1928-08-30-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivti2 Torstaina, elok. 30 p;nä — Thursday, Angast 30 No. 187 m I f * D A I l O C«*Ui « o t M U J » trirUmSa Haom U M a f a n s t t a } * . OMI»)] SnÄii A. VAAHA-T O I M I T T A J A T : B . A . T E N H U X E N . H. S U L A. R. PEHKOMEN. B c p s u i c d «t t t » f o» Oflict Dvpuimtst, Otuvc. teaud cUm MOI tr n. VAPAUS» (Ub«Tt7; Tie caJy ojjia cf ri=£J»i TTorker» £a Cauui*. Pttl>!i*ie<il dtllj «t Sndhcry. OiH«rio. I L M O T U S H I . N N A T V A P A U D E S S A: !UiE4ilaotai*et »1X0 l « t « . W ^ k * i « k«tM. - A « o U m o o o o e n o ä W « k « ^ « e . p t l « « u « ~ . - m»«asairtto;l3U.:*k.rt SOc. k « r t ^ 11.00 » k « r t « . - S7aty«aä'l»"t«A«;t. U""? * 7^',n7 4 » i « r o i l B « u k « t C J » k * m , » 3 . ( « i a J u i krrt«, - i : . , t c « : W a ! »« M t tlA tet». SOe. IiiiiB*k*o k i i t o « l » M » « : u u i B« i * o » i t » T l t i . — H«Jot«Acnedirt im fouulmotalaa lac k o t » . il.OO kolat k»rt*«. — TiI»pl'i»iJjnoti«jieo j a U m o t i m i e n t t a a i i e n o a . T U d i t u c M * . U h « m i * »« M ttUOkMt. • TlLAUäHRW<AT: i T k . t 4 . M . 6 k k . I 2 J 0 . S k k . n.n ia 1 k k . 11X0. - Yk«!7a»alioihia Ja Suonen •lkc«>ailie: 1 » k . | 6 X 0 6 k k . W J O . 8 k k . |2J» Ja I k k . tl.OO. • e k l o s u lV Lcftteen aiofat ilmotoUet p i t U olla k o n « o r i « a keJIo 4 i p . U n e « r m i t p i i . l a e d e l U ^ o J a x k i p i i . a n a. V a p « d e » toiBitB.: U b e r t r B o i l d i a f . SS S»»«i. Pohtii» SS«W. . . /%.. T a p a c dm k o M t o r i : U b o t r B a i M i r * . SS L o r M St. P»hriin 103S. P o t i i o a o t a : B o . 6 9 . S a d b o r r . 0 » t . U « * n l . a m t i a - c c » t » » e - P<r «>>- «*ar,. f o r a i a c U Inaartion TSc- T h . V a p a o . M Ika M a l a d » e r t i « » t ia«<liwB a n o o f tha r t n n i t h Peopl» >^ C«n«4a. i „ a n . BiUoi» uta»aa aaa « « . » . U e c . . m « U « . k . c * ~ e « » . . kirjottakaa « a d a l l . » U i k k a a n b o i u j a. «•loonalUaclU tiaiaUä: J . V . K A N X A S T O . l i i k k a e n k e i t a i a . • Toveri MacDonaldin puhe Kominternin kongressissa Esitämme tässä International Press Correspondencen mukaan puheen, jonka Canadan kommunistisen puolueen sihteeri, toveri .MacDonald piti Kominternin kuudennessa kongressissa toveri Suharin esittämän raportin johdosta. Toverit! Canadalainen edustajisto on yhtä-mieltä toveri Buharinin esittämän, yleistä kansainvälistä tilannetta käsittävän raportin kanssa. Kysymystä Canadan asemasta on puolueemme ja Kommunistinen kansainvälinen lähentynyt hyvin epäröivällä tavalla. Ensimäinen puolueemme laatima ohjelma julisti, että puolueemme on suunnattava taistelutisa brittiläistä porvaristoa, jopa brittiläistä monarkiaakin vaataan. Tämä politiikka kehitti tendenssin tulen suuntaamiseksi yli ca-nadalaisen porvariston päiden. Se osotti Canadan porvariston olevan enemmän tai vähemmän sorrettua. Tilanne saattoi näyttää siltä vuonne 1924. Mutta tilanteiden kehit-tyminen sen jälkeen on vakuuttanut meille, että meidän on käsitettävä canadalainen por\'ari3to sellaisena kuin se esiintyy liberaalisen liitto-jiallituksen edustamana — brittiläisen imperialismin "liiketoveri- ' Canada tulee pelaamaan hyvin tärkeätä osaa kehittyvissä imperialistisissa taisteluissa. Maailmansotaan osallistui se hyvinvarustetulla 400,000 miestä käsittävällä armeijalla. Sillä on suunnattomia metal-lirikkauksia. Se tuottaa 90 prosenttia maailman nikkelistä. Nikke-liteollisuus on Mondin kontrolloiman (?)^ brittiläisen korporatsio-nin käsissä. Toveri Buharin lausuu, eitä "suurempi ja suurempi osa Ca-nädaa on tialoudellisessa yhteistoiminnassa Yhdysvaltojen kanssa, missä yhteistoiminnassa amerikalai-nen ylivalta on jo etukäteen varmaa." Meidän probleemimme ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen. Vaikka Canadlassa on yli 3 biljoonaa dollaria amerikalaisia sijotuk* sia, niin brittiläinen pääoma pelaa siellä vielä tärkeää osaa.Eikä siinä vielä kaikki. Sillä huolimatta brittiläisen imperialismin suhteellisesti heikommassa asemasta, ylläpitää brittiläinen valtakunta järjestöverk-kojensa avulla siellä hyökkäävää imperialistista propagandaryntäystä. Brittiläinen imperialismi ulottaa juurensa kouluihin saakka valtakunnan "tyttärien ja poikien", kadettiin y.m. järjestöjen kautta. Sodan syntyessä Suurbritannian johdolla Neuvostoliittoa vastaan tai impe-r. alistisen sodan alkaessa Britannian ja Yhdysvaltain välillä., joutuu Cr.nada epäilemättä vakayaaÄ hal- 'it--!:riisiin, canadalaisen kapitalis-a." n sisällä vallitsevien ristiriitai-suuliiicn tähden. Lausannessa lausui lib-raalincn pääministeri Mackenzie Kinj, että Canadalla on kolme vaihtoehtoa: 1) täydellinen itsenäisyys, 2) \-hdistyminen Yhdys\altoihin, 3) siirtyä askel askeleelta "kansallista asemaa" kohden, täydellisen itse-määräämisvallan saamiseksi valtakunnan "sisällä". Hän valitsi viimeisen. Joten huolimalta Versaillesin sopimuksen allekirjoHanii>:en jälkeen tehdyistä toisiaan soimanneista askeleista, liberaalisen pääministerin lausunnot uhkuvat uskollisuutta valtakunnalle ja lupaavat sellaisen politiikan jatkumista, jonka hän väittää takaavan itsensä valtakunnan voimistumista. Tyynenmeren asioihin nähden Canadalla on tärkeä asema. Ministerin nimittäminen Japaniin on merkityksellinen seikka. Vuotena 1926 Canada lähetti Kiinaan ja Japaniin yli 61 miljoonan dollarin ar\'08ta tuotteita, joka on 100 prosenttia e nemmän kun vuonna 1925. Tämä tilanteiden kehitys pakottaa meidät korostamaan läheisemmän tarkistelun ja selvemmän linjan väit tämättÖmyyttä -fjuolueiden työlle niinkutsutuissa itsehallinnollisissa dominioissa. .Mikäli Canada on kysymyksessä, niin ne kolme ajanjaksoa, joista to veri Buhkrinin raportissa mainitaan, ovat tämän raportin mukaan muodostuneet rohkaiseviksi huojennuksiksi Canadan kapitalismin kehittymiselle. Vuosina 1921—1924 oli ankara teoUisuuskriisi,' minkä kuluessa teollisuuden järkiperäistyttäminen levisi laajalle. Sitten vuoden 1925 on teollisuus säännöllisesti laajentunut. Teollisuuden palveluksessa olevien työläisten lukumäärä verrattuna indeksilukuun 100 vuosina 1919—24, on nyt 105. On myöskin jatkuvaa työttömyyttä.' Vuoden 1921 kriisikautena arvioitiin olevan 200,000 työtöntä. Varovaisenkin arvion mukaan nousee typttömäin lukumäärä nykyään 100,000 :een. Tuotantokyky työläistä kohden on lisääntynyt 40 prosentilla sitten 1917. Teollisuuden palveluksessa oleva hevosvoimamäärä työläistä kohden 1917 oli 5.2. Tänään se on 10. Muutamien viinleisien vuosien aikana on tapahtunut 30 huomattavampaa teollisuus- ja finanssilaitosten yhdistymistä» Pankit o-vat vähentyneet lukumääirätään yhteentoista. Näistä kaksi kontrol-leeiraa yhtä paljon varoja kuin kaikki toiset yhteensä. Ketjukaupat kehittyvät suuresti tarvikkeiden jakelun alalla. Canada tuottaa Englannista ainoastaan 16-7 prosenttia tuonnistaan ja Britannian valtakunnasta yleensä ainoastaan 22.3 prosenttia kokonaistuonnistaan. Sen vienti valtakunnan eri osiin on 39.5 prosenttia, mikä on epäilemättä huomattava prosenttimäärä, mutta se on suhteellisesti laskemassa. Tuonti YTi-dysvalloista on 65 prosenttia Canadan kokonaistuonnista, ja vienti sinne 38,5 prosenttia kokonaisviennistä. Teräs-, kaivos-, tekstiili- ja kemiallisessa tuotannossa on tapahtunut suurta edistystä. Käsitelkäämme nyt valtiokapita- ' lismiin tähtääviä tendenssejä ja niiden kanssa rinnan kulkevaa ylem- 'män tyÖläiskerrostuman lahjomista, j Sähkövoiman tuotanto on paäasialli- ^sesti valtion elimien käsissä, hallituksen komissionien y.m. kautta. ! Kahdesta tärkeimmästä rautatiejär- 'jestelmästä on toinen, Canadan kan-j salliset rautatiet, hallituksen omistama. Amerikan työväenliiton alai- :sen ammattijärjestön esimies on ^ kansallisten rautateiden johtokun-na^ i jäsen, Saman järjestön sih- I teeri on liittohallituksen kirjapainojen pää. Viimeisen kymmenen vuoden ajan ovat liittohallituksen työministerit olleet huomattavia ammatillisen liikkeen miehiä. Hallituksen sekaantuessa työriitoihin, pelaavat nämä ministerit "sovitteli-jäin" osaa. Puolueemme työ on erittäin vaikeaa. Taistelussamme brittiläistä impjriaH„^niär^^ On Jo^2_e«ä_ci!pXo]^^ da on ottanut enemmän ja enemmän itsenäisen linjan brittiläisestä imperialismista eri sopimusten al-lekirjotlamisessa, kuten Oiaiiaktin ja Lausannen sopimuksissa ja eng-lantilais- eg),ptiläi5een kriisiin v-m. nähden. Kysj-myksessä suhteiden rikkomisesta Nemostoliiton kanssa otti Mackenzie King sen kannan, että se oli tehty Britannian omalla vastuulla, ja että Canada ei yksinkertaisesti seurannut Suurbritannian esimerkkiä, vaan oli jo sitä ennen harkinnut suhteiden rikkomista Neuvostoliiton kanssa. Kaikista näistä seikoista huolimatta, on Canada^ v^ie[äkin perustuslail-lisesti sidoUu^Sjj^^ tish-':5^rtrAmerican Acdllä„— nadan ^rusTuslairTaT" Canadalainen senaalli, jota ei valita ja jonka jäsenet nimitetään elinkaudekseen, omaa täydellisen eittoamisoikeuden kaiken lainlaadinnan yli. Perustuslaki takaa senaatin olemassaolon. Taistelu yhteiskunnallisen lainlaadinnan puolesta on läheisessä yhteydessä nykyisen perustuslain hyl-käämiskysymyksen kanssa. Taistelussa amerikalaista imperialismia ja sen kätyreitä, Amerikan työväenliiton virkavaltaista johtajistoa, vastaan, olemme omaksuneet tunnuslali-seeksemme canadalaisen ammatillisen liikkeen täydellisen itsenäisyyden. Canadan järjestyneistä työläisistä on suurin osa Amerikan työväenliiton jäsenyydessä. Puoluettamme vastaan käydään ankaraa taistelua, jäseniämme erotetaan ammattiliitoista, koska me vaadimme itsenäisyyttä, eroa Amerikan työväenliikkeen kontrollista. Meidän suurin työalanune on järjestymättömien järjestämisessä. Suunnilleen noin 200,000 työläistä on järjestämättä teräs-, kaivos-, tekstiili-, automobiili-, massa- ja paperiteollisuuksissa. Kadettien sotilaskasvatusjärjestel-mä on laajalle levinnyt Canadassa, ja käytetään sitä brittiläisen imperialismin levittämiseen. Yksinpä Quebecissa, Canadan ranskalaisessa maakunnassa, joka viime sodan aikana oli sotapalveluskarkurien paratiisi, on enempi kadetteja kuin missään muussa maakunnassa. Neuvostoliiton puolustuksen» suhteen on meidän tehtävä enempi työtä. Canada ei ole vielä lähettänyt edes ensimäistä työläisten ja ammatillisten järjestöjen lähetystöä NeuvostoliiUoon. Venäjän nälänhädän avustusr}'ntäyksen aikana canadalaiset työläiset lähettivät e-nempi avustusta henkilöä kohden kuin minkään muun maan työläiset. Me toivomme, että tällöin muodostettu side lujittuisi ja Canadan työläiset järjestyisivät entistä ehommin Neuvostoliiton työläisten luok-kavihollisia vastaan. Canadalaisella puolueella on lukuisia heikkouksia. Meidän puolueemme ja Kommunistinen kansainvälinen ovat täysin selvillä niistä Toivomme kuitenkin, että tulemme tulevaisuudessa esittämään suurempaa ja tärkeämpää osaa työväenluokan vallankumouksellisessa liikkeessä ja Kommunistisessa kansainvälisessä. Me myös luotamme, että enemmän huomiota tullaan antamaan pienempien puolueiden probleemeille. Meidän arviomme ja a-naiysointimme mukaan on meidän, brittiläisen ja amerikalaisen imperialismin välillä kas\'avan kilpailun jja sodan uhkan takia, annettava e-nempi huomiota' Canadan tärkeälle asemalle. Meidän on tulevaisuudessa annettava enemmän huomiota työllemme kuin mitä olemme antaneet menneisyydessä, että puolueemme, niin pieni kuin se onkin, edistyisi vallankumouksellisella leniniläisellä tiellä. Kommunistisen kansainvälisen ansiokkaana osana: maan. Pelto Matti loikkasi heti ensimmäisellä hyjjyllä 991. M^^^a. toivoin, että hän trfisi loikannut lähsUe yhtätoista, . niinVinr' harjoituksissa. Kysäsin tuosta asiasta Matilta ja hän seliui, että oli syönyt kolme kertaa hyvin järjestetty, että se lienee jyy-tarkistaa puolustuskykyisyyttään kaiken mJhdollisen varalta kaikkialla. KAIKKIEN KESÄ Tämä kesä on tähän asti ollut niin dyttänyt kaikkia. On satanut ja paistanut, ollut läinmintä ja kuumaa, kylmää ja viHeätä. Farmarit ovat heiluneet viimeaikoina heinänteossa ja pian j ennen kilpailuja. Katsoin, että siinä j olikin pätevä syy tuollaiseen tulok-i seen. Muuten voin urheilijoille sanoa, että älkää hitolla syökö ennen kllpal-luja ainakaan kolmea kertaa, kuten j alkavat muuhunkin harvestiin. Matti. Oja loikkasi pitkissä housuissa' 10.10 ja E, West lihavan miehen tavoin 881. Naiset näjrttivät. että on sitä voimaa heilläkin, kun pukkivat kuulaa oikein miesten tavalla. Minä odotin siinä liiton ennätystä * ja — tulihan se. Se oli oikein komea heitto ja mittaus osoitti sen olevan 830. Pappila työntää kukaties edemmäskin, kun vain haluaa. Seuraava oli E. Markkula 705 ja kolmas Minnie Maunu 672. Olisi se saanut mennä Min-nieltä pidemmälle, sillä minäkin työnnän päälle kahdeksan metrin ja kui- TTJRVALLISUUS ENSIKSt - Olen kuullut, että kaunti on pannut vakuutukseen tällä alueella kulkevat maantiet, saattaen ne siten turvallisiksi autoilijoille mahdollisten tapaturmien varalta. Lähemmin en turme asiaa, enkä niitä ehtoja minkälainen rysäys se oikeuttaa korvauksen saantiin. —^E. ryöväen m heilu TUL:n lÖ-ottelun mestaruaskilpailut Creighton v. ja u.-seura Yritys oU saanut elok. 26 päväksi järjestettäväkseen tämän vuoden 10-ottelumesta-ruuskilpailut, kuten "aikaisemminkin jo useina vuosina peräkkäin. Tällä kertaa kilpailuja suosi erikoisen kaunis sää kiunpanakln päivänä ja sujuivat kilpailut muutenkin verrattain hyvin, vaikkakaan el osanottajia eikä yleisöä kilpailuja seuraamassa ollutkaan niin paljoa kuin olisi voinut odottaa. Meidän ennustelumme kilpailujen kireydestä pitivät täydelleen kutinsa. Joten Häkkisen voitto el ollut helppOi Joskaan el erikoisiin tuloksiin päästykään. Levacön Kisatoverien Kotila, joka urheili kilpailujen ulkopuolella syystä kun häntä el seuransa ollut Ilmoittanut kllpaUulhin. saavutti korkeimman pistemäärän, nlm. 640.85 pist. Seurojen tulisi enempi kiinnittää huomiota tähän seikkaan, eikä Jättää Ilmoitusta tekemättä kun me kerran sUhen pyritään, että saada kilpailut sääntöjemme mukaan Järjestettyä. Nuorten sarjassa herätti erikoista huomiota Yrityksen nuori E. Mäki joka esim. 100 m. Juoksi kunnioitettavan ajan, 13.1, ja voittaen poikain 3-ottelun kilpaillessaan ensikertaa. 5000 m. juoksussa el syntynyt erikoisempaa kllpaUua, sUlä Kyrölä otti johdon miltei alussa ja hiljalleen kiskoi välimatkan toisista, nlm. Janssonista ja Jehun Laineesta, jotka tulivat toiseksi Ja kolmanneksi Yrityksen P. Lähteen keskeyttäessä, juostuaan noin puolimatkaa. Tulokset: 10-ottelu 1) ja mestaruus P. Häkkinen, Yritys Creighton. 627.12 plst., 2) E . Perä, Yritys Creighton, 617.38 plst., 3) W. Wauhkönen, Klrkland Laken Jymy, 610.66 pist., 4) O. Rautio, Yritys Creighton, 590.17. Tulokset eri lajeissa: 100 m. Häkkinen ja Kotila 12.7., Vihuri, Jymy. Tuorl. Kisa, 13.0.. Vauhkonen ja Perä 13.1. Pituushyppy: 1) P. Häkkinen 5.99, 2) Kotila 5.70, 3) S. Perä 5.62, 4) M; Passi Kisa 5.60. Kuulantyöntö 1) Perä 10.18, 2) Kotila 9.99, 3) Vauhkonen 9.53, 4) Rautio 9.25. Korkeushyppy: Perä. Passi Ja Ristimäki 1.51, Häkkinen 1.47, Kotila 1.42. 400 m. juoksu 1) Häkkinen 61.2. 2) Vauhkonen 61.4. 3) Kotila 63.7. 4) Perä 64.2. 110 m. aitajuoksu (106 cm aidat) 1) Häkkinen 20.0. 2) Perä 21.5, 3) KotUa ja Ristimäki 21.6, 4> Vauhkonen 22.0. Kiekonheitto: 1) Perä Z020, 2) Tuori 29.47, 3) Passi 29.22. 4) Kotila 29.17. Seiväshyppy: 1) Rautio ja Ristimäki 2.80. 2) Häkkinen ja Vauhkonen 2.60, 3) Vihuri ja Kotila 2.50. Keihäänheitto: 1) Kotila 41.52, 2) Perä 41.27. 3) Passi 40.60. 4) Vauhkonen 40.04. 1500 juoksu: 1) Kotila 4.56.2, 2) Vauhkonen 4.59.6, 3) Häkkinen 5.21, 4) Perä ja Rautio 5.31. Nuorten alle 18 v. tulokset: V E . Mäki. Creighton Yritys, 221.53 pist.. 2> N. Kautiainen. Jehu Beavfer Lake. 21S.05. 31 R. Mustonen, Jehu Beaver Lake. 199.63. Pcikain tulokset eri lajeissa: 100 m. E. Mäki 13.1. 2) Mustonen 13.3, \ 3) Kautiainen 13.8. " Pituushyppy:!) Kautiainen 5.10, 2) Mäki 5.06, 3) Mustonen 431. Kuulantyöntö: 1) Mäki 11.50, 2) Kautiainen 10.70. 3) Mustonen 10.57. ( 8 Ibs kuula.) 5000 m. Juoksu: 1) M. Kyrölä. Kisa 17.31.4. 2) P. Jansson, Kisa, 18.26 3) L. Laine. Jehu. 18.43.7. Palkilmot kilpailuista jaettiin illalla näytelmän väliajalla. Tämän vuoden kilpailuista. 10-ottelussa saamme merkitä, että tulostasoonsa nähde^ ne ei olleet parhaimpia, mutta pientä edls-tjmiistä on huomattavissa, sillä kll-paäut suoritti loppuun kokonaista 9 miestä ja jos uskallamme ennustella, niin mahdollisesti ensi vuonna jo tuo määrä kakslnkertalsuu. — SE yksi. Coteau Hillin "olympialaiset" Joo, nyt ne ovat olleet ne suuret "olympialaiset" täällä Saskatchewanln eteläpäässä. Täällä kun Joka vuosi kesän aikan^otellaani kiertopalkiimosta Coteau Hillin Yrityksen ja Lake Co. teaun Sarastuksen kesken. Tänä kesänä kilpailtiin kiertopalkinnosta kol> maimen kerran. Kiertopalkinnosta tflivat kalkki varmoja, että sen volt« taa tälläkertaa Sarastuksen pojat, eikä kalkkein vähimmin tästä olleet varmoja Sarastuksen pojat, mutta minä jo sanoin, että ainahan ne syksyUä kananpojat kauntataan — jotta kiika sen tietää, kuinka siinä käy — jotta älkää vilttikö, pojat, tuOlla viisin suutanne soittaa, se on niin ruotsalaisten tapaista. Urheilijat eivät näissä "olympialaisissa" olleet oikein "mallikunnossa". sillä paljon enempi sitä toivottiin kuin nähtiin. Yritys Juoksi 4x100 m:n viestin entisessä liiton ennätysajassa, nlm. 57 sekunnissa. Ja Miss Pappila työnsi kuulaa kokonaista 8.30. — Eikös sc muuten ole uusi liiton ennätys? — Poikaset aloittivat kilpailut Juuri täsmälliseUä ajalla. Alettiin korkeushypyllä. Tammela pudotti Jo 105. Oli pätevä syy pudottamiseen kun oli pitkät housut. We^ pudotti seuraavana 115. Hän näytti olevan lilan syöneen näköinen korkeushyppääjäksi. Mutta yritys hyvä kymmenen. Hietala meinasi, että hän loikkii vain huvikseen, mutta 125:teen oli pysähdyttävä. Sitten seurasi kiekonheitto West heilui siinä hakana Joukossa. Näytti, että kyllä se hän on sellaisessa palkassa mies. Jossa saa molemmat jalat pitää maassa. Seurasi ^tten poikain 100 m:n juoksu ja siinä, ffietala näytti toisille esimerkkiä juosten matkan ajalla 12.9. Sama aika tuli myöskin Westille. Taiinmela viipyi 14.2. Seurasi sitten naisten kolmiottelu. Siinä ottelussa .toivottiin hyviä ennätyksiä, sillä joukossa oli paljon sellaisia, jotka eirät pitkiin aikoihin ole olleet'' areenalla. Pituushjijjrssä eivät sentään tulokset tulleet kovin hyviä, vaikka ei njrt perin huonojakaan. Parempaa kuitenkin toivoin. Paras' hyp-py Helga Mukarilla 371 sm. Seuraavana lajina oli miesten pituushyppy. Siinä käkikin eri huiske Varsinkin Pelto aiattia. katsellessa.; ihan hytkäytti. Valter Lekander voitti! tuloksella 556, niinkuin oli odotetta-{ kin. OIa\i Lekander jäi 533:een, muut luonnollisesti siitä alaspäin. Sitten palkintotuomarit "korjastvat" ukkomiehet areenalle kolmiloikkaa-tenkaan en pärjää hänelle sormikoukun vedossa. Sitten alkoivat miehet työnnellä kuulaa. Odotin siinä hyviä tuloksia, mutta turhaan. Ainoastaan Lekän-derit työnsivät yli kymmenen metrin. Sen jälkeen alkoivat ikämiehet heittämään keihästä- Pelto epäonnistui hiukan. Oja vielä pahemmin ja West ei meinannut saada keihästä ollenkaan mallille. Mutta viimeiset heitot sentään onnistuivat. Pelto volttL .seuraavana Oja ja koJmantena West. Sitten korjattiin korkeushsTppääjät areenalle. Hietala hätääntyi jo 120 Ja Pelto 130. Lahti kankeine "syyt-tlneen" kipusi 135 yli. Lekanderit jäivät siis kahden loikkimaan, jossa Olavin täytyi tunnustaa jo 145:ssä Valter paremmakseen. Mutta el ollut Valterkaan siinä viereessä kuin viime kesänä. Sitten miehet alkoivat heittelemään "Kreikan limppua". Huonosti pojat heittelivät. Ja Juuri kun palkintotuomarit alkoivat tuloksia mittaamaan, niin alkoi satamaan Ja silloin syntyi ylelnei^ joukkojuoksu haallln. Minä Jouduin keskelle joukkoa Ja siinä minulla oli kilpatovereina neljä lihavaa emäntää. Minä voltin ne ylivoimaisesti. Sateen Jälkeen alkoivat miehet koettamaan sadalla metrillä kuntoaan. Silmillä katsottuna näyttivät toiset juoksevan lujempaa Ja toiset .hiljempaa. Ja niin kai, siinä kävikin. Paras oli Lekanderin Öla, Joka Juoksi matkan 13 sekunnissa. /Nyt korjattiin taasen naiset kentälle. Juoksemaan kuuttaksrmmentä metriä. Hieno kilpailu. Mukarllle näytti keUo 10.1, MaunuUe 10.9. Pappilalle 10.1, Bertha Westille 10.1. Markkulalle 10 ja LekanderUIe 11 sek. Kalkki hiukan myöhästyivät lähdössä. Seurasi Ikämiesten 200 m:n juoksu SUnä "tappeli" kolme kovaa. Pelto tuli heti ensimmäisenä, jotta märkä kenttä vain tömisi. Aika 32 sek. Sitten Juoksi Oja Ja aika tuli 30.8. West tuli vaan niinkuin lihavan isoplkln, aika 32.8. Sitten seurasi pallopeli Yrityksen ja Sarastuksen välillä. Pelin voitti ylivoimaisesti Yritys, saaten 9—1 vastaan. Kaikkein jännittävimmät ottelut olivat viimeiseksi, niin. viestinjuoksut. 4x100 m:n viestin voltti Yritys a-jalla 57 sek. Naisten saman pituisen viestin voltti Sarastuksen naiset ajalla 60.1 sek. 1500 m:n viestin voltti Yritys ajaUa 4.39.L Sarastus jäi auttamattomasti. "Jälkiruokana"" oli köydenveto Yrityksen . ja Saratuksen välillä. Sarastuksesta oU jyhkeä sakki. Yrityksen sakki oli koottu pitkistä papoista, jotka olisivat mainioita tuohimetsässä. Sarastus voitti vedon ylivoimaisesti. Yleistulokset kilpailuista olivat seuraavat. Naisten 3-ottelu: 1) Venla Pappila, 2) Helga Mukarl.ja 3) Elli Markkula. Poikain alle 18 v. 3-ottelu: 1) F. West, 2) C. Hietala, 2) V. Tammela. Ikämiesten yli 30 v. 3-ottelu: 1) Matt Pelto, 2) A. Oja, 3) E. West. Miesten 5-ottelu: D V Lekander, 2) O. Lekander. 3) V. Lahti. Voittokilpl-nimisen kiertopalkinnon voitti Coteau Hillin Yritys 71.25 pisteellä Lake Coteaun Sarastuksen saadessa 52.75 pist. Yritys voitti kiertopalkinnon kolmannen kerran, saaden sen omakseen. Chase River, B. C. YHTEINEN SACCO-VANZETTI-JUHLA Hiukan paikkakuntamme asioista, koska varsinainen kirjeenvaihtajamme Vapaudelle on poistunut paikkakunnaltamme väliaikaisesti työsuhtelt-tensa takia. Ladysmith'in Cob Treen ja Chase Ri verin yhteisen kaupungin keskuskomitean toimesta vietettiin Sacco-Van-zettl- mulstojuhlla Oyster Bay'ssa tJc 19 pnä onnistuneella ohjelmalla. Sillä ohjelma oli kalkki arvokasta ja.tilaisuuteen sopivaa, ennen kaikkea puheet ja runot y.m., joissa selostettiin päivän merkityksestä ja niistä tekijöistä mitkä viime maailmansotahysterlan ollessa korkeimmillaan omistavan luokan taholta kohdistettiin ympäri Y h - d.vsvaltoja kalkkien ulkomaalaisten ra-dlkaaUen vainoihin ja maasta karkotuksiin. Joitten vainojen yhteydessä sitten tehtiin nämäkin kaksi työväenluokan radikaalista eturivin talsteU-jaa "syylliseksi" ryöstömurhaan Ja kärsittyään ensin kurjaa vankilakidu-tusta pääUe seitsemän vuoden syyttömästi, lopuksi kuitenkin verenhimoisen omistavan luokan kostonhalun tyydyttämiseksi he kärvermettiln sähkötuolissa kuoliaaksi viime vuoden elok. 23 päivää vasten yöllä. Siihen saavuttiko Yhdysvaltain Ja koko maailman omistava luokka toivotun tu-kehittsmiästa korkeampaa ja jv. paa päämääräänsä kohden. perusteella velvollisuutemme o U s i^ kissa tilanteissa toimia tällaisen - telskuntajärjestelmäa poistamis^^ kumoamiseksi ja sen t i l a l l e ^ * parempi, koko kansan etua vahS työn kommunistinen yhteiskuatas jestys, joka vasta avaa tilaisuuden^*' rempaan tulevaisuuteen. Se ainoasta vasta voi lopettaa syyttömien työrS' luokan jäsenien murhaamisen,' se lopettaa riiston, väkivallan, sodat ^ kaiken kapitalistisen - ^ loksen näitten kahden kaikkensa uhranneen urhean työväenluokan taistelijan murhaamisella, tulee meidän vastata el! Ikävintä vaan, ettei ollut suurempikin yleisö kokoontunut näiden lurhe-ain marttyyrien muistojuhlaa kutml-olttamaan läsnäolollaan. Olipa vielä sellaisia puoluejäseniäkin poissa joilla ei olisi oUtit mitään ylitsepääsemättömiä esteitä sinne saapumiseen. Sillä tällaisissa tilaisuuksissa Jos missään tulee kai väkisinkin jokaisen luokalleen uskollisen proletaarin tehneeksi jonkinmoista analyysiä, tiliä, itsensä kanssa siitä, olenko mitään tehnyt tai yrittänytkään kohdaltani kärsivän luokkani hyväksi, isen vapauttamiseksi Ja nostattamiseksi, vai o-lenko tletten tai tletämättänr ollut s i tä alais ja lokaan painamassa. Sillä synnyttämät paheet ja kohottaa^ dät taloudellisesti Ja henkisesti par^ paan asemaan. Vaan ennenkun^^ saavutettavissa, niin meillä on edS sämme vain taistelun tie. "RAUHAN" EDUSTAJIA • Brittiläisen valtakunnan "raiihas kyyhkysiäkin", sotalaivoja, on maS lut näillä rannikoilla viime kuun K pussa, oUen ne viikon päivät seisajv duksissa Nanalmossa ja Ladysmith-issäkin. Nämät rilstosotien murhaa] llneet oVat täällä luonnoUisesti tutas. tumassa seutuihin jo tulevaa niaaii. mansotaa varten. Joka kaikessa uksessa tullaan käymään täällä TJT. neliä merelläkin. MURHAYRITYS Murhayritys tehtiin täällä Nanai. mossa tämän kuun alkupuolella täkg! iäistä Westem Puel Co:n managaj/ John Hunfia vastaan paikallisessj komppanian of f lisissä. Eräs mies oUai työtä kysymässä, onnistumatta kuj. tenkaan saamaan myönteistä vastausta, oli vetänyt revolverin taskiu-taan ampuen yhden laukauksensa, nottua kalvoslsänhöltsijää kohda, kuitenkaan osaamatta. Ampuja aa ktiulemanl mukaan sittemmin lähe-tetty mielenvikaisten säilytyspaikkaan. — P. Kivelä. Connaught Sta., Ont. POHJOIS-ONTARION NUORTEN KESÄKOULU meidän jokaisen työväenluokan jäsenen tulisi kaikissa tilanteissa aina muistaa, että tämä riistolle perustuva kapitalistinen yhteiskunta on väärä ja turmiollinen, koska se tuottaa mittaamattomia kärsimyksiä kansan suurelle enemmistölle ja hyötyä ja hyvinvointia vaan joillekin pienelle vä- sen kiitokseni Cfonnaughtln työläisnals- TääUä Pottsvillessä oli tänä kesänä ensimälset työläisnuorten kesäkurssit koko pohJols^Ontariossa. Meitä oU siellä oppilaina lähelle viisikymmentä nuorta ympäri pohjols-Ontariota. O-limme kokoontuneet sinne tutustu-maan työväenluokan taisteluun, ottamaan oppia menneistä virheistä ja korjaamaan taistelumme nUden opetusten perusteella tuloksia tuottavaksi koko työväenluokalle. Etupäässä kä-slttell opetus työläisnuorten taistelutehtäviä . nuorisoliitossa ja pioneeri-järjestöissä. Kaiken opiskelun lomassa kä3rtimme vapaa-aikaamme kaikenlaiseen uheiluunj voimisteluun ja uintiin ja niin poispäin. Opettajina kursseilla olivat toverit Buhay, Virta ja Gilbert. Jokaisena lauantaina meillä pii illanvietto, jossa suoritettiin monipuolista ohjelmaa. Myöskin esitettiin kurssilaisten toimesta kappale "Punaiset kahleet", joka olosuhteisiin verrattuna meni hjrvin. Kurssien lopettajaisjuhlalUsuudet olivat Tlmmlnslssä ukrainalaisten haa-lllla. Jota samalla vietettiin työväenluokan martt3?3n:ien. Saccon ja Van-zettln muistojuhlana. Ohjelma oU tilaisuuteen sopivaa ja väkeä erittäin runsaasti. Lopuksi tahdon lausua persoonalli-hemmlstölle. Tämä järjestelmä tuhoaa maaliman väkivallalla, murhilla, sodilla ja kaikenkaltaisella saalUnhl-mollaan, sekä estää siten ihmiskunnan ten osastolle, joka minut lähetti y-lempänä mainituille kursseille ja josta siellä olostani olen ormellinen. Elvi Soini. Katsaus piiri kuudennen nuorisokursseiliin Eri paikkakunnilta South River, Ont. HILJAISIA HETKIÄ Nyt luodessa kat^e näihin tämän perukan halkohommiln. niin näyttää siltä kuin olisi tässä otettu kesälomaa. Ei ole juuri- elonmerkkiä nähl^- vlssä. Tosin on joitakin miehiä siellä täällä työssä, joten Vielä sitä aina silloin tällöin jokunen liimun laulupuu kamaraan kopsahtaa. Jos nykyistä tilannetta rinnastaa vuosi sitten vallinneeseen, niin suuri * n siinä ero. Viime vuonna tähän aikaan virtalli tänne Joka päivä uutta työvoimaa ja aina avautui uuäa kämppiä, tosin ne o-livat pieniä, mutta nykyisin niitä on menossa kiinni Ja "pääk-säkkikansa" saapastelee täältä poispäin. Olen myöskin kuullut, että täällä nykyisin voidaan lähettää mies kävelemään, vaikka olisi vielä työtäkin jälellä. Ja (Tarkoitettu Port Arthurin aluenumeroon, mutta saapunut myöhästyneenä toimitukseen.) Jo lähes kaksi vuotta sitten pidetyssä täkäläisen piirijärjestön konvent-sionissa oli keskustelun alaisena nuo-risokursslen järjestäminen pUrin alueella. Tällöin havaittiin välttämättömäksi työtätekevän luokan nuorison mu kaan vetäminen vallankumoukselliseen työväenliikkeeseen. Havaittiin myöskin, että nuorison mukaan vetäminen työväen luokkataistelujärjestölhln saattaa muuten käydä hankalaksi, jopa tuloksia tuottamattomaksikin, ellei nuorison omasta keskuudesta kyetä kasvattamaan sitä ainesta, joka vastaisuudessa tulee tekemään ralvaus-jä kasvatustyötä nuorison keskuudessa. Vaikkakin kysymys oli kalkin puolin näin selvä edustajakokouksessa muka« na olevlUe, el kurssien järjestelytyötä kuitenkaan heti eikä lähiaikoina pantu alulle. Asiasta tehty päätös jäi, kuten monet muutkin, paperille vartomaan järjestämistyölle mahdollisesti tulevaa "edullista aikaa". Järjes-tämistyön viiv3^tämlseen oli ehkä ino-net syynsä, on suoranaisesti ehkä e-päilty tuon välttämättömäksi kateotun työn epäonnistumista, samoin ehkä epäiltiin tarkoitukseen varojen saantimahdollisuuksia yjn. Suiffimpana tekijänä ehkä ollen puute alkuunpane-vasta voimasta. SUlä mikään päätös ei edeUytä tiarkoitettuja tuloksia yksinomaan kokouksessa vallitsevalla In-ncstuksellareUei sen Jälkeen ryhdytä päätösten edellyttämiin toimenpiteisiin pohjaa, isillä yksinomaan kommunistisen nuorisoliiton nimi Jonkin henkilön taskussa olevassa Jäsenkortissa ei merkitse nollaa enempää, ellei jäsenkorttia kantava henkilö ja se joukko mikä tuon kommunistisen nuorisoliiton nimen omaksuu, kykene toiminnallaan osoittamaan kommunistisen nuorisoliiton pyrkimyksiä ja asettamaan kaikissa kysymyksissä kom. nuorisoliiton aatesuuntaa vastaavat vaatimukset Tämä niin sanottu perusta, mistä ja minkä johdosta luokkamme nuorison itsenäinen toiminta on välttämätöntä, tämä tietoisuus puuttui kaikilta plirlmme nuorisojärjestöiltä. Niiden keskuudessa ei ollut henkilöä, joka näistä kysymyksistä oUsi kyennyt antamaan ohjeita, el ollut henkilöä,' joka olisi Jennyt osoittamaan yksinomaan porvarillisen kasvatuksen tuottaman turmion työtätekevän luokan nuorisossa. Kommunistinen nuorisoliitto pidettiin vain eräänlaisena nuorison yhtymänä, jäseneksi yhd\-ttiin seuran ja huvin kaipuussa. Kokoukset muodostuivat niin' sanotuiksi piirileikki- ja kahvikekkereiksl. Ainoa mikä voidaan sanoa perusteelliseksi toiminnaksi oli Jäsenmaksujen kanto, Oli jo lähes vuosi kulunut ajasta, jclloin nuorisokurssien järjestämisestä tehtiin ensimäiset päätökset. Tällä a-alaisia osas-nca. koska en tiedä tapausten yksityis-j tcJa. mitkä toisilla paikkakimnilla oU-kchtia. Jos kerran kysj-myksessä on "^at jossakin määrässä toiminnassa Järjestyneet työläiset, niin aarrvvaaaahhaann taasen toisilla Daikkakunnilia Pi' sen. että niitä seuraavat kaikenlaiset nuuskijat sieramet levällään koettaen saada heidän ajatuksistaankin selvää. Työläisten on syytä varsinkin nykyään paikkakunnilla ei ollut muuta kuin nimi olemassa. Niissä osastoissa. Joissa oU toimintaa havaittavissa, oli se alkeellista joukko-toiminnan opiskelua, vailla aatteellista mikäU sitä säännöllisesti toimitettiin. Toisinaan harjoiteltiin jokin kappale ja järjestettiin . iltama. Näiden valmistamiseksi opiskelu ja työskentelr useassa tapauksessa suoritettiin itsek-käisistä syistä, eikä velvoUisuudea. tuntemuksella omaan järjestöödsä»^ Nuorisojärjestöjen toiminnan edellä-kerrotunlaisessa tilanteessa ollessa D-maantui tämän vuoden alussa uudelleen nuorisokurssien järjestämiskysy-mys -useiden eri kokouksien työlistalla Tästä oli tuloksena, että piirin naisjärjestöt tarttuivat asiaan hellittämät-tömästi- kiinni Piirin naissihteeristo heti ryhtyi alaistensa järjestöjen kanssa asiasta kirjeenvaihtooni, tiedustellee näin eri paikkakuntien , mielipiteitä asiassa, alustavasti tehden' kehoituksia- ^ varojen keräykseen ryhtymisestä yjn. tcrmenpiteistä. Piiritoimikunnan ta-, holta valittiin varsijoainen kurssi^ mitea viimeksi kuluneen maaliskana^^. alussa, mihiTi kraniteaan tuli kuulu-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 30, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-08-30 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus280830 |
Description
Title | 1928-08-30-02 |
OCR text |
Sivti2 Torstaina, elok. 30 p;nä — Thursday, Angast 30 No. 187 m
I f * D A I l O C«*Ui « o t M U J » trirUmSa Haom U M a f a n s t t a } * . OMI»)] SnÄii
A. VAAHA-T
O I M I T T A J A T :
B . A . T E N H U X E N . H. S U L A. R. PEHKOMEN.
B c p s u i c d «t t t » f o» Oflict Dvpuimtst, Otuvc. teaud cUm MOI tr n.
VAPAUS» (Ub«Tt7;
Tie caJy ojjia cf ri=£J»i TTorker» £a Cauui*. Pttl>!i*ie |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-08-30-02