Vapaus, May 2, 1968

              niiniiiiiiiiiiiiiiiipiiiiiiipiiiiioiiiiiiiiiiiiiipiijiiiiiiiiiiiiiiiiiiii
l i i i l t
ptm 72,36
S'Mshi;.;-,-rr^;; 34-vuotias mouikarin"
iheittäj^ Rw9^alcl K l im saavutti lau­antaina
Sp^hissa järjestetyt yleis
uir)heiluici\{i^iiluj|$sa kaikkien aiikojen
Iloiseksi jp^^apftulohsem 72,36. Hä-
«en, mouljEapinsa lensi ,70 metriä p i .
itemmälleik(jlme kertaa.. iKlim, k u ­ten
ikaifckiijtnuuikin Neu>vostaliiton
iDouik»rinit)teittä(jien parhaimniistooni
'iiuuluvat jirheilijat, osallistui nuor­ten
kisojbin ikilpailun ulkopuolel'
'1% T ö i k s i moukarinheitossa tuli
Anaitpli Shtsihupljakov tuloksella
68,86 ja I kolmamneiksi as-vuotias
Anatoli Bondartsh«k 67,54..,
Helsinkii' —- Teuvan Pauli Nevala
osoitti parhainta kuntoa tämän ikau-detn
ensimmäisissä ikeihäsheittokil-pailuissa
Kuortaneella lauantaina
saavuttamalla toiloksen 81,46. Toi­seksi
, näissä olympiavalmennettavi-en
haruoituskilpailuissa selviytyi Ää
n«kosken Huiman Jorma Kinnunen
tulakseUa' 79,84 ja kolmas oli Esko
Kuutti LgukU 70,50.
K i l p a i l u j a haittasi melko voima-ikää
vastatuuli'.
Maier lieUittää
harjoitteiluiaaln
Tönsberg. — Ensi kaudella en aio
^osallistua, kansainvälisiin suurkil-pailuihin,
ilmoitti norjalainen pika­luistelija
Pred Anton Maier toi-s-taina.
On: mahdollista, että osallistun j o i
hinkin kansallisiin kilpailuihin,
mutta nyt on "mennyt maku" ko­vaan
rääkkiin ja harjoitukseen, jo-iha.
oh välttämätön 'kansainvälisellä
huipputasolla kilpailtaessa. Sitä
paitsi haluan omistaa enemmän ai-
Ihaani perhe- ja yksityiselämääni,
sanoi Euröopan-j maailman- j a olym
piamestari edelleen. ;
Maier aikoo: kuitenkin keskitläy-tyä
tiiviisti "-tulevaan pyöräilykau­teen.
Vancouver.— Tänään (sujinun-taina)
loppuivat CUnton^haalin
55vuotlsjubIat konserttiin, mikä
oU arvokas tilaisuus lauluineen,
' puheineen sekä useine soittoesi-tyksineen.
Ohjelman esittäjänä toimi Heniry
Lahti. Emil Ihaksi antoi haalin syn-^
tymästä selostuksen. Hän osoitti,
jmiten on ^aloitettu /toiminta, jonka
javufla oli n i i n paljon saavutettu,
leittä rakennettiin tämä upea haali,
mikäi vastaa vielä tänäkin päivänä
toimipaikkamme tarvetta.:
Kun huomioidaan haalin juhla­sali
toisessa kerroksessa, niin meillä
on siksi hyvä tanssisalikin; eittä vai"-;
kea on sen 'parempaa ja ilmavampaa
tanssipaikkaa Vancouverista löytää:
Kun ajatellaan 'esiraivaajien uh-
Toronton osaston^
l ä M kota
Toronto^'— Toronton osaston kuu­kausikokous
pidetään Don-haalilla
maanantaina toukokuun 6 pnä kello
8 illalla. Erikoisen tärkeä asia jäse­nille
,on Tarmola, joten olisi toivot­tavaa,
että jäsenistö osallictuisi tä­hän
tärkeään kokoukseen. Yrityksen
jäsenet ovat myöskin tervetulleita
keskustelemaan ja lausumaan mieli­piteensä.
^ Johtokunta.
IMPORTANT MEETING
AT THE D O N HALL
The Finnish Society of Toronto
Invites Yritys merabers to partici-r
pate i n the May meeting to be
held at t h e Don Hall, Monday, May
6th, at 8 p.m. A n important place
for Yritys' activities is Tarmola and
at this meting we have to decide
about this coming summer's pro-gramtogether.
— Executive:
Domäki Bros.
Monument Co.
Huolella - valmistaa .kaikkia
, klvityöalaan kuuluvia töitä.
Pohelin WA. 3-4469
506 Bnui8wlck Ave., Toronto, Ont.
Parkway Bakers
SUOIVKALAINEN LEIPOMO
Valmistas suomalaista kardemmn-mapnllaa,
oikeata ruisleipää, ka-nelikorppnja,
kaakkoja, pikkidei-piä
ym. leipomoalan tuotteita.
Aukioloajat: maanantai . la—6;
tiistai — torstai 9—6; perjantaisin
9—7.30 ja lauantaisin » - 6 .
Puh. 36.3-7676
Ontario
,290 Queen St W.
Toronto 3-B
TURKU BÄKERY
and Delicatessen
Puh- 463-3331 — Kot 633-8028
281 Danforth Ave., Toronto, Ont.
, Valmistamme suomaliaista _mo-ka-
Ja kaihvlleipää, liha- ja kaali­piirakolta,
kymmentä eri laatua
täytekaakkiuja.
Myymme myös suomalaisia mak-karoida,
Juustoja, sillejä ja ma­keisia.
AKE SAARINEN, omistaja
Jutun jatoa
'Koska^sekäärmejuttu selvisi n i in
ken-on lisää (Perustuu tositapahtu­miin.)
Tämä puro on noin lo mailia pit­kä
ja päättyy Rainy Jäi^reen. Puron
varrella asuu kymmenkunta farma­ria,
pienviljelijöitä nim. jotka ovat
nähneet noita käärmeitä milloin
missäikin . . . ja pelänneet^ uskalta­matta
tappaa niitä hirmuja, vaan
sitä enempi niistä puhuttiin ja k u l ­lakin
on "oma mittapuunsa".
Puna-apilan kukkimisaikana ta­vattiin
käärmeitä syömässä apilan
kukkia, ja suotiin tuo nautinto
käärmeille, häiritsemättä.
Mutta ennemmin kerrottu ratkai­si
arvoituksen ja sitä muikaa haihtui
pelko. Mutta ihmiset yleensä inhoa­vat
niitä, eivätkä käytä ravinnok­seen.
Kalastajat eivät huoli anke-
1-iaSta, vaan lasikevat ne vapauteen,
koska niillä ei ole kysyntää.
REISSU LASSE.
Lasse oli kuusissakynuncnissä, en
simmäisen maailmansodan veteraa­ni.
Lasse oli kaikinpuolin hyvin
mittava ja voimaa oli kuin karhul­la
konsanaan... j a mitään pelkää­mätön
(omien puheittensa mukaan)
Lasse todisti tämän kertoen kuinka
hän vietti yönsä riihessä, jossa oli
kuollut ihminen, odottamassa hau­taamista.
No sitä e i kaikkien luon­nolla
tehdäkään, olla nyt vainajan
ikanssa pimeässä riihessä eei.
On totta että entis-aikaan Suo­messa
pelättiin kuolleita enempi
kuin eläviä ihmisiä, että oli sillä
Lassella sisua kerrakseen. Rinta­mailla
ollessaan sanoi Lasse maan­neensa
ritirinnan kaatuneen soti­laan
k a n s s a— eikä pelännyt kuol­lutta..
Pyssyt ja 'kuulariiiskut"
paukkuivat lakkaamatta, mutta s i ­vuuttivat
Lassen, joten naarmua­kaan
ei hän saanut koko sodan ai­kana,
eikä niin ollen pelännyt so­taakaan,
mitään pelkäämätön k un
oli.
Lasse teki metsätöitä talvisin ja
kesät o l i uittohommissa. Palkat olir
vat alhaiset, mutta viinasta piti;
maksaa täyden kurssin mukaan, jo­ten
Lassen rahapussi oli aina pohr
jaa vailla, ryyppymies kun o l i . Tu­li
sitten huono aika. Työt oli py-säyksissä
joka alalla, joten ne, joil­l
a ei ollut entisiä säästöjä, joutui­vat
turvautumaan kaikenlaisiin kei­noihin,
varkauksiinkin,, sillä henki
on ihmisen kallein omaisuus jota on
suojattava keinoista välittämättä.
Mutta Lassen luonto ei taipunut.
Kunnioitti toisen omaisuutta, eikä
varastanut (esimerkiksi kelpaava
mies.)
Suomalaiset saivat "Karjalanr
kuumeen'', ja heitä siirtyi sinne jou-kottain,
sellaiset nim. j o i l la oli ra­haa
ja tavaraa, otettiin huomioon.,
j a lausuttiin tervetulleiksi uuteen
kotimaahan, poikkinaiset saivat jäär
dä sinne missä olivat. Lasse olisi
ollut valmis matkaan, mutta raha­pussi
oli tyhjä. Niinpä Lasse alkoi
kysellä töitä farmeilta, vaikka ma­hapalkalla
ettei tarvitsisi nälkää
käTSiä. Onnistuikin saamaan paikan
farmilta joksikin aikaa, "mahapal­kalla."
— Käärmeistä oli vain muistot
jäljellä.
Lasse sai tehtäväkseen puhdistaa
puji-on vartta jossa kasvoi paju-vesakkoa.
Isäntä näytti missä on
naapurin rajapaalu ettei siitä men­nä
eteenpäin jne. Puron äyräällä
kulki mehevä apilapelto, levittäen
omalaatuista tuoksuaan, ilman ol­lessa
tyynen näin aamuvarhain ja
sääski-parvi- hyrisi mi(^_ten ympä­rillä...
aamiaisen toivossa, saada
ilmaista verta mahan täydeltä. Täl­laisissa
oloissa alkoi La.sse työn, ja
se oli kaikkea muuta kuin hauskaa.
Prleen sääsket, k i r o i l i Lasse alkaen
työnsä, työvälineenä pitkävartinen
kassara jolla iskf vesakkoa j a v a l -
rautuvaisuutta tällaisen hyvän haa-jlih
rakentamiseksi, meillä on kunv
|nia-asia pitää kykyjemme mukaan
'Eiitä hyvä huoli ja toimia sen kun-j
nössapitämiseksi yhteiseksi hyväksi.
' Juhlatilaisuus alkoi arvolkkaalla
tavalla. Kunniavieraita o l i pitkä rivi
näyttäimöllä ja tyttömme antoivat
heille itsekullekin kukat rintaan.
Sen jälkeen ohjelman esiittäjä kysyi,
että haluaako kukaan kunniavierais­ta
esittää muutaman sanan siitä k im
ovat olleet mukana jo s i l l o in kun
haalin ovet avattiin 55 vuotta sitten.
N i i n sitten nousikin reippaasti
mra. Kataja, Websters Omersista
ja kertoi, kuinka hän oli mukana jo
silloin kun pidettiin haalin avajai­sia,
ja- että sen jälkeen hän on ollut
mukana haalin useilla tätä aikaisem­millakin
syntymäpäivillä.
Minä puolestani kiitän kaikkia oh­jelman
esittäjiä siitä kun rikastu­titte
meidän .juhlatilaisuuttamme
lauluin, soittoesityfcsin j a tervehdys­puhein
.
» • •. » «
Eilen (lauantaina) olin mukana
rauhankulkueessa. Siellä oli muka­na
tuhansia rauhanpuolustajia. Pa­raati
lähti City haalilta ja n i in men-
' i i n Court Houselle. Tilaisuudessa
oli innostavia ja ai-vokkaita sotavas-laisia
puheita.
Mikä ilo o l i k in katsella sitä kun
oli sadottain nuoria mukana kanta­massa
sotavastaisia tunnuksia.
. . . » • • « «
Täällä oli jo ensimmäinen kesä­päivä
— 65 astetta (F) lämmintä.
Kunhan sitä nyt vain jatkuisi.
Kevätterveisin — M. V. V.
Fort Wifllaniissa on
Ifaas 'ympäirijuolQu'
Fort William. —- Tuvantäyteinen
yleisömäärä kokoontui maanantaiil-tana
huhtikuun 22. päivänä Fort
William areenalle kuuntelemaan ja
seuraamaan Neuvostoliiton laivasto-kuoroa
Ja tanssijoita. Edellisenä
vuonna vieraili Anneijan kuoro ja
tanssijat/ Sitä kuulee yhtä ja tois­ta
ettei hän ne Venäläiset ole en.
keleitä,. mutta kyllä yleisö sai naut.
tia näkemästään koko rahan edestä.
Canadan Legionan myötavaiku
tuksella järjestetään täällä vuotui­sen
'kymmenen mailbi maratonjuok­su.
Tämä kilpailu oli Canadan Suo­malaisten
leipälaji vuosia, sitä kut-
.-.utaan kaksoiskaupunkien ympäri
juoksuksi. Tämä kilpailu järjeste­tään
toukok. 20 p. Victoria päivän
merkeissä. Maratooni on avoin kai­k
i l l e amatööreille. Aikaa on jäljel­lä
ainoastaan vajaa kolme viikkoa.
Jos joillakin henkilöillä on kiin­nostusta
osallistua tähän 10 mailia
pitkään maratoniin niin voi ilmoit-tautua
viimeistään toukok. J8 päi­vään
mennessä osoitteella; Ted Pri­ce,
Canadian Legion, 226 May St.
S. Fort William Ontario:
T. Lehtinen.
Wallt Ro(^wm rooli
Yhdysvaloissa
(Jatkoa .2 sivulta)
pikiasta muodostuu komps.ituskivi
ja Yhdysvallat saisi aihen kiel­täytyä
kokonaan . neuvotteluista
Tehtävänämme on auttaa sellaisen
kompromissin aikaansaamista, joka
tyydyttää molempia osapuolia. Vii­me
aikoina on lehdistössä puhuttu
Pariisii|ta mahdollisena tapaamis­paikkana.
Ranskan ulkoministeri
Couve de Murville lausui tämär.
johdosta, että jos Yhdysvallat ja
Vietnamin demokraattinen tasaval­t
a suostuvat valitsemaan Pariisin
neuvottelupaikaksi. Ranska ei mis­sään
muodossa vastusta asiaa.
Päinvastoin Ranska, antaisi ilomie­lin
apuaan tämän vaikean ongelman
ratkaisemiseksi.
Vancouver. — Jo viideiticymme-nen
viiden vuoden aikana; viimehai'
huhtikuun 28 päivänä on. j u h l i t tu
Clinton haalin olemassaolon juhlaa.'
Kieltämättä onkin nämä vuodet ol­leet
kunniakasta aikaa kulttuuritoi­minnalle
jota on harjoitettu Clinton
haalin tilavissa suojissa, Allokirjoit-taneella
on- ollut tilaisuus o l l a mu­kana
25 vuotisjuhlinnasta asti. N j ^
kerron lehtemme lukijoille tästä
viimeisiestä juhlasta jota seurasin
mielenkiinnolla katsoraost?' käsin.
Ohjelman kuuluttajana toimi Henry;
Lahti j a hyvin asiakkaalla tavaUa.
Miellyttävällä esintymisellään" hän
loihti esiin mieluisan tilaisuuden
korjaten siten omien kulttuurivoi-mien
heikikoutta; Henry esittikin
tervehdyspuheessaan; toivomuksen
joka jälleen elxxttäisi kulttuuritoi­mintamme,
johon toivomukseen var­maankin
joukolla yhdymme,
" j u h l a alettiin tavanmukaisella O
Canada-laululla. Näyttämöllä o l i
yhdeksän alkuajan uranuurtajaa
j o t k a ovat olleet jo silloin paikalla
kun lausuttiin syntysanat sekä r a -
kennettin tämä kulttuuritoiminnan
kehto. Heidät kukitettiin ja Minda
Katainen Web8ters Cornersista ker­toili
; siitä ajasta jolloin vietettiin
haalin avajaiset 55 vuotta sitten.
Hän pahoitteli sitä, että on n i in pal­jon
poistunut joukostamme sitä vam
haa polvea, samalla antaen tunnus­tuksen
niille jotka vielä jaksavat
viedä jonkinlaistakin toimintaa
eteenpäin. Palaantme tähän vielä;
Emil Ihaksen muistelmien yhtey­dessä.
Onnittelu tervehdyksiä olivat lä­hettäneet
Vancouverin kaupungin
pormestari mr. Campbell, CSJ:n
Toimeenpanevan komitean kirjeelli-nen
tervehdys kuultiin jossa allevii­vattiin
yhteistoiminnan ja ennen­kaikkea
rauhantyön tärkeyttä, hen­kilökohtaisen
tervehdyksen esittivät
ukrainalaisten veljesjärjestön edus­taja.
Runeberg-seuran edustaja ja
Canadan kommunistipuolueen edus­taja
Nigel Morgan. Viimeksimainit­tu
piti onnitttjlunsa yhteydessä l y ­hyen
ja ajankohtaisen puheen,jossa
myöskin alleviivattiin rauhanasian
tärkeys.
Varsinaisesta ohjelmasta mainit­takoon
John Grohnin jälkipolven
soittoesitykset. Tämä trio esitti soit­toa
jonka yleisö palkitsi runsain ap-loodein,
samoin Diannan suomen­kielisen
soololauhiesityksen. Mainita
sopii myöskin mra. Mittisen soolo­laulut.
Sitten hän sai vielä apuakin
ia helauloivat duettona Sibeliuksen
Finlandian, apunaan oli Aino Hend-rikson.
Nuori toiskielinen kansan­laulaja,
joka oli ollut banadan edus­tajana
Nuorison festivaalissa Helsin­gissä,
lauloi monta laulua jotka.me­nivät
yleisöön niin syvällisesti, että
Hau-kaa kevättä fcaikUle!
ELSA JA J. TÄHTI
Toronto Ontario
TÄRKEÄ
TiibOTUS
ja 2 makuuhuoneen huoneistoja saatavana
: suomaladsesta osaketalosta
, , WILLOWDALE
• TPiVfig^iaimia parvekkeita ja auitiotalleja. Soittakaa
LAURI KANGAS KONTTORIIN 487-3333
TORONTO, ONTARIO'
E.I. ia-mistä
tuli. Alkoi käydä tuuli ja
sääskipaCTi piiloutui pajukkoon.
Lasse jatkoi työtään reilun mie­hen
tavoin ja kas; lähestyi jo raja­paalua,
joten päivälliseen mennessä
on työ tehty, tuumi Lasse.
— Mutta mikäs se tuo on? Hei­nikosta
sukelsi esiin suuri käärme
— j a Lasse sai vastauksen. Työ-,
ase putosi ja Lasse jähmettyi pai^
kalleen säikähdyksestä. "Peto" kui­tenkin
sivuutti hänet ja mateli ve­teen,
- -
.HAUSKAA KEVÄTTÄ
• -sekäi
lämmifntä ja hyvää kesää
toivdSamme
kaikille yiitäviHemme!
Shteila ja Donald Viren
Niagara-on-the-Laloe Onlarlo
Kaimelmmat .
MUISTOJEN KUKAT
'edesmenneen .
HENRY VÄISÄSEN
Muistolle
JUSTIINA J A ARVI SAVO
Toronto, Ontario
Isäntä oli varoittanut perhettään
ettei olla tietävinäänkään käärme-jutusta,
jos mies sattuisi sen nä­kemään.
Päivällisen aika lähestyi,
miitta^assen työ oli keskeytynyt,
minkä oli ajatellut valmistuvan sii­hen
mennessä. Kyllä oli Lasse no­lon
näköinen tullessaan päivällisel­le.
Sillä käärmejutulle talonväki
nauroi kun Lasse levitti pitkät kä­sivartensa,
näyttääkseen miten pit­kä
ja paksu oli se peto. Olisit tap.
panut sen k u n sinulla oli kassara
kädessä, sanoi isäntä. Se on hel­pompi
sanoa kuin tehdä, vastasi
Lasse. •,
Nyt sitten syömään sanoi emäntä,
asettaen ruokaa pöytään. Huomen­aamulla
saat jatkaa rannan puhdis­tamista
sillä iltapäivällä on muita
töitä, sanoi isäntä.
Seuraavana yönä Lasse, otti mat-kasauvonsa
ja lähti. Tähän päät­tyy
mitään pelkäämättömän Reissu
Lassen tarina. . •—A, R.
Ruotsin Amerikan Linjan
HUVIMATKA
SUOMEEN
UUSI
M. S. KUNGSHOLM
Toukolkivuii 18 pnä
New Yorkista^Kööpenhamlnaan
Sieltä edeUeen
UUDELLA
M. S. FINLANDIA
laivalla .
TOUKOKUUN 26 PNÄ
Helsinkiin
Lippujen hinnat;
IVf:-S. Kungsholm
TurlabUuokka — New Yoi*/Köö-pemuunthia,
alkaen US $261.00,
halvin edestaikalnen : lippu US
$514.00. ^ -
M. S. Finlandia:
TurLstUuokika •— Kööpenhamina
/Helsinki US $45.00.
Muut lalvavuorot 1968:—
New Yorkista:
Gripsholm — kesäk. 7
Kungsholm — elok. 14
Gripsholm — syysk. 25
Kungsholm — jouluk. 5
• Teflikää palkkatilaiuksennfi:
VAPAUS
TRAVEL AGENCY
P.O. BOX 69. 8UDBURY, ONT.
joutui, antamaan ylimääräisenkin
nU!inei"on. Suotanee anteeksi j o ^ on
j p n j ^ . joitakin esityksiä mainitse­matta,
tässä ne kuitenkin suurin-piirteiin
ovat.
• E m i l Ihaksen historiallisessa ker­ronnassa
olisi paljonkin kerrostavaa,
vaan se olisi l i i an pitkä kolconaisuu-aessaan'.'
Yritän vain poimia jotakin
siitä. Hän kertoi tulleensa Vancou­veriinko
vuonna 1910, s i l l o in ei o l ­lut
vielä haalia, mutta; jotain yhteis­toimintaa
kuitenkin o l i erinimisten
sQsiali^iseurojen nimellä. Suomalai­sille
ominainen perisynti kuitenkin
o l i jo- s i l l o i n k in yliLteLsymmärryksen
puute, jonka johdosta valmistui kak­si
haalia; Edesmennyt Aappo Kär-mekangas
piti itsepintaisesti aja­tuksensa
jota joukot eivät kuiten­kaan
hyväksyneet vaan panivat tuu­mansa
yhteen ja päättiyät rakentaa
oman talonsa jonka suomaa lämpiiä
olemme saaneet nauttia nämä kulu­neet
55 vuotta.
Näin pitkän ajan kuluessa on
luonnolUsesiti ollut paljon: työtä ja
vastatuultakin. On ollut kaksi yleis-maailmallisita
sotaa joiden mainin­git
eivät olleet vaikuttamatta mei­dän
yhteisten toimipaikkojenkin
kohtaloon. Toisen imaailmansodan ai
kana oli GSJ;n toimintakin pannas­sa
ja siinä samalla haalien ovet
suljettuna. Clinton haali oli kyllä
silloin rekisteerattu Finnish Socie­tyn
nimiin vaan ei se muuttanut
asiaa; ovet olivat kiinni samoin kuin
järjestön omistamien haalienkin
ovet
Haalin rekisteeramista CSJ:n ni^
miin piti puhuja järkevänä tekona,
sillä se toimenpide suojaa omaisuu­den
koska viimeinen sana kuuluu
järjestön toimeenpanevalle komite-aUe.
Puheensa alussa hän mainitsi
kuinka valtaLsaa oli silloin kun haa­li
valmistui, o l i laulukuorot, oma
torvisoittokunta, näytelmäseurasta
puhumattakaan. N i in sellaista se o li
cilloin, muistot ovat mieluisat; Kui­tenkin
loppujen lopuksi, meidän
järjestömme ovet ovat avoinna kai­kille
ennenkaikkea suomalaisille,
tulkaa mukaan. E i kysytä mikä sinä
olet mieleltäsi, meidän säännötkin
julkaistiin Uusi Länsi nimisessä leh­dessä.
Emme siis kulje sameissa ve­sissä
-^Mukanaollut. .
,tQrs.tax, toukok. 2 p. rr-, THursday; May 2, 1968, Sivu ä v
Juutalaisten
maailmanjärjestö
ei vaadi korvausta
Helsinki, - r - Juutalaisten maaiK
manjäijestö lausuu syvän hämmäa-lyksensä
siitä, että jokin yksityi.
iien järjestö tai henkilö esittäävaa-timuksia
Suomen hallitukselle vail­la
mitään oikeuksia tällaiseen me­nettelyyn,
sanotaan julkilausuma.s-
.sa. jonka on antanut Suomen Juu­talaisten
Seurakuntien Keskusneu-vosto.
Julkilausuma on annettu koh­distuneiden
vaatimusten aiheuttami­en
vääristelyjen poistamiseksi.
Ainoastaan Jewish Olaims Conr
ference, Jevvish Agcncy, World
Jewish Congress ja Joint Diätribu-tion
Committee ovat ne kansainväli-
.sesti tunnustetut juutalaisjärjeslöt,
jotka voivat esittää korvausvaati­muksia
Saksaa tai sen liittolaisia
vastaan natsivallan aikana tapahtu­neista
oikeudettomuuksista. Käy­dyissä
neuvotteluissa ei ole koskaan
pyydettykään keikausta hengiltä
oietuista ihmisistä, vaan on ainoas­taan
vaadittu sellaisen omaisuuden
palauttamista, joka on riistetty juu­talaisilta
yhdyskunnilta ja yksityjr
.«iltä juutalaLsilta. .
Juutalaisten maailmanjärjestöjen
suhteet Suomeen ovat mitä pai--
haimmat eivätkä järjestöt aseta
minkäänlaisia vaatimuksia Suomel­le
sodan aikaisista tapauksista. J u u ­talaisten
maailmanjärjestön nimi.s-sä
voi esiintyä ainoastaan Suomessa
olevien juutalaisten . seurakuntien
köskusneuvosto, sanotaan julkilau-i-
umassa.
South Poi-cdphre. — Keväiset ter-,
vetset täältä Pohjois-Ontarion Etelä­päästä.
Mitään ei-ikoista ei ole vli-rrte
päivinä tapahtunut, jns el oteta
huomioon sitä, että tästä vietessäÄi-me
olevasta järvestä lähtivät jäät
tänä vuonna poikkeuksellisen aikai­sin
— huhtikuun 24 pnä. Se ei Ole
sopinut "näiden ilmaennustaji^h las­kelmiin
ollenkaan, mutta kaikki las­kelmat
tahtovat pettää tällä atomi-dikakaudeUa.
' ' :
Kalat kutevat j a ne. Superiöriri
"smeltit" nousivat tänäkin VtiOnria
?ivan tänne ylimaihin; asti. Jotkut
ovat niin persoja häille pikkusille
kaloille, että eivät tahdo saada öi-
:ään: nukutuksi ennen kuin-ovat syö
neet niitä useita paunoja; Suoma-lais-
savolaiset eivät ole erikoisen
ahneita näille kaloille, koska niistä
ei saa kunnollista kalakukkoa. .
Vaalimyllyt täälläkin ovat alka­neet
hiljalleen pyöriä. "Kynsiä" hio­taan
ja suunnitellaan, kuka olisi
parhain ehdokas itsekustakin puo­lueesta.
Ja sellaiset liberaalit ja
konservatiivit, joilla on yhteisiä
vehkeitä j a ovat kesäkämpillä naa­pureina
katkaisevat nyt välinsä
poikki, ainakin vaaleihin asti. Muu­ten
ei tunnu vaalitaistelulta ollen­kaan.
Mutta työläiset ja pieni palkkaiset
ihmiset yleensä, ovat täällä olleet
kovasti aina NDP:n kannalla. Eikä
voida moittia, kyllä Murdo Martin
On ainakin puhunut näiden ihmisten
vaatimusten puolesta Canadan val­tiopäivillä
ja muutenkin auttanut
m.onissa; asioissa kanssaihmisiään
monimutkaisten ja kierien kysymys­ten
selvittämisessä. Mahdollisesti
on paljonkin asioita, joissa hän on
koettanut auttaa alueemme väestöä.
Näin ollen hän on ollut parhain
kansanedustaja mitä Pohjois-Ontari-osta
on lähetetty koskaan valtiopäi­ville.'.
Tätä kirjoittaessa ei ole vielä tie­toa
kuka tulee edustamaan tältä
alueelta NDP-puoluetta, mutta luu­len,
että nimityskokouksessa Martin
tulee valituksi j a että hän tulee
ottamaan ehdokkuuden vastaan, kos
ka on j o "parkkiutunut" politiikko.
Mutta äänestäjät sittenkin sanovat
loppusanat näissä asioissa joten toi­von
NDP:lle j a sen ihmisille hyvää
onnea edustajan valinnassa ja että
tälle puolueelle se "viva" on ve­dettävä
vaalipäivänä. Muuten juuri
.sain tietooni, että NDP:n ehdokas^
himityskokous on Timminsin Isau-podgintalojja
'^käräjätuvassa" totiko-
Ktmn 5 pnä kello i ip; JiokovLkseäatu
tulee puhumaan McGill yliopiston
professori Laurier LaPierre, ;
... ••«• »• .•. • • . » • .•
Vaikka asummekin pienessä kyr
Iässä, n i in joskus aina tapahtuu pie­niä
rikoksiakin. Viime lauantai-ilta-ha
paikkakuntamme yksi taxiajuri
sai kutsun puhelimessa, joten hän
.meni ottamaan autoaan takapihasta.
Tällöin häneltä ryöstettiin $37.00.
Niinikään tiedotettiin, että naapuri­kylässä
"kultakaupungissa" olivat
varkaat murtautuneet sikäläisen kaf
tolisen kirkon pappilaan, josta sai>'
vat saaliikseen $900. Molemmat
asiat ovat paikallisen poliisin tutkit­tavana.
E i täällä yleensä ryöstöjä eikä
varkauksia tapahdu. Poliisioikeudes-sa
on kyllä joka viikko paljon syy-tettyjä,
mutta ne ovat enempi auton­ajo
rifckoumuksia. Toiset • ajavat
liian lujaa, toiset eivät pysähdy va­loissa
eikä katujen kulmissa; ym.
tämän tapaisia asioita. Ja ainahan :
joskus on joku vähän liiallisen vii­nan
käytön johdostakin joutunut
poliisien kanssa tekemisiin. Viime
viikollakin eräs mies oli pidätettynä
juopumuksesta. Hän o l i kuukausi
sitten ollut vankilassa, mutta pyysi
päSstä sinne takai.sin. Tuomari ky­syi,
että miksi hän taas haluaa men­nä
linnaan? Hän vastasi, että ei ole
vakituista työtä; eikä siellä linnassa
tule niin paljon juopoteltuakaan j a .
sitäpaitsi hän on muutenkin' niin.
turkasen laiska mies... Näillä perus­teilla
tuomari tuomitsi hänet vielä
kuukaudeksi Monteithiin. —- H . ;
Suomessa järjestetään ensi elo-kuu.
ssa kansainvälinen sosiaalipoli­tiikan
konferenssi, johon saapuu
noin 2,000 osanottajaa yli 600 maas
la. Konferen.ssin pääteemana on
sosiaalipolitiikkana ihmisoikeudet
APU
LEHDEN
IRTONUMEROITA
SAATAVANA
No: 7, 9, 11, 12, 13 ja 22
IRTONUMERON
HINTA 55(?
postitise lähdetettynä
Hinta 65c
Tilatkaa, osotfcteella.
VAPAUS PUBLISHING
CO. LIMITED
P. o. Box 09 audbury, Ont.
Natsien vakoiluverldco
Skandinaviassa
. (Jatkoa sivulta 2)
Eestin sosialistisesta neuvosrotasa-vallasta,
samantapaisissa puuhissa
nykyäänkin. Tämä entinen Suomes­sa
olleen "salaisen sotaorganisaa-tion"
päällikkö asuu Bonnissa Jo-hanniter
Strasse 18:ssa j a on Geh-lenin
salaisen palvelun ai-vossapidet-ty
neuvonantaja.
Himmlerin entinen agenttipäällik-kö
Tukholmassa tri Karl-Heinz Kra­mer
harjoittaa nykyisin valonarkaa
ammattiaan Hampurissa ollen usein
yhteydessä entiseen natsilähettilää-seen
tri Hans Thomseniin. "Ritari­ristillä"
palkittu Thomsen, joka tai--
mokkaasti osallistui vakoilurenkaan
organisointiin Tukholmassa, yrittää
nykyisin pitää jopa asunto-osoitteen-sa
(Hampuri 13, Hai-vestehuder Weg
26) salassa. Vuosina 1950-^54 Thom-i,
en palveli Bonnin ulkoministeriös­sä
ja hän kuittaa vielä tänäänkin
palkkioita tälle virastolle antamas-iaan
asiantuntija-avusta; Pitääkseen
menneisyytensä piilossa on hän
hankkinut itselleen "Saksalais-eng-lantilaisen
klubin" puheenjohtajan
ja Länsi-Saksan ."Amerikka-seuran"
johtokunnan jäsenen tittelit.
Jäljelle jää vielä lähetystöneuvos
otto von Grote, aikoinaan yhdys­mies
ulkoministeriön " p o l i i t t i s en
osaston" ja Himmlerin valtakunnan-tui-
vallisuusviraston välillä. Hänet
tapaa erään konsernin palveluksesta
Frankfurt am Mainissa (Hedwig-
Dran-sfcldStr. 2) Myös hän jakaa
silloin tällöin vielä neuvojaan so­sialidemokraattiselle
Bonnin ulko­ministerille
W i l l y Brandtille.
Natsien asiamiesten ja sotarikol­listen
toiminta siis jatkuu Länsi-
Saksan ulkopoliittisissa, ja tiedus-telupalvelukeskuksissa.
Näiden voi­mien
harjoittamaa informaatiota lei­maa
nationalismi ja antikommunis­mi.
Se on syypää siihen, että Länsi-
Saksan väestöltä puuttuu mahdoUi-
9 m s 1'eaalisesti arvioida kansalliset:
ja kansainväliset voimasuhteet.
Mutta Hitlerin entisten Skandina­vian
vakoilijain olisi otettava huo­mioon,
että tällä kertaa heidän puu­histaan
pidetään j o tänään kirjaa.
Julkisuuden valokeila on tavoittanut
heidät.
(Tämän jutun' kirjoittamisen jäl­keen
on Reinhard Gehlen siirtynyt
eläkkeelle ja eversti evp. Wagner
astunut hänen sijalleen.)
Suurvallat vetosivat
ydinsulkusopimuk­sen
puolesta YK:ssa
YK, Ne^v York. —^ Yhdysvallat
ja Neuvostoliitto kehottivat per-jantai-
iltana kaikkia YK:n jäsen­maita
hyväksymään sopimuksen
ydinaseiden leviämisen kieltämi­seksi.
Maailman kahden suuren ydin-vallan
edustajat tähdensivät YK;n
yleiskokouksen poliittisessa valio­kunnassa
tällaisen sopimuksen pi- -
kaisen solmimisen tarpeellisuutta.
. Yhdysvaltain eroava päävaltuutet­tu
Arthur Goldberg sanoi/ että jos
!;opimusta e l saada nyt aikaan, teh­tävä
voi osoittautua mahdottomaksi
lyhyenkin ajan kuluttua. Neuvosto­liiton
ensimmäinen apulaLsulkomi-pjsteri
Vasili Kuznetsov puolestaan
tähdensi, että useat valtiot lähesty­vät
vaihetta, jolloin ne voivat val­mistaa
ydinaseita. "Jos tätä kehitys­tä
ei näin ollen ryhdytä nyt valvo-ma^
an, ydinaseet leviävät ketjureak­tion
tavoin", hän sanoi;
Yhdysvallat j a Neuvostoliitto esit­tivät
asiaa koskevan sopirnusluon-"
iioksen Geneven aseidenriisuntakon­ferenssille
viime kuussa. Molemmat ;
lupasivat perjantaina ryhtyä uusiin
pscidenriisuntaneuvottelnihin heti
kun sopimus on solmittu.
Tilatkaa Vapaus!
24 TUNNIN PALVELU
SUOME.\ PUHUVAT AJURIT
Puh. DI 5-5461
122 S. Cumberland St.'
Port Arthur Ontario
SUOMALAINEN
ACS WELDING
99 JOHNSON A V E .
PORT ARTHUR. ONT.
Valmistaa parhaat saunan
kiukaat Järvienpää&sä.
Tifcvukises'», kiukflAt lähetetään
minne hyvämsäCSmadJassa;
Puh. 344-5031— Iit. 344-4103
m
Rakentajat!
Meillä saatte kaikenlaisia
rakemnustarpeita.
THUNDER BAY
LUMBER CO.
(FORT WILLIAM) LTD.
HENKILÖKUNNAN OMISTAMA
HENKILÖKUNNAN JOHTAMA
" K u u l u i s a p a l v e l u s t a a n"
Puhelin 623-7469 '
516 Simpson St. Fort Wllllsm
Milloin tahansa tarvitsetle ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
International Co-Op Stores Ltd.
176 s. Algoma Street Port Arthur, Ontario