Vapaus, January 6, 1970

              SiVu 2 Tiistai, tamnu^k. 6 ,p. — Tuesday, Jan. 6, 1970
INDEPENDENT LABOR QRGAK
VAPA US O F FINNISH CANADIANS
iUBERTV) : Bstoidisbed Nov. 6,1917
Edttxxr: Wr ER!LUNI> ^ IffiBtuger: EL SUKSI
TBtepbflöe: Offloe aitd BdHotU 0744264
E*iAIIlshed «vgtee Ttafisdavs Tbarsdatys Iqr V«paii8 PubUsblng
Ca Idnubed. lOO-^lOS maSL "mtt, Sudbtory, Onbufo. Catnda.
BfiBlSng edditisB: Boo^ 60.
Adverttsfaigmtes lipoo appittoftttaa, temfflatton free of chaiKc
SeooQcl Olass Mm xetflslttMim
• Ä
-CANADIAN LANGUAGE PRESS 'CLUB
Oanodaäsa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25
3 kk. $3.00
TILAUSHINNAT:
USA»:
Suomeeii:
1 vk. $11.00r6 kk: $5.76
1 vk. $11.60, 64ck. $8.25
' Isännän ääni kuuluu yhä ^
Joulun edellä saimme uutislähteistä tietää, etta Waäfiiagton on
hieman huojentanut 19 v u o t t a vanhaa kieltoa^ ifiikä estää amerik­kalaiset
käymästä kauppaa K i i n a n kanssa. Näjrttää siltä, että ame-
•ikkalaiset eivät voi välittömästi vieläkään käydä kauppaa K i i n an
kanssa; mutta amerikkalaisyhtiöiden ulkomaalaiset sisaryhtiöt
voivat.
Meitä cahadalaisia kiinnostaa tässä yhteydessä ensikädessä
se, että amerikkalaisten monopolien canadalaiset sisaryhtiöt saavat
nyt myydä "ei-strategisiä t u o t t e i t a " K i i n a a n . Tämä helpottaa luon­nollisesti
vähän sitä Made-in-America pakkopaitaa, minkä alaisuu­dessa
yhdysvaltalaisten omistavat laitokset ovat Canadassa toimi­neet.
Tosiasia nimittäin on, että K i i n a olisi esim. muutama vuosi
sitten ostanut Canadan F o r d i l t a moottoriajoneuvoja, mutta kau­pasta
ei t u l l u t Y h d y s v a l t a i n pannan viioksi mitään; v a i k k a F o r d in
työläisiä oli " l i i k a t u o t a n n o n " vuoksi s i l l o i n työttömänä.
M u t t a vaikka Canadassa t o i m i v i l l a y h d y s v a l t a l a i s i l l a s i s a r y h ­tiöillä
on nyt oikeus myydä "ei-strategisia t u o t t e i t a " K i i n a a n ( m i -
käU häissä "ei-strategisissa canadalaistuotteissa" ei ole Y h d y s v a l ­loissa
valmistettuja osia!) niin yhdysvaltalaista lakia on täällä
kuunneltava yhä, kuten isännän ääntä ainakin n s . " s t r a t e g i s t en
tuotteiden" kohdalta.
Huolimatta lainkaan siitä; pitäisikö meidän kansakuntana
myydä tai o l l a myjnnättä näitä "strategisia tuotteita" Kiinaan,
Y h d y s v a l l o i l l a , ei pitäisi o l l a siihen mitään sanottavaa. Paljon on
puhuttu siitä, että amerikkalaisten omistamien laitosten pitäisi
täällä toimia " h y v i e n canadalaisyhtiöiden" tavoin canadalaisten l a ­k
i e n j a canadalaisten säädösten määräämällä t i v a l l a.
Kuvaavaa on kuitenkin, että Ottäwasta ei kuulunut protestin-piipadustakaan
siitä kun Washihgton tiedoitti asiallisesti j a lain­kaan
kaunistelematta, että se " a n t a a " esim. Canadassa t o i m i v i l le
yhdysvaltalaisten omistamille laitoksille vissejä oikeuksia^ mutta
kieltää niiltä edelleen muita oikeuksia, j o i s t a muut canadalaislai-tokset.
nauttivat. ''v
Tämä on kokonaan nurinkurinen j a kestämätön tilanne.
NATO-LIITON LIIKKUVAT VOIMAT
LänsUehdistö on voimakkaasti
mainostanut NATOin liikkuvia
voimia Atlantin liiton nudenai-
Kaisiinpina ja teUokkalmpana vodi^
lätaa. Ne perustettiin tJSA:nt
aloitteesta jo vuoden 1961 keski-vaiheilla
— välittömästi sen jäi^
keen kun Pentagon oli hyväksy,
"joustavan reagoinnin" teonian.
Atoinisotavalmlstelujeri ohella tä-^.
m mm kiinnittää 1iu6iniota
myös pieniin sotiin.
Perustettaessa Uikkuvja voimia
— joukko-osastoja, jotka voidaan
nopeasti siirtää paikasta, toiseen
— suuiin huomio kiinnitetään nli-liikkumisnopeuteen
eikä mää­rään.
ISTATC^H liikkuvia volmi a kou­lutetaan
käytettäväksi laajalla
alueella — siellä, missä NATO:n
Euroopan johto "kantaa vastuun".
Mutta, tarkoituksenmukaiäimpana
pidetään niiden käyttämistä N A ­TOn
sivustoilla — Norjas.sa, Krei­kassa
ja Turkissa.
Samana vuonna (1961) Pentagon
pei-usti myös Yhdysvaltojen . omat
liikkuvat voimat, jotka on sijoitettu
USArhiin. Niiden tehtävänä on ymr
päiivuotisen valmiustilan säilyttä­minen
ja amerikkalaisten asevoi­mien
auttaminen- tilanteen niin vaa­tiessa;/-,'
On huomattava, V että Pentagon
tulkitsee "oman vastuunsa" melKo
laajaksi. Niinpä USA:n liikkuvien
voimien vastuulla ovat lähi- j a kes-ki-
itä, Etelä-Aiisia ja Etelä-.\fnkka
Saharasta alaspäin yhteensä 64
maata, 36,7 miljoonaa neliökilomet­riä,
j o i l l a asuu. n. miljardi ihmistä!
Kun lisäämme tähän vielä NATO:n
dollisesSa NATO-nllikikuivien ihesri.
voimiep dsastojen pmstarflsiesta
Afrifcah ja Etelä-Aäsian aHBCiile.
Näin oltefi N A f Öf-ij JöMcuviftH vöI-mien
toimintafkenttä voi u-lottua
NATO.n ulkopuolelle mistä olisi
seurauksena sodan uhan kasvami­nen.'
, • ••. . ••
SÄMMiytTÄJlA VAI
SYTYTT.^tJIÄ? •.••••^•'•v
•y'AT:::-^^y::i[n[:'z:[r-^ kenrajdin P.
w mukaan liikkuvien
voimisri tulisi toimia patökuhtaryth-män
tavoin. Kenraali Adaaiss jos k u ­kaan
tuntee hilckuyien voiniieii tok
miritapeiiaatteet han komensi
^OTastoa, joika miehitti JpoMhikäa
sen tasayäHan vuoinna 1965. Somali
la oh huomattava^ että-ikäiklci liikf
kuvien mäk- ja iimavoimieh osas­tot,
jotka tällä hetkeöä "saiönnitta-vat
tulipaloa" Vietnamissa,:kuului­vat
aikaiseminin hänen komentoon­sa.
^ • •
Aseellinen -inten'entio Domihi-kaäriistatasavallaa
vastaan j a Viet-n.
imih sota ovat hyviä esihnerkkedä
USA :n hai^oittamasta sekaantumia
sesta muiden maiden sisäisiin asloi^
hin. Tällaisia esimerkkejä pn paljon.
Amerikkalaisten iskuryhmien ta­voin
tulisi toimia myös NATOin
"palokunnan".
Aimeriifckalaisessa sotilaslehdessä
Armyssa esitettiin seuiraavä ajatus
etokuuis-a 1966: "Vaikka liikkuvien
voimien hopealla Jaäijentamisella
saattaisi olla merkitystä 'paikallis­ten
ryhmittymien vahvistamiselle
niiden perustarkoituksena ön kui­tenkin
psoittaa, että NATO on val­mis
torjuimaah kaikki hyökäcäykset
Jäsenmaitaan kohtaan pitäen jokais^
liikkuvien voimien "vastuun" niin ta hyökkäj-stä hyökkäyksenä N A -
Sekään lääke ei auta
Sanotaan, että "tie helvettiin on usein päällystetty hyvillä
a i k e i l l a " . .
Ihmisellä saattaa olla parhaat mahdolliset tavoifeet, ihutta jos
hän joko tietämättömyydessään tai asiain tuntemattomuudessa;.
luulee " k a i k k e a k i r k a s t a k u l l a k s i " , s i l l o in hän voi joutua totea­maan,
että kysymys onkin katinkullasta eikä oikeasta sellaisesta.
Tällaisessa, asemassa ovat tänä päivänä monet amerikkalaiset, jot­k
a vielä luulevat, että presidentti N i x o n i n ohjelma Vietnamin sodan
"vietnamilaistuttamiseksi" on muka " r a u h a r t o h j e b n a a " . mitä he
sydämestään toivovat, mutta mihin ei Washingtonin nykyohjelma
tähtää.
Tarkoitus on k u i t e n k i n ' p u h u a näistä kotoisista asioista.
K u k a a n ei kiellä sitä tosiasiaa, etteikö inflaatio aiheuta vaka­vaa
vaaraa koko kansakunnalle. K a i k k e i n kovimman kuorman siitä
joutuvat kantamaan eläkeläiset, työläiset, farmarit j a muut " p i k -
k u i h m i s e t ' . Tästä johtuu, että Canadan koko työväenliike vaatii
toimenpiteitä inflaatiovyöryn pysäyttämiseksi — varusteluun käy­tettävän
haaskauksen tuntuvaa vähentämistä j a hintojen m i e l i v a l ­taisen
korotuksen estämistä; sekä v o i t t o i l u n rajoittamista. Nämä
o l i s i v a t tehokkaita toimenpiteitä taistelussa inflaatioa vastaan.
M u t t a tällaisten tehokkaiden toimenpiteiden asemesta l i i t t o ­h
a l l i t u s pitää edelleen kiinni toisarvoisista keinoista, j o t k a eivät
i n f l a a t i o a estä vaan lisäävät vielä, työttömyyttäkin samalla kun
hinnat kohoavat entiseen tapaan.
U u t e n a inflaatiovastaiaena kikkana m a i n i t t i i n kuluneen vuo­den
viimeisen päivän uutistiedoissa "verojen entistä valinnallisempi
korotus" j a " t u l l i e n alennus", niin, että " t u l i s i kovempi kilpailu
niille; j o t k a yrittävät nostaa canadalaiskuluttajain käyttämien t a ­v
a r a i n hintoja".
" V a l i n n a l l i n e n verojen korotus, j o u s i l l a t a r k o i t e t a a n - t u l o - - ja
yhtiöverojen jyrkkää korotusta sanokaamme $10,000 määrän si-\^
v u u t t a v i s t a vuosituloista, auttaisi luonnollisesti asiaa,\.kuten aut- '
t a i s i ns. pääomatulojen (osakkeiden, kiihteimistöjenjmk. arvojen
kohoamisesta saatavien voittojen) verottaminen. M u t t a k a i k k i a i ­kaisemmat
kokemukset osoittavat, että hallituspiireissä tarkoite­taan
"valinnallisesta verotuksesta" puhuttaessa palkkatyöläisten
j a keskiluokkalaisten verotaakan korottamista j a suurtuloista ve­rojen
alentamista. Nähtäväksi siis jää, mitä todella tarkoitetaan
jj'pääininisteri Pierre Trudeaun lauaunmilla " v a l i n n a l l i s t e n verojen"
korottamisen mahdollisesta käyttämisestä i n f l a a t i o a vafltaan,—
^ Mitä taas tulee tullien alentamiseen siinä mielessä, että se-aiheuttaa
enemmän k i l p a i l u j a , j a r a j o i t t a a siten hintojen korotusta,
n i i n se on jo kokeiltu menetelmä j a köykäiseksi havaittu. '
^ M A A I L M A N K O R K E I M M A T LÄÄKEHINNAT
._ Vi_ralliset j a epäviralliset tutkimukset ovat todenneet, että
s a i r a i l t a canadalaisilta kiskotaan lääkkeistä korkeimpia hintoja
k u i n missään muussa maailman kolkassa., iTämän tosiasia^ johdosta
l i i t t o h a l l i t u s r y h t y i "voimaperäiseen taisteluun" hintakiskontaa
vastaan lääkealalla. .
Ensiiftmäinen aakel lääkkeiden hintojen alentamiseksi Cana­dassa
otettiin syyskuun 1 pnä 1967, jolloin hallitus peruutti tuo­tanto-
eli teollisuusportaassal2^pro8cntin l i i t t o v a l t i o n veron kai­k
i l t a lääkkeiltä. M u t t a sitä seuranneen kolmen kuukauden jälkeen
todettiin, että lääkkeiden vähittäishinta oli laskenut tämän vero­alennuksen
seurauksesta v a i n 5.25-proBenttisesti.
Toinen askel o t e t t i in pitkän j a kiihkeän parlamenttikeskuätc-l
u n jälkeen viime vuoden kesäkuussa, j o l l o i n parlanlentti hyväksyi
l o p u l t a Patent and Trade Marks-Iakiin muutoksen; minkä mukaan'
voidaan lääkkeitä tuottaa Canadaan ulkomailta, t ä m ä toimenpide
aihetittaa"lisäkilpailua",fielitti silloin hallitus, j a tulee aiheutta­maan
lääkkeiden hintojen alenemisen.
Tulokseksi t u l i kuitenkin s u u r i nolla. Pitäen vuoden 1061 h i n ­t
o j a sadassa, canadalaisten lääkkeiden hinta oli kesflkuusöa 97.6 ja
toteamme, että amerikkalaiset stra­tegit
pitävät melkein, koko maapal­loamme
tukikohtana liikkuville voi-mUleen.
LIIKKUVIEN VOIMIEN
RAKENNE
Olemassaolonsa, aikana NATO:n
liikkuvissa voimissa on tapahtunut
suuria muutoksia. Aluksi ne koos­tuivat
maa- j a ilmavoimien osastois-:
ta, myöhemmin niihin liiteUiin
myös merivoimiei) joukko-osastoja.
Länsi-lehdistön välittämien tietojen
mukaan liikkuvat voimat koosUivat
seuraavista osista:
L I F K K U V A T MAAVOIMAT kä­sittävät
kuusi pataljoonaiThmää,
jotka on muodostettu Yhdysvalto­jen,
Ison-Britannian, Länsi-Saksan;
Belgian, Canadan Ja Italian jou­koista.
Amerikkalaisilla ja länsi-saksalaisilla
pataljoonaiyhmillä on
tukenaan atomiosa.stot. Liikkuvia
maavoimia voidaan siiilää ilmateit­se
paikasta toiseen.
I L M A VOI MI E N OSASTOT käsit­tävät,
kuuden maan kuusi taktista
laivuetta.! Liikkuvien maavoimien
rakenteesta poiketen ilmavoimilla
ei ole pääesikuntaa. •.
MERIVOIMAT. Tammikiiiissn
1968 NATOm neuvoston päätök-'>fl-
.lä perustettiin N.-XTO:^ liikkuvia
osastoja .'Miamin valtamerelle, Täj
hän osastoon kuuluvat Yhdj'svallOi
jen. Hollannin j a Norjan laivue-osastot
- r 6—8 hävittäjäalusta ja
vartioaluksia.
Länsilehdisfön antamien tietojen
mukaan NATO laajentaa näitä me­rivoimia.
Perustetaan n. 50 eri luo­kan
alusta käsittävä laivasto. Viime
toukokuussa NATO:n sotasuunnitte-lu^
komitea, johon kuuluvat 14 maan
puolustusministerit, ilman Ranskaa),
hyväksyi suunnitelman ns. "monir
kansallisten erikoisryhmäin pems-tamisesta"
Välimeren alueelle. Ryh­mään
tulisi kuulumaan 6 hävittäjä-alusta.
Yhdysvallat, Iso-Bntannia ja
1 Italia antavat kukin yhden aluksen.
Kohnesta muusta huolehtivat Kreik­ka
ja Turkki.
NATO:n liikkuvien voimien osas.^
tot On varustettu nykyaikaisilla
aseilla. Ne pystyvät toimimaan eri­laisissa
ilmastollisissa olosuhteissa
—- Pohjois-Norjasta- Turkkiin asti.
On täysin mahdollista, että NA-TO:
n johto, joka on viime vuosina
kiinnittänyt suurta huomiota jmrk-ko-
osastojen liikkuvuuteen, yrittää
lähitulevaisuudessa peiTJStaa uusio
liikkuvien voimien ryhmiä . (maa-,
ilma- ja merivoimat). Entinen NA-TO:
n komenUjja kenraali Lemnitzer
ehdotti jo vuonna 1963 liikkuvien
maavoimien laajentamisesta viides-
(tältuhamicsta seitsemäänkymmc-neenviiteentuhanteen
mieheen. Län­nen
lehdistö on kirjoittanut mah-
TO:a vastaan. Siksi liikkuvia maa­voimia
on käytettävä sellaisiin teh­täviin,
jotka antaisirat jäsenmaan
kansalle ja joskus myös viholliselle
pai haat mahdollisuudet seurata nii­den
toimia".
Yllä esiteltiin liikkuvien voimien
kaksi perustehtävää —^ nopea soti­laallinen
sekaantuminen j a poliitti-nen
painostus NATO:n jäsenmaiden
yleistä mielipidettä kohtaan, jonka
tulisi" seurata "liikkuvien voimien
toimia" samalla kun NATO:n pro­paganda
levittää tietoja "hyökkäyk­sen
vaarasta".
Ja vielä eräs liikkuvien voimien
erikoisuirksista. Ne perustetaan eri
maiden joukoista tarkoituksellisesti.
Näin saavutetaan vielä muutama
päämäärä — tulevat sotatoimet ovat
Jo ennalta liittolaisluonteisia j a sa­malla
turvataan liitossa tapahtuvan
sotaint^groinöin kehi^.f,;'
L U K K t J V A t V O I M AT
i i A i J H A N A I K A NA
'Rauhan aikana N A T O i n liikkuvat
voimat. sijaitsevat onäärätyissä' pis­teissä
ja ovat 3 atkuvassa valmiusti­lassa
aloittaakseen toimtnilansa alii.:
eella, josta- Atilanftin liitto on "vas­tuussa"
jos NATOrn johdon mieles­tä
tällä alueella on syntymässä
"ikriiitlinen tilanne". "Hälytysmeiv
k i n " antamisoikeus kuuluu N A T O :n
Euroopan voimien fcom^ntajaille.
Hän määrää! myös siirrettävien
joukktKOsastorfen suirruuden j a siir^
tämistavan vaaditulle aliiieelle.
Sotaharjoituksista päätelten si­vustoille
siirrettävät "palbkunta-o
s a ^ " käsittävät, tavallisesti^ 50
pi-osenttia liiMcuyien-voHnieri vah­vuudesta
— kolme pataljoonaryh-mää
ja kolme limalaivu^ttä. T0rni6n
puoli liikkuvista voimista pidetään
reservissä — toisella alueella mäh-doUfeesti
syttyvää "tulipaloa" sU-mälläprtäen.
Tavallisimmin l i i k k u j i e n voimien
kuljetus tapahtuu ilmateitse. Ope­raatioon
voivat Osallistua myös me­rivoimat.
Saavuttuaan määränpää­hänsä
lirtokuvat voimat joutuvat nii-den
komentoon, jotka ovat vastuus­sa
operaation järjestämisestä ja lä­piviemisestä,
.
Liikkuvien voimien .sotaharjoituk­sia
pidetään 1—2 kertaa vuodessa.
Sotaharjoitusten aikana liikkuvat
voimai kuljetetaan määi-änpäähän.
jossa ne osaDistuvat operaatioihin,
j o i l l a ei ole niinkään sotilaallinen
k u i n poliittinen merkitys. Esimer­kiksi
jo aiemmin mainitut Olympie-exp.
res.s harjoitukset.
NATO:n johtajat käyttävät liik­kuvia
voimia rauhan aikana sota­psykoosin
lietsomiseen Balkanin alu
eella ja Välimeren itäosissa anta­malla
täten tukensa niille piireille,
jotka vastu-stavat Euroopan jänni­tystilan
lieventämistä.
NATO:n "palokunnan" kuljetta­minen
Ki^eikkaan liittyi Atlantin
liiton strategien s u u n n i t t i i n Krei­kan
juntan tukemiseksi j a mahdol­listen
mustien everstien vallan hor­juttamiseen
tähdättyjen toimien es­tämiseksi.
Tirskin oli mikään satlur
nw. että NATO:n joukkojen kulje­tus
Kreikkaan .suoritettiin samaan
aikaan kun juntta lyhtyi vahvista­maan
terroristista politiikkaansa
(pidätysaalto, jonka aikana vangita
Uin joukko rojalisuudestaan tunnet­tuja
evp. kenraaleja). —
Kenraalimajuri R; Simonojan sota­tieteen
tohtori.
Pääsihteeri I/.- hmgo:
M\m kontRiunislija el vi^ida syrfäyil
maan Mevassa ttodistänttslifkleess^^
Rooifia. — Italian työväen­luokka
on osoittanut kykene-vähsS
kulkeAiääii Vakaili ja lu-
. jin aidkelin; joid«n tahti on
kuulunut ja kuuluu maan elä­män
kaikilla aloilla kirjoittaa
Italian kommunistisen puo­lueen
pääsihteeri Luigi Longo
; analysoiden m a a ^ , vilnie
vuoden syksyllä sattuneita
suuria yhteiskunnallisia tais­teluja.
Viirific? kuriköiiäiefri yhfeiskuö^
nalliset taistelut ovat olleet ja
öväf edelleen sifkeitÄ jä rtlskäitä.
Se johtuu esitettävien vaatimus-: :Ofi teolliSuuölaitosten tä^atiir-ten
lu kuisuudesta j a tärl&ydestll"
sekä hallituksen kyvyttömyydestä
ryhtyä ratkaisemaan sen toimi­v
a l t a a n k u u l u v i a kärjistyneitä ja
kiireellisiä p o l i i t t i s i a j a yhteis­k
u n n a l l i s i a kysymyksiä. Pelkäs­tään
syyskuun 1 päivän j a mar-ra.
skuun 25 päivän välisenä a i k a ­na
menetettiin lakkojen aikana y l i
300 miljoonaa työtuntia.
Mielenosoituksista ja lakoista
Longo mainitsee erityisesti yleisr
kansallisen lakon 19. marraskuuta
johon osallistui noin 20 miljoonaa
henkeä ja metallityöläisten 28.
marraskuuta Roomassa järjestä­män
. mielenosoituslakon, johon
o s a l l i s t u i y l i 100,000 henkeä.
I^^ämä molemmat lakot osoitti­vat
että työväenluokalla on nyt
johtava a.sema I t a l i a n demokraat
tisessa j a työvaeriliikkeessä. Se
taistelee laajalla^ rintamalla maan
syvän poliittisen j a y h t e i s k u n n a l ­lisen
uudistamisen puolesta sen
kohottamiseksi entistä korkeam-
Syntyvyys alentunut
vuoden 1934 tasolle
malle tasolle demokraattisessa
kehityksessä. .
M i t e n voidaan selittää työväen-;
luokan j a kansanjoukkojen esiin­tymisten
tällainen laajuus. Mitkä
ovat niiden syyt ja tavoitteet.^
Vastatessaan näihin kysymyksiin
L u i g i Longo k i r j o i t t a a , että ennen
muuta syynä ön asunto-ongelma;
j o k a on yleinen j a jonka ratkaisu
ei siedä viivyttelyä. Myös työolo­suhteiden
ja työläisten elämän
teii^ey'öolojen j a työturvällistiti-denpäfahtaÄiirien
ovat l i i k e h d i n ­nän
syynä. V i i m e Vuoden aikarta
E:n tur/aliisuuskokous
saa laajaa kannatusta
marraskuussa 97.6. Tämä lääk­keiden
hintaindeksi oli 96:;7 syy-s-kuus.
sa, jolloin kumottiin _:liilto-valtion
12-pro.senttinön vero lääk­keiltä.
Kaiken kaikkiaan voidaan
siis todeta, että liittovaltio on
menettänyt melkoisesti verotulo­j
a , mutta .sairaat canadalaiset jou
tuvat siitä huolimatta maksa­maan
lääkkeistä miltei yhtä kor­kean
hinnan (iilennus vain .9
profl.) kuin ennenkin.
P a t e n t t i - ja tavaraloimalftin
muutos ci s i i s tuottanut mitään
sellaista " k i l p a i l u a " mikä olisi
alentanut lääkkeiden huimaavan
korkeita hintoja Cnnada8.sa. Sel­vää
myös on — eikä täsaii ole
lainkaan ky.symy.s siitä, uskooko
piiäministori Trudoau omaan eh'
dotukseensn, tai eikö hän usko —•
että t u l l i en aientaminen ci no.stsii-si
mitään sellaista " k i l p a i l u a " m i ­kä
yähemmässäkäiin miiäräsBä h i ­dastuttaisi
inflnatiovyöryä, sen
cstämiscstii puhumattakaan. '
Moskova: — Ajatus yleiseuroop­palaisesta
neuvottelukokouksesta on
kestänyt aikakokeen, kirjoitti Izves­tija
Jouluk. 27 pnä pääartikkelis­saan;
Lehti analysoi Euroopan reakti­oita
ehdotukseen kutsua koolle täl­lainen
neuvottelukokous j a kirjoit­taa,
että suurin osa Euroopan halli-taksista
yhtyy mielipiteeseen, jon­ka
mukaan on välttäirultöntä tarkas­tella
edustavan neuvottelupöydän
ääressä maanosamme kaikille miiil-le
ja kansoille yhteisiä ongelmia
Euroopan tilanteen tervehdyttämi­seksi.
Sosialistisen diplomatian ponnis­tukset
tähän suuntaan saavat yhä
tarmokkiiampaa tukea erilaisten
kansalaisjäi-jestöjen, ammattiliitto­jen
ja rauhanpuolustajien toimin­nassa
monissa Euroopan maissa ja
lännen kansanedustajien, tiedemies­ten,
hengenmiesten isekä liikemies­piirien
toiminnasta. '
Ehdotettu kokous antaisi mahdol­lisuuden
löytää yhteistoimin ne tiet
ja keinot, jotka poistaisivat jakau­tumisen
sotilasliittoihin ja saisivat
aikaan rauhanomaisen yhteistyön
kaikkien Euroopan valtioiden ja
kansojen välillä.
Koiketelle-ssan Naton johtopiirien
jan-utuslaktiikkaa Izvestija huoma­uttaa,
että nämä piirit ovat selväsii
vähemmistössä. E i ole mikään salai-
."juus, miksi nämä piirit pyi*kivät
b'kkäämään neuvottelukokouksen
koollekutsumista. Niille on pääasia
jTittää lujittaa Natoa.
Tämä osoittaa jäUecn kerran, että
niiden, jotka ovat kiinnostuneita
Euroopan rauhan ja tui-vallisuuden
lujittamisesi3; on aivan välttämä­töntä
ryhtyä konkreettisiin toimen­piteisiin,
toteaa lehti.
H e l s i n k i . - - T i l a s t o l l i s e n pää-
•toimiston arvion mukaan oli Suo­men
syntyneiden määrä viime
vuonna alhaisin sitten vuoden
1934. jollei sotavuosia oteta huo­mioon.
Syntyneiden luku oli v i i ­me
vuonna noin 68,000. kun se
edellisenä vuonna oli noin 7.'J.000.
Vuonna 1934 syntyi puolestaan
vähän alle 68,000 lasta. Synty­vyyden
lasku vuodesta 1908 on
y l i 9 pro.senttia.
Maaseudulla syntyvyys on las­kenut
arvion mukaan 11 prosent­t
i a j a kaupungeissa j a kauppa­loissa
8 prosenttia. Ennätysvuosi­na
1946—1949 syntyi vuositain
vähän y l i 100,000 lasta.
Syntyvyyden alenemista t.ipah-
Um kahta tietä, todetaan Tilas­tollisesta
päätoimistosta. Muutto­liike
suuntautuu etupäässä kor­kean
syntyvyyden alueilta asu­tuskeskuksiin,
joissa syntyvyys
on alhainen. Muuttajat ovat yieen
sä nuoria j a näiden hedelmälli­syys
"asettuu tuloalueen synty­vyyden
ta.solle". Syyt tähän ovat
mm. taloudellisia, sosiaalisr.i ja
lääketieteellisiä. S y n t y v y y s alenee
myös siitä syystä, että syntyvyy­den
säännöstely lisääntyy niuut-totappioalueillakin
niiden keskuu-de.
ssa. j o t k a eivät muuta.
Kuolleisuus näyttää vrme
vuonna muuttuneen verraten vä­hän.
Maaseudulla on tapahtunut
pientä suhteellista kuolleisuuden
alenemista, kun taas asutuskes­kuksissa
on ollut pientä nousua.
Tämä eroavuus s e l i t t y y näiden
väestöryhmien erilaisella ikä.'*a-i
kenteella.
mieh määrä kohonnut 4,000 t a ­paukseen
päivässä ja 1,440,000
vuodessa. Näistä 4,300 johti kuo­lemaan.
italialaiset työläiset ovat osal-listifneet
kalkkijn solidaarisuus-mielenosoituksiin
riippumatto^
m u i i t t a a n puolustavien kansojen
tukemiseksi, olipa kysymyksessä
Vietnamin, A f r i k a n j a latinalain
sen Amerikan, Arabikansat tai
eurooppalaiset kansat, jotka tais­televat
sortavia- f a s i s t i h a l l i t u k s ia
vastaan Espanjassa, Portugalissa
tai Kfeikarföa.
. Italian kansairjoukkojen yhte­näisen
liikkeen najoitusyritykset
eivät ole onnistuneet. Ennen nä­kemättömien
p r o V o kaatioiden
edessä ovat: työtätekevät luokat
antaneet: uuden osoituksen vas-tuustaanv
kuristaan ja yhteishen-gestään.
Me taistelemme radikaa­lisen
muutoksen aikaansaamiseksi
maan poliittisessa suuntauksesssa
j o k a on tähän asti tullut vasem-mistolais-
keskustalainen. Me py­rimme
saamaan muiden demo­kraattisten
puolueiden vasemmis-tovirtaukset
toimimaan avoimes­t
i , , kannuastamaan niitä voitta­maan
lopullisesti ennakkoluulot ja
edistyneisyyden Italian kommu­nistisen
puolueen esittämien eh-dotustenv
aloitteiden j a vaatimus­ten
suhteen.
Me korostamme, että olisi har­hakuvitelmaa
j a petosta l u u l h , et­tä
on mahdollista tehdä jotain
maan uudistamisen j a edistyksen'
hyväksi ilman kommunisteja, saa­ti
sitten heitä vastaan. Näin s i k s i,
että kommunistit tuovat esille
I t a l i an työläisten j a kansanjoiik-kojen,
niiden etumaisten ja voi­makkaimpien
"voimien toiveita.
Nämä voimat haluavat- v a i k u t t aa
enemmän yhteiskunnassa j a maan
johdossa. Kommunistit haluavat
ohjata maan yhteiskunnallisen ja
poliittisen uudistamisen suuntaan
sosialismin suuntaan. J u u r i tätä
me sanommekin Italian t i e k s i so­s
i a l i s m i i n , k i r j o i t t a a . L u i g i Longo
2 Kosmostekoikinita
avanarteen
Moskova. — Neuvostoliitolta
lähetettiin h i l j a t t a i n Maatakier-tävälle
radalle kaksi Kosmos^sar-j
a n tekokuuta — Kosmos-316 ja
Kosmos 317. Tekokuut jatkavat
aikaisemmin ilmoitetun tutkimus^
ohjelman toteuttamista.
Kosmos 316: n kiertoaika Maan
ympäri on 102.7 minuuttia, s u u r in
etäisyys Maan pinnasta on 1,650
km j a pienin 154 km. Tekokuun
radan kaltevuus on 49.5 astetta.
Kosmos-317:n kiertoaika Mahn
ympäri on 89.4 minuuttia. Sen
suurin etäisyys M a a n pinnasta on
302 km j a p i e n i n 209 km. '
PÄIVÄN PAKINA
TOTUUKSIA 30 V. TAKAA
Kolmenkymmenen vuoden a i ­kana
v i r t a a paljon vettä siltojen
alta, kuten sanotaan.
sillpineri hallitus ei halunnut^
kaan sopimusta H i t l e r i n Iiillit-seroiseksi,
vaan p i t k i t t i loputto-
Sinä aikana syntyy j a kasvaa y masti neuvotteluja vielä s i l l o in
koikkoonnana.inn uiiiui.sqii M.stuikUuimpnoilvvii.. '.-V kun Saksa nl i in mnhi l isnini i t
Mutta eräät suurtapahtumat
30 vuoden takaa kiinno.stavat
historian tutkimuksen kannalla
yhtä paljon-mini- - j a pulisonki-kuin
vanlMijenkiu- partojen su­kupolvea.
Maailmanhistorian kehityksen
kannalta katsoen oli r.itkaiseva
.se, miksi käydyistä neuvotte­luista
huolimatta ci päästy E n g ­lannin
(ja Ranskan) sekä Neu­vostoliiton
väiillä sopimukseen
ihmiskunnan " k o l l e k t i i v i s en t u r ­vallisuuden",
hyväksi kuten s i i ­hen
aikaan sanottiin.
Melko yksimielisiä ollaan jo
siitä, että jos B r i t a n n i a , Ranska
j a , Neuvostoliitto olisivjit s i l l o in
muodostaneet yhteisen lujan so­t
i l a s l i i t o n , H i t l e r i n Saksa ei olisi
uskaltanut sotaa aloittaa.
M u t t a UilläisUi puolustusluon-toista
sotilasliittoa e i saatu syn­tymään
Englannin j a Ranskan
sckiUsiNeuvostoliiton neuvottelut
kariutuivat. Sen sijaan syntyi
Neuvostoliiton—Saksan hyök-käämiittömyysfiopimus
j a puhke­si
hirveä sota.
Rauhanpuolustajat kautta
maailman^, kuten Neuvostoliitto­kin,
s y y t t i tapahtumain kehi­tyksestä
sitä, että Britannian
oli jo mobilisoinut
joukkonsa suurhyökkäykseen.
Lontoo, Ottawa ja muiden
"länaimaidcn" pääkaupungit
syyttivät puolestaan N L :a "pe­toksesta",
millä tarkoitettiin
edellämainitua hyökkäämättö-myyssopimuata.
N y t on Lontoossa j u l k a i s tu
B r i t a n n i a n omaa salaista a r k i s ­toa
vuodelta 1939. _
Siitti näkyy, että Tshekkoslo­vakian
raiskaukseen syyllisty­nyt
B r i t a n n i a n silloinen päämi­nisteri
Neville Chamberlain pyr­ki
todellisuudessa H i t l e r i n tyy­dyttämiseen
eikä sopimukseen
Neuvostoliitoa kanssa.
Chamberlainin ulkoministeri
lordi Halifnx sanoo nyt j u l k a i s ­tuissa
asiakirjoissaan, että B r i ­tannia
tarvitsee liittolaista, jos
H i t l e r halutaan pysähdyttää.
Mutta, hän sanoi silloin, "jos
meidJin on tehtävä valintamme
Puolan j a Neuvostoliiton välillä
Puola on arvokkaampi.
H i s t o r i o i t s i j a t ovat tähdcntii-ncet
.sitä, että Chamberlain suh­tautui
kielteisesti Neuvostoliit­toon,
j a että j u u r i tämän vuoksi
hän väitteli a k t i i v i s t a natsi-vasr
l a i s t a ohjelman.
N y t julkaistut salaiset asia­k
i r j a t osoittavat myös, että Ca-T| eivät voineet sanoa muuta kuin
nadan hallitus, edesmenneen 1 että "ulkoministeri ei katsonut
pääministeri Mackenzie K i n g i n | oikeaksi lähettää mitään vas-johdolla,
tuki Chamberlainin oh- ] tausta tähän kysymykseen".
Sivumennen sanoen tämä oM
y k s i niistä "vaikeuksista'V m i h in
mr Strarig: ylempänä v i i t t a a . Sen
sijaan, että olisi p y r i t t y sopi-^
mukiseen jonka mukaan H i t l e r in
Saksa olisi kohdannut Voiiftak-:
kaat liittolaiset o m i l l a r a j o i l l a an
Chamberlain j a kumppanit ha--
lusivat seurauksista välittämi^.t-tä
pitää heuyostoliittolaisjoukot
niahdollisimman kaukana idässä
n i i n , että; natsi-Saksalla olisi
miltei vapaa pääsy^Puölaan, Itä-mfsrenniaihin,
Romaniaan jne.
J u u r i Britannian sotilasval-tuuskunnan
yitkasteluh j a sopi-itnisvMtuuksien
. --puuttumisen
v u o l « p rieuvost;oliittolaiset"selit-' *
tiväCisilloin, ettei heillä oilut
muuta mahdolliöuuttä ajan voit­tamiseksi
kuin tehdä hyökkää-mättömyyssopimus
S a k s a n ,
kanssa. •
jelmaa tähdentäen siinä vaihees-: 1
sa, että Canada ei ole missään
tapauksessa sidottuna Britan­niaan
eurooppalaiseen, sotaan
(mikä oli muka vaarassa syttyä
j o s Englanti o l i s i liittoutunut
Neuvostoliiton kanssa H i t l e r in
Saksaa vastaan.)"""
N y t julkaistut asiakirjat to­distavat
myös, että B r i t a n n i a o l i
saanut varoituksia Nuuvostolii-ton
johtajain lyhyiden lauauntor
j en lisäksi siitä, että Neuvosto­l
i i t o l l a on. muitakin sopimus-mahdollisuuksia,
jos. neuvottelut
B r i t a n n i a n kanssa kariutuvat.
Brittiläinen diplomaatti, W i l ­l
i am Strang, sanoo yhdessä asia­kirjassaan,
6ttä brittiläiset nos­t
a t t i v a t "vaikeuksia, vaikeuk­sien
jälkeen neuvotteluissa Neu­vostoliiton
kanssa. Se tosiasia
kun ne (brittiläisten esittämät
vaikeudet K) tuntuivat Mos­kovan
mielestä. tarpeettomilta,
on muodostanut "vaikutelman,
että me emme tosissamme ha­luakaan
sopimusta", tiedoitti mr
S t r a n g (nykyinen lordi Strang)
B r i t a n n i a n hallitukselle.
B r i t a n n i a lähetti lopulta soti-lasvaltuuskunnan
— laivateitse
(siis aikaa kuluttaakseen — K)
— Moskovaan..
Kysyttäessä suostuuko Lontoo
siihen, että Neuvostoliitto Saisi
oikeuden lähcttiiä sotilaltanni
( H i t l e r i n joukkoja torjufnaun
— K ) Puolan alueiden läpi (Puo-lart
länsirajalle - K) brittiläiset
Todettakoon kuitenkin, että
Britanniassa oli silloin valtio-mlestenkln
keskuudessa myös
toisenlaisia katsantokantoja. Va
litettavaa maailmanrauhan kaiir
naita oli vain se, että Win8ton
C h u r c h i l l j a kumppanit olivat
silloin vfihcmmistöhä. He ,vaati-vat
natslvastaista liittoa Neu­vostoliiton
j a Ranskan kansaa,
mutta Chamberlain ei htitä
kuullut. Seuraukset kauhulnecn
tiftdetään j a muistetaan'
1 Näillä muistoilla on s u u r l a r -
vo vieläkin maailmanrauhasta
puhuttaessa. — Känsäkoura.