsaristista
valtakpmentoa j a kotimaista taantu-musporvaristoa
'Vastaan, naisten ase­man
parantaminen, torpparien oi-
Jteuksien turvaaminen Jne^ i
Taantumusta Ja sortoa edustavan
«äätyjärjcstyksen hävittämisen Ja
iiuden. ^kansanvaltaisen eduskunnan
perustamisen puolesta kansalaiset
lähtivät l^ikkeeUe mielipiteisiin, yh-telskunnaili^
n ajsemaan tai muihto
mahdollisesti, .erottavin» tekijöihin
kuin suomettarelaiset pelkäsivät kan­san
enemmistön yhtenäistä voimaa
ja tahtoa ja olivat valmiit liittoutu­maan
sitä vastaan kenen kanssa hy- j ^ „ „ „ „ mvö-vänsä.
myös nykyinen kokoomuspuo-1 Greenwich, Englanti. On myö-
Kaikki kellot ovat
jälessa vaikka vain
hiuskarvan verran
SITÄ
Olympiakisoja varten
pyydetään $210,000
canadalaisilta
,Tpronto. —> Canadan olympialais-,
ylidistyksen presldentU Keii-Parmer-
*n ilmoittanut, että canadalaiiia pyy-'
detäiän tulevan kesän aikana lahjoit­tamaan
kaikkiaan 210,000 dollaria Ca­nadan
oslillistumista n'arteh vuoden
1956 olymplakisoitUn -Melbournessa,'
Australiassa Ja talvikisoihin Corti-nasra.
Italiassa.
Mr. Farmer sanoi, että Canadan
Joukkueet näihin kisoihin tulee noin
20 pros. pienemmiksi kuin mitä lä­hetettiin
vuoden 1952 kisoihin. Vaik­ka
Joukkueiden lukumäärää on vä­hennetty
ovat matkakustazmukset
siitä huolimatta noin 65,000 dollaria
suuremmat. Melbourneen on tarkoitus
lähettää 87 kilpailijaa ja 12 toimitsi­jaa
kun vuoden 1952 vastaavat luvut
oUvat 113-ja 26.
Talvikisoihin on aikomus lähettää
35 kUpaiUjaa Ja. 12 toimitsijaa Ja v.
1952 vastaa(vat luvut olivat 40 ja 12.
Canadalaiset lähetetään Austra­liaan
ihnateitse ja edestakaisen 1^-
din sanotaan maksavan $1,008.
Kirjallinen
varkausjiittu
Suomessa
Helsinki,^Teknillisen korkeakour
lun opettaja, tri Paavo Lappi on telx-nyt
oikeuskanslerille kantelun, jossa
hän syyttää, että teknillisen korkea­koulun
maanjako-opin ^ professorin
virkaan äskettäin nimitetty professori
Arvid Viiala on tehnyt Julkean kirjal*
Ilsen varkauden. Jonka perusteella hä-;
net valittiin mainittuun professorin
virkaan, jonka toisena hakijana dll
kantelun tehnyt tri Lappi.
Asia palautuu: vuoteen 1951, jolloin
kansainvälisesti tunnettu 'maanvilje-.
lystekniikan asiantuntija, f il. tri • ja
maanvlljelysinsinööri Pekka KoUco-r
nen kuoli. Hän ,oli > hoitanut kahta
mainitun korkeakoulun professuur^
ja testamenttasi kokp iieteelllseh Jää^
mlstönsä korkeakoululle. Tämä- kymy
menfcunta laattkkqa, j käsikirjoituksia
sisältänyt jääinis/ö^Jöutui trIiViiaian
haltuiini Samoihin, aikoihinvjulistetr
tiln< iCokkosen hoitama .maa jako>ropin
professuuri avoimeksi Ja -sitä hakivat
tohitorie Viiala -:ja Lappi„ Joista.ensin,-
maiöittu pyysi, ja sai vuoden lykkäyk­sen
vahnistuakseen professuuria var­ten.
. , - ,
V vuoden kuluttua ,Julkaisi Viiala 560
sivun lajuisen oppUdrjan, joka käsitti
kuusi korkeakoulun pääaineista ja Jo­ta
asiantuntijat pitivät käänteenteke­vänä;
Kun oli kaksi vuotta keskus­teltu
ja äänestetty asiasta .vahttiin
Viiala viime JouIuk..l7. pnä mainit­tuun
«virkaan.
Tri Lappi väittää Viialan varasta­neen
prof. Kokkosen käsikirjoituksen
oppikirjaa varten ja - julkaisi sen sit­ten
omanaan sekä voittaneen siten
mainiiun professorin viran. Hän ky­kenee
todistamaan, että profKokko­nen
oli V. -1945 erästä stipendiä ha­kiessaan
liittänyt hakemukseensa si­sällysluettelon
tojasta, jolla, on tar­kalleen
sama nimi ktiin Viialan oppi­kirjalla
ja khrjan sisälljrsluettelossa on
kuusi tarkalleen samanlaista kohtaa
kuin Kokkosella; Sen lisäksi on kol­mella
jälelläolevalla luvulla aivan sa­manlaiset
nimet kuin kqimella Kok­kosen
luentosarjalla.
Suomessa on nyt
107,000 miestä
metsätöissä
Pohjois- ja Itä-
Suomessa on ajot
hyvässä vauhdissa
Helsinki (S-S> Metsätöissä oli
viime vuoden lopulla kaikkiaan 10"^,-
000 miestä eh siis runsaat 20.000
miestä enemmän kuin vuoden 1953-54
vaihteessa, jolloin metsätyövoiman
yhteenlaskettu määrä oli 85,C0ö mies­tä.
Metsä työvoimamäärä on yleensä
lisäänt>-nyt odotusten mukairosti.
mutta jos Etelä- Ja Keski-Suomessa
lumitilanne olisi ollut parempi, olisi
metsätöissä tällä hetkellä vieläkin
-/enemmän miehiä, totesi Maakansalle
metsänhoitaja Atte Turunen kulku-'
laitosten ja yleisten töiden mlniste-
,rlön työvoimaosastolta.
. Ajot ovat, kuten tukkihakkuutkin.
alkaneet PohjoU- ja- Itä-Suomesra,
mutta ovat vähäisen -lumentulon
vuoksi edeUeen alkamatta Etelä'- ja
KcsXl-Suomessa. Lapdssa .on ollut
lunta, jo toista kuukautta, mutta ajot
eivät ole päässeet täyteen vauhtiin,
koska ajokeli on ollut huono.
Varsinaisesta metsä työvDima\-a-jauksesta
el voida puhua muualla
maassa kuin Pudasjärven, Taivalkos-;
ken ja Suomussalmen kunnissa, siitä
huolimatta, että voitaisihi tällä het­kellä
sijoittaa- 3,000—3.500 miestä l i ­sää
metsätöihin. Miesten lisäkysyn­tä
Johtuu etupäässä avatuista uusista
työinaista. (Maak.)
katsomatta. Tämä. hikehtiminen hui­pentui
huhtikuussa, säätyjen häpeä-päivähä
pidettyyn ;j jättilalsmielen-osoitukseen
säätytalon ^ympärillä. 'Ja
•marra^uussa alkaneeseen;; koko kan--
san suurlakkoon. Tässä lakossa olivat
mukana kaikki edistykselliset'kerrok­set
ja sen tilkopuolella vain pieni suo-mettarelaisten
taantumusryhmä, ;Joka
kansanjoukkojen liikehthnistä pelä-:
^•ten oli valmis menemään miten pit-;
källe tahasna Ifltossaan kansan Ja
maan vihollisten„kanssa.
'-Vuosi 1905 oli, kuten sanottu, suu­ren
murroksen ja edistyksen vuosi.
Kansamme osoitti silloin »voimaa ja;
•yksimielisyyttä, joka kelpaa 'esimer^
klksl nytkto. Tämän vuoksi maamme
eri puoUlla on syntynyt Ja on synty­mässä
tohnintaanäiden tapahtumien
merkeissä. Helshiglssä pidettiin jo
viime vuoden alku^ksyllä; 1905 ta-
^pahtumiin osallistuneiden veteraa­nien
kokous. Tämä kokous, joka ta­pahtui
työväenluokan yiiteinäiayyden
hengessä, pohti parhaita -tapoja vuo­den
1905 tapausten muistamiseksi ja
kunnioittamiseksi ja :,'veiosi kalkkiin
:'työväen järjestoihto: -ja - yksityisiin
kansalaisiin Juhlavuoden viettämi­seksi
työväenliikkeen yhtenäisyyden
lujittamisen Ja kaikkien edistyksel­listen
voimien kokoamisen, hengessä,
i "Aika ei tosin ole "nyt sama kuin
vuonna 1905,; mutta, nykyisellä ja s i l -
ilofsella ajalla ja tapahtumilla on
kuitenkin monia yhtenäisiä piirteitä,
rsamalla tavalla kum suomettarelair
set aikoinaan,: heidän jälkeläisensä
-rkokoomukselalset nyt ; ovat valmiit
- vehkeilemään kansan enemmistöä ja
maan etuja -vastaan. Samalla tavalla
lue on valmis ei vain supistamaan
demokraattisia oikeuksia maassam­me/
Vaan vieläpä hakeälaan tukea
.puuhailuilleen tahoilta. Joihin tur-.
VautUmhien merkitsee vakavaa vaa­raa
Itsenäisyydellemmekin. Samalla
tavalla kuin vuonna 1905 on myös nyt
kansan edis^rsmieiisten voimien yksi-
"tnieU^ys tarpeen taantumuksen Juo-iiia
vastaan ja jälleen tarvitaan yh-häisempi
kuin yleensä ajatellaan ja
kaikki iellot, nJden Joukossa erlkois-tärkkuudella
rafisnnetut kronoroeetr
teritkin tässä maapaHon ajanpidon
pääkaupungissa, ovati-jälfissä ja isä
Aika meni 1954-1955 rajan ylitse kol­me
tuhannesosa fokunttia Jälkeen
sen puöleii yön. Jolloin Gfee!nwlchin
ajan mukaan sen piti mennä. Green-wichlh
aikaa pitää myöskin Yhdys-tenäistä
työväenliikettä, joka samoin I vallat aikansa perustana,
kuhi vuoima 1905 voi asettua johtaa Tämän eroavaisuuden havaitsi
maan kansan kamppailua oikeuksien­sa
puolesta.'
Näissä merkeissä' veteraanien ar­vokas
aloite on saanut vastakaikua Ja
kaikkien työkansan ja maan parasta
ajattelevien - toivomuksena.on, että
1905 tapahtumien SO-vuotisjuhla-
•vuodesta muodostuisi työväen yhte­näisyyden
ja kansamme edistyksel­listen
voimien kokoamisen vuosi.
Nukkukaa puoli
tuntia päivällä
Kotitaloudessa työskentelevällä, pn
eräs suuri etu, joka puuttuu monilta
muilta: hän voi ottaa lepohetken
keskellä työpäivää. Se on halvinta
kauneudenhoitoa ja lääkettä. : Nor­maalin
ihmisen työkyky on suurin
aamulla, mutta alenee nopeasti aa­mupäivän
kuluessa. Lepohetki puo­len
päivän aikaan kohottaa työkykyä
jälleen huomattavasti.
Monen perheeneraärmän on vaikea
ajatella pitkäkseen paneutumista,
kun tuhannet tehtävät -ovat; odottar
massa; Mutta ^kaikesta huolimatta
ön kotitaloustyöt järjestettävä, dllä
tavalla, että saadaan päivän työhön
sellainen taitektriita mihin voitaisihi
sovittaa puolen, tuimin uni. Aluksi
uni ei tule ja' maattuaan puoli tuntia
voi tuntea itsensä vain väsyneem-mäksi.
Muutaman päivän kuluttua
on kuitenkin syntynyt uusi "rytmi"
ja ruumis oppinut käyttämään hy^
väkseen hyödyllistä uinahdusta.
U S A : n kansa kanrialitaa
rauhantilassa oloa
; Äsken suoritetun Gallup-äänestyk-i^
n; tulokset osoittavati että valtaosa
niistä yhdysvaltalaisista,: Jotka ovat
tietoisia mitä tarkoitetaan rauhalli-
::i^ella s rinnakkaisololla, v. suosittelevat:
^);ä yhdysvaltahi ulkopolitiikaksi.
Äänestys osoitti samalla,: että sata-,
propagandan valloittamassa Yhdys-r
valloissa, varsin, pieni osa "kansasta;
.pn tietoinen "mitä tarkoitetaan: raur
halllsella rinnakkaisololla. xVain "41
prosenttia .niistän joille esitettiin ky-jsymys:
"Oletteko kuullut, tai lukenut
^'piitään termistä rauhallinen rinnak-
,kalsolo?", i vastasivatkysymykseen
myönteisesti, ja 69 prosenttia-vastasi
kieltävästi tiedusteluun.
Niitä, Jotka nrastaaivat myöntävästi
ensimmäiseen kysymykseen; pjrydet-tiin
selostamaan mitä :he käsittävät
rauhallisen rinnakkaiselon: tarkoitta­van
Ja tulokset osoittavat, että suiirin
osa heistä käsitti asian oikealla ta­valla,
kuten seuraavat vastaukset
osoittavat: "Eläkööt he niinkum h a ­luavat,
ja me niinkuin haluamme";
: ^'Kommunismin ja kapitalismin r i n ­nakkaiselo";
"Eletään tappelematta
venäläisten kanssa"; "Toimeen tule­minen
kaikkien kanssa"; "Nykytilan-t
^ jatkummen".
Toisaalta, pienellä osalla oli aivan
harhakäsitys ' asiasta,., mikä ilmenee
heidän västauk^taan:. ^'Suostumhien
:.venäläisteri ka&kiin;-jv^
V Joutuminen' häivlälie toisena-käsissä"';
"Toimeentulo kommunistien kanssa,
mutta siitä ei tule .mitään".
Yli €3 prosenttia niistäv Jotka an-:
••toivat. ensimmäiseen .kysymykseen
myönteisen vastauksen, antoivat
myöskin . kolma^iteen kysymykseen
myönteiseij ^vastauksen. Kysym^ oli
seiuraaVa: /'Yleisti puhuen luulette­ko,
että raulialUnen rinnafckäisolo-'
ajatusta olisirmaamme (Y-hdysval-tam)
politiikassa fir^vä tai* huono seu­rata?"
Ainoastaan 24 prosenttia vas­tasi
kieltävästi j a noin 13 prosenttia
ei ilmaissut kantaansa lainkaan. I l ­meisesti
kielteiset vastaukset tulivat
niiltä, jotka eivät alkuunkaan käsit­täneet
rauhallisen rinnakkaisolon
tarkoitusta.
: Joka tapauksessa äänestys osoittaa,
että Yhdysvaltain kansan, nraltaosa
vastustaa Eisenhoverin "kovankä-den"
sotapolitiikkaa.
Sveitsin Kansallisessa Observatoriossa
äskettäin prof. E. Guyot, ky.'»3ellisen
laitoksen Johtaja Neuchatel'essa.
Tanralliselle ihmiselle ei tuo kolme
tuhannesosas sekunttia 'tietenkään
merkitse^ kerrassaan mitään, mutta
ydinfysikan tiedemiehille se sen s i ­jaan
mei&i^tsee paljonkin. Niillä p i ­tää
näet Olia ehdottomasti luotettava
ajan mittapuu ja tämä meidän maa-pallommeion
osoittautunut niille kel-paamattomakJii
ajan pitäjäksi.
Tämä: taasen merkitsee sitä, että
eimemmin taikka myöhemmin 'joutu­vat
tiedemiehet heittämään yli laidan
Green-vrichih c^ervatorion ajan
määrittelyn ja ottamaan käytäntöön
"atomisen kellon/', Jossa "heilurhia"
tulisi olemaan yhden ainoan moleky-lih
värähdys.: Se tulisi pitämään va-khiaista
aikaa välittämättä täpäristä
maapallon pyörähdyksistä. ; -
Ruoka kiehuu
auringon energialla
Moskovan energeettisessä insti­tuutissa
on tntluttnijseiden vuo- .
sien ajau maiidollisauksla käyt- ,
tää auringon:'! energiaa hyväksi;
Viime vnbsinä on i konstruoitu
useita laitteita, joiden avulla au­ringon
energiaa voidaan käyttää
hyödyksi' taloudessa, mm. laite,
veden keittämistä ja tislausta se­kä
ruokien valmistusta varten.
Kokeilut näillä ovat antaneet hy­viä
tuloksia etelässä; erikoisesti
keski-AasIan tasavalloissa. Lait­teita
aletaan rakentaa tehtaissa
sarjavalmisteina.
; Nykyisin voidaan myöskin
käyttää auringon energiaa asuin-rakencnsten
lämmittämiseei^ idll-'
lä alueina, missä talvi on lyhyt.'
.; Anrlngo^ lämpö kerätään- kesäai-
. kana. «rikolsl^ttefden avulla taU.,
teen lä
- >lämmlt<
aikana.<^
TashkeMUssa'\ ön kokei|it| f; jääh.'-
; dytysialtetta, 5 joka > änrinkbener-
' gian. vavuUa valmistaa - vuoden
; buundmpana aikana 250 kg jäätä
päivässä.'-<
50,230 valtausta
f -
Toronto. — Kaivantoministeri Pliil-l
i p T . Kelly on ihnoittanut, että On­tarion
maakunnassa tehtiin viime
viionna kaikkiaan 50,230 kaiivantoval-tausta,
käsittäen yli kaki»! miVJoonaa
eekkeriä Tämä on kaikkien aikojen
i emvätys sillä esim. v; 1953 tehtiin
vain 29,019 valtausta. Viime vuoden
valtauksista tehtiin 21,064 valtausta
Port Arthur—Kowkash kalvantopli-rissä.
" ' ,
— - Portugalilainen merenkulkija
Magellan • löysi Filippiinien saaret
172A.
OHJEIDEN 9IUKAI6ESn<v
Hiljan anrioliiton £atamaan purj^
tinut mies toi kotiin tuUessaau tm^'
karäpaketin ija ehdotti .vaimolle^!
että hän valmistaisi niisti aaaiiai.;j
sen. y : •
"Ällten ne ivalmistetaan?"
nuori aviovaimo kalnostL
"Paista ne, kalojen lailla', ^
mies rauhallisesti neuvoen.
Seuraavana,aamuna vaimo valmi^'*
teli- aamiaispöytää >Ja sanoi ant^eiii'
pyytävällä äänensävyllä:"" -
"Toivottajvasti- tykkäät makkarofc;.
ta, pakkaani/vaikkei niistä olekjäa^
paljoa jäleUä puhdistettuani nil^t
sisukset pois." -
IVIUITA KXLLA
llyönantaJa -kysyi
.i
nuorelta .tj«p.
paikan haköalta: "Tui>^oitko?" ^ \-
"Ea", vastasi nuonlkaineri. /, \
"Juopotteietko?"
"En." '•' ^
"Sitten on tapasi seurustella tyttö­jen
kanssa?''
Nuorukainen pudisti päätään.
"Tahdotko sanoa minulle, ettei si­nulla
ole mitään paheita?".
"On kyllä", vastasi nuorukainen,;
''minä valehtelen.'
Kova asuntokurjuus
Ranskassa
: Ranskan kansalliskokoukselle alis­tettujen:
tietojen mukaan vallitsee
Ranuassa huutaiva asuntokurjuus 5
sillä esimerkiksi Pariisissa on asun-torakennur
»;en keskimääräinen ikä 83
vuotta. ja yksi jokaisesta neljästä
-asunnosta on vaillaj^esijohtoa. Noin
400iOCO. pariisilaista sanotaan asuvan i
yhdessä hotellihuoneessa. ' . .
Mutta maakunnissa on tilanne vie- •
läJkin kmyempi sillä siellä on asuin^ •
rakennuTsn keskimääräine;! ikä 120 {
vuotta 'Ja ^ kaksi jokaisesta' kolmestr^
asunnosta on v^lla vesijohtoa. Bre-;
tagnesta' puuttuu yli 50 prosentilta
kaikki nykyajan mukavuudet ja noin -:
45 prosentilla asunnoista sanotaan::
olevan maalattian.
Noin 25 prosenttia vuonna -1945 *
avioliiton solmineista aviopareista on
vieläkin vailla omaa.asuntoaan, Jost^: r
syyritä he asusvat 'vanhempiensa luo^'
xsa, hotelleissa, tai ivra^ssäj s kalusMI
tuissa huoneissa, jolssai^ ^ i öle'keit-^^|
tiötä. - " : , .
Pariisissa ilmoitataan,'olevan. 16
aiuetta; 'Esittäen'yllt^nsä'noin 600
ieEkk^iä,*^jotika o^ kerta toisensa jäi'-.
keen JuUstettu 'aopimattomiksi ihmis--
ten asuinpai^oiksi^; j T^lia ^ alueella ei
:ole 'cvesijohtoa, hkaviemäreitö, kaaidarl"
eikä sähköä,'niUtta siitä'huolimatta"
alueen lahoavissa -rakennuksissa ma-:
jailea noin: 180,000 ihmistä.
Kaupungissa : arvioidaan olevan
noin;2,000 ihmistä, joilla.ei ole mln-=
käänlaista kotia, kokonaisia perheitä^,
kin, Jolta nähdään talviseen iaikaani'
majallemasia maanalaisen rautatien
i l m a n valhtoluukikujen' ristikkojen
päällä.
Äskettäin on Tihettiin valmiaiunut
kaksi tietä Kiinasta. Niiden yhteinen
pituus on 2i722 mailia. Slkangln ja
Tlbetin välinen tie on 1,410 mailin
pituinen. Se ylittää 14 vuoristoalu-v
etta ja sata »jokea. :Tien rakentami-:
sen sanotaan kestäneen noin 'kolme'
ja puoli vuotta. Tien avaamisen.
Johdosta oli Lhasassa äskettäin suu­ret
juhlallisuudet.
PÄIVÄN PAKINA
Japanin uudelleen aseistaminen
Kansainvälisellä areenalla, on tätä i teuttaa vähemmistön kaikkival-nykyä
Saksan, uudelleen aseistaminen
ja entisten Hitlerin natsikenraalien
ynnä Saksan militarismin uudelleen
henkiin herättäminen kaikkein tär­kein
kyjt/mys. Wall Streetin painos­tuksen
johdosta on mahdollista, että
erinäisten maiden parlamentit vah­vistavat
näitä asioita koskevat Lon­toon
ja Pariisin sopimukset ellei kan-sanjoiikot
saata äänrään kuuluville
•ja palteita edustajiaan hylkäämään
nämä sopimukset niissä maissa, jois­sa
nUtä ei ole vielä lopuUiassti vah­vistettu—
Canada mukaan luettuna.
T O ^ n maailmansodan (jälkeen oU
yleisenä mielipiteenä, että- Saksan
-uudelleen aseistaminEn ja saksalai­sen
militarismin elpyminen on kaikin
mahdollisin keinoin: ehkäistävä ja se
oli nayöskln; niiden Johtavien halli-,
tmtniesten;; julistettuna mielipiteenä.,
ijotkä (kokoontuivat sodan aikana ja
sen Jälkeen neuvottelemaan maail­man
rauhan lujittamisesta.
; Muita kaikkivaltias dollari haluaa
sotaa Ja valmistuu sitä varten vaikka
kaakkien maiden kansojen valtava
enemmistö haluaa rauhaa ja asels-
,tuksen poistamista — tai ainakhi sen
vfthpntftmistä. pnhnmatfa^^^an nyt
vety- Ja atomipommien pannaan j u ­listamisesta.
(Kapitalistihan maail-jnan
"länsimainen demokratia" on
sellaista, että vaikka varsin hyvin
tiedetään mitä kansat haluavat niin
^ t ä hirnumatta kaikkivaltias dollari
haluaa täsmälleen päinvastaista ja
niin "länsimahien dcmdutitia" to^
tiaan dollarm oHjelmaa. Tämän
Wall Streetin ohjelman toteuttamis­ta
vastaan on täällä Canadassakin
nostettava voimakaa kansan liike rau­han
puolesta — Saksan aseistamista
ja myöskin Japanin uudelleen ,aseis­tamista
vastaani:
Kuten edellä vihjattUn on kysy­myksessä
myöskin Japanin uudelleen
aseistaminen. Sodan Jälkeen laadi­tussa
Japanhi uudesta perustuslaissa
sanotaan sotaan ja aseistumiseen
nähden varsin selvästi:
'Japanin kansa, hylkää iknisiksi:
ajoiksi sodan 'ValHoft - ylimpatiä
oikeutena ja ssmobimyjöskin vä­kivallan
käyttämisellä Jahkaami­sen
kansafaiv&listenriitaisauksien
ratkaisemista vaaten. Maa-^ me­ri-
ja ilmavoimia eOtä maltakaan
sodankäynnin keinoja tulla kos-^
kaan ylläpitämään."
Siitä huoHmtta, että sota, väkival­lalla
uhkaaminen Ja sodankäynnin
edeUytysten ylläpitämihött hyljättiin
ikuisiksi ajoiksi Ja Ihnain mitään ta­kaportteja.
'JärJesU Japanin diktaat­torina
toiminut stirulllsen kuuluisi
kenraali MaoArthur käytäntöön sel­laisen
perustuslain tulkinnan, että
eräänlaisten maatx Itsepuolustusjouk-kojen
perustaminen oU kaiikesta fmo-
Umatta sallittua. Ja niiniA Japanilla
cn nyt I15,(D00 iniesta käsittävä ar­meija,
aio laivaa käsittävä "rannik-koimolustus"
Ja 3,000 inltetä Jä 20
lentokonetta käsittävät' Umavohnät:
Wall Streetin sormet ovat pelissä täs­säkin
sotaan varustamisessa niinkuin
kaikkialla: muuallakin maaihnaasa.
Sitä todistaa se tosiasia, että Japani
on saanut Yhdysvalloilta "lainaksi"
70 sotalaivaa "rannikkopuolustus­taan"
varten, jai että samalta taholta
on luvattu myöskin jet-lentoköneita
ilmavoimia varten.
Viime vuoden lopulla Japanin uusi
pääministeri Hatojama ilmoitti, että
hänen ensimmäisenä : toimenpitee­nään
tulee olemaan edellämainitun
:perustuslain kohdan hylkääminen
"koska se. kohta johtaa väärään tul­kintaan
ja tarpeettomaan sotkuim".
Vaikka mainittu kohta on tarkoitettu
olemaan voimassa "ikuisesti" niin
siitä huolimatta tämä ikuisuus ei kes­tä
kuin muutamia vuosia, ellei Japa­nin,
kansa nouse Joukolla (vastusta­maan
mainitun perustuslain kohdan
hylkäämistä. Mikä toteaa, «ttä 'kai­kenlainen
Jkuisuus on varsin lyhytai­kaista
kun Wall Streethi hallitus
käskee ttrfsin Siitä ei ole Uevintä-kSän
epäilystä,-etteikö Japanin kan­sa
haluaiiil ikuista rauhaa Ja- py;^ä
raossa kaikista sotaa tartcolttavlsta
touhuista — aivan samaan tapaan
kuin on asianlaita muldeifldn maiden
kansoihhi nähden.
Japanissa eletään nykyään vai­keassa
taioudellisessa kriisitilantees­sa
sen Johdoata. että tämä korkeaUe
kehittynyt teoUisuusmaa ei olp ollut
normaalisissa kauppasuhteissa Uuden
Kiinan eikä Neuvostoliitoh kanssa.
Siihen ort ollut syynä .Wall Streetiri
komento mitä on harjoitettu vlimt
vuosien aikana tässä saärhraltakun-nassa,
ijosai sanotaan olevan yli 80
mUJopnaa asukasta. Japani on var­sta
suuressa määrin'sellaisessa ase­massa,
että sen pitää saada myydä
Jos se mieUi elää Ja sen kasketa
luonaolltilnmabkauppatuttavat ovat
Uusi Kitaa ja NeuvostoiUtto.
Japanissa pidetään vaalit ensi maa-1
hskuussa ja ilmeisestikin ^näissä vaa-".,
leissa tulee kysymykseen myöskin;
maan uudelleen ' aseistaminen TVall i
Streetin hallituksen haluamalla t^: A
valla. Siitä:syyatät,o]isi varsin hyvä \
jos muissa :maissa, niinpä my<jskin|;
Canadassa, ilmaistaisiin " kansojea
mielipide tätä hanketta-arastaan mah-^
dolllsimman »voimakkaalla tavalla. Se
tukisi niitä - Japanin - kansan vaati- /
muksia, jotka tarkoittavat rauhan-:,
lujittamista: ainoalla ja oikeaUa ta-, r
valla, nhnittäin aseistuksen vähentä-mifoUä
eikä: sen lisäämisellä.
Japanista puheen ollen voidaan täs­sä
yhteydessä edelleen todeta, että
maassa vallitsee ivarsin voimakas
jänkki-imperialismin vastainen mie- >
liala, jopa . siinä määrhi; että pää^,
ministeri Hatojaman kerrotaan väit-tänesn,
että Yhdysvaltata taholta ;
pitäisi tervehtiä kauppasuhteiden-aloittamista
Uuden Kihlan ja Neu-,-
vostoliitonkan&sa-koyjka se .saattaid^i
Johtaa maassa 'vallitsevan"amertt-kalaisyastalsen
mielialan' vähentyim-- •:
seen. Asla on nähkääs siten, että
maassa käsitetään Uuden Kihian Ja
•Neuvostoliiton kaupankäynnin olei^
miltei nolla-asteessa Yhdysvaltain
halUtukom ^ painosttiksen: Johdosta.; v
Siitä cn todistuksena myöskinsekon-^
servatiiivisen pääininlsteriii lausunto,
•jossa hän puhui Yhdysvaltain ;
rannhnalsesta' diplomatiasta Ja
•tumme itsenäisyyden meriettämises-i,,
tä", mitkä aiheutuivat siitä pitkästä'
miehltysflcaudeata. Jolloin kenraali
MacArfchur oU aslallisestr Japanin
uusi keisari.
Kuten sanottu, ©aiksan uudelle?»
aseistaminen ei ole ahioa rauhaa "V^*:;;
rantaiva toimenpide ^ä''täsmäll^ ^
samanlainen hanke on paxhalUa»"'"
'Vireillä Japanissa.' — KaUe Ten^-,-;^