Vapaus, April 6, 1967

              Sivu2 Torstai, huhtik. 6 p. Thursday, Apr, 6,1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T : U A B Q R O R G A N
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
Established Nov. 6. 1917 ( L I B E R T ^ > ;
E . . 0 R W . E K L U N D MANAGER: E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L ; « 7 4 . 4 2 64
i>ubllshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 E lm St. AVeSit, Sädbury, Ontario, Canada.
Advcrtlsing rates upon applicaition, translatloii free pf oharg«. ;
Authorized as secorid class mail by. the Post Of f ice Department,. Ottawa,
and for payment of Röstage in cash.
•H. CANADIAN IFANGUAGE-RRESS
TILAUSHINNAT:;:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
: 3 kk. 3.00 Suomeen:
CLUB
1 vk. $1100,6 kk. $5.75
1 vk.. 11.50. 6kk. 6:25
Pääininisterih Viehiai^
Pääministeri Lester is, PearSön antoi viikon vaihteessa Yhdys-
:valtainVjetnamin sodasta lausuntoja, j^^^ lievästikin sanoen tun­tuvat
rnpnencanadalaisen mielestä riittäinättöinillä.
; Uutistietojen mukaan pääministeri Pearson oli esittänyt eräille
sanomalehdille nuhteita '•luottamukseri" pettämisestä kun lehdissä
kerrottiin; hänen yksityiskeskusteluissa sänoneeny että Y K : n pääsih­teeri
V Thahtin A^iinieisin välitysehdotus Vietnamin: sodan Ippetta-:
miseksi "ei ole realinen". ,
:.: : Eräs torontolaihen päivälehti riensi maanantaisesa toimituskir-jbituksessaan
tukemäaiv pääministerin asennetta kirjpittamalla, mm.
seuraavaa:
"Presidentti JphnsPn suututtaisi Amerikan väestön ja voi jopa
riskeerata yirka-asemähsä, jos häh komentaa Yhdysvaltain maajou­kot
paikoilleen ilman mitään vakuutusta että yietkong ja Pohjpis-
Vietnamin asevoimat meiiettelisivät samoin."
Kysymys pn siis Toronto Daily Starin mukaan, mistä ylläoleva
ori lainattu, ensi sijassa siitä, mitä yhdysvaltalaisten oletetaan ajat­televan
hyökkäysoFeratiojen lopettamisesta Vietnamissa, eilcä lain­kaan
siitä, olisiko se pikein tai väärin, puhumattakaan nyt siitä,
että otettaisiin huomioon myös Vietnamin kansan mielipiteet ja
tunteet!
Asetelma bnhii*tehishuumoria lahentehvä. Olettakaamme, että
joku kuusijalkainen julmuri hyökkäisi aseettoman pikkupojan päälle
jä pieksisi uhriaan armottomasti ja hei-keämättä, mutta joku, kor­keita
moraaliarvoja tavallisesti ylistävä lehti puolustaisi sitä pahoin­pitelyä
sillä, että julmurin omat sukulaiset voisivat nauraa, jos hän
väkivaltaisuutensa lopettaisi! Jos ei olisi kysymys niin vakavasta
asiasta, kuin Vietnamin kansaa vastaan aloitetusta hyökltäyssodasta
ja sen edelleen jatkamisesta, niin Stai-in järkeilylle voitaisiin.nauraa.
Paljon jäi toivomisen varaa myös siitä "suureksi", sellaiseksf
etukäteen mainostetusta pääministeri Pearsonin puheesta, minkä hän
viiriie sunnuntaina piti Santa Barbarassa. Hänenkin puheestaan jäi
sellainen vaikutelma, että tärkeämpää on välttää Yhdysvaltain hal­litusmiesten
tunteiden loukkaamista, kuin puhua kansojen vapauden,
inhimillisyyden ja oikeuden puolesta.
Totta ön, että pääiriinisteri Pearson väUii antamasta avointa
tukea ja kannatusta pientä Vietnamin kansaa- vastaan käytävälle jul­malle
hyökkäyssodalle. Tosiasiassa hän esitti puheensa yhteydessä
eräitä varauksiakin Yhdysvaltain hyökkäyssodan kaikkein rumimpien
ilmiöiden suhteen.
Mutta yleisesti puhuen hän seurasi puheessaan sitä "hiljaisen
diplomatian" ohjelmaa, jonka perusteella Yhdysvaltoja on muka
"ymmärrettävä" ja "puolustettava" huolimatta lainkaan siitä, kuin­ka
veriruskeita hyökkäyssyntejä se tekee, että kaikin mokomin on
vältettävä julkista arvostelua, sillä siitä, voi Setä Samuli närkästyä,
kuten närkästyi presidentti Johnson pari vuolta sitten mr. Pear­sonin
Philadelphian puheen johdosta, minkä yhteydc$sä hän roh­kaisi
itsensä ja suositteli, että Yhdysvaltain pitäisi lopettaa Pohjois-
Vietnamin pommituksen.,
Philadelphian puheesta tuli pääministerimme osaksi ylenpalttista
töykeyttä ja loukkaustakin, se tiedetään. Mutta se'ei riitä peruste­luksi
sille kuluneelle väitökselle, mihin Ottawassa nykyään tämän
tuosta vedotaan, että Canadalla ei ole mahdollisuuksia toimia Viet­namin
rauhan hyväksi, jos Washington suhtautuu vihamielisesti Ca-nadaan.
Tosiasia tässä yhteydessä on, että mitä tahansa pääministeri
Pearson on viimeksi kuluneen 2 vuoden aikana "hiljaisen- diploma­tian"
puitteissa tehnyt Vietnamin sodan lopettamiseksi, se ei ole
mitään tuloksia tuottanut. Päinvastoin on asia. Tänä aikana on Yhdys­valtain
toimesta suoritettu hyökkäyssodan useita eskalaatioja. Hiljai­nen
diplomatia ei siis ole auttanut Vietnamin sodan lopettamista
vaan antanut hyökkääjälle hiljaisen siunauksen.
Santa Barbarassa pitämänsä puheen yhteyde.ssä pääministeri
Pearson suositteli tavallaan kylmän sodan lieventämisiä tai aina­k
i n huolehtimista siitä; ettei ihmiskunnasta tule kylmän sodan tah­dotonta
uhria.
Uutistietojen mukaan pääministeri .varoitti siitä mielettömyy­destä,
missä kylmä sota pääsisi juurtumaan niin .syvälle, että siitä
tulisi pysyvä elämäntapa;
Hänen kerrotaan selittäneen, että kylmästä sodasta saattaa lulla
keskeisin seikka ja tavoite kansainvälisessä ohjelmassa. Hän piti tätä
huolestuttavana seikkana erikoisesti silmälläpitäen idän ja lännen vä­listen
suhteiden paranemista. ^
Tämä, hän selitti kuitenkin, ei tarkoita sitä, että länsimaiden
tulisi luopua puolustuksestaan... Kollektiiviset puoluslusjärjestelyt
sotilaallista hyökkäystä vastaan olisivat edelleen tarpeellisia.
"Minusta tuntuu kuitenkin," hän jatkoi, että "tähän ongelmaan
ei voida enää suhtautua olettamuksella, että jos joku maa kääntyy
sisäisten toimenpiteiden johdosta kommunismiin, niin siitä tulee
automaattisesti Moskovan tai Pekingin satelliitti, ja siten vaara
maailman rauhalle . . . "
Vakuuttelut "kollektiivisten rauhanjärjcstelyjen" jatkamisesta
ovat tietenkin musiikkia Yhdysvaltain hyökkäyshenkiscn ulkopoli­tiikan
johtajille huolimatta siitä, vaikka asiaa hieman kaunistol-laankin.
Tosiasia kuitenkin lienee, että pääministeri Pearsonin "hiljaisen
diplomatian" tarkoituksena oli tässä yhteydessä sftnoa, että hän olisi
iloisempi, jos "kylmää sotaa" yritettäisiin pitää ai-soissa ja vähän lie-ventääkin
niin, ettei se saa peruuttamatonta otetta koko ihmiskun^
nasta. Ajatusta kylmän sodan lieventämisestä on tietenkin lämpi­mästi
kannatettava, vaikka parempi tietysti olisi, että siitä päästäi­siin
kokonaan eroon, sillä vain kylrhästä sodäslö luopuininen vapaut­taa
meidät ja muut ihmiset varustelukilpailiin suuresta taakasta ja
alati uhkaavasta iatpmisodan vaarasta.
kylmän sodan lieventämineiti liittyy luönnollise.sti myös Vietna­min
sotakysymykseen. Mutta kuten tfSA:n entinen Intian .suurlähet­tiläs,
John Kenneth Galbraight viikon vaihlces.sa totesi, Vietnamin
sota pn tarpeeton taistelu mikä pcriistuu kylmän sodan "antikomtnu-nistisuutccn".
Indonesian yllä vallitsee hiljai­suus.
Länsimaat vaikenevat suu­rimmasta
kansanmurhasta sitten
Hitlerin. Atlantii» toiselta puo­lelta
kuuluu suosionosoituksia
siksi, että miljoona indonesia­laista
ori tapettu, kidutettu j a re­vitty
kappaleiksi sillä perusteel­la,
että he olivat komrimnistejä.
"Hyvä kommuhisti ori kuollut
kommunisti", sanrip Washiugton
ja lupaa varoja Djakartan uiidel-le
sotilashallitukselle, ^ Näiri
kirjoittaa ruotsalainein Iiidone-siankavijä
Christer Hogstedt
Tidsignal-lehdessä.
: Indonesia . oh kolmetuhatta .saar­ta,
110 miljoonaa asukasta, maail­man
viides kansakunta - - - k a i k k e in
unohdetuin. Indonesia oli vuosisa­tojen
ajan erilaisten siirtomaaval­tojen
alaisena. Hollannin hallinto
kesti kauimmin. Vapaustaistelua
hollantilaisia vastaan, käytiin koko.
1900-luvun ajan. Kommunistisia ja
muhamettilaisia joukkojärjestöjä
luotiiri; Japanin miehitys toisen
maiiilmahspdan aikana merkitsi
METSÄN PETOJA VILLIMPIÄ
' Kuka nuii-hasi presidentti Ken-nedyn?
Se on jo k y l l i n paljastanut,
että Lee Harvey Osvyald ei sitä ai­nakaan
yksin tehnyt. Oliko Qsvvald
syyllinen koko murhaan? Hän itse
kielsi tehneensä sitä. Ja niiksi, hä­net
sitten ennen oikeuden käyntiä
murhattiin? Ja mirikhlanen osuii.s
asiassa oli sitten tuolla Jack Ru-bylla,
joka anipui.ös\valdin kuo­liaaksi?
.,On myöskin ihmeellistä
kim, toistakymmentä heniiiiöä- joil­la
; cl i jtliphon m ui-ha juttu un jon­kinlaista
. osuutta tai lietbj;i siitä,
on jo kuollut.
MutUi mikä oli se syy. jonka täh­den
i>i-es:-KeMncdy' nuirhattiin? I
Murhan syi'ä ei ole missänii kirjoi- i
tuk.sissa pätevästi selostettu. Min-.i
kään mielipuolen teoksi ei sitä ai­nakaan
voida hi.skea, koska ensin­näkin
se oli tarkoin suunniteltu ja
murhaajille oli ilmeisesti tiudoitet-tu
viime hetkellä, fehdy,slä kulku-r-
eitin muutoksestakin.
,Kltä. näin kaukaa kat.solluna ja
.sanomiilehti-uutisten avulla päätel­len
tuon murhan takana oli ehkä
vaikuttamassa paljon .suuremmat
voimat ia murhan ..syytkin löytyvät
silloin kun syylliset paljastetaan.
Multa se tuskin tulee tapahtumaan
meidän elinaikanamme, sillä Yh­dysvalloilla
on kyllin paljon rahaa
pitääkseen nuo asiat pimeyden pei­tossa...
Kikä se olhil ensimmäinen presi­dentti.
Joka on Yhdysvailiossa mur­hattu.
Tulin Suomesta vuonna 1032
ja samassa laivassa matkusti erä:?
nevvyorkilainen lakimies, joka oli
käynyt isänsä kotimaassa, Puolas-
.sa. Hän tuli laivalla u.seih puheli
leni, koska tiesi, että olen canada-lainen.
Kerran hän puhuessaan sa­noi,
"että silloin kun pres. Wilson
murhattiin', mutta, minä heti huo­mautin,
etteikö hän ole eiehtynyt.
sillä eihän pres. Wilsonia murhat­tu.
Hän vastasi, että Yhdysvallois­sa
se on "'jtilkinen salaisuus".
Multa sen verran mokin tiedäm­me
Yhdysvaltain historiasta, että
jos siellä on henkilö joutunt ra­havallan
vainoihin, niin elämän­lanka
on katkennut lyh.yeen.
Yhdysvaltain peruslaki on ollut
kansanvaltaisin ja kansat kunnioit­tivat
sitä viimeiseen maailmanso­taan
asti. Mutta nyt on Yhdysval­loista
tullut raakalaisin mui'haaja.
EnBin atomipommeilla Japanissa,
sitten se riehui Korean sodassa ja
nykyään se käy yhtä historian l i -
kaisinta sotaa Vietnamissa ja kuka
tietää, että mihin se lopulta johtaa
Mistä se kaikki johtuu, että näin
tapahtuu? Se on tuo maailman j u ­malana
esitrrtyvä"Raha, ja Omai-sujjs"
jonka ruokaha'lu kasvaa .syö"-"
dessä. Ja eikä se tule loppumaan
niin kauan kuin raha on kaikkien
arvojen mittana. So.'ilmenee jo raa­matussakin.
Kenelle sitä enemmän
karttuu, sen ahneemmaksi hän tu­lee.
On ..suuri häneä puolustaa tuol­laista
yksilövaltaa joka käyttäytyy
villisemmäsli kuin metsän pedot,
— I, S.
käännettä. Indonesialaisia kpulu-tettiin
solilaalliststi ja hallinnolli­sesti
ia he pystyivät torjumaan hol­lantilaiset
kun nämä palasivat 1947
jatkamaan siirtomaavaltaansa. K o l -
ke vuotta kestäneiden taistelujen
jälkeen saattoi Sukarno lopulta JU:
listaa tasavallan elokuun 17:nteriä
•,i95ö'..:./ ^'-V'.
Vapautustaistelun j ohdossa oli
kotiriiianen uusi yläluokka, joka o li
osittain saanut koulutuksen Ams­terdamissa.
Se o l i enemmän kiin­nostunut
omasta kuin kansan hy-virivoinnista.
V a s t a kohtaisuudel
kommimististen, niuhamettilaistcfn
ja kapitalististen ryhmien välillä
olivat heijastunee:t jp vapaustaiste­lujen
aikaiia. Kominunistien kaap­pausyritys
1948 — todellinen tai
olietettu — antoi heidän kotimai­sille
vastustajilleen aiheen "välien
Selvittelyyn", joka maksoi 50,0ÖÖ
kommunistisen sissin herigeh. Ta­savallan
ensimmäisen parlamentin
muodostivat kansallismieliset, mu­hamettilaiset
ia upseerit—- kolhie
ryhmää, joilla ei ollut selviä rajoja.
KOmmuriislihen puolue .rakentui
pian uudelleen nuoren pääsihteerin
Aiditin johdolla. Sukarnori kansal­liseen
puolueeseen muodostui voi­makas
vasertihiisto ulkoministeri
Subandriön johdolla. Muhamettjlai-
.set johtajat joutuivat huonoon mäi-;
netseen siksi, että niiden johtajat
ösailistuivät eräisiiri ClAn inspi­roimiin
kapinayrityksiiri spiuviilla;
Armeija sitä vastoin vahvistui koko
ajan. 60-1 u vu 1 la hali i tsi Su k a rno pe-laUttamalla
armeijaa ja kommunis­tista
puoluetla; vastakkain. Yhteen­törmäys
oli välttämätön. Sen päivä
määrä oli lokakuurt ensimmäinen
196.5. Tämä päivä muutti koko
Kaakkois-Aasian tilanteen..
PKL J A SUKARNO
Iridpnosian komnuini,stiseIla puo­lueella
oli 1965;; kolme miljoonaa!
jäsentä :1a arviojta 12—15 miljoo-n
a a ka n n a 11 a jaa. P u pl u ee.l 1 a o 1 i oi -
hit" luulta purjeissaan koko .60-lu-vun.
Useita komnninisteja oli mi­nistereinä
Sukarnon satfimiehisessä
hallituksessa. Ulkopolitiikassa Voli
•vallitsevana imperialismin vastus­taminen.
Malesian •mur.^.kaaminen'
ja Kiina-siteiden vahvistaminen,
Tällä pinnalta katsoen sosialistisel­la
ulkopolitiikalla ei kuitenkaan ol­lut
mitään vastinetta sisäpolitiikas­sa.
Maassa vallitsi korruptio ja te­hottomuus,
ia inflaatio saavutti en­nennäkemättömät
_ mittasuhteet.
Kommunistisen puolueen ( P K l )
yhteistyötä imperialismin vastusta­jan
m u l t a muutoin lähinnä feodaa­lisen
Sukarnon kan.ssa on jälkeen­päin
arvosteltu ja nähtävästi oikeu­tetusti.
UNTUNGIN VASTAKAAPPAUS
Syyskuun 21 pnä 1965 kokoontui
kymmenkunta kenraalia salaiseen
kokoukseen Djakartaan. Päätettiin
kaapata valta ' Sukaino-ystävilli-sessä"
mutta todellisuudessa kom­munistivastaisessa
kaappaukse.ssa
lokakuun 5 pnä, jolloin maassa ar-meijapäivän
takia jäljestettiin jät­tiläismäinen
.sotilasparaati. Suban­driön
turvallisuuspoliisi nauhoitti
kokouksen kaikessa .salaisuudessa.
ISläyttää siltä, että Sukarnolle tie­dotettiin
asiasta ja että hän tästä
syystä tuU levottomaksi. Eversti
Untung, Sukarnon henkivartioston
päällikkö, suunnitteli salamanno­peasti
vaslakaappauksen syyskuun
;}0 päiväksi. Aiditiin otettiin yh­teyttä,
mutta tämä torjui ajatuksen
äkillisestä toiminnasta. Tästä huo­limalla
iski Unlung lokakuun 1
päivän aamutunneilla lentoascen
päällikön Omar Dhanin, eräiden
asiaan vihittyjen upseereiden ja
kommunististen nuorten; avulla.
Kuusi kenraalia vangittiin ja tapet-tiin
muutamien tuntien sisällä.
Kaksi huomattavinta sotilashenki­löä
— Suhartoija Nasution—- pää­si
pakopn ja. järjesti ennätysajass.a
vastaiskun, Kenraalit saivat odotta­matta
vältit käsiihsä ja käyttivät
niitä poliittiseen väilanariästUkseeft
j a järjestelmäliisteri vainojen aloit­tamiseen.'
, • K;; s • • • > -•••.•:[,
Länsimainen lehidipto'v^iUl iiser
pintäisesti Uritiinigih' ikaappausJiBi
kommunistiseksi. P K I ei ifse asias­sa
tukenut sitä, riiutta tietyt olo­suhteet
saivat aikaan sen, että soti-,
lasjuntta pystyi leimaamaan kaäp-pausyrityksen
komniuniistiseksi.
Tilanne oli muodostunut oikeistö-kenraäleille
kaikin puolin otpili-seksi..
\. v-.
CI A l i H A R T A I N TOXVE
USAn "näkymätön hallitus" —
vakoiluelin CIA —^.öll j)o pitkään
toiminut Indonesiassa. USAn leh­distön
yksittäistiedoista voidaan
rakentaa CIAh osiius Indonesian
murhenäytelmässä. Amerikkalai­nen
sotaa -ja fasismia vastustava
nuorisojärjestö on julkaissut järjes
tämästään indoriesiä-seiriinaarista
kootun aiheiston nimellä "Hlljäir
nen leui-aslus":; /Aineiston ovat
koonneet amerikkalaiset lehtimie­het
j a tiedemiehet.
C l A i i töimirilaä paljastavassa
kirjassa "The Invlsible Govern­ment"
selvitetään, mitä CIA toivoi
saavuttavansa Sukarno-vastaisen
kapinan avulla:
'Monet Indonesian poliittiset
johtajali erityisesti Jaavan ulko­puolella
olevat, jakoivat Washing;
tpnin levottpriiuudeh Sukarnon
kompromissialttiudesta kpmmunis-liqn
kanssa, ja monet ulkoministe­riön
edustajat näkivät mahdollisuus
den näiden ainesten lukeriiisessa.
Vaikkaipä Sukarnoa c i kukistettaisi-kaan,
näin ajateltiin, voisi olla
mahdpliisla, että Sumatra, Indone­sian
suuri öljyrituotfaja, itsenäis­tyisi
ia läten amerikkalainen ja
hollantilainen omaisuus saataisiin
suojatuksi.'
P A L J A S T A V A LENTORETKI
.Keväällä 1958 feodaalisluontoi-sen
kapinaliikkeen ollessa käynnis­sä
Sumatralla, pyysi kapinallisten
johtaja Sjafruddon Prawiraneggra
apua USAIta ia Englannilta. Tou­kokuun
18 pnä 1958 nousi amerik­kalainen
DC-kuUlonen Clark i ' i e l -
din lentokentältä Filippiineiltä
suorittamaan pommituslentoa Am-bonin
kaupunkia vastaan Molukeil-la.
Kone ammuttiin alas. Sen oh­jaaja
oli A l l e n Lawrence Pope.
CIA-agentti. Hänet saatiin vangik­si
hengissä, jalka murtuneena. Po-pen
konee.ssa oli lisätodisteita US­An
sekaantumisesta. Tämä muutti
Sukarnon suhtautumisen USAhan.
Kapinaliike lyötiin — CIA oli
sillä kertaa epäonnistunut.
New York Time.s totesi kuitenkin
Ui. 3. 1966. että " U S A ylläpiti erin­omaisia
yhteyksiä johtaviin sotilas­henkilöihin,
ennen muuta CIAn
kautta — myös sen jälkeen kun Su­karno
oH kieltäytynyt amerikkalai-
.sesta avu-sta."
17. 8. 1965 itsenäisyyden 15-
vuotisjuhlicn yhteydessä julisti Su­karno,
että maahan perustettaisiin
seitsemään miljoonaan., mieheen
nouseva kansanmiliisi. Ehdotuksen
takana oli Äidit ja kansallispuo­lueen
va.sen siipi. Sen tarkoitukse­na
oli tasapainottaa armeijan vai­kutusta.
Viralli-sesti ilmoitettiin
miliisin perustamisen syyksi "Male-
(Jatkuu sivulla 4)
RIKKAIDEN JA m i EN
•Li
Paavi Paavali kehotti maailmaa
lopettamaan riälän, köyhyyden, rii­dat
jä ahneuden. Maailman rauha
jä ihmiskunnan tulevaisuus ovat
vaakalaudalla, sanoi paavi. Samalla
hari kuitenkin varoitti liian radi­kaalisesta
väestöri kasvun f ajoit­tamisesta
j a toisti katolisen kirkon
.kannan syrityvyyden säännöstelys­tä-;:
^S^'
Paavi 20,000 sanaa käsittäyä pai-menidrje
oli psoitettii niaailriiari
500 miljoonalle roomalaiskatolilai-selip;
Se käsitti useita aiheita riä-län
ongelojasta kapitalismin koh­tuuttomuuteen.
Paavi aloitti uuden luvun katoli-sen
kirkon talöiiidellisia ja yhteis­kunnallisia
ongelmia koskevissa
opeissa kehottamalla rikkaita maita
irröttairiaan osan sotilaallisista
riiäärärahoistaan rahastölie, jolGh
autettaisiin maailriian köyhiä valti­oita.';-
;.•'•:>,,..
Hän valitti, että maailmassa on
kehitetty järjestelmä, joka pitää
voittoa tärkeimpänä vaikuttiniena
taloudellisessa edistyksessä, kilpai­lua
kansantalouden kPrkeimpana
lakina ja yksityistä tuotantpmah-döllisuuksien
hyväksikäyttöä oikeu­tena,
johori ei lijty yhteiskunnalli­sia
velvollisuuksia.
Rikkailla kansoilla on paavin
mukaan velvollisuuksia kehity.smai-ta
kohtaan. Kukaan e i voi olla vä­littämättä
niisiä velvoitteista joiv
ta hänellil ori maailriian nälkäänä­keviä
kohtaan. On rakennettava
sellaineri maailma, jossa jokainen
ihminen voi elää inhiriiillisesti täy­sipainoista
elämää, sanoi paavi.
Lääkeapua IJSAsta
Pohjöis-
Vietiiamiin
Philadelphia: --^ Phoenix-riimi
rieri huvipursi loi viikko sitten kes­kiviikkoiltana
i*yhmän amerikkalai­sia
kveiekkareita ja I^ohjois-Viet-namin
siviiliväestölle tarkoitettuj.i
lääkkeitä Haiphongin satamaan.
Kveekkareiden ilmoitettiin säh­keitse
tiedottaneen Philadelphian
päämajaan, että he ovat saapuneet
perille. Haiphongiin ja että Punai­nen
Risti oli vastaanottanut kiitol­lisuudella
heidän tuoman.sa lääke­aineet;
"
Muuan kveekkarijärjestön jäsen
saapui maaliskuun 21:senä Hanoi­hin
anomaan tovereilleen maahan-pääsylupaa.
Luvat myönnettiin, ja
samanaikaisesti Pohjois-Vietnamin
viranomaiset vakuuttivat kveekka­reiden
saavan hyvän vastaanoton.
Pelkona oli kuitenkin, että Yhdys­valtojen
7. laivasto pysähdyttäisi
kveekkareiden aluksen ennen kuin
se pääsisi perille Pohjois-Vietna­min
satamaan.
Lisää Canadalaisia
sotilaita Eurooppaan
Ottawa. — Canada on päättänyt
lisätä solilasapuaan Natolle asetta­malla
vielä pataljoonan järjestön
Ilkkuvien joukkojen käyttöön
Kreikkaan ja Turkkiin, ilmoitettiin
Ottawassa.
1,000 miestä käsittävän yksikön
a.semapaikka on Canadassa, mutta
miehet lähetetään vuoron perään
kahden vuoden väliajoin Euroop­paan
osallistumaan taisteluharjoi­tuksiin,
sanottiin virallisessa tie-donannoijsa.
Rikkaiden kärisöjenpri^ya^
kustanriuksista, ja ylimääräiset rik­kaudet
ori arinettävä köyhien riiai-deii
käyttöön. "Muuten rikkaiden
kansojen jatkuva ahneus voi ve­tää
päälleen Jrimalan tiioiriion ja
köyhien vihan, jonka seurauksia e i
kukaan pysty ennustamaan."
-— Koko köyhien maiden elämä,
kehitysmaiden rauha jä maailman­rauha
; ovat vaakalaudalla, .sanoi
paavi. Hän vaatf, että rikicäideri
ja köyhien karisakuntien väflrien
kuilu silloitetaan ja jBttä on väl
tettävä "taloudellinen diktatuuri,
jonka vapaa kaupallinen kilpailu
tuo mukanaan."
'— Vapaa kauppa on oikeutettu.
vain silloin kun se täyttää sosiaa­liset
oikeudenmukaisuuden vaatia
miiksöt, paavi lisäsi. vKansainyä-liset
sopimukset ovat keinoja, joil­la
oikeudenmukaisuus voidaan saa­da
aikaan.. '.^
i • VasUik-ia, jotka on voitettava,
ovat iriilionalismi, joka eristää kari-soja,
.ja ioiiikiihkoilu. Joka sortaa
inhirtiiiji^ ii perusoikeuksia. Maail­ma
on- sairas itsekkyydestä, julisti
.paavi." '
Tuhoava vallankumous ori tuo-^
mittava paitsi silloin kun se pn ai­noa
jä välttämätön tie. Hpukutus
väkivaltaan on nälkäisten kes­kuudessa
aina läsnä, hän sanoi.
: Paavin mielestä viraiioraaisten
tärkein tehtävä on välttää "vaa-;:
raa, että rikkaista tulee vielä rik­kaampia
ja vallassa olijoista vie­lä
voimakkaampia samalla kiiri
köyhät jäävät; kurjuuteensa ja
alistettujen asema pahenee eriti-:
sestääh".
— Kehitys ori rauhan uusi n i ­mi.
Rauhaa ei voi rajoittaa pelk­kään
sodan poissaoloon, joka on
tulosta alituiseen .epävarmasta
voimatasapiainosta. E i , rauha on
jotakin,, joka rakentuu päivä päi-
• vältä.
— Heikkojen valtioiden väliset
alueelliset sopimukset molemmin-puoliseri
luen saamiseksi, laajem­mat
sopimukset valtioryhmien vä­lisen
läheisemmän yhteistyön oh­jelmineen
—: nämä ovat tienviitto­j
a kiehilyksessä, joka johtaa rau­haan.
Täriiä maailmanlaajuinen
kansainvälinen yhteistyö vaatii, lai­toksia,
jotka valmistelevat, koor­dinoivat
ja johtavat sila, kunnes
lopulta saadaan aikaan oikeuden­mukainen
järjestelmä; joka tun­nustetaan
kaikkialla, sanoi paavi.
Palauttaen mieleen, vierailunsa
YK:ssa paavi jatkoi: "Kukapa . e i
pitäisi välttämättömänä rakentaa
näin vähitellen maailmanjärjestöä,
joka pystyy toimimaan lehokkaas-t\
oifceudelUsijla • ja poliitUsillö
aloilla."
Paavi Paavali VI on valmistellut
paimenkirjettään, jonka nimi on
•'Populorum progressus", siitä läh­tien
kun hänet valittiin rooma­laiskatolisen
kirkon johtajaksi v.:
1963.
Yhdysvallat on tarjoutunut anta­maan
noin kolmanneksen siitä 200
miljoonan dollarin ulkomaan avus­ta,
jota Indonesia tarvitsee tämän
vuoden aikana pystyäkseen suoriu­tumaan
taloudellisesta vakautta-mi.
sohjelmastaan, ilmoittivat USAn
viranomaiset.
Vilho Viren, St. Catharines, Ont.i
täyttää liinaan, huhtikuun 6 pnä
60 vuotta.
Aatu Koivula, R. R. 1, White-fish,
0:il., täyttää sunnuntaina,
huhtikuun f) pnä 50 vuotta.
Betty Pulkka, R. R. 1, Mattawa.
Ont., täyttää maanantaina, huhti­kuun
K) i);iä 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten^ ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
PÄIVÄN PAKINA
ToLsin sanoen, kylmän sodan lie­ventäminen,
huolimalta siitä mitä
etuja siitä ehkä .saataisiinkin, ei
yksinään riitä. Kylmästä sodasta
olisi piiäslävä kokonaan vapaulu-maari,
jos niielitään rauha vakiin­nuttaa
ja varustekilpailun asemes­ta
ryhtyä loleutiamaan järjestel­mällistä
aseistariisuntaa yhleislon
sopimusten ja suunnitelmien poh-jalla..-'-
,', •
" K U I N PRESSU SILMILLÄ
Kun Suomen lehdet alkoivat i l ­mestyä
uudelleen kolmiviikkoisen
lakon jälkeen, niin Suomen laa­jemmin
leviävän työväen päivä­lehti
"Kan.san Uutiset" kertoi
erään lukijansa sanoneen elämän
tuntuneen siltä kuin "olisi pressu""
ollut silmillä".
Ja sellaista se varmaan onkin.
Nykyaikana saadaan luonnollises­ti
uulistieloja tapahtumista ääret­tömän
nopeasti radion j a televi­sion
avulla.
Multa sanomalehdet voivat täy­dentää,
.syventää ja laajentaa näi­tä
tietoja. Sitäpaitsi, "ihminen ei
elä yksinomaan leivästä". Samoin
tiedetään, etteivät radion ja tele­vision,
uuli.vkuulutlajat ja kom-nientaallorit
voi täyttää niitä: toi­vomuksia,
miten tä.ssä yhteydessä
a.setelaan sanomalehtien täytettä- .
vaksi.
Ei siis,ole lainkaan ihme, vaik­ka
suomalaisesta tuntuikin lehii
lakon aikana, että "pressu oli sil­millä";
Meillä Canadan suomalaisilla
on tässä yhteydessä omat i k i -
riiuisloiset. kokemuksemme.
Kuten riuiislolaan, Can;idan
suomalaisten ensimmäinen lehti
Port Arthurissa ilmestynyt ^ Työ­kansa
joutui vararikkoinaan ke­sällä
1915. Sen jälkeen seurasi
yleinen peltymis- ja toivoltomuus-niielialä7
mutta oman sanomaleh­den
tarve oli kuitenkin niin suu­ri,
eltä-vaikelldet ja epäilyt voi­tettiin
pian.
Niin perustettiin Vapaus-leh-demmo,
jonka ensimmäinen nu­mero
ilmestyi marraskuun 6 pnä
1917 — siis päivää ennen Loka­kuun
suuren vallankumouksen
tapahtumista Venäjällä ja kuu­kautta
ennen Suonien itsenäisty­mistä.
Vaikka Vapautta vastaan on
tehty poliittisia ja aliiäfsörifpia-kln
hyökkäyksiä kaikista mahdol­lisista
ja monista mahdottomista­kin
asioista, niin kukaan ci ole
kuitenkaan huomannut lehtemme
perustamisajan pohjalla "syyttää"
Vapautta sen pai"emmäri Venäjän
vallankumouksesta kuin Suomen
itsenäistymisestäkään- Mahdolll.
sesli joku "järkikankku" huomaa
vielä nekin "syytökset" esittää!
Toisaalla se "lehdetön aika",
jolloin Tyjikansa ei enilii ollut, jol­loin
vallinneen sotatilanteen
vuoksi ei saatu suomenkielisiä
lehtiä sen paremmin Yhdysval­loista
kuin Suomestakaan, j a jol­loin
Vapautta ei oltu vielä perus­tettu,
tunnetaan täkäläisten kan­salaistemme
keskuudessa kuvaa-;
vasti kyllä "mustan vuoden" ni­mellä;
Suomalaiset olivat nyt 3 viikkoa
"pressu silmillä", Canadan suo-_
malaisten vaivana oli stf^vuotta
sitten "musta"vuosi".
Tämän 50-vuotisen toimintansa
vuoksi Vapaus viettää nyt kulta­vuottaan
jonka kohokohdat ovat
vasta tulossa.
: Aikaisemmin kokemuksien ja
nykytilanteen vaatimusten perus­teella
tämän merkkitapauksen
juhliminen yhdistyy kuitenkin
saumattomasti toimintaan Vapau­den
lujittamiseksi ja voimistutta-nliseksi
niin taloudellisesti kuin
muillakin tavoilla.
Yleisenä käsityksenä on, että
mitä parempaan asemaan saadaan.
Vapaus taloudellisesti tämän juh­lavuoden
aikana, sitä paremmin
on tätä kultavuotta vietetty.
Talousaseman lujitlamineri on
tärkeätä ja välttämätöntä^ mutta
se ei yksinään riitä. Tosiasiassa
ainakin yhtä tärkeätä on lehden
levittäminen j a toiminta lehden
sisällön parantami-seksi.
Mitä enemmän saamme vaki­tuisia
kirjeenvaihtajia eri paikka-
; kunnilta, mitä useammat lukijat
ilmaisevat vapaasti mielipiteensä
päivän kysymyksistä "Kirjeitä"
osastossa tai muuten, mitä parem
min saadaan lehti sisältönsä ja
teknillisen tasonsa puolesta toimi­tetuksi
— kaikki tämä yhdistyy
tavalla tai toisella Vapauden kul­tavuoden
viettoon.
Juuri tällä kertaa on käynnissä
paperirahaslon keräämineh. Tar­koitus
on lieventää VapaudeiT ta­lousvaikeuksia
maksamalla ker­ralla
pois se y l i kahden tuhannen
dollarin hintainen paperilasti,
mikä on jo Vapaudelle ja L i e k i l le
tilattu.
Rinnan tämän kanssa alkaa
huhtikuun puolivälissä Vapauden
levityskampanja jonka avulla yri­tetään
saada 125 uutta tilausta ja
kaikki nyt katkomassa olevat t i ­laukset
uusituksi.
Täten voidaan todeta, että Va­pauden
juhlavuosi on samalla
työn ja toiminnan vuosi nimen­omaan
siinä mielessä,; että leh­temme
voisi mahdpllisimrilian te­hokkaasti
täyttää sille kuuluvat
tehtävät ja velvollisuudet.
Se vaatii meiltä kaikilta työtä,
uhrauksia ja toimintaa — mutta se
on .sanavapauden kiertämätön hin^
, ta, — Känsäkoura,